2009-04-01 Italia: Välimeren vaarat ja Lampedusan liikenne (yhdistetty)

[Nuivake]

http://www.satakunnankansa.fi/lehdessatanaan/1194852138540/artikkeli/lampedusa+on+kahden+maailman+rajalla.html

"Lampedusalle selvinnyt eritrealainen Yosif haluaa Suomesta uuden elämän. Eritreassa olisi edessä pakkotyö ja kurjuus."

Tervetuloa! Täällä odottaa Syyrialainen sohva ja ilmainen elämä!

[Siili]

http://www.satakunnankansa.fi/lehdessatanaan/1194852138540/artikkeli/lampedusa+on+kahden+maailman+rajalla.html

"Lampedusalle selvinnyt eritrealainen Yosif haluaa Suomesta uuden elämän. Eritreassa olisi edessä pakkotyö ja kurjuus."

Kaverilla ei ilmeisesti leikkaa kovin hyvin.  Miksei hän käyttänyt esimerkiksi termejä "vaino" ja "hengenvaara"? No, kyllä pakolaisapu ym.  kukkahatut kerkeävät valmentamaan häntä, jahka hän Suomeen asti pääsee kertomaan itsestään.

[Kemolitor]

Lauantain 9.11 Turun Sanomissa Arno Tanner laittelee aika järkevää tekstiä. Ei löydy valitettavasti Turun Sanomien verkkosivulta, paperiversiosta skannasin ocr:n kautta tekstiksi, jonkun verran piti korjailla merkkejä.

Euroopalle nopeasti moderni turvapaikkapolitiikka

1. Turvapaikkapolitiikan päätarkoitus on tuottaa nopeita ja oikeita turvapaikkapäätöksiä hädänalaisille.

2. Taloussyiden takia laitetut hakemukset tukkivat turvapaikkajärjestelmät, jakavat turvapaikanhakijat epätasaisesti eri maihin, ja estävät koordinoidun eurooppalaisen tiedon levittämisen Euroopan turvapaikkajärjestelmistä ja turvapaikan saamisen kriteereistä.

3. On luotava yhtenäinen turvapaikkapolitiikka, joka suojelee hädänalaisia tasalaatuisesti, nopeasti, humaanisti ja väärinkäytöksiä eliminoiden.

Mikä on yhteistä monelle tämän päivän Lampedusan röttelöveneen muuttajalle, Saksaan  pyrkiville tsetseeneille ja EU:ssa turvapaikkaa hakeville kaakkois-Euroopan romaneille? Se, että he hakevat turvapaikkaa joko kokonaan ilman Geneven pakolaissopimuksen pakolaisaseman edellyttämää vainoa tai sen uhkaa lähtömaissaan, tai se, että he eivät kykene uskottavasti näyttämään toteen sitä, että syrjintä olisi lähtömaassa kärjistynyt hengen, vapauden tai terveyden uhaksi.

Turvapaikkajärjestelmiin tulee siis enenevästi muita kuin Geneven pakolaissopimuksen mukaisia, vainottuja ja vainon uhassa eläviä henkilöitä. Tämän takia on perusteltua sanoa, etta nykyiset kansalliset turvapaikkajärjestelmät eivät toimi.

Toimimattomuuteen on neljä syytä. Turvapaikkapolitiikan päätarkoitus on tuottaa nopeita ja oikeita turvapaikkapäätöksiä hädänalaisille, mutta taloussyiden takia laitetut hakemukset tukkivat turvapaikkajärjestelmät, jakavat turvapaikanhakijat epätasaisesti eri maihin, ja estävät koordinoidun eurooppalaisen tiedon levittämisen Euroopan turvapaikkajärjestelmistä ja turvapaikan saamisen kriteereistä. Lisäksi turvapaikkajärjestelmät eivät tunnista esimerkiksi äärimmäistä köyhyyttä ja sen pakenemista turvapaikan tai suojan antamisen syyksi.

Tällä hetkellä järjestelmät tuottavat kaikille hakijoille runsaasti etuja erilaisten päivärahojen ja muiden etuuksien muodossa, mikä houkuttaa muitakin kuin vainottuja ja aidosti hädänalaisia käyttämään järjestelmiä.

Saksan korkeimman hallinto-oikeuden päätös heinäkuulta 2012 on lisännyt turvapaikanhakijan saamia etuuksia jopa 54 prosenttia. Belgiaan ja Ruotsiin tulevat  turvapaikanhakijat saavat prosessin normaalien täysien terveydenhuoltopalvelujen lisäksi myös ei-akuuttia leikkaushoitoa ja hammashoitoa. Luxemburgissa turvapaikanhakijat asuvat prosessin ajan hotellissa, ja Sveitsissä turvapaikanhakija saa vuokra-asunnon myös nopeutetussa käsittelyssä.

Taloudellisten etuuksien takia turvapaikkaa hakevien suuren määrän takia aidossa hätätilanteessa ja vainon alla olevat joutuvat odottelemaan päätöksiään kohtuuttoman kauan.

Toiseksi, suuri osa tämän päivän turvapaikanhausta tapahtuu ennen kaikkea työnsaannin takia. Tämän todistavat Eurostatin tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoista vain 5,9 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Saksassa, johon turvapaikanhakijoita tulee eniten, vain noin 1,5 prosenttia turvapaikanhakijoista Balkanilta sai myönteisen päätöksen. Kyse on näin useimmiten muusta kuin Geneven pakolaissopimuksen mukaisesta vainosta.

Kolmas ongelma on turvapaikkapolitiikkojen keskinäinen epätasaisuus, joka toisaalta aiheuttaa runsaita paineita esimerkiksi Saksaan, ja toisaalta tekee eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tuntemattomalle vainotulle turvapaikanhakijalle järjestelmän usein ennakoimattomaksi. Esimerkiksi Sloveniassa turvapaikkaprosessi kestää jopa 12 kuukautta, kun taas Hollannissa turvapaikkahakemus käsitellään yleensä kahdeksassa päivässä. Luxemburgin, Sveitsin ja Itävallan järjestelmissä turvapaikanhakija saa päivärahaa hieman yli euron päivässä, kun taas Saksassa päiväraha saattaa olla yli seitsemäneuroa päivässä. Ruotsissa turvapaikanhakijat saatetaan majoittaa jopa leirintäalueelle, kun taas Ranskassa majoitus on usein hotellissa.

Neljäs haaste on se, etta nykyjärjestelmä ei kohtaa hädänalaisia, joiden kokonaiselämäntilanne voi olla jopa paljon vainoakin vaikeampi. Esimerkiksi Afrikasta tulee paljon ihmisiä, jotka pakenevat runsasta väestönkasvua, nuorisotyöttömyyttä, nälkää ja köyhyyttä. Nykyiset turvapaikkajärjestelmät eivät tunne muuta kuin turvapaikan, humanitaarisen suojan ja palautuskiellon konfliktialueille, mutta nälkiintynyt ja työtön nuori isoine perheineen on suojaa vailla, ellei saa Euroopasta työlupaa

Onneksi Euroopan rajavalvontavirasto Frontex on saanut analyysitoimintansa kuntoon, ja tiedämme, keitä on tulossa ja mistä. Frontexin takia pakolaisten ensimmäinen kontakti, rajaviranomaiset, ovat hiljalleen muuttumassa keskenään tasalaatuisemmaksi. Seuraavan siirron on oltava yhtenäinen turvapaikkapolitiikka, joka suojelee hädänalaisia tasalaatuisesti, nopeasti, humaanisti ja väärinkäytöksiä eliminoiden. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä (CEAS) on hyvä alku, mutta tarvitaan lisäponnistuksia, jotta talousperusteiset turvapaikanhakijat saadaan tehokkaasti seulottua, aidosti hädänalaisten asian nopeuttamiseksi. Myös turvapaikanhakijoiden saamat etuudet on nopeasti saatava samanlaisiksi kaikissa EUmaissa. Paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä on yhteinen eurooppalainen turvapaikkapäätöksenteko, jolloin myös vastuunkantokysymykset esimerkiksi bruttokansantuotteen mukaan saadaan ratkaistua.

Arno Tanner

Kirjoittaja on väestötieteen ja politiikan dosentti, joka työskentelee projektipäällikkönä Euroopan turvapaikkavirastossa Maltalla.

Hyviä näkemyksiä hänellä on turvapaikkahakemusten todellisesta motiivista. Toinen puoli asiassa on tietysti sitten se, että kuinka helposti eri Euroopan maille saataisiin yhtenäinen turvapaikkakäytäntö. Hankalimpaan asiaan, siihen miten hankkiudutaan eroon kielteisen turvapaikan saaneista, hän ei puutu. Ehkä on parempikin olla sellaisiin asioihin ottamatta kantaa, jos haluaa työpaikkansa säilyttää. Vielä sitten kun löytyisi valtionjohtotasolta rohkeita poliitikkoja, jotka uskaltaisivat vaatia tehokkaita toimenpiteitä notkujien siirtämiseksi EU:n ulkopuolelle.

[Roope]

Lauantain 9.11 Turun Sanomissa Arno Tanner laittelee aika järkevää tekstiä. Ei löydy valitettavasti Turun Sanomien verkkosivulta, paperiversiosta skannasin ocr:n kautta tekstiksi, jonkun verran piti korjailla merkkejä.

Kiitos skannauksesta, mutta että järkevää? Tanner puhuu ihan hulluja esittäessään Suomen ja muiden jäsenmaiden luopuvan omasta turvapaikkapolitiikasta ja päätöksenteosta. Tilalle hän tyrkyttää EU:n yhteistä keskusjohtoista turvapaikkapolitiikkaa ja -järjestelmää (CEAS). Ei kiitos tälle kaikelle, pärjäämme paremmin ilman.

Tanner ei sitä tässä kirjoituksessa suoraan sano, mutta koska hän on huolissaan turvapaikanhakijoiden epätasaisesta jakautumista, EU:n yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä tämä korjataan maakohtaisilla kiintiöillä.

[Kemolitor]

että järkevää? Tanner puhuu ihan hulluja esittäessään Suomen ja muiden jäsenmaiden luopuvan omasta turvapaikkapolitiikasta ja päätöksenteosta. Tilalle hän tyrkyttää EU:n yhteistä keskusjohtoista turvapaikkapolitiikkaa ja -järjestelmää (CEAS). Ei kiitos tälle kaikelle, pärjäämme paremmin ilman.

Järkevällä tarkoitin esimerkiksi tätä kohtaa:

Tällä hetkellä järjestelmät tuottavat kaikille hakijoille runsaasti etuja erilaisten päivärahojen ja muiden etuuksien muodossa, mikä houkuttaa muitakin kuin vainottuja ja aidosti hädänalaisia käyttämään järjestelmiä.

Jotta turvapaikkajärjestelmäkeskustelussa yleensäkin päästäisiin poteroista itse taistelutantereelle (tulipa sotainen kielikuva, ei ollut tarkoitus), pitäisi tuo loisimiseksikin ilmiö saada kitkettyä pois. Ennen kuin koko ilmiön olemassaolo myönnetään, ei sitä voida kitkeä pois.

Toiseksi, suuri osa tämän päivän turvapaikanhausta tapahtuu ennen kaikkea työnsaannin takia. Tämän todistavat Eurostatin tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoista vain 5,9 prosenttia sai myönteisen päätöksen.

Tämä on minustakin hyvin oleellinen asia, vielä kun tämä saataisiin mukaan julkiseen keskusteluun, siis että päätäntävaltaakin käyttävät myöntäisivät tilanteen olevan näin. Sitten voitaisiin lopettaa jorinat kärsivistä pakolaisparoista ja keskittyä puhumaan asioista oikeilla termeillä. Jos Euroopan mailla ei heille ole töitä tarjolla, niin ei heitä täällä silloin tarvitakaan.

Kuulostaa tottakai tylyltä ajatukselta, että pakolaisia alettaisiin jakamaan tasaisesti eri maihin. Mutta jos sillä hinnalla saataisiin samalla tiukemmat lait turhaan turvapaikkaa hakeneiden palauttamiselle, nopeammat käsittelyajat turhille hakemuksille ja todella tiukat kriteerit perheenyhdistämiselle, niin ei se välttämättä huono kauppa olisi.

On siinä ajatuksessa tietysti riskinsä. Vaarana on, että kriteerit vedetäänkin löysiksi eikä kireiksi.

[Roope]

Kuulostaa tottakai tylyltä ajatukselta, että pakolaisia alettaisiin jakamaan tasaisesti eri maihin. Mutta jos sillä hinnalla saataisiin samalla tiukemmat lait turhaan turvapaikkaa hakeneiden palauttamiselle, nopeammat käsittelyajat turhille hakemuksille ja todella tiukat kriteerit perheenyhdistämiselle, niin ei se välttämättä huono kauppa olisi.

On siinä ajatuksessa tietysti riskinsä. Vaarana on, että kriteerit vedetäänkin löysiksi eikä kireiksi.

Jos ja jos. Tanner tekee varsin selväksi, että useimmissa maissa rimaa madallettaisiin. Käytäntöjä tehtäisiin entistäkin houkuttelevammiksi ja palautuksia vaikeammiksi. Eurooppaan hakeutuvien ja Suomen vastaanottamien turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistuisi. Lopulta turvapaikanhakijat ja Tannerin visiossa ilmeisesti myös "runsasta väestönkasvua, nuorisotyöttömyyttä, nälkää ja köyhyyttä pakenevat" jaettaisiin jäsenmaihin "bruttokansantuotteen mukaan". Suomi olisi tällaisessa uusjaossa koko Euroopan suurin häviäjä.

Paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä on yhteinen eurooppalainen turvapaikkapäätöksenteko, jolloin myös vastuunkantokysymykset esimerkiksi bruttokansantuotteen mukaan saadaan ratkaistua.

Toisin sanoen Tanner haluaa poistaa kansallisen päätöksenteon ja sen myötä jäsenmailta kaiken liikkumavaran, vaikka kaavaillun yhteisen turvapaikkapolitiikan seuraukset tiedetään etukäteen karmeiksi niin Suomelle kuin Euroopallekin. Noin voi kirjoittaa vain tosiuskovainen federalisti.

[Leso]

Neljäs haaste on se, etta nykyjärjestelmä ei kohtaa hädänalaisia, joiden kokonaiselämäntilanne voi olla jopa paljon vainoakin vaikeampi. Esimerkiksi Afrikasta tulee paljon ihmisiä, jotka pakenevat runsasta väestönkasvua, nuorisotyöttömyyttä, nälkää ja köyhyyttä

Arno Tanner pyöritteli jutussaan asioita, niin kuin suvakit yleensä. "Mitä enemmän tekstiä, sen enempi sisältöä" -metodi.

Ei sitten tullut Arnolle mieleen esimerkiksi miettiä ratkaisua lihavoimaani epäkohtaan Afrikassa?
Eipä tietenkään.
Antaa heijän vaan lissääntyä, kyllä meillä on siihen varraa, saatana.

[Reinhardt42]

Käsitin kirjoituksen aivan Roopen tavoin. CEAS:n kannattajahan tämä Tanner kaikesta päätellen on. Ja federalisti. Eli siis kansankielellä maanpetturi mokuttaja.

[Kemolitor]

Arno Tanner: Turvapaikkajärjestelmiin tulee siis enenevästi muita kuin Geneven pakolaissopimuksen mukaisia, vainottuja ja vainon uhassa eläviä henkilöitä. Tämän takia on perusteltua sanoa, etta nykyiset kansalliset turvapaikkajärjestelmät eivät toimi.

Kuinka monessa lehtijutussa on oltu tuota mieltä? Ei ainakaan minun silmiini ole sellaisia osunut, yleensä puhutaan vain Välimereen hukkuvista tai Mellilan ulkopuolella kiusatuista pakolaisparoista.

Maahanmuuttoviraston tilastojen
http://www.migri.fi/download/39426_Tp-paatokset_joulu_2012.pdf?10bd4d951ba5d088
mukaan turvapaikkapäätöksiä tehtiin 2012 yhteensä 3780 kappaletta, joista myönteisiä oli 1601, noin 42 prosenttia siis. Hylätyissä varmaan oli joukossa rajatapauksiakin, mutta todennäköisesti melkoinen osa sellaisia, joissa ei käytännössä ollut mitään perustettakaan turvapaikan saamiseen.

Hyväksytyt on jaettu neljään ryhmään: Turvapaikka, toissijainen suojelu, Humanitaarinen suojelu ja Muu peruste, varsinaisen turvapaikan sai 553 ihmistä eli noin 15 %.

Jos ja jos. Tanner tekee varsin selväksi, että useimmissa maissa rimaa madallettaisiin. Käytäntöjä tehtäisiin entistäkin houkuttelevammiksi ja palautuksia vaikeammiksi.

Miten hän sinun mielestäsi tuon tekee selväksi?

Lainaus Tannerilta:
Toiseksi, suuri osa tämän päivän turvapaikanhausta tapahtuu ennen kaikkea työnsaannin takia. Tämän todistavat Eurostatin tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoista vain 5,9 prosenttia sai myönteisen päätöksen.

Jos tuo väite pitää paikkansa (pitää varmaan kaivella ne ja katsoa, mitä siellä tarkalleen ottaen sanotaan), niin Suomen käytäntö on nykyisellään paljon löysempi kuin Euroopan maissa keskimäärin.

Jos maahanmuuttoviraston viime vuoden tilasto on suoraan verrattavissa Tannerin viittaamaan Eurostatin tilastoon, niin Suomen käytäntö on todella löysä, 42 % myönteisiä päätöksiä, turvapaikkakin 15 %:lle, verrattuna keskimääräiseen 5,9 %:iin.

[Roope]

Jos ja jos. Tanner tekee varsin selväksi, että useimmissa maissa rimaa madallettaisiin. Käytäntöjä tehtäisiin entistäkin houkuttelevammiksi ja palautuksia vaikeammiksi.

Miten hän sinun mielestäsi tuon tekee selväksi?

Muun muassa korostamalla useampaan kertaan tarvetta turvapaikkapolitiikan humaanisuuteen ja pitämällä nykyisen turvapaikkajärjestelmän ongelmana, että se ei "tunnista esimerkiksi äärimmäistä köyhyyttä ja sen pakenemista turvapaikan tai suojan antamisen syyksi". Jos Tanner todella haluaisi yhtenäiset käytännöt tiukentamalla Suomen politiikkaa, hän varmaankin olisi nimennyt tällaisia tiukennuksia tai edes tarpeen siihen. Siispä hän luultavasti haluaa yhtenäistämisen tapahtuvan parantamalla vastaanotto-olosuhteita ja helpottamalla oleskeluluvan saamista etenkin Etelä- ja Itä-Euroopan maissa, mikä puolestaan johtaa tulijamäärien kasvuun.

Lainaus Tannerilta:
Toiseksi, suuri osa tämän päivän turvapaikanhausta tapahtuu ennen kaikkea työnsaannin takia. Tämän todistavat Eurostatin tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoista vain 5,9 prosenttia sai myönteisen päätöksen.

Jos tuo väite pitää paikkansa (pitää varmaan kaivella ne ja katsoa, mitä siellä tarkalleen ottaen sanotaan), niin Suomen käytäntö on nykyisellään paljon löysempi kuin Euroopan maissa keskimäärin.

Jos maahanmuuttoviraston viime vuoden tilasto on suoraan verrattavissa Tannerin viittaamaan Eurostatin tilastoon, niin Suomen käytäntö on todella löysä, 42 % myönteisiä päätöksiä, turvapaikkakin 15 %:lle, verrattuna keskimääräiseen 5,9 %:iin.

Väite ei pidä paikkaansa, eikä Eurostatin tilasto todista muutenkaan mitään työn takia tapahtuvasta turvapaikanhausta. En tiedä, mistä Tannerin outo luku on peräisin. Oikeasti osuus on ollut viime vuodet neljänneksen paikkeilla, viimeksi 27 %.

Suomi ja Italia tekevät myönteisiä päätöksiä EU:n suurimmilla prosenteilla. Italia tosin vain siksi, että se on nopein tapa päästä eroon muualle Eurooppaan matkaansa jatkavista turvapaikanhakijoista.

[Kemolitor]

Väite ei pidä paikkaansa, eikä Eurostatin tilasto todista muutenkaan mitään työn takia tapahtuvasta turvapaikanhausta. En tiedä, mistä Tannerin outo luku on peräisin. Oikeasti osuus on ollut viime vuodet neljänneksen paikkeilla, viimeksi 27 %.

Seison korjattuna, vai mitenkä asia hienosti ilmaistaankaan. Kokonaismäärä 268 045, positiivisia 71 245, positiivisten päätösten osuus siis 26,6 %.

Mutta nyt kyllä olen kovasti hämmästytetty. Miten tyyppi, joka on "väestötieteen ja politiikan dosentti, joka työskentelee projektipäällikkönä Euroopan turvapaikkavirastossa" voi heittää noin pahasti pieleen menevän luvun.

Tosin Tannerin kommentti työn takia tapahtuvasta turvapaikanhausta ei voikaan tarkoittaa mitään tilastoissa näkyvää lukua, ei kai turvapaikkahakemukseen voikaan (tai voi tietysti, mutta tuskin kannattaa) laittaa perusteluksi työn takia turvapaikan saamista. Kai hän veikkaili, että suurimmalla osalla kielteisen päätöksen saaneista todellinen motiivi ei vaino ja rääkkäys vaan pyrkimys yrittää päästä johon Euroopan maahan töihin.

Kiitoksia tuosta linkistä, olen yrittänyt noita tietoja löytää kootusti, mutta näköjään tiedonhakutekniikoissani on vielä parantamisen varaa.

Tuo taulukko herätti taas saman kysymyksen, joka aikaisemminkin on mieltäni vaivannut. Vuoden 2012 aikana yhteensä 196 920 kielteistä hakemusta, tämän porukan pitäisi kiltisti lampsia EU:n rajojen ulkopuolelle. Veikkaan, että jotkut ovat lampsineetkin, mutta suuri osa ei. Vuosittain siis EU-maihin jää yhteensä vaikkapa 150 000 ihmistä, joilla ei ole lupaa olla EU:n alueella, tähän sitten vielä päälle laittomasti maahantulleet, jotka eivät ole edes mitään turvapaikkahakemuksia jättäneet.

Täytyy kokeilla, jos nuo luvut saisi siirrettyä Exceliin, voisi laskeskella vähän maakohtaisia prosentteja. Yläpuolella oleva taulukko on myös kiinnostava, maittain kolme suurinta lähtömaata.

[Roope]

Tosin Tannerin kommentti työn takia tapahtuvasta turvapaikanhausta ei voikaan tarkoittaa mitään tilastoissa näkyvää lukua, ei kai turvapaikkahakemukseen voikaan (tai voi tietysti, mutta tuskin kannattaa) laittaa perusteluksi työn takia turvapaikan saamista. Kai hän veikkaili, että suurimmalla osalla kielteisen päätöksen saaneista todellinen motiivi ei vaino ja rääkkäys vaan pyrkimys yrittää päästä johon Euroopan maahan töihin.

Tästä samaa mieltä. Turvapaikanhaku on yleisesti tapa päästä Eurooppaan tienaamaan siinä missä laiton siirtolaisuuskin. Mutta asian todistamiseen vaaditaan jotain muuta kuin Eurostatin turvapaikkapäätöstilasto eli esimerkiksi haastatteluja tai tilastoanalyysi.

[Ink Visitor]

Yli 10 maahanpyrkijää kuoli Kreikassa

Onnettomuudessa pelastui 15 ihmistä, jotka hälyttivät apua päästyään maihin.

Kreikassa ainakin 12 maahanpyrkijää kuoli kumilautan upottua Lefkadan saaren edustalla, viranomaiset kertovat.

Viranomaiset jatkavat kuolleiden etsintää. Uponnut lautta on jo paikallistettu.

Välimeren maihin on rantautunut kymmeniätuhansia maahanpyrkijöitä tänä vuonna. Lokakuussa Italialle kuuluvan Lampedusan saaren edustalla kuoli satoja ihmisiä heitä kuljettaneen laivan upottua.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288621172256.html

[Marija]

Laillisilla purjeveneillä saattaisi jopa päästä perille.
Rikollisia ei pidä sääliä.

[Venne]

Modrni tiedonvälitys on vissiin ehtinyt afrikkaan, kun määrä on näin paljon kasvanut. Tässä on muuten bisnesidea. Luulen, että salakuljetettavat ovat valmiita maksamaan enemmän, jos voi taata varman perille pääsyn, eli vene on oikeasti merikelpoinen. Eli voisi hankkia parin miljoonan jahdin, vaatia vaikka 3000 per nuppi ylityksestä, jossa on hengissäpysymistakuu ja laittaa startup pystyyn. Montaa merimatkaa ei tarvittaisi, niin huvijahti olisi maksanut itsensä takaisin. Siitä eteenpäin pelkkä profittia ja Välimeren aurinkoa. Ja kun riittävän moni lähtisi mukaan bisnekseen, olisi tulijoita satoja JOKA PÄIVÄ! Saattaisi tuo eu-parlamenttikin nuivistua.

[Eino P. Keravalta]

Kreikassa ainakin 12 maahanpyrkijää kuoli kumilautan upottua Lefkadan saaren edustalla, viranomaiset kertovat.

Viranomaiset jatkavat kuolleiden etsintää. Uponnut lautta on jo paikallistettu.

Jälleen kerran:

Miksi lamassa kärvistelevän Euroopan resursseja hukataan tällaiseen turhanpäiväiseen ruumiiden etsiskelyyn meren pohjasta? Hukkuneilla ei ollut edes papereita, joten virallisesti heitä ei ole edes olemassa. Ja jos ovatkin olemassa, mitä se sukeltelu Kreikalle kuuluu? Lähettäköön elintasoshoppailijoiden oma kotimaa kuolleidensa etsijät veneineen ja sukellusvarusteineen!

[Kemolitor]

Kreikka pidätti siirtolaisten salakuljetuksesta epäiltyjä

Pidätetyistä toinen on kreikkalainen ja toinen ulkomaalainen. Heistä toinen oli kapteeni perjantaina kaatuneessa aluksessa, joka oli viemässä siirtolaisia Italiaan. Matkustajista 12 kuoli.

Kreikassa on pidätetty kaksi miestä epäiltynä yrityksestä salakuljettaa joukko siirtolaisia Italiaan. Salakuljetettavista 12 kuoli varhain perjantaina, kun heitä kuljettanut vene kaatui länsikreikkalaisen Lefkadan saaren lähistöllä.

Pidätetyt ovat 58-vuotias ulkomaalainen ja 20-vuotias kreikkalainen, rannikkovartosto kertoo.

58-vuotias oli kaatuneen aluksen kapteeni. Rannikkovartioston mukaan hän näyttää perustaneen neljän kreikkalaisen ja yhden ulkomaalaisen kanssa rikollisjärjestön, jonka tarkoituksena on salakuljettaa siirtolaisia Kreikasta Italiaan.

Viranomaiset etsivät yhä muita epäiltyjä. He ovat takavarikoineet kaksi autoa, joita uskotaan käytetyn salakuljetusoperaatioissa.

Perjantaina kaatuneessa kahdeksanmetrisessä kumiveneessä oli 27 siirtolaista, joista 15 selvisi hengissä turmasta. Kuolleista neljä on lapsia. Matkustajien kansalaisuutta ei ole kerrottu.

Suuri osa EU:n alueelle laittomasti pyrkivistä ihmisistä tulee Kreikkaan. Meritien käyttö on lisääntynyt, kun Turkki ja Kreikka ovat kiristäneet valvontaa maarajallaan.

Siirtolaisten salakuljetus EU:hun nousi valokeilaan lokakuussa, kun yli 400 maahanpyrkijää hukkui kahdessa eri onnettomuudessa lähellä Italiaan kuuluvaa Lampedusan saarta. Myös se on suosittu määränpää etenkin Afrikasta EU:hun pyrkiville.

http://yle.fi/uutiset/kreikka_pidatti_siirtolaisten_salakuljetuksesta_epailtyja/6937923?origin=rss

Minkä kokoluokan rikos mahtaa olla ihmisten salakuljettaminen maan rajojen yli? Toisaalta jos vaikka älyäisivät laittaa hukkuneet suoraan näiden tyyppien vastuulle. Eiköhän siitä jokunen vuosi istumista tulisi, jos saisi tuomion 12 taposta. Tosin hyvä ihmisoikeusjuristi kääntää kyllä asian toisinpäin ja kaveri saa korvaukset ansionmenetyksistä, Kreikalle tuomio rasismista.

[Roope]

Lampedusan tragedian jälkeen EU-työryhmä ryhtyi miettimään keinoja maahanmuuton hillitsemiseksi ja vastaavien tapauksien välttämiseksi.

EU proposes concrete actions to prevent loss of life in the Mediterranean and better address migratory and asylum flows 4.12.2013
Times of Malta: Updated - EU Med Task Force proposes measures on migration - Malta expects action 4.12.2013
Cecilia Malmström: Preventing deaths in the Mediterranean 4.2013

Rajavalvonnan tehostamista ihmisten pelastamiseksi. Rahaa ja resursseja EU:n rajavaltioille, ja rahaa, resursseja ja insentiivejä EU:n naapurivaltioille. Insentiiveillä tarkoitetaan maahanmuuton helpottamista sellaisista maista kuin Tunisia ja Azerbaidžan. Työryhmä esittää myös kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäämistä. EU lupaa maksaa 6 000 euroa jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta, joka on melkoinen summa etenkin Itä-Euroopassa. Luvassa on myös turvapaikanhakijoiden siirtoa EU:n rajavaltioista muihin EU-maihin.

Mutta ei tässä vielä kaikki. EU ryhtyy pikapuolin neuvottelemaan "turvatusta turvapaikanhausta" eli turvapaikanhausta EU:n ulkopuolelta, kun se on nykyisin mahdollista vain EU-alueelle saapumalla.

[rölli2]

eli tämä tahtoo nyt sanoa sitä, että turvapaikanhakija vastaanotetaan vaikkapa romaniaan josta hän sitten keplottelee pohjoismaihin taikaseinän äärelle, romania  ottaa eurot ja pohjoismaat saavat kulttuuririkastuksen, win, win. semmosta

[Siili]

Mutta ei tässä vielä kaikki. EU ryhtyy pikapuolin neuvottelemaan "turvatusta turvapaikanhausta" eli turvapaikanhausta EU:n ulkopuolelta, kun se on nykyisin mahdollista vain EU-alueelle saapumalla.

On vaikea uskoa, että tuolla olisi mitään vaikutusta "venepakolaisuuteen".  Valtaosa "venepakolaisista" kun taitaa olla tyyppejä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta saada turvapaikkaa, ainakaan Geneven sopimuksen perusteella.  Kyllä he lähtevät venereissulle heti sen jälkeen, kun ovat saaneet "ulkohausta" hylsyn.

[Roope]

Työryhmän esityksestä:

2.2 Member States are encouraged to increase their current commitment on resettlement as a long-term solution that contributes to preventing and addressing protracted refugee situations. In 2012, 4.930 persons were resettled to the Union by twelve Member States. While those already resettling should consider increasing their quotas, new resettling Member States should engage in order to increase the EU share of the worldwide resettlement commitment. In this context strategic use of resettlement through the Union Resettlement Programme is encouraged and will be supported by EU funding available under the Asylum and Migration Fund.

2.3 The Commission is prepared to organise, in cooperation with the UNHCR, a conference on resettlement of the most vulnerable refugees from Syria. The conference could take place in the first half of 2014 and encourage resettlement efforts both among EUMS and countries around the globe.

2.4 The Commission will explore further possibilities for protected entry in the EU in the context of the reflection on the future priorities in the Home Affairs area after the expiry of the Stockholm programme. These could notably include:
(a) guidelines on a common approach to humanitarian permits/visas
(b) feasibility study on possible joint processing of protection claims outside of the European Union without prejudice to the existing right of access to asylum procedures in the EU. EASO, FRA and Frontex and, where relevant, UNHCR, ILO or IOM, should be involved in the execution of these tasks.

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL
on the work of the Task Force Mediterranean 4.12.2013 (pdf)

Mahdollisuus hakea turvapaikkaa EU-maiden lähetystöistä oli kirjoitettu neljän vuoden takaisen ns. Tukholman ohjelman luonnokseen, mutta hyväksytystä versiosta se oli onneksi karsittu pois, muuten Eurooppa näyttäisi nyt kovin erilaiselta. Mutta nyt sitä ollaan tuomassa takaisin.

EU:n ulkopuoliseen turvapaikanhakuun oltaisiin liittämässä myös hakemusten yhteiskäsittely (joint processing of protection claims), mikä jälleen kerran viittaa EU-alueelle pyrkivien pakolaisten jakamiseen jäsenmaiden kesken.

Tällaiset suunnitelmat pitää torjua välittömästi. Sisäministeri Räsäsellä olisi siihen mahdollisuus jo tällä viikolla, kun EU:n sisä- ja oikeusministerit käsittelevät aloitetta ennen myöhemmin joulukuussa kokoontuvia pääministereitä.

[svobo]

Se eurooppalainen, joka antaa siellä ensimmäisen tulikomennon, tulee jäämään historiaan suurmiehenä.

[-PPT-]

Afrikkalaisen filmin traileri. Filmissä eletään vuotta 2063 ja asetelma on kääntynyt päälaelleen, Euroopasta paetaan Afrikkaan paremman elämän perässä.

http://www.youtube.com/watch?v=vNpMiI_MJMM#t=98

[kriittinen_ajattelija]

Afrikkalaisen filmin traileri. Filmissä eletään vuotta 2063 ja asetelma on kääntynyt päälaelleen, Euroopasta paetaan Afrikkaan paremman elämän perässä.

http://www.youtube.com/watch?v=vNpMiI_MJMM#t=98

Dokkarin pointti on siis että afrikkalaiset tuhoaa euroopan totaalisesti ja tajuaa ettei he itsekseen selviä täällä pohjoisen kylmässä joten he pyrkii siksi takaisin afrikkaan?

[Leso]

Afrikkalaisen filmin traileri. Filmissä eletään vuotta 2063 ja asetelma on kääntynyt päälaelleen, Euroopasta paetaan Afrikkaan paremman elämän perässä.

http://www.youtube.com/watch?v=vNpMiI_MJMM#t=98

Dokkarin pointti on siis että afrikkalaiset tuhoaa euroopan totaalisesti ja tajuaa ettei he itsekseen selviä täällä pohjoisen kylmässä joten he pyrkii siksi takaisin afrikkaan?

Näköjään. Mutta ainakin ton perusteella yksi oleellinen seikka on jäänyt huomaamatta: valkoisen eurooppalaisen äly. Tuskin kukaan eurooppalainen on niin hölmö, että koettaa samoin keinoin Afrikkaan kuin afrikkalaiset Eurooppaan.

Tai mistäs sen tietää. Seura tekee kaltaisekseen.

[Iloveallpeople]

Coelho: Henkien pelastamisesta pakollista

EU-johtajat vaativat Lampedusan tragedian jälkeen yhteistä humaania lähestymistapaa maahanmuuttoon, jotta vältettäisiin Välimeren muuttuminen hautausmaaksi. Tämän vuoksi Frontexin suorittamien etsintä- ja pelastusoperaatioiden sääntöjä aiotaan muuttaa. Kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön laatija Carlos Coelho (EPP, Portugali) kertoi lisää asiasta.

Miten jatkossa aiotaan toimia? Miten uusi toimintatapa eroaa aiemmasta?

Coelho: Tulossa on yksi perustavanlaatuinen muutos - aiemmin hallitukset olivat päättäneet pelastustehtäviä koskevista ei-sitovista säännöistä, mutta koska oikeustuomioistuin julisti päätöksen pätemättömäksi, haluamme käyttää tämän mahdollisuuden tehdä näistä säännöistä pakollisia. Osa jäsenmaista ei pidä ajatuksesta, mutta viimeisimmän tragedian jälkeen pääministerit totesivat, ettemme voi antaa Välimerestä tulla hautausmaata. Kaikkien henkien pelastamiseen tähtäävien toimien pitäisi olla pakollisia.

Osa humanitaarisen kriisin kohtaaman alueen naapurimaista lisää rajavalvontaansa. Onko mahdollista estää uusia tragedioita, jos mereltä tulevien pakolaisten määrä lisääntyy?

Coelho: Vahvistamme sääntöjä, jotta meillä olisi humaani lähestymistapa asiaan. Etsintä- ja pelastusoperaatiosääntöjen ohella painotamme sitä, että maahanmuuttajien ei pitäisi antaa rantautua veneillään kolmansiin maihin, joissa heidän henkensä saattaa olla vaarassa.

Meidän täytyy näiden ongelmien ratkaisemiseksi vahvistaa humanitaarista ja kehitysapua, jotta kriisit saadaan ratkaistua rauhanomaisella tavalla. Jos emme onnistu siinä, näemme varmasti, että EU:sta turvapaikkaa hakevien ihmisten määrä kasvaa. Meidän täytyy tehdä enemmän. Muuten uusien tragedioiden estäminen on vaikeaa.

Euroopan parlamentti

[foobar]

Omasta mielestäni tragedioiden aktiivinen estäminen on Euroopan intressien vastaista. Varsinkin pitkällä aikavälillä.

Tämä ei ole mikään kuolontoive, vaan toive siitä, että EU:n rajapolitiikkaa ei vesitettäisi täysin. Että edes yritettäisiin toimia rehellisesti ja omien eurooppalaisten intressien ohjaamina. Jos EU:n kansalaisten odotetaan kykenevän toimimaan vastuullisesti, noudattamaan lakeja ja elättämään itsensä, miksi sitä ei voi vaatia muilta kansallisuuksilta? Kaikkihan ovat siihen kykeneväisiä, varsinkin virallisen tiedon mukaan.

[Emperor]

Osa jäsenmaista ei pidä ajatuksesta, mutta viimeisimmän tragedian jälkeen pääministerit totesivat, ettemme voi antaa Välimerestä tulla hautausmaata.

Todellinen tragedia on se, että Euroopasta lähdetään "pelastamaan" tuollaista roskajoukkoa. Coelho on seinähullu masokisti.

[Nuivake]

70-luvulta lähtien on toitotettu ettei yksikään Afrikanlapsi saa kuolla nälkään ja/tai tauteihin. Nyt tämä ylikansoitus vyöryy välimeren yli millä kellukkeella tahansa. Tämän päivän huuto on ettei yksikään merta ylittävä "siirtolainen" saa enää kuolla hukkumalla mereen.
Joo, "pelastetaan" vaan kaikki ylikansoituksen hedelmät tänne eurooppaan. Seuraavaksi yksikään "siirtolainen" ei saa jäädä ilman sosiaaliturhaa?

[ike60]

Omasta mielestäni tragedioiden aktiivinen estäminen on Euroopan intressien vastaista. Varsinkin pitkällä aikavälillä.

Tämä ei ole mikään kuolontoive, vaan toive siitä, että EU:n rajapolitiikkaa ei vesitettäisi täysin. Että edes yritettäisiin toimia rehellisesti ja omien eurooppalaisten intressien ohjaamina. Jos EU:n kansalaisten odotetaan kykenevän toimimaan vastuullisesti, noudattamaan lakeja ja elättämään itsensä, miksi sitä ei voi vaatia muilta kansallisuuksilta? Kaikkihan ovat siihen kykeneväisiä, varsinkin virallisen tiedon mukaan.

Tragedioita voidaan ehkäistä aktiivisesti myös esimerkiksi ostamalla Välimeren eteläpuolelta kaikki merikelpoiset veneet ja laivat käypään hintaan (ja sitten romuttamalla ne), sekä lähettämällä kaikki meren yli päässeet takaisin Afrikkaan jossa heidän mahdolliset turvapaikkahakemuksensa käsitellään. Molemmat keinot luultavasti pienentäisivät merta ylittävien määrää, jolloin tietenkin myös haaksirikkoriski pienenee.

Rajapolitiikkaa ei siis tarvitse vesittää jotta haaksirikkokuolemien määrää saataisiin vähennettyä. Tosin pahoin pelkään että se vesittäminen on Coelhon asialistalla ainakin hänen sanankäänteistään päätellen.