2009-04-01 Italia: Välimeren vaarat ja Lampedusan liikenne (yhdistetty)

[Roope]

Hallituslähde: Italia on lähettämässä ensimmäistä turvapaikanhakijaryhmää Albaniaan

Ensimmäistä turvapaikanhakijaryhmää Albaniaan kuljettava Italian laivaston alus on jo matkalla. Asiasta kertoo Italian hallituksen nimettömänä esiintyvä lähde uutistoimisto AFP:lle.

Italia ja Albania solmivat viime marraskuussa sopimuksen, jonka mukaan Italia alkaa kuljettaa Välimeren yli saapuvia turvapaikanhakijoita Albaniaan. Italia on rakennuttanut Albaniaan kaksi vastaanottokeskusta, joihin turvapaikanhakijoita kuljetetaan säilöön siksi ajaksi, kun he odottavat turvapaikkapäätöstä tai palautusta kotimaahan.

Yle 14.10.2024

Aika mahdotonta, että Albaniaan ryhdyttäisiin säilömään kovinkaan monia palautusta odottavia, kun palautusajat ja -prosentit ovat, mitä ovat. Keskimääräiseksi oleskeluajaksi on laskettu Albanian keskuksissa vain yksi kuukausi.

Italialla on ollut Suomen ohella EU:n korkeimmat turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit, joten eiköhän tämä mene kumileimasinmeiningillä niin kuin ennenkin, että suunnilleen kaikille pikana oleskeluluvat ja sitten kiiruusti Italian kautta muihin EU-maihin sosiaaliturvan piiriin, kun Italia ei sellaista tarjoa.

[Roope]

Ylellä on ilmeisesti sellainen lain määräämä velvoite, että Espanjan ja Italian kirjeenvaihtajien on toistettava kyseenalaistamatta Pakolaisneuvonnan ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön propagandaa.

Italian kirjeenvaihtaja Jenna Vehviläisen vuoro:

Meri meidän välissä

dokumentti · tutkiva journalismi · kriittinen · asiallinen

Millainen on matka Eurooppaan maailman vaarallisinta siirtolaisreittiä pitkin? Välimeren ylittäjät lähtevät matkaan huterilla veneillä, turvasta ja paremmasta elämästä unelmoiden. Dokumentissa neljä matkasta selvinnyttä kertoo tarinansa. Ohjaus Jenna Vehviläinen (2024)

Yle Areena (46 min)

Panin merkille, että nyyhkydokkarissa kenelläkään ei ollut perusteita pakolaisuuteen, vaikka Välimeren ylittäjiä kutsuttiin "siirtolaisiksi ja pakolaisiksi". Italiaan päätyneet olivat sentään rehellisesti afrikkalaisia onnenonkijoita, mutta Suomeen vuonna 2015 päätyneistä "Välimeren ylittäjistä" (Turkin kautta muutama kilometri) oli valittu syyrialainen nainen, joita ei kovin monta tullut.

[Jorma Teräsrautela]

Meri meidän välissä -dokumentti pani ajattelemaan kahta asiaa.

Ensinnäkin suvaitsevaisto ei näytä oppineen näiden vuosien aikana yhtään mitään. Afrikkalaiseen elintasopakolaiseen suhtaudutaan yksilönä, jota pitää itsestään selvästi auttaa. Ei vaikuta mitään, että hänen takanaan on sata tai tuhat tai miljoona muuta samanlaista. Suvakille kyse on aina yhdestä ihmisestä. Sama logiikka ei jostain syystä toimi, kun suvakki ottaa kantaa vaikka oppilaitoksiin pääsyyn. Silloin hyväksytään, että jossain kulkee raja sisään otettavien määrässä.

Toiseksi Välimereen hukkuneita on dokkarin mukaan 30 000 muutaman viime vuoden aikana. Hukkumiset johtuvat pattitilanteesta, jossa Euroopan nuivat eivät saa rajoja kiinni Australian tapaan eikä Euroopan suvakit niitä apposen auki. Molemmat voivat sitten syyttää toinen toisiaan.

Jakamattomien ihmisoikeuksien puolustajat saisivat uhrata muutaman tuokion näiden kahden kysymyksen miettimiseen. Fanaattinen rasismikortin heiluttaminen ei ainakaan tuo ratkaisua lähemmäs. Nuivasta näkökulmasta tekisi mieli puhua suvakkien järjestämästä kansanmurhasta Välimerellä.

[Roope]

Number one jeesustelija-man:

Saska Saarikoski: Kristittyjä on lempeitä, mutta myös kovin armottomia

TÄNÄ VUONNA jo 1 620 ihmisen arvioidaan hukkuneen Väli­mereen yrittäessään tulla vuotavilla veneillä Eurooppaan. Kymmenen viime vuoden aikana hukkuneita uskotaan olevan yhteensä yli 30 000.

Jotkut eurooppalaiset ovat seuranneet murhe­näytelmää kauhistuneina, toiset välin­pitämättöminä, jotkut jopa kuoleville ilkkuen.

Muutamat harvat ovat yrittäneet auttaa. Kalastajat, papit, vuoristo-oppaat. Jotkut ovat pelastaneet hukkuvia, toiset tarjonneet paleleville teetä, vaatteita tai majapaikan. Siitä ihmisiä on vedetty vastuuseen.

Euroopassa on viime vuosina käyty kymmeniä oikeusjuttuja, joissa ihmisiä on syytetty hädänalaisten auttamisesta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kutsuu näitä syytteitä "solidaarisuuden kriminalisoinniksi".

Mitä Jeesus tästä sanoisi?

[...]

Raamattu on ihan selkosuomea: Kun hukkuva huutaa apua, se on Jeesus, joka huutaa. Kun lapsi pyytää leipää, se on Jeesus, joka pyytää.

Miten tämä asia voi olla selvä minun kaltaiselleni ei-uskovalle ihmiselle, mutta niin vaikea monelle, joka itseään kristityksi kutsuu?

[...]

MUTTA sitten on toinen kristillisyys, jota en ymmärrä. Se on se armoton usko Yhdysvalloissa, mutta meilläkin. Se on usko, joka tukee Donald Trumpia, palvoo aseita ja kieltää abortit. Se on usko, joka Suomessa kieltää pappeuden naisilta ja hedelmöityshoidot naispareilta. Se on usko, joka kovettaa sydämensä hukkuvilta ja kärsiviltä – mutta sanoo puolustavansa "kristillistä Eurooppaa".

Niin, mitähän Jeesus siitä uskosta sanoisi?

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esihenkilö.

Helsingin Sanomat 18.12.2024

Voi itku näitä tavallista tyhmemmän pikkulapsen tasolla olevia toimittajia, joista tämäkin on esimieshenkilöasemassa.

Missään ei ole nostettu syytteitä hukkuvien pelastamisesta vaan laittomassa maahantulossa auttamisesta eli käytännössä ihmissalakuljetuksesta. Kas kun se lähin ranta veden varaan joutuneille löytyy aina mieluummin satojen kilometrien päästä Euroopasta kuin muutaman kilometrin päästä Afrikasta, josta vene on lähtenyt liikkeelle.

[Roope]

^Selvisi tuo Saskan itkun syykin, kun Ylen aamu-tv:ssä toimittaja Jenna Vehviläinen toisti suodattamatta aktivistipropagandaa, että Italia olisi kieltänyt hukkuvien pelastamisen Välimerestä, ja siksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö lopettaa toimintansa siellä. Vehviläinen myönsi raportissa olleensa itsekin meritaksimatkalla, jolla pelastettavat oli noudettu Italiaan "Libyan edustalta".

Sekin kävi ilmi, että Italian "Albania-malli" on toistaiseksi jäissä, koska ketään ei ole saatu siirrettyä Albaniaan oikeusistuimien heittäydyttyä hankaliksi.

[sakarit]

Olisi joskus mukava kysyä Saskalta pitäisikö meidän Euroopasta lähettää matkustajalaivoja ja lentokoneita hakemaan hädänalaisia ihmisiä Afrikasta tänne turvaan? Libyan lisäksi myös esim. Kongosta ja Somaliasta saakka, niin jäisi pois heiltä tuo huippuvaarallinen saharan ylitys, jossa menehtyy lukuisia hädänalaisia. Pitäisikö vai ei ja jos ei, niin miksi ei? Hakisiko Jeesus? Entä Saska? Onhan meillä kalustoa vaikka kuinka. Saataisiin miljoonittain turvaan hetkessä.

[Roope]

Italia on sössinyt täysin Albanian ulkoistuksensa, mutta sitä pidetään silti Melonin hallitukselle poliittisena voittona.

Laiva on lastattu kolme kertaa siirtolaisilla, ja joka kerta se on palannut Albaniasta takaisin Italiaan

Sama kuvio on toistunut jo kolme kertaa.

Italian rannikkovartiosto on kuljettanut pienen joukon Välimerestä kiinni ottamiaan siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Albaniaan. Sitten italialaiset tuomarit ovat määränneet, että kuljetetut on tuotava Albaniasta Italiaan.

Viimeksi Italia vei Välimeren yli pyrkineitä siirtolaisia Albaniaan helmikuun alussa. Kaksi aikaisempaa yritystä olivat loka- ja marraskuussa.

Joka kerta siirtolaiset ovat käyneet vain kääntymässä Albaniassa. Kuljetettuja on ollut joitakin kymmeniä.

[...]

Tällä hetkellä vastaanottokeskukset kumisevat tyhjyyttään. Rakennuksista saattaa kuitenkin kuulua haukuntaa, sillä raporttien mukaan kulkukoirat ovat alkaneet asuttaa niitä.

Italian ja Albanian sopimus on herättänyt EU:ssa paljon huomiota ja toiveita. Komission johtaja Ursula von der Leyen on hehkuttanut sopimusta tulevaisuuden malliksi ja sanonut, että muu Eurooppa voi ottaa siitä vielä oppia. Suomessakin monet poliitikot ovat olleet kiinnostuneita turvapaikkahakemusten käsittelemisestä EU:n ulkopuolella.

Toistaiseksi opiksi on jäänyt se, ettei homma ole toiminut.

[...]

Monet kommentaattorit ovat pitäneet Albania-sopimusta Italian hallituksen katastrofaalisena epäonnistumisena.

Hanke on juridisesti umpikujassa, mutta Melonin maahanmuuttovastaiselle oikeistohallitukselle se on ollut poliittinen voitto, sanovat asiaan perehtyneet italialaistutkijat Ylelle.

– Sopimus ei ole tuottanut konkreettisia tuloksia siirtolaisvirran hallintaan. Silti se on ollut hallitukselle poliittinen menestys. Melonin hallitus on saanut hankkeelle hyväksynnän Euroopasta. Siksi sitä on pidetty toteuttamiskelpoisena, sanoo politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Matteo Bassoli Padovan yliopistosta videohaastattelussa.

– Hallitus on saanut tämän näyttämään siltä, että oikeuslaitos on estänyt hyvän ja suositun hankkeen.

[...]

Albaniaan saa Italian oikeuden päätöksen mukaan viedä vain täysin turvallisista lähtömaista tulleita aikuisia miehiä. Oikeus ei salli haavoittuvassa asemassa olevien kuljetuksia.

Italiassa tuomioistuimet ovat perustaneet päätöksensä Euroopan unionin tuomioistuimen linjaukseen. Sen mukaan lähtömaa luokitellaan turvalliseksi vain, jos se on turvallinen esimerkiksi kaikille vähemmistöryhmille.

– Hallituksen ongelmana on se, ettei [tuolla perusteella] mitään Välimeren yli tulevien siirtolaisten merkittävistä lähtömaista voi pitää turvallisena, toteaa apulaisprofessori Andrea Pettrachin Padovan yliopistosta.

[...]

Vielä ei ole varmuutta, saako Italia ulkoistettua turvapaikanhakijoiden käsittelyä Albaniaan. Ainakin siihen voi mennä kauan.

– Jokin voi muuttua sitten, kun Euroopan uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tulee voimaan vajaan puolentoista vuoden päästä. Uudessa lainsäädännössä turvalliset maat on määritelty eri tavalla kuin nyt. Se voi avata uusia mahdollisuuksia, sanoo Pettrachin.

Ensi vuoden kesäkuussa voimaan tulevassa sopimuksessa määritellään lista turvallisista lähtömaista, joihin voidaan käännyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet. Jatkossa ei vaadita, että koko maan on oltava turvallinen. On mahdollista, että turvapaikanhakijoiden siirroista kiistellään sen jälkeenkin oikeudessa.

[...]

Kokonaisuuteen nähden Italia voisi kuljettaa Albaniaan vain pienen määrän turvapaikanhakijoita, professorit sanovat. Viime vuonna Italiaan saapui yhteensä noin 150 000 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista.

Italian hallituksen mukaan se pystyisi sijoittamaan Albaniaan jopa 36 000 ihmistä vuodessa odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä.

Tämä edellyttäisi, että kaikki hakemukset käsiteltäisiin kuukaudessa ja keskuksissa olisi koko ajan maksimimäärä turvapaikanhakijoita. Se ei ole professorien mukaan realismia. Italiassa turvapaikkahakemusten käsittely kestää normaalisti useita kuukausia.

– Onko mitään järkeä, että turvapaikkahakemukset käsitellään nopeutetusti Albaniassa ja sitten hylätyn päätöksen saanutta ei pystytäkään palauttamaan, Bassoli pohtii.

[...]

Tuomareiden lisäksi ihmisoikeusjärjestöt sekä Italian ja Albanian oppositio ovat arvostelleet sopimusta laittomaksi ja ihmisoikeuksia loukkaavaksi.

Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, ovat kritisoineet sitä, että kaikki Albaniaan kuljetettavat turvapaikanhakijat pidätettäisiin automaattisesti jopa yli puolentoista vuoden ajaksi.

Yle 27.2.2025

Komission puheenjohtaja von der Leyen tietysti hehkuttaa ja pitää esikuvana Albania-hanketta, jolla ei ole saavutettu mitään haittamaahanmuuton suitsimisessa.

Ruanda-mallia ei ole mainittu pitkiin aikoihin. Sillä ei tunnu olevan enää edistäjiä.