Huippufilosofi sekoili kadulla/Himasen projektin kilpailutus/Himasen raportti

[jmk]

Pieni varaus kumminkin: OUP on kai sekä kirjapaino että kustantaja. Se että kirjapaino painaa tilauksesta vaikka lasten satukirjoja, ei vielä kerro millainen politiikka OUP:llä on kustantamiensa teosten kohdalla.

Totta. Mutta ei kai kirjapaino laita sivuilleen kaikkien painamiensa kirjojen luetteloa? Ei millään pahalla lastenkirjoille, hienoa työtä.

Totta joo. Esimerkiksi kaivettu teos, T. Bradman & T. Ross, "The Royal Baby", on tosiaan OUP:n kustantama eikä vain painama.
http://www.amazon.com/Royal-Baby-Tony-Bradman-ebook/dp/B00DGP8BK2/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1384164686&sr=8-1&keywords=%22the+royal+baby%22+bradman

Publisher: Oxford University Press (July 18, 2013)

Tässä olis taas ilmainen vinkki vaikka persupoliitikoille. Mainitkaa sopivassa asiayhteydessä että niin tämä lastenkirjahan on OUP:n kustantama aivan kuten Himasen peflettikin, ja...

[siviilitarkkailija]

Valta korruptoi ja absoluuttinen valta korruptoi absoluuttisesti, kerrotaan lordi Actonin todenneen.

On hyvin mielenkiintoista seurata Matti (kepu ei petä koskaan) Vanhasen ulostuloja muutama vuosi pääministerikautensa jälkeen. Mies on ilmiselvästi myöntänyt vallan ja pissan nousseen päähänsä. Jyrki Katainen ei ole...vielä.

Himasen paskalöpinät ovat tietyllä osin itseaiheutettuja päänsärkyjä mutta yhtälailla virkamieskunnan ja valtakunnansyyttäjän suojeleman pääministerin sijaiskärsijöitä. Koska oikeuskansleri tai valtakunnansyyttäjä tosiasiallisesti kieltäytyy edes tutkimasta päämininsterin (vallassa olevan) toimien oikeellisuutta tai lainmukaisuutta, seurauksena on se että sitten tulee tulta ja tulikiveä niille joiden toimia sekä lainmukaisuutta voidaan tutkia. Tässä tapauksessa höpöpuhuja ja caccahutunkeittäjä häpeäyliopistomaailmasta sai ottaa vastaan pääministerin epärehellisyyden ja koskemattomuuden johdosta.

Tosiasiat tosiasioina. Ympärillämme oleva hyvinvointi- ja sopimusvaltio on romahtanut ja vain henkilökohtaiseen varallisuuteen perustuva omaisuus tuo turvaa. Suomen on haluttu menevä mukaan liittovaltiokehityksen kaikkiin iloihin ja riemuihin, joita ei valitettavasti ole saatu aikaa mutta liittovaltiokehityksen negatiiviset seuraukset kylläkin. Seurauksena on perustavaa laatua oleva hyvinvoinnin ja tasa-arvon loppu joita yritetään silotella sote-uudistukseksi kutsutuilla valheilla joilla pyritään miellyttävästi kertomaan että kaikki eivät saa hoitoa, kaikki eivät saa työtä eikä kaikille riitä ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Kyse on siitä kykeneekö liittovaltiohelvettiin ajettu Suomi-niminen osavaltio edes tuottamaan elämisen perusedellytyksiä ja mitä sitten tapahtuu kun eurostoliitto kaikkien liittovaltiohankkeiden tavoin joutuu lopulta sotaan itsensä kanssa.

Sen sijaan että valtionhallinto pohtisi aidosti vakavia asioita, se miellummin nauttii itsekehua mielialalääkittyjen häpeäyliopistohihhuleiden tarjoilemana koska näin ei tarvitse tehdä vakavaa työtä. Etenkin kun urakka on häpeämättömän poliittinen ja miellyttävän mitäänsanomaton. Helsingin häpeäyliopiston filosofianlaitoksen eväillä ei valtion tulevaisuus ratkea mutta niilla USKOTAAN voitavan ratkaista vaalit. Ja kun asiaa ei mietitä pitkällä vaan vaalivälillä, niin akateeminen totuusi on täysin toisarvoinen. Itseasiassa se voidaan ja ostetaan keneltä tahansa helppoheikiltä...tai pekalta.

[starsailor]

Parhaimmillaan filosofi Himanen olisi luonut jonkinlaisen konsensuksen Suomessa vallitseville näkökannoille ja avannut näitä yleismaailmallisella ja positiivisella tasolla...

Melko mielenkiintoista. Tällainen rapanuiva hyvinvointikansallisvaltion kannattaja on halukas hakemaan konsensusta tutkimuksen kautta, mutta hegemoniselle vallalle ja itseään lipilaareina pitäville punavirheille se ei käy. Päätä hakataan seinään ja ihmetellään, kun pää on ainoa, johon sattuu. En tiedä kauanko järjen takominen päähän ottaa (eli kestää).

Lienee aika selvää mistä tuo johtuu. Nykyisessä menossa on paljon negatiivisia ilmiötä ja jatkoa seuraa kiihtyvällä tahdilla. EU päätösten moraalittomuus ja demokratian vähentymisen ongelma pyritään hautaamaan ja piilottamaan väittämällä, että näistä asioista mainitsevat ovat takapajuisia ja pyrkivät rikkomaan yhteiskuntarauhaa, vaikka itseasiassa juuri tähän tähtäävät toimet itsessään rikkovat tätä vastaan. Lisäksi sosiaalisen maahanmuuton ongelmat on vihdoin tiedostettu, mutta koska ilmiön lähtösyille ei haluta/pystytä tekemään mitään toivotaan naivisti, että ihmiset ottavat tulokkaat vastaan avosylin. Tosiasiaoita sanovia kohdellaan toisinajattelijoina ja nyt ilmeisesti on päätetty alkaa heidän jahtaaminen ja tietyllä tavalla sosiaalinen kriminalisointi, jossa pyritään "Suvaitse tai kärsi" vihjailevasti vaientamaan kriittiset äänet. * Käsi puristuu nyrkkiin *

[Lalli IsoTalo]

Täytyy olla eräänlainen akateemisen älyn huippusuoritus että kykenee puolustamaan tutkielmaansa sen tuottaneen kirjapainon perusteella.

Siguainesta.

[Professori]

Haluaisin kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että Himas-case on vain esimakua tulevasta. Tänä vuonna on valtioneuvosto tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan tällaisiin raportteihin on jatkossa käytettävissä miljoonia - joka vuosi ja ilman nyt nähdyn kaltaista kohua. Raha otetaan pois oikeasta tutkimuksesta ja korvamerkitään nyt nähdyn kaltaisiin poliittisiin tilaustutkimuksiin.

Pidemmin täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2013/11/miljoonia-poliittisiin-pamfletteihin.html

[l'uomo normale]

Haluaisin kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että Himas-case on vain esimakua tulevasta. Tänä vuonna on valtioneuvosto tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan tällaisiin raportteihin on jatkossa käytettävissä miljoonia - joka vuosi ja ilman nyt nähdyn kaltaista kohua. Raha otetaan pois oikeasta tutkimuksesta ja korvamerkitään nyt nähdyn kaltaisiin poliittisiin tilaustutkimuksiin.

Toivottavasti ne painetaan hyvälle paperille ja sidotaan koviin kansiin, niin ne näyttävät hyvältä kirjahyllyissä. Toivon näin välillä kirjastoissa erilaista materiaalia hyllyttämään joutuneena.

[Uuno Nuivanen]

Haluaisin kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että Himas-case on vain esimakua tulevasta. Tänä vuonna on valtioneuvosto tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan tällaisiin raportteihin on jatkossa käytettävissä miljoonia - joka vuosi ja ilman nyt nähdyn kaltaista kohua. Raha otetaan pois oikeasta tutkimuksesta ja korvamerkitään nyt nähdyn kaltaisiin poliittisiin tilaustutkimuksiin.

Toivottavasti ne painetaan hyvälle paperille ja sidotaan koviin kansiin, niin ne näyttävät hyvältä kirjahyllyissä.

Tai sitten oikein pehmeälle ja imukykyiselle paperille.

[ikuturso]

Kai tuosta epistolasta nyt otetaan viiden miljoonan kappaleen painos verorahoilla ja jaetaan kirja jouluksi joka niemeen notkoon lahdelmaan? Saadaan sivistettyä rasistist katajaista kansaa, BKT ylös ja Himaselle ja sille Castollo de Molinalle provikat juoksemaan. Win-Win istuvan hallituksemme logiikalla. Kansan käsi olkoon karttuisa, kun ostamme aneita ulkomailta.

REPS!

-i-

[sivullinen.]

Paljon puhetta, mutta vähän asiaa. Enkä tarkoita Himasen ryhmän tutkimusta, vaan keskustelua täällä. jmk, Roope, Tosiasiallinen Nuiva ja JJohannes vaikuttivat olevan ainoat tutkimusta lukeneet. Muut "myötäjuoksivat" Tampereen Yliopiston henkilökunnan julkista sektoria puolustavia panetteluja. Sellaista se keskustelu tuntuu olevan. Mutta nyt kun on alku löylyt saunottu, ja lapset lähteneet lauteilta, voisi olla aika puhua asiaa aikuisten kesken. Aloitan keskustelupaikan teemaan liittyen.

Tutkimus koostuu pääosin eri maiden yhteiskuntamalleista kertovista kappaleista. Jotka, kuten jopa häpeä yliopiston henkilökunta on todennut, ovat pääosin enemmän mielipidekirjoituksia kuin tutkimusta. Maahanmuuton kannalta olennaisin kappale on amerikkalaisen Saxeanin kirjoittama kappale Kalifornian Piilaaksosta. Siihen myös Himanen viittaa omassa kappaleessaan Suomesta. Hän esittää maahanmuuttajat eräänlaisina kulttuurinrikastajina: "Maahanmuuton hyödyt eivät rajoitu vain siihen, että työntekijöiden lukumäärää lisääntyy ja huoltosuhteesta tulee siksi kestävämpi. Hyötyä on myös niistä vaikutuksista, joita avoimuudella on yleisen luovuuden kulttuurille, kuten käy ilmi esimerkiksi AnnaLee Saxenianin kirjoittamasta luvusta [...]"

Tartun tähän. Himanen varmasti tietää, että Piilaaksoon suuntautuva maahanmuutto on rakenteeltaan täysin toisenlaista kuin Suomeen suuntautuva. En usko olevan tarpeen täsmentää tätä näkemystä, sillä se helposti tulkittaisiin rasismiksi. Valittelen kuitenkin, ettei Himanen uskalla hänkään täsmentää - tai sitten on suvaitsevaisuudessaan sokeutunut. Jos tämä rakenteellinen ero kuitenkin huomioitaisiin, olisi mahdollista ymmärtää Suomessa vallitsevan maahanmuuttokriittisyyden perusteet. Olisiko mahdollista puhua jopa niinkin ikävästä asiasta kuin maahanmuuttajien valikoimisesta? Sitähän Piilaakso ainakin voimakkaasti tekee. Kysynkin teiltä, mitä mieltä olette piilaaksomaisesta maahanmuuttopolitiikasta? Tai lievemmin, olisko Piilaakson maahanmuuttopolitiikka parempi vaihtoehto kuin Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

EDIT: Eräs jäsen, jonka olin epähuomiossa unohtanut, vaati päästä listalle, joten lisäsin hänet. Nyt tutkimukseen tutustujien kokonaismäärä nousee neljään.

[Huolestunut Kansalainen]

Olisiko mahdollista puhua jopa niinkin ikävästä asiasta kuin maahanmuuttajien valikoimisesta? Sitähän Piilaakso ainakin voimakkaasti tekee. Kysynkin teiltä, mitä mieltä olette piilaaksomaisesta maahanmuuttopolitiikasta? Tai lievemmin, olisko Piilaakson maahanmuuttopolitiikka parempi vaihtoehto kuin Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Mikä on piilaakson erillinen maahanmuuttopolitiikka? Näin aikuisten kesken, nyt kun lapset ovat lähteneet lauteilta?

[sivullinen.]

^ Keskusjohtoisen suunnitelmatalouden näkökulmasta saattaa tuntua oudolta pohtia yhden yksittäisen alueen maahanmuuttopolitiikkaa. Sitä kun ei voi olla olemassa. Keskusjohtoisessa hallinnossa kaikkialla on sama politiikka, joka toteutuu lakien ja säädösten avulla, eikä Piilaaksolla ole omaa "lakia". Markkinatalouteen perustuvassa järjestelmässä tapahtuu kuitenkin toisin. Siellä laki ei ole ainoa ihmisten toimintaa säätelevä tekijä. Piilaaksossa on omat markkinat. Siellä politiikka syntyy kysynnän ja tarjonnan kautta. Se saa rahan muodon, jota saadaan palkkana hyvästä työstä, eikä poliittisen jaon tuloksena, kuten suunnitelmataloudessa.

En lähde kuitenkaan tässä vaatimaan suunnitelmatalouden hylkäämistä. Kysyn vain, eikö meillä olisi mahdollista suunnitelmataloudessakin suorittaa valintaa minkälaista maahanmuuttoa haluaisimme Suomeen? Ja silloin valita tulijoiksi sellaisia ihmisiä kuin Piilaaksoon tulijat ovat, eikä sellaisia, jotka nykyiset Suomeen tulijat ovat?

[Professori]

Piilaakson politiikasta tai sen puutteesta riittäisi minulle se, että maahanmuuttajat työllistyisivät ilman julkisia tukia. Ja suomalaisin työehdoin. Julkista valintaa muilla perusteilla ei tarvittaisi.

[jmk]

Roope, Tosiasiallinen Nuiva ja JJohannes vaikuttivat olevan ainoat tutkimusta lukeneet.

Vai niin. Kiitos tästä tiedosta oi guru.

[Lalli IsoTalo]

Muut "myötäjuoksivat" Tampereen Yliopiston henkilökunnan julkista sektoria puolustavia panetteluja.

Keskustelu keskustelijoista on sivuraiteelle johdattamista.

Olisiko mahdollista puhua jopa niinkin ikävästä asiasta kuin maahanmuuttajien valikoimisesta? Sitähän Piilaakso ainakin voimakkaasti tekee. Kysynkin teiltä, mitä mieltä olette piilaaksomaisesta maahanmuuttopolitiikasta? Tai lievemmin, olisko Piilaakson maahanmuuttopolitiikka parempi vaihtoehto kuin Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Keskustelu Piilaakson maahanmuuttopolitiikasta on sivuraiteelle johdattamista.

[Lalli IsoTalo]

Mutta nyt kun on alku löylyt saunottu, ja lapset lähteneet lauteilta, voisi olla aika puhua asiaa aikuisten kesken.

Keskustelu aiemman keskustelun tasosta on sivuraiteelle johdattamista.

[Lalli IsoTalo]

Kysyn vain, eikö meillä olisi mahdollista suunnitelmataloudessakin suorittaa valintaa minkälaista maahanmuuttoa haluaisimme Suomeen? Ja silloin valita tulijoiksi sellaisia ihmisiä kuin Piilaaksoon tulijat ovat, eikä sellaisia, jotka nykyiset Suomeen tulijat ovat?

Keskustelu maahanmuuttajien valintakriteeristä on keskustelun johdattamista sivuraiteelle pääaiheesta, joka on huippufilosofin sekoilu kadulla, projektin kilpailutus (tai sen puute) ja tämä raportti, jonka kaikki muut paitsi Kokoomukseen kytköksissä olevat piirit ovat tyrmänneet jotakuinkin täydellisesti.

[Siili]

Keskustelu maahanmuuttajien valintakriteeristä on keskustelun johdattamista sivuraiteelle pääaiheesta, joka on huippufilosofin sekoilu kadulla, projektin kilpailutus (tai sen puute) ja tämä raportti, jonka kaikki muut paitsi Kokoomukseen kytköksissä olevat piirit ovat tyrmänneet jotakuinkin täydellisesti.

Ja se, että nämä piirit eivät sitä ole lytänneet, johtuu yksinomaan hienotunteisuudesta puheenjohtajaa kohtaan.  Se, että tilaajakin suhtautuu tuotokseen "neutraalisti" kertoo siitä, että sormi tuli työnnettyä syvälle paskaan. 

[skrabb]

12.11.2013 klo 7:07 | päivitetty 12.11.2013 klo 7:07
Jari Tervo: Himanen on Tukiainen

Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus on median mukaan epäonnistunut kaikessa, mihin se on ryhtynyt. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus on onnistunut fantastisella tavalla kaikkein mahdottomimmassa. Se on saanut persut ja kepun näyttämään hyvältä.
 
Historiankirjoitus tulee keksimään kokoomuslaisen Kataisen hallituksen tieltä monta kiveä. Isoimmaksi niistä nimetään eurokriisi eli rahan lappaminen Etelä-Eurooppaan. Sotesotku ja kuntauudistus muistetaan mainita. Ne ovat välttämättömiä, mutta mahdottomia uudistuksia.

Kaikki uudistukset, joita pääministeri ei osaa selittää kolmessakymmenessä sekunnissa televisiossa, muuttuvat ylivoimaisiksi. Sote-palvelujen suurkuluttajia ovat vanhukset. Heidän on vaikea hurrata muutoksille, jotka tähtäävät siihen, että 2020-luvun loppupuolella asiat pysyisivät taloudellisesti kestävällä tolalla. Nykyvanhukset itse eivät ole enää silloin kestävällä tolalla.
Ihminen kestää huonosti aikaa. Ihmisellä on tämä pysyvä kestävyysvaje.

Ulkoministeri Ilkka Kanervan ministerinura tyssäsi mediapersoona Johanna Tukiaiselle lähetettyihin flirttaileviin teksiviesteihin. Ulkoministeri tiedusteli Tukiaiselta, onko hän pitänyt puutarhaansa kunnossa viittaamatta pihanhoidollisiin askareisiin.

Kreikan miljardit ovat pientä Himasen 700 000 euron rinnalla

Harva löysi Kanervan ammatillisesta osaamisesta moitittavaa, mutta ulkoparlamentaarinen harkintakyky jätti toivomisen varaa.
Kohu paisui kansainvälisiin sfääreihin. Ruotsin suurin sanomalehti Aftonbladet nimitteli Kanervaa törkyvaariksi. Kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa Kanervan tilalle Alexander Stubb ulkoministeriksi.

Filosofi Pekka Himanen ei vaikuttanut aluksi yhtä hätkähdyttävältä sielunkumppanilta kuin eroottisena tanssijattarena toiminut Johanna Tukiainen. Näköjään kokoomuslainen miesministeri voi kompastua myös mieheen.

Julkisia kalsarikännejä kadulla vetelevä filosofi voi mielestäni mainiosti pohdiskella taksaa vastaan arvokasta elämää ja kestävän kehityksen mallia. Himasen saavutukset eksentrisyyden alalla eivät riitä edes Suomen filosofien top kymmeneen. Suomen kansan mielestä Himasen seikkailut Helsingin yössä ovat kuitenkin pitkä miinus nimenomaan pääministerin ansioluettelossa.

Politiikassa asiat ovat edelleen sitä, miltä ne näyttävät. Tältä näyttää: harkintakyvytön Katainen tilasi fantastisia puhuvalta filosofilta ohi sovittujen menettelytapojen kalliiseen hintaan monisatasivuisen loistavilla kliseillä ja häikäisevillä itsestäänselvyyksillä ryyditetyn puppupaketin. Oikeuskanslerikin moitti, vaikkei suoraan Kataista.

Kokoomuksen kannatus laskee niin kauan kuin Himanen pysyy otsikoissa. Lasku alkoi jo ennen Himasta, mutta nyt filosofi on konkreettinen naula, johon tyytymättömyyden voi ripustaa. Himanen on helpommin käsitettävissä kuin eurokriisi, sotesotku tai kuntauudistus. Kreikan miljardit ovat pientä Himasen seitsemänsadantuhannen rinnalla.

Alexander Stubb haluaa Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi, mutta eurooppalaisiin vallan halleihin tahtoo myös Katainen. Hän on ilmoittanut kertovansa tulevaisuudestaan ensi keväänä. Miksi vasta silloin?
Siksi, että hän on jo päättänyt lähteä.

Jari Tervo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija

http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_himanen_on_tukiainen/6927041

boldaus oma

[Lalli IsoTalo]

Tältä näyttää: harkintakyvytön Katainen tilasi fantastisia puhuvalta filosofilta ohi sovittujen menettelytapojen kalliiseen hintaan monisatasivuisen loistavilla kliseillä ja häikäisevillä itsestäänselvyyksillä ryyditetyn puppupaketin ...

http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_himanen_on_tukiainen/6927041

... motivaationaan käyttää verovaroja puolueensa valitseman politiikan markkinointiin, ja poliittisten vastustajiensa mustamaalaamiseen.

[Roope]

Taustaa Himasen raportin maahanmuutto-osuudelle löytyy Himasen Kukoistuksen käsikirjasta vuodelta 2010.

Lopulta tulevassa työvoimapulassa voimme avautua sekä eettisistä
että taloudellisista syistä tarvitsemallemme maahanmuutolle niin, et-
tei se uhkaa suomalaisten työpaikkoja.

Miten tämän maailman edistäminen on mahdollista? Ensinnäkin
meidän on vihdoinkin pidettävä kiinni YK:lle jo 1970-luvulla teke-
mästämme sitoumuksesta panostaa 0,7 % bkt:stamme kehitysapuun.
Käytän sen mittakaavaan panemiseksi seuraavaa vertausta. Se on sama
kuin kysyä: "Voisitko kuvitella käyttäväsi 0,7 % ajastasi muista välittä-
miseen? Riittääkö 99,3% ajasta itsestäsi välittämiseen?" Tällä 99,3%:lla
ajastamme voimme pärjätä omien ongelmiemme ratkaisemisessa, jossa
ei kaikesta vaikeudestaan huolimatta puhuta kuitenkaan välittömistä
elämän ja kuoleman kysymyksistä.

Kolmanneksi meidän on avauduttava enemmän maahanmuutolle,
jonka tiedetään olevan köyhemmille maille tärkeimpiä kehityksen edis-
täjiä – sekä koska maahanmuuttajat lähettävät kotimaihinsa tukea että
ennen kaikkea koska he palatessaan vievät kotimaahansa kipeästi tarvit-
tavaa uusinta osaamista. Meidän on päästävä eroon asenteesta, jota kut-
sun nimellä portsarin sydän. Suomen ei pidä olla kuin kapakan ovella
seisova portsari, joka pyrkii siihen, ettei kukaan pääse sisään.

Tässä kohtaa voidaan samalla myös kääntää näkökulmaa uuteen
suuntaan pois perinteisestä ajatuksesta, jossa maahanmuutto nähdään
vain toisten auttamisena ja jonain, joka on meiltä itseltämme pois. Asia
voidaan nähdä itse asiassa yhtä paljon sekä globaalina vastuunkantona
kuin oman taloutemme, hyvinvointimme ja henkisen kulttuurimme
kukoistukseen panostamisena. Jo pelkästään oma etumme ikääntymi-
sen synnyttämässä työvoimapulan ja hoitosuhteen haasteessa puoltaa
työperäisen maahanmuuton avaamista 20 000 ihmiselle lisää vuodessa,
sekä kärkiosaajille että muiden töiden tekijöille.

oltava avoimempi maahanmuutolle, sekä työperäiselle että hu-
manitäärisistä syistä tapahtuvalle. Tiedämme, että tällä on suuri
taloudellinen merkitys maahanmuuttajien kotimaihinsa lähet-
tämän taloudellisen avun sekä kotimaahansa palatessaan muka-
naan tuomansa uusimman osaamisen kautta.

Tämä raportti nostaa keskiöön lähestymiskaavan työurien parantami-
nen + verotuksen kannustavuus + hyvinvointipalvelujen uudistaminen,
jonka kautta mahdollistuvat lisäksi luovuuspohjaisesti talouden uu-
det kasvun lähteet sekä maahanmuuton kautta pidemmällä aikavälillä
huoltosuhteeseen vastaaminen.

Symbolisena kärkihankkeena lisäksi monikulttuuriseen maailmaan
reagoiden nykyistä avoimempi työperäinen maahanmuuttopolitiikka
ja globaali vastuunkanto, jolla Suomi osoittaa olevansa myös "henki-
nen suurvalta" (maahanmuutto on avattava kuitenkin hallitusti ja ajoi-
tettava niin, että vasta kun suomalaisten oma työvoimapula talous-
kriisin jälkeen todella alkaa eli ollaan täystyöllisyydessä, siis alle 5 %:n
työttömyysasteessa, työperäistä nettomaahanmuuttoa lisätään 20 000
ihmisellä vuodessa; ks. sivut 59–63 ja 209–212).

Vuonna 2010 Himanen halusi 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa enemmän sitten, kun Suomessa on työvoimapula ja täystyöllisyys. Myös humanitaariselle maahanmuutolle pitäisi "avautua", mitä ikinä se pakolaispolitiikassaan muihin maihin verrattuna huippuliberaalille Suomelle tarkoittaakaan.

Tänä vuonna Himanen haluaa 10 000 maahanmuuttajaa enemmän ilman sen kummempia ehtoja eli ilmeisesti heti, vaikka työvoimapulasta ja täystyöllisyydestä ollaan vielä kauempana kuin kolme vuotta sitten. Humanitaarista maahanmuuttoa hän ei enää edes mainitse, ei myöskään Kukoistuksen käsikirjassa oleellisia kehitysavun lisäämisen ja maailmankaupan vapauttamisen tavoitteita.

[Kulttuurirealisti]

Asia voidaan nähdä itse asiassa yhtä paljon sekä globaalina vastuunkantona
kuin oman taloutemme, hyvinvointimme ja henkisen kulttuurimme
kukoistukseen panostamisena.

Miten maahanmuutto voi yhtäaikaa olla globaalia vastuunkantoa, ja talouteen, hyvinvointiin ja henk. kulttuuriin panostamista? Jos miellämme ma-muuton vastuunkannoksi, niin kuin se usein on, niin silloinhan mamut ovat hoidettavia, paapottavia yksilöitä. Ja jos he ovat sellaisia, niin miten heillä on talouteen jne. positiivinen vaikutus? Pekka hei, selitäs nyt vähän!

Edit. Pekka haluaa lisätä työperäistä mamua 20.000 henkeä, oikealla hetkellä. Mutta riittääkö poliitikkojemme ymmärrys, ja maamme vetovoima siihen, että tänne tulisi todella työperäisiä mamuja oikeanlainen määrä? Ei todellakaan siltä näytä.

[sivullinen.]

Keskustelu Piilaakson maahanmuuttopolitiikasta on sivuraiteelle johdattamista.

Muista harhaanjohtamisväitteistä voin olla kanssasi samaa mieltä, mutta en tästä. Keskustelu Piilaakson maahanmuuttopolitiikasta on nimenomaan asian ytimeen pyrkimistä. Se on sitä Himasen tutkimuksen kannalta, joka ihannoi Piilaakson maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on sitä myös palstan kannalta, joka on keskittynyt Suomen rotupuhtauden säilyttämiseen (pun). Sitävastoin aiemmin esitetyt lainaukset Ilta-Sanomista, Ylilaudalta ja muilta sosialistien viestintävälineistä, jotka kertoivat Tampereen Yliopiston henkilökunnan tuntemuksista Himasesta henkilönä, ovat sivuraiteelle johdattamista. Edes kielioppivirheistä, jotka teki muuten kirjan kääntäjä - ei Himanen, taulukoissa esiintyvistä kirjoitusvirheistä ja englannin kielisen painoksen kustantajasta käyty keskustelu ei ole asiaa. Se on diipadaapaa ja oman henkisen pahoinvoinnin purkamista.

Paradoksaalisesti Himanen painotti tärkeimpänä tutkimustuloksenaan juuri tällaisen pahanolon ongelmaa. Olisiko hänen pitänyt mainita Hommaforum - tai "some" yleisemmin - yhtenä hyvin tunnettuna pahanolon purkautumispaikkana, ja henkisesti itsevarmemman ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovan ihmisen syntypaikkana? Sillä sellainenhan Hommaforum todistettavasti on. Halla-ahon nousu blogaajasta päättäviin pöytiin, joskin toistaiseksi nollatuloksin, on innostanut täällä sadat pyrkimään vähintään kunnallispolitiikkaan tai ilmaisemaan omia mielipiteitään valtion suunnan muuttamiseksi itseni mukaanluettuna. Hommaforumin maine itsemurhakandinaattien parantamishoitolana taas on kaikkien täällä enemmän aikaa viettäneiden tiedossa.

Siinä "promotoimista" kerrakseen. Lalli hyvä, älä pyri aina näkemään kaikessa sen huonoutta ja puutteita. Sinulla on selvästi kyky tarttua asioihin ja viedä niitä eteenpäin. Tee sitä. Älä turhaudu. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Käytä voimiasi uuden luomiseen, omien vaihtoehtojesi esittelyyn ja rakentavien vaihtoehtojen luomiseen. Silloin jotain voi syntyäkkin. Pelkkä vittupaskakusi ei ketään auta. Olen aikeissa piakkoin esittää ehdotukseni Salongin verhojen uudistamiseksi, ja Salongin muuttamisesta kritisoivasta-keskustelusta ehdottavan-keskustelun suuntaan. Siinä sinun ehdotuksesi verhojen rakenteesta tulee näyttelemään merkittävää osaa. Kiitos siitä. Lisää sitä.

[Roope]

Keskustelu Piilaakson maahanmuuttopolitiikasta on sivuraiteelle johdattamista.

Muista harhaanjohtamisväitteistä voin olla kanssasi samaa mieltä, mutta en tästä. Keskustelu Piilaakson maahanmuuttopolitiikasta on nimenomaan asian ytimeen pyrkimistä. Se on sitä Himasen tutkimuksen kannalta, joka ihannoi Piilaakson maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on sitä myös palstan kannalta, joka on keskittynyt Suomen rotupuhtauden säilyttämiseen (pun).

Himanen ei ole käsitellyt Piilaakson maahanmuuttopolitiikkaa vaan maahanmuuton Piilaaksoon stimuloimaa luovuutta ja sitäkin hyvin epämääräisesti richardfloridamaisella otteella. Himanen nimenomaan väistää puheen konkreettisesta maahanmuuttopolitiikasta ja muista siihen liittyvistä valinnoista, kuten maahanmuuttajien sosiaaliturvasta.

[sivullinen.]

Vuonna 2010 Himanen halusi 20 000 [työperäistä] maahanmuuttajaa [...]

Tänä vuonna Himanen haluaa 10 000 maahanmuuttajaa [...]

Suunta on oikea. Roopen tekemä vertaileva tutkimus Himasen raporttien kehityksestä tukee minun tekemiäni vastaavia havaintoja voimakkaasti. 2000-luvun alussa Himanen näki tulevaisuuden ruusuisena; vuonna 2010 oli vielä mahdollisuus vaihtaa suuntaa; nyt ollaan tultu tavoitteista kauas alas, ja nähdään hallinnon tärkeimmän tehtävän enää olevan yhteiskuntarauhan ylläpitäminen ja sisällissodan estäminen ilman mitään muita tavoitteita.

"Jos malli euroopassa epäonnistuu, näemme todennäköisesti entistä raaemman kehitysmallin hallitsevan koko globaalia kehitystä."

"Nuoristotyöttömyys on monissa Euroopan maissa yhtä korkea kuin se oli arabimaissa arabikevään aikana, mikä näyttää synnyttävän yhteiskunnalista liikehdintää [...]"

Tutkimuksesta käy myös ilmi Himasen mielipiteet mitkä ovat syynä yhteiskunnan romahtamiseen: pikkupomojen pyrkimys puolustaa paikkaansa, AY-liikkeen valta julkisessa päätöksenteossa, tasapuolisten sopimusten kansalaisten kesken - "yhteiskuntasopimuksen" - puute ja kasvava lahjonta. Nämä ovat hyviä ja totuudenmukaisia väitteitä. Silti kovin miedosti ilmaistuja. Jäsen starsailor tuo hyvin esiin syyn tähän: "Parhaimmillaan filosofi Himanen olisi luonut jonkinlaisen konsensuksen Suomessa vallitseville näkökannoille ja avannut näitä yleismaailmallisella ja positiivisella tasolla, joka voisi lähentää ihmisiä tyyliin: "Katsomme asioita eritavalla, mutta meillä kaikilla on hyviä tarkoitusperiä ja päämääriä"." Juuri noin ei pitäisi tehdä. Konsensus on helvetti. Himanen sortuu siihen; hän sortuu liiaksi miellyttämään virastoloisia ja AY-aktiiveja. Olisi sanonut suoraan ratkaisun olevan AY-liikkeen lakkauttaminen ja julkisen sektorin vähintään puolittaminen. Kaikkien mielipiteiden koostaminen mitäänsanomattomaksi turhakkeeksi on pahinta mitä Suomelle on tapahtunut. Se on tappanut kaiken keskustelun - tai vähintään tehnyt tavalliselle kansalaiselle mahdottomaksi sitä ymmärtää pakenemalla korkealle abstrakteihin kielikuviin tai piiloutumalla rivien välissä sijaitseviin painotuksiin. Suoraa puhetta ei konsensuksessa sallita.

[sivullinen.]

Himanen nimenomaan väistää puheen konkreettisesta maahanmuuttopolitiikasta ja muista siihen liittyvistä valinnoista, kuten maahanmuuttajien sosiaaliturvasta.

Yritin jo kertoa kantani tähän. Markkinataloudessa maahanmuuttopolitiikka on yksittäisten kansalaisten tekemiä kulutusvalintoja. Keskusjohtoisessa suunnitelmataloudessa se on lakeja, kuten sosiaaliturvan määrää. Vielä kerran. Piilaaksoon saa tulla kuka tahansa, joka pystyy siellä työnteolla tai muulla rahanhankintakeinolla itseään elättämään. Kioskiyrittäjän "maahanmuuttopäätöksen" tekevät ne ihmiset, jotka ostavat kioskiyrittäjältä jäätelöä ja limua. Jos limua ja jäätelöä ei osteta, menee kioski nurin, ja yrittäjä saa lähteä muualle onneaan etsimään; jos myydään, hän on paikkansa ansainnut ja saa jäädä. Suomessa päätös tehdään keskushallinnontoimesta, ja jos se antaa myönteisen päätöksen, tulee päätöksen mukana myös diskorahat, asunnot, terveydenhuolto ja viihdykkeet. Himanen ei siis väistä näitä aiheita. Ne eivät vain ole hänen tajuntansa viitekehyksessä - "logoksessa" - lainkaan kysymyksiä, joihin voisi vastata. Ne ovat sosialismin ongelmia, joita markkinataloudessa ei ole.

[Roope]

Himanen ei siis väistä näitä aiheita. Ne eivät vain ole hänen tajuntansa viitekehyksessä - "logoksessa" - lainkaan kysymyksiä, joihin voisi vastata. Ne ovat sosialismin ongelmia, joita markkinataloudessa ei ole.

Mitä Himanen sitten tarkoittaa, kun hän ehdottaa Suomeen "avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa"? Suomihan on jo nyt täysin avoinna piilaaksolaisille ja miljardeille muillekin ilman keskushallinnon estelyä, jos työpaikka tai muu oleskeluluvan oikeutus löytyy. Suomeen kuitenkin tulee tästä vapaudesta huolimatta ihan toisenlaista porukkaa, joka ei synnytä piilaaksosynergioita, enkä keksi, millä tavalla "avoimempi maahanmuuttopolitiikka" voisi muuttaa tilannetta paremmaksi. Paremminkin liian avoin maahanmuuttopolitiikka on oire syistä, joiden vuoksi tänne ei ehkä kannata tulla.

[sivullinen.]

Mitä Himanen sitten tarkoittaa, kun hän ehdottaa Suomeen "avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa"?

Käsittäisin piilaaksomaisen maahanmuuttopolitiikan olevan vain Himasen toive ja tavoite, ja siksi hän esittelee sen aikaansaamaa hyvää. En näe hänen ehdottavan ratkaisuja miten siihen päästäisiin. Sen hän jättää poliitikkojen tehtäväksi.

Jotain ehdotusta voi kuitenkin kaivaa hänen yleisestä kritiikistään ylibyrokraattista hyvinvointivaltiota kohtaan, jonka tilalle hän toivoo kansalaisista kumpuavaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kärjistettynä tämä voitaisiin tulkita tarkoittavan, että jokainen suomalainen saisi esimerkiksi ottaa mistäpäin maailmaa tahansa itselleen oman kiintiöpakolaisen omaan kotiinsa omin varoinsa huollettavaksi, ja vastaten tämän teoista, jos niin haluaa, ja jos katsotaan pystyvän hoitamaan velvollisuutensa ilman ongelmia, eikä niin, että valtio asettuu meidän yläpuolellemme päättämään miten paljon kiintiöpakolaisia otetaan, mistä, mihin heidät sijoitetaan ja huolehtia heidän rahoituksestaan. Avoimempi tarkoittaisi siis enemmän yksilön oikeuksia korostavaa ja vähemmän byrokraattista politiikkaa.

[sivullinen.]

Suomihan on jo nyt täysin avoinna piilaaksolaisille ja miljardeille muillekin ilman keskushallinnon estelyä, jos työpaikka tai muu oleskeluluvan oikeutus löytyy.

de jure on - de facto ei. Himasen tutkimuksen yksi perusaksioomista on esittämäsi lauseesi vastakohta.

Roope: Suomi on avoin yhteiskunta, johon on helppo muuttaa töitä tekemään.
Himanen: Suomi on suljettu yhteiskunta, johon muuttaminen töitä tekemään on lähes mahdotonta.

Kumpi on totta? Himasen väitteen puolesta puhuvat tilastot: Suomeen ei muuteta työtä tekemään. Roopen väitteen puolesta puhuu kuka?

[foobar]

Suomihan on jo nyt täysin avoinna piilaaksolaisille ja miljardeille muillekin ilman keskushallinnon estelyä, jos työpaikka tai muu oleskeluluvan oikeutus löytyy.

de jure on - de facto ei. Himasen tutkimuksen yksi perusaksioomista on esittämäsi lauseesi vastakohta.

Roope: Suomi on avoin yhteiskunta, johon on helppo muuttaa töitä tekemään.
Himanen: Suomi on suljettu yhteiskunta, johon muuttaminen töitä tekemään on lähes mahdotonta.

Kumpi on totta? Himasen väitteen puolesta puhuvat tilastot: Suomeen ei muuteta työtä tekemään. Roopen väitteen puolesta puhuu kuka?

Suomeen ei muuteta tekemään töitä, varsinkaan hyväpalkkaisia töitä, koska täällä palkat ovat tyypillisesti niillä aloilla matalat ja verot korkeat. Eikä välttämättä ilmanala tai kielikään ole vetovoimatekijöitä. Varsinaisia esteitä tällaiselle maahanmuutolle - varsinkaan niistä maista joista sitä voisi edes puolirealistisesti odottaa tapahtuvan - ei ole.

Tai siis oikeammin: on olemassa kohteita, joissa oikea huippuosaaja saa työstä itselleen paljon enemmän vastinetta. Tämä ei tarkoita, että lorvijan pitäisi saada tänne tultuaan hyvää palkkiota lorvimisestaan, mutta valitettavasti Suomen tapauksessa houkuttimet on pystytty rakentamaan vielä sellaisiksikin.

[Kulttuurirealisti]

de jure on - de facto ei. Himasen tutkimuksen yksi perusaksioomista on esittämäsi lauseesi vastakohta.

Roope: Suomi on avoin yhteiskunta, johon on helppo muuttaa töitä tekemään.
Himanen: Suomi on suljettu yhteiskunta, johon muuttaminen töitä tekemään on lähes mahdotonta.

Kumpi on totta? Himasen väitteen puolesta puhuvat tilastot: Suomeen ei muuteta työtä tekemään. Roopen väitteen puolesta puhuu kuka?

Miten Suomi on suljettu yhteiskuntana? Mun mielestä kysymys on siitä, että Suomi ei ole todellisille huippuosaajille riittävän houkutteleva yhteiskunta (ilmasto mukaanluettuna). Jokainen voi kuvitella itsensä vaikka Aasiasta Kaliforniaan muuttaneeksi nuoreksi ja välkyksi it-alan hepuksi, ja pohtia miksi Suomi ei vedä.

Edit. Ja ei nyt mikään huippukaan tarvitse olla, vaan joku jolla on riittävästi annettavaa työelämässä, että työnantajien kiinnostusta löytyy nopsaan.