"Kehitysapu" on kehittymättömyysapua

[MW]

Noin, sainpahan sanottua. Tämän ovat sanoneet viisaammat ennen minua, jopa Afrikkalaistaustaiset.

Miksi jumalauta ei sitten oteta lusikkaa kauniiseen käteen, ja allokoida gepardisuikkien Lear Jet -rahoitusta vaikka kaupankäyntiin, joka hyödyttää muitakin kuin Bombardieria ja gepardisuikkia?

Kymppitonnin paskahuusi savannilla ei sitten ole semmoinen, mitä tarkoitin, ettäs tiedätte. Kehittymättömyysapukoohotuksesta on tullut elinkeino liian monelle, juuri täällä, siksi.

Pois kehittymättömyysapu, bisnetsiä tilalle!

[Katulamppu]

Noin, sainpahan sanottua. Tämän ovat sanoneet viisaammat ennen minua, jopa Afrikkalaistaustaiset.

Miksi jumalauta ei sitten oteta lusikkaa kauniiseen käteen, ja allokoida gepardisuikkien Lear Jet -rahoitusta vaikka kaupankäyntiin, joka hyödyttää muitakin kuin Bombardieria ja gepardisuikkia?

Kymppitonnin paskahuusi savannilla ei sitten ole semmoinen, mitä tarkoitin, ettäs tiedätte. Kehittymättömyysapukoohotuksesta on tullut elinkeino liian monelle, juuri täällä, siksi.

Pois kehittymättömyysapu, bisnetsiä tilalle!

Kiinalaiset uutisten mukaan tekee niin.
http://news.xinhuanet.com/english/china/2013-08/29/c_132673248.htm
http://www.economist.com/news/middle-east-and-africa/21586583-slowing-demand-raw-materials-will-not-derail-african-economies-little-fear

[Kimmo Pirkkala]

Kaikki vastikkeeton raha turmelee.

UFFin vaatelahjoitukset tuhoavat kohdemaan tekstiiliteollisuuden ja käsityöperinteen.

Valtioiden välinen kehitysapu johtaa molemmissa maissa korruptioon, myös antajamaassa, jossa päättäjät ovat virkanimityskorruption kohteena (kansainväliset virat, joissa vihreät ja tarjahaloset ovat kovaa valuuttaa).

"Reilu" kauppa johtaa tuottajamaassa markkinoiden vinoumaan: taloudelliset resurssit ohjautuvat alkutuotantoon, jonka avulla tasan mikään maa ei nykyään enää nouse kovin korkealle. "Reilun" kaupan piiriin ei koskaan nouse tietotekniikka, autoteollisuus, softan tuotanto tai yhtään mikään muu kuin banaanit ja kahvipavut. Pelkkää omantunnon ostamista ja saajamaan kehittymättömyysapua todellakin.

Lähestulkoon kaikesta kehittymättömyysavusta on johdettavissa sen negatiivinen kokonaisvaikutus, joka turmelee ja pitää saajamaan kehittymättömänä. Mutta asiantilan pysyvyyshän on nimenomaan hyvänpahantekeväisyydestä leipänsä saavien korruptoituneiden poliitikkojen ja avustusjärjestöjen etu.

[Kalevi Aronen]

Kehitysapuun suhtautuu kielteisesti monikin Afrikkalainen poliitikko. Suomi oli Namibiassa opettamassa kansaa, siellä oli suomalaisten ylläpitämiä kirkkoja ja annettiin myös kehitysapua.

Namibialainen poliitikko Herman Toivo ja Toivo tuli suomeen Kalevi Sorsan kutsumana 1984. Täällä hän tuomitsi jyrkästi kehitysavun ja hänen mielestään se on ainoastaan vahingoksi kansalle. Suomalaiset tiedotusvälineet suhtautuivat moiseen kiittämättömyyteen ankarasti ja kansa kohisi, että tommosille on sitten annettu rahaa.

Kaiketi kysymys on ylemmyyden tunnosta, kun eurooppalaiset antavat rahaa köyhille. Mutta samalla tuhoavat kansojen omat elinkeinot. Oikea tapa on kiinalaisten ajatuksissa se, että ei anneta kalaa, vaan opetetaan kutomaan verkkoja, jos eivät jo osaa.

[Ernst]

Valtioiden välinen kehitysapu johtaa molemmissa maissa korruptioon, myös antajamaassa, jossa päättäjät ovat virkanimityskorruption kohteena (kansainväliset virat, joissa vihreät ja tarjahaloset ovat kovaa valuuttaa).

Niin, tarjahaloseläkeläiset, opintonsa keskeyttäneet biodeet, pekkasaurit, pekkahaavistot ynnä muut, joita houkuttelee "kansainvälinen" eläminen huisin jänskissä paikoissa, Land Cruiserin kyyti ja henkivartijan hoiva. Korruptoi ja estää pätevien ei-poliitikkojen pääsyä hankkimaan kokemusta ja ulkomaanpäivärahoja maailmalta.

[Sour-One]

Kaikki vastikkeeton raha turmelee.

UFFin vaatelahjoitukset tuhoavat kohdemaan tekstiiliteollisuuden ja käsityöperinteen.

Valtioiden välinen kehitysapu johtaa molemmissa maissa korruptioon, myös antajamaassa, jossa päättäjät ovat virkanimityskorruption kohteena (kansainväliset virat, joissa vihreät ja tarjahaloset ovat kovaa valuuttaa).

"Reilu" kauppa johtaa tuottajamaassa markkinoiden vinoumaan: taloudelliset resurssit ohjautuvat alkutuotantoon, jonka avulla tasan mikään maa ei nykyään enää nouse kovin korkealle. "Reilun" kaupan piiriin ei koskaan nouse tietotekniikka, autoteollisuus, softan tuotanto tai yhtään mikään muu kuin banaanit ja kahvipavut. Pelkkää omantunnon ostamista ja saajamaan kehittymättömyysapua todellakin.

Lähestulkoon kaikesta kehittymättömyysavusta on johdettavissa sen negatiivinen kokonaisvaikutus, joka turmelee ja pitää saajamaan kehittymättömänä. Mutta asiantilan pysyvyyshän on nimenomaan hyvänpahantekeväisyydestä leipänsä saavien korruptoituneiden poliitikkojen ja avustusjärjestöjen etu.

Mitä tarkoitat tuolla lihavoidulla? Onko kyseessä oma päätelmäsi vai onko peräti tietoa asiasta?

[Pöllämystynyt]

Perinteinen kehitysapu vaikuttaa epäonnistuneelta perusteistaan lähtien. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kehitysmaiden vähäosaisimpia ja uhatuimpia ei tulisi auttaa. Miljoonat ovat joka tapauksessa hädässä ja kärsivät pahoin puutteista ja ongelmista, joiden korjaamiseen ihmiskunnan resurssit riittäisivät vielä toistaiseksi aivan hyvin. Vaikka syytä olisi apua vastaanottavien paikallisyhteisöissäkin ja jopa perhetasolla passivoituneissa ja asenneongelmaisissa aikuisissa, on hädässä ja puutteessa myös miljoonia lapsia, joiden ei voida katsoa mitenkään aiheuttaneen ongelmiaan.

Ei myöskään ole syytä olettaa, että kaikki tavat auttaa johtaisivat samalla tavalla passivoitumiseen ja riippuvuuteen avun jatkumisesta. Kansainvälisen kaupankäynnin järjestäminen kehitysmaiden tuotantoa suosivaksi (tai ainakin taloudellisen riiston estäväksi) olisi yksi mahdollinen tapa edistää kehitysavun tavoitteita samoilla resursseilla, mutta ilman vastaavaa passivoitumista. Kutsutaan tätä vaikka "reiluksi maailmankaupaksi", vaikka kysehän olisi aika erilaisesta ilmiöstä, kuin nykyinen reilun kaupan yksityinen harrastelu. Avustava valtio ottaisi asiakseen maksaa "reiluun kauppaan" kuuluvan lisähinnan eräänlaisena kehitysapuna. Lisähinta (en ole talousihminen, joten en tiedä tälle parempaakaan termiä) säädettäisiin siten, että paikallinen tuotanto ja maanviljely eivät kärsisi kansainvälisestä kilpailusta niin pahoin, että nujertuisivat. Toisaalta se ei olisi liian hyväkään, jotta ei taas passivoitaisi ja tuuditettaisi tehottomuuteen. Tehokkuus, niin kylmältä kuin se voikin kuulostaa, on melko välttämätöntä esimerkiksi ruuan tuotannossa monilla seuduilla, joilla väestöä on jo aivan liikaa. Tämä kaikki edellyttäisi sopimuksia auttavien ja autettavien valtioiden välillä, ja niihin kuuluisi ankaria ja jatkuvasti valvottuja ehtoja muun muassa demokratian ja tasa-arvon kehittämisestä ja korruption kitkemisestä.

Tämä ei ole mitenkään vakavamielinen tai ainoa ehdotukseni, enkä tulisi tätä kampanjoimaan muiden mahdollisten ehdotusten yläpuolelle, vaan yritän tällä lähinnä osoittaa, että kehitysapua (tai vastaavat tavoitteet paremmin toteuttavaa apua) ei ole mikään pakko järjestää passivoivalla tavalla, eli toisin sanoen kehitysapu voi toimia.

[Sour-One]

Mielestäni kehitysapu on tietyin rajoituksin ok. Koulutuksen tukeminen ja toimenpiteet, joilla saadaan hillittyä väestönkasvua. Ruoka-avun edelllytyksenä olisi nimenomaan tuo koulutus ja väestönkasvun hillintä. Pelkällä ruoka-avulla kiihdytetään vain väestönkasvua ja sitä kautta taas nälänhätää.

[Katulamppu]

Toisaalta se ei olisi liian hyväkään, jotta ei taas passivoitaisi ja tuuditettaisi tehottomuuteen. Tehokkuus, niin kylmältä kuin se voikin kuulostaa, on melko välttämätöntä esimerkiksi ruuan tuotannossa monilla seuduilla, joilla väestöä on jo aivan liikaa.

Ei tarvitse joka seudun kyetä ruokaa tuottamaan, kunhan on muuta tuotantoa jolla ostaa ruokaa.
Riittävällä koulutuksella sitä muuta kykenisivät järjestämään. Eli jos jotain tahdotaan sinne viedä niin ehkä eri alojen ammattilaisia opettamaan.

[Kimmo Pirkkala]

UFFin vaatelahjoitukset tuhoavat kohdemaan tekstiiliteollisuuden ja käsityöperinteen.

Mitä tarkoitat tuolla lihavoidulla? Onko kyseessä oma päätelmäsi vai onko peräti tietoa asiasta?

UFF on käsittääkseni vain kotimainen toimija, joten tietoa sen vaatelahjoituksen kohdemaista jne. ei ole juurikaan saatavilla siltä osin kuin ne menevät kehitysmaihin. Suuremmassa mittakaavassa vastaavasta toiminnasta ja sen vaikutuksista Afrikan tekstiilliteollisuuteen tietoa kyllä löytyy reilustikin, enkä usko, että UFFin toiminta siltä osin olisi millään tavoin mukavampaa kohdemaiden teollisuudelle kuin muillakaan vastaavilla hyvänpahantekeväisyysjärjestöillä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mitumba_%28clothing%29

http://youtu.be/wmD3QCTuark

http://www.voanews.com/content/smuggling-used-clothing-sales-hurt-kenya-textile-industry-102953119/125908.html

http://www.businessdailyafrica.com/Corporate-News/-/539550/669892/-/15r2pnp/-/index.html

http://www.eastafricaherald.com/2012/12/Second-Hand-Clothes.html


Logiikka on kaikessa lyhykäisyydessään se, että tuottavuutta ei voi lahjoittaa, tuotteita voi. Mutta samalla kun lahjoitetaan tuotteita, tapetaan tuottavuus. Tämä on se koko kehityskehittymättömyysavun dilemma, jonka yli ei päästä millään. Sillä todellakin varmistetaan kohdemaan pysyminen kehitysmaana.

Samoin kuin (epä)reilu kauppa tarkoittaa kohdemaan resurssien allokoinnin tukemista niille toimialoille (yleensä alkutuotantoon), että ko. maa pysyy kehitysmaana. Yksinkertaistettuna se menee niin, että ostamalla reilun kaupan kahvia Intiasta varmistat, että intialaisten taloudellinen aktiivisuus pysyy vaatimattomasti voittoa tuovassa kahvintuotannossa, eivätkä he rupea puuhastelemaan millään korkeamman jalostusasteen alalla, kuten tekemään kännykkäsoftaa, pelejä, autoja, pilvenpiirtäjien hissejä tai laivamoottoreita joilla he pärjäisivät taloudellisesti paljon paremmin ja uhkaisivat meikäläistä taloutta. Reilu kauppa on markkinataloutta vinouttavaa kehittymättömyystukea, jolla tuetaan sitä, että taloudellinen aktiviteetti ja työvoima saajamaassa ei allokoidu tuottavammille ja meidän kanssamme kilpaileville aloille.

[Sour-One]

UFFin vaatelahjoitukset tuhoavat kohdemaan tekstiiliteollisuuden ja käsityöperinteen.

Mitä tarkoitat tuolla lihavoidulla? Onko kyseessä oma päätelmäsi vai onko peräti tietoa asiasta?

UFF on käsittääkseni vain kotimainen toimija, joten tietoa sen vaatelahjoituksen kohdemaista jne. ei ole juurikaan saatavilla siltä osin kuin ne menevät kehitysmaihin. Suuremmassa mittakaavassa vastaavasta toiminnasta ja sen vaikutuksista Afrikan tekstiilliteollisuuteen tietoa kyllä löytyy reilustikin, enkä usko, että UFFin toiminta siltä osin olisi millään tavoin mukavampaa kohdemaiden teollisuudelle kuin muillakaan vastaavilla hyvänpahantekeväisyysjärjestöillä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mitumba_%28clothing%29

http://youtu.be/wmD3QCTuark

http://www.voanews.com/content/smuggling-used-clothing-sales-hurt-kenya-textile-industry-102953119/125908.html

http://www.businessdailyafrica.com/Corporate-News/-/539550/669892/-/15r2pnp/-/index.html

http://www.eastafricaherald.com/2012/12/Second-Hand-Clothes.html


Logiikka on kaikessa lyhykäisyydessään se, että tuottavuutta ei voi lahjoittaa, tuotteita voi. Mutta samalla kun lahjoitetaan tuotteita, tapetaan tuottavuus. Tämä on se koko kehityskehittymättömyysavun dilemma, jonka yli ei päästä millään. Sillä todellakin varmistetaan kohdemaan pysyminen kehitysmaana.

Samoin kuin (epä)reilu kauppa tarkoittaa kohdemaan resurssien allokoinnin tukemista niille toimialoille (yleensä alkutuotantoon), että ko. maa pysyy kehitysmaana. Yksinkertaistettuna se menee niin, että ostamalla reilun kaupan kahvia Intiasta varmistat, että intialaisten taloudellinen aktiivisuus pysyy vaatimattomasti voittoa tuovassa kahvintuotannossa, eivätkä he rupea puuhastelemaan millään korkeamman jalostusasteen alalla, kuten tekemään kännykkäsoftaa, pelejä, autoja, pilvenpiirtäjien hissejä tai laivamoottoreita joilla he pärjäisivät taloudellisesti paljon paremmin ja uhkaisivat meikäläistä taloutta. Reilu kauppa on markkinataloutta vinouttavaa kehittymättömyystukea, jolla tuetaan sitä, että taloudellinen aktiviteetti ja työvoima saajamaassa ei allokoidu tuottavammille ja meidän kanssamme kilpaileville aloille.

Brutaalisti sanottuna saatanan perkeleesti vievät näitä rytkyjä kohdemaahan, jotta kohdemaan tekstiiliteollisuus ja käsityöperinne tuhoutuu.

[Kimmo Pirkkala]

Sinänsä tietysti erityisesti ja vain UFFin mainitseminen tässä yhteydessä oli jotensakin harhaanjohtavaa, sillä kyse ei ole vain UFFista vaan kaikesta vaatelahjoittamisesta länsimaissa. Mutta se nyt sattuu olemaan tuo suurin kotimainen toimija käsittääkseni.

Jossain määrin pysähdyttävää miettiä kansainvälistä kuviota, jossa yhdessä kehitysmaassa lapsityövoima ompelee Henkkaan ja Maukkaan halvat rätit, joita me pidämme pari vuotta ja lahjoitamme ehjinä toiseen kehitysmaahan, jossa ei sitten ole mitään järkeä pyörittää omaa kyseisen alan teollisuutta. Vaihtoehtona tietysti on se, että meillä ne vaatteet laitetaan suoraan roskiin (ellei niitä tosiaan pidetä puhkikuluneiksi asti), joka taasen on turhaa tuhlausta. Kai se UFFikin jokusen ihmisen Suomessa työllistää, eli vaatteiden lahjoittamisella tehdään bisnestä, jossa kenialaisten rahat työllistävät edes muutaman ihmisen Suomessa.

En oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua muuten kuin todeten, että ei se maailma niin kaunis paikka ole.

[Nuivanlinna]

Vanha homman tuttava Hanna Antila-Andersson muistuttaa Perussuomalaisten äänestämisen turmiollisuudesta:

http://www.hameensanomat.fi/kolumnit/245968-koirat-hyva-ihmiset-huono#comment-3851
Kaikki tietävät, että paras konsti on parantaa elinoloja pakolaisten kotimaissa. Syyria on ongelma erikseen, mutta esimerkiksi monissa Afrikan maissa on kehitysyhteistyöllä saatu aikaan lupaavaa nousua. Menestystarinat eivät vain päädy lööppeihin.

Moni sanoo, että mieluummin kuin antaa turvapaikkoja ja oleskelulupia, pitäisi auttaa ihmisiä heidän kotimaissaan. Sitten nämä ihmiset äänestävät puoluetta, joka sekä rajoittaisi maahanmuuttoa entisestään että leikkaisi roimasti kehitysyhteistyötä. Missä on logiikka?

[JoePoe]

UFFin vaatelahjoitukset tuhoavat kohdemaan tekstiiliteollisuuden ja käsityöperinteen.

Ilmaisen tavaran roudaaminen johonkin maahan on polkumyyntiä 100 prosentin alennuksella. Tämä aiheuttaa juuri sen, mihin polkumyynnillä aina pyritään, eli paikallisen tuotannon tuhoamisen. Jos afrikkalaisille kärrätään ilmaista ruokaa ja vaatetta nenän eteen, paikallisilla viljelijöillä, vaatepajoilla ja käsityöläisillä ei ole mitään saumaa menestyä. Tämä tietenkin passivoi ja synnyttää riippuvuutta tavaran jakelijoista.

[nollatoleranssi]

Logiikka on kaikessa lyhykäisyydessään se, että tuottavuutta ei voi lahjoittaa, tuotteita voi. Mutta samalla kun lahjoitetaan tuotteita, tapetaan tuottavuus. Tämä on se koko kehityskehittymättömyysavun dilemma, jonka yli ei päästä millään. Sillä todellakin varmistetaan kohdemaan pysyminen kehitysmaana.

Samoin kuin (epä)reilu kauppa tarkoittaa kohdemaan resurssien allokoinnin tukemista niille toimialoille (yleensä alkutuotantoon), että ko. maa pysyy kehitysmaana. Yksinkertaistettuna se menee niin, että ostamalla reilun kaupan kahvia Intiasta varmistat, että intialaisten taloudellinen aktiivisuus pysyy vaatimattomasti voittoa tuovassa kahvintuotannossa, eivätkä he rupea puuhastelemaan millään korkeamman jalostusasteen alalla, kuten tekemään kännykkäsoftaa, pelejä, autoja, pilvenpiirtäjien hissejä tai laivamoottoreita joilla he pärjäisivät taloudellisesti paljon paremmin ja uhkaisivat meikäläistä taloutta. Reilu kauppa on markkinataloutta vinouttavaa kehittymättömyystukea, jolla tuetaan sitä, että taloudellinen aktiviteetti ja työvoima saajamaassa ei allokoidu tuottavammille ja meidän kanssamme kilpaileville aloille.

Muistelen että Nobelin "joku"-palkintokin annettiin sellaiselle henkilölle, joka keksi tälläisen mikrolaina-systeemin kehitysmaihin. Eli viljelijät ja muut tahot saivat ottaa länsimaittain ajatellen halpoja lainoja tuotannon kasvattamiseen.

Olen samaa mieltä tuosta ylemmästä seikasta, että rahan ja tuotteiden lappaamisella ei varmastikkaan auteta kehitysmaita (toki jossakin määrin ruokalahjoitukset lienevät mahdollisia), mutta pääosin tämä tuki pitäisi kohdistaa suoraan siihen alkutuotantoon.

Alemmasta osiosta en ole aivan samaa mieltä. Tuotteiden jatkojalostus ei ole aina kannattavaa ja varsinkaan se ei ole kannattavaa, jos siihen ei löydy osaamista ja tekniikkaa. Sen takia "Reilun kaupan kahvin" ostaminen on ainakin periaatteiltaan juuri oikeanlainen tapa tukea sitä alkuteollisuutta kyseisissä maissa.

Ainoa ongelma on vain siinä, että kuinka iso osuus siitä kahvin tuotostakin menee niille viljelijöille? Joskus kun tätä asiaa esiteltiin jossakin ohjelmassa/mediassa (olisiko ollut MOT/Kuningaskuluttaja?), niin se osuus oli todella mitätön, vaikka tuotteen hinta kaupassa oli "puolet kalliimpi" kuin toisen vastaavan tuotteen.

Tekniikan kehityksen huipputuotteita ei voi juurikaan mainita tässä yhteydessä, koska se vaatisi maalta jo valmiita koulutusresusseja ja isoja satsaamisia niihin. Intia on jonkin verran kunnostaunutkin tällä alalla, mutta Afrikan maista ei tuohon taida juurikaan olla.

[nollatoleranssi]

Iso bisnes Afrikan maihin ovat kuulemma 1970-1990-luvun autot. Varsinkin käytetyt pakettiautot ovat todella kovassa suosiossa (suositumpia kuin uudet). Autoista saattoi saada tuplahinnan Afrikassa kuin mitä siitä saisi Suomessa.

Suomestakin näitä autoja on ostettu ja roudattu sinne.

[nollatoleranssi]

Muuttaisin nykyistä kehitysapua niin, että sitä jaettaisiin edelleen, mutta rahat kohdistettaisiin eri tavalla ja suomalaiset johtaisivat operaatioita.


Ensimmäinen askel olisi lopettaa: Suorat valtioiden tuet kokonaan. Nämä rahat menevät vain korruptiohallitusten piiriin. En myöskään käyttäisi rahoja isojen järjestöjen tukemiseen, koska kyseiset tahot saavat muutenkin tukea.

Lakkautettaviksi:

- Suorat tuet valtioille
- Suorat tuet järjestöille

Asiaa hoitaisi oma ministeriönsä, joka lahjoittaisi apurahoja eri projekteihin ja paikallisiin tukitoimenpiteisiin. Näitä projekteja johtaisivat mm. suomalaiset henkilöt, mutta työstä valtaosa pyrittäisiin tekemään paikallisin voimin.

Saatavista tuista pitäisi tehdä tarkat selvitykset ministeriölle ja tarvittaessa ne voisi tarkastaa myös julkisestikin.

Tuettaisiin:
- Perustuotantoa ja rakentamista. Projekteja johtaisivat suomalaiset yritykset / palkatut henkilöt
- Projekteissa käytettäisiin vähintään 80%:a työvoimasta paikallisia (heille olisi myös mahdollista luoda etukäteen koulutusta näillä rahoilla)
- Rahoja voitaisiin käyttää myös kouluttautumiseen eli tuettaisiin tiettyjä kouluja ja niiden opetusta, sekä aikuiskoulutusta eri ammatteihin kuten vaikkapa viljelyyn yms.


Kaikkia niitä tahoja jotka elävät pakolaisleireillä ja vaikeissa oloissa ei voida koskaan pelastaa, mutta ainakin näillä toimenpiteillä voitaisiin luoda kestävämpää kehitystä yksittäisille alueille.

Nykyisin rahoja jaetaan tietääkseni varsin epämääräisesti niin valtioille kuin eri järjestöille yms. Kukaan ei oikeasti tiedä, että minne ne rahat lopulta menevät. Yksittäiseen kaivoon/kouluun on uhrattu pari miljoonaa ja mitään ei ole saatu aikaiseksi. Propagandalla halutaan saada uusia lahjoittajia mukaan.

Tarkoitus olisikin siis saada tämä lahjoitus ja rahankäyttötoimenpiteet avoimeksi eli jokainen pystyisi näkemään, että minne ne rahat menevät vai menevätkö ne yhtikäs minnekkään.

[TheVanishedTerrorist]

Muuttaisin nykyistä kehitysapua niin, että sitä jaettaisiin edelleen, mutta rahat kohdistettaisiin eri tavalla ja suomalaiset johtaisivat operaatioita.


Ensimmäinen askel olisi lopettaa: Suorat valtioiden tuet kokonaan. Nämä rahat menevät vain korruptiohallitusten piiriin. En myöskään käyttäisi rahoja isojen järjestöjen tukemiseen, koska kyseiset tahot saavat muutenkin tukea.

Lakkautettaviksi:

- Suorat tuet valtioille
- Suorat tuet järjestöille

Asiaa hoitaisi oma ministeriönsä, joka lahjoittaisi apurahoja eri projekteihin ja paikallisiin tukitoimenpiteisiin. Näitä projekteja johtaisivat mm. suomalaiset henkilöt, mutta työstä valtaosa pyrittäisiin tekemään paikallisin voimin.

Saatavista tuista pitäisi tehdä tarkat selvitykset ministeriölle ja tarvittaessa ne voisi tarkastaa myös julkisestikin.

Tuettaisiin:
- Perustuotantoa ja rakentamista. Projekteja johtaisivat suomalaiset yritykset / palkatut henkilöt
- Projekteissa käytettäisiin vähintään 80%:a työvoimasta paikallisia (heille olisi myös mahdollista luoda etukäteen koulutusta näillä rahoilla)
- Rahoja voitaisiin käyttää myös kouluttautumiseen eli tuettaisiin tiettyjä kouluja ja niiden opetusta, sekä aikuiskoulutusta eri ammatteihin kuten vaikkapa viljelyyn yms.


Kaikkia niitä tahoja jotka elävät pakolaisleireillä ja vaikeissa oloissa ei voida koskaan pelastaa, mutta ainakin näillä toimenpiteillä voitaisiin luoda kestävämpää kehitystä yksittäisille alueille.

Nykyisin rahoja jaetaan tietääkseni varsin epämääräisesti niin valtioille kuin eri järjestöille yms. Kukaan ei oikeasti tiedä, että minne ne rahat lopulta menevät. Yksittäiseen kaivoon/kouluun on uhrattu pari miljoonaa ja mitään ei ole saatu aikaiseksi. Propagandalla halutaan saada uusia lahjoittajia mukaan.

Tarkoitus olisikin siis saada tämä lahjoitus ja rahankäyttötoimenpiteet avoimeksi eli jokainen pystyisi näkemään, että minne ne rahat menevät vai menevätkö ne yhtikäs minnekkään.

Ihan hieno idea mutta tuolle rahalle pitää saada myöskin vastine kuten raaka-aineita tai tuotteita.

Vastikkeeton apu, oli se missä tahansa muodossa, ei ole mikään ratkaisu.

[Kimmo Pirkkala]

Ei minkäänlaista vastikkeetonta apua. Ei minkäänlaista, se on aina turmiollista.

Minusta pitäisi panostaa kahteen asiaan, jotka ovat sidoksissa toisiinsa, naisten koulutukseen ja väestönkasvun hillitsemiseen. Ja näitäkin tukia ohjataan ko. yhteiskunnalle vain takautuvasti, ts. kun tietyt, etukäteen määritetyt tavoitteet on saavutettu. Kaikki lähtee väestönkasvusta, sitä pitää hillitä, katkaista ja mieluusti kääntää väkiluku laskuun.

[Nuivanlinna]

Ei minkäänlaista vastikkeetonta apua. Ei minkäänlaista, se on aina turmiollista.

Minusta pitäisi panostaa kahteen asiaan, jotka ovat sidoksissa toisiinsa, naisten koulutukseen ja väestönkasvun hillitsemiseen. Ja näitäkin tukia ohjataan ko. yhteiskunnalle vain takautuvasti, ts. kun tietyt, etukäteen määritetyt tavoitteet on saavutettu. Kaikki lähtee väestönkasvusta, sitä pitää hillitä, katkaista ja mieluusti kääntää väkiluku laskuun.

Jotenkin noin, kehitysavun kohdemaan hallituksella tulisi olla suunnitelmallinen ohjelma itsellään mitä sitten Suomi voisi tuke jos se sopii Suomen kehitysapuideologiaan. Nythän se on Landcruiserilla ajo, Kumbaya ja paskahuussit, mutta se voisi olla KKK eli kortsut, koulutus ja kastraatiokin.

[Ari-Lee]

Afrikan ainoa kehityksen este on afrikkalainen. Afrikasta ei löydy yhtään aidosti demokraattista valtiota. Eikä tule löytymäänkään koska allah ja mullah ja ahneus. Ei niillä eväillä löydetä kehitystä oikeaan suuntaan.

Kehitysapua on syydetty yli 50 vuotta tyhjyyteen. Tai ei oikeastaan tyhjyyteen vaan rosvojen bisneksiin. Kansa kärsii veden puutteesta mutta kaivoja ei saada syvemmäksi koska rosvot. Öljyä ja muita rikkauksia on mutta despootit ovat tehneet omia bisneksiään niin ettei rikkauksista ole mitään hyötyä kansalle.

Ei edes "Afrikka kevät" auttaisi koska kumouksista nousee aina uusi diktaattori syrjäytetyn tilalle. Mutta ei rajojen auki pitämiselläkään auteta ketään - päinvastoin. Niin kauan kuin pako Afrikasta sallitaan tulee sitä myös olemaan. Pako on tuonut ihmiskaupan ja siksi suuret määrät hukkuneita.

Ainoana keinona näen Afrikan rajojen sulkemisen ja kehitysavun kutistamisen lähelle nollaa. Samalla olisi alettava vaatimaan Afrikan maiden diktaattoreilta toimenpiteitä demokraattisen kehityksen löytämiseen. Vaatimusten olisi oltava kovaäänisiä ja sanktioiden uhalla. Eurooppa ei voi olla Afrikan maiden asukkaiden pelastaja tästä maailman tappiin vaan myös Afrikan maiden on alettava kantamaan vastuu kansalaisistaan itse.

[Kulttuurirealisti]

Afrikan ainoa kehityksen este on afrikkalainen. Afrikasta ei löydy yhtään aidosti demokraattista valtiota. Eikä tule löytymäänkään koska allah ja mullah ja ahneus.

Vähän samaa mieltä. Jotain potentiaalia sielläkin on nähtävissä, esimerkkinä Botswana. Wikipediasta muutama poiminta:

Botswana on ollut itsenäistymisestään asti monipuoluedemokratia. Presidentillä on vahva asema ja hän johtaa hallitusta ja nimittää itse varapresidenttinsä. Presidentti valitaan välillisillä vaaleilla viiden vuoden kaudeksi, korkeintaan kahdeksi kaudeksi...

Bkt / capita = 17 100 $ (2012)...

Noin 71 % väestöstä on kristittyjä, muista suuri osa perinteisen animismin harjoittajia.

Mutta toisaalta:

Botswanan HIV-tilanne on yksi maailman synkimmistä: vuonna 2007 arvioitiin, että 23,9 prosenttia aikuisväestöstä on saanut viruksen.

[rölli2]

Kukas se sanoikaan, että jos länsimaalaiset perustavat jonkin tuotantolaitoksen afrikkaan, pestaavat väkeä ja panevat homman alkuun. vuoden päästä mennään katsomaan miten homma pelaa. laitoksessa ei ole yhtään työntekijää vain monta johtajaa. tästä päästäänkin taas siihen oman edun tavoitteluun joka tuolla jarruttaa kehitystä. syntyvyyden säännöstely olisi yksi tehokas toimenpide. ongelmana on yhteiskunta joka ei tee mitään tai hyvin vähän kehittymisensä eteen. siellä pitäisi olla jatkuvasti joku länsimaalainen tai kiinalainen katsomassa perään, että homma toimii. voisi olla tehokkaampaa se rajojen sulkeminen ja annetaan ihmisten itse yrittää muuttaa olojaan jos eivät ymmärrää niin voi voi. ei voi mittään

[Ari-Lee]

Ja unohdinko mainita korruption mikä ilmenee ahneusvaltiossa ei niinkään paljoa joskin jossain määrin myös aidossa demokratiassa, mutta korruptiohan sisältyy asiaan kun puhumme Afrikan maista. Näennäisdemokratia, monipuoluejärjestelmä ja vaalit eivät ole vieläkään tae korruptoitumattomuudesta. Korruptiota (rakenteellista) on aika laajasti myös Suomessa.

Useat Afrikan maat pystyisivät tuottamaan viljaa jopa 3 satoa vuodessa jos poliittista tahtoa investointeihin löytyisi. Mutta nyt näyttää siltä että Eurooppa afrikkalaistetaan sen sijaan että Afrikka pitäisi eurooppalaistaa. Joka tapauksessa jossain on se kipupiste minkä jälkeen tulee suunta vaihtumaan - Afrikan on alettava ruokkimaan Eurooppaa.

[Marija]

Odotamme kärsivällisesti kehitystä. Muutoin rahamme menivät hukkaan.
Jotain tulosta luulisi jo vihdoinkin syntyvän, jos nimittäin kehitykselle on edellytyksiä.

Jos edellytyksiä ei ole, mikään rahamäärä ei siinä auta.

[Oami]

Jaa, vanhan aiheen lämmittelyä, mutta mikäs siinä.

Hyväksyn kehitysavun seuraavin ehdoin:

1) Suomella ei ole lainkaan omaa velkaa.
2) Kohdemaassa on demokratia ja ihmisoikeudet kunnossa.
3) Kehitysavulle määritellään käyttötarkoitus ja aika, jossa tämä tarkoitus on saavutettava. Tavoitteet on määrätietoisesti suunniteltava sellaisiksi, että kohdemaa lakkaa tarvitsemasta apua jatkossa. Mikäli tavoite jää saavuttamatta, on avun maksaminen lopetettava.

Olen valmis taipumaan yhteen poikkeukseen ylläolevissa ehdoissa: ehkäisyvälineet ja -valistus. Väestönkasvu tuolla on suurin ongelma ja sen torjuminen on pitemmän päälle myös meidän etumme.

[kekkeruusi]

Mutta toisaalta:

Botswanan HIV-tilanne on yksi maailman synkimmistä: vuonna 2007 arvioitiin, että 23,9 prosenttia aikuisväestöstä on saanut viruksen.

Sama ongelmien syy sielläkin kuin muualla Afrikassa, holtiton paneminen.

Kehitysavusta saamme kiittää myös tätä Afrikkalaisten jatkuvasti kasvavaa yritystä tunkea Eurooppaan. Johonkinhan sen kehitysavun mahdollistaman väestöräjähdyksen tuotteiden pitää levitä.

[Ari-Lee]

Samaan aikaan kun olemme tässä leppoisasti keskustelleet Afrikan ongelmista on tapahtunut paljonkin. Läskin määrä koko maailmassa on kasvanut ja aliravittujen ihmisten määrä on kutistunut. Samaan aikaan osataan vielä kuolla nälkäänkin. Väkiluku vain jatkaa kasvamistaan.


896 676 834   Aliravittuja ihmisiä maailmassa (Luku pienenee)
1 581 957 353   Ylipainoisia ihmisiä maailmassa (Luku kasvaa)
527 319 118   Sairaalloisen lihavia ihmisiä maailmassa (Luku kasvaa)
25 885   Tänään nälkään kuolleita (Luku kasvaa mutta kasvu hidastuu)
763 960 213    Ihmisiä, joilla ei ole puhdasta juomavettä (Luku pienee nopeasti, tämä oli yllätys)
http://www.worldometers.info/fi/

[P]

Iso bisnes Afrikan maihin ovat kuulemma 1970-1990-luvun autot. Varsinkin käytetyt pakettiautot ovat todella kovassa suosiossa (suositumpia kuin uudet). Autoista saattoi saada tuplahinnan Afrikassa kuin mitä siitä saisi Suomessa.

Suomestakin näitä autoja on ostettu ja roudattu sinne.

Siellä menee kuule paljon muutakin "pienessä Hiacessa". Autot tungetaan täyteen tavaraa. Laivaajat lopettivat täyteen lastattujen vastaanottamisen, kun mm. autotrailereiden ajosillat olivat kovilla. Täyteenlastatut bongasi siitä, että jouset olivat pohjassa. No nohevat koneinsinöörit ymmärsivät pönkätä jousituksen puulatikoilla.  

Suomesta on tosiaan haravoitu suurin osa vanhoista takaveto-toyotoista ja datsuneista. Japsi pikkareista ja Hiaceista yms..   Ranskalaisvaikutuksen maihin vanhoja takaveto Pösöjä 404, 504, 505 on lähtenyt myös.Siis autot ennen liikaa elektroniikkaa kiinnostavat siellä. Ruostereijistä ei ole ongelmaa. Siellä korjaaminen on halpaa ja lopputuloksella ei ole kovin korkeat vaatimukset.

Ja tosiaan ovat maksaneet paljon paremmin kuin Suomessa kukaan maksaisi ruosteisesta katsastamattomasta vanhasta japsista. Stenalta ja Kuusakoskelta saa vain lämmintä kättä.

Itse joskus takavuosina 2004-5? Annoin starttikaapeleilla sähköä afrikanpojille tuollaiseen hyytyneeseen Afrikkaan matkaavaan Hiaceen Rautaieaseman takana Kaisaniemen parkkiksella, kun tulivat pyytämään, nähtyään mun olevan lähdössä. Ihan Ok yrittäjyyttä, josta kaikki hyötyvät. 

[niemi2]

Toistaiseksi parasta kehitysapua ovat olleet sijoitukset, jotka ovat nopein ponnahduslauta taloudelliseen hyvään.

Paljon parjatut hikipajatkin ovat kuitenkin nostaneet useita aasian köyhiä maita jaloilleen, ja johtaneet palkkojen nousuun, koulutukseen ja yhteiskunnan infran kehittymiseen. Taiwanissa nähtiin joku aika sitten nälkää, ja nyt BKT on reilut 20000 USD per capita.

Afrikan maista Angola lopetti kehitysapurahoista tappelemisen ja Kiina sijoitti maahan. Nyt Angola auttoi jopa entistä siirtomaaisäntäänsä Portugalia rahavaikeuksissa.

Afrikan ongelma on ehkä heimokulttuuri, jossa heimorajat ovat valtionrajoja tärkeämpiä. Suorilla sijoituksilla heimorajoilla ei näytä olevan yhtä vahvaa roolia, ja sijoitukset luovat työpaikkoja sekä yhteiskunnallisia normeja. Ihmiset ovat enemmän riippuvaisia toisistaan kuin ranskalaisen maanviljelijän sadosta. Ranska haluaa kuitenkin myydä viljaa omilta tuottajiltaan, joten kehitysmaa-asemaa ei saa heilauttaa. Auttajat näet maksavat asuntolainansa auttamisella, eikä kukaan halua työttömäksi, avustus muuttuu siis pakkoauttamiseksi.

UFFista sen verran, että ne eivät taida paljoa antaa kehitysapua, ja rahat katoaa sen erikoiselle uskonlahkolle. YLE:llä oli harvinaisen rehellinen dokumentti aikoinaan. Auttamisesta jää usein paha maku suuhun:

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/uff__ryysyilla_rikkauksiin_91772.html#media=91829

UFF eli U-landshjälp från Folk till Folk tunnetaan ensisijaisesti keltaisista vaatekeräyslaatikoista ja kehitysyhteistyöstä. Yhdistys on ollut julkisuudessa myös vähemmän mairittelevissa yhteyksissä, kun sen on epäilty lähinnä tekevän tuottoisaa bisnestä, jonka tuotosta vain murto-osa menee avun tarvitsijoille. Epäilyksen varjon syy on korruptoitunut tanskalainen opettajaryhmä Tvind, joka on perustanut myös Suomen UFF:n.