Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Ilkka Partanen]

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta lisäämällä työvoiman tarjontaa

   

Mm. kolmannen maailman lukutaidottomia koneinsinöörejä tullaan siis haalimaan lisää kiihtyvällä vauhdilla.

Todistustaakka väittäjällä. Onko näitä "koneinsinöörejä" mielestäsi tullut nyt enemmän kuin aiemmin? Näin vaivan ja otin esille oleellisilta osin sen Suomen Pankin raportin jossa tätä käytiin läpi. Sinä joko et lukenut sitä tai et ymmärtänyt lukemaasi. Eräs mahdollisuus on toki että jankutat tästä vain kun sinusta on kivaa tästä jankuttaa. Olen huomannut tällä foorumilla että kun todellisuus onkin parempi kuin foorumilaisten vihamieliset synkistelyt, niin se on oikeastaan pahempi asia että tilanne on täällä aika hyvä. Onko se valittaminen noin kivaa?

Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä on mukana työelämässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja.

Omituinen lause, kun samalla houkutellaan työttömyystilastojen kärjessä keikkuvaa väkeä kehitysmaista.

Kuka heitä houkuttelee ja miten?

[Uuno Nuivanen]

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta lisäämällä työvoiman tarjontaa

Työvoiman tarjonta = työttömyys
Suuri työvoiman tarjonta = suurtyöttömyys

Ja sen pitäisi kattaa kestävyysvajeesta puolet - työpaikkoja lisäämällä? 

Vai onko jykäkielessä kattaa = aiheuttaa?

Työttömyys on kai yleensä aiheuttanut lisää työttömyyttä vähentyneen ostovoiman/kulutuksen muodossa. Eikö tuo Jykän höpinä vaikuta sinun mielestäsi aivan ääliömäiseltä? 

[Kommunisti-muslimi]

http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/08/tyti_2013_08_2013-09-24_tau_009_fi.html

Vuodessa on hävinnyt yksityiseltä sektorilta 58 000 työpaikkaa ja samaan aikaan julkiselle sektorille on syntynyt 21 000 työpaikkaa lisää. Tällä menolla menee 23 vuotta, niin kaikki työpaikat ovat siirtyneet julkiselle sektorille.

[Ilkka Partanen]

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta lisäämällä työvoiman tarjontaa

Työvoiman tarjonta = työttömyys
Suuri työvoiman tarjonta = suurtyöttömyys

Ja sen pitäisi kattaa kestävyysvajeesta puolet - työpaikkoja lisäämällä? 

Vai onko jykäkielessä kattaa = aiheuttaa?

Työttömyys on kai yleensä aiheuttanut lisää työttömyyttä vähentyneen ostovoiman/kulutuksen muodossa. Eikö tuo Jykän höpinä vaikuta sinun mielestäsi aivan ääliömäiseltä? 

Eli et siis ymmärtänyt mitä siinä pankin esityksessä sanottiin. Siinä kerrottiin nimenomaan siitä että työvoiman tarjonta lisää työpaikkoja. Esimerkkinä historiasta oli naisten siirtyminen työmarkkinoille, joka ei johtanut työvoimatarpeen laskuun, vaan nousuun. Mikä tässä on niin vaikea lopulta ymmärtää?

[guest7001]

http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/08/tyti_2013_08_2013-09-24_tau_009_fi.html

Vuodessa on hävinnyt yksityiseltä sektorilta 58 000 työpaikkaa ja samaan aikaan julkiselle sektorille on syntynyt 21 000 työpaikkaa lisää. Tällä menolla menee 23 vuotta, niin kaikki työpaikat ovat siirtyneet julkiselle sektorille.

Siinä sitä on "rakenteellista uudistusta" kerrakseen... viime vuodelta siis. Eli toteutuvaa todellisuutta paskapuheiden ja korulauseiden sijaan. Ja Suomessa naureskellaan Kreikalle!!!

Kohta julkisen sektorin osuus nousee yli 60 prosenttiin kansantuotteesta (ellei ole noussut jo).

Kun otetaan huomioon, että Altian, VR:n ja Itellan (Suomen suurin työnantaja) kaltaiset "yhtiöitetyt" valtionkolhoosit eivät edes kuulu tuohon lukemaan mukaan, pitäisi typerimmänkin Demarin ymmärtää, minkälaisessa kusessa tässä aletaan olla.

Olisiko syytä korottaa hieman veroja, että saisimme nopeammin vietyä tämän "rakenneuudistuksen" loppuun?

Suomi on pahasti sairas. Ja mitään poliittista kanavaa vaikuttaa tähän, ei ole olemassa. Se on kaikkein surullisinta.

[Kulttuurirealisti]

Mitäs sitten, jos työvoimaa tarjotaan, mutta ei ole kysyntää?

[Uuno Nuivanen]

Mitäs sitten, jos työvoimaa tarjotaan, mutta ei ole kysyntää?

Vartiaisen ja Jykän idea on, että kysyntä kyllä syntyy itsestään, kun tarpeeksi tarjotaan. 

[Ilkka Partanen]

Mitäs sitten, jos työvoimaa tarjotaan, mutta ei ole kysyntää?

Vartiaisen ja Jykän idea on, että kysyntä kyllä syntyy itsestään, kun tarpeeksi tarjotaan. 

Kannattaisi lukea noita juttuja mitä olen tänne postannut. Hallitus pyrkii lisäämään kotimaisten yritysten edellytyksiä tarjota työpaikkoja, joskin tietysti on erilaisen koulutuksen ja muun keinoin pyrittävä vastaamaan siihen että siirtymät alojen välillä ovat mahdollisia. Ei sellaista kukaan ehdota että luotaisiin vaan tyhjästä työvoimaa jolle ei olisi työtä. Työtä on Suomessa edelleenkin, joskin eri aloilla ja hieman eri osaamisen piirissä mitä aiemmin. Rakenteellinen työttömyys syntyy juuri siitä että tiettyjen alojen toimijat eivät pysty uudelleenkouluttautumaan sellaiselle alalle jossa kenties imua olisi.

[Kulttuurirealisti]

...erilaisen koulutuksen ja muun keinoin pyrittävä vastaamaan siihen että siirtymät alojen välillä ovat mahdollisia. ...Työtä on Suomessa edelleenkin, joskin eri aloilla ja hieman eri osaamisen piirissä mitä aiemmin.

Tämän jo ymmärränkin. Yhtenä ongelmana tässä rakennemuutoksessa on, että uudelleenkouluttautuminen vie aikaa ja energiaa. Ja monille ihmisille pitkäaikaisen työpaikan, ja kokonaisten teollisuudenalojen, meneminen alta voi olla aika kovakin kokemus. Täällä on taidettu tottua aika turvallisiin työpaikkoihin.

[Roope]

Eli et siis ymmärtänyt mitä siinä pankin esityksessä sanottiin. Siinä kerrottiin nimenomaan siitä että työvoiman tarjonta lisää työpaikkoja. Esimerkkinä historiasta oli naisten siirtyminen työmarkkinoille, joka ei johtanut työvoimatarpeen laskuun, vaan nousuun. Mikä tässä on niin vaikea lopulta ymmärtää?

Mitä mahtavat olla ne keinot, joilla työvoiman tarjontaa lisättäisiin merkittävästi niin, että se poikisi uusia työpaikkoja? Syystäkin epäilyttää, että sillä tarkoitetaan ensisijaisesti työvoiman tarjonnan lisäämistä maahanmuuttoa lisäämällä, koska erityisesti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen on toistanut tätä nimenomaista teesiä puolustellessaan mallimaana pitämänsä Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa. Eli Vartiaisen esittämällä logiikalla maahanmuuton helpottaminen luo työvoiman tarjontaa, joka taas jo itsessään synnyttää työpaikkoja.

Naiset siirtyivät työmarkkinoille hyvin toisenlaisessa kasvun ja käytännöllisesti katsoen täystyöllisyyden tilanteessa verrattuna nykyhetkeen. Yhtä helppoja voittoja piiloresursseja hyödyntämällä ei ole enää saavutettavissa. Toivottavasti kukaan muu kuin Vartiainen ei höpsähdä luulemaan, että ulkomaalaiset olisivat vastaava hyödyntämätön resurssi.

[Siili]

Naiset siirtyivät työmarkkinoille hyvin toisenlaisessa kasvun ja käytännöllisesti katsoen täystyöllisyyden tilanteessa verrattuna nykyhetkeen. Yhtä helppoja voittoja piiloresursseja hyödyntämällä ei ole enää saavutettavissa. Toivottavasti kukaan muu kuin Vartiainen ei höpsähdä luulemaan, että ulkomaalaiset olisivat vastaava hyödyntämätön resurssi.

Naisia varten ei myöskään tarvinnut rakentaa mitään uutta infrastruktuuria, ellei työpaikan naisten vessoja lasketa sellaisiksi.  Huonosti koulutetun työvoiman asettautuminen hyvinvointimaahan puolestaan sitoo hirmuisesti resursseja, joiden takaisinmaksamiseksi tämä työvoima saa työskennellä tosi kauan.

[ikuturso]

Mitäs sitten, jos työvoimaa tarjotaan, mutta ei ole kysyntää?

Vartiaisen ja Jykän idea on, että kysyntä kyllä syntyy itsestään, kun tarpeeksi tarjotaan. 

Kannattaisi lukea noita juttuja mitä olen tänne postannut. Hallitus pyrkii lisäämään kotimaisten yritysten edellytyksiä tarjota työpaikkoja, joskin tietysti on erilaisen koulutuksen ja muun keinoin pyrittävä vastaamaan siihen että siirtymät alojen välillä ovat mahdollisia. Ei sellaista kukaan ehdota että luotaisiin vaan tyhjästä työvoimaa jolle ei olisi työtä. Työtä on Suomessa edelleenkin, joskin eri aloilla ja hieman eri osaamisen piirissä mitä aiemmin. Rakenteellinen työttömyys syntyy juuri siitä että tiettyjen alojen toimijat eivät pysty uudelleenkouluttautumaan sellaiselle alalle jossa kenties imua olisi.

Niin tuon boldaamani olin unohtanutkin. Yrityksethän maksavat veroja voitoistaan, jotka jäävät käteen mm. palkkakulujen ja niiden sivukulujen jälkeen. Kataisen megamöläytys olikin kertoa, että kun yritysveroja vähennetään, yrityksille jää enemmän rahaa palkata uusia työntekijöitä.

-i-

[Katulamppu]

...erilaisen koulutuksen ja muun keinoin pyrittävä vastaamaan siihen että siirtymät alojen välillä ovat mahdollisia. ...Työtä on Suomessa edelleenkin, joskin eri aloilla ja hieman eri osaamisen piirissä mitä aiemmin.

Tämän jo ymmärränkin. Yhtenä ongelmana tässä rakennemuutoksessa on, että uudelleenkouluttautuminen vie aikaa ja energiaa. Ja monille ihmisille pitkäaikaisen työpaikan, ja kokonaisten teollisuudenalojen, meneminen alta voi olla aika kovakin kokemus. Täällä on taidettu tottua aika turvallisiin työpaikkoihin.

Eipä niistä suurin osa kummoista kouluttautumista tarvitse. Kunhan ovat keksineet kaikenlaisia vaatimuksia koulutuksista, ne poistamalla paranisi tarjonta ja säästyisi verorahoja.

[ikuturso]

...erilaisen koulutuksen ja muun keinoin pyrittävä vastaamaan siihen että siirtymät alojen välillä ovat mahdollisia. ...Työtä on Suomessa edelleenkin, joskin eri aloilla ja hieman eri osaamisen piirissä mitä aiemmin.

Tämän jo ymmärränkin. Yhtenä ongelmana tässä rakennemuutoksessa on, että uudelleenkouluttautuminen vie aikaa ja energiaa. Ja monille ihmisille pitkäaikaisen työpaikan, ja kokonaisten teollisuudenalojen, meneminen alta voi olla aika kovakin kokemus. Täällä on taidettu tottua aika turvallisiin työpaikkoihin.

Eipä niistä suurin osa kummoista kouluttautumista tarvitse. Kunhan ovat keksineet kaikenlaisia vaatimuksia koulutuksista, ne poistamalla paranisi tarjonta ja säästyisi verorahoja.

Ihan raa'an ammattikoulutuksen lisäksi on sitten näitä muita lisenssejä:

Tulityökortti, hygieniapassi, EA-kurssi, ammattikuljettajan pätevöitymiskoulutus...

Kaikki mahdolliset keikkatyöt tapetaan sillä, että ennen keittiöapulaiselle sanottiin: "pese kädet ensin äläkä pyyhi pöytiä lattiarätillä". Nyt sanotaan: "mene kurssille ja suorita hygieniapassi". Ennen kuljetuspäällikkö katseli polttoainelaskuja ja sanoi: "Älä polje sitä koslaa niin painavalla jalalla". Nyt suoritetaan lakisääteinen viiden päivän koulutus, jossa yhtenä osana taloudellinen ajotapa.

Työmoraalin rapistuminen, reklamaatioiden vetäminen viimeisiin oikeusasteisiin vaikka menisi viimeisetkin siemenperunat ja maalaisjärjen unohtuminen ovat johtaneet siihen, että kaikki työ täytyy vakuuttaa ja vakuutusyhtiöt vaativat oman perseensä turvaamiseksi ties mitä lisenssejä ennen kuin vakuuttavat. Tikkailta ei saa ruuvata lamppua, vaan pitää olla nostolava. Nostolavan ajamiseen pitää olla erillinen ajokortti jos työmaalla liikkuu muitakin. Nostolava pitää katsastaa säännöllisesti. Sitten ihmetellään miksi lampun vaihtoon ei ole varaa, jolloin talkoomies vaihtaa sen lopulta tikkailta ja tilaaja kääntää hetkeksi selkänsä. Sitten valitellaan harmaasta taloudesta...

-i-

[Katulamppu]

Ihan raa'an ammattikoulutuksen lisäksi on sitten näitä muita lisenssejä:

Sama juttu korkeakoulutuksen vaatimisen kanssakin on.

Tähän ei liity mutta otsikkoon kylläkin:
Löytyi hauska laskelma eilen illalla kun uutisia lueskelin.
Eli tässä uutisessa, tällä hetkellä toisella sivulla kommenteissa.
http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/10/21/halpabussiyhtiolle-uusi-aluevaltaus-sopimuksen-arvo-yli-100-miljoonaa/201314644/304?&n=2#commentsHere
(Siihen on myös vastakommenttia ja vastakommentin vastakommenttia siellä, mutta aika hyvin kertonee ainakin jostain nämä erot.)

Onnibus voitti tarjouskilvan Jyväskylän paikallisliikenteen järjestämisestä

Onnibus saa hoidettavakseen 74 bussin ja neljän kohteen liikennöinnin

Onnibus tarjosi neljän kohteen liikennöintiä yhteensä 13,7 miljoonalla eurolla

******
Tallinnassa ilmainen julkinen liikenne asukkaille:

Operating the free system costs Tallinn €12 million annually

In preparation for an increased demand for public transport, the city purchased 70 new buses and 15 new trams and developed real-time information system for passengers with common ticketing facilities.

Tallinnassa on 73 bussilinjaa joiden lisäksi kiskobussit, raitiovaunut, junat ja lautat, kaikki kustannettu tuolla samalla summalla. Ja lisäksi hakinttiin nuo 70 uutta bussia ja 15 uutta raitiovaunua samalla vuosibudjetilla.

Jyväskylässä 4 linjaa maksoi 1.7 miljoonaa enemmän.
Highlander 21.10.2013 23:37

Toinen uutinen, tämä tältä päivältä
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/10/22/asuntokupla-pullistuu-saksassa-ilmaa-jopa-viidennes/201314650/12
Siellä kommenteissa..

Tuosta näkee Saksan asuntojen hinnat. Uudistuotanto vasemmalla ja vanha kanta oikeassa sarakkeesa. Saksassa karkeasti puolet halvemmat hinnat kuin Suomessa. Hmmm missäköhän se kupla on...

http://www.focus.de/immobilien/kaufen/immobilien-atlas?sort=by_flat_price4new

Saksan myynti sekä vuokrahintoja alueittain:
http://www.bild.de/geld/immobilien/immobilien/immobilien-atlas-deutschland-regional-unterschiedliche-angebotsqualitaet-32644316.bild.html

[ikuturso]

^ Joo kyllähän tuossa Tallinna-laskelmassa on sekoitettu investoinnit ja käyttötalous tehokkaasti.

70 uutta bussia maksaa alk. 14 miljoonaa. Jyvitettynä useammallekin vuodelle, niitä ei kateta ihan tuolla 12 miljoonalla peruspyörityksen lisäksi. Olihan tuolla keskustelussa tähän löytynyt myös faktaa. Joku 9 miljoonan yksittäinen bussikauppa esimerkiksi.

Mutta vaikka tuosta kuviosta jättäisi investoinnit pois, niin iso ero siinä on silti.

-i-

[Katulamppu]

Mutta vaikka tuosta kuviosta jättäisi investoinnit pois, niin iso ero siinä on silti.

Sitä voisi pohtia, kun Helsingissä kumminkin niitä ahkeraan ottavat ulkomaisia töihin kuskeiksi niin miksei koko liikennettä annettaisi tallinnalaisten hoidettavaksi? Ehkä samoilla rahoilla mitä nyt verorahoista tuetaan, saisi käyttäjille ilmaisen liikenteen sielläkin.

Muissa kaupungeissa taitavat enempi tyhjinä bussit ajella, töihin mennään autoilla ja vanhuksilla jos ei varaa olekaan bussiin jotta terveyskeskukseen pääsisi niin se on voivoi sitten, ei paljoa poliitikkoja kiinnosta.

[ikuturso]

Joku vuosi sittenhän virolainen AS Teho nappasi useitakin auraus- ja tienhoitourakoita Destian nenän edestä, kun tiehallinto päätti alkaa kilpailuttamaan noita.

Eli ei mikään mahdottomuus, että joku virolainen firma tulisi hoitamaan Suomen joukkoliikennettäkin. Onhan meillä jo ranskalainen Veolia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Veolia_Transdev

-i-

[törö]

Tunaattori pääsee taas rahastamaan.

Kela toteuttaa 350 miljoonan euron it-hankkeen - "järjestelmät on pakko uudistaa"

Kansaneläkelaitoksen hankejohtajan Marjukka Turusen näpeissä on yksi Suomen suurimmista it-uudistuksista. Kymmenen vuotta kestävässä Arkki-hankkeessa 40 nykyistä tietojärjestelmää korvataan uusilla. Alustava kustannusarvio on 350 miljoonaa euroa.

"Kyse ei ole lisäinvestoinnista, vaan järjestelmät on pakko muutenkin uudistaa. Tästä saadaan toiminnallisia hyötyjä sekä asiakkaille että Kelalle", Turunen sanoo

Kelan vanhimmat sovellukset ovat peräisin vuodelta 1989 ja kehitetty käytöstä poistuvalla PL/1-ohjelmointikielellä. Sovelluksia alettiin siirtää uudempaan arkkitehtuurin jo vuonna 1994. Urakka on kuitenkin kestänyt toistakymmentä vuotta, eikä kaikkia ehditty uusia, ennen kuin Arkki-hanke starttasi viime viime vuoden alussa.

"Nyt tekemistä yritetään tiivistää", Turunen painottaa.

Lääkkeeksi otettiin viime vuoden alussa uusi toimintatapa, jossa Arkki-hankkeeseen muodostettiin seitsemän alihanketta. Niillä on kullakin omat hankepällikköt. Toisiinsa liittyvät projektit niputetaan yhteen ja toteutetaan näin kerralla.
75-prosenttisesti omin voimin

Hankkeen 350 miljoonan euron kustannusarvio perustuu konsulttitalo Deloitten tekemään selvitykseen. Turusen mukaan summa on vasta alustava arvio, jonka pohja on epävarma. Kustannusten odotetaan laskevan, kun uudistaminen pääsee vauhtiin.

"Olemme vasta alkuvaiheessa. Projektien edessä myös työmäärät ja hyödyt tarkentuvat", hän sanoo.

Arkki-hanke on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2021 mennessä. "Aikataulu on erittäin haastava. Samanaikaisia projekteja tulee olemaan erittäin paljon", Turunen kertoo.

Kelassa ollaan varmoja siitä, että Arkki-hanke maksaa itsensä takaisin. Arkki on tällä hetkellä Kelan tärkein kehittämishanke, joka on nostettu tärkeysjärjestyksessä kaiken muun edelle.

Arkki-hankkeen kimpussa työskentelee Kelassa yhteensä 300 työntekijää. Uudet järjestelmät rakennetaan 75-prosenttisesti omin voimin. Noin neljännes työstä ostetaan ulkopuolisilta it-toimittajilta. Projektien johto pidetään silti omissa käsissä.

Tarjolla on silti vähintään kymmenien miljoonien eurojen edestä työtä ulkopuolisille it-toimittajille. Kela kilpailutti viime syksynä asiantuntijapalveluiden puitesopimuksia hanketta varten.

Eniten sopimuksia napsi Tieto, joka pääsi toimittajaksi projektinhallinnan, käytettävyyden, määrittelyjen ja tietoarkkitehtuurin osa-alueilla.

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/kela+toteuttaa+350+miljoonan+euron+ithankkeen++quotjarjestelmat+on+pakko+uudistaaquot/a941801

[Uuno Nuivanen]

Omat miljardimokat on pakko korjata 350 milj lisää.

Virossa hoitivat koko homman n. 10 milj. Mutta poroilla on rahaa.

[guest3656]

Kymmenen vuotta kestävässä Arkki-hankkeessa 40 nykyistä tietojärjestelmää korvataan uusilla. Alustava kustannusarvio on 350 miljoonaa euroa.

Itse olen toiminut 30+ vuotta it-järjestelmien kehittämistehtävissä.

Kun puhutaan julkishallinnon tietojärjestelmistä, niin "arviot" järjestelmien uudistamisen kustannuksista perustuvat kyvyttömän johdon epävirallisiin yhteydenottoihin toimittajaportaaseen. Ilmaisen illallisen ja halvan punaviinin juovuttamat surkeat julkishallinnon "tietohallintojohtajat" ostavat 10-kertaiset kustannusarviot nielemättä.

Tässähän ei tietenkään ole mitään uutta; näin toimii koko julkinen sektori Suomessa. 

[guest3656]

Kannattaako?

Surkea organisaatio ja kyvyttömät ihmiset eivät ole kenenkään etu, siis ei kannata (mitä sillä sitten tarkoitatkin? ).

[törö]

Kun puhutaan julkishallinnon tietojärjestelmistä, niin "arviot" järjestelmien uudistamisen kustannuksista perustuvat kyvyttömän johdon epävirallisiin yhteydenottoihin toimittajaportaaseen. Ilmaisen illallisen ja halvan punaviinin juovuttamat surkeat julkishallinnon "tietohallintojohtajat" ostavat 10-kertaiset kustannusarviot nielemättä.

Tässähän ei tietenkään ole mitään uutta; näin toimii koko julkinen sektori Suomessa. 

Jep. Julkinen sektori upottaa satoja miljoonia tietojärjestelmiin, joita pitää viilailla siihen saakka että ne jäävät vanhoiksi.

Kumminkaan ylimpien virkamiehien mieliin ei juolahda, että Sampo Pankki onnistui teettämään samanlaisen murheenkryynin intialaisilla tusinakoodaajilla paljon pienempään hintaan eikä mikään estä Kelaa tekemästä samaa virhettä.

Yksityisen sektorin toimivista tietojärjestelmistä niissä piireissä ei tulla ottamaan mallia, koska järjettömän kalliista sekundaa on totuttu pitämään parhaana mahdollisena valintana.

[Kulttuurirealisti]

Sitä, että jos sä tiedät niiden olevan niin surkeita, että ne ostaa 10x kustannukset pelkkää pöljyyttään, niin sun on pakko olla ollut joko

a) myymässä
b) ostamassa

jos olet ollut ostamassa, niin miksi et ole puuttunut asiaan

Onhan se voinut myös alaisena tai toisella hallinnonalalla kuulla hinnoista, ja jos urputat asiasta, niin voi tulla työpaikalla takkiin kovaa. Ei ole yksittäistapaus, että julkisella painostetaan ulos tai marginaaliin sellaisia ikäviä tyyppejä.

[saippuakauppias]

Eli et siis ymmärtänyt mitä siinä pankin esityksessä sanottiin. Siinä kerrottiin nimenomaan siitä että työvoiman tarjonta lisää työpaikkoja. Esimerkkinä historiasta oli naisten siirtyminen työmarkkinoille, joka ei johtanut työvoimatarpeen laskuun, vaan nousuun. Mikä tässä on niin vaikea lopulta ymmärtää?

Minulla on vielä parempi todistus kuin naisten siirtyminen työelämään sille, että työvoiman tarjonta lisää työpaikkoja ja talouskasvua (eli Vartiainen-Katainen-Partanen -teorialle):

Jatkosodan jälkeen työvoiman tarjonta lisääntyi hetkessä sadoilla tuhansilla, kun sotilaat palasivat rintamalta (+evakot päälle). Ja tästä alkoi ennennäkemätön talouskasvu.

En tiedä tarkemmin, mutta käsittääkseni vielä tarvittaisiin muutama satatuhatta työvoimareserviläistä, että pääsemme samoihin lukuihin, mutta sitten voimme odottaa räjähdysmäistä talouskasvua?

[Kommunisti-muslimi]

Turkistuotanto on yksi harvoja bisneksen aloja, joissa Suomella on maantieteellinen etulyöntiasema. Tätä kun ei voida ulkoistaa Intiaan. En tosin yllättyisi, vaikka hallitus olisi yrittänyt.

Ylellisyystuotteet ovat Euroopan viimeinen oljenkorsi, koska niihin liitettyihin mielikuviin ei kuulu Kiina tai muut halpatuotantomaat. Vielä.

Eiköhän tämäkin saada jotenkin ryssittyä.

Ala on todella vahvasti Kiinan kysynnän varassa. Tällä hetkellä Kiinalaisilla on varaa maksaa ennätyskorkeita hintoja nahoista, mutta jossakin vaiheessa tilanne tulee Kiinassa muuttumaan. Tällä hetkellä siellä avataan uusia turkisliikkeitä sangen paljon.

Aikoinaan (muutama vuosi sitten) kiinalaiset kyllä yrittivät kettujen kasvatusta, mutta laatu oli niin hirveetä kuraa, etteivät ne nahat kelvanneet juuri kellekään. Pitkäjänteisyyttä ja sukupolvien kokemusta kun ei voi kopioida tai ostaa.

Firma antoi tänään tulosvaroituksen, positiivisen sellaisen.

http://yle.fi/uutiset/saga_furs_antoi_positiivisen_tulosvaroituksen/6904464

[Kommunisti-muslimi]

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2013/10/1825618/areva-vaatii-tvolta-26-miljardin-korvauksia-olkiluoto-3sta

Ydinvoimayhtiö Areva vaatii Teollisuuden Voimalta (TVO) 2,6 miljardin euron korvauksia Olkiluoto 3 -projektin viivästymiseen liittyvistä kuluista.

Arevan aiempi vaatimus oli noin 1,9 miljardia euroa, mutta sitä on nyt päivitetty, TVO kertoi tiedotteessaan.

TVO on puolestaan vaatinut Arevalta noin 1,8 miljardin euron korvauksia. TVO:n ja Areva-Siemens -konsortion kiistaa on puitu välimiesoikeudessa vuodesta 2008 lähtien.

Tämä on jo surkuhupaisaa. Voimalan piti olla valmis jo neljä vuotta sitten ja nyt rakentaja hakee miljardikorvauksia.

[Katulamppu]

Tämä on jo surkuhupaisaa. Voimalan piti olla valmis jo neljä vuotta sitten ja nyt rakentaja hakee miljardikorvauksia.

Siinä lienee syitä miksi tahallisesti viivyttävät. Ei se kumminkaan niin vaikeata voi olla se rakentaminen.
Tietokonemallit osoittavat jotakin. En arvaile mitä.
Voisi olla parasta lopettaa nykyiseen vaiheeseen ja ostaa muualta toisenlainen.

Nimimerkillä ranskalaisen käytetyn vanhan auton omistanut.

Toisaalta olisihan siinä tekijöillä hyvä näytön paikka tehdä tuplakokoinen samaan hintaan kun kerran kestää se tekeminen ihmeen kauan, laittaa vaikka sitten eri tekniikkaa sisuksiin jos ei se toimi mitä piti laittaa, ei kait niitten muut ole lojahtaneet.

Nimimerkillä sitikassa oli ihan julmetun kiva istuskella, pehmunen jousitus oli. ( ei siis niitä uusia ollut, jossain vaiheessa kait päättivät että parempi oisi tehdä samoja romuja kuin muutkin mutta kehnommin )

[Uuno Nuivanen]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/10/1825150/ainakin-3000-bussia-romuksi---sinnehan-ne-joutuu-afrikkaan

Hyvät ehjät bussit Afrikkaan tai Venäjälle, missä ne eivät 'saastuta', tai romuksi. Meillä on varaa, tärkeintä on vihreys. 

[törö]

Edes perusasioita ei osata: Suomalaiset suuryritykset ovat surkeita innovaattoreita

Liikkeenjohdon konsulttiyritys Synergyn tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten suurten yritysten innovaatiokyvyissä on reilusti parantamisen varaa. Vaikka panostus innovaatiotoimintaan on suhteellisesti EU:n korkeimpia, radikaaleja uusia markkinoita synnyttäviä innovaatioita saadaan aikaan aivan liian vähän.

Suurimmaksi ongelmaksi haastateltavat itse kokivat ideoiden ja niiden bisnespotentiaalin vähyyden.

Näin oli siitä huolimatta, että neljällä viidestä yrityksestä on selvästi määritelty prosessi uusien tuotteiden tai palveluiden luomiseen. Suurimpana syynä ideapulaan pidettiin sitä, että t&k-osasto oli liian erillään asiakasrajapinnasta ja myynnistä. Ideointi on liiaksi yrityksen sisäinen ja vain tutkimusosaston vastuulle jätetty tehtävä.

Hukassa on myös strateginen tasapaino pitkän ja lyhyen tähtäimen kehitystyön välillä. Järjestelmällisesti innovaatiohankkeiden portfoliota suunnitteli vain 60 prosenttia yrityksistä. Suomalaisyritysten t&k-hankkeista vain 6 prosenttia keskittyi pitkän aikavälin radikaaleihin innovaatioihin, kun globaalin vertailuryhmän johtavilla huippuyrityksillä osuus on 17 prosenttia.

Haastatellut yritykset painottivat lyhyen aikavälin hankkeita, jotka keskittyvät olemassa olevan tuotteen paranteluun tai uudelleen asemointiin.

Projektijohtamisessa suurin ongelma oli puuttuva seuranta ja huonosti määritellyt tavoitteet. Keskimäärin vain 60 prosenttia t&k-projekteista pysyy aikataulussa, ja huonoimmin innovoivilla yrityksillä luku on vain 20 prosenttia. Vain alle puolet yrityksistä seuraa t&k-hankkeiden liiketoimintatavoitteiden toteutumista. Myös projektien arviointikriteerit olivat epäselvät, minkä vuoksi resurssien priorisointi puuttui eikä hedelmättömiä hankkeita lopetettu ajoissa.

- Tulosten valossa ei ole ihme, että kilpailukyvyn ylläpitämisen kanssa on vaikeuksia. Jos jo ihan perusasioissa kuten aikatauluttamisessa, budjetoinnissa ja päätöksenteossa on ongelmia, niin jokainen innovaatio on työn ja tuskan takana. Ongelma ei ole rahan puute, vaan suurten yritysten toimintakulttuuri, Synergyllä projektia vetänyt Christoffer Winquist arvioi.

Synergy haastatteli tutkimusta varten keväällä 2013 noin 50 suomalaisyrityksen tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan johtoa. Yritykset edustavat eri toimialoja ja kokoluokaltaan ne sijoittuvat noin sadan suurimman suomalaisyrityksen joukkoon. 40 prosenttia haastatelluista yrityksistä on sellaisia, joiden tuotekehityksessä työskentelee yli 100 henkeä.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/edes+perusasioita+ei+osata+suomalaiset+suuryritykset+ovat+surkeita+innovaattoreita/a942807