Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[ikuturso]

Rakenteelliset uudistukset, VMP. Ei ollut yllätys, että 99% silkkaa sontaa sieltä tulee. 

...Kunnilta on tarkoitus säästää kaksi miljardia euroa. Yksi miljardi on tarkoitus säästää kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tehtäviä purkamalla voitaisiin vähentää kuntien työvoiman tarvetta jopa 20 000 henkilöllä...

http://yle.fi/uutiset/hallitus_hyvaksyi_rakenneuudistuspaketin/6806340

Joka on lukenut raportin kuntien tehtävien kartoituksesta ja niiden mahdollisesta "purkamisesta", on huomannut, että näitä tehtäviä vain osittain siirretäisiin valtiolle ja niissäkin vain poimitaan rusinat pullasta.
Kuitenkin samaan aikaan kunnille oikeasti annetaan lisävelvoitteita; esiopetuksen pakollisuus, kuraattorien palkkaaminen, yhteispalvelupisteiden perustaminen jne. jne... Lisäksi jotain valtion tehtäviä suunnitellaan siirrettäväksi uusille suurkunnille.
Eli 20 000 työntekijää pois kunnista ja vähintään saman verran valtiolle lisää, lisäksi kunnille lisää tehtäviä pois siirrettävien tehtävien tilalle.

Näistä kaikista toimenpiteistä, joita nyt on esitetty, mikään ei tuo Suomeen yhtään uutta tuotantoa...

Terveisiä vaan valtuustoseminaarista.

Otin tämän asian esille ja totesin, että jos kunnan velvotteita karsitaan 5%, ei pieni kunta voi irtisanoa 5% henkilöstöstä eikä sulkea 5% osuutta terveysasemasta tms.
Jollei jotain merkittävää tehtävää oteta kunnalta pois, jonka vuoksi kunnalla tulee olla työntekijä, niin euronkaan säästöön ei pieni kunta kykene. Virkamiehiä on myös kovin kituliasta irtisanoa. Jos vaikka valtio poistaisi kunnalta kaavoittajavelvoitteen, ei kaavoittajaa tai aluearkkitehtiä voi tuosta vaan irtisanoa.

Ensin lisätään velvoitteita, jonka jälkeen kunta palkkaa lisää virkamiehiä. Sitten vähennetään velvotteita ja ainoat työntekijät, missä kunta voi säästää on eläköityneiden tai poislähteneiden opettajien tilalle palkatut määräaikaiset, joista päästään eroon vaikkapa sulkemalla kyläkoulu.

Kaikkien kuntien pitäisi saneerata henkilöstö ennen kuntaliitoksia. Rahalla vaan jengiä hallinnosta kilometritehtaalle. Mutta ei korppi korpin silmää noki. Fundeeratkaa vaan.... Tämän kuntaliitossysteemin on tarkoitus koskea käytännössä jokaista Suomen kuntaa. Jos jokainen kunta on kohta osana jossain kuntaliitoksessa on valtion kaikilla kuntien virkamiehillä viiden vuoden suojatyöpaikka.

Presidentille hallituksen ja eduskunnan hajoitusoikeus takaisin ja heti. Ei tästä tule yhtään mitään.

-i-

[ikuturso]

Velan määrä ei kerro koko totuutta velkaantumisesta. Tuloslaskelman lisäksi tarvitaan tase. Esim jos henkilön vuosipalkka on 50 000€ ja asuntolainaa 100 000€, on velkaantumisaste tuloihin nähden 200%. Jos asunnon arvo on 300 000€ näyttää tilanne jo aivan toiselta.

Tämä ei sinällään koske valtiota joka on perse auki ja ottaa miljardin syömävelkaa (= kulutusluottoa) joka kuukausi.

Asunnolla ei ole mitään arvoa, jos maasta ei löydy yhtään ostajaa. Ei velkoja noita osta. Velkoja pakkohuutokauppaa ne ja 300 000 euron talo on sen hintainen, mitä joku huutokaupassa siitä maksaa miinus kulut.

Jos se luksustalo on jossain syrjässä, mistä ajetaan palvelut alas. Kyläkoulu lakkaa, kauppa lopettaa, busseja ei enää kulje... Koita myydä sieltä arvotalo velkojesi vastineeksi.

-i-

[timouti]

Taloussanomat
30.8.2013 15:25

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan mediaaniansio nousi viime vuonna 3 026 euroon, edellisvuoden 2 951 eurosta, Tilastokeskus kertoo.

Ammattiryhmä   Säännöllisen työajan mediaaniansio (€/kk)

Yliopettajat (AMK)   5355

Lehtorit (AMK)   4497
...

Sairaanhoitajat ym.   2800

Onko meillä varaa ammattikorkeakouluihin? Opiskelijoita ei riitä kaikkiin paikkoihin, lisää haalitaan ulkomailta tarjoamalla ilmaista koulutusta. Opettajat vetävät huikeita palkkoja verrattuna muuhun opetusalaan. Mitä lisäarvoa ammattikorkeakoulutus on tuonut esimerkiksi sairaanhoitajille? Opiskelu on teoriaa ja varsinainen työn opettaminen jää harjoittelupaikkojen vastuulle. Koko systeemin joutaisi purkaa ja tarjota tilalle vanhaa koulu-opisto - järjestelmää.

[vainukoira]

Virkamiehiä on myös kovin kituliasta irtisanoa. Jos vaikka valtio poistaisi kunnalta kaavoittajavelvoitteen, ei kaavoittajaa tai aluearkkitehtiä voi tuosta vaan irtisanoa.

Kaavavoittajavelvoite. Siis että kunnalla on kaavoitusvelvoite? Kenelle kunta on velvollinen kaavoittamaan? Korkeintaan valtiolle tai byrokraatille. Kunnalla ei ole minkäänlaista kaavoitusvelvoitetta kansalaiselle. Se voi pyyhkiä persettä kansalaisen hakemuksella. Kunnalla on kaavoitusoikeus, mutta ei velvoitetta, siis nimenomaan kansalaiseen nähden. Vai onko antaa linkkiä jossa toisin sanotaan?

Kunnalla ei ole kaavotusvelvoitetta kansalaiseen nähden, mutta se kaavoitusvelvoite on saatava sinne lakiin.
Näin:

Kaavoituslaki

1§
-Jokaisen kunnan ja kaupungin alueella on oltava sen omistamilla mailla valmiiksi kaavoitettuja sekä rakennusoikeutettuja neliöitä vähintään 5% suhteessa jo rakennettuihin neliöihin nähden. Nämä koskevat pienyrityksiä ja pien- ja omakotitontteja. Tontin lähtöhinta on 1€.

-Tontit myydään huutokaupassa korkeimman tarjouksen tehneelle. Huutokauppa käynnistyy, kun ensimmäinen tarjous tulee. Huutokauppa päättyy 3 vuorokauden kuluttua ensimmäisestä tarjouksesta.

-Tarjouksen saa jättää kerrallaan yhdestä tontista. Jonkun muun tehdessä tarjouksen, on automaattisesti ulkona ilman korotusta, kuten pokerissa, ja on oikeitettu osallistumaan jonkin toisen tontin huutokauppaan tarjoamalla joko lähtöhinnan eli yhden euron tai jos on tullut tarjouksia, tarjoamalla enemmän.

-Tonteilla on kahden vuoden rakennusvelvoite. Jos rakentamista ei aloiteta kauppa purkaantuu.

-Tontin voi myydä, mutta rakentamattoman tontin mahdollinen myyntivoitto tilitetään kunnalle. Rakennetun tontin ja sillä olevan omakotitalon tai huoneiston voi myydä pois verottomasti kahden vuoden asumisen jälkeen.

-Rakennetun yrityskiinteistön voi myydä heti rakentamisen jälkeen voimassa olevan yhteisö ynnä muuta veroläinsäädäntöä soveltaen.

-Uuteen huutokauppaan voi osallistua, kun tontti on joko myyty tai rakennettu valmiiksi.


2§
-Kunnalla ja kaupungilla on velvolisuus myöntää kaava 6 kuukaudessa sitä hakeneelle maanomistajalle.

-Velvoite koskee hakemuksia jolla haetaan kaava pienyrityksille ja pien- ja omakotitaloille.

-Hakemuksen voi hylätä vain painavin syin, kuten alueen biolologisten tai  geologisten olosuhteiden sekä mahdollisesten tulevaisuuden merkittävien hankkeiden kuten liikenneväylien tai suurten kiinteistöjen varausten perusteella.


3§
-Kunnan ja kaupungin velvoite on myöntää kaava myös maalle, jota sitä hakenut kansalainen ei omista. Tämä ei kuitenkaan aiheuta aiheuta maanomistajalle mitään pakkoa tai velvoittta myydä tai rakentaa kaavoitetua maataan, ainoastaa oikeuden. Kaava on voimassa 3 vuotta ja peruuntuu ilman rakentamista.
________________

Näillä otteilla tulee asumisen hinta alaspäin, ilman mamunaapureitakin.

Kaikkien kuntien pitäisi saneerata henkilöstö ennen kuntaliitoksia. Rahalla vaan jengiä hallinnosta kilometritehtaalle. Mutta ei korppi korpin silmää noki. Fundeeratkaa vaan.... Tämän kuntaliitossysteemin on tarkoitus koskea käytännössä jokaista Suomen kuntaa. Jos jokainen kunta on kohta osana jossain kuntaliitoksessa on valtion kaikilla kuntien virkamiehillä viiden vuoden suojatyöpaikka.

Presidentille hallituksen ja eduskunnan hajoitusoikeus takaisin ja heti. Ei tästä tule yhtään mitään.

Tähän minun pitää lainata itseäni, sillä kuntaliitoksilla ei ole edes tarkoitus tuottaa säästöjä.

Kuntien kokonaismäärällä ja julkisilla menoilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Jos hallituksella on aito halu saada aikaan säästöjä, se voi tarvittaessa siirtää kaikki kunnan verotusoikeudet ja kustannukset valtiolle ja voi siirtää jokaisen kunnallisen syöttösian valtion syöttösiaksi ja sanoa irti heti kenet haluaa.

Mutta hallitus ei tee näin, eikä poista irtisanomissuojaa, vaan junailee pakkoliitosta, koska sen tavoitteena ei ole säästöt, vaan laajentaa kaavamafia sekä mamutus ja mokutus pöndelle.

[Avaritia]

Oman ammattikorkeassa istumisen perusteella koko instituution saisi räjäyttää, oppisopimukset vallitsevaksi normiksi ja korkeakoulutason intensiivikurssitarjottimet tilalle ja opetuksen painotus iltaan. Kissansilitystä, lässytystä ja silkkaa ajan kuluttamista, jotta ei oltaisi työttömänä tilastoissa.

[ikuturso]

Kaavavoittajavelvoite. Siis että kunnalla on kaavoitusvelvoite? Kenelle kunta on velvollinen kaavoittamaan? Korkeintaan valtiolle tai byrokraatille. Kunnalla ei ole minkäänlaista kaavoitusvelvoitetta kansalaiselle. Se voi pyyhkiä persettä kansalaisen hakemuksella. Kunnalla on kaavoitusoikeus, mutta ei velvoitetta, siis nimenomaan kansalaiseen nähden. Vai onko antaa linkkiä jossa toisin sanotaan?

Kunnalla ei ole kaavotusvelvoitetta kansalaiseen nähden, mutta se kaavoitusvelvoite on saatava sinne lakiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki:

Kunnan tehtävät

Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus.

Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi.

Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää määräajaksi kunnalle poikkeuksen 2 momentissa säädetyn velvoitteen täyttämisestä.

Oltava palkattu henkilö, tai sopimus toisen kunnan kanssa kaavoittajan käytöstä.

-i-

[vainukoira]

Oltava palkattu henkilö, tai sopimus toisen kunnan kanssa kaavoittajan käytöstä.

Siellä on oltava kaavoittaja.

Tällä kaavoittajalla ei ole mitään kaavoitusvelvollisuutta kansalaiseen nähden. Tämä on ongelma, joka pitää muuttaa viranomaisen kaavoitusvelvoitteeksi, kansalaiseen nähden.

[vainukoira]

Oman ammattikorkeassa istumisen perusteella koko instituution saisi räjäyttää, oppisopimukset vallitsevaksi normiksi ja korkeakoulutason intensiivikurssitarjottimet tilalle ja opetuksen painotus iltaan. Kissansilitystä, lässytystä ja silkkaa ajan kuluttamista, jotta ei oltaisi työttömänä tilastoissa.

Voi räjäyttää myös korkeakoulut. Ja tiivistää tuota opetusta. Nyt painopiste on liikaa tutkinnoissa ja niiden määrässä, ei sisällössä. Ja humanitaariset paskanheitto-oppilaitokset voi muuttaa maksullisiksi.

[ikuturso]

Oltava palkattu henkilö, tai sopimus toisen kunnan kanssa kaavoittajan käytöstä.

Siellä on oltava kaavoittaja.

Tällä kaavoittajalla ei ole mitään kaavoitusvelvollisuutta kansalaiseen nähden. Tämä on ongelma, joka pitää muuttaa viranomaisen kaavoitusvelvoitteeksi, kansalaiseen nähden.

Nyt en ymmärrä mitä ajat takaa.

Minä sanoin, että kunnalla on velvoite palkata tai ostaa kaavoittaja. Sanoin, että tuon velvoitteen poistaminen ei tarkoita sitä, että läjä virkamiehiä voitaisiin tuosta vaan irtisanoa -> velvoitteen poistaminen ei automaattisesti johda säästöihin.

Sinä ilmeisesti puutut johonkin muuhun kaavoittamiseen tai sen laiminlyöntiin liittyvään yhteiskunnalliseen ongelmaan?

-i-

[vainukoira]

Oltava palkattu henkilö, tai sopimus toisen kunnan kanssa kaavoittajan käytöstä.

Siellä on oltava kaavoittaja.

Tällä kaavoittajalla ei ole mitään kaavoitusvelvollisuutta kansalaiseen nähden. Tämä on ongelma, joka pitää muuttaa viranomaisen kaavoitusvelvoitteeksi, kansalaiseen nähden.

Nyt en ymmärrä mitä ajat takaa.

Minä sanoin, että kunnalla on velvoite palkata tai ostaa kaavoittaja. Sanoin, että tuon velvoitteen poistaminen ei tarkoita sitä, että läjä virkamiehiä voitaisiin tuosta vaan irtisanoa -> velvoitteen poistaminen ei automaattisesti johda säästöihin.

Olet oikeassa. Enkä muuta väitä. Olisin voinut esittää tämän selvemmin.

Sinä ilmeisesti puutut johonkin muuhun kaavoittamiseen tai sen laiminlyöntiin liittyvään yhteiskunnalliseen ongelmaan?

Juuri näin. Eli ongelma on tämä, että kunnalla/kaupungilla/viranomaisella ei ole minkäänlaista lakiin kirjattua velvollisuutta myöntää kaavaa sitä hakeneelle kansalaiselle, joka on täysin toinen juttu kuin lakiin kirjattu velvoite maksaa palkkaa kaavoittajelle joka sitten tekee mitä joku byrokraatti tahtoo. En alleviivannut tätä riittävästi.

Eli suomenksi: Vaikka maanomistaja kuinka on halukas hakemaan läntilleen kaavaa/poikkeuslupaa, voi kunnan/kaupungin viranomainen sen jättää myöntämättä, koska häntä laki ei siihen mitenkään velvoita. Tämä johtaa järjettömään kaavoitetun/poikkeusluvitetun/rakennusluvitetun maan ja sitä kautta asumisen hintaan.

Tämä on aika järjetön ongelma maassa, jossa tilaa rittää, ja maassa, jossa työnteko alkaa olla monin paikoin mm. asumiskustannusten vuoksi kannattamatonta.

Tämän kaavamafia-kuvion ja asumiskustannusten välistä syy-seuraus-suhdetta jengi ei keskimäärin tajua, ja sen vuoksi se on myös aika huono vaaliase. Toivottavasti saan persut ja etenkin Olli Immosen kiinnostumaan, kun on muutenkin niin aikaan saava kaveri.

[Kulttuurirealisti]

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+on+taas+maailman+kolmanneksi+kilpailukykyisin/a2202054

Maailman talousfoorumin vertailussa suomi on kilpailukyvyssä maailman kolmonen. Viimeaikaisten talousuutisten valossa, tämähän on positiivista (ja vaikea uskoa)! Selailin vähän perusteluosiota World Economic Forumin sivuilla, ja Suomen eduksi oli laskettu mm. julkisten laitosten läpinäkyvyys. Jepjep, ehkä suhteessa johonkin Nicaraquaan.

[ikuturso]

^ Olikohan se Aamulehden etusivulla, kun Nalle Wahlroos kommentoi, että Suomi on kolmanneksi kilpailukykyisin - ehkä pohjoismaissa.

-i-

[Goman]

ESS 11.9.

"Scanian sopimusvalmistaja, Lahden Jokimaalla toimiva Lahden Autokori Oy hakeutuu konkurssiin. Konkurssi jäi ainoaksi vaihtoehdoksi, kun Scania ilmoitti, että se siirtää koko linja-autovalmistuksen omalle tehtaalleen Puolaan.
Scania vaatii, että tuotanto Puolaan siirretään 10 kuukauden kuluessa huolimatta siitä, että Autokorilla on sopimus vuoden 2014 loppuun saakka. Konkurssin seurauksena koko tehtaan henkilökunta, noin 200 ihmistä, jää vaille työtä"

Että näin. Rengin kohtalo on tyly. Eivät taida Scanialla ymmärtää että Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa...

[Tuffa]

Nordea Suomi karistaa kymmenien miljoonien pankkiverot harteiltaan

Aika typeryksiä tuolla Suomen hallituksessa istuu. Nyt pitäisi tehdä "Kyllöset"

http://www.talouselama.fi/uutiset/nordea+suomi+karistaa+kymmenien+miljoonien+pankkiverot+harteiltaan/a2166437

[mikkoR]

Taantuma ei jätä edes monikulttuuria rauhaan vain onko tämä kenties jonkin sortin rasismia jo?
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/protestit/protesti-284966/?n=

[törö]

Lähes ikuinen irtisanomissuoja ihmetyttää: "En usko että päättäjät ajattelivat tällaista"

Joissakin kunnissa peräkkäiset kuntaliitokset venyttävät työntekijöiden irtisanomissuojaa roimasti. Esimerkiksi Kuopiossa liitokset turvaavat henkilöstön työpaikat peräti yli 15 vuodeksi.

Vuonna 2007 voimaan tullut kuntarakennelaki takaa, että kaikki toisiinsa liittyvien kuntien työntekijät säilyttävät työpaikkansa viisi vuotta. Tämä onkin suoja-aika seuduilla, joilla monta kuntaa on yhdistynyt yhdellä kertaa, kuten Kouvolassa.

Kuopioon taas on liittynyt ja liittyy kuntia parin vuoden välein. Sen seurauksena kaupungin henkilöstöllä on näillä näkymin irtisanomissuoja vuoteen 2022 saakka. Suoja koskee sekä Kuopion että kulloinkin siihen liittyneiden kuntien henkilöstöä ja se on uusiutunut uusien kuntaliitosten yhteydessä.

Kuntarakennelain antama viiden vuoden suoja-aika alkoi Vehmersalmen kuntaliitoksesta vuonna 2006. Uusi viiden vuoden jakso alkoi vuonna 2011 Karttulan liityttyä Kuopioon ja seuraava jo 2013 Nilsiän Kuopioon liittämisen yhteydessä.

Vuonna 2015 Kuopioon liittyy Maaninka. Lisäksi Juankoski ja Tuusniemi liitetään Kuopioon todennäköisesti vuonna 2017. Melko todennäköistä on sekin, etteivät kuntaliitokset Kuopion kanssa pääty siihen.

Viisi vuotta perusteltua, loputon ketjutus ei

Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen pitää viiden vuoden irtisanomissuojaa sinänsä perusteltuna.

- Kertaluonteisessa liitostilanteessa tässä on perusteita. Sitten kun mennään viisi vuotta kerrallaan ja kerrallaan jolloin siitä tulee likipitäen ikuinen järjestelmä, se ei ole enää modernin työelämän kehittämisen kannalta järkevää enkä usko että poliittisten päätöksentekijöiden ajatuksissa on ollut tällaista järjestelmää.

Kuopion kaupungin henkilöstömäärä on noin 5 000. Paronen sanoo uskoneensa viime aikoihin saakka, että luontainen poistuma, kuten eläköityminen ja muu henkilöstön vaihtuminen riittäisi ratkaisuksi, koska iso kaupunki tarvitsee osaavaa henkilöstöä ja henkilöstöä voidaan käyttää joustavasti.

Kuntatalouden tiukentuessa ollaan Parosen mukaan tultu sellaiseen tilanteeseen, jossa loputtoman tuntuinen irtisanomissuoja ei toimi. Kunnilta edellytetään tuottavuuden parantamista ja henkilöstön rakenteen kannalta kaupunki on jonkinasteisesti kahleissa.

- Jos puhutaan 15 vuoden aikajänteestä ja työnantaja ei voi sinä aikana harkita, mikä henkilöstön rakenne on, niin on riski, että henkilökunnan rakenne vääristyy. Voi olla että ollaan tilanteessa, jossa jossain sektorilla on liikaa henkilökuntaa eikä voida palkata lisää henkilökuntaa muualle kun raha ei riitä. Se vaikuttaa asteittain palvelukykyyn ja mahdollisuuksiin vastata haasteisiin mitä kunnalla on, summaa Paronen.

"Kuntien oma päänsärky"

Neuvottelupäällikkö Håkan Ekström Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä sanoo, että ripotellen tehtävät kuntaliitokset ovat kuntien oma päänsärky. Palvelussuhdeturva lisää ennakoivuutta kuntarakennetta myllättäessä.

- Meillä ei ole tarvetta käydä sellaista vuoropuhelua että nykyistä rakennetta tulisi keventää tai siirtymäaikoja lyhentää.

Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen listaa, miten Kuntatyönantajat haluaisivat irtisanomissuojaa muuttaa:

- Sen pitäisi olla lyhyempi, mahdollisesti kaksi vuotta ja sen pitäisi olla kannusteena nopeissa liitoksissa. Olisimme toivoneet, että irtisanomiskielto olisi kertalouontoinen.

Työnantajat myöntävät kuitenkin huutavansa tuuleen, sillä suoja-aika on kirjattu hallitusohjelmaan.
"Nyt jäävät monet keinot kokonaan miettimättä"

Kuntaliitoksissa henkilöstön palkat pyritään yhtenäistämään muutaman vuoden kuluessa. Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Parosen kokemus liitoksista on, että yleensä päädytään korkeimpaan palkkatasoon, mikä lisää hieman palkkakustannuksia. Sitä Paronen ei kuitenkaan pidä kovin merkittävänä asiana.

Vaikka Paronen pitää viiden vuoden irtisanomissuojaa sinänsä perusteltuna, sen purkaminen antaisi hänen mukaansa tilanteen hallintaan mahdollisuuksia.

- Nyt jäävät monet keinot kokonaan miettimättä, kun tilanne koetaan niin vakiintuneeksi henkilöstöön liittyen. Sekä työntekijäjärjestöillä että työnantajilla tietty dynamiikka jää taka-alalle, vaikka olisi kaikkien edun mukaista että sitä pohdittaisiin yhdessä.

http://yle.fi/uutiset/lahes_ikuinen_irtisanomissuoja_ihmetyttaa_en_usko_etta_paattajat_ajattelivat_tallaista/6827563

[John Doe]

http://www.aamulehti.fi/Talous/1194839773462/artikkeli/tiimari+konkurssiin+lisarahoitusta+ei+saatu.html

"Tiimari konkurssiin – lisärahoitusta ei saatu"

[Kommunisti-muslimi]

Saga Furs -yhtiön 14 kuukauden mittaisen tilikauden myynnin arvo on lähes miljardi euroa, 982 miljoonaa tarkalleen. Kaikkien aikojen ennätys ilmeisesti. Eiköhän tuosta jää reilusti vientituloja tänne Suomeen.

[Uuno Nuivanen]

Suomalaiset kotitaloudet eivät ole erityisen varakkaita. Sen huomasi saksalainen vakuutusyhtiö Allianz, joka vertasi keskimääräistä varallisuutta eri maissa.
...
Nettovarallisuutta katsottaessa suomalaiset yltävät sijalle 21 ja bruttovarallisuutta katsottaessa sijalle 20.
...
Kreikka, Espanja
ja Suomi

Allianz jakaa kansat kolmeen ryhmään, eli korkean, keskitason ja matalan varallisuuden maihin. Länsieurooppalaisten joukossa suomalaiset kuuluvat samaan ryhmään kuin espanjalaiset, portugalilaiset, ja kreikkalaiset.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/09/25/suomalaiset-yhta-varakkaita-kuin-kreikkalaiset-ja-espanjalaiset/201313371/139

Rahhoo on kuitenkin rutkasti yhtä köyhien tukemiseen..  ..ja mokutuksessa olemme aina yksi maailman rikkaimmista maista.

[Vili Länsi]

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+on+taas+maailman+kolmanneksi+kilpailukykyisin/a2202054

Maailman talousfoorumin vertailussa suomi on kilpailukyvyssä maailman kolmonen. Viimeaikaisten talousuutisten valossa, tämähän on positiivista (ja vaikea uskoa)! Selailin vähän perusteluosiota World Economic Forumin sivuilla, ja Suomen eduksi oli laskettu mm. julkisten laitosten läpinäkyvyys. Jepjep, ehkä suhteessa johonkin Nicaraquaan.

(http://i.imgur.com/pGqPp4c.jpg)

Suomalaiset kotitaloudet eivät ole erityisen varakkaita. Sen huomasi saksalainen vakuutusyhtiö Allianz, joka vertasi keskimääräistä varallisuutta eri maissa.
...
Nettovarallisuutta katsottaessa suomalaiset yltävät sijalle 21 ja bruttovarallisuutta katsottaessa sijalle 20.
...
Kreikka, Espanja
ja Suomi

Allianz jakaa kansat kolmeen ryhmään, eli korkean, keskitason ja matalan varallisuuden maihin. Länsieurooppalaisten joukossa suomalaiset kuuluvat samaan ryhmään kuin espanjalaiset, portugalilaiset, ja kreikkalaiset.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/09/25/suomalaiset-yhta-varakkaita-kuin-kreikkalaiset-ja-espanjalaiset/201313371/139

Rahhoo on kuitenkin rutkasti yhtä köyhien tukemiseen..  ..ja mokutuksessa olemme aina yksi maailman rikkaimmista maista.

Olin juuri tulossa postaamaa tota. Sota on rauhaa ja velka varakkuutta   

[Herbert]

Raju arvio: Sanoma joutuu alaskirjaamaan lähes puoli miljardia

Analyysitalo Inderes kertoo Nordnetin aamukatsauksessa odottavansa Sanomalta (osake, tiedotteet) merkittäviä alaskirjauksia liikearvoonsa Q3-tulosjulkistuksen yhteydessä.

Inderes arvioi, että Sanoma kertoo vetäytyvänsä Venäjältä, mikä johtaisi noin 110 miljoonan euron liikearvon alaskirjaukseen. Hollannissa Sanoma saattaisi Inderesin mukaan leikata rajusti aikakausilehtiensä lukumäärää, mikä johtaisi jopa 340 miljoonan euron alaskirjaukseen. Alaskirjaus olisi viidennes Sanoman noin 1,7 miljardin euron liikearvosta Hollannissa.

...

"Ennustamamme yhteensä 450 MEUR:n alaskirjaus yhtiön liikearvosta nostaisi nettovelkaantumisasteen noin 130 %:n tuntumaan. Taso on korkea, mutta ei pakottaisi Sanomaa hakemaan uutta omaa pääomaa markkinoilta. Tämä alaskirjaus tulee kuitenkin vaikuttamaan negatiivisesti osingonmaksukykyyn ja ennustamme ensi keväällä selvää osingon leikkausta", Inderesin analyytikko Sauli Vilén perustelee.

Vilén odottaa Sanomalta kymmenen sentin osinkoa ensi keväänä. Mutta mikäli yhtiö alaskirjaa Hollannin-liikearvostaan yli viidenneksen, on Vilénin mukaan edessä kolehtikierros uuden pääoman hankkimiseksi.

...

"Odotamme mainosmarkkinoiden saavuttavan pohjan Q4'13-Q1'14 aikana ja alkavan elpyä Q2'14 alkaen. Elpyminen tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan melko varovaista, sillä talouskehitys on edelleen heikkoa ja uudet digitaaliset mainostajat kuten Google ja Facebook vievät jatkuvasti suuremman osan mainosmarkkinasta. "



http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/raju+arvio+sanoma+joutuu+alaskirjaamaan+lahes+puoli+miljardia/a936414

[Kulttuurirealisti]

Trafi ulkoisti Espanjaan - nyt työntekijät siirretään espanjalaisyritykselle

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin puhelinpalveluiden siirtyminen Sodankylästä Aurinkorannikolle hämmästytti vuoden alkupuolella. Nyt huolta on aiheuttanut huhu, että työt olisivat siirtyneet espanjalaiselle yritykselle.

- Meillä on espanjalainen tytäryhtiö, joka on meidän omistuksessa sataprosenttisesti, kertoo Argentan toimitusjohtaja Juho Nojonen.

Hän kertoo, että taannoin Suomesta Espanjaan siirtyneet työt jatkuvat samalla lailla kuin tähänkin asti, ja työntekijät pysyvät samoina.

- Verolainsäädännöstä johtuen perustimme tytäryhtiön, hän perustelee järjestelyjä. Nojonen vakuuttaa, ettei järjestelyyn liity veroetujen tavoittelua.

- Ei siinä ole mitään veroetua. Maksamme verot Suomeen, yritys on suomalainen.
...
Toimitusjohtaja Nojonen totesi tuolloin, että Aurinkorannikolla palkkakustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin Suomessa (IL 19.2.).

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100917582943_uu.shtml

Valtion ulkoistusbuumi etenee.

[chacha2]

Helsinki on pienissä vaikeuksissa taloutensa kanssa kertoo Yle:

Helsinki 10.10.2013 klo 12:45 | päivitetty 10.10.2013 klo 16:59
Helsingin velkataakka kasvaa rajusti

Kaupunki joutuu ensi vuonna tukeutumaan parin sadan uuden lainamiljoonan lisäksi voimakkaasti liikelaitoksien tuottoon, koska verotulot eivät riitä kattamaan menoja. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen tänään julkaistu budjettiehdotus tulevalle vuodelle on 4,7 miljardia euroa.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan Helsingin talous nojaa tällä hetkellä pitkälti liikelaitosten tuottavuuteen, sillä verotuloilla ei kyetä kattamaan peruspalveluiden menoja.

- Kaupungin talouden tasapaino löytyy vasta sitten, kun otetaan huomioon meidän liikelaitostemme ennen kaikkea Helsingin Energian hyvä tuottotaso. Helsingin Energian tuotolla katetaan sitä vajetta, mikä peruspalveluiden rahoittamisessa on verotulojen jälkeen.

Kunnallisverojen ennakoidaan ensi vuonna tuottavan Helsingille 2 446 miljoonaa euroa eli 52 prosenttia tuloista. Yhteisö- ja kiinteistöverojen tuotoista syntyy kymmenys lisää. ...
...

http://yle.fi/uutiset/helsingin_velkataakka_kasvaa_rajusti/6874545 boldaukset omat

Svenska Yle taas kertoo tämän

Inkomsterna sackar efter - Pajunen: Arbetslösa utlänningar orsaken
Publicerad för ungefär 4 timmar sedan.
Stadsdirektör Jussi Pajunen presenterade budgeten för nästa år i dag torsdag.

Stadsdirektören i Helsingfors Jussi Pajunen presenterade i dag torsdag sitt budgetförslag för nästa år. Under sin presentation lyfte Pajunen fram att trots att befolkningsmängden i Helsingfors ökar finns inte motsvarande ökning när det gäller den totala lönesumman.

Ökningen när det gäller den totala lönesumman har under de senaste åren varit lägre i Helsingfors än i landet överlag fastän antalet arbetstimmar och mängden invånare har varit högre.

- Det måste vi tänka på. Orsaken är kanske att vi har en mycket stor ökning av invånare med utländsk bakgrund. Vi borde arbeta mer med arbetslösheten inom den gruppen, säger Jussi Pajunen till Yle Huvudstadsregionen.

Enligt honom syns det här i stadens ekonomi genom att inkomster och utgifter inte ökar i samma takt.

Stor ökning i kostnader för utkomststöd

Utgifterna inom social- och hälsovården ökar år för år och årets utgifter kommer inte att hållas inom budgeten. När det gäller utkomststödet fanns det budgeterat 148,5 miljoner euro för i år men den beräknade kostnaden kommer att vara 166,5 miljoner euro. För nästa år finns budgeterat 180 miljoner euro för utbetalning av utkomststöd.

- Jag är ändå inte orolig. Jag hoppas att det inom den nära framtiden kommer goda resultat från social- och hälsovården, säger Pajunen.

Varför är du inte orolig?
- Jag hoppas de hittar sig själva och hittar bättre service och inte behöver så mycket pengar. Social- och hälsovården är i ett och samma verk och det kan leda till produktivitetsökning.

Men redan i år har social- och hälosvården funnits i samma verk och ändå har kostnaderna fortsatt öka.
- De har börjat den 1 januari i år men jag hoppas på positivt resultat i framtiden.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/10/inkomsterna-sackar-efter-pajunen-arbetslosa-utlanningar-orsaken

Vaikka Helsinki kasvaa joka vuosi väkiluvultaan niin työttömät ulkomaalaiset aiheuttavat sen että Helsingin tulot eivät kasva samaan tahtiin kuin menot. On tehtävä enemmän työtä tämän ryhmän työttömyyden kanssa Pajunen sanoo.

Helsingin kustannukset toimeentulotuista ovet nekin rajussa kasvussa. Tästä Pajunen ei ole huolestunut. Hän uskoo  että sosiaali- ja terveydenhoidosta kuullaan hyviä uutisia pikapuolin. Ne kun toimivat nykyään yhdessä ja näin toiminta voi toimia tehokkaammin selittää hän.

Artikkelissa mainitaan että nämä ovat jo vuoden alusta toimineet yhdessä mutta kustannukset ovat silti jatkaneet kasvujaan. Pajunen kuitenkin on toiveikas että tulevaisuudessa yhdistämisestä nähdään positiivista tulosta.

Helsingin Energia, joka toimii siis tällä hetkellä kaupungin talouden tasapainottajana , joutuu tulevaisuudessa, jo 2015,  maksamaan veroja liikevoitostaan.
Tämä seikka ei varmaan tiedä hyvää Helsingin taloudelle sillä tällä hetkellä Helsinki rahoittaa suuren osan menoistaan näillä rahoilla. Verot ylös? Lisää lainaa? Vaiko miten rahoittaa kasvavan kaupungin kasvavat menot kun tulot eivät kasva tarpeeksi?

[guest7001]

Vaiko miten rahoittaa kasvavan kaupungin kasvavat menot kun tulot eivät kasva tarpeeksi?

Tuossahan se tuli valtiontalous ja kuntatalous kiteytettynä.

Kun ottaa pikavippejä makeaan sekakäyttäjän elämään samaan aikaan kun maksumiehet poistuvat kuvioista, loppuvat rahat jossain vaiheessa. Tämä on suuren luokan yllätys meidän päättäjillemme.

Mitenköhän tämän ratkaisisi? Olisiko julkisen sektorin alettava elää yksityisen sektorin maksukyvyn mukaan, vai pitäisikö jatkaa entiseen malliin, eli täsmälleen niinkuin Kreikka teki?

Siinäpä valtiomiestasoinen kysymys.

Kotimainen kulutus ollaan jo saatu veronkorotuksilla pysähtymään, eli luvassa lienee lisää veronkorotuksia?

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että tässä on kaksi vaihtoehtoa:

Joko lama aiheutaan tahallaan tai sitten Suomi on totaalisten idioottien hallinnassa.

On tässä se lohdutus, että nyt asiat ovat paljon paremmin kuin ensi vuonna. Eletään hetkessä. Slaavilaiseen tapaan.

[repo]

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että tässä on kaksi vaihtoehtoa:

Joko lama aiheutaan tahallaan tai sitten Suomi on totaalisten idioottien hallinnassa.

Ei tuossa ole kuin yksi vaihtoehto. Suomi on totaalisten idioottien hallinnassa, koska lama aiheutetaan tahallaan. Näiden uutisten edessä vetää hiljaiseksi.

2013-10-11 TE: "Tehdään halvemmalla muissa maissa" - Ruukin tehdasta uhkaa lopetus

Yhtenä mahdollisuutena Ruukki pitää tuotannon lopettamista, joka johtaisi koko tuotannon henkilöstön eli 95 työntekijän ja toimihenkilön irtisanomiseen.

"Toimintatapa on valitettavasti siihen suuntaan ohjaava kuin muissakin suomalaisissa yrityksissä. Tehdään halvemmalla muissa maissa", kertoo Ruukin Peräseinäjoen toimihenkilöiden luottamusmies Kaija Soini.

Sisäistä devalvaatiota pukkaa. Jos kerran Saksa onnistui siinä, on meidänkin onnistuttava siinä, tuumaavat idiootit varmaankin.

Eihän tässä ole kovin kauaa kun Suomi rankattiin hyvin korkealle kilpailukyvyssä, muistaakseni 3. ja viime kesänä. Kovin on ristiriidaassa yt-uutiset ja uutinen kilpailukyvystä. Suomen kilpailukykyä on kovin vaikea mattimeikäläisen havainnoida itse suoraan, mutta työttömyyden kyllä huomaa heikommillakin lahjoilla.

[l'uomo normale]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013102017626612_uu.shtml

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) varoittaa suomalaisia synkistelemästä liikaa taloustilanteen vuoksi, kirjoittaa Savon Sanomat.

............................

- Jos pääosa energiasta menee leikkausten suunnitteluun, niin ei ehditä luoda työpaikkoja, Heinäluoma sanoo lehden haastattelussa.

Puhemies pitää peliteollisuuden syntymistä hyvänä esimerkkinä uusista yrityksistä, mutta ne eivät hänen mukaansa riitä korvaamaan esimerkiksi metsäteollisuutta.

Heinäluoma pitää Pekka Haaviston (vihr) valintaa ympäristö- ja omistajaohjausministeriksi onnistuneena.

Puhemiehen mielestä valtiolla pitää olla kyky tehdä omistajaohjausta pitkäjänteisesti yli vaalikausien.

- Voi hyvin olla, että (valtiolla) syntyy halua ostaa osuuksia yhtiöistä.

jep jep

[Jääpää]

Uutisissa äsken, klo9:

,...työministeriö laatii Suomelle robotiikkastrategiaa."

Odotan mielenkiinnolla...Nurmikonleikkuu ja imurointi sujuu jo suht mallikkaasti, muista töistä puhumattakaan, metsämarja-maahanmuutto- ja tasa-arvovaltuutetturobotit olis kivoja.
Softan pitää olla kuitenkin aika hyvä, marjastimeen pitäisi kai harkita tekoälyä, noi virkarobotit tulisi toimeen aika vähällä, joku Tamagotchi-taso peittoaisi elävät mennentullen.
Vinkuminen ja patteri pois, niin ne olis suorastaan loistavia.

Oho, nyt klo10 puhuttiin vain yliopiston tutkijan suulla robottipolitiikasta..
Joo, miksei, Tamagotchi ja patterit pois..

[Ilkka Partanen]

Katainen: Suu säkkiä myöten

Tänä syksynä suomalaiset päättäjät ovat vaikeiden ratkaisujen edessä. Tiedämme kaikki, että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on uudistettava, jotta se kestää tulevien vuosien koettelemukset. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa on pitkällä aikavälillä yhdeksän miljardin euron vuosittainen aukko, eli julkisen talouden kestävyysvaje. Ensi vuonna valtio joutuu ottamaan menojensa kattamiseksi 6,6 miljardia euroa ja kuntasektori kaksi miljardia euroa uutta velkaa.

Pidemmällä aikavälillä Suomen haasteet liittyvät huoltosuhteen heikkenemiseen. Työikäisten ihmisten määrä vähenee joka vuosi. Työtä tehdään tulevaisuudessa yhä vähemmän samalla kun palveluiden tarve kasvaa. Toiseksi meitä haastaa teollisuuden rakennemuutos, joka on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Työpaikkoja vähenee enemmän kuin uusia syntyy tilalle. Heikon talouskehityksen seurauksena Suomen julkisten menojen osuus koko taloudesta on noussut korkeimmilleen 15 vuoteen.

Tällaisessa tilanteessa päättäjät ovat arvovalintojen edessä. Haluammeko mieluummin lisätä tehdyn työn määrää vai verotammeko työtä tekeviä suomalaisia nykyistä enemmän? Onko julkisen sektorin rakenteiden muuttaminen parempi vaihtoehto kuin palveluista nyrhiminen ja kuntien loputon velkaantuminen? Olemmeko valmiit tinkimään joistakin vähemmän tärkeistä palveluista, jotta rahat riittäisivät paremmin kaikkein tärkeimpien palveluiden rahoittamiseen?

Joku päättäjä voi tulla siihenkin johtopäätökseen, että kaikki nämä päätökset ovat liian vaikeita. Tämä vaihtoehto tarkoittaa Suomen velkaantumista ja näivettymistä. Tällöin näitä arvovalintoja joudutaan tekemään siinä vaiheessa, kun vaihtoehtoja ei enää ole.

Hallitus ei suostu lykkäämään Suomen ongelmien ratkaisemista tulevaisuuteen. Olemme päättäneet tehdä ne uudistukset, joita Suomen kestävä hyvinvointi edellyttää.

Hallituksen sopima rakennepoliittinen ohjelma perustuu kolmelle kivijalalle. Ensinnäkin, teemme joukon päätöksiä, jotka lisäävät työnteon määrää Suomessa. Toiseksi, vahvistamme yritysten edellytyksiä kasvaa ja luoda Suomeen työpaikkoja. Kolmanneksi, uudistamme suomalaisia kuntia kestämään tulevien vuosikymmenien haasteet.

Suomi on toistaiseksi nopeasta velkaantumisesta huolimatta kyennyt säilyttämään talouden uskottavuuden. Suomen luottoluokitukseksi vahvistettiin perjantaina AAA, eli paras mahdollinen. Suomea on nyt kuitenkin varoitettu, että elleivät rakenteelliset uudistukset etene, niin tällöin myös Suomen talouden uskottavuus heikkenee. Tämä tarkoittaisi korkeampia lainakorkoja niin valtiolle ja kunnille, yrityksille kuin suomalaisille asuntovelallisillekin. Talouden uskottavuuden heikkeneminen olisi myrkkyä talouskasvulle ja työllisyydelle.
Työn määrää lisätään

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta lisäämällä työvoiman tarjontaa sekä lisäämällä suomalaisten yritysten edellytyksiä luoda Suomeen uusia työpaikkoja

Hallitus on sitoutunut joukkoon päätöksiä, joiden tavoitteena on lisätä suomalaisten osallistumista työmarkkinoille. On olennaista hahmottaa, että työpaikkojen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä on mukana työelämässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja. Tiedämme kansainvälisen tutkimuksen perusteella, että mitä suurempi osallistumisaste työmarkkinoille, sitä alhaisempi on myös työttömyysaste pitkällä aikavälillä.

Toisaalta hallitus on tehnyt joukon päätöksiä, joiden tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Tämä tarkoittaa työllistämisen kustannusten ja kynnyksen alentamista, yksityisten investointien kannustamista ja myös julkisia investointeja.
Tehokkaampi kuntasektori

Toinen osa kestävyysvajeesta, noin viisi miljardia euroa on tarkoitus kattaa tehostamalla kunnallisia palveluita, eheyttämällä kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita uudistamalla.

Kuntien ratkaisevaa merkitystä julkisen talouden osana osoittaa muun muassa se, että kuntien menot ovat lähes kolmannes julkisen talouden kokonaismenoista ja julkisesta kulutuksesta peräti kaksi kolmasosaa. Kuntasektorilla työskentelee noin 460 000 henkilöä, eli lähes 20 % koko kansantalouden työllisistä. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kunnat näyttävät suuntaa koko julkisen talouden kestävyydelle.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia miljardilla eurolla. Kuntien rahoitusta on valtion nopean velkaantumisen vuoksi jouduttu viime vuosina vähentämään. Tämän vuoksi on perusteltuja, että vastaavasti myös tehtäviä ja velvoitteita kyetään karsimaan. Tilanne, jossa yksin karsitaan kuntien rahoitusta, mutta samalla velvoitetaakka säilyy ennallaan ei ole kuntia kohtaan reilu.

Kuntien tehtävien vähentämisessä kyse on siitä, että mitä palveluita kunnalla on velvollisuus järjestää. Voitaisiinko joistakin vähemmän tärkeistä palveluista luopua, jotta rahat riittäisivät paremmin niihin kaikkein tärkeimpiin palveluihin? Normien keventämisellä paikallispäättäjille annetaan nykyistä enemmän mahdollisuuksia itse päättää, millä tavalla ne haluavat palvelut järjestää kuntalaisille. Kun kuntien sääntelyä kevennetään, kuntapäättäjien valta ja vastuu palveluista kasvaa. Tämä on hyvä asia.

Ministeriöt ovat tehneet ensimmäiset ehdotuksensa tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta, mutta lopputulos jäi kauas tavoitellusta. Nyt ministeriöt joutuvat täydentämään esityksiään siten, että miljardin euron lista saadaan täyteen. Tämän virkavalmistelun jälkeen hallitus tekee tarvittavat toimet kuntien tehtävien vähentämiseksi, jotta koko julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle.

Nämä tulevat olemaan kipeitä, mutta äärimmäisen tarpeellisia päätöksiä.

[Uuno Nuivanen]

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta lisäämällä työvoiman tarjontaa

   

Mm. kolmannen maailman lukutaidottomia koneinsinöörejä tullaan siis haalimaan lisää kiihtyvällä vauhdilla.

Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä on mukana työelämässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja.

Omituinen lause, kun samalla houkutellaan työttömyystilastojen kärjessä keikkuvaa väkeä kehitysmaista.

[guest7001]

Näitä puheita ollaan jo nähty tarpeeksi kaikilta puolueilta. Tosiasiassa mitään ei olla tehty. Päinvastoin. Valtion menot ovat nousseet jatkuvasti aivan holtittomalla vauhdilla.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/

Se, että valtio siirtää omia alijäämiään kuntien taseisiin (valtionosuuksia pienentämällä) on tietysti pitkällä aikavälillä säästöä, kun joudutaan pakkoirtisanomisiin. Mutta tähän mennessä ollaan menty jatkuvilla veronkorotuksilla, jotka näivettävät Suomen kotimaisen talouden.

ALV:n nosto pysäytti vähittäiskaupan ja lisäsi ulkomaista nettikauppaa.
Varainsiirtoveron nosto ja energiatodistukset pysäyttivät asuntokaupan.
Autoveron nosto pysäytti autokaupan ja pienensi valtion verokertymää n.150 miljoonalla (kun autokaupan konkurssit otetaan huomioon).

Ajatelkaa, että Urpilainen voi tehdä tällaisia satojen miljoonien virheitä, eikä joudu siitä mihinkään vastuuseen. Ei siitä ole mediassa juuri mitään kirjoitettu. Jos yksityisellä sektorilla hukkaisi 150 miljoonaa toisten rahoja, ei tarvitsisi enää koskaan hakea töitä mistään. Nyt jatketaan aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Nyt Urpilainen ja muut kommunistit haluavat ottaa pois yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden, joka tulee pysäyttämään

-Lapin matkailun
-Hotellialan
-Taksialan
-Ravintola-alan

Panimoteollisuus jo varoitti viinaveron nostosta ja Viron tuonnin lisääntymisestä.

Suomen pitää ottaa pää pois perseestään, lopettaa sairas, kateuteen perustuva, yksityisomaisuutta halveksiva sosiaalidemokratia ja ajatella koko julkinen sektorinsa uusiksi. Tässä vaiheessa on aivan turha käyttää juustohöylää. Nyt pitäisi keskustella isoista asioista. Eli esimerkiksi siitä, luovummeko ilmaisesta opiskelusta, turhista (Tulevaisuuden Tutkimuslaitoksen tapaisista) virastoista, asetammeko eläkekaton ja onko meidän todellakin aivan pakko asuttaa joutilas, työtävieroksuva väki Suomen kalleimmille alueille pahentamaan asuntopulaa.

Verotus ja työllistämisen hinta/byrokratia on saatava nopeasti alas ja julkisia kuluja on leikattava paljon. 5 vuoden irtisanomissuojista ja suojatyöpaikoista on luovuttava HETI. Työstä on tehtävä aina kannattavampaa kuin loisimisesta. Puheita tästäkin ollaan kuultu 20 vuotta, mutta tilanne on vain pahentunut. Mitään ei olla tehty. Päinvastoin... tulonsiirrot ovat kasvaneet hirvittävällä vauhdilla.
http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146382-13-kuvaa-sossuvaltiosta

Olisiko nyt jo aika paskanpuhumisen sijaan TEHDÄ JOTAIN KONKREETTISTA? Tässä ollaan nyt muutama vuosi katsottu tumput suorina, kun lamaa pahennetaan jatkuvilla veronkorotuksilla, julkisen (jo ennestänkin massiivisen) byrokratian lisäämisellä ja ostovoimaa pienentämällä. Joko Suomen nopeutettu alasajo tehdään tahallaan, tai sitten maa on täydellisten idioottien ja paskahousujen käsissä. Ei ole kuin nämä kaksi vaihtoehtoa.