Nykypäivä: Maahanmuuttajien määrä kasvaa liian nopeasti

[Maastamuuttaja]

Kiinnitin huomioni otsikkoon: "maahanmuutto kasvaa liian nopeasti". Onko siis niin, että maahanmuuton on ehdottomasti kasvettava, mutta tahti on hieman tiiviinpuoleinen? Onko kasvulla kattoarvoa?

[Ilkka Partanen]

Kiinnitin huomioni otsikkoon: "maahanmuutto kasvaa liian nopeasti". Onko siis niin, että maahanmuuton on ehdottomasti kasvettava, mutta tahti on hieman tiiviinpuoleinen? Onko kasvulla kattoarvoa?

Kannattaa lukea muutakin kuin otsikko niin löytyy vastaus kysymykseesi. Etenkin Kiurun kirjoituksen viimeinen kappale on oleellinen.

Ulkomaisten esimerkkien valossa maahanmuuttopolitiikkaamme on syytä seurata tarkasti. Sen mikä toimii nyt, on toimittava maahanmuuttajille ja kantaväestölle myös vuonna 2030. Vauhti on nyt liian kova.

[Mika]

Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen olisi hyvä juttu, jos tänne tulisi muitakin, kuin anteliaita taikaseiniä etsiviä maahanmuuttajia. Afrikkalaisesta vuohipaimenesta ei tule koskaan uutta Serlachiusta tai Fazeria. Tämä maailman yksinkertaisin asia tuntuu olevan joillekin täysin mahdoton asia käsittää.     

[Ville Hämäläinen]

Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen olisi hyvä juttu, jos tänne tulisi muitakin, kuin maailman anteliaimpia taikaseiniä etsiviä maahanmuuttajia. Somalialaisesta vuohipaimenesta tuskin tulee koskaan uutta Serlachiusta tai Fazeria. Tämä maailman yksinkertaisin asia tuntuu olevan joillekin täysin mahdoton asia käsittää.   

Parasta yrittäjyyden tukemista on tukien minimointi, pätee kaikille, niin neekereille kuin normaaleillekkin ihmisille

[Marius]

Maahanmuuttajien yritteliäisyyden tukeminen ei voi tulla kysymykseenkään ennenkuin selvitetään mitä maahanmuutolla tarkoitetaan.

[Roope]

Suunnilleen sama juttu on hieman eri sanoin ja painotuksin useammassa paikassa. Tässä vielä kolme muuta versiota.

Maahanmuuttoon maltillisuutta - riskejä ja mahdollisuuksia


Väestörakenteen muutos on Suomessa Euroopan nopeinta. Nuoremman väestön määrä pienenee, kun taas erityisen nopeasti kasvaa 80 vuotta täyttäneen väestön määrä. Kansantalous on koetuksella. Voimme pidentää esimerkiksi työviikkoa, siirtää juhlapyhiä, korottaa eläkeikää tai lisätä maahanmuuttoa.

Maahanmuutto jakaantuu epätasaisesti Suomen eri alueille. Pääkaupunkiseudulla joka kymmenes asu­kas on maahanmuuttajataustainen. Ongelmana on kuitenkin kotouttaminen ja kotoutuminen. Esimerkiksi maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen ja maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on jopa viisinkertainen kantaväestöön verrattuna. Ilman opiskelu- tai työpaikkaa kielen oppiminen on hi­taampaa.

Tukholman Husbyn lähiön mellakat 2013 ja Pariisin vuoden 2005 väkivallanteot ovat varoitta­via esimerkkejä maahanmuuttopolitiikan virheistä. Segregaatio eli asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen on jo nähtävissä esimerkiksi Itä-Helsingissä.

Maahanmuuttajat eivät ole reserviä, joka voidaan palauttaa takaisin lähtömaihinsa työvoiman kysyntä­huipun jälkeen. Heitä on kohdeltava tasa-arvoisesti kantaväestön kanssa kaikissa tilanteissa.

Maahanmuuttoon liittyy mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Palkkatyötä on painotettu maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Yrittäjyyden tukeminen on jäänyt liian vähälle. Uuteen yhteiskuntaan tuleva on valmiimpi ottamaan riskejä, koska menetettävää on monella kovin vähän. Frankfurtissa yli puolet kaikista start-up yrityksistä on maahanmuuttajayrittäjien perustamia.

Japani on perinteisesti noudattanut pidättyväistä maahanmuuttopolitiikkaa. Maan väestörakenne on haastava. Väestö vanhenee ja väkiluku laskee. Siitä huolimatta rajoja ei ole avattu laajamittaiselle maa­hanmuutolle. Ehkä meidän olisi syytä tutustua myös japanilaisten tekemiin ratkaisuihin ja niiden perus­teluihin. Oppia kannattaa hakea avoimesti kaikista ilmansuunnista.

Lisään vielä oman epäilykseni Suomen odotettavissa olevasta työvoimapulasta. Samaa mantraa kerrottiin suomalaisille 1980-luvun lopulla. 1994 työttömiä oli puoli miljoonaa.

Siksi korostan: "Maahanmuuttoon maltillisuutta."

http://www.paulikiuru.fi/poliittiset-teemat/maahanmuuttoon-maltillisuutta/

(tiivistelmä 17.9.2013 pitämästäni eduskuntapuheesta)

Maahanmuuttajien määrä kasvaa

Valtioneuvoston selonteossa 9/2010 kiinnitettiin huomiota metropolialueen väestökehitykseen. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrän ennakoitiin kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ilmiöön liittyy sosiaalisen eheyden ja alueiden välisen segregaation uhkia.

Pelkään Suomen kohtaavan samanlaisia ongelmia, mitä oli Tukholman Husbyssä keväällä 2013. Muutamia faktoja: Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on jopa viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden. Tällä hetkellä vieraskielisiä on Helsingin seudulla 9,3 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten osuus noussee jopa 23 prosenttiin pääkaupunkiseudulla.

Mahdollisuus ja riski

Ilmiön nopeus ja laajuus on mahdollisuus, mutta se on myös merkittävä riski. Vuosikertomuksen pohjalta voisi ajatella, että asia on hallinnassa. Se voi olla hallinnassa nyt, mutta ei enää välttämättä vuonna 2030. Maahanmuuttoasioissa on toistettu hyväksyttynä tosiasiana väite, että tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Jos maahanmuutto ja segregaatio ryöstäytyvät käsistä, kuka pystyy takaamaan maahanmuuttajien tasa-arvoisen kohtelun ja erilaisten konfliktien ehkäisemisen? Maahanmuuttopäätös voidaan tehdä vain kerran. Maahanmuuttajat eivät ole reserviä, joka voidaan uudella päätöksellä palauttaa takaisin lähtömaihinsa työvoiman kysyntähuipun jälkeen.

Palkkatyötä on painotettu maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Yrittäjyyden tukeminen on jäänyt liian vähälle. Uuteen yhteiskuntaan tuleva on valmiimpi ottamaan riskejä, koska menetettävää on monella kovin vähän. Frankfurtissa yli puolet kaikista startup-yrityksistä on maahanmuuttajayrittäjien perustamia.

Mitä tehdään Japanissa?

Japanissa on Suomen kaltainen väestörakenne. He ovat silti perinteisesti harjoittaneet pidättyväistä maahanmuuttopolitiikkaa. Onko meidän paradigmamme Ranskan ja Ruotsin esimerkin seuraamista - maiden, joissa on tehty vakavia virheitä maahanmuuttopolitiikassa ja joissa segregaatio on jo aiheuttanut vakavia ongelmia?

Viestini on siis tämä: Hallituksen vuosikertomuksen, valtioneuvoston selonteon ja ulkomaisten esimerkkien valossa maahanmuuttopolitiikkaamme on syytä seurata tarkasti. Sen, mikä toimii nyt, on toimittava maahanmuuttajille ja kantaväestölle myös vuonna 2030. Vauhti on nyt liian kova.

Aamulehden blogit: Pauli Kiuru: Maahanmuutosta ja segregaatiosta

PTK 83/2013 vp
83. TIISTAINA 17. SYYSKUUTA 2013 kello 12.01

35) Hallituksen vuosikertomus 2012
Lähetekeskustelu

Kertomus K 13/2013 vp

Pauli Kiuru /kok: Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen vuosikertomusta vuodelta 2012, joka on annettava perustuslain mukaisesti eduskunnalle vuosittain. Tässä muodossa kertomus on ensimmäinen laatuaan. Materiaalia on kiitettävästi, liitteineen noin tuhat sivua. Sen pohjalta saa riittävät tiedot hallituksen toiminnasta. Tietoa tarvitaan toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi ja mahdollisten korjaavien toimenpiteiden pohjaksi. Kiinnitän puheessani huomiota vuosikertomuksen osaan 4, jossa käsitellään eduskunnan lausumien ja kannanottojen pohjalta tehtyjä toimenpiteitä.

Valtioneuvoston selonteossa 9/2010 kiinnitettiin huomiota metropolialueen väestökehitykseen. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrän ennakoitiin kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ilmiöön liittyy sosiaalisen eheyden ja alueiden välisen segregaation uhkia. Eduskunta siis hyväksyy valtioneuvoston selonteon ja hallintovaliokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytetään nykyisellä vaalikaudella tehtäviä päätöksiä kielteisen segregaatiokehityksen hillitsemiseksi.

Päätöksiä on vuosikertomuksen mukaan myös tehty. On esimerkiksi poikkihallinnollinen ohjelma, johon on varattu rahaa 3-4 miljoonaa euroa vuosina 2013-2015 asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti. Onko tämä riittävää? En ole aivan varma.

Poimin tämän segregaatioasian vuosikertomuksesta tarkoituksella. Pelkään Suomen kohtaavan samanlaisia ongelmia, mitä oli Tukholman Husbyssä keväällä 2013. Muutamia faktoja: Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on jopa viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden. Tällä hetkellä vieraskielisiä on Helsingin seudulla 9,3 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten osuus noussee jopa 23 prosenttiin pääkaupunkiseudulla.

Ilmiön nopeus ja laajuus on mahdollisuus, mutta se on myös merkittävä riski. Vuosikertomuksen pohjalta voisi ajatella, että asia on hallinnassa. Se voi olla hallinnassa nyt mutta ei enää välttämättä vuonna 2030. Maahanmuuttoasioissa on toistettu hyväksyttynä tosiasiana väite, että tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Asia on paradigma, auktoriteettien hyväksymä ajattelutapa, jota on syytä tarkastella kriittisesti. Jos maahanmuutto ja segregaatio ryöstäytyvät käsistä, kuka pystyy takaamaan maahanmuuttajien tasa-arvoisen kohtelun ja erilaisten konfliktien ehkäisemisen? Maahanmuuttopäätös voidaan tehdä vain kerran. Maahanmuuttajat eivät ole reserviä, joka voidaan uudella päätöksellä palauttaa takaisin lähtömaihinsa työvoiman kysyntähuipun jälkeen.

Palkkatyötä on painotettu maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Yrittäjyyden tukeminen on jäänyt liian vähälle. Uuteen yhteiskuntaan tuleva on valmiimpi ottamaan riskejä, koska menetettävää on monella kovin vähän. Frankfurtissa yli puolet kaikista startup-yrityksistä on maahanmuuttajayrittäjien perustamia.

Arvoisa puhemies! Japanissa on Suomen kaltainen väestörakenne. He ovat silti perinteisesti harjoittaneet pidättyväistä maahanmuuttopolitiikkaa. Onko meidän paradigmamme Ranskan ja Ruotsin esimerkin seuraamista - maiden, joissa on tehty vakavia virheitä maahanmuuttopolitiikassa ja joissa segregaatio on jo aiheuttanut vakavia ongelmia?

Viestini on siis tämä: Hallituksen vuosikertomuksen, valtioneuvoston selonteon ja ulkomaisten esimerkkien valossa maahanmuuttopolitiikkaamme on syytä seurata tarkasti. Sen, mikä toimii nyt, on toimittava maahanmuuttajille ja kantaväestölle myös vuonna 2030. Vauhti on nyt liian kova.

Täysistunnon pöytäkirja PTK 83/2013 vp 17.9.2013

Kiuru on siis huolissaan etenkin liian suuresta työperäisestä maahanmuutosta, jota perustellaan työvoimapulalla, jonka vakavuutta hän sanoo epäilevänsä. Tilanne on kuitenkin hänen mukaansa vielä hallinnassa.

Mitään sen pitemmälle meneviä johtopäätöksiä tai muutosehdotuksia Kiuru ei tee, mutta varoittaa Ranskan ja Ruotsin maahanmuuttopolitiikassaan tekemistä "vakavista virheistä", joita hän ei erittele. Maahanmuuttopolitiikkaa ei ilmeisesti tarvitse muuttaa, mutta sitä "on syytä seurata tarkasti". Kiurun täysistuntopuheenvuorossa ei ole mitään erityisen maahanmuuttokriittistä, jonka takia se ei voisi olla vaikka jonkun kotouttamisen ja segregaation estämisen lisämäärärahoja kinuavan demarin näppikseltä.

[Kemolitor]

Kuopiossa meillä ei ole kerjäläis- eikä paikallisista romaneista ongelmia, ei myöskään Varissuo/Kontula/jne. tyyppistä segregaatiota. Jos täällä haluaa nähdä ulkomaalaisia, niin todennäköisintä se on yliopistolla tai keskustan pizzerioissa. Tilanne on samanlainen vielä monessa muussakin maakuntien kasvukeskuksessa. Täällä ei oikein onnistu islamin invaasiosta tai mokutuksen tuhoista varoittelu.

Minusta tämä on aika hyvä pointti. Omassa kotikunnassani ei ole nähtävillä minkäänlaisia monikulttuurisuuden haitta- tai hyötypuolia, ei siis ole monikulttuurisuutta käytännössä lainkaan. Ilman Hommafoorumia tuskin edes tajuaisin, mikä tilanne alkaa olla Helsingissä tai Turussa. Jos uutisointi on sanomalehtien ja television varassa, niin eipä niiden perusteella Suomessa mitään ongelmia ole, ulkomaiden ongelmista puhumattakaan.

Pahimmillaan moni kansanedustajakin elää sen kotikunnastaan saamansa vaikutelman varassa eikä osaa ajatella asiaa laajemmin.

Toisaalta sitten tulee myös kannattajakunnan paheksunnan vaara. Jos omat äänestäjät ovat kunnissa, joissa ei ongelmista tiedetä mitään ja sitten edustaja alkaa antaa tiedotusvälineille lausuntoja, joissa ei allekirjoitakaan enää yleisesti hyväksyttyä totuutta maahanmuuttajista ja monikulttuurisuuden autuudesta, jonka jälkeen tiedotusvälineissä kyseinen edustaja leimataan rasistiksi, niin mitenkähän omat äänestäjät mahtavat suhtautua asiaan.

Aika harva ihminen kuitenkaan pohdiskelee vaikkapa sellaista, että paljonkohan Suomelle tulee maksamaan viimeisen 25 vuoden aikana maahan tupsahtaneet turvapaikanhakijat ja yhdistetyt perheet. Monelle maahanmuuttaja tarkoittaa sitä kylän ainoa kebab-paikan pitäjää, ihan mukava hemmo, kohta 10 vuotta asunut paikkakunnalla, hyvää ruokapaikkaa pitää.

Kulttuurin rikastumisen negatiivisista puolista ei tiedetä mitään,  koska niistä ei lehdissä tai televisiossa kerrota. Onhan sitä täälläkin aika monessa uutisessa ihmetelty, minne katoaa tieto rikollisen etnisestä taustasta. Muistelin tässä vähän aikaa sitten viime kevään Tukholman mellakoita, kun saatiin tieto, että pidätetty oli suomalainen. Uskaltaisin väittää, että iso enemmistö ihmisistä jäi siihen käsitykseen, että pidätetty oli joku Möttösen poika Tohmajärveltä, vähän ehkä ihmeteltiin, että mitä se nyt sinne Tukholmaan asti oli mennyt riehumaan.

[Sivustakatsoja]

Kuten olen aiemminkin todennut, niin kyllä näistä asioista ollaan kokoomuksessakin tietoisia. Tietenkin nyt päätöksenteko on paikoitellen todella hankalaa kun hallituksessa on enemmistö akselilla SDP+VIHR+VAS+RKP. Siellä suhtautuminen maahanmuuttoon on kokonaisuutena katsoen idealistisempaa kuin kokoomuksen edustajilla, kannattajista puhumattakaan.

Tuossa taitaa olla aika turhaa puhua yleistävästi mistään "Kokoomuksen" tietoisuudesta. Kaikkiin puolueisiin mahtuu fiksua ja vähemmän fiksua porukkaa. Esimerkiksi Sauli Niinistö on jäänyt mieleen sellaisena kokkarina, joka esittää ihan itsekin pohdittuja ("älyperäisiä") kannanottoja. Se mikä Kokoomuksen vetää viemäriin on kauniisti sanottuna vähemmän fiksua linjaa vetävät Katainen, Stubb ja kumppanit. Ja ongelmana nimenomaan se, että jälkimmäiset ovat tällä hetkellä ne, jotka määrittävät mikä on "Kokoomuksen" linja.

Olen jo aika monta vuotta ollut aidosti hämmästynyt siitä, miten kukaan itseään älykkäänä pitävä ihminen voisi harkitusti äänestää tätä nykyistä numerotaidottoman pojanklopin vetämää lössiä valtakunnan ruoriin. Mutta syykin on vähitellen selvinnyt, kun on hieman keskustellut esimerkiksi sukulaisten ja kollegoiden kanssa. Yllättävän moni älykäskin ihminen rajaa kriittisen älyn käytön lähinnä työtehtäviin ja pohjaa esimerkiksi äänestyspäätöksensä pinnallisiin mielikuviin siitä, minkä tyyppiseen viiteryhmään voisi katsoa kuuluvansa. Esimerkiksi yksi tuttu nykyään kaupungissa asuva äänestää aina Keskustaa, koska on maalta kotoisin, ja eräs toinen on akateemisissa hommissa ja on äänestänyt varmaan koko ikänsä Kokoomusta, koska mieltää sen akateemisen väen puolueeksi. Todella "syvällistä" ja yksi syy siihen, miksi politiikan tila Suomessa on se mitä se on.

[Maastamuuttaja]

Kiinnitin huomioni otsikkoon: "maahanmuutto kasvaa liian nopeasti". Onko siis niin, että maahanmuuton on ehdottomasti kasvettava, mutta tahti on hieman tiiviinpuoleinen? Onko kasvulla kattoarvoa?

Kannattaa lukea muutakin kuin otsikko niin löytyy vastaus kysymykseesi. Etenkin Kiurun kirjoituksen viimeinen kappale on oleellinen.

Ulkomaisten esimerkkien valossa maahanmuuttopolitiikkaamme on syytä seurata tarkasti. Sen mikä toimii nyt, on toimittava maahanmuuttajille ja kantaväestölle myös vuonna 2030. Vauhti on nyt liian kova.

Minusta tämä viimeinen kappale ei mitenkään poikennut otsikosta, mikä sinänsä on "hyvän kirjoittajan" merkki. Se ei kuitenkaan millään tavoin vastaa kysymykseeni.

Siis: mikä on sopiva vauhti?

[tietotyöläinen]

Minkä vuoksi Kiuruun pitäisi suhtautua yhtään sen vakavammin kuin "lip service"-Zysseen?

Antakaamme hänelle benefit of the doubt. Zysse on jo nähty moneen kertaan.

Tuo sama Kiurun kirjoitus oli myös Aamulehden yleisönosastossa. En ole aivan varma oliko sanasta sanaa sama, mutta ainakin suunnilleen.

Hän joutunee kokkarina asettelemaan sanansa varovasti ja siihen nähden tuo on hyvä tekstiä. Toki hän joutunee kokkarina myös äänestelemään ryhmäkurin mukaan, mutta ainakin minä suhtaudun häneen toistaiseksi positiivisesti ja lievän toiveikkaasti.