Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[ikuturso]

YLE:n A-stream ohjelmassa Unelmien Guggenheim oli "asiantuntijana" Tyrvään keskiaikaisen kirkon kosmisilla evolutiivisilla maagisilla symboliteoksillaan raiskannut nykytaiteilija. Minun nöyrän ja murskaavan mielipiteeni mukaan mies, jonka taideteoksilla pilattiin tuhansia ja taas tuhansia talkootyötunteja vaatinut palaneen kirkon restaurointityö.

http://areena.yle.fi/tv/2009182/#/play

Rauhala ei ensinnäkään ymmärrä taloudesta mitään. Hän kuvittelee, että Guggenheimissa olisi polku suomalaisenkin muotoilun nousta menestykseen. Johan se on käsitelty, että Guggis ei laita esille kuin säätiön omaisuutta. Ei siellä suomi-pojan eikä Rauhalankaan töitä näkyisi. Arkkitehtikilpailu ei johtaisi muka paineeseen rakentaa museo. Guggis on iso bisnes, mutta hän ei osannut selittää, miksi isot sijoittajatahot eivät näin "varmaan" bisnekseen ole kirkuen lähdössä mukaan. Kun kysytään kestääkö Helsingin talous, tämä ei vastaa, vaan käskee katsoa tulevaisuutta ja kokonaiskuvaa.
-Kun guggista yritettiin ensi kerran hän ihmetteli miksi Suomessa oltiin EI-asenteella liikkeellä.
-Hetken päästä hän kertoi, että nyt ollaan asiallisesti liikkeellä, kun ensimmäisen kerran Guggis tuli että tuohon tontille tuolla konseptilla ja näin. Tämä siis vastasi tuohon ekaan kysymykseen. Helsinki olisi keskustellut, mutta Guggelilla oli valmis konsepti, josta he eivät keskustelleet.
Tämä Rauhala on vielä pahempi kuin Gallen-Kallela-Siren.

Vastapelurina oli  kaupunkisuunnittelija, arkkitehti Kaarin Taipale. Halusi, että Helsinki tunnetaan edelleen Suomen pääkaupunkina eikä yhtenä Guggenheim-museon kohteena. Kuka tietää Bilbaosta mitään muuta kuin Guggenheimin? Järkiargumentteja, joista kaikki olivat selkeästi Guggenheimia vastaan. Rauhala pöyristyi kerta toisensa jälkeen Taipaleen argumenteista.

Ehkä kamalinta oli, kun videopuhelussa haastateltiin Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, joka avoimesti kannatti museota, vakuutti rahan riittävän, vakuutti investoinnin tuovan Helsingille rahaa, ja avoimesti myös haukkui koko ajan Taipaletta, joka on ollut hänen kanssaan eri mieltä muistakin Helsinkiä koskevista asioista. Mitä hemmettiä tämmöinen kokoomusnilkki tekee tuossa asemassa? Kaupunginhallituksen puheenjohtajan asema on johtaa puhetta kaupunginhallituksessa. Yleensä puheenjohtajien niin hallitusten, valtuustojen kuin lautakuntienkin, tulisi rajoittaa oman mielipiteensä voimakasta esilletuontia. Eihän eduskunnan puhemieskään käytä mielipidepuheenvuoroja. Jos näin biasoitunut ihminen vaahtoaa kaupunginhallituksen nuijan varressa, niin häneltä on mahdotonta odottaa puolueetonta päätöksentekokulttuuria, mitä tulee esim. puheenvuorojen ja kommenttipuheenvuorojen jakamiseen ja johtopäätösten vetämiseen. Jussilla lie mielipide asiasta, miten tämä vaahtopää toimii.

Tässä muuten muutama Rauhalan Keskiaikaiseen kirkkoon maalaama kuva-aihe nimeltä. Ilmeisesti Marimekon plagioijien varalta en löytänyt noiden kuvia kootusti netistä.
Luomiskertomus:
1. Ensimmäinen päivä – Valon synty
2. Toinen päivä – Sateen luominen
3. Kolmas päivä– Maan kasvu
4. Viides päivä– Evät ja siivet
5. Neljäs päivä – Kosmoksen alku
6. Kuudes päivä– Maidon synty
7. Seitsemäspäivä—Lepo

Välikuvat sakastin puoli:
8. Pahan kukka – Mersissi (narsissin ja merihevosen risteytys)

Kovin ovat raamatullisia aiheita. Maalaisi vaan guggenheimia eikä keskiaikaisia kirkkoja.
Tuossa yksi kuva kirkosta:http://www.pyhaolavi.fi/img/Sata_ja_yksi_kuvaa_iso.jpg
Saa vapaasti miettiä, näyttääkö se keskiaikaiselta kirkolta vai vapaamuuraritemppeliltä.
Tuossa Youtube video, jossa symboliikkaa joka lähentelee okkultismia aikaympyrän sisällä olevine jumalan silmineen ja luomiskertomukseen jotenkin liittyvine kaksoiskierrekotiloineen, jotka muistuttavat DNA:ta.
http://www.youtube.com/watch?v=TEJV9sw8gOA

Aikanaan kesätöissä kiersin ympäri Pirkanmaata. Kävin kait lähes kaikissa alueen keskiaikaisissa kirkoissa - myös Tyrväällä ennen sen paloa. Arvostin restaurointityötä suuresti, mutta noiden maalausten takia en ole halunnut astua kirkon ovesta sisään restaurointityön jälkeen.

Ei liity guggenheimiin, mutta ko. projektia kannattavaan taiteilijaan. Kiitos että pääsin purkamaan sydäntäni arvoisat hommalaiset.

-i-

[jmk]

Jos Guggenheim-museo kannattaisi, niin eihän sitä silloin tarvitsisi näin valtavasti lobata. Ihan talouden perusteita.

Näin. Aivan kuten puhelinmyyjän "ainutlaatuiset tarjoukset".

Jos tarjoukset olisivat oikeasti ainutlaatuisen edullisia, ei niitä tarvitsisi markkinoida häiriköimällä ihmisiä puhelimitse ja antamalla heille viisi sekuntia harkinta-aikaa. Tuo työläs ja molemmille osapuolille vastenmielinen markkinointimenetelmä kävisi täysin turhaksi - riittäisi panna firman nettisivulle tieto tarjouksesta, ja asiakkaita tulvisi ovista ja ikkunoista.

Siis jos olisivat.

Alkeellisella logiikalla nähdään, että jos tuotetta joudutaan markkinoimaan kuin käärmettä pyssyyn, niin se ei ole edullinen.

[Arvoton]

Osmo muistutti amerikan pelleä. Tai talvethan hän Nykissä asuukin. Taannoin radiosta hänen haastatteluaan kuunnellen hänestä tuli asiallinen kuva. Nyt tuli niin sujuvasti amerikan mainostamista, että ällötti oikein kunnolla. Nokian suunnan korostus ja puhetapa vielä lisää vaikutelmaa. Se lienee itä-suomalaisille mukavan kuuloista. Mutta että jätkä perustelee ja puolustelee asiaa jonkun suuruudella ja että se ja se on niin merkittävä pelaaja markkinoilla, ettei sillä ole varaa puhua paskaa, jne.

Mua aina ällöttää, kun joku hehkuttaa jonkun toimijan suuruutta.

Helsinki ei jäisi Guggiksen viimeiseksi kohteeksi. Millä se Helsinki sitten myöhemmin erottuisi? Jos ketjuja tarvitaan, miksi se ei sitten voisi olla vaikkapa mainittu Pompidou? Joko se Abu Dhabin museon rakentaminen jatkuu? Viimeksi se oli ollut toista vuotta seisauksissa.

Guggenheim on taidemuseoiden Kotipizza.

[Eino P. Keravalta]

Ehdotus, jota kaikki voinevat kannattaa:

Otetaan Guggis. Ja jos se tuottaa tappiota, vähennetään se kehitysavusta. Jos se tuottaa voittoa, lisätään kehitysapuun. Kaikki voittavat. Vai?

[kekkeruusi]

Ehdotus, jota kaikki voinevat kannattaa:

Otetaan Guggis. Ja jos se tuottaa tappiota, vähennetään se kehitysavusta. Jos se tuottaa voittoa, lisätään kehitysapuun. Kaikki voittavat. Vai?

Vielä parempi idea: Ei oteta Guggista ja vähennetään kehitysapua. So much winning!


Miksi tänne edes mitään museota pitäisi rakentaa, voisihan Guggis lähettää meille pari näyttelyä vuodessa näytettäväksi esillä jo olemassaolevissa museoissamme. Jäisi se 130(200) miljoonan pytinki turhana rakentamatta. Jos se sitten oikeasti vetäisi todistetusti ihan tungokseen asti turisteja lompakot täynnä Helsinkiin, niin sitten sille rakennukselle voisi olla perusteitakin. Tosin, Berliinin esimerkillä tuskinpa näin kävisi.

[Tomi]

Guggenheim maailmanlaajuinen fiasko-media vaikenee!

ja Hullut suomalaiset maksaa guggenheim-kusettajille!

Ainakin kaksi kolmasosaa Guggenheimin museohankkeista on kaatunut alku-uhon ja tuhlauksen jälkeen. Siitä puuhamiehet, mukaan lukien Guggenheimille omistautunut Uudenmaan maakuntalehti, eivät puhu.

Sen sijaan Guggenheim -galleriaa - museo se ei olisi - myydään väitteellä Helsingille kateellisista kilpailijoista, jotka mielellään nappaavat laitoksen, ellei Helsinki sitä ota. Tarinaa kauppaa Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, joka varoo kertomasta keitä kilpailijat ovat. Sitä tietoa on turha etsiä myöskään hänen laatimastaan selvityksestä, tai vaikkapa Helsingin Sanomien nettisivuilta. Se tiedetään, että Guggenheim tarjosi itseään Itävallan Salzburgille, mutta itävaltalaiset eivät havainneet yhtään pätevää syytä maksaa.

Janne Gallen-Kallela-Sirén, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kumppanit vaikenevat visusti myös epäonnistuneiden Guggenheimien synkästä listasta, ja turhaan olen etsinyt sitä Helsingin Sanomien nettisivuilta. Listasta olen kiitollisuuden velassa, kuten niin moni muukin, kriitikko Otso Kantokorvelle, joka julkaisi kokoamansa Guggenheim-selvityksen, "Toteutumattomien Guggenheimien arkisto", omalla verkkosivullaan lokakuussa 2011 (linkki alla).

Tiivistelmä kaatuneista Guggenheimista:

1. Guggenheim Museum in Lower Manhattan (New York, Yhdysvallat). Kaupungin toisesta Guggenheimista ilmoitettiin vuonna 2000. Arkkitehti luonnosteli 40–45 kerroksisen rakennuksen, jonka kustannusarvio oli 950 miljoonaa dollaria. Peruttiin taloustilanteen vuoksi vuonna 2002.

2. Guggenheim Hermitage Las Vegas (Yhdysvallat) perustettiin yhteistyössä Eremitaasin kanssa uhkapelikaupungin erääseen hotelliin vuonna 2001. Tämä uhkapeli ei menestynyt, galleria suljettiin jo ensimmäisen näyttelyn jälkeen, Avattiin uudelleen, suljettiin lopullisesti vuonna 2008.

3. Guggenheim Rio de Janeiro (Brasilia). Tässä on jotain kovin tuttua: Rio de Janeiron pormestari César Maia sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Rakennus ehdittiin suunnitella, ennen kuin tuomioistuin vuonna 2003 peruutti pormestarin lupaukset lainvastaisina.

4. Guggenheim Guadalajara (Meksiko). Myös tämä kuulostaa tutulta: hankekartoitus maksoi kaksi miljoonaa dollaria vuonna 2004. Kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, ja museon piti valmistua 2011. Se peruttiin 2009, koska Guggenheim kertoi haluavansa keskittyä Abu Dhabiin. Pääsyy oli ilmeisesti rahoituksen puute 170 miljoonan dollarin talolle. Guggenheimin 20 miljoonan dollarin lisenssikin olisi pitänyt maksaa, ja perustamiskulut arvioitiin kaikkiaan yli 300 miljoonaksi. Rakennus ehdittiin suunnitella ennen projektin romahdusta.

5. Guggenheim Bucharest (Romania). Ainakin unkarilainen TriGranit -grynderiyhtiö neuvotteli Guggenheimin kanssa vuonna 2006. Jatkosta on ristiriitaisia tietoja: toisten mukaan sen piti valmistua vuonna 2010. Ilmeisen haudattu hiljaisuudessa.

6. Guggenheim Hermitage Vilnius (Liettua). Yhteishanke Eremitaasin kanssa tämäkin. Jo hankerahoituksen käytöstä riideltiin. Arkkitehtikilpailu kuitenkin järjestettiin ja voittaja valittiin vuonna 2008. Museon piti valmistua 2011, sitten 2013. Liettuan hallitus hyväksyi hankkeen ja lupasi maksaa 10–15 % arvioilta 117 miljoonan dollarin rakennuksesta. Hanke ilmoitettiin haudatuksi vasta helmikuussa 2011 - silloin Guggenheim oli vaihtanut Vilnan Helsinkiin.

7. Guggenheim Urdaibai (Espanja). Bilbaon haaraosasto neljänkymmenen kilometrin päähän siitä. . Hankekartoitus tehtiin 2009, sen jälkeen ei ole tullut lisätietoja. Hanketta ovat vastustaneet baskikulttuurin ja luonnon suojelijat.

8. Guggenheim Tokyo (Japani). Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, johon suunnitelmat vuonna 2002 suunnitelmat. Ei toteutunut, koska yksityinen sponsori vetikin rahansa pois:

9. Guggenheim Taichung (Taiwan). Vuonna 2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui arkkitehtikilpailun jälkeen vastarintaan ja rahapulaan. Lisäksi yksi Guggenheimin suurimmista sponsoreista kyllästyi maailmanvalloitusprojekteihin ja erosi hallituksesta. Hän olisi halunnut satsata Guggenheimin kotimaiseen toimintaan.

10. Guggenheim Hong Kong (Kiina). Yhteishanke, jossa piti olla myös mukana New Yorkin modernin taiteen museo (MoMa). Hanke peruuntui vuonna 2006 gryndereiden vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta.

11. Guggenheim Abu Dhabi (Yhdistyneet arabiemiirikunnat). Ainoa hengissä oleva ja toteuttamisvaiheeseen päässyt 2000-luvun Guggenheim. Siitä sovittiin vuonna 2006 ja sen pitäisi valmistua ensi vuonna. Siihen kuitenkin kohdistuu laaja kansainvälisten taiteilijoiden boikotti, joka johtuu muun muassa rakennustöissä tavanmukaiseksi käyneestä ilmiöstä: kerskarakennuksen työmaalla maksetaan nälkäpalkkoja kehnoissa työoloissa.

Kymmenen hanketta kaatunut, yksi etenee tahmeasti. On aloitettu kovalla uholla, on poltettu rahaa, mutta sitten projekti on luhistunut. Miten on mahdollista, ettei Helsinki ole teettänyt analyysiä siitä, miksi Guggenheim on epäonnistunut kahdessa tapauksessa kolmesta? Onhan asialla suora yhteys Helsinki-projektin uskottavuuteen. Ainakin viidessä tapauksessa hanke on kaatunut sen jälkeen, kun arkkitehtuurikilpailu on käyty ja rakennus suunniteltu.

Janne Gallen-Kallela-Sirénin myyntipuheen mukaan Helsingin Guggenheimissa kävisi 500 000 - 550 000 ihmistä joka vuosi. Se on melkoinen määrä, kun nykyiset taidemuseoidemme kruununjalokivet Kiasma ja Ateneum vetävät parhaimpina vuosina luokkaa 200 000 kävijää - silloinkin täytyy olla poikkeuksellinen vetonaula. Guggenheimin tuotot on laskettu sen varaan, että tällainen joukko maksaa 12 euron lipun.

Helsingissä ja naapurikaupungeissa on yhteensä vajaat miljoona asukasta. Berliinissä on 3,4 miljoonaa asukasta. Berliinin Guggenheimissa kävi viime vuonna tiettävästi 140 000 ihmistä . Mihin perustuu olettamus, että kaupungissa jossa on ¼ Berliinin asukasmäärästä, galleriassa kävisi 3-4 kertaa enemmän väkeä? Siihen, että Temppeliaukion kirkossa käy 500 000 ihmistä vuodessa, ja Katajanokalla olisi Suomenlinnan lautta vieressä, olen kuullut Janne Gallen-Kallela-Sirénin perustelevan. Tällaista kuuntelee kovin ristiriitaisin tuntein. Ei tiedä tuntisiko myötähäpeää, vai olisiko kauhuissaan siitä, minkä tason argumenteilla ajetaan tämän suuruusluokan asiaa.

Janne Gallen-Kallela-Sirénin Guggenheimin-selvityksen hinta ei ole tämän hankkeen suurin asia, mutta se on hyvin kuvaava. Kaksi (2) miljoonaa euroa syntyneestä läpyskästä, jonka asiasisältö on hyvin vaatimaton, on täysin järjetön hinta. Neljän pätevän henkilön työryhmä, esimerkiksi 1-2 toimittajaa, 1-2 taideasiantuntijaa ja neljäntenä matkailuun perehtynyt tutkija, olisi tuottanut 5-6 kuukaudessa oleellisesti painavamman arvion, ja ojentaessaan kaupungille yhteensä 200 000 euron laskun, he olisivat itse olleet tyytyväisiä työrupeamaan, jolla palkka oli hyvä, eikä kerrankaan vaivannut kiire. Pröystäily siitä laskusta olisi puuttunut, ja ilmeisesti juuri sen efektin tavoittamiseksi Helsingin kaupunki maksoi tyhjästä kymmenkertaisen summan.

Kun tällaiset talousnerot vakuuttavat Guggenheim-gallerian valtavaa taloudellista merkitystä, suvaitsen epäillä.

Museovirasto joutuu irtisanomaan väkeä, sulkemaan museoita ja jättämään kansallisaarteitamme heitteille, koska sen budjetista on leikattu kolme (3) miljoonaa euroa. Jos meillä ei ole varaa edes tähän, niin miten meillä olisi varaa 15 miljoonan euron vuotuisiin käyttömenojen lisäykseen yhden ainoan gallerian vuoksi? Joka vaatii ensin tontteineen luokkaa 200 miljoonan investoinnin.

http://www.mikkoniskasaari.fi/node/121

Guggenheimiin VALTION rahaa- sinä maksat!

[nollatoleranssi]

YLE:n A-stream ohjelmassa Unelmien Guggenheim oli "asiantuntijana" Tyrvään keskiaikaisen kirkon kosmisilla evolutiivisilla maagisilla symboliteoksillaan raiskannut nykytaiteilija. Minun nöyrän ja murskaavan mielipiteeni mukaan mies, jonka taideteoksilla pilattiin tuhansia ja taas tuhansia talkootyötunteja vaatinut palaneen kirkon restaurointityö.

http://areena.yle.fi/tv/2009182/#/play

Rauhala ei ensinnäkään ymmärrä taloudesta mitään. Hän kuvittelee, että Guggenheimissa olisi polku suomalaisenkin muotoilun nousta menestykseen. Johan se on käsitelty, että Guggis ei laita esille kuin säätiön omaisuutta. Ei siellä suomi-pojan eikä Rauhalankaan töitä näkyisi.

Kyllä tämä "demariedustaja" vei voiton kotiinsa keskustelussa. Keskustelu itsessään oli tasapuolisesti järjestetty (joskin tässä tilanteessa oli asetelma 1v2 kun Helsingin Kokoomusjohto on vahvasti hankkeen kannalla).

Yksittäiset suomalaistyötkin saattaisivat päästä ehkä esille, mutta kyse on todella marginaalisesta ilmiöstä. Eikä ole mitenkään järkevää laittaa miljoonia euroja siihen, että yksi suomalaistaitelija pääsisi "kansainvälisiin piireihin".

Oma veikkaukseni on myös siinä, että Rauhala taitaa hyötyä itse tästä museohankkeen kaupittelusta eteenpäin, koska on jo pari vuotta yrittänyt kaupata ideaa eri tahoille.

Lisäksi tämä Kaarin Taipaleen kertomus siitä, että haluaako Helsinki kaupunkina profiloitua jonkun Guggenheimin kautta, niin on todella osuva. Helsinki on Suomen pääkaupunki ja tunnetuin paikka vierailijoiden kannalta. Siitä huolimatta halutaan profiloitua "ulkomaalaisen tuontimuseon" kautta.

Tekeekö se Helsingistä tai Suomesta ainutlaatuisen paikan, jos kaupungilla on jokin ulkomaalaisen museoketjun haarakonttori?

Bilbao oli pikku läntti - keskellä ei mitään. Helsinki on Suomen pääkaupunki. Tätä ei ole tajuttu pahemmin korostaa kun on käytetty näitä vertauksia kyseiseen paikkaan.

[Marija]

Kulttuuri-ihmiset mielellään lypsävät valtion varoja omiin harrastuksiinsa. Suomessa rahat menevät paljolti vääriin kohteisiin. Kunkin harrasteen tulisi toimia omavaraisesti: he jotka käyttävät kyseisiä palveluita maksavat ne itse. Näin olisi hyvä myöskin urheilun kohdalla.

Kulttuurista on tehty jonkinlainen jumala.

Samaten myöskin uskontokuntien tulisi toimia omavaraisuuden periaatteella. Näin onkin ollut valtionkirkkojen ulkopuolisten uskonyhteisöjen kohdalla, ennen ulkomaisen islamin tuloa. Koskaan ei olla kulttuuritukia jaettu Ev.lut. ja Ortodoksisen kirkon ulkopuolisille uskonto-, kirkko- ja seurakunnille niin hövelisti kuin kommunisti, ateisti Arhinmäki on viime vuosina jaellut länsimaisen ja samalla myös kristinuskon, sekä juutalaisuuden vastaiselle, aggressiiviselle islamille. Nämä ed.mainitut kristilliset seurakunnat ovat pitäneet suorastaan kunnia-asianaan toimia omavaraisesti. Samaa kunniaa eivät selvästikään tunne Suomen islaminuskoiset.

[nollatoleranssi]

Ainakin kaksi kolmasosaa Guggenheimin museohankkeista on kaatunut alku-uhon ja tuhlauksen jälkeen. Siitä puuhamiehet, mukaan lukien Guggenheimille omistautunut Uudenmaan maakuntalehti, eivät puhu.

- Mikko Niskasaari

Mielenkiintoista onkin miten vähälle huomiolle näin merkittävä tieto pääsee Suomen valtamediassa, jos on tietty agenda valittu. Eivätkä ne 1/3:osakaan hankkeista ole onnistunut. 1/10-20 hankkeista on siis vain ns. "onnistunut" (ja tähänkin löytyy monia muitakin syitä).

Sen sijaan Guggenheim -galleriaa - museo se ei olisi - myydään väitteellä Helsingille kateellisista kilpailijoista, jotka mielellään nappaavat laitoksen, ellei Helsinki sitä ota. Tarinaa kauppaa Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, joka varoo kertomasta keitä kilpailijat ovat. Sitä tietoa on turha etsiä myöskään hänen laatimastaan selvityksestä, tai vaikkapa Helsingin Sanomien nettisivuilta

- Mikko Niskasaari

Jälleen kerran osoitus Suomen mediamaailman yksipuolisuudesta ja yhden suunnan agendasta, johon ei muita näkemyksiä mahdu.

Helsingin Sanomat lehtenäkin on näiden lobbaajien pyörityksessä.

[nollatoleranssi]

Kulttuuri-ihmiset mielellään lypsävät valtion varoja omiin harrastuksiinsa. Suomessa rahat menevät paljolti vääriin kohteisiin. Kunkin harrasteen tulisi toimia omavaraisesti: he jotka käyttävät kyseisiä palveluita maksavat ne itse. Näin olisi hyvä myöskin urheilun kohdalla.

Kulttuurista on tehty jonkinlainen jumala.

Kulttuurilla on oma merkityksensä ja vaikutuksensa mm. kansakunnan identiteettiin. Urheilullakin on sama juttu.

Eli kyllä nämä tahot tarvitsevat myös valtion rahaa, koska hyväkin taide ei saata menestyä kaupallisesti tai siihen menee oma aikansa ennen kuin näin tapahtuu. Urheilun puolellakin moni laji on vuosikymmeniä toiminut harrastuspohjalta, mutta yhtäkkiä sitten on huomattu saavan menestystäkin siinä (uusimpina lajeina Suomessa voisi mainita mm. Koripallo & Lentopallo joissa Suomi voittaa maailman parhaita maita ja on alkanut vakiinnuttaa paikkansa 8 parhaan joukossa, vaikka kilpamaita ns. "ykköstasolla" on vähintään 50-150 kummassakin lajissa).

Sama juttu kirjallisuuden ja musiikin puolellakin. Moni klassisen musiikin taitaja Suomestakin on todella arvostettu ulkomailla. Vaikeaa uskoa että näin olisi tapahtunut ilman valtion avustuksia. Aloittevat bänditkin ovat saaneet usein niitä avustuksia ja vuosia myöhemmin on päästy siihen "maailman maineeseen".

Kirjailijat pääsääntöisesti elävätkin apurahoista ja palkinnoista. Toki menestyvät kirjailijat saavat myyntituloa kirjoistaankin, mutta harvempi kirjailija tai minkään muun alan taitelija aivan heti sinne menestykseen pomppaa. Siinä on usein vuosien työ taustalla, jonka on mahdollistanut juuri mainittu valtion tukipolitiikka.

Eli kyllä Suomen pitää tukea kansallista kulttuuria (välittämättä siitä että onko kyse aina kaupallisesti merkittävästä kulttuurin teosta), samoin kuin urheiluakin. Vaikka se ei aina kannattaisikaan.

[timouti]

Eli kyllä Suomen pitää tukea kansallista kulttuuria (välittämättä siitä että onko kyse aina kaupallisesti merkittävästä kulttuurin teosta), samoin kuin urheiluakin. Vaikka se ei aina kannattaisikaan.

Oli olemassa tämmönenkin kulttuurikohde kuin Retretti Punkaharjulla, Savonlinnan vieressä. Oopperajuhlien aikaan siellä oli taidenäyttely ja Itä-Suomeen saattoi tehdä mukavan kulttuurimatkan. Oli ihan suomalaiselle sopiva kohde ja kotimaiset yrittäjät sai vähän tienestiä niillä nurkilla. No, eipä ole enää ja eihän sitä nyt suomalaisia varten kannata mitään näyttelyitä pystyssä pitää. Toista se on turistit, jotka tulevat New Yorkista Guggenheimin kotikulmilta, pysähtyvät Helsinki-Vantaalle ihan sitä varten, että voivat käydä Guggenheimissa Helsingissä, ja jatkavat sitten matkaa kotikulmilleen taiteen tarve tyydytettynä. 

[Elemosina]

Facebookissa sivua Guggenheim Helsinki ylläpitää viestintätoimisto Miltton.
Lisää ammattimaista lobbausta siis.

En tiedä, mutta uskoisin että viestintätoimisto ei hyvää hyvyyttään ilmaiseksi ylläpidä Guggis-hankkeen puolesta FB-sivua.

https://www.facebook.com/guggenheimhki
Lisäksi hankkeella on omat sivut: http://www.guggenheimhki.fi/

FB:ssä kysellään vaikeita asioitakin, jos on FB-tunnukset niin kannattaa käydä katsomassa.

Nappasin kuvakaappauksen ansiokkaasta kyselystä, josta selvisi kuka ylläpitää sivua.
Lisäksi hallintomaksun suuruudesta on kysytty, siitäkin kuvakaappaus.

[Roope]

Facebookissa sivua Guggenheim Helsinki ylläpitää viestintätoimisto Miltton.
Lisää ammattimaista lobbausta siis.

Vuosittainen hallintomaksu kasvaisi siis asteittain vuoden aikana, kunnes 550 000 kävijän tavoite olisi saavutettu.

Toisin sanoen tuoltakin osin Guggenheimin kantama riski siitä, että kävijämäärätavoitetta ei saavuteta, olisi pieni, kun taas valtion ja Helsingin riski siitä, että välilliset tuotot jäisivät kymmeniä miljoonia euroja arvioitua pienemmiksi pienemmän ja vähemmän kuluttavan kävijämäärän vuoksi, olisi suuri. Guggenheim voisi halutessaan säätää kävijöiden määrää esimerkiksi jakamalla enemmän alennus- ja ilmaislippuja, vaikka sillä ei olisi vastaavaa vaikutusta kävijöiden kulutukseen Helsingissä.

[junakohtaus]

Eipä tota Milttonin touhua kovin ammattitaitoiseksi voi sanoa. Mitä mä toimialaa tunnen siellä on joku harkkarityttö tai -poika nakitettu somepäivystykseen ja jälki on kyllä sen mukaista. Täytyy toivoa, että niiden palkkio on sidottu hankkeen onnistumiseen, koska toihan muuten ammutaan alas niin komeissa liekeissä, että ne muistetaan pitkään.

[B52]

http://www.hs.fi/kaupunki/Suurlähettiläs+Oreck+Guggenheim+tekisi+Helsingistä+erityislaatuisen/a1380505387190

Suurlähettiläs Oreck: Guggenheim tekisi Helsingistä erityislaatuisen

Guggenheimin taidemuseo tekisi Helsingistä erityislaatuisen kaupungin, sanoo Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck.

Suurlähettilään mukaan Helsinki on nyt käännekohdassa. Pysyäkseen maailman mitassa merkittävänä Helsingin pitäisi muuttua mahtavasta (great) kaupungista erityislaatuiseksi (extraordinary).

"Tekeekö Guggenheim Helsingistä erityislaatuisen. Minun vastaukseni on, että ilman muuta se tekee", suurlähettiläs Oreck sanoi toimittajatapaamisessa maanantaiaamuna.

Oreck on pitkään ollut aktiivisesti yhteydessä osapuoliin, jotta eri puolilla maailmaa toimivan Guggenheim-säätiön uusi taidemuseo rakennettaisiin Helsinkiin.

Suurlähettiläs Oreck vertasi Guggenheim-hanketta Australian Sydneyn oopperataloon, joka on maailmanlaajuisesti tunnettu symboli kaupungille. Guggenheim-museo voisi hänestä olla Helsingille samanlainen maamerkki.

"Ihmiset menevät sinne, koska se on ikoninen, jännittävä. Sillä on maailmanlaajuinen vaikutus."

Yhdysvaltalaisdiplomaatin mukaan maailman muutosta johtaa nyt globaali luova luokka, joka haluavat elää kaupungeissa. Siksi kaupunkien on tehtävä itsestään erityisiä houkutellakseen näitä ihmisiä ja pärjätäkseen kilpailussa.

"Mahtava ei riitä, pitää olla erityislaatuinen", Oreck sanoi.



Ettäs tiedätte.

[junakohtaus]

Olen Oreckin kanssa samaa mieltä kaupunkien merkityksestä, mutta en Guggenheimin merkityksestä Helsingille.

Yhdet ainoat Vallilan Tangon vapputanssit ovat isompi juttu kuin yksikään ketjunarikka, jonka saa amerikkalaisilta rahalla kuka tahansa, kunhan on tarpeeksi tyhmä maksaakseen.

[ämpee]

Jonkun pitäisi vinkata Heltzinskin päättäjille, että Kukkiksen museo on pääsylippu ytimiin ja katettuihin pöytiin.

[Malla]

http://www.hs.fi/kaupunki/Suurlähettiläs+Oreck+Guggenheim+tekisi+Helsingistä+erityislaatuisen/a1380505387190

Suurlähettiläs Oreck: Guggenheim tekisi Helsingistä erityislaatuisen
Guggenheimin taidemuseo tekisi Helsingistä erityislaatuisen kaupungin, sanoo Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck.

(kiitos B52)

Oreck on varmasti oikeassa. Guggenheimin museo tekisi Helsingistä erityislaatuisen. Guggis olisi oiva monumentti päättäjien täydelliselle törttöilylle.

Tomin/Niskasaaren linkkaama Kantokorven lista kannattaa lukea. Korutonta kertomaa.

[Toadie]

Onko se se globaali luova luokka jonka kädet ovat kyynärpäitä myöten minunkin taskussani?

Jenkki kehuu jenkkibrändiä, oi mikä yllätys.

[matkamasentaja]

Ei taida Sydneyn oopperataloa vastaavaa pytinkiä sopia siihen Etelärannan parkkipaikalle. Lienee pakko purkaa siitä läheiseltä mäeltä se  iso valkoinen kirkko ja ne kirjastot & ministerien lymypaikat jotta paikalle rakennettava guggishuussi näkyisi kunnolla mereltä saapuville turisteille.

[kekkeruusi]

Onhan se erityislaatuista sekin, että on erityislaatuisen tyhmä ja vietävissä. Eikös se Sydneyn oopperatalo ole oopperataloksi aika huono, lähinnä kallis maamerkki. Tuollaista olen kuullut asiasta.

[nollatoleranssi]

Facebookissa sivua Guggenheim Helsinki ylläpitää viestintätoimisto Miltton.
Lisää ammattimaista lobbausta siis.

Miltonin taustalla ovat  Jyrki Kataisen entinen poliittinen erityisavustaja Jussi Kekkonen ja Jutta Urpilaisen entinen erityisavustaja Matti Hirvola.

[nollatoleranssi]

Eipä tota Milttonin touhua kovin ammattitaitoiseksi voi sanoa. Mitä mä toimialaa tunnen siellä on joku harkkarityttö tai -poika nakitettu somepäivystykseen ja jälki on kyllä sen mukaista. Täytyy toivoa, että niiden palkkio on sidottu hankkeen onnistumiseen, koska toihan muuten ammutaan alas niin komeissa liekeissä, että ne muistetaan pitkään.

Se palkkio tulee pelkästään hankkeen mainostamisesta ja lobbaamisesta mm. valtiojohdolle ja poliitikoille.

Ei olekkaan sen takia yllättävää, että lobbaustoimiston takana on Kokoomuksen ja SDP:n ministereiden entiset avustajat ja nämä puolueet ovat myös Helsingin kaupungin johdossa ajaneet voimakkaammin hanketta läpi.

[Sour-One]

Veikkaan, että Gukkis tulee joka tapauksessa. Sen vastustajat saivat tässä taannoin torjuntavoiton, mutta sota hävitään.

[Ernst]

Guggenheim Kouvolaan!



http://yle.fi/uutiset/guggenheim_kouvolaan_kannattajia_ainakin_on/6853055

[kekkeruusi]

Guggenheim Kouvolaan!

Eikö parempi olisi järjestää vaikka Guggenheim Tukholmaan!

[Ernst]

Guggenheim Kouvolaan!

Eikö parempi olisi järjestää vaikka Guggenheim Tukholmaan!

Kas! Kilpailijoita alkaa ilmestyä 

[rölli2]

guggenheim inariin. saataisiin töitä paikallisille. hesassa on jo kansainvälistä värinää riitävästi

[dothefake]

Voikkaalla olisi värinäkokemusta jo vuosikymmenten ajalta ja tyhjiä tehdashalleja paperitehtaan jäljiltä. Kimolan kanavan kautta voisivat verotetut ökyveneet tulla ihailemaan taidetta.

[Ernst]

Voikkaalla olisi värinäkokemusta jo vuosikymmenten ajalta ja tyhjiä tehdashalleja paperitehtaan jäljiltä. Kimolan kanavan kautta voisivat verotetut ökyveneet tulla ihailemaan taidetta.

Elokuun yössä voisi viritellä maksavien turistien iloksi tulia kanavan rannoille.