2013-02-12 Hel.fi : Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua

[Roope]

Ei onnistu. Satunnaisuuskin olisi rasismia.

(Siis arpomallahan ei saataisi riittävää mamuedustusta kautta linjan)

Ei saada. Tuskin saataisiin, vaikka aukeaviin tehtäviin valittaessa suosittaisiin yhdenvertaisuuslain vastaisesti maahanmuuttajia, sillä maahanmuuttajien määrä ja osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla niin nopeasti. Kyseenalaista saataisiinko sittenkään, vaikka tämän lisäksi pätevyysvaatimuksia laskettaisiin maahanmuuttajien suosimiseksi.

Tästä huolimatta puhe "aliedustuksesta" ja tavoite sen "korjaamisesta" perustuvat ajatukselle rekrytoinnissa tapahtuvasta syrjinnästä. Helsingin kaupungilla ei tietääkseni ole ollut minkäänlaista yritystä selvittää tutkimuksin ja luvuin, miten ja missä määrin tällaista syrjintää rekrytointiprosessissa ilmenee. Liikkeelle on lähdetty tasa-arvon nimissä teoreettisesta lopputuloksen tasa-arvosta, joka oikeuttaa myös nimettömän työnhaun kaltaiset höpötykset, jotka eivät vaikuta maahanmuuttajien työllistymiseen, mutta kylläkin työllistävät byrokratiaa.

[AuggieWren]

Helsingin kaupungilla ei tietääkseni ole ollut minkäänlaista yritystä selvittää tutkimuksin ja luvuin, miten ja missä määrin tällaista syrjintää rekrytointiprosessissa ilmenee.

Tämä on huomio, jota tulisi korostaa enemmän. Syrjintä työhönotossa on lainvastaista ja vaikka se itsessään ei vielä täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, tulee rikoslain soveltaminen eteen, mikäli lainvastaista toimintaa harjoittaa virkamies viranhoidossaan. Missä ovat kaikki syrjintäoikeudenkäynnit ja -syytteet, kun kerran nimettömän työnhaun käyttöön oton taustaoletuksena on säännönmukaisen (lainvastaisen) syrjinnän harjoittaminen työhönotossa? Kuinka moni viranhaltija on saanut kenkää rekrytoinnissa harjoittamansa syrjinnän johdosta? Edes varoituksen?

[Toni R Jyväskylästä]

Haastattelussahan se viimeistään selviää minkälainen immeinen sitä on -> Ei haastattelua
Työpaikalla sitten tyypin näkee ja tulee rasisteilta potkut -> Etätyöskentelyä
Työtä ei voi tehdä etätyöskentelynä -> Rasismia

[Roope]

Espoon vihreät vaativat nimetöntä työnhakua

Espoon vihreiden mielestä kaupungin on työntekijöitä etsiessään kokeiltava nimetöntä työnhakua.

Anonyymissä työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus.

Henkilötietojen piilottamisesta vastaisivat eri henkilöt kuin haastatteluun kutsuttavista ja valituista henkilöistä päättävät.

Valitsijat saisivat ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.

Menettelyllä taattaisiin valtuustoaloitteen mukaan hakijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.

Länsiväylä 30.4.2013

Espoon Vihreät vaativat nimettömän työnhaun kokeilemista

Espoon Vihreät vaativat Espoota kokeilemaan nimetöntä työnhakua. Valtuuston kokouksessa 29.4. tullaan asiasta jättämään Inka Hopsun ja Mari Nevalaisen johdolla valtuustoaloite.

"Tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat tärkeitä tavoitteita kaupungin rekrytoinnissa. Työn saamisen pitää perustua työntekijän pätevyyteen ja osaamiseen. Työnhakijan ikä, sukupuoli, etninen tausta, perhesuhteet ym. työhön liittymättömät seikat eivät saa rajata ulos työhaastatteluihin kutsuttavia ihmisiä", vaatii Inka Hopsu.

Anonyymissa työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus. Henkilötietojen piilottamisesta vastaavat eri henkilöt kuin haastatteluun kutsuttavista ja valituista henkilöistä päättävät. Valitsijat saavat ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.

Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa kiinnittämään huomionsa henkilön tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen. Päätös haastatteluun kutsuttavista tehdään puhtaasti henkilön osaamiseen liittyvän tiedon pohjalta.

"Espoo korostaa olevansa edelläkävijä ja pyrkivänsä kokeilemaan uusia käytäntöjä. Kaupungin tulee arvojensa mukaisesti pyrkiä aktiivisesti edistämään henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Anonyymin työnhakuprosessin kokeilu lisäisi osallisuutta ja olisi rohkeaa uudenlaisten käytäntöjen kokeilua. Mikäli kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, sitä voi pikkuhiljaa laajentaa koskemaan kaikkia rekrytointiprosesseja",  päättää Mari Nevalainen.

Espoon Vihreät 29.4.2013

Nyt on edetty sille asteelle, että nimettömän työnhaun ei enää suoraan väitetä vaikuttavan itse rekrytointeihin. Nyt vain annetaan ymmärtää, että nimellinen rekrytointiprosessi jotenkin estää Espoon kaupungilla pätevyyteen ja osaamiseen perustuvan palkkaamisen. Tällaisesta aloitteen tehneillä vihreillä ei ole kuitenkaan esittää minkäänlaista näyttöä, ei edes yhtä esimerkkiä.

[TeroT]

Näköjään Viljasen esikuntaan haetaan tiukoilla erilaiset moniosaajat karsivalla kriteeristöllä...

"Kelpoisuusehto:  Kaupunginsihteerin viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon tai kokemus vaativista valmistelu- tai asiantuntijatehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito."

Eikä ilmeisesti edes nimettömästi...

https://www.erekryhelsinki.fi/JobsDescription.asp?AD_ID=37735&SUMMER=&PRACTICE=&AD_LANGUAGE=1&FI=1&SV=0&L=1&IE=2&Z=H&AD_LOCATION=&AD_DURATION_ID=&AD_PART_REASON=&AD_TYPE_ID=&AD_JOBKEY=&AD_LAN_ID=&FREE_TEXT=

[ämpee]

Johan on kumma jos toveri Viljanenkin lipsuu nimettömyyden linjasta !!
Kuten hyvin tiedämme, nimettömyys on hieno asia, paitsi jos kyse on nimettömästä nettikirjoittelusta, jolloin se on itse Saatanasta.

[JJohannes]

Helsingin kaupungilla ei tietääkseni ole ollut minkäänlaista yritystä selvittää tutkimuksin ja luvuin, miten ja missä määrin tällaista syrjintää rekrytointiprosessissa ilmenee.

Tämä on huomio, jota tulisi korostaa enemmän. Syrjintä työhönotossa on lainvastaista ja vaikka se itsessään ei vielä täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, tulee rikoslain soveltaminen eteen, mikäli lainvastaista toimintaa harjoittaa virkamies viranhoidossaan. Missä ovat kaikki syrjintäoikeudenkäynnit ja -syytteet, kun kerran nimettömän työnhaun käyttöön oton taustaoletuksena on säännönmukaisen (lainvastaisen) syrjinnän harjoittaminen työhönotossa? Kuinka moni viranhaltija on saanut kenkää rekrytoinnissa harjoittamansa syrjinnän johdosta? Edes varoituksen?

Sama koskee myös positiivistä syrjintää jota kaupungilla harrastetaan toisessa muodossa ("jos samaa paikkaa hakee kaksi yhtä pätevää, valitse mamu"). Herää kysymys, että jos positiivinen syrjintä on välttämätöntä rasismin voittamiseksi niin miksei sille rasismille tehdä jotain? Miksei rasistisia työhönottajia varoiteta ja kielletä olemasta rasistisia?

[yks vaan]

Itse luulin että tämä nimetön haku toimisi käytännössä niin että tuo kuntien oma työnhakujärjestelmä, joka ilmeisesti on tai ainakin pitäisi olla ainoa hakuvaihtoehto, lähettää rekrytoijalle hakemuksen josta on karsittu tietyt kentät kuten nimi, ikä, äidinkieli jne. Jokaisella hakijalla on oma ID ja saman tunnuksen hän laittaa itse CV:hen, jossa ei muuta tietoja ole.

Mutta ei tosiaan, virkamies tekee homman manuaalisesti. Voi luoja... Varmaan "helpompaa maahanmuuttajille jotka eivät ole tottuneet...."

Jos ei osaa edes hakea oikein, turha hakea töitä korkeakoulututkinnon vaativaa työtä...

[Roope]

Mikä vitsi. Nimettömän työnhaun kokeilun jatkosta Helsingin kaupungilla aiotaan päättää muutaman rekrytoinnin perusteella. Odotettavissa ei siis ole ainakaan mitään kvantitatiivista tutkimusta, vaan luultavasti haastatteluihin perustuvaa kivaa fiilistelyä, jossa velat muuttuvat saataviksi.

Päätös jatkosta lienee tehty pomoportaassa jo kauan sitten etukäteen, eikä ikävien faktojen anneta haitata lopullista päätöksentekoa ja hienoja visioita, kun ne on tähänkin asti torjuttu päättäväisesti.

Nimettömänä töitä hakemaan

Videorekrytoinnin vastakohtana toimii Helsingin kaupungin keväällä kokeilema nimetön työnhaku. Kyseisessä pilotissa haettiin nuorisoasiainkeskukseen projektipäällikköä. Nimettömässä työnhaussa hakemuksia käsittelevät henkilöt eivät näe työnhakijan taustatietoja, kuten nimeä, ikää, osoitetta tai äidinkieltä. Näin huomio keskittyy työnhakijan koulutustaustaan, työkokemukseen ja osaamiseen. Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen näkeekin nimettömän työnhaun vahvuutena keskittymisen oleelliseen. Tavoitteena nimettömässä työnhaussa on taata hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja estää syrjintää rekrytoinnissa, ja tällä tavoin edistää kaupungin työntekijöiden monimuotoisuutta. Työhaastattelusta eteenpäin prosessi sujui rekrytoinnissa normaaliin tapaan. Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja huomiota muissa kaupungeissa ja mediassa. Nimettömän työnhaun tulevaisuus Helsingissä on vielä auki, eikä Elisa koe tarpeellisena nimettömän työnhaun käyttämistä kaikissa rekrytoinneissa. Nimetön työnhaku voi olla jatkossa yksi mahdollinen työkalu, mutta se saattaa myös osoittautua tarpeettomaksi, mikäli muutoinkin pystytään keskittymään työnhakijoiden oleellisiin tietoihin. Elisa uskookin, että pilotin suurin hyöty on ollut siinä, että sen myötä rekrytoijat ovat alkaneet miettiä omia tapojaan ja tottumuksiaan työhönottoprosessissa. Kokeilun avulla on pystytty herättämään rekrytoijia ja rekrytoinnista vastaavia miettimään rekrytointiprosessien kehittämistä ja rekrytointitapojen tulevaisuutta. Rekrytointitavat eivät ole pysyviä ja näitä tapoja on syytä kehittää koko ajan. Nimettömän työnhaun saama positiivinen huomio onkin Elisan mielestä hyvä kokemus, joka innostaa jatkamaan rekrytointimenetelmien kehittämistä.

Seure: Työnhaun tulevaisuus on sähköinen 27.5.2013

Näyttää siis siltä, että kokeiluvaihe jäi Helsingissä tuohon yhteen rekrytointiin, jonka perusteella jatkosta päätetään. Espoossa kokeillaan myös, ja jatkosta päätetään kahden rekrytointikerran perusteella:

Espoon kaupungin rekrytointipalvelut kokeilee nimetöntä työnhakua kahdessa työntekijähaussa ensi vuoden kevääseen mennessä.

Kokeilussa selvitetään, millaisia lisäkustannuksia ja työtä anonyymin haun järjestäminen aiheuttaa. Kokeilun jälkeen arvioidaan, voidaanko mallia käyttää laajemminkin.

Länsiväylä: Espoo kokeilee nimetöntä työnhakua 3.6.2013

Oletin naiivisti, että henkilöstöjohtajat edes teeskentelisivät arvioivansa nimettömän työnhaun tuloksellisuutta kokeiluissaan. Olin väärässä, he eivät edes yritä. Tällainen kokeilujen toteutus ja arviointi ei ole edes maalitolppien siirtämistä vaan niiden poistamista kokonaan. Ihan fiksua siinä mielessä, että tulokset olisivat yhtä masentavat kuin ne ovat olleet ulkomaillakin. Nimettömällä työnhaulla kun ei ole havaittu olevan olennaista vaikutusta rekrytointivalintoihin. On helpompaa väittää, että kokeiltu on (yhdellä tai kahdella hakijalla), ja oikein hyvin toimii, tähän lisää resursseja.

Ja hullutus leviää, kun Helsingin kokeilusta on jo muka "positiiviset tulokset":

Nimetön työnhaku kokeiluun Rovaniemellä

ALOITTEEN SISÄLTÖ:

Esitin valtuustoaloitteessa, että Rovaniemen kaupunki käynnistäisi kokeilun "nimettömästä työnhausta" rekrytoinneissaan.

Nimetöntä työnhakua voidaan aluksi kokeilla tietyissä rajatuissa rekrytoinneissa. Saadun kokemuksen perusteella nimetöntä työnhakua voidaan laajentaa koskemaan koko rekrytointia, tai rajata se koskemaan vain tietynlaisia rekrytointeja.

ALOITTEEN PERUSTELUT:

Anonyymissä työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus. Menettely lisää hakijoiden tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua. Samalla se korostaa hakijan osaamisen merkitystä henkilön taustan sijaan.

Suomessa Helsingin kaupunki kokeili ensimmäisenä nimetöntä työnhakua nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikön valinnassa. Kokeilun tulokset olivat "positiiviset". Vastaavia aloitteita on jätetty ainakin Tampereella, Kuopiossa ja Espoossa.

Nimetöntä työnhakua on vapaaehtoisuuden pohjalta kokeiltu useissa Euroopan maissa. Niissä sen on todettu vähentäneen syrjintää työnhaussa. Lailla anonyymi työnhaku on säädetty velvoittavaksi tietyissä työnhauissa mm. Ranskassa ja Belgiassa.

Valtuuston kokouksessa 6.5.2013

Jaakko Portti, Rovaniemi, Vasemmistoliitto

[Roope]

Hbl: Fler vill testa anonym rekrytering 10.7.2013

Raportti viittaa tutkimukseen, jossa hakijat, joilla oli venäjänkielinen nimi, joutuivat hakemaan töitä kaksi kertaa enemmän kuin suomenkieliset, vaikka meriitit olivat samat.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet katsoo, että suurin ongelma on syrjintä, eivät erot koulutuksessa tai kielitaidossa.

- Pääongelma ei ole, että tietyillä ryhmillä olisi heikommat edellytykset. Syrjinnässä ei ole kyse vähemmistöstä vaan enemmistön asenteista. (käännös)

Tutkimusten mukaan vähemmistövaltuutettu Biaudet on mutuilussaan totaalisen väärässä. Siinäkin ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin työnhakijan nimen vaikutusta haastattelupyynnön saamiseen, laskettiin, että mahdollinen syrjintä pystyi enimmilläänkin selittämään vain kuudesosan maahanmuuttajien ja kantaväestön työttömyysasteen erosta. Viisi kuudesosaa jäi muiden tekijöiden eli juuri hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien (koulutus, työkokemus, kielitaito, kontaktiverkostot jne.) selitettäväksi.

Biaudet'n mukaan syrjintä on harvoin tahallista. Useimmissa tapauksissa vähemmistövaltuutetun otettua yhteyttä yrityksiin, ne ovat olleet innokkaita oppimaan lisää ja kehittämään itseään.

Siksi hän uskoo, että nimetön työnhaku, eli hakijan nimen, kansallisuuden, iän ja sukupuolen salaaminen, voi olla hyvä tapa saada esiin eri taustaisia ihmisiä työelämään.

- Se tekee rekrytoijat tietoisiksi omista ennakkoluuloistaan ja uskomuksistaan. Jokainen, joka on ollut rekrytointitilanteessa tietää, että on helppo arvostaa henkilöitä, joilla on samanlainen tausta kuin itsellä.

Espoo testaa nimettömyyttä

Helsingin kaupunki on ehtinyt viedä läpi nimettömän työnhaun pilottiprojektin, joka alkoi viime keväänä. Suomalaistaustainen nainen valittiin projektipäälliköksi kaupungin nuorisokeskukseen ja on epäselvää, pääsikö kukaan ulkomaalaistaustainen haastatteluun asti.

Rekrytoijien mielestä nimettömyys oli silti positiivista ja antoi heidän keskittyä olennaiseen, sanoo Miriam Attias, Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston suunnittelija.

Nuorisoasiainkeskus jatkaa projektia ja myös sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut kiinnostusta nimetöntä työnhakua kohtaan.

Helsinki on innoittanut Espoon kaupunkia, joka aikoo kokeilla nimetöntä työnhakua syksyllä.

- Luulen, että olemme Suomessa vähän jäljessä. Muun muassa Belgiassa käytetään paljon nimetöntä työnhakua. En kuitenkaan usko, että se leviää kaikkiin tehtäviin, sanoo johtava rekrytoinnin asiantuntija Jyrki Rinne Espoon kaupungilta.

Menetelmään kuuluu myös ylimääräistä käsityötä, kun hakemusten tiedot piilotetaan.  (käännös)

Niin mitäs maita jäljessä Suomi tässä asiassa olikaan, ja millaisia tuloksia nimettömästä työnhausta on muualta saatu? Belgiassa ei tiettävästi "käytetä paljon nimetöntä työnhakua", vaan siellä on tehty vasta muutamia pienimuotoisia kokeiluja. Mistä nämä kaikki nimetöntä työnhakua hehkuttavat "asiantuntijat" keksivätkin väitteensä?

Small-scale applications of anonymous job applications can also be found in other countries such as Switzerland and Belgium. However, these applications have in common that no rigorous empirical evaluations are available (yet).

IZA Journal of European Labor Studies 2012: Anonymous job applications in Europe

[Ernst]

Positiivista kokeilun tuloksissa on kovin vaikea näyttää toteen. Positiivinen HIV-testi tuskin on se, mitä ehkä tavoiteltiin.

Suhtaudun asiaan henkilökohtaisestikin närkästyneenä: Minulle on annettu sen verran valtaa, että saan palkata asiantuntijatehtäviin parhaaksi katsomani hakijat. Pitäisin lähinnä epäluottamuslauseena, epäsuorana syrjintäsyytöksenä ja suoranaisena työni haittaamisena, jos sihteeri poistaisi tietoja sähköisestä rekry-järjestelmästä  tai että en edes itse saisi sitä järjestelmää käyttää. Saisin Blanco-lakalla sutattuja papereita päätöksentekoni tueksi. Moderni tietoyhteiskunta 

Useasti hakijoilla on suosittelijoita, joille soittelen sovitusti. Jos anonyymipelleilyyn mentäisiin, niin jäisi hakijoilta pois tämäkin mahdollisuus tuoda osaamistaan esille. Nimetöntä kun ei oikein passaa suositella. Ja ketäpä palvelisi työnantajan, työntekijän ja entisen työnantajan edustajan välisen kommunikoinnin estäminen? Ei se ainakaan avointa ja rehtiä työelämämeininkiä edistä eikä siitä kerro.

Hyi helevetti, miten ritvaviljastyperyys voikin saada valtaa! Melko epäluuloinen ja synkkä käsitys meistä rekrytoijista näkyy noilla tampioilla olevan, jotka anonyymiyttä vaativat. Luulevat ehkä meidän olevan yhtä epärehellisiä ja valheellisia kuin he itse ovat? Ja syvä ymmärtämättömyys vallitsee siitä, miten vaikeata ja vaivalloista on löytää se sopivin, osaavin ja riittävän pysyvä tekijä. Ja miten järjetöntä olisi valita tahallaan se huonompi hakija jostakin etnisestä tai ihonvärisyystä. Itselleenhän siinä vaikeuksia kerjäisi. Vaikka näkökulmani on asiantuntijatehtävistä, niin uskon muihinkin tehtäviin headhunttaavien haluavan mieluummin onnistua hommissaan kuin päätyvän syrjintäsyytösten takia istumaaan käräjäoikeuden istuntoihin tai kirjoitttelemaan loputtomia kirjallisia selvityksiä & vastineita.

[Titus]

Keinotekoinen järjestelmä jolla voidaan valita kuka tahansa etukäteen sovittu tyyppi mihin
tahansa virkaan. Ja pestä kädet jos valinnasta aiheutuu kohua.

"Täytti muodollisesti pätevyyden" ja "nimetön haku", haluaako joku
oikeasti uskoa noin toimittavan käytännössä ?

[Malla]

"Täytti muodollisesti pätevyyden" ja "nimetön haku", haluaako joku
oikeasti uskoa noin toimittavan käytännössä ?

Hyväksi havaittua systeemiä kannattaisi kehitellä pidemmälle: iätön haku, koulutukseon haku, työhistoriaton haku, haastatteluton haku. Työarpajaiset. Säästäisi voimavaroja, loppputulos sama tai ehkä jopa parempi. Nimim. Loistava mutta toistaiseksi rekrytoimaton raketti-insinööri (en osaa laskea kovin hyvin, mutta se varmasti järjestyy tehokkaassa perehdytyksessä).

[Roope]

Iltalehti: Espoo kokeilee uudenlaista työnhakua 26.9.2013

Hbl: Esbo testar anonym rekrytering 26.9.2013

Espoon kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakua syksyllä 2013

Espoon kaupungin ensimmäinen rekrytointi, jossa nimetöntä työnhakua kokeillaan, on kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen aluejohtajan haku. Tehtävän hakuaika on 25.9.-14.10.2013.

Espoon kaupunki on valtuustoaloitteen perusteella tehnyt päätöksen kokeilla nimetöntä työnhakuprosessia. Kokeiluprojekti toteutetaan välillä syyskuu-joulukuu 2013.

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekrytointijärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta (nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli).

Valitseva esimies saa ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen. Nimetön työnhakuprosessi auttaa esimiestä kiinnittämään huomiota osaamiseen ja olennaiseen työkokemukseen, kun henkilökohtaiset tiedot ja niiden herättämät mielikuvat puuttuvat.

Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä sekä vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua. 

Kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakuprosessia haastaakseen rekrytointiprosesseissa mahdollisesti vaikuttavaa tiedostamatonta/tahatonta syrjintää. Nimetön työnhaku ei ole vain maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan nostaa keskusteluun myös muihin ihmisen ominaisuuksiin, kuten ikään ja sukupuoleen, liittyviä olettamuksia ja edistää monimuotoisuutta laajasti ymmärrettynä.

Espoon kaupungin tiedote 26.9.2013

Mikä vitsi. Tämähän on vielä Helsinkiäkin naurettavampaa pelleilyä. Alalla toimivat johtajan tehtävään hakijat kyllä tunnistetaan nykyisestä ammatista, koulutuksesta ja työkokemuksesta ilman henkilötietojakin.

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä sekä vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua. 

Missä ja millä tavalla on todettu? Tällaista yksiselitteistä näyttöä ei kerta kaikkiaan ole olemassa, vaikka sellaiseen näissä tiedotteissa ja uutisissa jatkuvasti viitataan.

[SimoMäkelä]

Koska uskoisisn, että pääkaupunkiseudulla ainakin kaupungin päättäjäeilimet!viranomaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin paljon mokuttajia, tämä voi siinä mielessä todellakin hyödyttää kantaväestöön kuuluvia hakijoita. Vieraamman etnisyyden näkuminen työnhaussa varmasti lisää kaupungin työnantajassa suvaitsemispaineita, joka ilman muuta suosii muita kuin kantaväestöön kuuluvia.

Vai onko todella niin, että Helsingin ja Espoon kaupungin työnanatajat ovat niin ennakkoluuloisia ja rasistisia, että tarvitsevat tällaisia menetelmiä niiden neutraloimiseksi. Tätä taisi Halla-ahokin pohtia jossakin kirjoituksessaan.

[Eugen235]

ei tällaista "nimetöntä" hakua ole olemassakaan. Jos joku hakee nimettömänä ja kertoo työkokemuksekseen että on työkokemusta viidestä eri damaskoslaisesta virastosta mutta työtodistukset paloivat sisällissodassa, niin mitä nimetöntä tällaisessa hakemuksessa on?

[Ari-Lee]

Nimetön haku poliittisiin suojatyöpaikkoihin - vaadin. Ja jos nimettömyys ei auta on hakuun sensuroitava myös yhdistys- ja luottamusmiestoiminta. No, sekään ei varmaan auttaisi vaan hidastaisi koska hyvä-veli toiminta.

[Oho]

Koska uskoisisn, että pääkaupunkiseudulla ainakin kaupungin päättäjäeilimet!viranomaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin paljon mokuttajia, tämä voi siinä mielessä todellakin hyödyttää kantaväestöön kuuluvia hakijoita. Vieraamman etnisyyden näkuminen työnhaussa varmasti lisää kaupungin työnantajassa suvaitsemispaineita, joka ilman muuta suosii muita kuin kantaväestöön kuuluvia.

Vai onko todella niin, että Helsingin ja Espoon kaupungin työnanatajat ovat niin ennakkoluuloisia ja rasistisia, että tarvitsevat tällaisia menetelmiä niiden neutraloimiseksi. Tätä taisi Halla-ahokin pohtia jossakin kirjoituksessaan.

Tostahan tehtiin jo varauma tyyliin: Jos nimetön prosessi johtaa väärään päätökseen, se on aina purettavissa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

[ruikonperä]

Olisi paljon rehellisempää antaa tarvittavalle määrälle suomalaisia kenkää jotta keenerit pääsevät töihin.
Termi positiivinen syrjintä saisi samalla kaiken ansaitsemansa huomion. Se kun ei näytä olevan ajatuksena eikä käytännössä minkäänlaista syrjintää laisinkaan.

[sense]

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän  mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

[/quote]

Aivan ääliömäistä rahan tuhlausta kahdesta syystä! Siksi, että maailmalla on kokemusta tästä asiasta ja on huomattu, että "nimettömällä työnhaulla" ei ole vaikutusta rekrytoinnin lopputulokseen.  Ja toisekseen kohtaan yksi liittyen tällaisen toteuttaminen on mahdotonta. Hommaa ei voi viedä asiallisesti loppuun asti "nimettömänä".

Mutta kyllä tämä ehdotus toki puhtoisen änkyräidealismin vaatimukset täyttää. Ja rahastahan kaupungilla ei ole puutetta kun on kyse maahanmuuttajista, silloin on piikki auki katkeraan loppuun asti...

[Roope]

Mutta kyllä tämä ehdotus toki puhtoisen änkyräidealismin vaatimukset täyttää. Ja rahastahan kaupungilla ei ole puutetta kun on kyse maahanmuuttajista, silloin on piikki auki katkeraan loppuun asti...

Jopa nimetöntä työnhakua omista ideologisista syistään muuten kannattavat tunnustavat, että järjestelmä ei sovi johtajien valintaan, koska pienissä piireissä hakemusten takana olevat ihmiset tunnistetaan joka tapauksessa muista vihjeistä, eikä johtajaominaisuuksia saa muutenkaan seulottua nimettömän työnhaun monivalintakaavakkeilla. Siitä huolimatta Espoo valitsee nimettömän työnhaun pilottikohteeksi juuri johtajahaun. Joko päätöksen Espoossa tehneet ovat aivan erityisen tyhmiä ja epäpäteviä tai sitten taustalla on vain halu piruilla nimetöntä työnhakua kritisoiville, näyttää heille, että meillä on valta tehdä mitä meitä huvittaa, ettekä te voi sille yhtikäs mitään. Voin jo arvata, että kokeilu tulee olemaan "menestys", kävi miten kävi.

Tilaisuuden päätteeksi Korhonen tarkensi, että anonyymit hakemukset sopisivat moneen työhön johon haetaan tekijöitä suuremmasta massasta. Johtotehtäviin haettaessa anonyymi käytäntö hänen mielestään ei ole järkevä.

-Ihmisen johtajaominaisuuksien arvosteleminen olisi vaikeaa vain joidenkin kaavakkeiden avulla. Ylipäätään toimitusjohtajaksi nimettömänä hakeminen menisi temppuiluksi, kun henkilöllisyys selviäisi kuitenkin henkilön työhistoriasta.

Uusi Suomi: "Enhän minä ole rasisti, mutta..." 18.11.2008

[Lahti-Saloranta]

Hel­sin­gin nuo­ri­so­asiain­kes­kuksen nimettömän työnhaun kokeilu on osoittautunut uskomattomaksi menestykseksi jo ensimmäisen rekrytoinnin perusteella:

Eihän tuo nyt ole mitään. Suomihan on jo ajat sitten kokeillut nimetöntä turvapaikan hakua. Se vasta onkin ollut uskomaton menestys. On saatu haalittua tänne kansanmurhaajia, raiskaajia, terrorismin rahoittajia. kerjäläisiä ja muita katukuvaan väriä ja värinää tuovaa porukkaa.

[ämpee]

Vaadin, että johtajien virkoihin on voitava hakea anonyymillä ammattitaidolla !!1!
Ainakin apulaiskaupunginjohtajan virkaan Zadiin !

[Ernst]

Näkyy pääkaupunkiseudulla olevan varaa typerehtää vakavalla asialla.

Valitseva esimies (esim. allekirjoittanut) siis saisi eteensä ennen haastattelua karsitut hakemustiedot. Mikä hyöty tuosta olisi? Jos haluaisin päästä syrjimään, kyllä se onnistuu karsittujenkin tietojen pohjalta ja viimeistään haastattelussa.

Moni hakija soittaa etukäteen ennen hakemuksen tekemistä. Se on tietysti hakijalle plussaa. Puhelinkeskustelussa voi tarkentaa sitä, mitä esimerkiksi ilmoittelussa ei käy ilmi.  Pitäisikö tässäkin olla anonymiteetti? Itse en kerro firman työtehtävistä, palkkajärjestelmästämme tai työsuhteen muista ehdoista kenellekään, joka ei osaa käyttäytyä puhelimessa sen vertaa, että esittelisi itsensä.

[Jane Doe]

Miten sattuikaan, että juuri Espoossa, halutaan kirjastopalveluihin joku epätyypillinen toiseus. Heti tuli mieleen Uudenmaan uutiset viime viikon torstailta (linkki), jossa oli juttua Espoon ihanan toisenlaisista kirjastoista. Juttu alkaa kohdassa 6:37, 7:20 Espoon kaupunginkirjaston pälvelupäällikkö Päivi Lepoluoto paljastaa, ketkä kirjaston pääkohderyhmät ovat. (Spoiler: mamut mainittu ekana, kuvituksissa hulmuaa jihad-mekon helmat)

Ei sillä, että että uskoisin tuolla nimettömällä työnhaulla saavutettavan suvakkien haluamaa tulosta. Maskottietnon sijaan palkataan kuitenkin joku pätevä kantis ja suvakit varmaan alkavat seuraavaksi askarrella työnhakua, jossa pätevyys, työkokemus tai luku-ja kirjoitustaito eivät saa vaikuttaa rekryprosessiin.

Kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakuprosessia haastaakseen rekrytointiprosesseissa mahdollisesti vaikuttavaa tiedostamatonta/tahatonta syrjintää. Nimetön työnhaku ei ole vain maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan nostaa keskusteluun myös muihin ihmisen ominaisuuksiin, kuten ikään ja sukupuoleen, liittyviä olettamuksia ja edistää monimuotoisuutta laajasti ymmärrettynä.

Yeah, right. 

[Roope]

Nimetön haku lisää työelämän tasa-arvoa

Piilosyrjinnän havaitsee usein vasta sitten, kun on olemassa vertailukoh­ta. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat halunneet kokeilla, kuinka tasa­puolisia ne ovat rekrytoijina. Kokeilu on toteutettu käyttämällä nimetön­tä työnhakua.

Helsingissä nuorisoasiankeskus sovelsi nimetöntä työnhakua keväällä projektipäällikön valinnassa. Espoossa kokeilu koskee kirjastopalvelu­jen aluepäällikön paikkaa.

Nimettömässä haussa haastateltavia valittaessa papereista poistetaan ni­men lisäksi esimerkiksi ikään, sukupuoleen ja siviilisäätyyn liittyvät tie­dot.

Kokemukset maailmalta kertovat, että karsinnan tulos muuttuu, jos koulutusta ja työkokemuksta katsotaan sellaisinaan. Hakutavasta hyöty­vät esimerkiksi nuoret naiset ja yli 50-vuotiaat sekä maahanmuuttajiin tai vähemmistökulttuureihin kuuluvat.

Jos menettelyllä lisätään tietoisuutta työelämän piilosyrjinnästä, koko yhteiskunta hyötyy. Parhaat kyvyt saadaan oikeille paikoille.

Työhaluisia ihmisiä ei ole Suomessa varaa pitää tyhjäkäynnillä. Liian pal­jon koulutusta ja kokemusta jätetään hyödyntämättä työnantajien tie­dostamattomien ennakkoluulojen takia.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 27.9.2013

Piilosyrjinnän havaitsee usein vasta sitten, kun on olemassa vertailukoh­ta. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat halunneet kokeilla, kuinka tasa­puolisia ne ovat rekrytoijina.

Kuinka tämä oletettu piilosyrjintä voisi periaatteessakaan tulla näkyväksi yhden (Helsinki) tai kahden (Espoo) ihmisen nimettömässä rekrytointiprosessissa? Mikä on se kokeilulla saatava vertailukohta konkreettisesti, jotain mitattavaako?

Kokemukset maailmalta kertovat, että karsinnan tulos muuttuu, jos koulutusta ja työkokemuksesta katsotaan sellaisinaan. Hakutavasta hyöty­vät esimerkiksi nuoret naiset ja yli 50-vuotiaat sekä maahanmuuttajiin tai vähemmistökulttuureihin kuuluvat.

Kokemukset maailmalta kertovat, että nimetön työnhaku ei vaikuta rekrytoitujen koostumukseen, vaikka haastatteluihin päätyvien koostumus hieman muuttuisikin. Eräiden maiden tulosten mukaan prosessi karsii joukosta nimenomaan naisia ja maahanmuuttajia, mikä taas vihjaa niissä aiemmin salaa harjoitetusta positiivisesta syrjinnästä. Sen sijaan on maalaisjärjelläkin selvää, että kaavamainen tiedon karsiminen rekrytointiprosessista ei ainakaan paranna rekrytoinnin tuloksia.

Jos menettelyllä lisätään tietoisuutta työelämän piilosyrjinnästä, koko yhteiskunta hyötyy. Parhaat kyvyt saadaan oikeille paikoille.

Työhaluisia ihmisiä ei ole Suomessa varaa pitää tyhjäkäynnillä. Liian pal­jon koulutusta ja kokemusta jätetään hyödyntämättä työnantajien tie­dostamattomien ennakkoluulojen takia.

Mitä kautta nimetön työnhaku tuo mukanaan jotain uutta positiivista, kun sen ei ole havaittu vaikuttavan itse rekrytointeihin? Sen käyttöhän vain antaa ymmärtää, että rekrytoijat ovat lähtökohtaisesti syrjiviä, joten heidän ulottuviltaan on poistettava tiedot, joista voisi tehdä syrjiviä johtopäätöksiä. Jos rekrytoijat syrjivät, he voivat syrjiä yhtä lailla haastattelun jälkeenkin. Tästä taas on luontevaa tehdä johtopäätös, että on luotava sellaisia mekanismeja, joilla rekrytoijat voidaan ohittaa tai pakottaa valitsemaan ihmisiä halutusta ryhmästä (kiintiöt).

Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Oikea lähestymistapa olisi tarkastella jo tehtyjä rekrytointipäätöksiä ja tutkia, löytyykö niistä päätöksiä, jotka eivät ole perusteltavissa. Jos ei löydy, kyseessä tuskin on syrjintä. Tällaisilla yhden tai kahden rekrytoinnin kokeiluilla ei mitenkään voi hankkia uutta tietoa piilosyrjinnästä, eikä kokeiluilla selvästikään edes pyritä uskottavaan tieteelliseen näyttöön mistään.

[Ernst]

Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Oikea lähestymistapa olisi tarkastella jo tehtyjä rekrytointipäätöksiä ja tutkia, löytyykö niistä päätöksiä, jotka eivät ole perusteltavissa. Jos ei löydy, kyseessä tuskin on syrjintä. Tällaisilla yhden tai kahden rekrytoinnin kokeiluilla ei mitenkään voi hankkia uutta tietoa piilosyrjinnästä, eikä kokeiluilla selvästikään edes pyritä uskottavaan tieteelliseen näyttöön mistään.

Juuri näin! Käytännön rekrytoijana esitän itselleni joka valintapäätöksen jälkeen kysymyksen: miten voin perustella henkilövalintani sille hakijalle, joka ei tullut valituksi? Tämä on ns. sisäistä laadunvalvontaa. Ehkä toistan itseäni, mutta omasta näkökulmastani on pakko kysyä, onko piilosyrjintäolettama nyt nostettu faktaksi ja pidetäänkö meitä henkilövalintoja tekeviä lähtökohtaisesti syrjivinä? 

[Saippuakupla]

Nuorisoasiainkeskus jatkaa nimetöntä työnhakua

Helsinki jatkaa nimetöntä työnhakua. Nuorisoasiainkeskus aikoo vuoden sisällä järjestää 20 nimetöntä työnhakua, joilla haetaan nuoriso-ohjaajia ja viraston asiantuntijoita.

– Meillä on vuodessa noin 40 rekrytointia. Sovellamme nimetöntä työnhakua puoleen niistä, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo.

– Nimetön työnhaku on työnantajalle sen verran työteliäs, että siksi emme käytä sitä kaikissa rekrytoinneissa.

Nimettömässä haussa papereista peitetään haastateltavan nimi, sukupuoli, ikä, kansalaisuus ja äidinkieli. Työhaastattelun tekevät eri henkilöt kuin paperin käsittelijät.

Muihin kaupungin virastoihin nimetön työnhaku ei ole vielä edennyt.

– Tiedän, että siitä on kyllä keskusteltu muuallakin, Laitio kertoo.

Nuorisoasiainkeskus palkkasi keväällä ensimmäisen työntekijänsä nimettömän työnhaun kautta. Kokemus oli Laition mukaan hyvä, mutta lisää kokemusta tarvitaan vielä, jotta käytäntö voisi yleistyä.

Helsinki etsii keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta, ja se kokeileekin nimetöntä työnhakua valtuuston kannustamana.

Nimettömän työnhaun on muualla todettu paitsi hyödyttävän etnisiä vähemmistöjä, myös vähentävän esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/256355-nuorisoasiainkeskus-jatkaa-nimetonta-tyonhakua

[Roope]

Nuorisoasiainkeskus palkkasi keväällä ensimmäisen työntekijänsä nimettömän työnhaun kautta. Kokemus oli Laition mukaan hyvä, mutta lisää
kokemusta tarvitaan vielä, jotta käytäntö voisi yleistyä.

Mistään ei ole selvinnyt, mikä Helsingin "kokemuksessa" oli "hyvää". Rekrytoitiin yksi ihminen, eikä lopputulos esitetyn perusteella poikennut millään lailla muista rekrytoinneista.

Helsinki etsii keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta, ja se kokeileekin nimetöntä työnhakua valtuuston kannustamana.

Nimettömän työnhaun on muualla todettu paitsi hyödyttävän etnisiä vähemmistöjä, myös vähentävän esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua.

Kuinka kokeilu "edisti henkilöstön yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta"? Ei mitenkään. Ainoa näkyvä ero normaaliin prosessiin oli suurempi vaiva ja suuremmat kustannukset.

Nimettömän työnhaun puolustaminen "epätasapuolisen kohtelun vähentämisellä" on ironista, koska ulkomaisissa kokeiluissa se ei ole "hyödyttänyt etnisiä vähemmistöjä", vaan päinvastoin nimettömän työnhaun on huomattu johtavan maahanmuuttajataustaisten aikaisempaan karsiintumiseen, koska heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa on heikompaa kuin muilla. Kuka tästä valehtelusta oikein hyötyy?

[Veli Karimies]

Nimettömän työnhaun puolustaminen "epätasapuolisen kohtelun vähentämisellä" on ironista, koska ulkomaisissa kokeiluissa se ei ole "hyödyttänyt etnisiä vähemmistöjä", vaan päinvastoin nimettömän työnhaun on huomattu johtavan maahanmuuttajataustaisten aikaisempaan karsiintumiseen, koska heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa on heikompaa kuin muilla. Kuka tästä valehtelusta oikein hyötyy?

No tietenkin rekrytointipolitiikan vastaavat, jotka saavat työnkuvansa täyttymisen, eli ihmisten palkkaamisen sijasta pyöritellä enenevissä määrin paperia, kahvitauotella ja palaveroida.