Mitä pakkoruotsin tilalle?

[Jaska]

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

[Hippo]

Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Usko tai älä niin näin on. Kyse ei myöskään ole koulun koosta vaan kunnan koosta. Koulu ei päätä itse mistään kielitarjonnoista vaan koulutuksen järjestäjä eli kunta. Suurimmassa osassa Suomen kunnista ei ole mahdollista opiskella A-ruotsia koska edes yhden luokan verran ei näitä valintoja tule. Siksi englanti on käytännössä pakollinen A-kieli. Muuten rasittavaa vääntää näistä asioista teidän amatöörien kanssa.

[Oami]

Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Itse kävin ala-astetta pienessä etelärannikon satamakaupungissa Espoon ja Sipoon välissä. Koulumme oli kieltämättä pieni, oppilaita oli vähän rapiat sata. Alkuunsa siellä ei järjestetty A-ruotsin kursseja (joita itse halusin) mutta sen sijaan tehtiin sellainen järjestely, että niille tunneille mentiin naapurikouluun.

Niin tai näin, minun vuosiluokkani (aloitin 3. luokan vuonna 1988) oli koulun ensimmäinen jolle tällainen poikkeusjärjestely tehtiin.

[Jaska]

Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Usko tai älä niin näin on. Kyse ei myöskään ole koulun koosta vaan kunnan koosta. Koulu ei päätä itse mistään kielitarjonnoista vaan koulutuksen järjestäjä eli kunta. Suurimmassa osassa Suomen kunnista ei ole mahdollista opiskella A-ruotsia koska edes yhden luokan verran ei näitä valintoja tule. Siksi englanti on käytännössä pakollinen A-kieli. Muuten rasittavaa vääntää näistä asioista teidän amatöörien kanssa.

Omituista, että koulujen sivuilla ei kerrota tuollaisia asioita: listataan vain kielivalikoimaa. Ilmeisesti käytäntö on sitten jotain ihan muuta.

Jos kunta on se päättävä taho, eikö oppilaat kannattaisi jakaa kouluihin valittavan A-kielen mukaan? Siis niin, että edes yhdessä koulussa olisi A-ruotsia lukevien luokka. Ja jos kunta on päättävä taho, miksei ole sääntönä että koulujen kieliryhmiä yhdisteltäisiin? Miksi se on poikkeus, kuten Oami esitti?

Koulut jostain syystä elävät omissa kuplissaan. Kuntien tehtävänä olisi tehdä kunnan kannalta kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä parantaa kuntien ja koulujen välistä tiedonkulkua ja organisointia.

Sitä paitsi jos pakollisesta ruotsista luovuttaisiin, ehkä kaikilla ei olisi niin kiire valita englantia A1-kieleksi, koska sen voisi ottaa sitten kakkoskielenä. Nythän kukaan ei valitse A-saksaa, -ranskaa tai -venäjää, koska B-kielenä ruotsi olisi silloin pakollinen, eikä moniakaan enää kiinnosta ottaa kolmatta kieltä englannin vuoksi.

Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

[Toadie]

Jos kunta on se päättävä taho, eikö oppilaat kannattaisi jakaa kouluihin valittavan A-kielen mukaan? Siis niin, että edes yhdessä koulussa olisi A-ruotsia lukevien luokka.

Tämä kuulostaa järkevältä, mutta lyö poskelle lähikouluajattelua. Pienempien kielten ryhmiä on keskitetty maailman sivu. Tämä voi tietää bussimatkaa kirkolle, ja kieli jää valitsematta.

Sitä paitsi jos pakollisesta ruotsista luovuttaisiin, ehkä kaikilla ei olisi niin kiire valita englantia A1-kieleksi, koska sen voisi ottaa sitten kakkoskielenä. Nythän kukaan ei valitse A-saksaa, -ranskaa tai -venäjää, koska B-kielenä ruotsi olisi silloin pakollinen, eikä moniakaan enää kiinnosta ottaa kolmatta kieltä englannin vuoksi.

Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta pakkoruotsin puolustuksessahan sota on rauhaa, eli valinnanvapaus vähentää kielten opiskelua tjsp.

[possu]

Antaisin kouluille päätösvaltaa asiassa. Saavat itse pohtia ja päätellä mitä kieliä kannattaa oppilaille tarjota. Suomea tietysti kaikille oppilaille mutta kaksi muuta kieltä saisivat olla valinnaisia.

[IDA]

Matematiikan- ja luonnontieteiden historiaa niin, että myös ne joilla ei matemaattinen ajattelu nappaa saisivat kuvan siitä miten ollaan tultu tilanteeseen jossa ollaan tässä ja nyt.

[Marija]

Pakkoruotsin tilalle joku valinnainen vieras kieli, kuten venäjä, englanti, saksa, ranska.
Näitä kieliä maailmalla tarvitaan, ruotsia ei.
Saisihan ruotsia tietysti vapaaehtoisesti lukea, kuka haluaa.

[Hippo]

Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Todennäköisesti näin. Nythän jos valitsee ja onnistuu saamaan saksan A1-kieleksi joutuu 7. luokalla aloittamaan pakollisen ruotsin. Englanti jäisi sitten 8. luokalla alkavan valinnaiskielen varaan. Mutta entä jos valitsijoita onkin niin vähän, että ryhmää ei perusteta? Riskaabelia.

[Pöllämystynyt]

Pakkoruotsin tilalle (kouluaineena) jokin toinen valinnainen kieli, joka voisi olla myös ruotsi. Laadukasta ruotsin opetusta on tarjottava halukkaille koko maassa.

Pakkoruotsin tilalle (poliittisena välineenä) jokin toinen, tällä kertaa oikeasti toimiva poliittinen väline ruotsin säilyttämiseen elävänä kielenä Suomessa. Ruotsinkielisten identiteetin ja kielen olemassaolon turvaavien toimien tulisi kohdistua ensi sijassa ruotsinkielisiin itseensä. Eihän se muuten onnistukaan! Kielen säilyttäminen elävänä voi lähteä vain kielen puhujista itsestään, ei kenestäkään muusta. Vahva kaksikielisyys on myös säilytettävä kaksikielisissä kunnissa, ja ruotsinkielisten palvelut omalla kielellään on jatkossakin turvattava alueilla, joilla ruotsi on edes merkittävä vähemmistökieli. Samoin saamelaiskielille erittäin vahva tuki kaikilla alueilla, missä on perinteinen saamelaisvähemmistö, olkoon miten pieni hyvänsä. Saamelaiskielet kansalliskieliksi, tai kansalliskielistatukset pois kaikilta.

[Toadie]

Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Todennäköisesti näin. Nythän jos valitsee ja onnistuu saamaan saksan A1-kieleksi joutuu 7. luokalla aloittamaan pakollisen ruotsin. Englanti jäisi sitten 8. luokalla alkavan valinnaiskielen varaan. Mutta entä jos valitsijoita onkin niin vähän, että ryhmää ei perusteta? Riskaabelia.

Riskaabelia kyllä, mutta ei laitonta. Ainoa vieras kieli jota suomalaisen on pakko lain mukaan opiskella on ruotsi. Ilman englantia on mahdollista mennä koko koulu läpi. Näin järkevissä kantimissa on suomalainen kielipolitiikka.

Monissa kunnissa B- tai C-englantia ei edes tarjota. Jos ottaa muun kuin englannin A-kieleksi, joutuu ottamaan A2-kieleksi englannin. Seiskalla iskee pakkoruotsi, eli kolmas vieras kieli.

Ruotsi on niin tärkeä aine että jos huomaa ala-asteen lopussa että pitkäksi kieleksi valittu ruotsi on liian vaikeaa, saa aloittaa seiskalla tyhjästä ja hypätä B-ruotsin ryhmään. Näin jopa Helsingissä, missä vapautuksen saaminen ruotsista on muuten totaalisen mahdotonta.

Ruotsin pakollisuutta pitää vastustaa jo senkin vuoksi että se on niin pyhä lehmä. Pakkoruotsin palvominen ei ole tervettä. Samoin kuin monikulttuurin kritiikissä, tärkeintä on paljastaa rakenteiden ja toimijoiden motiivit ja rahoitus. Ja tietysti kulut.

Pakkoruotsittajien harmiksi kaikille pakollisen kouluaineen kustannuksia on mahdoton piilottaa. Vuosiviikkotunnin hinta tiedetään sentin sadasosan tarkkuudella. Ihanan kallista rikkautta.

[Mato]

Jos kunta on se päättävä taho, eikö oppilaat kannattaisi jakaa kouluihin valittavan A-kielen mukaan? Siis niin, että edes yhdessä koulussa olisi A-ruotsia lukevien luokka.

Tämä kuulostaa järkevältä, mutta lyö poskelle lähikouluajattelua. Pienempien kielten ryhmiä on keskitetty maailman sivu. Tämä voi tietää bussimatkaa kirkolle, ja kieli jää valitsematta.

Mikä estää käyttämästä tietotekniikkaa opiskelussa. Kielten opiskelu sopii nettiyhteyksien takaa kuin nenä päähän, kun osaaminen on lähinnä kirjoittamista ja puhumista. Ääntä ja kuvaa siirtyy lähikoulusta kuntakeskukseen joka puolella. Ihmettelen, kun tätä asiaa ei pohdita laajemmin.

Vanha kunnon kielistudio on sen jälkeen nettikielistudio, ei sen kummempaa. Samalla saadaan lähes minkä kielen opiskeluryhmät kokoon, koska kaikki Suomen koululaiset olisivat mahdollisia kohderyhmän edustajia. Opettajakin voi istuskella Levillä hiihtohissin vieressä sen aikaa, että ehtii mukuloille latinaa opettaa.

- Mato

[Luotsi]

Englantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin.

Ei englanti ole käytännössä pakollinen – kuka tahansa saa halutessaan jättää sen valitsematta. Se on kieli, jonka useimmat valitsevat täysin vapaaehtoisesti A-kielekseen.

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka.

Niin, tämähän johtuu siitä koululaisista >99% valitsee vapaaehtoisesti ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin. Kyllä on ihqu kauheaa sortoa ettei tuolle <1% minoriteetille voida tarjota mitä ikänä tahtoisivatkaan - paitsi ns suurissa kaupungeissa 
Poikkeuksena onneksi tietty ruotti, sitähän on taatusti tyrkyllä sekä vapaaehtoisesti että eritoten pakolla joka kylässä.

[Skeptikko]

Soininvaaran pakkoruotsikommentti kiihdytti twitterissä
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005009.html

"SEINÄJOKISTEN pakkoruotsi ei kelpaa Vaasan ruotsinkielisille. Miksi sitä sitten opiskellaan?", lohkaisi entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) twitter-viestissään ja sai aikaan ison vastalauseryöpyn.
...
Myöhemmin Soininvaara yritti jatkaa keskustelua maltillisemmalla näkökulmalla. "Voisiko pakkoruotsikeskusteluun tuoda evidenssiä: kyselytutkimus, paljonko sitä käytetään?", hän kysyi. Se ei oikein lähtenyt lentoon.

[tweet]808589532731965441[/tweet]
[tweet]808550559468974080[/tweet]
[tweet]808609979305459713[/tweet]

[Archaeopteryx]

Antti Lahti @AndyBay

@OsmoSoininvaara Tule Osmo käymään Maalahdessa tai Närpiössä niin nähdään miten sun pakkoruotsi riittää. Luokatonta kommentointia.

Luokatonta kommentointia tosiaan. Jos pakkoruotsia perustellaan sillä, että sitten pystytään palvelemaan myös toisella kotimaisella, mutta pakollinen virkamiesruotsi ei kuitenkaan koskaan riitä (vrt. poliisilaitosuudistus Oulu/Kokkola), niin miksi koko kieltä opiskellaan? Nyt Antti "AndyBay" Lahti argumentoi pakollisen opetuksen suohon, koska haluaa näyttää ettei se Oden oppimäärä yksinkertaisesti riitä mihinkään. Käsittämätön kehäpäätelmä, kun tyyppi kuitenkin yrittää pakollisen ruotsin puolesta puhua.

Jos Seinäjoella suomenkieliset ovat suorittaneet virkamiesruotsin, he ovat papereiden mukaan päteviä hoitamaan ruotsinkielisiä. Jos he eivät siltikään ole päteviä, virkamiesruotsi ja sitä myöten pakollinen ruotsin kielen opetus voidaan poistaa tarpeettomana. Ei tämä ole sen monimutkaisempaa. Mihin tässä koko ruljanssissa tarvitaan suomenkielisiä? Maksajaksi?

Edit: http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/melko-kallista-seura-laski-paljonko-virkamiesruotsi-maksaa/?shared=1713426-0cefc060-999

Kuinka potilaiden tilanne sitten muuttuisi, jos laaja päivystys siirtyisi Vaasasta Seinäjoelle? Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että muutos vaikuttaisi vuositasolla sadan potilaan hoitoon. Puolet heistä olisi ruotsinkielisiä.

Seinäjoelle tulisi siis yksi ruotsinkielinen potilas viikossa.

[porrasaa]

Mihin tässä koko ruljanssissa tarvitaan suomenkielisiä? Maksajaksi?

Aiemmin työläisiksi ja maaorjiksi mutta nyt keksivät rikkauksia hakea joten ei enää alusmaan kansaa mihinkään tarvita.

Haittaruotsin myötä innolla ja tottelevaisesti itse tuovat korvaajiaan, kieliksi riittää ruotsi ja arabia, suomea ei enää tarvita.

[Faidros.]

Itse noihin kysymysvaihtoehtoihin. Mielestäni suomi ja yksi vieraskieli rittää, koska on paljon niitä jotka eivät ole kielellisesti lahjakkaita, vaikka muuten olisivatkin.
Ajatellaanpas vaikka jotain itärajan bisnesmiehen tytärtä/poikaa, jolla ei ole kielet parasta kauraa. Kuinka hyvä olisikaan jos pystyisi keskittymään siihen venäjään heti ja jos se alkaisi sujumaan, ottaa, tai olla ottamatta englanti tms. siihen vierelle.