Mitä pakkoruotsin tilalle?

[-HOUND-]

Kaikkien muiden kielten paitsi Suomen opiskelu pitäisi lopettaa.

[Marius]

Suomenkielen opiskelu on portti muiden kielten omaksumiseen, se on siinä määrin haastavaa, että jos osaa Suomea, on todennäköisesti riittävän älykäs oppimaan mitä helppoja nakkeja tahansa,
vaikka ruotsia.
Jos ei opi Suomea, on henkilöllä syytä olettaa olevan jonkintasoinen globaalisuuteen viittaava oppimishäiriö.

Suomen kieli voitaisiin standardisoida ÄO-testiksi.

[B52]

Olen nelosen kannalla, turha tankata jos ei halua.

[Jaska]

Vaikka venäjän kieli on hyvin vaikea

Venäjä on oikeastaan aika helppo kieli, sanoisin että taivutuksen osalta saksaa helpompi. Monet sanatkin ovat tunnistettavia ja siksi helposti muistettavia germaanisten kielten kautta, kunhan pääsee vieraan aakkoston ohi:
venäjä: мой сын = moj syn ~ engl. my son 'minun poikani' jne.


Tässä ei ole kyse vain siitä, onko pakkoruotsi vai eikö ole. Pakkoruotsia on mahdollista lähteä vähentämään ainakin viidellä suunnalla, sis. alueellinen, tuntimääräinen jne.:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Pakkoruotsi ruotsinkielisillä alueilla on yhtä perusteltu kuin pakkosuomi suomenkielisillä alueilla, joten kannatan alueellista mallia.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys

Sen sijaan kuntien rajoja pitäisi muuttaa paremmin kielialueita vastaavaksi, ja kunnan kaksikielisyyteen johtavan rajan voisi nostaan esim. 20 %:iin; täällä lopussa erilaisia malleja ja miten ne muuttaisivat nykytilannetta:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf

[Micke90]

Valitsin vaihtoehdon "jotain muuta". Itse kannatan sitä, että Suomessa on kaksi, kaikille pakollista kieltä; suomi ja englanti. Suomen opiskelu (äidinkieli, S2 tai A-suomi) alkaisi jo 1. luokalla ja englanti vasta 3. luokalla. Valinnaisten kielten lukeminen alkaisi aikaisintaan 4. luokalta ja viimeistään 7. luokalta. Valinnaisina kielinä voisi valita saksan, ranskan, espanjan, portugalin, venäjän tai jonkin vähemmistökielistä (ruotsi, saame, viittomakieli).

Minun mallissani Suomi olisi yksikielinen ja -kulttuurinen maa, jossa olisi 3 kolme kansallista vähemmistöä; ruotsalaiset, saamelaiset ja viittomakieliset. Muille laki ei takaisi oikeutta verovaroin ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Muut vähemmistöt sulautettaisiin mahdollisimman nopeasti osaksi suomea puhuvaa valtaväestöä ja -kulttuuria.

Laki takaisi vähemmistökieliset palvelut kunnissa, joissa kansallisia vähemmistökieltä puhuu vähintään 10 % väestöstä tai vähintään 10 000 asukasta.  Vähemmistökielisten opetuspaikkojen määrä vastaisi heidän väestöosuuttaan ja lisäksi vähemmistökieliset virkamiehet tuottaisivat palvelut kansallisille vähemmistöille. Enemmistöä ei velvoitettaisi osaamaan kansallisten vähemmistöjen kieliä, vaan viranomaisten tulisi sen sijaan huolehtia siitä, että virastoissa ja laitoksissa on riittävästi kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä turvaamassa vähemmistökieliset palvelut.

Valtionhallinnon yksinomainen käyttökieli olisi suomi, mutta kansallisia vähemmistöjä koskevat lait tulisi kääntää kansallisille vähemmistökielille ja niistä tulisi antaa tietoa vähemmistökielillä sekä painaa erilaisia esitteitä.

Kansallisilla vähemmistöillä olisi omat koulunsa, joissa opetus annettaisiin osittain vähemmistökielellä ja osittain valtakielellä. Luokilla 1-3 vähemmistökielisen opetuksen osuus olisi n. 70 %, luokilla 4-6 n. 50 % ja luokilla 7-9 n. 30 %. Vähemmistökielisissä lukioissa vähemmistökielellä annettavan opetuksen osuus olisi n. 50 %. Vähemmistökielisiä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja olisi koko maassa vain yksi ja siinäkin n. 50 % opetuksesta annettaisiin vähemmistökielellä.

P.s. Ja näidenkin uudistusten jälkeen suomenruotsalaisten asema Suomessa olisi huomattavasti parempi kuin ruotsinsuomalaisten asema Ruotsissa...

[B52]

^Kaikki on kiinni halusta, ei mistään muusta, turha opettaa väkisin mitään.

[Darvi]

Surkeat vastausvaihtoehdot. Kuin kysyisi raiskauksen vastustajilta, että mitä raiskauksen tilalle: a) lyömistä b) ryöstämistä c) kaasuttamista d)...

Jos nyt päästäisiin edes yhdestä pakosta eroon. Mikä hinku on muita pakkoja tilalle laittaa? Ostakaa niitä dominatrix palveluita jos haluatte jonkun käskevän teitä, miksi muita ihmisiä varsinkin lapsia pitää sotkea noihin leikkeihin?

Opetus on vapaaehtoista. Propaganda on pakollista. Ymmärtäkää ero näiden välillä.

[Lahti-Saloranta]

Matematiikkaa ja luonnontieteitä lisää.

Samaa mieltä.
Matematiikan lisäopetuksen ei tarvitsisi olla perinteistä matematiikkaa vaan vaikkapa loogiseen päättelyyn perustuvaa ongelmanratkaisua. Olisi meinaan hyödyllinen oppiaine myös oikeustieteellisessä.

[Mika]

Pakkohomostelu?  Sehän sopisi nykyiseen suvaitsevaisuustrendiin kuin nenä päähän.

[elukka]

Pakkohomostelu?  Sehän sopisi nykyiseen suvaitsevaisuustrendiin kuin nenä päähän.

oihh Mika tuohan oli ihanan suvaitsevaista.....

[Jaska]

Muut vähemmistöt sulautettaisiin mahdollisimman nopeasti osaksi suomea puhuvaa valtaväestöä ja -kulttuuria.

Tarkoitatko todella sulauttamista etkä kotouttamista? Aika järkyttävä mielipide. Olisipa sinun esivanhempasi sulautettu aikoinaan ruotsin- tai venäjänkieliseen enemmistöön, niin ei tarvitsisi lukea suomeksi tällaistakaan.

Ja mihin tarvitsemme pakkoenglantia? Lähes kaikkihan jo lukevat sitä vapaaehtoisesti.

Vähemmistökielisten opetuspaikkojen määrä vastaisi heidän väestöosuuttaan ja lisäksi vähemmistökieliset virkamiehet tuottaisivat palvelut kansallisille vähemmistöille.

Mahdotonta. Se johtaisi pakkovirkamieheyteen, koska esim. saamelaisia ei enää riittäisi millekään muille aloille kuin virkamiestehtäviin.

[IMMane]

Ateismia ja uskovaisten bashingia.

[Oami]

Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Sittenpä kävisivät, tai vaihtoehtoisesti tyytyisivät siihen valikoimaan mitä oma koulu tarjoaa. Niinhän se on nykyistenkin valinnaisten kielten suhteen.

Näin se on monessa muussakin asiassa elämässä. Jos muuttaa syrjäiselle alueelle, niin pitää sekin hyväksyä että oman kirkonkylän Siwassa ei ole Stockmannin valikoimia.

[alussaolisana]

Ylivoimaisesti tärkein aine koulussa on liikunta. Näillä terveystilastoilla meillä pitäisi olla kaikille oppilaille liikuntaa joka päivä päiväkodista lukioon ja vielä jatko-opinnoissakin. Ja mikä parasta joka penni tulisi takaisin korkojen kanssa ja kansa myös tuntisi olonsa paremmaksi. "Piirun verran vähemmän Ateenaa ja enemmän Spartaa."

Itse asiassa sekä antiikin että renessanssin ihminen ymmärsi, että hyvä kunto, taiteet ja tieteet kulkevat käsi kädessä.

Kärjistän näin: Itse olen mieluummin hyväkuntoinen työtön kuin töissä käyvä raunio.

[Kimmo Pirkkala]

Vaihteohto 4 paras noista.

Jos on pakko tinkiä tuosta tavoiteeesta nro. 4, niin pitäköön pakkoruotsin kunnissa, joissa enemän kuin 5% väestöstä on svenskatalande.

Komps. Sanat suustani.

Pakkohomostelu?  Sehän sopisi nykyiseen suvaitsevaisuustrendiin kuin nenä päähän.

Hehee. Pakko naurahtaa, niin tyhmältä kuin tämä kuulostaakin, niin haluaisin nähdä kaikkien janitoivoloiden kommentoivan asiaa vakavissaan.

[Saturoitunut]

Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Sittenpä kävisivät, tai vaihtoehtoisesti tyytyisivät siihen valikoimaan mitä oma koulu tarjoaa. Niinhän se on nykyistenkin valinnaisten kielten suhteen.

Näin se on monessa muussakin asiassa elämässä. Jos muuttaa syrjäiselle alueelle, niin pitää sekin hyväksyä että oman kirkonkylän Siwassa ei ole Stockmannin valikoimia.

Joo, mutta muutos aiheuttaa kommervenkkejä. Nyt kun suurin piirtein kaikki opiskelevat englantia ja ruotsia, kansaa sivistetään kahden kielen verran ja opetus on helppo järjestää. Jos paletti aukaistaan toisen kielen osalta, kahden kielen tarjoaminen kaikille on työläämpää, ja skidit ovat edelleen voimakkaasti tarjonnan armoilla. Ne ongelmat, mitä on nyt ylimääräisten kielten puolella voivat levitä kaikkia oppilaita koskeviksi.

Esim. omalla ala-asteellani kykeni opiskelemaan saksaa. Ranskan valinneet joko joutuivat käymään osan koulupäivästään toisessa koulussa tai olivat vaihtaneet koulua kokonaan. Ja sitten päälle vielä ne espanjat, italiat, venäjät, kiinat sun muut, joiden opiskelun ihmiset kuvittelevat vapaan kielivalinnan muksuille mahdollistavan. Se opetus pitäisi ensteks saada jotenkin järjestettyä.

Haluan tuoda tämän esille, koska epäilen, että kaikki eivät näitä juttuja aina muista kelata.

[Toadie]

Onhan tuo jo pariin kertaan todettu että kielitarjonnan laajentaminen on kunnan resursseista kiinni. Pakkoruotsi korvaantuu ainoalla vaihtoehdolla, joka on pakollinen. Ruotsi

Tuleekin mielenkiintoista miten valinnanvapaus torpedoidaan kuntatasolla. Veikkaan että pitää löytyä 30 halukasta per uusi kieli, koulun koosta riippumatta, ja jos ei löydy niin onhan meillä onneksi ruotsi. Myös koulumatkoilla ja tuntien sijoittelulla voidaan "rohkaista" valitsemaan ruotsi.

Tämähän on todellisuutta jo nyt. Siksi Suomessa luetaan vain pitkää englantia ja pakkoruotsia. Muiden kielten osuus ei ole edes tilastollisesti merkitsevä.

[Hippo]

Englantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin. Kaksi pakollista vapaasti valittavaa vierasta kieltä olisi hyvä ratkaisu. Arvelen, että monet valitsivat jatkossakin ruotsin koska se on helppoa verrattuna saksaan, venäjään, espanjaan yms.

[Luotsi]

Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Se on voi voi kun hirveä epätasa-arvo nyt uhkaa!

[Jaska]

Nyt kun suurin piirtein kaikki opiskelevat englantia ja ruotsia, kansaa sivistetään kahden kielen verran ja opetus on helppo järjestää. Jos paletti aukaistaan toisen kielen osalta, kahden kielen tarjoaminen kaikille on työläämpää, ja skidit ovat edelleen voimakkaasti tarjonnan armoilla.

Eikös se mene niin päin, että kun ruotsista vapautuu lukijoita, niin kaikkien muiden kielten opiskelijamäärät kasvavat, eli opetusryhmät saadaan entistä helpommin kasaan entistä useampaan kieleen?

Englantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin.

Ei englanti ole käytännössä pakollinen – kuka tahansa saa halutessaan jättää sen valitsematta. Se on kieli, jonka useimmat valitsevat täysin vapaaehtoisesti A-kielekseen.

[IMMane]

Pakkoenglanti viidenneltä luokalta eteenpäin. Englannin kieli on maailman kolmanneksi puhutuinta ja suhteellisen helppo oppia. Ns. pakkoenglantia tulee nykyään automaattisesti joka tuutista suomessa niin se ei pääse unohtumaan vahingossakaan. Englantia puhutaan 115 maassa. Luku joka on täysin omassa sarjassaan.

Valinnaiseksi yläasteelta lähtien espanja, venäjä, saksa, ranska.

Vieraiden kielten opiskelijat jaetaan ryhmiin lähtötason sekä todellisen osaamisen perusteella jotta taataan tasapuoliset opiskelumahdollisuudet.

[elukka]

IT-opetusta pakkoruotsin sijaan, jotta työpaikat säilyisi Suomessa.

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/09/09/dekaani-koululaisten-it-taidot-eivat-kesta-vertailua/201312551/66

[Mato]

IT-opetusta pakkoruotsin sijaan, jotta työpaikat säilyisi Suomessa.

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/09/09/dekaani-koululaisten-it-taidot-eivat-kesta-vertailua/201312551/66

Tähän komppaus. Ruotsin kielen ansiosta ei saada luotua yhtään työpaikkaa Suomeen. Miten tietotekniikan osaaminen, tuoko se työpaikkoja?

Toisekseen, montako kirjaa eri kouluasteilla on englanninkielisiä ja montako ruotsinkielisiä? Taitaa olla ainostaan ruotsin kielen oppikirjat osaksi ruotsinkielisiä. Jos tietotekniikkaa halutaan lisätä, pitäisi myös englannin kieli olla hallussa. Eli tästäkin piste englannin kielen pakollisuudelle. Kaikki muut vapaaehtoisia.

- Mato

[Hippo]

Englantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin.

Ei englanti ole käytännössä pakollinen – kuka tahansa saa halutessaan jättää sen valitsematta. Se on kieli, jonka useimmat valitsevat täysin vapaaehtoisesti A-kielekseen.

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

[Oami]

Kouluille annettaisiin sitten mahdollisuus harkita itse, haluavatko erikoistua eri kielten tarjoajina. Niinhän jotkut koulut tekevät nytkin ja kyllä ruotsi niissä kaikissa varmaan mukana on jatkossakin - sen vaan ei sitten tarvitsisi olla pakollinen.

Itse valitsin ruotsin 3. luokalla ja englanti tuli pakollisena (ainoana vaihtoehtona) 7. luokalla. Ei sillä, ehkäpä olisin englannin siinä vaiheessa valinnut vaikka olisi ollutkin valinnanvaraa.

[Sour-One]

Pakkoruotsin tilalle pelastustietoutta. Ensisammutus, ensiapu ja mitä niitä nyt kaikkea saadaan tuohon sisällytettyä.

Suomalaiset olisikin sitten pelastusalan ammattilaisia heti pienestä pitäen. 

[Mato]

Pakkoruotsin tilalle pelastustietoutta. Ensisammutus, ensiapu ja mitä niitä nyt kaikkea saadaan tuohon sisällytettyä.

Suomalaiset olisikin sitten pelastusalan ammattilaisia heti pienestä pitäen. 

Silläkin osaamisella on paremmat työllistymismahdollisuudet kuin ruottin kielen osaamisella, Sano.

- Mato

[AstaTTT]

Itse valitsin ruotsin 3. luokalla ja englanti tuli pakollisena (ainoana vaihtoehtona) 7. luokalla. Ei sillä, ehkäpä olisin englannin siinä vaiheessa valinnut vaikka olisi ollutkin valinnanvaraa.

Kolmannelta luokalta eteenpäin englantia, seiskalta alkoi ruotsi ja saksa ja lukion ekalta ranska, jonka jätin melkein heti pois, koska se ei tuntunut hyvältä. Osaan sanoa ranskaksi "hän on hullu" ja "hän on kampaaja" (koulussa opittu) ja kirosanat (elämässä opittu).

Jos ei mitään kielipakkoa olisi ollut ja valinnat olisivat olleet vapaaehtoisia, olisin halunnut oppia englantia ekaluokalta saakka niin pitkälle, kuin sitä voisi oppia; ruotsia en olisi halunnut oppia sanaakaan (omasta mielestäni epämiellyttävä kieli ilman mitään propagandaakaan), ja yläasteella olisin ottanut italian ja jatkanut sitä lukiossa - ehkä myös saksan.

Ruotsinkielellä ei käytännössä tee yhtään mitään, koska ruotsinkielisten kanssakin tulee puhuttua englantia. Ruotsinsuomalaiset ovat hankalia, koska he teeskentelevät, etteivät osaa suomea, mutta eivät sitten myöskään halua puhua englantia. Ruotsinsuomalaiset ovat kielirasisteja, omien kokemusteni mukaan. Eivät kuitenkaan aivan kaikki.

[Jaska]

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Se ei ole fakta vaan mielipide, ellet esitä lähdettä, josta alakoulujen noin suppea vieraiden kielten opetustarjonta näkyy. A-kieliä on kyllä laajalti tarjolla muitakin kuin englanti ja ruotsi, katso esim. Tampereella ja Oulussa:
http://ops.tampere.fi/perusopetuksen-ops/ops/2/4/5/
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=a8b50c93-f6a1-4164-a582-969bb3f59ae3&groupId=64277

[Hippo]

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Se ei ole fakta vaan mielipide, ellet esitä lähdettä, josta alakoulujen noin suppea vieraiden kielten opetustarjonta näkyy. A-kieliä on kyllä laajalti tarjolla muitakin kuin englanti ja ruotsi, katso esim. Tampereella ja Oulussa:
http://ops.tampere.fi/perusopetuksen-ops/ops/2/4/5/
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=a8b50c93-f6a1-4164-a582-969bb3f59ae3&groupId=64277

Jos ymmärsit mitä kirjoitin niin tarkoitin toki että suurimmissa kaupungeissa on mahdollista valita kolmosella jokin muukin kieli kuin englanti. Koko Suomi ei kuitenkaan ole Oulu. Muuta faktaa ei ole tässä esittää kuin omakohtainen kokemus asumisesta pienellä paikkakunnalla jossa lapsilleni ei todellakaan ollut muuta käytännön vaihtoehtoa kolmosella kuin englanti. Teoriassa oli ollut mahdollista valita jokin muukin kieli mutta jos valitsijoita on 2 kapplaletta ei näille perusteta omaa luokkaa vaan he joutuvat opiskelemaan englantia. Simple like that.