Suomen esikristillinen historia

[Kimmo Pirkkala]

Valtiollisella ajalla kyllä, mutta miten ihmeessä pelkkä kieli voi esivaltiollisella ajalla levitä ilman erittäin merkittävää väestön vaihtoa?

Indoeurooppalaiset kielet ovat levinneet aivan vaivatta ja todistettavasti ilman merkittävää väestön vaihtoa ja ilman nykyaikaisia valtioita. Tämä on varsin väistämättä ja helposti pääteltävissä siitä, että intialaiset ja ruotsalaiset ovat hyvinkin kaukana toisistaan perimän puolesta. Eurooppa on myös täynnä esimerkkejä siitä, miten lähekkäin asuvat kielellisesti etäiset populaatiot ovat perimältään läheisempää sukua kuin etäällä asuvat kielellisesti läheiset populaatiot. Esim suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ole kielellisesti sukua, mutta ovat perimältään paljon läheisempiä kuin vaikkapa suomalaiset ja unkarilaiset tai toisaalta ruotsalaiset ja kreikkalaiset. Tämä ei ole selitettävissä mitenkään muuten kuin niin, että kieli on levinnyt huomattavissa määrin ilman väestön vaihtoa.

Pikemminkin näkisin niin, että kielenvaihto on valtiollisella ajalla vaikeutunut huomattavasti siksi että populaation määrä, kirjakieli ja instituutiot yksinkertaisesti sementoivat käytettyä kieltä, joka ei enää edes ole pelkkä puhekieli, vaan myös kirjallinen kieli. Jälkimmäisen merkitys kielen säilyvyyteen voi olla nykyisin jopa merkittävämpi kuin puhekielen. Ennen valtiollista aikaa kielen vaihtaminen on ollut paljon sujuvampaa kun se on ollut verrattain huomattavasti vähäisemmän ihmismäärän käyttämää ja pelkkää puhekieltä, ei institutioitua ja kirjallista kieltä.

Historiallisella ajallakin on silti todistettavasti tapahtunut vaikka kuinka paljon kielenvaihtoa ilman populaation enemmistön vaihtumista ja jos tarkastellaan vaikka Euroopan historiaa, niin sitä on tapahtunut valtaosassa maanosaamme. Esimerkiksi vain häviävän pieni murto-osa romaanisia kieliä tänä päivänä puhuvien ihmisten perimästä on alkuperäisten roomalaisten perimää. Myös eteläslaavilaiset kielet, turkki ja jopa englanti Brittein saarilla ovat levinneet nykysijoille ilman populaation enemmistön vaihtumista. On tietysti kovasti veteen piirretty viiva, mitkä näistä kielenvaihdoista ovat tapahtuneet historiallisella tai "valtiollisella" ajalla, sillä kirjalliset lähteet voivat olla paikoin aivan olemattomia ja valtiollisuudenkin kanssa vähän niin ja näin.

[Nanfung]

Ihmisten liikkumisen paljastaa arkeologia, mikäli tutkimus on tarpeeksi kattavaa. Saattoivat hyvinkin liikkua Ruotsiin, mutta he eivät olleetkaan suomalaisia.

Jos he eivät olleet suomalaisia, niin keitä he olivat?

[-PPT-]

Kun puhutaan 4000-5000v sitten tapahtuneista kansainvaelluksista niin on jokseenkin epätieteellistä puhua tämän päivän kansojen nimillä.

[Juoni]

Valtiollisella ajalla kyllä, mutta miten ihmeessä pelkkä kieli voi esivaltiollisella ajalla levitä ilman erittäin merkittävää väestön vaihtoa?

Indoeurooppalaiset kielet ovat levinneet aivan vaivatta ja todistettavasti ilman merkittävää väestön vaihtoa ja ilman nykyaikaisia valtioita. Tämä on varsin väistämättä ja helposti pääteltävissä siitä, että intialaiset ja ruotsalaiset ovat hyvinkin kaukana toisistaan perimän puolesta.

Tätä käytin itsekin esimerkkinä pohtiessani aihetta aiemmin ketjussa, mutta vastaus ei edelleenkään tyydytä.

Indoeurooppalaisten levitessä maanviljelys oli jo vallitseva liki kaikkialla mihin kieliryhmä levisi. Ihmiset siis viettivät hyvin paikallaanpysyvää elämää kylissään ja pelloillaan. Joidenkin tuntematonta kieltä puhuvien ihmisten ilmaantumista omille maille tuskin katsottiin hyvällä. Ainankaan näin ei tiedetä juuri missään tehdyn.

Miten ihmeessä nämä tuntematonta kieltä puhuneet ja erinäköiset ihmiset onnistuivat levittämään pelkän kielen?

Eurooppa on myös täynnä esimerkkejä siitä, miten lähekkäin asuvat kielellisesti etäiset populaatiot ovat perimältään läheisempää sukua kuin etäällä asuvat kielellisesti läheiset populaatiot. Esim suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ole kielellisesti sukua, mutta ovat perimältään paljon läheisempiä kuin vaikkapa suomalaiset ja unkarilaiset tai toisaalta ruotsalaiset ja kreikkalaiset. Tämä ei ole selitettävissä mitenkään muuten kuin niin, että kieli on levinnyt huomattavissa määrin ilman väestön vaihtoa.

Tai toisinpäin.

Kielialueelle x on tullut pikkuhiljaa geneettisesti uutta väestöä, jotka kuitenkin ovat kielellisesti sulautuneet ensin tulleisiin. Esim. Suomeen rautakaudella tulleet ilmeisesti germaanisia kieliä puhuneet erinäiset muuttoaallot ovat tällainen tapaus. Suomenruotsalaisten osuuskin on tippunut sadassa vuodessa yli 10%:sta viiteen.

Nähdäkseni siis väestövaihto voi tapahtua ilman kielen vaihtoa, mutta päinvastaisen mekanismista odotan vielä konkreettista selvitystä.

Pikemminkin näkisin niin, että kielenvaihto on valtiollisella ajalla vaikeutunut huomattavasti siksi että populaation määrä, kirjakieli ja instituutiot yksinkertaisesti sementoivat käytettyä kieltä, joka ei enää edes ole pelkkä puhekieli, vaan myös kirjallinen kieli.

Tokkopa, koska puhuttujen kielten määrä vähenee kokoajan.

Uudessa-Guineassa puhutaan yli 850 eri kieltä, eli yli 10% kaikista maailman kielistä, vaikka saarella asuu vain 7,5 miljoonaa ihmistä, eli noin promille maailman väkimäärästä. Uusi-Guinea tuli muun maailman laajaan tietoisuuteen vasta 1930-luvulla.

Historiallisella ajallakin on silti todistettavasti tapahtunut vaikka kuinka paljon kielenvaihtoa ilman populaation enemmistön vaihtumista ja jos tarkastellaan vaikka Euroopan historiaa, niin sitä on tapahtunut valtaosassa maanosaamme. Esimerkiksi vain häviävän pieni murto-osa romaanisia kieliä tänä päivänä puhuvien ihmisten perimästä on alkuperäisten roomalaisten perimää. Myös eteläslaavilaiset kielet, turkki ja jopa englanti Brittein saarilla ovat levinneet nykysijoille ilman populaation enemmistön vaihtumista. On tietysti kovasti veteen piirretty viiva, mitkä näistä kielenvaihdoista ovat tapahtuneet historiallisella tai "valtiollisella" ajalla, sillä kirjalliset lähteet voivat olla paikoin aivan olemattomia ja valtiollisuudenkin kanssa vähän niin ja näin.

Tuota juuri tarkoitin sanoessani että valtiollisella ajalla, kuten vaikka Rooman valtakunnassa, kieli voi levitä hallinnon kielenä käytännössä täysin ilman väestön vaihtoa.

Mihin perustuu väite että englanti olisi levinnyt Brittein saarilla ilman väestön enemmistön vaihtoa? Irlannissa ja Walesissa kyllä, mutta että Englannissa tai Etelä-Skotlannissa...

[Nanfung]

Kun puhutaan 4000-5000v sitten tapahtuneista kansainvaelluksista niin on jokseenkin epätieteellistä puhua tämän päivän kansojen nimillä.

Kysytään sitten näin, jos he eivät olleet meidän suomalaisten esi-isiä, niin keitä he olivat?

[Kimmo Pirkkala]

Nähdäkseni siis väestövaihto voi tapahtua ilman kielen vaihtoa, mutta päinvastaisen mekanismista odotan vielä konkreettista selvitystä.

Jos kielialueen väestö vaihtuu, niin silloinhan juurikin ko. väestön kieli vaihtui. Kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta ja väite, että toinen voi tapahtua, mutta toinen ei, edellyttää täysin keinotekoisten rajausten mukaanottoa. Ja kun kyse on tuhansien vuosien perspektiivistä, niin ei tarvita enempää kuin joitain prosentteja populaatiosta per sukupolvi, jotka vaihtavat kieltä, niin pitkässä juoksussa koko populaation kieli on vaihtunut.

Ranskalaiset polveutuvat voittopuolisesti kelttiläisiä kieliä puhuneista gallialaisista, mutta puhuvat romaanista ranskaa. Vähä-Aasian asukkaiden enemmistö ei polveudu turkkilaisista keski-Aasian paimentolaisista, vaan alueella aiemmin asuneista populaatioista. Espanjalaiset polveutuvat enimmäkseen Iberian niemimaata jo ennen Rooman valtakuntaa asuttaneista ihmisistä, mutta puhuvat romaanista espanjaa jne. jne.

Eurooppa on täynnä esimerkkejä, kun vain perehtyy. Mekanismit voivat vaihdella, mutta faktat pysyvät. Kielenvaihtoa on tapahtunut vaikka kuinka paljon ilman väestönvaihtoa.

Mihin perustuu väite että englanti olisi levinnyt Brittein saarilla ilman väestön enemmistön vaihtoa? Irlannissa ja Walesissa kyllä, mutta että Englannissa tai Etelä-Skotlannissa...

Perimän tutkimiseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/English_people

genetic testing has proven that "75% of British and Irish ancestors arrive[d] between 15,000 and 7,500 years ago" (that is, long before the arrival of the Anglo-Saxons, and even before that of the Celts).[

Tämä itse asiassa vihjaa, että suurin osa brittein saarten asukkaiden perimästä on peräisin populaatiolta, joka asui saarilla jo ennen kelttiläisten kieltenkin saapumista. Todennäköisesti sama pätee mm. Ranskaan, mikä tarkoittaisi, että ko. maissa kielenvaihtoja olisi tapahtunut ainakin kahdesti ilman väestön enemmistön vaihtumista.

[Jaska]

Jos he eivät olleet suomalaisia, niin keitä he olivat?

Varmaan niitä paleoeurooppalaisia. Tämä on vain kattonimitys kadonneille muinaiskielille; pohjolassa saattoi olla jopa useita paleoeurooppalaisia kielikuntia. Suomalaisista etnisenä ryhmänä ei voida mielekkäästi puhua ennen kuin Suomen alueen itämerensuomalainen kielimuoto erosi naapurialueilla puhutusta – tämä tapahtui vasta ajanlaskun alun jälkeen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomensynty.html

Kysytään sitten näin, jos he eivät olleet meidän suomalaisten esi-isiä, niin keitä he olivat?

Oli heissä varmasti suomalaisten geneettisiä esivanhempia, ja suomalaisissa on heidän geneettisiä jälkeläisiään. Mutta suomalaiset eivät ole yksinomaan heidän jälkeläisiään, eivätkä he puhuneet uralilaista kieltä. Siksi heitä ei voi nimittää suomalaisiksi tai edes esisuomalaisiksi.

Tätä käytin itsekin esimerkkinä pohtiessani aihetta aiemmin ketjussa, mutta vastaus ei edelleenkään tyydytä.

Indoeurooppalaisten levitessä maanviljelys oli jo vallitseva liki kaikkialla mihin kieliryhmä levisi. Ihmiset siis viettivät hyvin paikallaanpysyvää elämää kylissään ja pelloillaan. Joidenkin tuntematonta kieltä puhuvien ihmisten ilmaantumista omille maille tuskin katsottiin hyvällä. Ainankaan näin ei tiedetä juuri missään tehdyn.

Miten ihmeessä nämä tuntematonta kieltä puhuneet ja erinäköiset ihmiset onnistuivat levittämään pelkän kielen?

Indoeurooppalaisten kielten varhaiseen leviämiseen liittyy tietty narsistis-kriminaalinen asenne: he olivat arojen paimentolaisia, joiden karjalle oli ilmaista apetta tarjolla maata viljelevien kansojen pelloilla. Indoeurooppalaisten varhaiseen levittäytymiseen näkyy kaikkialla liittyvän laajamittainen aiempien maanviljelykulttuurien alistaminen ja niiden kaupunkien tuhoaminen. Ns. eliittidominanssi eli asettuminen yläluokaksi maanviljelijöiden keskuuteen on toiminut väylänä indoeurooppalaisen kielen leviämiselle.

Malloryn klassikkoteoksen In Search of the Indo-Europeans voi ladata täältä:
http://ebook3000.com/J--P--Mallory-_-In-Search-of-the-Indo-Europeans--Language--Archaeology--and-Myth_36083.html

Kielialueelle x on tullut pikkuhiljaa geneettisesti uutta väestöä, jotka kuitenkin ovat kielellisesti sulautuneet ensin tulleisiin. Esim. Suomeen rautakaudella tulleet ilmeisesti germaanisia kieliä puhuneet erinäiset muuttoaallot ovat tällainen tapaus. Suomenruotsalaisten osuuskin on tippunut sadassa vuodessa yli 10%:sta viiteen.

Joo, kaikki geenivirrat eivät onnistu levittämään alueelle uutta kieltä. Astetta heikompi vaikutus on esim. lainasanojen tulva.

Suomenruotsalaisten osuuden pieneneminen johtuu sekä kielenvaihdosta että runsaslukuisemman suomalaisväestön luonnollisestikin suuremmasta lisääntymispotentiaalista.

Pikemminkin näkisin niin, että kielenvaihto on valtiollisella ajalla vaikeutunut huomattavasti siksi että populaation määrä, kirjakieli ja instituutiot yksinkertaisesti sementoivat käytettyä kieltä, joka ei enää edes ole pelkkä puhekieli, vaan myös kirjallinen kieli.

Tokkopa, koska puhuttujen kielten määrä vähenee kokoajan.

Yleensä ne katoavat kielet ovat kuitenkin pieniä kirjakielettömiä kieliä.

[Nanfung]

Mutta suomalaiset eivät ole yksinomaan heidän jälkeläisiään, eivätkä he puhuneet uralilaista kieltä. Siksi heitä ei voi nimittää suomalaisiksi tai edes esisuomalaisiksi

Jos he eivät puhuneet uralilaista kieltä, niin mitä kieltä he puhuivat?

[Jaska]

Mutta suomalaiset eivät ole yksinomaan heidän jälkeläisiään, eivätkä he puhuneet uralilaista kieltä. Siksi heitä ei voi nimittää suomalaisiksi tai edes esisuomalaisiksi

Jos he eivät puhuneet uralilaista kieltä, niin mitä kieltä he puhuivat?

No jotain paleoeurooppalaista kieltä. Ante Aikio (2004) on onnistunut jopa eristämään eräiden Lapin saamelaisalueen substraattipaikannimistössä toistuvien elementtien merkityksen:
-ir 'vuori'
skieh?(?)- 'vedenjakaja'
jeahk(k)- 'yksinäinen (vuori)'
nuss- 'vuorijonon laitimmainen vuori'
?ára- 'ylimmäinen (järvi)'
sáll- 'suuri saari merellä'
?iesti 'jyrkkä rantatöyräs'
i??-/ižž- 'ulommaisin saari merellä'

MUOX: suhuaffrikaatta tsh on näköjään korvautunut kysymysmerkillä.

Nämä eivät siis esiinny saamessa sanoina, ainoastaan paikannimissä elementteinä.
Lainasanojakin samasta kielestä epäilemättä on, koska saamessa on paljon tuntematonta alkuperää olevaa sanastoa, jolle ei löydy vastineita mistään suku- eikä naapurikielestä.

Tuohon aikaan uralilainen kieli ei näytä vielä alkaneen levitä Kaman seudulta; vasta noin 2000 eKr. alkaen kantaurali leviää Keski- ja Ylä-Volgaa seuraten länteen ja luoteeseen. Suomen uralilaistuminen on tapahtunut vasta pronssikaudella.

Kantauralin ajoitus ja paikannus:
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen, osa 2:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

[Nanfung]

No jotain paleoeurooppalaista kieltä.

Et siis tiedä, mitä kieltä he puhuivat, mutta kuitenkin väität, etteivät he puhuneet uralilaista kieltä?

[Kimmo Pirkkala]

No jotain paleoeurooppalaista kieltä.

Et siis tiedä, mitä kieltä he puhuivat, mutta kuitenkin väität, etteivät he puhuneet uralilaista kieltä?

Sitä taitaa väittää myös enemmistö suomalais-ugrilaisten kielten tutkijoista. Tosin ei kai voida mitenkään aukottomasti todistaa, etteikö täällä olisi puhuttu suomalais-ugrilaisia (tai ehkä oikeammin uralilaisia) kieliä jo ihan jääkaudesta asti. Suurin osa kielitieteilijöistä on sitä mieltä, että suomalais-ugrilainen kantakieltä ei ole sen kehittyessä puhuttu nyky-Suomen alueella, mutta mikäli se on totta, jää siltikin vielä se mahdollisuus, että nykyiset itämerensuomalaiset kielet tänne levitessään syrjäyttivät jonkun varhaisemman uralilaisen kielimuodon.

[Juoni]

Nähdäkseni siis väestövaihto voi tapahtua ilman kielen vaihtoa, mutta päinvastaisen mekanismista odotan vielä konkreettista selvitystä.

Jos kielialueen väestö vaihtuu, niin silloinhan juurikin ko. väestön kieli vaihtui.

Mutta ei levinnyt. Itseäni askarrutti indoeurooppalaisten kieleten leviäminen.

Kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta ja väite, että toinen voi tapahtua, mutta toinen ei, edellyttää täysin keinotekoisten rajausten mukaanottoa.

Ei siinä ole mitään keinotekoista jos mitataan geenien tai kielten leviämistä tilassa.

Ja kun kyse on tuhansien vuosien perspektiivistä, niin ei tarvita enempää kuin joitain prosentteja populaatiosta per sukupolvi, jotka vaihtavat kieltä, niin pitkässä juoksussa koko populaation kieli on vaihtunut.

Kyllä, kyllä. Ihmettelen vain mekanismia millä tällainen on tapahtunut. Jaska tosin alla sen taisi sanoa.

Ranskalaiset polveutuvat voittopuolisesti kelttiläisiä kieliä puhuneista gallialaisista, mutta puhuvat romaanista ranskaa. Vähä-Aasian asukkaiden enemmistö ei polveudu turkkilaisista keski-Aasian paimentolaisista, vaan alueella aiemmin asuneista populaatioista. Espanjalaiset polveutuvat enimmäkseen Iberian niemimaata jo ennen Rooman valtakuntaa asuttaneista ihmisistä, mutta puhuvat romaanista espanjaa jne. jne.

Kaikki historiallisella ajalla valtionhallinnon avulla tapahtuneita kielenvaihtoja.

Mihin perustuu väite että englanti olisi levinnyt Brittein saarilla ilman väestön enemmistön vaihtoa? Irlannissa ja Walesissa kyllä, mutta että Englannissa tai Etelä-Skotlannissa...

Perimän tutkimiseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/English_people

genetic testing has proven that "75% of British and Irish ancestors arrive[d] between 15,000 and 7,500 years ago" (that is, long before the arrival of the Anglo-Saxons, and even before that of the Celts).[

Tämä olikin itselleni aivan uutta, vaikka Wikiä tuleekin usein luettua.

Naaman perusteella oletin että Britannian työväenluokka on enimmäkseen kelttiläistä perää, kun tuppaavat näyttämään samalta kuin irlantilaiset. Yläluokka taas on melko eri näköistä, joten oletin heidän olevan enimmäkseen anglosakseja tai normanneja. Ja itseasiassa taidan olettaa edelleen, sillä se täyttää tuon 25%:n aukon.

Tämä itse asiassa vihjaa, että suurin osa brittein saarten asukkaiden perimästä on peräisin populaatiolta, joka asui saarilla jo ennen kelttiläisten kieltenkin saapumista. Todennäköisesti sama pätee mm. Ranskaan, mikä tarkoittaisi, että ko. maissa kielenvaihtoja olisi tapahtunut ainakin kahdesti ilman väestön enemmistön vaihtumista.

Näemmä juu.

Indoeurooppalaisten kielten varhaiseen leviämiseen liittyy tietty narsistis-kriminaalinen asenne: he olivat arojen paimentolaisia, joiden karjalle oli ilmaista apetta tarjolla maata viljelevien kansojen pelloilla. Indoeurooppalaisten varhaiseen levittäytymiseen näkyy kaikkialla liittyvän laajamittainen aiempien maanviljelykulttuurien alistaminen ja niiden kaupunkien tuhoaminen. Ns. eliittidominanssi eli asettuminen yläluokaksi maanviljelijöiden keskuuteen on toiminut väylänä indoeurooppalaisen kielen leviämiselle.

Tämä vaikuttaa uskottavalta sikälikin että Euraasian keskusarolta tuli aina tuliaseiden keksimiseen saakka epäsäännöllisen säännöllisesti aggressiivisten paimentolaiskansojen vyöryjä niin Eurooppaan kuin Kiinaankin.

Malloryn klassikkoteoksen In Search of the Indo-Europeans voi ladata täältä:
http://ebook3000.com/J--P--Mallory-_-In-Search-of-the-Indo-Europeans--Language--Archaeology--and-Myth_36083.html

Jep, kiitos. Pitää lukea joskus.

[Kimmo Pirkkala]

Kaikki historiallisella ajalla valtionhallinnon avulla tapahtuneita kielenvaihtoja.

Noniin, tässähän on se paradoksi, että ei dokumentaatiota kielenvaihdosta löydy tietenkään esihistorialliselta ajalta. Vain historialliselta ajalta on siis suoria todisteita. Tosin, kuten todettu, välillisesti kielen vaihto on aika vedenpitävästi pääteltävissä monin paikoin tapahtuneeksi kielitieteen ja perinnöllisyystieteen keinoin. Ts. kielitiede kertoo kielen alueella vaihtuneen ja perinnöllisyystiede kertoo että suurin osa väestöstä ei ole vaihtunut. Näin on käynyt esimerkiksi lähes koko Euroopassa, jossa indoeurooppalaisia kieliä puhutaan. Populaation perimä on enimmäkseen vanhempaa perua kuin indoeurooppalaiset kielet Euroopassa.

[Jaska]

Et siis tiedä, mitä kieltä he puhuivat, mutta kuitenkin väität, etteivät he puhuneet uralilaista kieltä?

Mietipä nyt vähän. Miten me voisimme tietää, millä nimellä kivikauden asukkaat kutsuivat omaa, kauan sitten kadonnutta kieltään? Emme mitenkään. Siksi meidän pitää kutsua sitä keinotekoisella nimellä "paleoeurooppalainen kieli".

Sen sijaan me tiedämme, milloin kantaurali alkoi levitä Volgan–Uralin alueelta, ja se tapahtui vasta pronssikauden taitteessa. Niinpä me tiedämme myös sen, että kivikauden Suomessa ei ole voitu puhua uralilaista kieltä. Lue ne antamani linkit niin sinäkin tiedät.

Suurin osa kielitieteilijöistä on sitä mieltä, että suomalais-ugrilainen kantakieltä ei ole sen kehittyessä puhuttu nyky-Suomen alueella, mutta mikäli se on totta, jää siltikin vielä se mahdollisuus, että nykyiset itämerensuomalaiset kielet tänne levitessään syrjäyttivät jonkun varhaisemman uralilaisen kielimuodon.

Mahdollisuus on kuitenkin lähes olematon, koska saamen ja itämerensuomen alle jäänyt substraattikieli on koostunut aivan vieraista epäuralilaisista sanoista, joissa on vieraita epäuralilaisia äännepiirteitä. Käytännössä ei siis ole mahdollisuuksien rajoissa, että täällä olisi kivikaudella puhuttu uralilaista kieltä.

[possu]

Kaarinasta löytyi aika vanha kirkko.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013090417447501_uu.shtml

[Pyöräilijä]

Kielen lisäksi varhaissuomalaisiin liittyy toinen arvoitus: miesten ja naisten erigeeninen alkuperä.

Geenitutkimuksen kautta on saatu selville, että suomalaisten naisten geneettinen polku kulkee Suomeen läntistä tietä nykyisen Keski-Europan kautta. Suomalaisten miesten geneettinen retki polveilee tänne sen sijaan melko suoraan idästä.

Genettistä pooliamme sekoittaa myös tieto, että länsisuomalaisten ja itäsuomalaisten geeniperimät poikkeavat enemmän keskenään kuin useimmat erikieliset kansat toisistaan Euroopassa. Ero lienee suurempi kuin esimerkiksi geneettinen ero hollantilaisten ja ruotsalaisten välillä. 

Lienee todella niin, että suomalaisugrilainen kantakieli on syrjäyttänyt Suomessa puhutun varhaiskielen. Tästä alkukielestä meillä ei ole tietenkään enää mitään tietoa, mutta Tieteen päiviltä muistan keskustelun, jossa kerrottiin pari mahdoillista esimerkkiä suomalaisten varhaiskielestä.

Saimaa ja Päijänne ovat sanoja, jotka luultavasti periytyvät ajalta ennen suomalaisugrilaista kantakieltä. Saimaalle ja Päijänteelle ei löydy suomen kielen etymologiasta minkäänlaista kantasanaa tai kantamerkitystä.   

[elukka]

Kaarinasta löytyi aika vanha kirkko.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013090417447501_uu.shtml

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aurajoen%20varrelta%20l%C3%B6ytyi%20muinaiskirkko-7824

Eiköhän Suomen esikristillisen ajan kritiikiltä mennyt pää poikki?
Alla historia yllä todiste

1000-luvun puoliväli. Lähetysaika (ristiretkiaika) alkaa. Maamme kristillistyy vähitellen. Alkuaan kreikasta tulleet lainasanat risti ja pappi todistavat kristinuskon tulleen Suomeen Itä-Roomasta. Kristinusko on vahvaa Kalannin seudulla ja 1100-luvun puoliväliin mennessä koko läntinen Suomi on pääosin siirtynyt kristilliseen hautauskäytäntöön. Pakanalliset hautaukset jatkuvat kuitenkin paikoittain mahdollisesti jopa 1200-luvulle asti, mm. Nousiaisissa. Läntinen Suomi on esineellisen kulttuurinsa suhteen yhtenäinen, Häme kristillistyy samaan aikaan kuin Varsinais-Suomikin. Karjalaan muodostuu oma itään päin suuntautunut kulttuurinsa, Pohjanmaa (Kainuu) ja nimistönsä perusteella myös Ahvenanmaa kuuluvat länsisuomalaiseen kulttuuripiiriin.

1042. Venäjän suuriruhtinaan Jaroslavin poika Vladimir, Novgorodin ruhtinas, hyökkää yhdessä novgorodilaisten kanssa suomalaisia vastaan. Todennäköisesti hyökkäys kohdistuu Karjalaan, joka tämän jälkeen alkaa muodostua omaksi, Länsi-Suomesta erilliseksi kulttuurikokonaisuudeksi.

1000-luvun puoliväli Ruotsin kuningas Emundin poika Anund hyökkää Suomeen, mutta suomalaisten myrkytettyä kaivot hänen sotajoukkonsa tuhotaan ja Anund saa surmansa.

1000-luvun jälkipuolisko Ns. Nestorin kronikka mainitsee luetellessaan pohjoisen Euroopan kansoja Suomesta vain jäämit (jam), joihin he siis tässä vaiheessa vielä laskevat ilmeisesti mukaan myös varsinaissuomalaiset ja karjalaiset.

1123. Venäjän suuriruhtinaan Mstislavin poika Vsevolod, Novgorodin ruhtinas hyökkää novgorodilaisten kanssa suomalaisia (jem) vastaan.

1142. Länsisuomalaiset (jem) hyökkäävät Novgorodin alueelle.

1143. Karjalaiset (korela) hyökkäävät meritse länsi-suomalaisia (jem) vastaan, mutta pakenevat menetettyään kaksi laivaa. Karjala mainitaan nyt venäläisissä kronikoissa ensi kerran omana, muista suomalaisista erillisenä kulttuurina ja kansana.

1149. Länsisuomalaiset (jem) hyökkäävät tuhannen miehen sotajoukolla vatjalaisten alueelle. Novgorodilaiset tuhoavat suomalaisten sotajoukon.

1154. Arabialainen maantieteilijä Al-Idrisi kertoo Suomen (Fymark) kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.

1164. Ruotsalaiset hyökkäävät laivastollaan Laatokalle, mutta kärsivät tappion novgorodilaisia vastaan. Samalta vuodelta on säilynyt Upsalan arkkipiispan alaisten hiippakuntien luettelo. Suomea ei siinä mainita.

1171 tai 1172. Gravis admodum -asiakirja, josta käy ilmi, että Suomessa on ollut ruotsalainen sotajoukko auttamassa suomalaisia vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Tämä on saattanut antaa perustan myöhemmin sepitetyille tarinoille ns. ensimmäisestä ristiretkestä.

1186. Novgorodilaiset hyökkäävät länsisuomalaisia (jem) vastaan.

1187. Pakanat (joko karjalaiset tai virolaiset) tuhoavat Ruotsin tärkeimmän kaupungin Sigtunan. Ruotsin arkkipiispa ja jaarli saavat samalla surmansa.

1189. Ruotsin hiippakuntien luettelo. Suomea ei mainita.

1191. Novgorodilaiset hyökkäävät laivoilla yhdessä karjalaisten kanssa länsisuomalaisia (jem) vastaan. Samana vuonna tanskalaiset tekevät laivastosotaretken Suomeen.

1192. Ruotsin hiippakuntien luettelo. Suomea ei mainita.

Noin 1200. Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.

1200-luku. Novgorodista löydetty tuohikirje sisältää ensimmäisen tunnetun suomenkielisen (karjalan murretta) tekstin.

1202. Tanskalaisten sotaretki Suomeen.

1209. Ex tuarum -asiakirja, jossa valtuutetaan Tanskan arkkipiispa vihkimään Suomen piispaksi aviotonta syntyperää oleva mies. Häntä on edeltänyt toinen, tässä vaiheessa jo kuollut mies Suomen piispanistuimella. Suomen mainitaan kääntyneen kristinuskoon "äskettäin muutamien ylhäisten miesten (tanskalaisten Sunenpoikien) huolenpidon avulla", mikä arkeologisten löytöjen perusteella on liioittelua. Suomi on siirtynyt kristilliseen hautauskäytäntöön jo huomattavasti aiemmin.

1215. Nälänhätä Novgorodissa.

1220-luku. Snorri Sturluson kertoo Ynglinga-saagassaan Ruotsin ja Suomen hallitsijasukujen välisistä sodista ja avioliitoista.

1221. Paavi antaa Suomen piispalle valtuudet kieltää lähellä asuvia kristittyjä purjehtimasta vieressä asuvien raakalaiskansojen (ilmeisesti karjalaiset ja venäläiset) luokse ja viemästä heille elintarvikkeita ja muuta tarpeellista, koska nämä vainoavat suomalaisia.

1227. Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodinpoika lähtee meren yli sotaretkelle länsisuomalaisia (jem) vastaan, missä yksikään Venäjän ruhtinaista ei ollut aikaisemmin pystynyt oleskelemaan, ja ottaa niin suuren joukon vankeja, että osa oli surmattava ja osa päästettävä vapaaksi. Samana vuonna ruhtinas Jaroslav kastattaa paljon karjalaisia. Niin ikään samana vuonna saksalaiset kukistavat Viron viimeisen vapaan osan, Saarenmaan.

1228. Länsisuomalaiset (jem) tekevät kesällä yli 2000 miehen laivastolla sotaretken Laatokalle venäläisiä vastaan. Laivasto kuitenkin tuhoutuu ja vain harvat pääsivät pakenemaan, sillä venäläiset sulkevat pakotien Nevalla.

1229. Suomalaiset alistuvat paavin suojelusvaltioksi ja luovuttavat vanhat pakanalliset kulttimaansa kirkolle. Paavi puolestaan kieltää ruotsalaisia ahdistelemasta suomalaisia, samoin hän kieltää länsimaisen kaupan Novgorodiin, kunnes nämä lakkaavat vainoamasta suomalaisia. Tuomiokirkko siirretään Turun Koroisiin ("vanhaan Turkuun").

1230. Novgorodissa ankara nälänhätä.

1231. Länsimaiset kauppiaat pelastavat Novgorodin nälänhädästä tuomalla viljaa.

1230-luku. Orkneyinga-saagan johdannossa "Fundinn Noregrissa" kerrotaan Suomen ja Kainuun, jota sanotaan Jättiläisten maaksi, kuninkaista ja siitä miten erään Suomen ja Kainuun kuninkaan pojat ovat aikanaan valloittaneet Norjan, joka on sitten saanut nimensä Suomen kuninkaan pojasta Norrista. Kertomuksen mukaan sekä Norjan kuninkaat että Orkneysaarten jaarlit, Normandian herttuat ja sitä kautta Englannin kuninkaat polveutuvat Suomen ja Kainuun kuninkaista.

1232. Paavi määrää Liivinmaan Kalpaveljet suojelemaan Suomea. Baldvin Alnalaisesta tulee paavin legaatti Suomessa sekä Virossa, Liivinmaalla, Kuurinmaalla ja Semgallenissa ja siten täkäläinen korkeimman vallan käyttäjä.

1233. Saksalaiset Liivinmaan Kalpaveljet hyökkäävät salakavalasti Virossa sikäläisen paavillisen suojavaltion kimppuun ja valloittavat sen julmasti. Baldwin Alnalaisen valta raukeaa Baltiassa tyhjiin.

1234. Vilhelm Modenalaisesta paavin legaatti Suomeen, Viroon, Liivinmaalle, Kuurinmaalle, Semgalleniin, Preussiin ja Gotlantiin. Suomen piispa Tuomas lahjoittaa Maskun pitäjästä aiemmin pakanalliselle kultille omistetun maa-alan kappalaiselleen Vilhelmille.

1236. Baltiassa puhkeaa kapina Kalpaveljien kärsittyä murskatappion liettualaisia vastaan.

1237. Hämeessä puhkeaa kapina, joka kuitenkin ilmeisesti sovitaan rauhanomaisesti samalla tavoin kuin Saarenmaan kapinakin.

1240. Ruotsalaisten, norjalaisten, varsinaissuomalaisten (sum) ja hämäläisten (jem) sotaretki Nevalle. Venäläiset torjuvat hyökkäyksen. Varsinaissuomalaiset mainitaan tässä yhteydessä venäläisissä lähteissä ensimmäisen kerran erikseen hämäläisistä, mikä lienee ainakin osin Hämeen kapinan vaikutusta.

1241. Ruotsin kaikkien piispojen luettelo. Suomen piispaa ei mukana.

1242. Saksalaiset kärsivät tappion venäläisille Peipsijärven taistelussa.

1244. Vilhelm Sabinalainen, aiemmin Modenan piispa, uudestaan paavin legaatiksi Suomeen, Baltiaan, Preussiin, Gotlantiin ja Öölantiin.

1245. Suomen piispa Tuomas eroaa virastaan. Suomen hengellisen johtoaseman saa dominikaanien Daakian provinssin priori.

1248. Suomen piispa Tuomas kuolee Gotlannissa. Vilhelm Sabinalainen vahvistaa Suomen papistolle oikeuden testamentata omaisuutensa. Ruotsin hiippakuntien luettelo. Suomi ei ole siinä mukana.

Ruotsin vallan aika (1249-1809)
1249. Paavi Innocentius IV ottaa suomalaiset paavin suojelukseen (27. samaan tapaan kuin Paavi Gregorius IX vuonna 1229. Birger jaarli valloittaa Suomen. Uusi ruotsalainen piispa Bero luovuttaa suomalaisten veron Ruotsin kuninkaalle. Dominikaanit saapuvat Suomeen.

1250. Ruotsin kuningas Eerik Eerikinpoika Sammalkieli kuolee 34-vuotiaana. Hänen sisarensa ja Birger jaarlin poika Valdemar valitaan Ruotsin kuninkaaksi.

1250-luku. Ruotsinvallan tueksi etenkin Suomen rannikoille ja Ahvenanmaalle tuodaan Ruotsista uutta pääosin miesvaltaista väestöä, joka asettuu asumaan suomalaisten entisille asuinsijoille ja sekoittuu samalla paikalliseen väestöön. Suomen ruotsinkielinen asutus saa näin alkunsa. Ryhdytään laatimaan kansainvälisten mallien mukaan Pyhän Eerikin legendaa ja sepitetään kertomus ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen. Aloitetaan Turun ja Hämeen linnojen rakentaminen.

1253. Suomen piispa (Bero) mainitaan ensimmäistä kertaa Ruotsin piispojen joukossa.

[Kimmo Pirkkala]

Kielen lisäksi varhaissuomalaisiin liittyy toinen arvoitus: miesten ja naisten erigeeninen alkuperä.

Tämä siis suorien isä- ja äitilinjojen osalta, jotka edustavat enemmän tai vähemmän rajallista otosta esi-isistämme ja -äideistämme.

[Emo]

Lisää kiinnostavasta aiheesta:


Professori: Kirkkolöytö muuttaa historiaa

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/12378-professori-kirkkoloeytoe-muuttaa-historiaa

Aurajoen varresta löytynyt kirkkorakennus on ensimmäinen Suomesta löytynyt seurakuntajärjestelmää vanhempi yksityiskirkko, sanoo Turun yliopiston arkeologian dosentti, professori Markus Hiekkanen. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksilla tehty löytö osoittaa Hiekkasen mukaan selkeästi, kuinka Suomi oli tuohon aikaan yhteydessä muihin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan.

Varhaisia kirkkoja on etsitty hänen mukaansa vuosikymmeniä.

– Niitä on arveltu olleen olemassa 1900-luvun alusta lähtien ja monta kertaa on luultu, että sellainen olisi löydetty, mutta näin ei ole käynyt. Kirkkoja lienee aiemmin osittain etsitty vääristä paikoista kuten pakanallisten kalmistojen kohdalta. Olen itse esittänyt sellaisen hypoteesin, että kirkkorakennukset olisivat kuuluneet varakkaan isännän omistamaan taloryhmään kalmiston sijaitessa muualla. Myöhemmin ne ovat houkutelleet ympärilleen myös hautoja, Hiekkanen sanoo.

Suomessa 1100-luku oli vielä esihistoriallista aikaa, josta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä juuri lainkaan. Seurakuntarakennetta edeltävistä yksityiskirkoista on saatu tietoa aiemmin Saksasta, Tanskasta ja Etelä-Ruotsista. Hiekkasen mukaan kirkkojen rakentajat olivat varakkaita talojen isäntiä.

– Nyt löytynyt kirkkorakennus on hyvin pieni, sen sisään on mahtunut ihmisiä hyvin vähän. Tuona aikana kirkkoihin ei myöskään otettu muita kuin talon omistajat ja heidän sukunsa. Suomen oloista ei paljoa tiedetä, mutta mikäli tuolloin oli piikoja ja renkejä, heillä tai orjilla ei ole ollut kirkkoon asiaa. Se millainen pappi kirkossa on toiminut, on Hiekkasen mukaan todennäköisesti riippunut isännän varallisuustasosta.

– Onko palkattu oma pappi vai onko pappi ollut esimerkiksi kiertävä, jolloin hänellä olisi ollut useita yksityiskirkkoja hoidettavanaan ja talolliset olisivat maksaneet hänelle toimituksista. Katoliset riitit olivat 1100-luvulla ehtineet kehittyä lähes tuhannen vuoden ajan. Hiekkasen mukaan Aurajoen varrelta löytyneen katolisen kirkon messussa on melko varmasti ollut piirteitä, jotka olisivat tunnistettavissa tänäkin päivänä.

– Esimerkiksi messun latinankieliset liturgiset tekstit, ehtoollinen ja kaste ovat olleet olemassa jo 300-luvulla. Latina ei tuolloinkaan ollut ainoa kieli, jota kirkossa kuultiin. Erinäisiä asioita kuten 10 käskyä ja uskontunnustus piti sanoa kansankielellä. Jumalanpalveluksen kansankielisestä saarnasta annettiin määräys 1400-luvun alussa.

Hiekkasen mukaan 1100-luvun Suomea tunnetaan lähinnä hautauskulttuurin perusteella. Kirkon löytöpaikan kulttuuri näyttäytyy niiden valossa hänen mukaansa aika lounaissuomalaisena.

– Kirkkolöytö muuttaa Suomen ei-kirjoitettua historiaa. Sen ajan organisaatiotaso nousi yhdellä hyppäyksellä aivan toiselle tasolle kuin aiemmin. Tutkimuksellisesti tämä antaa uudet mahdollisuudet etsiä lisää varhaisten kirkkojen jäänteitä. Olen nähnyt paikan vasta kahteen kertaan. Ennen käyntejä olin kriittinen, mutta vakuutuin asiasta paikan päällä.

Aurajoen varrelta löytyi Suomen vanhin kirkko

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/12375-aurajoen-varrelta-loeytyi-suomen-vanhin-kirkko

Turun läheltä, Kaarinan Ravattulasta on löydetty Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännökset. Turun yliopiston tekemissä arkeologisissa kaivauksissa alueelta (kuvan metsäsaareke) paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus.

Turun yliopiston mukaan pituudeltaan noin kymmenmetrinen ja leveydeltään kuusimetrinen kirkkorakennus on varhaiskeskiaikaisen romaanisen rakennustyylin ja esinelöytöjen perusteella ajoitettu 1100-luvulle. Keskiajan alkuun ajoitetun hautausmaan keskeltä löytyneessä rakennuksessa on ollut erillinen runkohuone ja tätä kapeampi kuoriosa. Tutkimuksissa kirkon itäreunalta löydettiin myös alttarin kiviset perustukset.

"Löytö on ainutlaatuinen Suomessa. Tällaisia paikkoja on etsitty 150 vuoden ajan tuloksetta. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt. Kaarinasta nyt löytynyt kirkollinen rakennus on ajalta ennen tunnettua seurakunnallista järjestäytymisvaihetta. Kirkko on todennäköisesti toiminut läheisen kylän asukkaiden yksityis- tai kyläkirkkona 1200-luvun alkupuolelle asti", yliopiston tiedotteessa todetaan.

Löytöalue on Aurajoen rannalla muutaman kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta. Kirkkorakennuksen ikää ja käyttöaikaa tarkennetaan Turun yliopiston mukaan yksityiskohtaisemmin syksyn ja talven kuluessa.

Turun yliopiston tiedote luettavissa täältä.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/aurajoen-varrelta-paljastui-arkeologinen-suurloyto-suomen-vanhin-kirkko.aspx


Hienoa, että todisteitakin alkaa vihdoin löytyä!
Näin ne vihollisen propagandat "mongolisuomalaisista"  ja muut väärennetyt historiankirjoitukset pikkuhiljaa kaatuvat!

[normi]

Hienoa, että todisteitakin alkaa vihdoin löytyä!
Näin ne vihollisen propagandat "mongolisuomalaisista"  ja muut väärennetyt historiankirjoitukset pikkuhiljaa kaatuvat!

Myöskin propaganda miekkalähetyksestä ja ristiretkestä Suomeen saivat kolauksen. Onhan se kommareille ja ateisteille ja viheriäisille ikävää, että esi-isänsä ovat mitä todennäköisimmin kääntyneet ihan vapaaehtoisesti.

[elukka]

miekkalähetit tulivat motiivina, noh, follow the money

tuo kirkko oli tuolla kauan, kenties 150 vuotta ennen ryöstömurhaaja Birger Jaarlia.

Birgerin aikaa on kirjattu muistaakseni Vatikaanissa asti ja siellä asti on murehdittu, että miekkalähetys nimenomaan tuhosi kristillisen uskon Suomessa, eikä lisännyt sitä. Lähde oli jokin nettisivu, ja varmistamaton. Tosin samanlaiset lähteet ovat usein tulleetkin todeksi....

[Kimmo Pirkkala]

Kyllähän se nyt on ollut vallitseva käsitys suurinpiirtein aina, että Varsinais-Suomi oli kristittyä jo pitkään ennen Birger Jaarlin Hämeeseen suorittamaa ristiretkeä. Ja varhaisimmat kristityiksi tulkitut hautalöydöt ovat varhaisempia kuin 1100-luvulta. Joten en nyt käsitä mitä mullistavaa tuossa löydössä on ja mitä käsityksiä se nyt muuttaa? Vuonna 1100 kristinusko oli vahvasti levinnyt Varsinais-Suomeen, se tiedettiin jo.

Ei-kirjoitettu historia on muuten esihistoriaa. Outo sanavalinta.

[elukka]

Kyllähän se nyt on ollut vallitseva käsitys suurinpiirtein aina, että Varsinais-Suomi oli kristittyä jo pitkään ennen Birger Jaarlin Hämeeseen suorittamaa ristiretkeä. Ja varhaisimmat kristityiksi tulkitut hautalöydöt ovat varhaisempia kuin 1100-luvulta. Joten en nyt käsitä mitä mullistavaa tuossa löydössä on ja mitä käsityksiä se nyt muuttaa? Vuonna 1100 kristinusko oli vahvasti levinnyt Varsinais-Suomeen, se tiedettiin jo.

Ei-kirjoitettu historia on muuten esihistoriaa. Outo sanavalinta.

Kyllä minäkin tuo tiesin, mutta sama suomalainen kansa, joka uskoo suvaitsevaisuuteen ja pakkoruotsiin, ei ole tuota edes kuullut. Ei YLE, ei pravda eikä kouluhistoria sitä kerro!

[Kimmo Pirkkala]

^Höpsis. Keskivertosuomalainen kyllä ensinnäkin tietää, että (läntinen) kristinusko tuli Suomeen (luonnollisesti) lännestä ja niinollen Varsinais-Suomeen ennen Hämettä. Kyllä se löytyy ihan koulukirjoistakin, kolme ristiretkeä Suomeen; Henrik Varsinais-Suomeen, Birger Jaarli Hämeeseen ja Torkkeli Knuutinpoika Karjalaan. Näistä ensimmäisen historiallisuus on koko lailla kyseenalainen ja jo pitkään on tiedetty ja myös opetettu, että sen totuusarvo on vähän niin ja näin ja arkeologinen evidenssi kertoo vastaansanomattomasti, että kristinusko oli levinnyt Suomeen jo ennen ensimmäisen ristiretken ajankohdaksi väitettyä vuotta 1155 ja varsinkin ennen Birger Jaarlin retkeä, joka tapahtui vasta sata vuotta myöhemmin. Olisit ollut hereillä koulussa, niin ei tarvitsisi luulla salaliitoista, kyllä tämä historiantunnilla ja -kirjoissa opetettiin.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen

[Emo]

^ Melko huonosti ristiretket on koulussa opetettu ja opittu, koska erään suuren suomalaisen kansanosan uhrius tuntuu nykyäänkin lepäävän näiden hyytävien ristiretkitarujen varassa. Jopa minua henkilökohtaisesti on kehoitettu sanoutumaan irti ristiretkistä useaan otteeseen!    Ikäänkuin olisin 1100- ja 1200-luvuilla kovastikin retkeillyt!

[elukka]

^Höpsis. Keskivertosuomalainen kyllä ensinnäkin tietää, että (läntinen) kristinusko tuli Suomeen (luonnollisesti) lännestä ja niinollen Varsinais-Suomeen ennen Hämettä. Kyllä se löytyy ihan koulukirjoistakin, kolme ristiretkeä Suomeen; Henrik Varsinais-Suomeen, Birger Jaarli Hämeeseen ja Torkkeli Knuutinpoika Karjalaan. Näistä ensimmäisen historiallisuus on koko lailla kyseenalainen ja jo pitkään on tiedetty ja myös opetettu, että sen totuusarvo on vähän niin ja näin ja arkeologinen evidenssi kertoo vastaansanomattomasti, että kristinusko oli levinnyt Suomeen jo ennen ensimmäisen ristiretken ajankohdaksi väitettyä vuotta 1155 ja varsinkin ennen Birger Jaarlin retkeä, joka tapahtui vasta sata vuotta myöhemmin. Olisit ollut hereillä koulussa, niin ei tarvitsisi luulla salaliitoista, kyllä tämä historiantunnilla ja -kirjoissa opetettiin.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen

HÖPSIS ITSELLESI
Lue se aikaisempi linkki ja opi siitä suomalaisuuden liiton historia sivuilta jotain.

Samoin kerroppa mistä ilmansuunnasta tulevat sanat Turku, Risti, pappi ja Raamattu.
Lopeta se aikuisiän nukkuminen ja koettaisit hieman sivistyä historian saralla tuosta puutteelisesta kouluhistoriasta etiäppäin.

Sinähän toistat niinkuin papukaija koulun kirjoja.
Muistelempa, että muinaispakanasuomen historia oli kuvien kera 2:ssa sivussa minun koulukirjoissani. Jo on j-lauta oltava salaliitto, jos vanhentunutta ja vihreellistäkin käsitystä suomalaisten esi-isien historiasta annetaan vain 2 sivua. Asia on mielipiteistä kiinni, mutta minä kutsun tuota ainakin kansalliseksi häpeäksi.

[Griffinvaari]

Elukka on kyllä oikeassa ainakin 50-luvun kouluopetuksen suhteen, suomen historia alkoi ristiretkistä ja opetus oli uskonnon tunnustuksellinen fundamentaalinen lisä.Eikä vika tainnut olla opettajassa.

[rapa-nuiv]

Saimaalle ja Päijänteelle ei löydy suomen kielen etymologiasta minkäänlaista kantasanaa tai kantamerkitystä.   

  Pääjännettä pitkin hämäläiset soutelivat keskiajan alussa metsästysmailleen yläsavoon.

Suomen alueelta- eikä muuten mistään muualtakaan- ei löydy sitten yhtä ainoaa todistetusti esihistoriallista paikannimeä. Ei voi löytyä, koska esihistoriallisia dokumentteja ei määritelmän mukaisesti ole.
  Paikannimivertailu todistaa aina sen, mitä sillä on lähdetty todistamaan.
Kun nykyään on monikulttuurimarxismi muotia, niin luonnollisesti sitä tukevia todisteita löytyy.

[PROTOTYPE]

JATKAKAA TIETONIEKAT KIRJOITTELUA.

TÄMÄ AIHEPIIRI ON HOMMAN PARHAITA JUURI NYT.

KÖSSÖNÖM

[Kimmo Pirkkala]

^Höpsis. Keskivertosuomalainen kyllä ensinnäkin tietää, että (läntinen) kristinusko tuli Suomeen (luonnollisesti) lännestä ja niinollen Varsinais-Suomeen ennen Hämettä. Kyllä se löytyy ihan koulukirjoistakin, kolme ristiretkeä Suomeen; Henrik Varsinais-Suomeen, Birger Jaarli Hämeeseen ja Torkkeli Knuutinpoika Karjalaan. Näistä ensimmäisen historiallisuus on koko lailla kyseenalainen ja jo pitkään on tiedetty ja myös opetettu, että sen totuusarvo on vähän niin ja näin ja arkeologinen evidenssi kertoo vastaansanomattomasti, että kristinusko oli levinnyt Suomeen jo ennen ensimmäisen ristiretken ajankohdaksi väitettyä vuotta 1155 ja varsinkin ennen Birger Jaarlin retkeä, joka tapahtui vasta sata vuotta myöhemmin. Olisit ollut hereillä koulussa, niin ei tarvitsisi luulla salaliitoista, kyllä tämä historiantunnilla ja -kirjoissa opetettiin.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen

HÖPSIS ITSELLESI
Lue se aikaisempi linkki ja opi siitä suomalaisuuden liiton historia sivuilta jotain.

Samoin kerroppa mistä ilmansuunnasta tulevat sanat Turku, Risti, pappi ja Raamattu.
Lopeta se aikuisiän nukkuminen ja koettaisit hieman sivistyä historian saralla tuosta puutteelisesta kouluhistoriasta etiäppäin.

Ensinnäkin: Minä sanoin, että läntinen kristinusko tuli lännestä. En puhunut kristinuskon käsitteistöstä yleisesti. Tuskin sinäkään väität, että roomalaiskatolinen uskonto olisi meille tullut idästä?

Se on sitten eri asia, mistä päin tuli varhaisin kosketus kristinuskoon. Etymologinen todistusaineisto viittaa siihen, että idästä, mutta etymologia ei todista kristinuskon leviämisestä, ainoastaan käsitteistön omaksumisesta. Se, että muinaissuomalainen tunsi sanat "pappi" tai "risti" ei todista hänen olleen kristitty yhtään enempää kuin se, että minun tuntemukseni sanojen "imaami" ja "koraani" merkityksestä todistaa minun olevan muslimi. Yleissivistyneelle suomalaiselle se ei ole mikään uutinen. Onko tuossa muinaiskirkkolöydössä jotain evidenssiä, joka viittaisi sen olleen nimenomaan kreikkalaiskatolinen tai nimenomaan roomalaiskatolinen kirkko?

Ellei ole, niin se ei muuta vallitsevia käsityksiä kristinuskon tulosta ja sen ajankohdasta Suomeen. Ja tuskin muuttaisi vaikka olisikin, sillä tiedämme että molemmista suunnista on kristinuskoa Suomeen tullut. Ensin voimakkaammin ilmeisesti idästä ja sen jälkeen voimakkaammin lännestä.

Muistelempa, että muinaispakanasuomen historia oli kuvien kera 2:ssa sivussa minun koulukirjoissani. Jo on j-lauta oltava salaliitto, jos vanhentunutta ja vihreellistäkin käsitystä suomalaisten esi-isien historiasta annetaan vain 2 sivua. Asia on mielipiteistä kiinni, mutta minä kutsun tuota ainakin kansalliseksi häpeäksi.

Minulle on yllätys, että muinaispakanasuomen historiasta saadaan tekstiä edes kahden sivun edestä, sillä jos tekisit nyt ensinnäkin käsitteistön tutuksi itsellesi:
Historia = se menneisyyden jakso, jolta löytyy kirjallisia lähteitä todistamaan menneisyyden tapahtumia
Esihistoria = arkeologiaan ja välillisiin todisteisiin nojaava menneisyyden jakso, jolta ei löydy kirjallisia lähteitä.

Suomen menneisyys ennen kristinuskoa lukeutuu 99,99-prosenttisesti esihistorian piiriin, jolta kirjalliset lähteet ovat hajanaisia mainintoja roomalaisten, katolisen kirkon tai arabien lähteistä. Itse Suomesta kirjallisia lähteitä ei esikristilliseltä ajalta tietenkään löydy.

Ei voi olla muinaispakanasuomen historianopetusta, sillä muinaispakanasuomella ei ole historiaa.