Suomen esikristillinen historia

[M.K.Korpela]

Tässä kun lukee tätä ketjua, törmää väkisinkin kielitieteellisen argumentoinnin asiantuntemukseen. Mutta sitä ennen ...

Kuvassa on ilmiselvästi valkoihoinen tyttö jonkinlaisessa kansallispuvussa ....

(http://farm5.static.flickr.com/4107/4847453322_178c29beca.jpg)

... ja tästä voidaankin sitten ryhtyä arvuuttelemaan mistä likka on kotoisin. Olisiko kenties baltti tai puolalainen ..? Eurooppalaista alkuperää kuitenkin joka tapauksessa. Pieleen - kyseessä on tyttö Kalasha-heimosta Pakistanissa..

Heimosta on tiettävästi väännetty kättä. Häkellyttävä yhdennäköisyys eurooppalaisten kanssa väkisinkin vie ajatukset jonkinlaiseen kansanvaellukseen, pakkosiirtoon tahi joka tapauksessa sellaiseen tapahtumaan, jonka tuloksena  on syntynyt eurooppalaisperäisen väestön enklaavi. Kalashia on yritetty selittää Aleksanteri Suuren jälkeläisinä, ja ajalta ennen internettiä taruja on varmasti ollut x versiota. Viimeisin tutkimus kuitenkin näyttää, että tämä vänkääminen sittenkin taitaa mennä pieleen:

In the recent study: "Worldwide Human Relationships Inferred from Genome-Wide Patterns of Variation (2008)", geneticists using more than 650,000 single nucleotide polymorphisms (SNP) samples from the Human Genome Diversity Panel, found deep rooted lineages that could be distinguished in the Kalash. The results showed them not only to be distinct, but perfectly clustered within the Central/South Asian populations at (K = 7). The study also showed the Kalash to be a separated group, with having no membership within European populations.[42]

Tutkimuksia tietysti tulee vielä uusia, mutta tällä hetkellä näyttää siltä että euro-vänkäämisen tappioon kallistuva tulos on ymmärretävä sikäli, että loppujen lopuksi intialaiset ja pakistanilaiset ovat indoeurooppalaisia. Jos googlaa "Bollywood", kuvatulokset ovat hämäävän eurooppalaisen näköisiä näyttelijöitä joista osa menisi toisella vaatetuksella täydestä eurooppalaisina. Ei siis ole mitenkään poissuljettua, että indoeurooppalaisesta väestömassasta kehittyy heimo, jonka jäsenillä on eurooppalaiset kasvonpiirteet ja jonka keskuudessa esiintyy vaaleatukkaisuutta ja sinisilmäisyyttä huomattavassa laajuudessa. Paikallinen indoeurooppalainen väestö olisi siis "tuottanut" heimon täysin itse ilman että eurooppalaisia on ollut mailla halmeilla, täysin mahdollista.

Sitten takaisin tuohon asiantuntemukseen. Joku sanoi englanniksi näin että "expertise is the feeling of excellence right before total fiasco", asiantuntemus on se erinomaisuuden tunne juuri ennen täyttä fiaskoa. En tiedä miksi kielten evoluutio ei sekin voisi tuottaa hämääviä tuloksia. Sellaisia tuloksia joiden vain on aivan pakko osoittaa germaaninen tahi fenno-ugrinen kehityssuunta, Aivan vänkäämällä, ottamatta huomioon että jokin kieliasu tai kieliopillinen piirre on voinut kehttyä aivan omia aikojaan ilman että mitään on lainattu miltään vieraalta kansanryhmältä.

[Nikolas]

Kuvassa on ilmiselvästi valkoihoinen tyttö jonkinlaisessa kansallispuvussa ....

(http://farm5.static.flickr.com/4107/4847453322_178c29beca.jpg)

... ja tästä voidaankin sitten ryhtyä arvuuttelemaan mistä likka on kotoisin. Olisiko kenties baltti tai puolalainen ..? Eurooppalaista alkuperää kuitenkin joka tapauksessa. Pieleen - kyseessä on tyttö Kalasha-heimosta Pakistanissa..

Mikä on tuon kuvan alkuperäinen lähde? Wikipediasta se ei näköjään ollut kotoisin. Wikipedian artikkelin kuvissa näkyy mustatukkaisia ja myös iholtaan tummempia ihmisiä. Onko mahdollista, että tuossa sinun laittamassasi kuvassa olisi joku esimerkiksi venäläinen tai ukrainalainen tyttö, joka on vain pukeutunut kalashien vaatteisiin?

[M.K.Korpela]

Mikä on tuon kuvan alkuperäinen lähde? Wikipediasta se ei näköjään ollut kotoisin. Wikipedian artikkelin kuvissa näkyy mustatukkaisia ja myös iholtaan tummempia ihmisiä. Onko mahdollista, että tuossa sinun laittamassasi kuvassa olisi joku esimerkiksi venäläinen tai ukrainalainen tyttö, joka on vain pukeutunut kalashien vaatteisiin?

Se löytyi google-kuvahaulla "Kalasha people". Kuva ilmenee myös blogissa Wonders of Pakistan.

Kaikki on toki mahdollista, mutta kyllä näitä riittää:  National Gographic.

[Kimmo Pirkkala]

...loppujen lopuksi intialaiset ja pakistanilaiset ovat indoeurooppalaisia. Jos googlaa "Bollywood", kuvatulokset ovat hämäävän eurooppalaisen näköisiä näyttelijöitä joista osa menisi toisella vaatetuksella täydestä eurooppalaisina. Ei siis ole mitenkään poissuljettua, että indoeurooppalaisesta väestömassasta kehittyy heimo, jonka jäsenillä on eurooppalaiset kasvonpiirteet ja jonka keskuudessa esiintyy vaaleatukkaisuutta ja sinisilmäisyyttä huomattavassa laajuudessa.

Tästä ikäänkuin saa sellaisen käsityksen, että sinisilmäisyys tai vaaleatukkaisuus olisi ollut jotenkin indoeurooppalaista kantakieltä puhuneelle väestölle erityisen ominainen piirre. Näin tuskin on ja toisekseen indoeurooppalaista kantakieltä puhuneen väestön geeniperimä on häviävän pieni siinä valtavassa väestömassassa, joka nykyisin indoeurooppalaisia kieliä puhuu. Spektrin äärilaidoilla, kuten Intiassa ja toisaalta Ruotsissa se tuskin on enempää kuin muutaman prosentin luokkaa populaation perimästä.

Taas harhaudutaan sille pseudotieteilyn polulle, jossa kielitieteellä erehdytään perustelemaan populaatioiden perimää ja polveutumista. Indoeurooppalaisuus ei ole käytännöllisesti katsoen mitään muuta kuin kielisukulaisuutta.

[-PPT-]

Vaikka tämän ketjun aihe onkin historia niin jos päinvastoin spekuloidaan hieman tulevaisuutta kun nämä kieliasiat ovat tulleet esille niin onko kukaan muu samaa mieltä kanssani, että ei ole mitenkään mahdotonta, että 100v suomen kieli on kuihtunut samanlaiseen asemaan kuin esim irlannin, tai iirin, kieli on tänä päivänä?

Sitähän monet ovat panneet merkille kuinka suuret kielet jyräävät ja puskevat pienempiänsä kuoliaaksi. Jos jonkin pienen kielen puhujilla ei ole omaa kansallisvaltiota, jossa sen kielen puhujat muodostavat enemmistön niin se kieli on pitkässä juoksussa tuhoon tuomittu.

Jossain vaiheessa edes oma valtio ei suojaa pientä kieltä. Irlantilaisten alkuperäsikieli on siinä mielessä hyvä esimerkki kuinka enemmistökielikin saattaa alle 200 vuodessa kuihtua muutaman tuhannen ihmisen puhumaksi perinnemurteeksi. No, Irlannissahan oli 1840-luvulla suuri nälänhätä joka riipaisi nimenomaan köyhempää iirinkielistä väkeä, joten silläkin seikalla on tietenkin merkitystä.

Kuitenkin, nyt kun se kieli on kuolon kourissa niin vaikka Irlanti onkin itsenäinen valtio ja se yrittää elvyttää tuota kieltä mm pakkoiirillä kouluissa, mikä aiheuttaa kovasti närää nuorissa irlantilaisissa niin ei auta.

Nimittäin, iirin kielen puhuminen ei nuorten mielestä vaan ole coolia. Sama saattaa jossain vaiheessa olla suomen ja muiden pienten kielten kohtalo, että ei tarvita edes laajamittaista maahanmuuttoa vaan kansa itse muuttuu vähitellen englanninkieliseksi ja kansan omat kielet näyttäytyvät vanhusten juttuna.

[Jaska]

Sitten takaisin tuohon asiantuntemukseen. Joku sanoi englanniksi näin että "expertise is the feeling of excellence right before total fiasco", asiantuntemus on se erinomaisuuden tunne juuri ennen täyttä fiaskoa. En tiedä miksi kielten evoluutio ei sekin voisi tuottaa hämääviä tuloksia. Sellaisia tuloksia joiden vain on aivan pakko osoittaa germaaninen tahi fenno-ugrinen kehityssuunta, Aivan vänkäämällä, ottamatta huomioon että jokin kieliasu tai kieliopillinen piirre on voinut kehttyä aivan omia aikojaan ilman että mitään on lainattu miltään vieraalta kansanryhmältä.

En oikein hahmota pointtiasi. Kielitieteen tulokset ovat niin kestäviä, että musta ei enää muutu valkoiseksi. Pieniä muutoksia ja tarkennuksia tietysti aina tulee.

Lainasana on kyseessä silloin, kun sanalle löytyy äänneasun ja merkityksen osalta moitteeton vastine toisesta kielestä/kielentasosta. Maailman kaikissa kielissä on suunnilleen samannäköisiä sanoja, mutta harvoin näiden merkitykset ovat sattumalta enää samat. Lisäksi kun puhutaan muinaisesta lainasanakerrostumasta, äännevastaavuuksien on oltava säännöllisiä eli esiinnyttävä useissa sanoissa.

Sanan lainautumissuunta taas voidaan päätellä sanan levinneisyyden (esim. laaja levinneisyys indoeurooppalaisissa kielissä ja suppea uralilaisissa), äännesubstituution (esim. kantaindoeuroopan *gh on voitu korvata kantauralin *k:lla muttei päinvastoin, koska kantauralin *k olisi tietysti korvattu kantaindoeuroopan *k:lla) tai jonkin rakenteellisen ominaisuuden avulla.

Mikään seikka ei voi enää milloinkaan muuttaa sitä tulosta, että suomessa on sadoittain eri-ikäisiä germaanisia lainasanoja.

Heh, huvittavinta tuolla sinikivi-linkissä (ei ansaitse tulla toistamiseen linkatuksi missään yhteydessä) on, että riimujen kirjoituksissa "suomeksi" luullut sanat ovat nykysuomessa lainasanoja tyyliin hakata, merkki, rustata, aamen, sielu, runo jne.

Pahoittelen Sinikiven linkittämistä, mutta kukaan muu netissä ei näytä käsitelleen tuota Ove Bergin pseudotieteellistä soopaa. 

Joo, vain täydellisen tietämätön amatööri jättää selvittämättä, mitä suunnilleen jokaisesta kirjastosta löytyvät etymologiset sanakirjat kertovat sanojen alkuperästä, ennen kuin julistaa niitä todisteeksi suomen kielestä riimukivissä.

[Luotsi]

Sitten takaisin tuohon asiantuntemukseen. Joku sanoi englanniksi näin että "expertise is the feeling of excellence right before total fiasco", asiantuntemus on se erinomaisuuden tunne juuri ennen täyttä fiaskoa. En tiedä miksi kielten evoluutio ei sekin voisi tuottaa hämääviä tuloksia. Sellaisia tuloksia joiden vain on aivan pakko osoittaa germaaninen tahi fenno-ugrinen kehityssuunta, Aivan vänkäämällä, ottamatta huomioon että jokin kieliasu tai kieliopillinen piirre on voinut kehttyä aivan omia aikojaan ilman että mitään on lainattu miltään vieraalta kansanryhmältä.

En oikein hahmota pointtiasi. Kielitieteen tulokset ovat niin kestäviä, että musta ei enää muutu valkoiseksi. Pieniä muutoksia ja tarkennuksia tietysti aina tulee.

Lainasana on kyseessä silloin, kun sanalle löytyy äänneasun ja merkityksen osalta moitteeton vastine toisesta kielestä/kielentasosta. Maailman kaikissa kielissä on suunnilleen samannäköisiä sanoja, mutta harvoin näiden merkitykset ovat sattumalta enää samat. Lisäksi kun puhutaan muinaisesta lainasanakerrostumasta, äännevastaavuuksien on oltava säännöllisiä eli esiinnyttävä useissa sanoissa.

Sanan lainautumissuunta taas voidaan päätellä sanan levinneisyyden (esim. laaja levinneisyys indoeurooppalaisissa kielissä ja suppea uralilaisissa), äännesubstituution (esim. kantaindoeuroopan *gh on voitu korvata kantauralin *k:lla muttei päinvastoin, koska kantauralin *k olisi tietysti korvattu kantaindoeuroopan *k:lla) tai jonkin rakenteellisen ominaisuuden avulla.

Mikään seikka ei voi enää milloinkaan muuttaa sitä tulosta, että suomessa on sadoittain eri-ikäisiä germaanisia lainasanoja.

Mikään seikka ei voi enää milloinkaan muuttaa sitä tulosta, että germaanissa on sadoittain eri-ikäisiä ugrilaisia lainasanoja 

[Jaska]

Mikään seikka ei voi enää milloinkaan muuttaa sitä tulosta, että germaanissa on sadoittain eri-ikäisiä ugrilaisia lainasanoja

Ei sellaista tulosta ole olemassakaan, mutta jos olisi, se olisi pysyvä. Korkeintaan sanojen lukumäärä voisi hieman kasvaa, jos kaikkia ei olisi vielä bongattu. Germaanissa yleensä on äärettömän vähän uralilaisia lainasanoja, ruotsissa sentään muutama. Tämä lainasanatulvan yksisuuntaisuus johtuu pääosin siitä, että germaanit ovat asettuneet itämerensuomalaisten alueelle ja keskuuteen eikä toisin päin. Muuttajagermaanit ovat epäilemättä omaksuneet paikallisilta lainasanoja, mutta koska nämä muuttajagermaanit ovat sittemmin vaihtaneet kielensä (kanta)suomeen, ei noita lainasanoja voida enää havaita.

[Kimmo Pirkkala]

Jossain vaiheessa edes oma valtio ei suojaa pientä kieltä. Irlantilaisten alkuperäsikieli on siinä mielessä hyvä esimerkki kuinka enemmistökielikin saattaa alle 200 vuodessa kuihtua muutaman tuhannen ihmisen puhumaksi perinnemurteeksi.

Irlanti oli vähemmistökieli jo Irlannin itsenäistyessä 1922. Ei heillä ollut omaa valtiota silloin, kun oma kieli painui vähemmistökieleksi brittivallan aikana.

[Nikolas]

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen
Helena Erosen "Suomi on ruotsalainen" -blogikirjoituksen kommenttiosasto on täynnänsä mielenkiintoisia anekdootteja,

...

Ja arkeologisten todisteiden perusteella Tukholman saaristossa on puhuttu suomea vielä 1500 luvulla.

Jos jollain täällä on oma Uuden Suomen käyttäjätunnus, voisi kysellä Jaakko Paavilaiselta henkilökohtaisesti lähteitä tähän hänen väitteeseensä.
http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen#comment-1947130

[Jaska]

"Ja arkeologisten todisteiden perusteella Tukholman saaristossa on puhuttu suomea vielä 1500 luvulla."

Jos jollain täällä on oma Uuden Suomen käyttäjätunnus, voisi kysellä Jaakko Paavilaiselta henkilökohtaisesti lähteitä tähän hänen väitteeseensä.
http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen#comment-1947130

Tuohan on vain tulkinta.

1. Arkeologinen aineisto voi kertoa vain, miltä suunnalta ihmisiä on tullut, se ei voi kertoa heidän kielestään.
2. Historiallisista lähteistäkin tiedetään, että suomenkielisiä on mennyt Ruotsiin keskiajalla.
3. Mitään kielellisiä jälkiä ei ole keskiaikaa vanhemmasta suomalaisasutuksesta Keski-Ruotsissa.

Oikea tulkinta on siis:
"Ja historiallisten/arkeologisten todisteiden perusteella Tukholman saaristossa on puhuttu suomea jo 1500-luvulla."

Sinulla Nikolas on erikoinen tarve haluta uskoa tai ainakin tuoda esiin kaikki tuollaiset väitteet, riippumatta niiden tieteellisestä uskottavuudesta. Toivottavasti myös huomioit sen, että ne osoittautuvat järjestelmällisesti epäuskottaviksi ja epätieteellisiksi.

[Nikolas]

Sinulla Nikolas on erikoinen tarve haluta uskoa tai ainakin tuoda esiin kaikki tuollaiset väitteet, riippumatta niiden tieteellisestä uskottavuudesta. Toivottavasti myös huomioit sen, että ne osoittautuvat järjestelmällisesti epäuskottaviksi ja epätieteellisiksi.

Kun erityisen mielenkiintoisia väitteitä esitetään, haluan nähdä lähteet. Toisinaan ilmenee ettei niitä löydykään. Pidän kuitenkin parempana kaivaa juuret ylös ja esille.

[elukka]

Mikään seikka ei voi enää milloinkaan muuttaa sitä tulosta, että suomessa on sadoittain eri-ikäisiä germaanisia lainasanoja.

Mikään seikka ei voi enää milloinkaan muuttaa sitä tulosta, että germaanissa on sadoittain eri-ikäisiä ugrilaisia lainasanoja 

Jos suomenkielessä on germaanisia lainasanoja, on se Jaskalle "tiedettä". Jos germaanisessa kielessä on ugrilaisia/uralilaisia lainasanoja, on se Jaskalle ufologiaa....

Väkisin mennä rämpii mieleeni, että Jaskalla ompi tuollainen 10-tytön-syndrooma.

[Kimmo Pirkkala]

^Lähde ja esimerkit ois niin kivoja. Varsinnii, kun esitetään kovin epäortodoksisia väitteitä.

[sr]

Vaikka tämän ketjun aihe onkin historia niin jos päinvastoin spekuloidaan hieman tulevaisuutta kun nämä kieliasiat ovat tulleet esille niin onko kukaan muu samaa mieltä kanssani, että ei ole mitenkään mahdotonta, että 100v suomen kieli on kuihtunut samanlaiseen asemaan kuin esim irlannin, tai iirin, kieli on tänä päivänä?

Mahdotonta se ei ole, mutta ei mitenkään itsestäänselvääkään. Iirin kieli kutistui Irlannissa silloin, kun Irlanti oli osa Britti-imperiumia ja luonnollisestikin englannin kieli oli ainoa tapa asioida valtiollisesti tai hankkia koulutusta. Suomen kohtalo olisi voinut olla sama, ellei Suomi olisi onnenpotkusta joutunut Ruotsin alaisuudesta pois. Venäjän alaisuudessa ruotsi ei luonnollisestikaan ollut yhtä hallitseva hallinnon kieli kuin mitä se oli Ruotsin alaisuudessa. Joka tapauksessa Suomen ja Irlannin lähtökohdat itsenäistyessään olivat aika lailla erilaiset kielipohjan suhteen. Suomessa suomi oli ylivoimaisesti vallitsevin kieli, Irlannissa englanti.

Suomessa edelleen suomi on ylivoimaisesti hyödyllisin kieli, vaikka aika moni englantia hyvin osaakin. On aika vaikea nähdä, miksi tilanne merkittävästi muuttuisi seuraavan 100 vuoden aikana ja suomen kieli alkaisi hävitä pois. Pitäisi olla jokin syy, miksi suomalaiset alkaisivat keskenään puhua jotain muuta kieltä (englanti?) ja opettaa sitä lapsilleen äidinkielenään. Ennemminkin todennäköisempää on se, että suomen kieli pysyy ykköskielenä, mutta muuttuu siten, että siihen tulee runsaasti lainasanoja ja ilmauksia ennen kaikkea englannista.

Toinen kysymys on sitten se, että mitä jos niin kävisi, että suomen kieli katoaisi, niin olisiko se huono asia. Sehän ei meitä nykyhetkessä äidinkielenä suomea puhuvia enää mitenkään heilauttaisi, koska olisimme olleet maan povessa jo pitkään. Tulevaisuuden ihmisten kannalta suomen katoamisesta olisi se haitta, että sen jälkeen kukaan ei voisi enää lukea suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta. Toisaalta hyötynä olisi sitten se, että ihmisten välinen kommunikaatio helpottuisi, kun he puhuisivat sujuvasti maailman yleiskieltä. Oma veikkaukseni olisi se, että jälkimmäinen hyöty olisi suurempi kuin edellinen haitta. Minulle tietenkin henkilökohtaisesti olisi nyt haittaa siitä, että suomi nyt katoaisi Suomessa puhuttuna kielenä, mutta jos asetan itseni siihen hypoteettiseen tilaan, etten olisi koskaan suomea oppinutkaan, vaan äidinkieleni olisikin englanti, niin en nyt osaa sanoa, miksi siitä kielen katoamisesta niin hirvittävästi minulle haittaa olisi.

Nimittäin, iirin kielen puhuminen ei nuorten mielestä vaan ole coolia. Sama saattaa jossain vaiheessa olla suomen ja muiden pienten kielten kohtalo, että ei tarvita edes laajamittaista maahanmuuttoa vaan kansa itse muuttuu vähitellen englanninkieliseksi ja kansan omat kielet näyttäytyvät vanhusten juttuna.

No, jos suomen kielen puhuminen ei olisi "coolia", niin tuskinpa juuri kukaan sen katoamista sitten juuri surisikaan.

Mitä iiriin tulee, niin käsittääkseni olet kyllä väärässä ja nuorison keskuudessa iirin suosio on juuri viime vuosina kasvanut.

[Nanfung]

3. Mitään kielellisiä jälkiä ei ole keskiaikaa vanhemmasta suomalaisasutuksesta Keski-Ruotsissa

Asutushistorian professori Henrik O. Andersson:"Finska element i svenska ortnamm". Kirjassa on 500 tulkintaa ruotsalaisista paikannimistä, joiden alkuperä on suomen kielessä.

Professori Henrik Anderssonin mukaan suomenkieliset asuttivat nykyisen Ruotsin alueen, mutta joutuivat sittemmin siirtymään kohti pohjoista, kun indoeurooppalaisen kielen omaavat maahantunkeutujat valtasivat maan?

[possu]

Asutushistorian professori Henrik O. Andersson:"Finska element i svenska ortnamm". Kirjassa on 500 tulkintaa ruotsalaisista paikannimistä, joiden alkuperä on suomen kielessä.

Uskoisiko tässä nyt Jaskaa vai Henrikiä?

[Kimmo Pirkkala]

No se keskustelu, että yksi sanoi noin ja toinen näin ei oikein johda mihinkään, eikä edes ole keskustelua itse asiasta. Konkretiaa, konkretiaa... mitkä paikannimet ovat suomalaisperäisiä ja perustelut? Professori Henrik O. Anderssonin teoksia minulla ei ainakaan valitettavasti ole tässä käsillä, eikä pikainen googletuskaan tuottanut mitään.

[Everyman]

Professori Henrik O. Anderssonin teoksia minulla ei ainakaan valitettavasti ole tässä käsillä, eikä pikainen googletuskaan tuottanut mitään.

Googlaamalla selviää ainakin se että aika luovia tulkintoja on satusetä Andersson harrastanut.
Ja että noita juttuja pidetään lähinnä vitsinä.

[1NiitäKelanPoikia]

Sillähän ei totuuden kannalta ole mitään merkitystä mitä mieltä herra passiivi on kenestäkin. Annahan everyman esimerkki tällaisesta sadusta minkä satusetä on vääntänyt. Eli sitä ääridemokraatinkin pyytämää konkretiaa. Ja voihan se nanfung laittaa konkretiaa.

[Nanfung]

Googlaamalla selviää ainakin se että aika luovia tulkintoja on satusetä Andersson harrastanut.
Ja että noita juttuja pidetään lähinnä vitsinä.

Satujen kertominen on ruotsalaisprofessorien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre?

[Kimmo Pirkkala]

Etymologia tai whatever on tietty sellainen tieteenala, jossa selityksiä on yhtä monta kuin selittäjiä ja paikannimet varsinkin sellaisia, joiden alku on hyvin usein aivan täysin hämärän peitossa. Eli niistä saadaan mainio kiista aikaiseksi, kun mitään ei kyetä täysin varmasti todistamaan tai kumoamaan. Jäljelle jää vain alan tieteilijöiden "yleinen hyväksyntä" tai hyväksymättömyys. Jos asiaan oikein paneutuu, niin 500 suomalaista paikannimeä on ankaralla selittämisellä helposti löydettävissä ihan mistä maasta vain.

Niinpä tässä asiassa jää jäljelle vain se, että luottaa alan tieteilijöiden keskuudessa voittopuolisesti vallitsevaan käsitykseen tai sitten on luottamatta. Meillä on vapaus ja oikeus olla väärässä.

[Juoni]

Jos suomensukuiset eivät asuttaneet ainankin osaa Skandinaviasta ennen indoeurooppalaisia, niin ketkä sitten?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/9/91/Hair_color_in_Europe_map.png

Kuten tuosta kuvasta havaitaan, on vaaleakarvaisuus kaikkein voimakkainta Itämeren ympärillä. Ja itse ominaisuus on vanhempi kuin indoeurooppalaisuus. Ergo:

Jotain kieltä puhuneet enemmän tai vähemmän nykyisiltä pohjoiseurooppalaisilta näyttäneet ihmiset asuttivat myös Skandinaviaa ennen skandinaaveja. Saamelaiset eivät ole kovinkaan vaaleita, eivätkä he viljele maata. Suomalaiset sen sijaan ovat/tekevät molempia. Ja  maanviljely saapui etelä-Skandinaviaan myös tuhansia vuosia ennen germaaneja.

[Jaska]

Asutushistorian professori Henrik O. Andersson:"Finska element i svenska ortnamm". Kirjassa on 500 tulkintaa ruotsalaisista paikannimistä, joiden alkuperä on suomen kielessä.

Väärin meni: hän on rakennushistorian ja arkkitehtuurin asiantuntija! Täysi amatööri siis kielentutkimuksessa.

Professori Henrik Anderssonin mukaan suomenkieliset asuttivat nykyisen Ruotsin alueen, mutta joutuivat sittemmin siirtymään kohti pohjoista, kun indoeurooppalaisen kielen omaavat maahantunkeutujat valtasivat maan?

Kun esität yhdenkin Anderssonin selityksen, joka kestää kriittisen kielitieteellisen tarkastelun, niin palataan asiaan.
http://www.svd.se/kultur/henrik-o-anderssons-ideer-ar-vetenskapligt-ohallbara_426177.svd

Uskoisiko tässä nyt Jaskaa vai Henrikiä?

Jaska tietää, mikä on kriittisen kielitieteen tulos.
Andersson tietää, mikä on amatöörien nimiselitysten tulos.

Valitse ihan sen mukaan, haluatko uskoa tieteelliseen näkemykseen vai fantasiaan.

Jos suomensukuiset eivät asuttaneet ainankin osaa Skandinaviasta ennen indoeurooppalaisia, niin ketkä sitten?

Paleoeurooppalaiset. Heidän kielensä ovat kadonneet, eivätkä ne näytä olleen sukua millekään nykyiselle kielelle. Niistä on kuitenkin jälkiä saamessa ja muissakin kielissä, mutta saamessa myöhäisimpiä jälkiä, koska Lappi saamelaistui alle 2 000 vuotta sitten.

Jotain kieltä puhuneet enemmän tai vähemmän nykyisiltä pohjoiseurooppalaisilta näyttäneet ihmiset asuttivat myös Skandinaviaa ennen skandinaaveja. Saamelaiset eivät ole kovinkaan vaaleita, eivätkä he viljele maata. Suomalaiset sen sijaan ovat/tekevät molempia. Ja  maanviljely saapui etelä-Skandinaviaan myös tuhansia vuosia ennen germaaneja.

...kun taas suomalaiset saapuivat Skandinaviaan tuhansia vuosia germaanien jälkeen.

[Juoni]

Jos suomensukuiset eivät asuttaneet ainankin osaa Skandinaviasta ennen indoeurooppalaisia, niin ketkä sitten?

Paleoeurooppalaiset. Heidän kielensä ovat kadonneet, eivätkä ne näytä olleen sukua millekään nykyiselle kielelle. Niistä on kuitenkin jälkiä saamessa ja muissakin kielissä, mutta saamessa myöhäisimpiä jälkiä, koska Lappi saamelaistui alle 2 000 vuotta sitten.

Eli sekä ugrit että germaanit sulauttivat itseensä aluetta asuttaneet vaaleakarvaisuutta ja sinisilmäisyyttä omaavat paleot? Ihan uskottavaa sinänsä.

[Kimmo Pirkkala]

Suomensukuiset kielet lienevät vanhempia pohjois-Euroopassa kuin indoeurooppalaiset, mutta molemmat ovat vain kieliä, eivät geenejä. Vaaleaihoisuutta, -karvaisuutta ja sinisilmäisyyttä suosiva luonnonvalinta on ollut pohjolassa olemassa todennäköisesti ennen kumpaakin ja myös molempien tänne saapumisen jälkeen.

Lisäksi järjestään liioitellaan kielen merkitystä perimälle ja kulttuurille. Kieli leviää aivan vaivatta ilman geenien leviämistä, eikä sen paremmin indoeurooppalaisten kuin suomalaisugrilaisten kielien leviäminenkään tarkoita populaation enemmistön vaihtumista.

Kolmikosta perimä, kulttuuri ja kieli jälkimmäinen on yksilön kaikkein helpointa vaihtaa. Keskimmäinen on hyvin vaikeaa ja ensinmainittu mahdotonta. Sitä ei parane unohtaa. Ja kun aikaperspektiivi on tuhansia vuosia, on enemmän kuin todennäköistä että kieli vaihtuu ilman merkittäviä muutoksia perimään.

[Nanfung]

...kun taas suomalaiset saapuivat Skandinaviaan tuhansia vuosia germaanien jälkeen.

Asutushistorian asiantuntijana voinet kertoa, miten tämä nykyisen Suomen alue asutettiin? Pysähtyivätkö esimerkiksi 5000-6000 vuotta sitten Iijoelle saakka vaeltaneet ihmiset niille asuinsijoilleen? Eivätkä vaeltaneet rannikkoa pitkin nykyisen Ruotsin puolelle, jopa Keski-Ruotsiin saakka?

http://www.kierikki.fi/sivu/fi/kierikkikeskus/arkeologiset_kohteet/

[törö]

Etymologia tai whatever on tietty sellainen tieteenala, jossa selityksiä on yhtä monta kuin selittäjiä ja paikannimet varsinkin sellaisia, joiden alku on hyvin usein aivan täysin hämärän peitossa. Eli niistä saadaan mainio kiista aikaiseksi, kun mitään ei kyetä täysin varmasti todistamaan tai kumoamaan. Jäljelle jää vain alan tieteilijöiden "yleinen hyväksyntä" tai hyväksymättömyys. Jos asiaan oikein paneutuu, niin 500 suomalaista paikannimeä on ankaralla selittämisellä helposti löydettävissä ihan mistä maasta vain.

Suomalainen arkeologia on erittäin Länsi-Suomi painotteista, koska ikäloppuja teorioita ei haluta laittaa uusiksi, ja sehän siitä seuraisi jos Itä-Suomi viimeinkin tutkittaisiin kunnolla, sen muinaishistoria kun on nykyisin aika lailla mysteeri.

Sitten on vielä tämä liiketaloudellistaminen. Arkeologia ei tuota mitään, joten sille ei myöskään anneta paljon mitään, joten tällä hetkellä ei ole varaa paljon kaivella.

Näissä olosuhteissa valmiiden teorioiden tukeminen paikkakuntien nimiä vääntelemällä on ideaaliratkaisu.

[Juoni]

Suomensukuiset kielet lienevät vanhempia pohjois-Euroopassa kuin indoeurooppalaiset, mutta molemmat ovat vain kieliä, eivät geenejä. Vaaleaihoisuutta, -karvaisuutta ja sinisilmäisyyttä suosiva luonnonvalinta on ollut pohjolassa olemassa todennäköisesti ennen kumpaakin ja myös molempien tänne saapumisen jälkeen.

Siperia ja Pohjois-Venäjä ovat samoilla leveyspiireillä, mutta ei-ruskeasilmäisyyttä ja ei-mustahiuksisuutta verrattomasti vähemmän.

Kieli leviää aivan vaivatta ilman geenien leviämistä, eikä sen paremmin indoeurooppalaisten kuin suomalaisugrilaisten kielien leviäminenkään tarkoita populaation enemmistön vaihtumista.

Valtiollisella ajalla kyllä, mutta miten ihmeessä pelkkä kieli voi esivaltiollisella ajalla levitä ilman erittäin merkittävää väestön vaihtoa?

[Jaska]

Eli sekä ugrit että germaanit sulauttivat itseensä aluetta asuttaneet vaaleakarvaisuutta ja sinisilmäisyyttä omaavat paleot? Ihan uskottavaa sinänsä.

Joo, paitsi että ugreja ei ole ollut näin lännessä... itämerensuomalaisia ja saamelaisia vain. 

Asutushistorian asiantuntijana voinet kertoa, miten tämä nykyisen Suomen alue asutettiin? Pysähtyivätkö esimerkiksi 5000-6000 vuotta sitten Iijoelle saakka vaeltaneet ihmiset niille asuinsijoilleen? Eivätkä vaeltaneet rannikkoa pitkin nykyisen Ruotsin puolelle, jopa Keski-Ruotsiin saakka?

Ihmisten liikkumisen paljastaa arkeologia, mikäli tutkimus on tarpeeksi kattavaa. Saattoivat hyvinkin liikkua Ruotsiin, mutta he eivät olleetkaan suomalaisia.

Suomi on asutettu alkuaan etelän ja kaakon suunnalta; pohjolan varhaisin asutusvirtaus Norjan rannikkoa Jäämeren rantaan (Komsan kulttuuri) ei levinnyt Suomeen kuin ehkä aivan pohjoisimpaan Lappiin. Myöhemmin porukkaa on tullut idästä, lännestä ja etelästä.

Valtiollisella ajalla kyllä, mutta miten ihmeessä pelkkä kieli voi esivaltiollisella ajalla levitä ilman erittäin merkittävää väestön vaihtoa?

Kielenvaihtoon liittyy aina prestiisi eli hohdokkuus: toinen kieli koetaan hienommaksi tai arvokkaammaksi kuin oma, ja siksi omasta luovutaan ja omaksutaan uusi kieli. Tosin käytännössä tämä tapahtuu kaksikielisyysvaiheen kautta: lapset oppivat tällöin molemmat kielet jo pienestä pitäen.

Uuden kielen vaikutus ei varmaankaan ole muinoin voinut yltää alueelle ilman ihmisten liikkumista, mutta sen ei ole tarvinnut olla massamuuttoa. Seka-avioliitot, kauppiaiden tukikohdat yms. ovat voineet antaa kielelle jonkinlaisen aseman alkuperäisen kielen rinnalla.

Laaja-alaisiin kielikuntiin kuuluvat kansat ovat geneettisesti heterogeenisiä, eli mistään yhteisestä kantaväestöstä suomalaiset ja nganasanit eivät polveudu. Jokunen yhteinen esivanhempi varmasti oli, mutta on mahdollista, ettei sitä voida nykygeeneistä enää havaita.