2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[BeerBelly]

Tanskassa maksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille otettiin käyttöön vuonna 2006 ja viime vuonna oleskelulupia opiskelua varten myönnettiin saman verran kuin ennen muutosta vuonna 2005 eli noin 16 000. Jostain syystä tätä "epäonnistunutta" kokeilua ei ole kuopattu.

http://studyindenmark.dk/study-in-denmark/tuition-fees-and-scholarships

[ike60]

Maksuton koulutus on Suomen kilpailuetu


Suomen ei kannata populistisilla ja taloudellisesti kyseenalaisilla uudistuksilla pilata mainettaan maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet.

Kuulostaa aika pelottavalta. Mutta olisi silti mukava tietää:

• keitten silmissä Suomella on tuollainen maine? Ottaen huomioon miten vähän Suomesta ylipäätään ulkomailla tiedetään, rohkenen veikata että yksikään elämäni aikana tapaamani ulkomaalainen ei ole tuolla tapaa ajatellut Suomesta.
• Montako ihmistä maailmassa ylipäätään on, joitten silmissä Suomella on maine maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet omaavana maana?
• Onko Suomen oletettu maine maana, jossa on maailman tasa-arvoisimmat koulutusmahdollisuudet, jotenkin auttanut Suomea tähän asti? Jos on, missä suhteessa ja miten?
• Mitä kielteisiä seurauksia sillä on, jos tuo oletettu maine menetetään? Jos kyse on esimerkiksi goodwillin menetyksestä, keiden silmissä se menetetään ja miten he olisivat voineet edistää Suomen asiaa maailman tasa-arvoisimpiin koulutusmahdollisuuksiin uskoessaan? Jos kyse on rahasta, kaipaisin niitä samoja laskelmia kuin Roope.
• Mitä seurauksia esim. Tanskalle (ks. BeerBellyn posti yllä) on ollut siitä, että se on aikanaan menettänyt maineensa ottamalla ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut käyttöön?

Rehellisesti sanoen veikkaan että Alanko-Kahiluoto viittaa Suomen maineeseen niiden opiskelijoiden silmissä jotka tänne ovat tulossa.  Jos näin on, jokainen voi miettiä tykönään kuinka paljon negatiivisia seurauksia tuon maineen menettämisestä olisi.

[kekkeruusi]

Rehtorit: Ulkoeurooppalaisille jopa tuhansien eurojen lukukausimaksut
Eduskunnan lisäksi myös useat Suomen yliopistojen rehtoreista haluavat lukukausimaksut Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Maksut koskisivat siten kaikkien muiden paitsi EU-maiden, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisia.

Tuloilla yliopistot voisivat kehittää opetuksensa laatua. Maksut saattaisivat houkutella uusia opiskelijoita.

– Kovan luokan yliopisto, kuten Helsingin yliopisto, voisi myös houkutella uusia opiskelijoita niiden joukosta, jotka pitävät hintaa laadun takeena, Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo.

Helmikuussa kansanedustajat jättivät lukukausimaksuista lakialoitteen, jonka allekirjoitti enemmistö eli 119 kansanedustajaa.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194799145809/artikkeli/rehtorit+ulkoeurooppalaisille+jopa+tuhansien+eurojen+lukukausimaksut.html

Kuulostaa hyvältä.

[Impivaaranilves]

Rehtorit: Ulkoeurooppalaisille jopa tuhansien eurojen lukukausimaksut
Eduskunnan lisäksi myös useat Suomen yliopistojen rehtoreista haluavat lukukausimaksut Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Maksut koskisivat siten kaikkien muiden paitsi EU-maiden, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisia.

Tuloilla yliopistot voisivat kehittää opetuksensa laatua. Maksut saattaisivat houkutella uusia opiskelijoita.

– Kovan luokan yliopisto, kuten Helsingin yliopisto, voisi myös houkutella uusia opiskelijoita niiden joukosta, jotka pitävät hintaa laadun takeena, Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo.

Helmikuussa kansanedustajat jättivät lukukausimaksuista lakialoitteen, jonka allekirjoitti enemmistö eli 119 kansanedustajaa.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194799145809/artikkeli/rehtorit+ulkoeurooppalaisille+jopa+tuhansien+eurojen+lukukausimaksut.html

Kuulostaa hyvältä.

Samat muihinkin kouluihin.
Jätetään ainoastaan lukio ilmaiseksi ja sen jälkeen - tai ennen - kaikki maksaa.
Täydet kustannukset plus voitto, laskien mukaan opettajien opettamisen, mutta eurooppalaisille myönnetään markkinaehtoinen laina.

Ehkä muutama taiteilija sitten on vähempi mutta suurin osa osaa valita koulun josta töitäkin sitten saa. Nykyisin eivät viitsi edes perehtyä, mikäli on niinkun nelkyt tms. vuotta sitten, kun vain valtio kertoi minne mennä, omituisilla opettajillaan.

Samalla voisi syntyä jokin yliopistokin eikä helsingin leikkikoulua.

[Roope]

Suur-Tampere-lehti: Kannattava investointi

Joukko kansanedustajia jätti hiljattain lakialoitteen, jossa vaaditaan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Alun perin mukana oli allekirjoittajia kaikista muista eduskuntapuolueista paitsi Vihreistä.

Moni varmasti miettii, miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi tukea ulkomaisten opiskelijoiden koulutusta. Vastaus on yksinkertainen: se hyödyttää Suomea.

Ulkomaisista opiskelijoista aiheutuu toki kustannuksia korkeakoulujen opetuksessa ja hallinnossa. Toisin kuin suomalaiset, muualta tulevat eivät kuitenkaan saa Suomelta opintotukea, asumistukea tai opintolainaa.

Sen sijaan ulkomaiset opiskelijat asuvat, syövät ja käyttävät palveluita omalla kustannuksellaan. Jo tämä tuo Suomeen jonkin verran verotuloja ja työpaikkoja.

Suomalaisten lasten kasvattaminen vauvoista veronmaksajiksi edellyttää yhteiskunnalta paljon tarpeellisia satsauksia – niin kuin hyvinvointiyhteiskunnassa kuuluukin. Ulkomaiset opiskelijat saamme valtion kustannusten näkökulmasta tutkintoa vaille valmiina.

Selvitysten mukaan puolet ulkomaisista opiskelijoista jää valmistuttuaan Suomeen tekemään töitä. Opintojen jälkeen työllistyvä maksaa korkeakoulutukseen uponneet rahat takaisin verotuloina jo parissa vuodessa.

Kyse ei ole vain työntekijöistä ja verotuloista. Verkostoituminen yli rajojen hyödyttää niin tutkimusta kuin ihmissuhteitakin. Maailman parhaat korkeakoulut ovat samalla hyvin kansainvälisiä.

Nykyistä useampi ulkomainen opiskelija haluaisi jäädä tekemään töitä, jos vain voisi. Suomen ei kannata haaskata maahan asettuneita ja suomalaisen tutkinnon saaneita osaajia. Ihmisten eläköityessä kovaa vauhtia työikäiset ja -kykyiset ulkomaalaisvahvistukset tulevat tarpeeseen.

Ulkomaisten opiskelijoiden kielikoulutusta ja mahdollisuuksia kartuttaa työkokemusta harjoittelulla pitääkin parantaa. Vieraasta maasta tänne tupsahtanutta kannattaa avittaa tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja paikallisiin ihmisiin.

Sen sijaan lukukausimaksuilla ei ulkomaisia osaajia houkutella. Maksuton koulutus on suomalaisille veronmaksajille kannattava investointi.

Oras Tynkkynen 13.3.2013

Oras Tynkkynen ja kumppanit voisivat jo viimein esittää edes yhden sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan ulkomaalaisten maksuton koulutus on kannattavampi investointi kuin samojen resurssien suuntaaminen muualle. Eipä ole näkynyt. Miksi muut maat Ruotsi mukaan lukien ovat päätyneet vastakkaisiin päätelmiin?

[Suvaitsija]

Selvitysten mukaan puolet ulkomaisista opiskelijoista jää valmistuttuaan Suomeen tekemään töitä. Opintojen jälkeen työllistyvä maksaa korkeakoulutukseen uponneet rahat takaisin verotuloina jo parissa vuodessa.

...

Sen sijaan lukukausimaksuilla ei ulkomaisia osaajia houkutella. Maksuton koulutus on suomalaisille veronmaksajille kannattava investointi.

Sen sijaan lähes KAIKKI suomalaiset opiskelijat jäävät valmistuttuaan Suomeen. On siis paljon kannattavampaa investoida suomalaisten koulutukseen kuin ulkomaalaisten koulutukseen. Tämä jotenkin unohtuu aina näiltä vaahtoajilta, kun ihastellaan ulkomaalaisten tuomaa taloudellista hyötyä. Ulkomaalaisten ilmaista koulutusta ei voida perustella taloudellisella hyödyllä. Ainoiksi perusteluiksi ilmaisen koulutuksen puolesta jäävät perinteiset olkinuket eli Suomen maine ja kansainvälistyminen/verkottuminen. Kansainvälistymistähän ei voi tapahtumia millään muulla tavalla kuin ottamalla tänne verorahoitteisesti afrikkalaisia köyhiä kansainvälistämään meitä.

[KTM]

Suomen koulutusjärjestelmä tuo parhaat puolet esiin

Vuonna 2012 Vaasassa asui 112 intialaista. Sanjeev Pandey on yksi heistä.

Pandey muutti Arabianmerenrannalta Pohjanlahden rannikkokaupunkiin. Muuton syynä oli alun perin työ. Myös opinnot maittavat Suomessa paremmin.

– Intiassa olin keskiverto opiskelija eli sillä mittapuulla melko huono. Täällä taitoni ovat päässeet paremmin esille, Pandey kertoo.

Lue miehestä lisää keskiviikon lehdestä.

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/suomen-koulutusjarjestelma-tuo-parhaat-puolet-esiin-1.1423297

Olisikohan niin että Suomessa opiskelu on niin löysää että Intiassa "huono" opiskelija pärjää Suomessa hyvin.

[Roope]

Lukukausimaksut EU-maiden ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville ovat nostaneet maksavien opiskelijoiden opiskelutuloksia. Kokeilu on kuitenkin asettanut Suomen yliopistot eriarvoiseen asemaan, sillä lukukausimaksukokeilu on käytössä vain muutamassa yliopistossa.

[...]

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kansainvälisten asioiden johtajan Janne Hokkasen mukaan lukukausimaksut ovat parantaneet maksuohjelman piiriin kuuluvien opiskelijoiden opiskelumenestystä sekä saapumisprosentteja.

- Vuosi sitten lukukausimaksun piirissä olevien opiskelijoiden suorittama opintopistemäärä oli keskimäärin 69.5, joka on paljon koko yliopiston keskiarvoa korkeampi, Hokkanen sanoo.

Maksullisuus karsii oleskeluluvan perässä saapuvia

Hokkasen mukaan maksullinen opetus myös houkuttelee Suomeen opiskelijoita, jotka haluavat opiskella ja karsivat esimerkiksi oleskeluluvan perässä maahan tulevia. Hän sanoo, että kokeilu on kuitenkin ollut epäonnistunut koko Suomen mittakaavassa, sillä se on rajoittunut vain muutamiin yliopistoihin.

[...]

Nyt yliopistot joutuvat tarjoamaan runsaasti stipendejä maksullisiin maisteriohjelmiin hakeutuville opiskelijoille, sillä muuten olisi vaarana, että opiskelijat hakeutuisivat mieluummin yliopistoihin, joiden maisteriohjelmat ovat ilmaisia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tällä hetkellä maksullisuuden piirissä noin 140 opiskelijaa, joista 23 ei ole saanut yliopistolta stipendiä.

[...]

Kolmivuotinen kokeilu päättyy ensi vuoden lopussa, joten viimeinen lukuvuosi kokeilun puitteissa, jolloin maksuja peritään, on nyt syksyllä alkava lukuvuosi. Aalto-yliopisto ilmoitti kesäkuun alussa, ettei se aio jatkaa lukukausimaksujen perimistä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto aikoo harkita asiaa vielä syksyn ajan ja tekee päätöksen loppuvuoden aikana.

Yle: Lukukausimaksukokeilu on parantanut opiskelutuloksia Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 31.7.2013

Kokeilun toteutuksen tasosta päätellen on vain haettu tekosyytä torjua lukukausimaksut, mutta tulokset ovatkin olleet yllättävän hyviä.

[Siili]

En todellakaan ole koskaan ymmärtänyt, miksi perusopiskelijoita otetaan Suomeen ilmaiseksi englanninkielisiin koulutusohjelmiin.  Ei vaadi kovin suurta ruudinkeksijää näkemään, ettei tällaisiin ohjelmiin osallistuja opi täällä kummoisesti suomea, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä Suomeen jatkossa.  Eli Suomi antaa ilmaiseksi akateemista koulutusta muiden maiden käyttöön. 

Jos vain suomenkieliset ohjelmat olisivat ilmaisia ja tulijoille järjestettäisiin ennen opintoja esimerkiksi vuoden kestävä intensiivinen suomen kielen opetus, tilanne saattaisi olla toinen.  Kursseille osallistujille syntyisi siteitä Suomeen, ja suomen kieltä osaavana myös Suomen työmarkkinat olisivat paremmin saavutettavissa.

Luulenpa kuitenkin, että kenraali Euro saa muutoksia aikaan.  Ei valde ikuisuuksiin rahoita englanninkielisiä ohjelmia, joista valmistuneet siirtyvät suurimmaksi osaksi kilpailijamaihin töihin. 

[Roope]

Luulenpa kuitenkin, että kenraali Euro saa muutoksia aikaan.  Ei valde ikuisuuksiin rahoita englanninkielisiä ohjelmia, joista valmistuneet siirtyvät suurimmaksi osaksi kilpailijamaihin töihin.

Juuri tämä nyt kuitenkin on toistaiseksi hallituksen ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. Tavoitteeksi asetettiin muutama vuosi sitten ulkomaisten opiskelijoiden määrän tuplaaminen vuoteen 2015 mennessä, joten eurot eivät tunnu olevan ongelma.

[Roope]

Vuonna 2012 Aalto-yliopiston maksullisiin maisteriohjelmiin hyväksyttiin 22 ulkomaalaista opiskelijaa. Täyden lukukausimaksun heistä maksoi yksi.

Korkeakoulujen vapaaehtoisen lukukausimaksukokeilun saldo on jäämässä odotettua laihemmaksi. Kokeiluun ei osallistunut riittävän monta koulutusohjelmaa, jotta sen perusteella voitaisiin kattavasti päätellä esimerkiksi vaikutuksia kansainvälisiin opiskelijavirtoihin. Myös koko lukukausimaksun itse maksavia oli häviävän pieni joukko.

- Ei tämän perusteella pysty sanomaan, ovatko lukukausimaksut järkeviä vai eivät, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara.

[...]

Aalto-yliopiston maksullisiin ohjelmiin valittiin tänä vuonna 80 opiskelijaa, joista täyden maksun maksoi 13. Vuonna 2012 maksajia oli vain yksi.

Maksavien opiskelijoiden määrä on pieni, koska suuri osa opiskelee stipendin voimin.

[...]

Aalto-yliopisto on päässyt maksujen perimiskulujen jälkeen juuri ja juuri nollille.

- Emme kyllä odottaneetkaan, että tällä pystyisi jotenkin rikastumaan, Martti Raevaara sanoo.

[...]

Korkeakoulut odottavat nyt Opetus- ja kulttuuriministeriöltä päätöstä siihen, onko niillä jatkossa mahdollisuutta periä lukukausimaksuja. Ministeri Krista Kiuru pyrkii osaltaan tekemään ratkaisun elo-syyskuussa.

[...]

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toivotaan, että maksuja voitaisiin periä kokeilun jälkeen kaikilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

- On täysin järjetöntä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla maksetaan varsin varakkaiden ulkomaalaisten opintoja täällä, sanoo strategiajohtaja Juha-Matti Saksa.

[...]

Aalto-yliopiston vararehtori Raevaaraa mietityttää se, missä määrin maksujärjestelmää voitaisiin jatkossa valvoa. Lukukausimaksut koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia. Maksuilta välttyy esimerkiksi asumalla avosuhteessa EU-kansalaisen kanssa.

[...]

Kokeilussa on tällä hetkellä mukana yhdeksän yliopistoa ja kaksitoista ammattikorkeakoulua.  Vuonna 2012 lukukausimaksullisissa maisteriohjelmissa aloitti yhteensä 215 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa 37 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli venäjältä. Heistä suurin osa opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Euroopassa on ainoastaan kolme maata, joissa lukukausimaksuja ei peritä: Suomi, Islanti ja Norja.

Yle: Korkeakoulujen lukukausimaksuista laiha saldo 1.8.2013

[haermae]

Luulenpa kuitenkin, että kenraali Euro saa muutoksia aikaan.  Ei valde ikuisuuksiin rahoita englanninkielisiä ohjelmia, joista valmistuneet siirtyvät suurimmaksi osaksi kilpailijamaihin töihin.

Juuri tämä nyt kuitenkin on toistaiseksi hallituksen ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. Tavoitteeksi asetettiin muutama vuosi sitten ulkomaisten opiskelijoiden määrän tuplaaminen vuoteen 2015 mennessä, joten eurot eivät tunnu olevan ongelma.

AMKit on v. 2013-2015 aikana määrätty toteuttamaan 18% säästöt. Samaan aikaan osakeyhtiöittäminen ja suurempi vastuu omasta rahoituksesta.
Mitenköhän valittu strategia näkyy tuossa yhtälössä. Rajataanko ulkkis-opiskelijoiden kustannukset säästötalkoiden ulkopuolelle esim. korvamerkitsemällä heidän koulutukseensa tarkoitetut rahat? Jos ei, niin AMKeille tullee paineita myös normiopetusta kalliimpien ulkkis-koulutusohjelmien vähentämiseen.

Ulkkis-opiskelijoihin yleisesti liittyen postasin joskus tänne T&T-lehden jutun, jossa todettiin kolmasosan häipyvän heti, kolmasosan hetken päästä, ja kolmasosan jäävän Suomeen. Jutussa mainittiin myös että Suomeen tulevat opiskelijat edustavat kyvyiltään kakkos- ja kolmosketjua. Ykkösketju pääsee ja menee aivan muihin maihin opiskelemaan.

Voi kysyä miksi Suomen kannattaa kouluttaa ilmaiseksi kaiken maailman sekundaopiskelijoita.

Edelleen, onko selvitetty mihin ulkkis-opiskelijat työllistyvät? Jos etupäässä julkiselle sektorille, niin turha höpötellä mitään verotuloista.

Kirsikkana kakun päällä on muidenkin jo esiinnostama kehitysavun sotkeminen koulutukseen: kehitysmaista roudataan tänne AMK-koulutettavaksi "opiskelijoita", jolla ei ole mitään edellytyksiä menestyä sentasoisissa opinnoissa. Nähty on.

Toisaalta, kyyninen voi nähdä kehitysmaalaisissa myös rahastusmahdollisuuden: AMK ottaa sisään luokallisen tai pari, pitää kirjoilla 4 vuotta, läppää AMK-todistuksen käteen ja toivoo että porukka häipyy takaisin kotimaahansa tai johonkin. Valtio jakaa rahaa valmistuneiden mukaan.

[skrabb]

Maksuja syytä miettiä
Pääkirjoitukset  0:00 |

Koulunkäynti ja opiskelu ovat meillä maksuttomia. Näin on jatkossakin. Eri asia on, onko ilmainen yliopistokoulutus tarjottava myös ulkomaalaisille opiskelijoille.
Maksulliset korkeakoulut ovat rantautuneet Suomeen. Helsingissä on kolme yksikköä, jotka tarjoavat opetusta maksua vastaan. Ensimmäisenä maksullisissa koulutuspalveluissa olivat asialla virolaiset.

Koulunkäynti ja opiskelu on meillä maksutonta peruskoulusta yliopistoon. Maksuttomuudesta on haluttu pitää kiinni kaikissa olosuhteissa. Tasa-arvoisen koulutusyhteiskunnan perusperiaatteisiin kuuluu, että opetus on yhteiskunnan tarjoama mahdollisuus, joka avaa väylän kaikille, varallisuudesta riippumatta.
Pieni kansakunta on halunnut taata sen, että kaikki lahjakkuusresurssit voidaan ottaa käyttöön. Vaurautta on kertynyt sen verran paljon, että peruslinjausta ei ole tarvinnut kyseenalaistaa. Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa.

Kokonaan toinen kysymys on, onko veronmaksajien tarjottava ilmainen korkeakouluopetus myös ulkomaisille opiskelijoille.
Yliopistojen lukukausimaksuihin on suhtauduttu penseästi, eikä edes ulkomaisilta opiskelijoita ole haluttu periä maksuja. Se ei ole silti aiheuttanut Suomeen varsinaista opiskelijaryntäystä.

Harvat ja valikoidut opiskelijat sitä vastoin ovat tulleet kaukaakin opiskelemaan Suomeen. Kansainvälistymisen ja verkostoitumisen tarve on pitänyt lukukausimaksut poissa yliopistoista, ainakin toistaiseksi.
Kuitenkin ulkomailla opiskelee tuhansittain suomalaisnuoria, joille lukukausimaksut eivät ole hidasteena tai esteenä. Ulkomailla tapahtuva maksullinen opiskelu arvotetaan kannattavaksi sijoitukseksi.

Suomessa toimivien yksityisten korkeakoulujen volyymit ovat pisara meressä muuhun maksuttomaan tarjontaan verrattuna. Näyttää kuitenkin siltä, että myös lukukausimaksulliselle opetukselle on jossain määrin tilausta.
Opintoja halutaan suorittaa omaan tahtiin, nopeasti tai töiden ohessa. Maksullinen opetus on vaihtoehto myös niille, jotka yrityksistä huolimatta eivät ole päässeet pääsykokeista läpi.

Lukukausimaksuja kokeillaan myös suomalaisissa korkeakouluissa. Kolmessa yliopistossa, Oulu mukaan lukien, on 2010–2014 kestävässä kokeilussa peritty EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.
Opetusministeriön alulle panema kokeilu on ontunut pahasti, siinä on paljon aukkoja, eikä jatkosta ole tietoa. Yliopistoissa ollaan ymmällään, mitä tehdä opiskelijoille, kun kokeilu loppuu ensi vuonna.
Epäonnistuneesta kokeilusta ei pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen sijaan on arvokeskustelun paikka, ulotetaanko lukukausimaksut yliopistoissa kaikkiin ulkomaalaisiin opiskelijoihin.

Rahoituksen kanssa kamppailevat yliopistot voisivat perustaa ulkomaalaisille tarkoitettuja maksullisia opetusohjelmia. Jos kysyntää on, mikä estää perimästä lukukausimaksuja. Muualla maailmassa järjestelmä näyttää toimivan.
Mutu-tuntuman sijaan kaivataan silti tutkimusta hyödyistä, joita ulkomaalaisten opiskelijoiden rahoittamisesta saadaan.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/maksuja-syyta-miettia/638399/

[Sikanez]

keskiviikkona 9.1.2013
Vahasalo veti nimensä pois lukukausimaksualoitteesta
--------------------------------------------------------------------------------
Marjukka LiitenHS

Myös va­sem­mis­to­lii­ton ai­noa al­le­kir­joit­ta­ja pe­rään­tyy.

Olen ollut siinä uskossa, että allekirjoitus on allekirjoitus, eikä sitä voi peruuttaa.

[Roope]

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo, että Suomen pitää harkita lukukausimaksuja ulkomaalaisille opiskelijoille. Vaihtoehto on, että he jäävät Suomeen töihin.

– Tämä on asia, josta poliitikkojen pitäisi rohkeasti päättää. Noin 6 000 suomalaista tekee tutkinto-opintoja ulkomailla maksaen lukukausimaksuja. Samalla 4 000 opiskelijaa tulee Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen, mutta he eivät maksa lukukausimaksuja. Voi kysyä, onko tämä järkevää, Teeri sanoo Talouselämä-lehden paperiversiossa.

Jos opiskelijat eivät jää Suomeen tai saa täältä töitä, heidän itse tai heidän kotivaltionsa pitää maksaa opinnoista, Teeri sanoo.

Verkkouutiset: Talouselämä: Aallon rehtori väläyttää maksuja ulkomaalaisille opiskelijoille 23.8.2013

Selvä.

Aallon opiskelijoista on 10–30 prosenttia ulkomaalaisia. Teeri sanoo, että lisää tarvitaan.

– Jostain Suomeen täytyy saada lisää kansalaisia, koska muuten tämä meidän kuvio vain pienenee.

Sen sijaan tämä ei auennut. Jotta Suomeen saataisiin merkittäviä määriä ulkomaalaisia, täytyisi rima laskea niin matalalle, että tulijoista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Tilanne on käytännössä se jo nyt.

Sama pätee myös koulutettuihin. Jos tavoitellaan suuria massoja, ei tietenkään voida ottaa käyttöön lukukausimaksuja, mutta toisaalta ulkomaalaisten koulutukseen käytetty raha menee Suomen kannalta hukkaan. Toki voidaan tavoitella suuria määriä ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita, jotka maksavat oman koulutuksensa, mutta se taas ei ole kovin realistista.

Jospa unohdettaisiin kokonaan suuret volyymit ja lähdettäisiin liikkeelle koulutuksen korkeasta laadusta ja vaikka pienemmästä määrästä ulkomaisia opiskelijoita, jotka eivät ole rasite Suomelle.

[Ink Visitor]

Ulkomaalaisten opinnot maksullisiksi vai ei?

Keskustelu ulkomaalaisten opiskelijoiden maksuttomasta opiskelusta jakaa mielipiteitä teknillisissä Aalto-yliopistossa.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Piia Kuosmanen ei halua tehdä opiskelusta maksullista. Hän pelkää, että maksullisuus karkottaisi ulkomaiset opiskelijat Suomesta.

Rehtori Tuula Teeri taas toivoo asiaan selvää periaatepäätöstä.

– Koulutus on Suomessa maksutonta suomalaisille ja Euroopan talousalueelta tuleville opiskelijoille, mutta ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta päätöstä ei ole tehty.

Hyvä investointi?

Teeri muistuttaa, että Suomi on Norjan ja Islannin ohella ainoa Euroopan maa, jossa nämä kolmansista maista tulevat opiskelijat saavat opiskella maksutta.

– Meidän pitäisi päättää, onko maksuttomuus kansantaloudellisesti hyvä investointi, Teeri sanoo.

– Jos päädymme maksuttomuuteen, meille pitäisi resursoida varoja kielen ja kulttuurin opettamiseen, jotta opiskelijat jäisivät Suomeen. Vai voisiko koulutus olla osa kehitysyhteistyötä?

Myös muissa teknillisissä yliopistoissa mietitään koulutuksen maksullisuutta.

– Emme ole muodostaneet lopullista kantaa. Yksi vaihtoehto olisi hakemusmaksu, jolloin hakisivat vain ne, jotka ovat aidosti tänne tulossa, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski.

Maksullisuuskokeilu on Kivikosken mukaan paljastanut, että aitoja nettomaksajia on ollut vain kourallinen. Suurin osa on saanut stipendin korvaamaan lukukausimaksuja.

Lappeenrannassa kokeilua on pidetty myönteisenä. Rehtori Ilkka Pöyhösen mukaan opiskelija-aines on ollut laadukasta ja motivoitunutta.

Tilastokeskuksen mukaan hieman vajaa puolet ulkomaisista opiskelijoista jää Suomeen.

Kuosmasen mukaan useampikin jäisi, jos he löytäisivät täältä töitä.

Jos ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen töihin, yhteiskunta hyötyy hänestä verotulojen muodossa paljon nopeammin kuin suomalaisesta opiskelijasta, joka on nauttinut hyvinvointiyhteiskunnan eduista koko lapsuutensa, Kuosmanen muistuttaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/ulkomaalaisten+opinnot+maksullisiksi+vai+ei/a927997

[Roope]

Jos ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen töihin, yhteiskunta hyötyy hänestä verotulojen muodossa paljon nopeammin kuin suomalaisesta opiskelijasta, joka on nauttinut hyvinvointiyhteiskunnan eduista koko lapsuutensa, Kuosmanen muistuttaa.

Sittenhän yhteiskunta hyötyisi vielä enemmän sellaisesta ulkomaalaisesta, joka on jo koulutettu ulkomailla. Melkoisen raskas, kallis ja tehoton prosessi kouluttaa vuosikausia ulkomaalaisia ja toivoa, että edes osa jäisi Suomeen töihin kuittaamaan maksamillaan veroilla oman ja maasta lähtevien maksuttoman korkeakoulutuksen. Huomattavasti tehokkaampaa olisi esimerkiksi kohdistaa tietyille aloille koulutetuille ulkomaalaisille määräaikaisia veroetuja.

[alussaolisana]

Pitäisi olla päivänselvää, että oppilaitosten rehtorien mielipiteet asiasta ovat lähes yhtä tyhjän kanssa. Heille on tietysti äärimmäisen mieluista että opiskelijoita riittää ja palkka juoksee.

[Roope]

Lu­ku­kau­si­mak­su­jen kan­nat­ta­vuu­des­ta ei ole näyt­töä Suo­meen ver­rat­ta­vis­ta mais­ta. Aal­to-yli­opis­ton ko­kei­lus­sa on myös ha­vait­tu, et­tä mak­sut vai­kut­ta­vat kiel­tei­ses­ti ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den ha­luk­kuu­teen ha­kea suo­ma­lai­siin kor­kea­kou­lui­hin.

Jos ta­voit­tee­na on li­sä­tä Suo­meen opis­ke­le­maan tu­le­vien ul­ko­maa­lais­ten mää­rää, pa­rem­pia tu­lok­sia saa­tai­siin in­ves­toi­mal­la rek­ry­toin­tiin ja hou­kut­te­le­mal­la opis­ke­li­joi­ta jää­mään val­mis­tut­tuaan Suo­meen.

Helsingin Sanomat, mielipide: Lukukausimaksut eivät edistä koulutusvientiä 20.9.2013

Ei ole mieltä asettaa tavoitteeksi ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämistä, vaan pitää tarkastella kokonaisvaikutuksia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri EU:n ulkopuolisten kansalaisten maksuton korkeakouluopetus olisi Suomelle paras mahdollinen taloudellinen investointi. Kuinka se voisikaan olla, kun järjestelmässä ei edes pyritä tuottavuuteen.

[Oho]

Ei ole mieltä asettaa tavoitteeksi ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämistä, vaan pitää tarkastella kokonaisvaikutuksia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri EU:n ulkopuolisten kansalaisten maksuton korkeakouluopetus olisi Suomelle paras mahdollinen taloudellinen investointi. Kuinka se voisikaan olla, kun järjestelmässä ei edes pyritä tuottavuuteen.

Tää on vähän niinkuin Futurama jossa Planet Express meni konkurssiin houkuteltuaan asiakkaita tarjoamalla heille ilmaiset toimitukset...

'We got a lot of customers by offering them free deliveries.'
'But we are delivery company!'

Toki yliopistot elävät tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta irrallaan. Niiden businesslogiikkahan on kerätä lukukausimaksut veronmaksajilta budjettirahana, jonka rahan keräämisestä huolehtii valtio oleellisesti aseella uhaten. Lipastoille malli on lupa painaa rahaa, kuka moisesta haluaisi luopua.

[ike60]

Ei ole mieltä asettaa tavoitteeksi ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämistä, vaan pitää tarkastella kokonaisvaikutuksia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri EU:n ulkopuolisten kansalaisten maksuton korkeakouluopetus olisi Suomelle paras mahdollinen taloudellinen investointi. Kuinka se voisikaan olla, kun järjestelmässä ei edes pyritä tuottavuuteen.

Toki yliopistot elävät tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta irrallaan. Niiden businesslogiikkahan on kerätä lukukausimaksut veronmaksajilta budjettirahana, jonka rahan keräämisestä huolehtii valtio oleellisesti aseella uhaten. Lipastoille malli on lupa painaa rahaa, kuka moisesta haluaisi luopua.

Minäkin arvelen, että tässä on pääasiassa kyse yliopistoille asetetuista vinoon menneistä kannustimista. Niillehän on kehitetty jokin tulospisteytysjärjestelmä, jonka mukaan niille sitten jaetaan rahaa. Viisivuotissuunnitelmassa on asetettu kansainvälistymistavoitteet, jotka osaltaan muodostavat pohjan määrärahojen jakamiselle. Kansainvälistymistä mitataan tietenkin ulkomaisten opiskelijoiden määrillä, kun mittaaminen on helppoa ja halpaa. Jokainen nalle Puhin aivoja isommilla varustettu ymmärtää, että useimmilla suomalaisten yliopistojen laitoksilla ei ole tunnettuutta tai muutakaan vetovoimaa jolla ne vetäisivät ulkomaisia opiskelijoita puoleensa. Niiden ainoa kilpailuetu kansainvälistymispisteiden hankinnassa on hinta eli ilmaisuus. Ei siis ole ihme että lukukausimaksut aiheuttavat vastarintaa yliopistoissa.

Asia olisi helpo(hko)sti korjattavissa. Muutetaan mittareita niin, että poistetaan sieltä sellaiset sekundääriset mittarit kuten kansainvälistyminen mitattuna ulkomaisten opiskelijoiden määrillä. Kansainvälistymistäkin voidaan mitata, mutta mittareiden pitää liittyä julkaisujen määrään ja laatuun, vertailukelpoisiin oppimistuloksiin jne. Kun laitos tutkii kansainvälisesti mielenkiintoisia asioita laadukkaasti ja antaa mitattavasti ansiokasta opetusta, se alkaa houkuttelemaan niitä ulkomaisia opiskelijoitakin. Sitten tapahtuu tervettä kansainvälistymistä, kun tänne tulee opiskelijoita joita houkuttelee jokin muu kuin ilmainen opiskelu ja oleskelulupa Schengen-alueelle.

[2011-04-17]

Pääkirjoitus 26.10.2013:
Kuka maksaa ulkomaalaisten opinnot?

Lukukausimaksu EU:n ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille olisi oikeaa koulutusvientiä.

Kansanedustaja Päivi Lipposen johtama työryhmä luovuttaa marraskuun alussa esityksensä lukukausimaksuista opetusministerille.

Suomessa on viime vuodet hoettu, kuinka välttämätöntä on jatkaa kansalaisten työuria muun muassa opiskeluaikoja lyhentämällä ja karsimalla luppovuosia koulun ja korkeampien opintojen välistä. Toinen hokema koskee kansainvälistä tunnustusta saaneen opetusjärjestelmämme kehittämistä "vientituotteeksi". Tuotteistamisessa ei ole kuitenkaan taidettu päästä puusta pitkään, saati että koulutusviennistä olisi saatu kotiutettua kahisevaa Suomeen.

Tuoreet tilastotiedot opiskelijavaihdosta ovat epäsuhtaisia. Ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana pysynyt melko vakaana noin neljässä tuhannessa ja noussut 1,5-kertaiseksi vajaaseen kuuteen tuhanteen parin viime vuoden aikana. Sen sijaan ulkomailta tänne tulevien opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa 2,4-kertaistunut. Opinahjoissamme opiskelee liki 20 000 lähinnä EU:n ulkopuolisista maista tulevaa nuorta, eniten Venäjältä (2 500). Tilannetta kuvaa se, että kolme neljästä ulkomaalaisesta opiskelijasta tulee meille EU:n ulkopuolelta.

Maailmalla maksuton yliopisto-opiskelu on harvinaista herkkua. Jo pelkästään se selittää nuorten kiinnostuksen hakeutua kaukaisista maista tänne. Myös opintososiaaliset edut ovat meillä paremmat kuin useimmissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Säästöä syntyy siitäkin, ettei täällä opettajia tarvitse voidella suoritusmerkintöjä saadakseen. Mutta korkeakouluopiskelu ei ole ilmaista Suomen valtiolle. Kansakuntamme uhraa valtavasti resursseja koulutukseen, ja ne verorahat ovat tietenkin pois jostain muusta. Vaikkei ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksesta aluksi tulisikaan vielä liiketoimintaa, omakustannushintakin olisi näinä aikoina jo jotain.

Kyse ei ole vain siitä, olemmeko vieraanvaraisia tarjoamalla ulkomaiden nuorille ilmaisen akateemisen tutkinnon ja kenties toivomalla, että heistä joku jäisi valmistuttuaan vakituisesti Suomen työmarkkinoita hyödyttämään. Kolikon kääntöpuoli on se, että jokaista "kolmansista maista" tulevaa opiskelijaa kohti joku suomalaisnuori jää ilman opiskelupaikkaa. EU-maiden suhteen tilanne on tietenkin aivan toinen, sillä nuoremme saavat niissä samat edut kuin paikalliset nuoret.

Julkisen talouden säästöpaineissa kaikkia kuluja käydään läpi nyt täikammalla, mutta koulutuksen maksuttomuuden on jatkossakin oltava tasa-arvoon tähtäävän yhteiskuntapolitiikan kulmakivi. Lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA:n ulkopuolisten maiden tutkinto-opiskelijoilta ei saa olla ovenavaus yleisiin lukukausimaksuihin. Eräät ulkomaiset yksityiset, lähinnä bisneskorkeakoulut, ovat perustaneet filiaalejaan myös Suomeen. Olisi kuitenkin nurinkurista, jos suomalaiset nuoret joutuisivat hakeutumaan maksullisiin opinahjoihin, koska joku kolmannen maan opiskelija on saanut hänen opiskelupaikkansa täkäläisestä kauppakorkeakoulusta.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2013102617651302_pk.shtml

[Luotsi]

Lu­ku­kau­si­mak­su­jen kan­nat­ta­vuu­des­ta ei ole näyt­töä Suo­meen ver­rat­ta­vis­ta mais­ta. Aal­to-yli­opis­ton ko­kei­lus­sa on myös ha­vait­tu, et­tä mak­sut vai­kut­ta­vat kiel­tei­ses­ti ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den ha­luk­kuu­teen ha­kea suo­ma­lai­siin kor­kea­kou­lui­hin.

Eli esim Aalto-yli­opis­ton tarjoamaa koulutusta ei ulkomaalaisten opiskelijoiden joukossa koeta rahanarvoiseksi hyödykkeeksi päinvastoin kuin vaikkapa UKn tai USAn ylipistojen vastaavaa koulutusta. Pitäisiköhän kysyä miksi?

[Elemosina]

Bongasin netistä tällaisen Laurea ammattikorkeakoulun mainoksen.
Aika alleviivaava henkilöhahmojen valinta.

[Iloveallpeople]

Ulkomaalaisopiskelijoiden maksut ehkä kehysriiheen

Marraskuussa Päivi Lipposen johtama työryhmä ehdotti lukukausimaksuja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville

Pitkään suunnitellut mutta kiistellyt lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille saattavat tulla piakkoin hallituksen käsittelyyn.

HS:n tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan maksujen tuomista parin viikon päästä pidettävään kehysriiheen.

Lukukausimaksun tulisi kattaa opetuksesta koituvat kustannukset, jolloin se tarkoittaisi muutamaa tuhatta euroa vuodessa.
...

Helsingin Sanomat

Opiskelijajärjestöt tuomitsevat ulkomaalaisten lukukausimaksut

Ulkomaisille opiskelijoille kaavaillut lukukausimaksut eivät tuo aiottuja säästöjä, toteaa viisi opiskelijajärjestöä. Lisäksi maksut vievät Suomen kansainvälistymistavoitteen takaisin kivikaudelle, järjestöt väittävät.
...

"Valtiovarainministeriössä on turha kuvitella, että maksuilla tulee säästöjä. Maksuilla karkotetaan opiskelijat, vaikka nimenomaan miljoonia kertyy opiskelijoiden täällä olosta kulutuksen muodossa. Lukukausimaksujen myötä nämä koulutusvientitulot tyrehtyvät", puheenjohtajat Piia Kuosmanen (SYL) ja Aleksej Fedotov (Sakki) sanovat tiedotteessa.

Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että maksuilla ajetaan alas hyvä kehitys Suomen ja sen korkeakoulujen kansainvälistymisessä.

"Maksut karkottaisivat Eta-alueen ulkopuoliset opiskelijat pienemmistä korkeakouluista, ja korkeakoulut olisivat täysin eriarvoisissa lähtökohdissa kansainvälistymisessä. Näinkö on tosiaan tarkoitus?", hämmästelee Samokin puheenjohtaja Toni Asikainen.

Helsingin Sanomat

[Elemosina]

"Maksut karkottaisivat Eta-alueen ulkopuoliset opiskelijat pienemmistä korkeakouluista, ja korkeakoulut olisivat täysin eriarvoisissa lähtökohdissa kansainvälistymisessä. Näinkö on tosiaan tarkoitus?", hämmästelee Samokin puheenjohtaja Toni Asikainen.

Jos näin käy lukukausimaksujen vuoksi, se tarkoittaa että Suomen korkeakoulujen ainoa vetovoima on ollut ilmainen opiskelu.
Ei siis korkeatasoinen ja mielenkiintoinen opetus ja ammattimaiset opettajat.

[Iida]

Uuden Suomen blogissa on tästä (yllätys, yllätys  eli ei siis yllätys) vihreitä edustavan henkilön kirjoitus:

http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162748-suomi-ei-tarvitse-ulkomaalaisten-opiskelijoiden-lukukausimaksuja-uskokaa-pois

Suomi TARVITSEE ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut, uskokaa pois!  Rahat on tästä maasta loppu! Tämä ei mene ko. blogin kirjoittaneen henkilön jakeluun. Meidän veronmaksajien pitää hänen mielestään maksaa tietojeni mukaan  vuosittain noin 10 000 ulkomaalaisen tutkinto-opiskelija, (korjatkaa, jos luku on väärin!!!) opinnot VEROVAROIN. Samaan aikaan osa suomalaisista ylioppilaista ei pääse jatkamaan opintojaan korkeakouluihin. Sillä rahalla, jolla maksettaisiin heidän koulutuksensa, maksetaan siis jonkun muun maan kansalaisen koulutus Suomessa VEROVAROIN. Voi tätä hulluuden määrää. Sitä miettii monta kertaa, että onko maapallolla yhtä tyhmää kansaa kuin me... Sitten yritetään - samoin verovaroin -  keksiä ja rahoittaa jotain järkevää niille suomalaisille, jotka syrjäytyvät, koska eivät pääse opiskelemaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, jonkin sortin järki on tässä vähitellen voittamassa. Opiskelijajärjestöt (nuo suomalaisen nuorison vihollisjärjestöt) vastustavat, samoin jokunen kartalta pudonnut vihreä yms. henkilö, joka ei tajua, että rahat on loppu.

[turjake]

Suomi on varmaankin maailman ainut maa jolla olisi peruste veloittaa tuhansilta henkilöiltä tuhansia euroja per nenä per vuosi ja onnistuu jäämään siinä tappiolle. Olisko syytä ottaa oppia maailmalta miten lukukausimaksut on muualla hoidettu. Ei liene opiskelijoidenkaan etu että ulkomaalaisia opiskelijoita hakeutuu tänne niin paljon että rahat ja resurssit ei riitä, joku tolkku pitää olla, tai sitten otetaan maksu.

[ilkka75]

Järkevän koulutuksen hommaaminen kolmansissa maissa on monille mahdotonta, koska se maksaa enemmän, kuin tavallisella ihmisellä siellä on varaa. Länsi-Eurooppalaiselle se ei ole läheskään niin haastavaa, kunhan päätä riittää. Vain todella köyhille se on siellä oikea haaste. Monen maan, kuten Japanin kanssa meillä on vaihto-oppilasohjelmat, joiden puitteissa opiskelijat voivat vaihtaa maita päikseen ja rahan ei edes tarvitse liikkua.

En pidä muunmaalaisia opiskelijoita lähtökohtaisesti pahana ajatuksena, mutta järkiperäistäminen voisi olla ihan paikallaan. Itse ehdottaisin tiettyjen opiskelijaryhmien kouluttamista kehitysapuvaroin. Näin toimien tietäisimme ainakin, että rahat eivät menisi gepardisuikkaisille sankareille, vaan ne käytettäisiin täällä. Ja kehitysmaat tarvitsevat ennen kaikkea niitä insinöörejä ja lääkäreitä, pelkkä älä-kakkaa-siihen-mistä-juot on kyllä hyvä neuvo, mutta se vain kasvattaa väestöä eikä oikein riitä hyvinvoinnille välttämättömään, riittävään talouskasvuun.

Toisaalta vaikkapa intialaisten tai kiinalaisten kouluttaminen maksutta täällä, että työmme voitaisiin siirtää sinne, on hiukan omalaatuinen ajatus. Ja koska kehitysmaista tulevat ovat hyvinkin perhekeskeisiä ja koulutettujen henkilöiden palkat ovat Suomessa suhteellisen pienet, valmistuneet muuttaisivat enimmäkseen takaisin kotimaihinsa tai sitten johonkin ihan muualle rahan perässä.

Korkeakoulutettuja ei myöskään pakoteta opettelemaan kieltä kunnolla. Sekin jo kannustaa lähtemään, sillä englannilla pärjää vaikkapa Englannissa. Ja ne palkat ovat isommat.

En nyt puutu niihin pelkästään EU-alueelle elintason perässä pyrkiviin mukaopiskelijoihin.

Näin pikaisesti pohtien, saa kehittää ideaa.

[Roope]

Jo löytyi kynnyskysymys:

Vasemmistoliitto kuopii maata hallituksessa
...
Lisäksi kehysriihessä on joukko yksittäisiä vaikeita asioita, joiden nieleminen on vasemmistoliitolle joka tapauksessa vaikeaa. Yksi tällainen on demariopetusministeri Krista Kiurun ajama lukukausimaksu EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vaikka asia on pieni, vasemmistoliitto lähtisi mieluummin hallituksesta kuin hyväksyisi sen. Näin sanoi A-studiolle kansanedustaja Silvia Modig (vas.), joka on profiloitunut vasemmistoliiton hallituksessa olon puolestapuhujana.

Yle 19.3.2014

Lukukausimaksut eivät tuota tuloja

Maksuttoman koulutuksen tulevaisuus on jälleen kerran tapetilla, jos Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut nostetaan keskusteluun kehysriihessä maaliskuun lopulla.

Vaikka käynnissä oleva maksukokeilu on vielä kesken vuoden 2014 lop­puun, maksut halutaan vakinaistaa. Maksujen luvataan tuovan lisätuloja korkeakouluille sekä edistävän koulutusvientiä.

Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön maksukokeilua arvioivan väli­raportin mukaan kokeiluun on osallistunut niin pieni määrä korkeakou­luja, ettei siitä voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä, jotka puoltaisi­vat maksujen vakinaistamista.

Lukukausimaksut eivät ole keino edistää koulutusvientiä. Tilauskoulu­tuksen laajentaminen sekä maksuttoman tutkintokoulutuksen opiskeli­jamäärän kasvattaminen olisivat parempia tapoja kasvattaa suomalai­sen koulutuksen mainetta maailmalla sekä saada niin vero- kuin vienti­tulojakin.

Suomessa opiskelevat 19 000 kansainvälistä opiskelijaa tuovat noin 160 miljoona euroa vuodessa Suomen kansantalouteen. Heidän työllistymis­prosenttinsa valmistumisen jälkeen on suuri, ja he maksavat tutkinton­sa takaisin verotuloina keskimäärin 3–6 vuodessa.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen ja heidän työllistä­misensä Suomessa on yhteiskunnallemme entistä tärkeämpää, kun työ­elämästä on seuraavan vuosikymmenen aikana eläköitymässä yli miljoo­na ihmistä.

Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksuja on kokeiltu, ja tuloksena kan­sainvälisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Lukukausimaksujen tu­lot eivät ole luoneet lisätuloja korkeakouluille vaan ovat menneet apura­hajärjestelmien rahoittamiseen. Lukukausimaksuja ajavat tahot kerto­vat maksujen houkuttelevan kansainvälisiä opiskelijoita, vaikka naapuri­maiden esimerkit todistavat aivan päinvastaisesta.

Miksi lukukausimaksujen perimisen aloittaminen sitten nousee keskus­teluun kerta toisensa jälkeen, vaikka niitä puoltavat väitteet on todistet­tu pätemättömiksi?

Eta-maiden ulkopuolisille luotu maksujen perimisjärjestelmä loisi val­miuden aloittaa myös kotimaisten opiskelijoiden maksujen perimisen, kuten on käynyt esimerkiksi Alankomaissa, Kanadassa sekä lukuisissa muissa maissa. Pelkään pahoin, että päätöksessä lukukausimaksujen pe­rimisestä on kyseessä yhdenvertaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus.

Silvia Modig
kansanedustaja (vas), Helsinki

Helsingin Sanomat, mielipide 19.3.2014

Hei, me tienataan tällä, mutta vain Suomessa, Islannissa ja Norjassa! Muissa maissa on EU:n ulkopuolelta tuleville lukukausimaksut.

Heidän työllistymis­prosenttinsa valmistumisen jälkeen on suuri, ja he maksavat tutkinton­sa takaisin verotuloina keskimäärin 3–6 vuodessa.

Työllistymisprosentti on suuri vain jollain aloilla. Keskimäärinkin se on kaikilla Suomessa tutkinnon suorittaneilla ulkomaalaisilla vuoden kuluttua valmistumisesta alle puolet (49 %). Työllistymiseksi lasketaan tällöin myös korkeakoulututkinnon kautta siivoojaksi ja bussikuskiksi -menestystarinat. Lisäksi EU:n ulkopuolelta saapuneiden työllisyyslukujen tiedetään olevan lähtömaasta riippuen huomattavastikin keskimääräistä alempia, ja heidän keskeyttävän opintonsa muita useammin. Myös opinto-oikeuteen ja oleskelulupaan liittyvät väärinkäytökset ovat yleisempiä.

Eli joko Modig yrittää harhauttaa tai sitten hän ei kykene ottamaan asioista itsenäisesti selvää, vaan on uskonut ja omaksunut opiskelijajärjestöjen propagandan sellaisenaan. Jos Modig ihan oikeasti luulee, että kaikkien EU-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelun kokonaiskustannukset kuitataan muutaman vuoden verotuloilla, niin kannattaa selvittää asiaa jostain muualta kuin SYL:stä. Siellä ei näköjään osata laskea.

Kukaan ei ole vielä iskenyt pöytään sellaista selvitystä, jonka laskelmissa valtion resurssien suuntaaminen kaikkien EU-alueen ulkopuolelta tulevien ilmaiseen korkeakouluopetukseen olisi kannattavampaa kuin vaihtoehtoiset työvoiman ja verotulojen hankinnan tavat. Muissa maissa on tehty johtopäätökset jo aikaa sitten, kun taas Suomessa on juututtu maailmoja syleilevällä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategialla kaivettuun ideologiseen poteroon.