2013-07-28 Ilkka: Koulutuksesta ja soveltuvuudesta pidettävä kiinni hoitotyössä

[skrabb]

Koulutuksesta ja soveltuvuudesta pidettävä kiinni hoitotyössä
sunnuntai 28.07.2013

Lääkkeiden annostelu on vanhustenhoidossa tarkkaa ja ammattiosaamista vaativaa puuhaa, sillä pillereiden väliin jättämisellä tai yliannostuksella voi olla hengenvaarallisia seurauksia.

Kunhan vain päivästä selviäisi niin, ettei kukaan kuolisi. Tällaiset olivat ajatukset viime kesänä Ruotsissa hoitotyötä tehneellä suomalaisopiskelijalla.
Hän kertoo tämän päivän Ilkassa kokemuksistaan kieliharjoittelussa yksityisessä ruotsalaisessa kotihoitoyrityksessä, jossa neljän päivän perehdyttämisen jälkeen hoitajan työhön osoitetun harjoittelijan piti jo vastata muun muassa lääkkeiden jakamisesta. Vaikka kyseessä olikin ruotsin kielen opiskelija, pelko väärinymmärryksestä lääkkeistä kotihoidossa olevan potilaan kanssa oli suuri.

Paljon suomalaisopiskelijaa heikommankin ruotsin kielen taidon omaavia hoitajia on ollut liikenteessä. Eräässä vanhusten palveluasumisyksikössä on ollut töissä jopa lukutaidottomia.

Ruotsissa hoitotyön tekijöiltä ei vaadita Suomen tapaan alan koulutusta. Kun hoitohenkilökuntaa voidaan palkata ikään kuin pystymetsästä riski sille, että joukossa on alalle sopimatonta väkeä, kasvaa suureksi.
Ainakin osittain tästä johtuen myös hierarkia työpaikoilla on suuri. Siinä missä myös lähihoitaja voi Suomessa antaa insuliinia, Ruotsissa näihin hoitotilanteisiin tarvitaan aina sairaanhoitaja.

On aina ilahduttavaa huomata, että Suomessa asiat ovat jossakin kohdin länsinaapuriamme paremmalla tolalla. Ja tässä tapauksessa edellä ollaan vieläpä hyvin tärkeässä asiassa eli hoitotyön laadusta huolehtimisessa.
Mihinkään hyvän olon tunteeseen ei Suomessakaan silti voida tuudittautua.
Kiire ja hoitohenkilökunnan vähyys vaivaavat suomalaistakin vanhustenhuoltoa.
Jos hoitavia käsiä on liian vähän hoidettaviin nähden, hoidon laatu kärsii, olivatpa hoitajat sitten kouluttamattomia tai koulutettuja.

Joka tapauksessa hoitoalan koulutusvaatimuksesta täytyy Suomessa pitää kiinni. Esimerkiksi ikäihmisten hoito on vaativaa työtä, jossa tarvitaan paitsi käytännön osaamista myös soveltuvuutta alalle. Jos näistä ei ole varmuutta ennen työntekijän palkkaamista, vaarannetaan hoidettavien turvallisuutta. Tämä korostuu yleistyvässä vanhusten kotihoidossa, jossa hoitaja työskentelee usein yksinään.

Jos ja kun hoitohenkilökunnasta on Suomessakin pulaa, lääkettä ongelmaan pitää hakea hoitajien palkkausta parantamalla, eikä kelpoisuusehdoista luistamalla.

Ulkomailtakin tulevaa työvoimaa tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa, mutta silloinkin on pidettävä kiinni hoitajilta edellytettävästä koulutuksesta ja riittävistä kielivaatimuksista.
Nythän Suomestakin on jo pulpahdellut esille tapauksia, jossa kielimuuri on haitannut hoitajan ja hoidettavan yhteistyötä.

http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/koulutuksesta-ja-soveltuvuudesta-pidettava-kiinni-hoitotyossa-1.1433412

Hoitohenkilöstön tietotaidonpuutten ja jopa lukutaidottomuuden hyväksymisessä tullaan takuulla seuraamaan Ruotsin esimerkkiä. Kaikki idioottimaisuudethan ko. sossupaskastanista on Suomessa tähänkin asti matkittu.
Onhan siitä jo selviä esimerkkejäkin olemassa!

[Outo olio]

Pätevyysvaatimukset karsivat tietyt ihmisryhmät pois ja ovat siis ihmisryhmään kohdistuvaa syrjintää.