Pois lomarahat ja pekkaspäiväkorvaukset, ehdottaa Suomen Yrittäjät

[Sour-One]

Toki useimmiten on työnantajalle edullisinta, että loma on nimenomaan heinäkuussa.

On, etenkin jäätelö, virvoitusjuoma- ja ravintola-alalla.

No ehkä tuo sitten lämmitti sua jollain kieroutuneella tavalla, mutta puhe oli kyllä useimmiten.

Lisäys: puhumattakaan asfalttialasta, jolla ei edes tunneta kesälomia.

[taannehtiva seuralainen]

Juu. Kesäloma juurikin välillä toukokuusta syyskuuhun. Ja korkeintaan kahdessa osassa. Muutoin erikseen yhteisesti sovittava.

Vuosilomalaki määrää yhtäjakoiseksi vähintään 2 viikkoa, loput saa pätkiä jos vituttaa.

Heikoilla olet työnantajana, jos työntekijä haastaa siitä työtuomioistuimeen =>rosikseen.
Olet silloin näyttövelvollinen (ja saat leikkiä satusetää tuomareille) jälkimmäisen 2-viikkoisen pakottavasta pätkimistarpeesta. Lähes varmasti napsahtaa korvaukset työntekijälle. Työntekijän asema on noissa tapauksissa aika vahva. Ei kannata.

[Sour-One]

Juu. Kesäloma juurikin välillä toukokuusta syyskuuhun. Ja korkeintaan kahdessa osassa. Muutoin erikseen yhteisesti sovittava.

Vuosilomalaki määrää yhtäjakoiseksi vähintään 2 viikkoa, loput saa pätkiä jos vituttaa.

Heikoilla olet työnantajana, jos työntekijä haastaa siitä työtuomioistuimeen =>rosikseen.
Olet silloin näyttövelvollinen (ja saat leikkiä satusetää tuomareille) jälkimmäisen 2-viikkoisen pakottavasta pätkimistarpeesta. Lähes varmasti napsahtaa korvaukset työntekijälle. Työntekijän asema on noissa tapauksissa aika vahva. Ei kannata.

^

toi rosis on niin huono niin huono vaihtoehto ratkaista asioita. siis molemmille osapuolille.

[Leso]

Heikoilla olet työnantajana, jos työntekijä haastaa siitä työtuomioistuimeen =>rosikseen.
Olet silloin näyttövelvollinen (ja saat leikkiä satusetää tuomareille) jälkimmäisen 2-viikkoisen pakottavasta pätkimistarpeesta. Lähes varmasti napsahtaa korvaukset työntekijälle. Työntekijän asema on noissa tapauksissa aika vahva. Ei kannata.

No mistäs luuet, että tässä on perimmiltään kyse?

Valitettavasti se nyt vaan on niin, että työntekijäpuolen on alettava joustaa.
Niitä tehdastyöpaikkojakaan kun ei ole huutokaupattavaksi asti.

Pk-yritykset työllistää, jos työllistää.

[taannehtiva seuralainen]

Heikoilla olet työnantajana, jos työntekijä haastaa siitä työtuomioistuimeen =>rosikseen.
Olet silloin näyttövelvollinen (ja saat leikkiä satusetää tuomareille) jälkimmäisen 2-viikkoisen pakottavasta pätkimistarpeesta. Lähes varmasti napsahtaa korvaukset työntekijälle. Työntekijän asema on noissa tapauksissa aika vahva. Ei kannata.

No mistäs luuet, että tässä on perimmiltään kyse?

Valitettavasti se nyt vaan on niin, että työntekijäpuolen on alettava joustaa.
Niitä tehdastyöpaikkojakaan kun ei ole huutokaupattavaksi asti.

Pk-yritykset työllistää, jos työllistää.

En luule mitään, enkä ole työntekijän asemaa sortamassa enkä nostamassa. Useisiin riitaneuvotteluihin joutunut ja pari kertaa todistajanpönttöön työnantajan todistajana. Työntekijäpuolen suuremmasta joustotarpeesta olen samaa mieltä.
Turha kuitenkaan hekumoida ja vaatia orjaa palkan vastineeksi. Yhteistyö, vaikka se lattealta kuulostaakin. Toivottavasti siinä asiassa järki voittaa ennen kuin hommat kusee kunnolla (analogia mamupolitiikkaan).

[Leso]

[...]
Turha kuitenkaan hekumoida ja vaatia orjaa palkan vastineeksi. Yhteistyö, vaikka se lattealta kuulostaakin. Toivottavasti siinä asiassa järki voittaa ennen kuin hommat kusee kunnolla (analogia mamupolitiikkaan).

En hekumoi orjuudella. Olen oikeasti erittäin avomielinen ja ymmärtäväinen työnantaja.

Mutta alkaa pänniä se, että työntekijät osaavat laskea pilkulleen oikein loma- yms. rahansa, mutta kassa saattaa heittää. Myös materiaa katoaa mystisesti. Ei ole nimittäin niin iso bisnes, etteikö voisi kirjaa pitää ihan päässäänkin.
Samaten kaiken maailman korotuksia valvotaan silmä tarkkana, ja itse on oltava tarkempi, jottei työntekijä pääse esittämään myöhemmin laskua että voivoi, kun et olekaan maksanut mulle tätä korotusta "toissavuoden huhtikuulta".
Ei siinä mitään. Erinomaisia työntekijöitä, mutta joskus vaan vituttaa.

Nyt tietysti joku kitisee, että vaihda työntekijöitä.
Oolalaa!
Onhan se varmasti sitten yrittäjä, joka puhuu?

Kun on mennyt pari kertaa ojasta allikkoon, niin tyytyy vähempään, joka on parempaa.

[Alkuasukas]

Minä maksan omille orjille taulukoita parempaa palkkaa ja päälle vielä bonuksia, ja lomansa ovat aina saaneet silloin kun haluavat. Ja palkattomat, opintovapaat ynnä muut kotkotuset. Mutta kuten todettu, rajansa kaikella. Kun (palkkojen)nostovara loppuu, niin se loppuu. Pekkaset, lomarahat ynnä muut on silkkaa pelleilyä, palkkaa pitäisi maksaa tuloksista, ja korotuksia pitäisi tulla vain jos tulos paranee.

Suomen ay-järjestelmä on rakennettu julkisen sektorin ja muutaman suuryrityksen ehdoilla, pienet kärsivät aina. Joku palkallinen äitiysloma, lasten sairastamiset, lomien siirrot sairastapauksissa jne jne ovat nauloja arkussa. Viimenen korsi, kameli jne.

[Leso]

Just noin.

En oo stana ikinä ymmärtänyt, en edes silloin kun olin palkansaaja sitä, että miksi työnantajan pitäisi maksaa työntekijänsä intiimiielämästä eli lisääntymisestä.

[mikkoR]

Monella taitaa olla muistissa paperiliiton pitkä lakko?
Työnantajapuoli sanoi että nyt on tosi kyseessä, palkkoja ei voi nostaa ja tämä änkyrä ahonen vain naureskeli. Kuinkas sitten kävikään?

Kerran eräs nuorempi kaveri tuumasi minulle yrittäjillä olevan aina rahaa, tuollaiset käsitykset että jokaisella yrittäjällä on ziljoonia pankissa vääristää pahasti heidän ja muiden kuvaa vallitsevasta todellisuusta.
Puhutaan aina puskureista joilla voisi pitää ihmiset töissä jos myynti heikkenee hetkellisesti, silti ollaan toisella kädellä vaatimassa kaikki firman voitot  palkankorotuksina ja bonuksina...

[taannehtiva seuralainen]

[...]
Suomen ay-järjestelmä on rakennettu julkisen sektorin ja muutaman suuryrityksen ehdoilla, pienet kärsivät aina. Joku palkallinen äitiysloma, lasten sairastamiset, lomien siirrot sairastapauksissa jne jne ovat nauloja arkussa. Viimenen korsi, kameli jne.

Pitää paikkansa ja pk-yrittäjä on kovilla.
Toisaalta jos esim. äitiyspäivärahat/lasten sairastamiset jätetään maksamatta, korvataanko väestötappio moniosaajilla Afrikan runsaudensarvesta? 
Vai riittäisikö omaa koulutettua työväkeä tuottavampaan hommaan pienemmällä palkalla jos muhkeaa julkista sektoria laihdutettaisiin?

[Sour-One]

Minä maksan omille orjille taulukoita parempaa palkkaa ja päälle vielä bonuksia, ja lomansa ovat aina saaneet silloin kun haluavat. Ja palkattomat, opintovapaat ynnä muut kotkotuset. Mutta kuten todettu, rajansa kaikella. Kun (palkkojen)nostovara loppuu, niin se loppuu. Pekkaset, lomarahat ynnä muut on silkkaa pelleilyä, palkkaa pitäisi maksaa tuloksista, ja korotuksia pitäisi tulla vain jos tulos paranee.

Suomen ay-järjestelmä on rakennettu julkisen sektorin ja muutaman suuryrityksen ehdoilla, pienet kärsivät aina. Joku palkallinen äitiysloma, lasten sairastamiset, lomien siirrot sairastapauksissa jne jne ovat nauloja arkussa. Viimenen korsi, kameli jne.

Mielestäni virhe maksaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Finnair mainio esimerkki.

[Alkuasukas]

Mielestäni virhe maksaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Finnair mainio esimerkki.

Hyvä työmies on paikkansa ansainnut. Meillä on promilleluokkaa oleva vaihtuvuus ja työehtosopimusta pätevämmät tekijät, mikäs siinä on maksellessa. Kaikki on tyytyväisiä. 

[Sour-One]

Mielestäni virhe maksaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Finnair mainio esimerkki.

Hyvä työmies on paikkansa ansainnut. Meillä on promilleluokkaa oleva vaihtuvuus ja työehtosopimusta pätevämmät tekijät, mikäs siinä on maksellessa. Kaikki on tyytyväisiä.

Suostuuko se hyvä työmies vaikkapa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan silloin, kun menee huonosti?

[mikkoR]

Mielestäni virhe maksaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Finnair mainio esimerkki.

Hyvä työmies on paikkansa ansainnut. Meillä on promilleluokkaa oleva vaihtuvuus ja työehtosopimusta pätevämmät tekijät, mikäs siinä on maksellessa. Kaikki on tyytyväisiä.

Suostuuko se hyvä työmies vaikkapa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan silloin, kun menee huonosti?

AY-liikkeen juhlapuheissa hyvässä työpaikassa ollaan valmiita joustoihin huonoina aikoina. (kunhan joustot ei koske palkkoja, työaikoja,lomia tai muita vastaavia asioita jotka ovat saavutettuja etuja, lakkoon mennään myös jos kahvihuoneessa ei ole enää pullaa)

[Apostrofi]

Monella taitaa olla muistissa paperiliiton pitkä lakko?
Työnantajapuoli sanoi että nyt on tosi kyseessä, palkkoja ei voi nostaa ja tämä änkyrä ahonen vain naureskeli. Kuinkas sitten kävikään?

No kuinka kävi? Palkankorotuksiinko luulet paperiteollisuuden vaikeuksien perustuvan? Taloustaantuma ja paperin kysynnän vähenemisellä Euroopassa ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta asiaan. 

[Sour-One]

Monella taitaa olla muistissa paperiliiton pitkä lakko?
Työnantajapuoli sanoi että nyt on tosi kyseessä, palkkoja ei voi nostaa ja tämä änkyrä ahonen vain naureskeli. Kuinkas sitten kävikään?

No kuinka kävi? Palkankorotuksiinko luulet paperiteollisuuden vaikeuksien perustuvan? Taloustaantuma ja paperin kysynnän vähenemisellä Euroopassa ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta asiaan. 

Ei varmastikaan, mutta paperiliiton temppuilujen jälkeen alettiin investoimaan massiivisesti ulkomaille samaan aikaa kun Suomessa ajettiin tehtaita alas.

[Alkuasukas]

Mielestäni virhe maksaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Finnair mainio esimerkki.

Hyvä työmies on paikkansa ansainnut. Meillä on promilleluokkaa oleva vaihtuvuus ja työehtosopimusta pätevämmät tekijät, mikäs siinä on maksellessa. Kaikki on tyytyväisiä.

Suostuuko se hyvä työmies vaikkapa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan silloin, kun menee huonosti?

Tietysti.

[AstaTTT]

Reaaliansiot ovat Kalevan mukaan kasvaneet Suomessa lähes 25 prosenttia vuodesta 2000 lähtien.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/reaaliansiot-ovat-kasvaneet-neljanneksen-vuodesta-2000/637149/

Suomalaisten palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet viime vuosien kriiseistä huolimatta tuntuvasti nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa. Vuosituhannen alusta reaaliansiot ovat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kasvaneet lähes 25 prosenttia.

Kommenteista poimittua:

Kotitalouksien velka on noussut vuoden 2000 68,2 prosentista vuoden 2012 117,3 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Vertailun vuoksi vuonna 1989 se käväisi 88,5 prosentissa. Eli ihmisillä on velkaa oikeasti ihan hillittömästi.
Lähde: findikaattori.fi (Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito)

[ämpee]

Monella taitaa olla muistissa paperiliiton pitkä lakko?
Työnantajapuoli sanoi että nyt on tosi kyseessä, palkkoja ei voi nostaa ja tämä änkyrä ahonen vain naureskeli. Kuinkas sitten kävikään?

No kuinka kävi? Palkankorotuksiinko luulet paperiteollisuuden vaikeuksien perustuvan? Taloustaantuma ja paperin kysynnän vähenemisellä Euroopassa ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta asiaan. 

Ei varmastikaan, mutta paperiliiton temppuilujen jälkeen alettiin investoimaan massiivisesti ulkomaille samaan aikaa kun Suomessa ajettiin tehtaita alas.

Väittäisin sattumaksi, sillä paperin tekeminen on pääomavaltaista puuhaa, ei työvoimavaltaista.
Elikkä ne muut syyt painavat huomattavasti enemmän kuin palkat.

[mikkoR]

Monella taitaa olla muistissa paperiliiton pitkä lakko?
Työnantajapuoli sanoi että nyt on tosi kyseessä, palkkoja ei voi nostaa ja tämä änkyrä ahonen vain naureskeli. Kuinkas sitten kävikään?

No kuinka kävi? Palkankorotuksiinko luulet paperiteollisuuden vaikeuksien perustuvan? Taloustaantuma ja paperin kysynnän vähenemisellä Euroopassa ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta asiaan. 

Ei varmastikaan, mutta paperiliiton temppuilujen jälkeen alettiin investoimaan massiivisesti ulkomaille samaan aikaa kun Suomessa ajettiin tehtaita alas.

Väittäisin sattumaksi, sillä paperin tekeminen on pääomavaltaista puuhaa, ei työvoimavaltaista.
Elikkä ne muut syyt painavat huomattavasti enemmän kuin palkat.

Vai olisiko se ollut kuuluisa kamelinselkä joka katkesi?
Ei ne palkat mutta kannattaa huomioida kuinka paljon kuitenkin ketjussa on palkkasumma kun kaikki kunnossapito ja alihankinta ym. kulut ovat niiden paperimiesten palkkojen lisäksi.

[Alkuasukas]

Ay-liike luulee että palkat on niinkun maahanmuuton kustannukset; ei ole keltään pois. Onhan se nyt selvä että kun etelä-amerikassa puu kasvaa nopeammin ja duunarit on halvempia niin sinnehän valmistus menee.

[siviilitarkkailija]

Jos ammattiliitot hyväksyisivät ehdotuksen ns "kriisilausekkeesta" jonka perusteella yrityksen palkkoja lasketaan kriisin ajaksi, seurauksena olisi koko tuotannon ja talouden ohjautuminen kriisiin. Koska tarkoituksellisesti kriisiin ohjaamalla yritysjohto voisi alentaa palkkoja pysyvästi. Talouskriisistä tulisi siis luonteva osa yritysmaailman arkea. Toisen kriisi on toisen normaali arki.

Finnair yhtiön johto näytti esimerkin että kriisiin ja kriisijohtaminen eivät alenna johdon palkkoja millään lailla vaan käy tasan päinvastoin. Kriisin aikaansaaminen ja ylläpitäminen johti johdon bonuksiin kun työntekijät saatiin alentamaan palkkojaan.

[Sour-One]

Monella taitaa olla muistissa paperiliiton pitkä lakko?
Työnantajapuoli sanoi että nyt on tosi kyseessä, palkkoja ei voi nostaa ja tämä änkyrä ahonen vain naureskeli. Kuinkas sitten kävikään?

No kuinka kävi? Palkankorotuksiinko luulet paperiteollisuuden vaikeuksien perustuvan? Taloustaantuma ja paperin kysynnän vähenemisellä Euroopassa ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta asiaan. 

Ei varmastikaan, mutta paperiliiton temppuilujen jälkeen alettiin investoimaan massiivisesti ulkomaille samaan aikaa kun Suomessa ajettiin tehtaita alas.

Väittäisin sattumaksi, sillä paperin tekeminen on pääomavaltaista puuhaa, ei työvoimavaltaista.
Elikkä ne muut syyt painavat huomattavasti enemmän kuin palkat.

Mielestäni investointeja etelä-amerikkaan ja kiinaan oli jo harkittu tovin, koska pienempien raaka-aine- ja palkkakustannusten vuoksi, tulos olisi suurempi. Toki myöskin riskit ovat suuremmat kuin Suomessa tilanteessa, jossa on rauha työmarkkinoilla. Niinpä tuotantokin oli ja pysyi Suomessa. Kun paperin hinta alkoi laskemaan ja paperiliitolla ei ollut halua mukautua uuteen tilanteeseen vaan vaati yhä lisää ja lisää. Seurauksena jatkuvaa lakkoilua ja vieläpä niin, että työnseisaukset kesti hetken, palattiin töihin ja taas hetken päästä lakossa. Tästä seurasi työnantajien asettama työsulku joka taisi kestää 1,5 kk. Sovittelussa päädyttiin huonoon kompromissiin ja seurauksena paperiteollisuuden vähittäinen alasajaminen Suomessa.

Niin ne palkkakustannukset on Suomessa paperin hinnasta noin 10% ja vertailun vuoksi kun etelä-amerikassa valmistettu paperi on painotalon pihalla, samalla hintaa on suomalainen puu saatu vasta paperitehtaan pihalle.

[Sour-One]

Jos ammattiliitot hyväksyisivät ehdotuksen ns "kriisilausekkeesta" jonka perusteella yrityksen palkkoja lasketaan kriisin ajaksi, seurauksena olisi koko tuotannon ja talouden ohjautuminen kriisiin. Koska tarkoituksellisesti kriisiin ohjaamalla yritysjohto voisi alentaa palkkoja pysyvästi. Talouskriisistä tulisi siis luonteva osa yritysmaailman arkea. Toisen kriisi on toisen normaali arki.

Finnair yhtiön johto näytti esimerkin että kriisiin ja kriisijohtaminen eivät alenna johdon palkkoja millään lailla vaan käy tasan päinvastoin. Kriisin aikaansaaminen ja ylläpitäminen johti johdon bonuksiin kun työntekijät saatiin alentamaan palkkojaan.

Finnairilla ei olisi taloudellisesti mitään hätää, jos siellä noudatettaisiin alan työehtosopimuksen mukaista palkkausta.

[siviilitarkkailija]

Asiasta voi olla myös erimieltä. Ehdotuksen seurauksena yrityksen kriisiin ohjaaminen palkitaan koska yrityksen ajaminen kriisiin vähentää palkkakustannuksia. Näinollen yritys siis alkaa palkitsemaan johtoa joka tietoisesti ajaa yritystä kriisiin bonuksilla koska näin yrityksen kokonaiskustannuksia leikataan.

finnair on sikäli hyvä esimerkki sen kriisiytyminen on pitkälti seurausta kannattamattomien ja toimettomien lentokonelaivueiden hankinnasta. Sillä oli (ja on) enemmän lentokoneita kuin niille matkustajia. Tästä synytynyttä ja esim 0.5 milj siivouskilpailutuksesta syntynyttä n 10 milj tappiota pyrittiin hoitamaan kriisiyhtiönä henkilökunnan (jolla ei ollut asiassa mitään sananvaltaa) palkkoja laskemalla.

Mikäli kriisilausekkeet ja palkkojen alennukset hyväksytään, johtaa se luonnollisesti yhtiöiden kriisiytymiseen.

[Alkuasukas]

Jos ammattiliitot hyväksyisivät ehdotuksen ns "kriisilausekkeesta" jonka perusteella yrityksen palkkoja lasketaan kriisin ajaksi, seurauksena olisi koko tuotannon ja talouden ohjautuminen kriisiin. Koska tarkoituksellisesti kriisiin ohjaamalla yritysjohto voisi alentaa palkkoja pysyvästi. Talouskriisistä tulisi siis luonteva osa yritysmaailman arkea. Toisen kriisi on toisen normaali arki.

Finnair yhtiön johto näytti esimerkin että kriisiin ja kriisijohtaminen eivät alenna johdon palkkoja millään lailla vaan käy tasan päinvastoin. Kriisin aikaansaaminen ja ylläpitäminen johti johdon bonuksiin kun työntekijät saatiin alentamaan palkkojaan.

Finnairilla ei olisi taloudellisesti mitään hätää, jos siellä noudatettaisiin alan työehtosopimuksen mukaista palkkausta.

Pyh. Finnair on kriisiyhtiö from top to bottom.

[Haplotaxida]

Itse olen aina saanut vain pienehköä lomakorvausta, joka maksetaan joka palkanmaksun yhteydessä. Käytännössä itselleni kyse on vain eri nimikkeellä maksetusta palkasta, eikä mistään muusta. Pekkasetkin on maksettu välillä rahana, jolloin jonkun lomaviikon on joutunut pitämään tavallaan palkattomana, jos sellaisen on halunnut. Joskus sen on voinut pitää pekkasista kertyen. Muuta lomaa ei ole koskaan ollut.

Käytännössä noiden lisien poistuminen merkitsisi suoraa palkanalennusta jo muutenkin pienehköön palkkaan, mikä väistämättä heijastaisi omaan kulutukseen. Verokortissakin on ruksittu vaihtoehto B eli vuosituloraja. Vain se merkitsee loppupeleissä, kun lasketaan vuoden tuloja ja menoja.

Palkankorotuksiksi noita tuskin saisin kovin helposti muutettua, vaikka käytäntö olisi siten toki himpun verran selkeämpi. Jos saisi, niin oletettu hyötyhän siinä palkanmaksajalta katoaisi. Tietokoneistettuna työtä ei sitten noista juurikaan tule palkanlaskijalle, jos palkanlaskentaan käytettävä ohjelma on pätevä ja sitä on oikeasti perehtynyt käyttämään.

[Sour-One]

Jos ammattiliitot hyväksyisivät ehdotuksen ns "kriisilausekkeesta" jonka perusteella yrityksen palkkoja lasketaan kriisin ajaksi, seurauksena olisi koko tuotannon ja talouden ohjautuminen kriisiin. Koska tarkoituksellisesti kriisiin ohjaamalla yritysjohto voisi alentaa palkkoja pysyvästi. Talouskriisistä tulisi siis luonteva osa yritysmaailman arkea. Toisen kriisi on toisen normaali arki.

Finnair yhtiön johto näytti esimerkin että kriisiin ja kriisijohtaminen eivät alenna johdon palkkoja millään lailla vaan käy tasan päinvastoin. Kriisin aikaansaaminen ja ylläpitäminen johti johdon bonuksiin kun työntekijät saatiin alentamaan palkkojaan.

Finnairilla ei olisi taloudellisesti mitään hätää, jos siellä noudatettaisiin alan työehtosopimuksen mukaista palkkausta.

Pyh. Finnair on kriisiyhtiö from top to bottom.

No olen asiassa ex toimarin linjoilla, mutta eikö olisi hienoa Finnairin kannalta, jos ei tarvitsisi maksaa työhetospimuksen mukaista korkeampaa palkkaa?

[Kari Kinnunen]

Vaikka mikroyrittäjä olenkin, niin kyllä osaan laskea lomarahat mukaan palkkasummaan jos rekrytointia joskus harkitsen.

Ja kylläpä vain lomarahojen poisto = palkkojen alentaminen, tietenkin. Ei se duunaria kiinnosta minkänimisiä rahasummia siitä liksasta poistetaan. Vuosittainen tilille tippuva summa pienenee.

Ja juu. Suomessa työllistäminen on aivan ...tanan kallista ja riskialtista hommaa, jonka lisäksi epäkelvosta duunarista ei tahdo oikein päästä eroon.

Minusta tappelu kustannuksia vastaan pitäisi aloittaa sivukuluista eli verotuksesta. Vasta kun sivukulut alkaa olla jotakuinkin järkevät, niin aletaan kattella sitä käteen jäävää osuutta.

[Alkuasukas]

Tappelun voisi aloittaa ostovoimasta, joka tuhotaan käytännössä verotuksella. Auto Saksassa 20 000€, Suomessa 40 000€. Jne.