2013-04-03 Uutistoimisto AP boikotoi termiä "laiton maahanmuuttaja"

[59ikapod]

 Ei sitten ole laitonta asettakaan. Ei asekaan voi itsessään olla laiton, samalla menetelmällä ne valmistetaan ja koostuvat samoista atomeista hankintaprosessista huolimatta.Voi vaan olla paperiton ase.

[Nanfung]

Ei sitten ole laitonta asettakaan. Ei asekaan voi itsessään olla laiton, samalla menetelmällä ne valmistetaan ja koostuvat samoista atomeista hankintaprosessista huolimatta.Voi vaan olla paperiton ase.

No, miten on pesäpallon sääntöjen kanssa, menevätkö uusiksi?

[Roope]

Colin Freeman: Should 'illegal' immigrants be rebranded as 'irregular' immigrants? The UN thinks so

[...]

True, some American news organisations have followed the UN's line on this one for a while. The Associated Press, whose house style book is highly influential, stopped using the words "illegal immigrant" in 2009. It was prompted partly by the heated debate over Hispanic migrants who have come entered the US illegally, some of whom have been living honest, hard-working lives for years and resent being defined solely as "illegal". That's perhaps a fair point, although AP's move has also inspired a gag on Twitter called #NewAPStyle, dedicated to thinking up bland terms for existing words. A murderer, for example, might instead be a "person accused of unlawfully ceasing the life of another".

For the record, though, I myself stuck to using the word "illegal" in my report. Why?  First of all, I am a hack. My primary obligation is to my readers, so I prefer, where possible, to use the language that they tend to use, rather than that which certain official bodies might prefer me to. For one thing, if we had to pay attention every time an official organisation or lobby group wrote to us asking for us to use this preferred phrase or that, our house style would be twice as thick as it is, and we'd probably never get the newspaper out.  But also, "illegal" was the phrase that most of the people I spoke to in Malta used – not just the residents but the migrants themselves.

Besides, if the word "illegal" carries certain connotations, does the word "irregular" not also do so? An "irregularity" with someone's immigration status suggests a simple, easily rectifiable problem, a glitch in one's paperwork perhaps. As opposed, perhaps, to having no paperwork at all. It suggests something that is not a big deal.

[...]

Nor, to play the UNHCR at its own game, is using the word "illegal" necessarily derogatory. It simply describes the manner of their arrival in the country. Indeed, hearing some of the immigrants' hideous tales of crossing first the Sahara and then the Mediterranean, and seeing their fellow travellers die or drown en route, one cannot help but be impressed by their sense of motivation. But it is fair comment to call that journey an illegal one, and the gangs who facilitate such trips represent a particularly ruthless breed of criminality.

[...]

Make no mistake, people traffickers are the modern day equivalent of slave traders, the only difference being that these days, they have sidelines in drugs and weapons smuggling too. Yes, of course they are more culpable than the people they exploit, just as heroin traffickers get heavier sentences than heroin addicts. But to describe their cargo as simply "irregular" rather than illegal is a sophistry that risks detracting from the very real criminality of what they do.

[...]

But that is where attempts at Orwellian Newspeak about using the word "irregular" rather than "illegal" are liable to backfire. If you're going to have an honest debate with people about immigration, at least let them choose their own terms.

The Telegraph 23.7.2013

[niemi2]

AP on obamalainen uutistoimisto. Kuuluu ns. NFM:aan, Non-Fox-Mediaan.

Laittoman siirtolaisuuden tukeminen ja uuden äänestäjäkunnan värvääminen on liberaalin amerikkalaismedian keskeisiä tavoitteita.

Tämä on juuri ongelma, että mediasta tulee politiittisten tavoitteiden työkalu. Fox-newsin, HS:n lailla AP:n uutisia tulee arvioida muidenkin lähteiden kautta kuin niellä sellaisenaan. USA:ssa toki poliittiset järjestöt perustavat juuri tarkoitukseensa sopivia medioita.


AP:n tulkinnan ongelma on, että ihminen ei ole toki laiton mutta ihmisen toiminta voi olla laitonta. Rajan ylittäminen voi olla yhtä laitonta, kuin toisen kotiin murtautuminen. Asuntomurrossakaan ihminen ei ole laiton, mutta toiminta on. Mikäli joku murtautuu AP:n toimitiloihin, niin AP varmaan tulkitsee toiminnan laittomaksi ja syyte on sen mukainen.

[niemi2]

Unohtu mainita, että AP on ollut itse hanakka nostamaan oikeuskanteita.


Valokuvan lainaaminen on vakavampi rikos kuin rajan ylittäminen laittomasti. AP on lisäksi tapellut oikeudessa netin
hakukoneiden kanssa tekijänoikeuksista. AP:n materiaalin näyttämisestä tulisi maksaa. AP:n uutisen siteeraamisestakin pitäisi maksaa.


Kaksinaismoralismia parhaimmillaan tai pahimmillaan.

[Roope]

Journalismikritiikin vuosikirjassa Mervi Leppäkorven teksti Kukaan ei ole laiton. Pariin sivuun mahdutettu kaikki kliseet, eikä sitten muuta.

Journalismikritiikin vuosikirja 2013 (s. 128)

Ihmisen nimittäminen laittomaksi ei ole koskaan perusteltua. Ihminen voi rik-
koa lakia ja saada rikoksista tuomioita, mutta hänestä ei itsestään tule laitonta.
Maahantulo tai vaikkapa auton käyttöönotto voi tapahtua luvattomasti, mutta teki-
jästä ei silti tule laitonta. Laittomuuden yhdistäminen ihmiseen luo perusteetto-
masti mielikuvan rikollisuudesta.

Laittoman teon tekijän yhdistäminen laittomuuteen luo perusteettoman mielikuvan rikollisuudesta? Kysytäänkö ihmisiltä, mitä ovat mieltä?

Laittomista siirtolaisista puhuminen on perusteltua korkeintaan poliittisesti,
jos halutaan luoda uhkakuvia. Journalistisesti perusteita on vaikea keksiä.

Juuri päinvastoin. Laiton siirtolainen on virallinen termi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Termin käyttö on siksi yleensä luontevaa, ja nimenomaan jonkin muun termin käyttöön täytyy olla jokin journalistinen peruste. Sellaisia perusteita joskus onkin, mutta sen sijaan "paperittomista" puhumiseen ei ole tosiasiassa kuin poliittisia perusteita. Aiemman termin globaalia korvaamista epätarkemmalla ja harhaanjohtavalla termillä ei voi perustella vain sillä, ettei satu pitämään jonkin sanan itselle herättämistä mielleyhtymistä.

Yleisenä tendenssinä näkyy olevan, että siirtolaiset ovat laittomia pyrkiessään ja
tullessaan Suomeen tai Eurooppaan, vaikka kyse voi olla turvapaikanhakijoista.

Myös turvapaikanhakijat (eivät kaikki) ovat tyypillisesti laittomia siirtolaisia, vaikka heitä ei siitä syytettäisikään sen jälkeen, kun he ovat hakeneet turvapaikkaa.

Kun ihmisiä tarkastellaan yksilöinä tai tulokulma on humanitaarinen, "laittomat
maahanmuuttajat" muuttuvat paperittomiksi tai turvapaikanhakijoiksi. Ilman oles-
kelulupaa maassa oleville tarkoitetusta klinikasta puhuttaessa potilaat voivat olla
vaikkapa "paperittomia ulkomaalaisia" (suomenkuvalehti.fi 9.5.2012).

"Paperiton" on poliittisiin tarpeisiin luotu keinotekoinen eufemismi, joka antaa ymmärtää, että henkilöltä nyt vain sattuu puuttumaan jokin haluamansa "paperi". Termi ei lisää tietoamme tai kuvaa, miksi "paperi" puuttuu. "Paperiton" viittaa sievistellen halpa-arvoiseen paperinpalaan, ja asiayhteydestä pitää erikseen hahmottaa, että paperilla tarkoitetaankin oleskelulupaa (fyysisesti paperi, mutta ennen kaikkea henkilön ja valtion välinen sopimus), luvan puuttumista, että henkilö on maassa luvatta vastoin lakia ja että laiton oleskelu johtuu omasta valinnasta.

Paperittomista siirtolaisista käytetään monia nimityksiä, mutta niistä yksikään
ei ole tarpeeksi hyvä. Paperittomat siirtolaiset terminä on siinä määrin vakiintu-
nut Suomessakin, että siihen siirtyminen kautta linjan voisi olla perusteltua, ellei
haluta vakiinnuttaa käyttöön vaikkapa kömpelöä suomennosta sanasta "undocu-
mented": "dokumentoimaton". Laittomista ihmisistä puhuminen on kuitenkin aina
huonoin vaihtoehto

Hah. Leppäkorpi oli itse muutama vuosi sitten lanseeraamassa tätä "paperiton"-termiä, ja nyt se on muka jo "vakiintunut Suomessakin". Termiä ei käytetä virallisissa yhteyksissä sen enempää Suomessa kuin EU:ssakaan. Viranomaiset puhuvat "laittomasta siirtolaisuudesta" ja "laittomista siirtolaisista", elleivät sitten käytä jotain asiayhteyteen paremmin sopivaa tarkentavaa termiä. "Paperittomista" puhuu vakiintuneesti vain muutama leppäkorpi.

[alussaolisana]

"Paperiton" terminä pyrkii luomaan kuvan niin hädänalaisesta ihmisestä, ettei hänellä ole edes "papereita". Todellisuudessa yksikään heistä ei kykene pääsemään Suomen rajalle ilman papereita. Eli lähtökohtaisesti pitäisi olla selvää, että paperit on hävitetty, eivät siis hävinneet. Siksipä tässäkin ketjussa esitetty malli, että ilman papereita ei tulisi olla mitään asiaa maahan, on perusteltu.

[Lahti-Saloranta]

Tuon sanan "laiton maahanmuuttaja" voi ymmärtään niinkin että sellainen maahanmuuttaja joka kuvittelee että hänen ei tarvitse noudattaa maan lakia on laiton maahanmuuttaja.

[esamatti]

Ehkä sana "laiton maahanmuuttaja" pitäisi korvata sanalla "poliittinen rikollinen", koska ainoa mihin hän on syyllistynyt, on politiikassa päätettyjen rajojen ylittäminen.
Ei uhria, ei rikosta.

[Outo olio]

Ehkä sana "laiton maahanmuuttaja" pitäisi korvata sanalla "poliittinen rikollinen", koska ainoa mihin hän on syyllistynyt, on politiikassa päätettyjen rajojen ylittäminen.
Ei uhria, ei rikosta.

Niin ja jos vangitaan poliittisista rikoksista niin silloinhan on poliittinen vanki. Ja Amnesty International yms. juurikin vaativat kaikkien maailman poliittisten vankien vapauttamista. Nythän tämä alkaakin selvitä tämä arvoitus.

[esamatti]

Uutistoimisto laittoi termin boikottiin: Ihminen ei voi olla laiton

Uutistoimisto AP on ilmoittanut, ettei se käytä enää termiä "laiton maahanmuuttaja". AP perustelee kieltävänsä termin siksi, että ihminen ei voi olla laiton.

Ei kai laiton valaanpyytäjäkään ole laiton ihmisenä olemisen takia, vaan sen laittoman tekonsa takia.

Huono vertaus. Googletin "laiton valaanpyyntäjä" eikä google löytänyt ainuttakaan osumaa. Suomenkielisessä mediassa ei siis käytetä tuollaista termiä. Englanninkielellä ilmaisua "illegal whaler" (laiton valaanpyyntäjä) on käytetty, mutta vähemmän kuin korrektia termiä "illegal whaling"(laiton valaanpyynti).

AP:n linjaa jatkamalla voi toki olla loogisesti sitä mieltä, että laiton valaanpyyntäjä on väärä termi, koska valaanpyyntäjä ei ihmisenä ole laiton. Tämä huomio ei ollenkaan vesitä AP:n pointtia, vaan vahvistaa sitä. Valaanpyyntäjäkään ei ihmisenä ole laiton.

Ohi aiheen:
Tiesittekö että valaanpyyntiä tapahtuu myös itämerellä vaikka se on kansainvälisten sopimusten vastaista? Googlen kuvahaku "valaanpyynti" tuo asiasta lisätietoa.

[alussaolisana]

Ehkä sana "laiton maahanmuuttaja" pitäisi korvata sanalla "poliittinen rikollinen", koska ainoa mihin hän on syyllistynyt, on politiikassa päätettyjen rajojen ylittäminen.
Ei uhria, ei rikosta.

Haetaanko tässä ajatusta, että valtioiden rajat ovat "keinotekoisia" ja siksi turhia? Ne ovat sopimuksia ja niitä tulee kunnioittaa. Toinen vaihtoehto on järjestäytyneiden yhteiskuntien alasajo, anarkia ja verenvuodatus ja sitten tietenkin lopulta uusien rajojen luominen, jotta saataisiin rauha maahan jne.

PS. "valaanpyytäjä", ei "valaanpyyntäjä"

[Ano Nyymi]

Suomalaisessa tsuurnalismissa nuo laittomat maahanmuuttajat ovatkin siirtolaisia 
"siirtolaiset mellakoivat pakolaiskeskuksessa" jne...

[SimoMäkelä]

Miten olis "laittomasti maassa oleskeleva"?

[Roope]

Maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström Twitterissä:

No human being is illegal. Excellent initiative @PICUM_post for accurate terminology when speaking about migrants http://bit.ly/1lE2twX

Eli EU:n virallisessa käytössä oleva termi "laiton maahanmuuttaja" ei ole Malmströmin mukaan "tarkkaa terminologiaa", kun taas sitä ovat sellaiset kampanjan tilalle tarjoamat termit kuin "paperiton", "dokumentoimaton" ja "epätavanomainen".

[Roope]

STT käyttää propagandasanastonsa puolustamiseksi kaikki tekosyyt, valtamedia komppaa ja JSN taputtaa selkään.

Julkisen sanan neuvosto antoi STT:lle vapauttavan päätöksen koskien pakolais-sanan käyttöä

JULKISEN sanan neuvosto antoi Suomen Tietotoimistolle (STT) vapauttavan päätöksen koskien juttua, jossa Liettuaan Valko-Venäjältä saapuneita ihmisiä kuvattiin sanalla pakolainen. Heinäkuun 20. päivänä julkaistu juttu perustui sisäministeriön tiedotteeseen, jossa Valko-Venäjän puolelta tulleita ihmisiä kutsuttiin pakolaisiksi.

JSN:lle kantelun tehnyt vaati STT:tä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. Kantelun mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia, vaan pakolaiselle tulee olla myönnetty turvapaikka jostain valtiosta.

JSN:n mukaan kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Ratkaisussaan JSN katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. Uutistilanne Liettuan rajalla eli, ja STT:llä oli riittävät perusteet luottaa viranomaisen tiedotteessaan käyttämään termiin. Sanavalintana pakolainen oli JSN:n mukaan epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei STT ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

STT:N päätoimittaja Minna Holopainen kiinnitti vastauksessaan JSN:lle huomiota siihen, ettei STT:llä ollut välitöntä syytä kyseenalaistaa viranomaisen kuvausta tilanteesta Liettuassa. STT teki uutisesta neljä versiota, ja uutisoinnin loppuvaiheessa sanavalintaa pohdittiin vielä uudelleen. Viimeinen versio lähetettiin uudelleen niin, että pakolais-termi oli vaihdettu maahantulijaksi.

Holopaisen mielestä pakolais-sanan käyttöä ei kuitenkaan ole mielekästä rajata hallinnollisen menettelyn läpikäyneisiin henkilöihin. Hänen mukaansa kriisitilanteista ja niiden aiheuttamasta pakolaisuudesta pitää pystyä uutisoimaan jo ennen kuin kunkin pakenijan yksilöllinen tilanne on voitu käsitellä ja määritellä.

Ilta-Sanomat 4.11.2021

Pelkkää peliä ja röyhkeää sellaista. STT:ssä kuten valtamediassa yleisemminkin on jo kuusi vuotta vuoden 2015 kriisin jälkeen selvää, että pakolainen tarkoittaa pakolaisstatuksen saanutta.

Valtamedia ei nykyään kirjoita tietämättömyyttään turvapaikanhakijoiden tai laittomien rajanylittäjien sijaan pakolaisista, aivan kuten se ja ministeriöt eivät ole vain vahingossa siirtyneet käyttämään laittomista siirtolaisista ja laittomasti maassa oleskelevista epämääräistä sanaa paperittomat. Kyseessä on tietoinen poliittinen päätös kuten ketjun aloittaneella uutistoimisto AP:lla.

JSN:n mukaan kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Ratkaisussaan JSN katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. Uutistilanne Liettuan rajalla eli, ja STT:llä oli riittävät perusteet luottaa viranomaisen tiedotteessaan käyttämään termiin. Sanavalintana pakolainen oli JSN:n mukaan epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Onpa naurettavaa puolustelua.

Pakolaisen käsite on tosiaan yleiskielessä ja varsinkin aktivistien propagandassa epätarkka, mutta se ei ole minkäänlainen peruste olla käyttämättä tiedonvälityksessä mahdollisimman tarkkoja ja yksiselitteisiä termejä.

STT:N päätoimittaja Minna Holopainen kiinnitti vastauksessaan JSN:lle huomiota siihen, ettei STT:llä ollut välitöntä syytä kyseenalaistaa viranomaisen kuvausta tilanteesta Liettuassa.

STT:llä ei ollut mitään syytä uskoa, että rajan yli tulleet useiden maiden kansalaiset olisivat muuttuneet Liettuassa vain muutaman viikon sisällä pakolaisstatuksen saaneiksi pakolaisiksi, etenkin kun kansainvälisessä uutisoinnissa oli kyseenalaistettu Valko-Venäjälle saapuneiden motiivit. Oli itsestäänselvää, että sisäministeriön tiedotteessa pakolaisista puhuttiin joko epämääräisesti yleiskielellä tai propagandana.

STT teki uutisesta neljä versiota, ja uutisoinnin loppuvaiheessa sanavalintaa pohdittiin vielä uudelleen. Viimeinen versio lähetettiin uudelleen niin, että pakolais-termi oli vaihdettu maahantulijaksi.

Tuttu kikka. Voi sanoa, että korjaus on tehty, mutta asiakkaat vain eivät julkaise sitä. Esimerkiksi Ilta-Sanomat aivan erityisesti kieltäytyi korjaamasta uutisen virhettä, kun siitä valitettiin, vedoten siihen, että kyseistä sanaa käytetään muuallakin epäjohdonmukaisesti. JSN siunasi myös Ilta-Sanomien päätöksen.

Holopaisen mielestä pakolais-sanan käyttöä ei kuitenkaan ole mielekästä rajata hallinnollisen menettelyn läpikäyneisiin henkilöihin. Hänen mukaansa kriisitilanteista ja niiden aiheuttamasta pakolaisuudesta pitää pystyä uutisoimaan jo ennen kuin kunkin pakenijan yksilöllinen tilanne on voitu käsitellä ja määritellä.

Mitä pakolaisuus siis tarkoittaa STT:n päätoimittaja Holopaiselle, kun Liettuan tapauksessa taustalla ei ole yleisesti ottaen kriisitilannetta vaan Valko-Venäjän mahdollistama ihmissalakuljetus, jota on kuvailtu lähinnä matkanjärjestämiseksi? En ole tarkistanut viimeisintä tilannetta, mutta jossain välissä Liettuasta tuli tieto, että yksikään siiihen asti tehty turvapaikkapäätös ei ollut myönteinen. Ensin kaikki olivat pakolaisia, mutta lopuksi kukaan ei ollutkaan pakolainen?

Ja ennen kaikkea, miten vääristyneen kuvan lukijat saavat tulijoiden kuvaamisesta pakolaisiksi, kun tulijat eivät monessa tapauksessa edes halua hakea turvapaikkaa Latviasta kuin vasta jäätyään kiinni laittomasta rajanylityksestä Latvian viranomaisille?

VAPAUTTAVA 7821/UL/21

Vastaaja: STT

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021
Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati STT:tä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. STT ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan STT käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelun mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

JSN 3.11.2021

VAPAUTTAVA 7796/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021
Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati lehteä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. Lehti ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan lehti käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelijan mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

JSN 3.11.2021

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan uutisessa ei ollut oikaistavaa. Termin pakolainen käyttöön on tässä yhteydessä hyvät perusteet.

Pakolaisesta on tullut yleiskielen sana. Esimerkiksi vuoden 2015 tapahtumista puhutaan edelleen laajasti "vuoden 2015 pakolaiskriisinä", vaikka kaikki tuolloin Suomeen ja muualle Eurooppaan pyrkineet ja päässeet ihmiset eivät olleet pakolaisia Geneven sopimuksen määrittelemällä tavalla eivätkä siten paenneet vainoa.

Myös kansainvälisissä uutisissa on käytetty Liettuan tapahtumien yhteydessä refugee-sanaa migrants-sanan ohella. Otsikkotasollakin on puhuttu pakolaisista tai pakolaiskriisistä. Päätoimittaja nostaa esimerkit Al Jazeeralta, Reutersilta ja Der Spiegelistä. Päätoimittajan mukaan olisi siten erikoista, jos Suomessa rajoitettaisiin pakolaissanan käyttö uutisteksteissä koskemaan pelkästään tilanteita, joissa kyse on virallisen pakolaisstatuksen saaneista ihmisistä.

Päätoimittaja huomauttaa, että kun akuutti Liettuan kaltainen kriisi on päällä, on itse asiassa mahdotonta varmuudella määritellä, mikä on jokaisen toiseen maahan pyrkivän ihmisten tarkka status. Ovatko he Geneven sopimuksen mukaisia pakolaisia, turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia vai keitä? Joku sana joka tapauksessa tarvitaan. Media ei voi tietää, kuinka moni ko. ihmisistä täyttää virallisen pakolaisstatuksen määritelmän, kun eivät sitä tuossa vaiheessa varmuudella tiedä edes viranomaiset. Tähän viittaa myös se, että sisäministeriön tiedotteessa puhuttiin Liettuaan saapuneista pakolaisista.

Todennäköisesti yksikään Liettuaan tullut ei ollut Geneven sopimuksen mukainen pakolainen, mutta silti juuri tuo sana valittiin STT:llä käyttöön. Osa haki turvapaikkaa, mutta vain vastoin tahtoaan jäätyään kiinni, koska tuskin kukaan halusi jäädä Liettuaan. Loput jatkoivat matkaa laittomina siirtolaisina Saksaan, Suomeen ja muualle.

Kun jokin yhteinen sana tarvitaan, niin miten olisi vaikka laittomat rajanylittäjät, joita he kaikki tiettävästi olivat?