Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[vilach]

Vaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille.

Katso karttaa, voit katsoa myös satelliittinäkymää, jossa näkyy hyvin missä on tyhjää.
Yhdelle neliökilometrille tiheydellä 2/3 ja täyttöasteella 2/3 mahtuu noin 18000 asukasta.

[Eino P. Keravalta]

Vaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille.

Katso karttaa, voit katsoa myös satelliittinäkymää, jossa näkyy hyvin missä on tyhjää.
Yhdelle neliökilometrille tiheydellä 2/3 ja täyttöasteella 2/3 mahtuu noin 18000 asukasta.

Mahtuuhan sitä Kupla-Volkkariinkin 15 ihmistä ja miksei margariinilla voideltuna vielä pari lisää, mutta todennäköisyys sille, että käytännössä niin tehtäisiin, on melko pieni.

[Pakkoanonyymi]

Lauttasaaren puolesta puhuu moni asia: täällä on kaiken kaikkiaan lapsiperheillä hyvä olla, ei vain siksi että rikastusaste on alhainen vaan myös siksi, että kantasuomalaisia sossun asiakkaitakin on hyvin vähän. Saari ei ole varsinaista kultahammasrannikkoa eli tosi rikkaita on vain jonkin verran mutta koska tuettuja vuokra-asuntoja on vähän, tosi köyhiä ei ole juuri ollenkaan. Lauttasaaressa noudatetaan vielä käytöstapoja ja katsotaan toistenkin lapsien perään. Tämä on keskiluokkainen onnela ja koulut ovat sen mukaiset. Ruotsinkielisiä on viidennes ja tämä purjehtiva luokka pitää huolta asuinympäristönsä viihtyisyydestä ja siitä että se pysyy viihtyisänä jatkossakin.

Pienehköjä perheasuntoja on paljon mutta isompia vähemmän. Täältä monet lähtevät jossain vaiheessa Espooseen, kun perhe kasvaa ja tulotaso nousee. Lastenhoidon ja koulujen kapasiteetti on koetuksella kun väestä kasvaa.

Metro tuskin muuttaa mitään, kun se tänne joskus tulee. Asuntoja tulee tänne pienteollisuuden tilalle mutta niistä ei tarvitse huolehtia. Paikallinen nurkkapatrioottijengi (Lauttasaari-seura) pitää huolen siitä että sen enempää kantasuomalaista kuin mamuköyhälistöäkään ei tänne tule. Saari on hyvin edustettu kaupunginvaltuustossa ja pitää puolensa.

Autolla pärjää ja pysäköiminen on helppoa. Mutta toisaalta keskustaan pääsee julkisilla - läntinen osa saarta on tosin hankalampi - ja lapset voivat kulkea laajoilla alueilla autoja pelkäämättä. Vain Lauttasaarentie on inhottava läpiajokatu, muuten on hyvin leppoisaa.

Merellisyydestä pitää tykätä. Toukokuussa on pahimmillaan kymmenen astetta kylmempää kuin Vantaalla. Saaren ympäri menevä ulkoilupolku on yksi parhaista syistä asua täällä.

Hintataso on sellaista 4 500 euroa neliö.

[no future]

Laru on kyllä yks suosikkipaikkojani missä oon stadissa asunut, eka oma vuokrakämppä oli 200 metriä ostarilta ja Lauttasaarentien dösäpysäkeiltä. Hintataso on vaan noussut aika hurjasti viimeisen kymmenenkin vuoden aikana...

Isommat palvelut löytyy Ruoholahdesta tai keskustasta, ja hyvät kulkuyhteydet on niin Kampin kuin Espoonkin suuntaan.

Oli aika hienoa asua liki stadin keskustaa ja silti ihmetellä takapihalla hiippailevia hirviä, jäniksiä ja kettuja.

[RP]

^Ei täällä kai sentään hirviä ole nähty (vaikka muuten en valita, kuin korkeintaan hinnoista). Huomiona noista edellisen sivun kartoista: Lauttasaaressahan oli varsin merkittävä maahanmuuttajakeskittymä -  kategoriassa länsieurooppalaisia kieliä puhuvat.

[Kimmo Pirkkala]

Aloittajalle: Helsingissä kun jonottelet tulevaisuudessa terveyspalveluja julkisella puolella, saatat saada seuraksesi balkanilaisia rikastajia ja entistä enemmän jonoja. Varaudu siis Helsinkiin muuttaessasi yksityisiin sairaanhoitopalveluihin, jos haluat luotettavaa ja värinätöntä terveydenhuoltoa.

http://halla-aho.com/scripta/paperittomien_terveyspalvelut_helsingissa.html

Jos päätös menee läpi, Helsinki on ainoa paikka Euroopassa, joka tarjoaa maksuttomia julkisia terveyspalveluja Kaakkois-Euroopan romaneille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Romania ja Bulgaria voivat ulkoistaa romanivähemmistönsä terveydenhuollon rahoituksen helsinkiläiselle veronmaksajalle. Päätöksen seurauksena helsinkiläinen maksaa terveyspalveluista entistä enemmän ja jonottaa niihin entistä pidempään. Päätöksen seurauksena Helsingissä notkuu entistä enemmän romanialaisia ja bulgarialaisia romaneja.

[nuiv-or]

Oli niin hyvä aloitusviesti, että lähetin sen sellaisenaan osoitteisiin [email protected] ja [email protected]. Eiköhän heillä ole tarvittavat tilastot.

... Luulen, että asiaa pitää tiedustella uudelleen. En kysynyt alueiden hinnoista mitään vaan rikastumisesta.

From: Kirjasto Tietokeskus HKI/Tieke <[email protected]>
Date: Tue, 7 May 2013 10:57:37

Hei
Oheisessa verkkojulkaisussa on tietoa osakeasuntojen hinnoista Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_05_02_Tilastoja_17_Vihavainen.pdf
Sen mukaan

Asuntojen keskihinta 3 885 €/m2
Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 €/m2 ja
rivitaloasunnoissa

3 370 €/m2
Asuntojen hintojen muutos edellisestä neljänneksestä 1,8 %
Asuntojen hintojen vuosimuutos (2012/I–2013/I) 3,7 %
Asuntojen hintaindeksi 145,2 (2005=100)
Asuntojen reaalihintaindeksi 123,3 (2005=100)
Keskihinnat Helsingin kalleusalueilla
Helsinki 1  5 991 €/m

2
Helsinki 2  4 328 €/m

2
Helsinki 3  3 118 €/m

2
Helsinki 4  2 854 €/m2


Julkaisun lopussa on kerrottu mitkä postinumerot kuuluvat mihinkin kalleusalueeseen.

Asunojen hinnoista löytyy tietoa myös tilastokeskuksen sivuilta
http://www.stat.fi/til/ashi/index.html

Helsingin eri alueista on tietoa mm  Helsinki alueittain julkaisussa
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf

Tietokeskuksen kotisivun osoite www.hel.fi/tietokeskus


Vantaan alue-julkaisun linkki
http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/julkaisut/vantaa_alueittain


yst. terv. Liisa Nuuttila
Helsingin kaupungin tietokeskus. Kirjasto.  Helsinkiä koskevien tilastojen ja tutkimusten erikoiskirjasto ja tietopalvelu
Postiosoite: PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18-20 A 5. kerros (Ympyrätalo Hakaniemessä)
Puh. 09-310 36377
Avoinna ma - pe 8.15 - 16.00
Sähköposti: [email protected]
www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto

Uusi yritys:

Date: Tue, 7 May 2013 15:22:02
To: "Kirjasto Tietokeskus HKI/Tieke" <[email protected]>, [email protected],    [email protected]


Hei, kiitos vastauksesta, mutta kysyin täysin eri asiaa. Onko sähköpostiani edes luettu? Toivoisin hieman tarkempaa kysymyksiini perehtymistä.

En kysynyt alueen hintoja vaan koulujen rikastumisesta. Eli kun Helsingissä on

84 suomenkielistä ala-astetta
45 suomenkielistä yläastetta
18 ruotsinkielistä ala-astetta
5 ruotsinkielistä yläastetta
39 lukiota
11 erikoiskoulua

niin haluaisin jokaisesta listauksen, josta näkyisi vieraskielisten oppilaiden lukumäärä ja prosenttiosuudet. Rikastuminen tarkoittaa kulttuurin rikastumista eli vieraskielisten invaasiota.

Oslo on hoitanut homman näin: http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/grunnskole/minoritetsspraklige-elever/

Tuolla on linkit pdf-tiedostoihin vuodelta 2009 asti.

Tarvitsen ehdottomasti samat tiedot Helsingin kouluista. Keneltä saan tiedot.

Olen laittanut tämän sähköpostin liitetiedostoihin listauksen alueiden vieraskielisten osuuksista 1.1.2012 ja esimerkin Oslon koulujen listauksesta. Toivottavasti luet nekin.

Terveisin,
Junes Lokka.

[kohmelo]

Löytyipä tuolta muutaman vuoden vanha ketju:
2009-10-26 HS Koulujen eriytyminen estettävä & "valkopako"
http://hommaforum.org/index.php/topic,16515.0.html
jos mm.

Suomi: Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on noin 3 %.
Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on joissakin kouluissa jo yli puolet.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat

Tällä hetkellä pääkaupungin peruskouluista 8 % on äidinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, vuonna 2015 heidän osuutensa arvioidaan olevan 14 % ja vuonna 2025 jo 19 %. Helsingin koulujen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden prosentuaalinen osuus on pääkaupunkiseudun suurin ja on tällä hetkellä noin 11 %, ja kasvu on tulevina vuosina huomattava.

http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/monikulttuurisuus/helsinki_kehittamissuunnitelma_08.pdf
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Jo+joka+kymmenes+oppilas+on+maahanmuuttaja/1135233806038

Kun korkeimman maahanmuuttajaosuuden oppilaaksiottoalueen väestöstä maahanmuuttajia
on reilu 20 prosenttia, korkeimman maahanmuuttajaosuuden koulussa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita yli 40 prosenttia

http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf

Mamu %-osuuksia

Länsimäen koulussa Vantaalla, jossa määrä on noin 40 %
Helsingin Meri-Rastilan ala-aste, jossa määrä on 45 %
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20090303011
Herttoniemenrannan ala-asteen oppilaista on 25 prosenttia maahanmuuttajia.
http://www.demari.fi/content/view/4111/
Myllypuron yläaste, vähintään 37%
http://suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/026_035SK0809L.pdf
Vuonna 2005 Keinutien ala-asteen koulussa maahanmuuttajataustaisia oli noin viidennes.
2005 Vesalan yläasteen opplaasta maahanmuuttajia viidennes. Erityisoppilaiksi määriteltyjä oppilaita peräti 17 %
2005 Vesalan ala-asteen oppilaista reilu neljännes.
Myllypuron ala-asteella vuonna 2005 lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia
Myllypuron yläasteella noin 30 %.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf
Jakomäen yläasteen koulussa on nyt (2006) 37% maininnut äidinkielekseen muun kuin suomen kielen.
http://www.selma-net.fi
Muistio 24.4.2006 Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajanuorten koulutus ja palvelut –verkosto  "Nuorisoverkosto" ALMAssa
Laakavuoren ala-aste, maahanmuuttajataustaisia 38%. Erityisopiskelussa 14%.
http://www.laaka.edu.hel.fi/esittely.html

White flight

Maahanmuuttajien asumisen liialliseen keskittymiseen liittyy kielteisiä ilmiöitä, kuten kantaväestön hakeutuminen pois alueelta, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä lähentelee 20 prosenttia.

http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20090303011

Hänen mukaansa Ruotsissa on havaittu, että jos maahanmuuttajien osuus tietyllä alueella ylittää 20 prosenttia, keskiluokkainen kantaväestö haluaa muuttaa pois. Bernelius toteaa, että Helsingissäkin kynnys on ylittymässä joissakin kaupunginosissa.

http://www.demari.fi/content/view/4111/

Esimerkiksi ruotsalaisissa maahanmuuttajia ja kaupunkien alueellista eriytymistä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että eri kaupunginosat pystyvät yleensä sulauttamaan
alle 10 % ei-eurooppalaisperäisen maahanmuuttajaväestön ongelmitta. Tämän jälkeen alkaa ilmetä jonkinasteista muuttoliikettä alueelta ulos, ja kun maahanmuuttajaväestö ylittää kynnysarvon 20 % väestöstä, alueella käynnistyy tyypillisesti eriytymisen kierre.

http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf

[Soromnoo]

Natiivina Tsadilaisena täytyy yhtyä Juniksen kommentteihin. Mä olen aina asunut sporareittien varrella ja oman auton hankin vasta yli kolmikymppisenä kun oli duunin takia pakko. Ja nykyään duuniin ajaessa ajan aina ruuhkaa vastaan pohjoiseen aika tyhjiä teitä Tai jos keskustaan täytyy mennä niin ei tästä ole juuri ruuhkia.

Pari vuotta asustelin puoliksi Porvoon lähiössä kun olin siellä koulussa ja sinne en olisi jäänyt vaikkaolisi saanut ilmaisen kämpän.

Aika harvoista kommenteista tunnistan sitä kaupunkia jossa asun mutta toisaalta en rupuisimmilla alueilla ole ikinä asunutkaan.

[Kimmo Pirkkala]

Hienoa kansalaisaktivismia Junekselta!

[vilach]

Hyvänä puolena on sitten se, että Kerava on pinta-alaltaan todella pieni, Suomen pienimpiä kaupunkeja ja samalla asukastiheydeltään suurimpia

Väestötiheys 1 129 as/km²
Se on hyvin matala väestön tiheys.

Tämä tarkoittanee sitä, ettei tänne enää juurikaan mahdu lisää asutusta - ainakaan mitään suuria kerrostalokomplekseja tai -alueita.

Wikipedia ja kartta sanoo toista.
Pinta-ala: 30,79 km²
Kunnan kartta:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/39/Keravan_kartta.png)
Ainakin 60% vapaana = 18 neliökilometriä vapaana. Jopa alhaisella väestön tiheydellä mahtuu yli 100.000 henkilöä, nykyinen Keravan väkiluku on 34 560.
Lähde wikipedia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerava

Tosin Helsingissä ja Vantaalla on vielä paljon rakentamatonta maata niinikään, joten ne tuhotaan varmasti ensiksi.

Helsingissä on erittäin vähän rakentamatonta maata per asukas verrattuna Keravaan.

Mahtuuhan sitä Kupla-Volkkariinkin 15 ihmistä ja miksei margariinilla voideltuna vielä pari lisää, mutta todennäköisyys sille, että käytännössä niin tehtäisiin, on melko pieni.

Tällä logiikalla Keravalle mahtuisi miljoona asukasta, mutta todennäköisyys sille, että käytännössä niin tehtäisiin, on melko pieni.

[Eino P. Keravalta]

Keravalle mahtuisi miljoona asukasta

Minä laitan vielä paremmaksi: Keravalle mahtuisi kaksi miljoonaa asukasta.

Tottakai mahtuu fyysisesti, eihän siitä ole kyse.

Kyse on siitä, että Kerava on 99 prosenttiin Suomen kaupungeista nähden erittäin tiheästi rakennettu. Toisinsanoen naapurikuntiin mahtuu niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin paljon enemmän porukkaa. Niinpä suuret rakennushankkeet alkavat siellä, eivät Keravalla. Vaikka täällä tilaa onkin, se on naapurikuntia merkittävästi suuremmalta osin vaikeammin hyödynnettävissä tiheämmän asutuksen vuoksi. Tottakai kahden kerrostalon väliseen pieneen puistikkoon voidaan änkeä vielä kolmaskin. Mutta se ei ole kovin kustannustehokasta eikä käytännöllistä: on helpompaa, nopeampaa ja halvempaa toteuttaa suuria projekteja keskelle peltoja jonnekin Klaukkalaan, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle tai Lohjalle kuin alkaa toteuttamaan yksittäisiä taloja tiheämmin asutulle seudulle, jossa asukkaiden vastustus, maankäytön rajat ja arkkitehtoniset vaatimukset tekevät projektista hitaamman ja kalliimman.

En siis epäile, etteikö Keravaakin saataisi täyteen kongolaisten asuntoja vuoteen 2113 mennessä, mutta edellämainituista syistä johtuen se tapahtuu paljon naapurikuntia myöhemmin. En tosin tiedä, onko sillä enää mitään merkitystä, koska Suomi on jo tuolloin tuhottu.

[vilach]

Vaikka kymmenen parinkymmenen kilometrin pätkää jostain paikoista lähtemään pääradalta tai Lahden oikoradalta eri suuntiin. Ikäänkuin puu olisi.

Voi tehdä halvemmalla ja lähempänä keskustaa, voi jatkaa nykyistä vantaankosken rataa näin:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dc25908a7dfd5040a

Ja hyvä ehdotus onkin jos vain meluvallit saavat tehtyä radan viereen

Mitä varten meluvallit metroradan viereen? Metro ei ole meluisa.

ja kustannukset maksaa radan varteen muuttavat asukkaat eikä valtio.

Maksaisivat mielellään, jos talot olisivat viihtyisiä, jos hinnassa ei olisi ilmaa. Nykyään asuntojen hinnoissa on hyvin paljon ilmaa.

[MW]

***

Ja hyvä ehdotus onkin jos vain meluvallit saavat tehtyä radan viereen

Mitä varten meluvallit metroradan viereen? Metro ei ole meluisa.
***

Niin, no. Kuinkas paljon tästä "metrosta" on maan alla?

[vilach]

Kyse on siitä, että Kerava on 99 prosenttiin Suomen kaupungeista nähden erittäin tiheästi rakennettu.

Missä on lähde?

Toisinsanoen naapurikuntiin mahtuu niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin paljon enemmän porukkaa.

Absoluuttisesti enemmän, mutta ei suuhteellisesti. Keravan väkiluku 34 tuhatta, vapaata maata noin 18 neliökilometriä, sinne mahtuu alhaisella väestöntiheydellä ainakin 100 tuhatta, eli 3 kertaa enemmän, kuin nykyinen väestö.

Niinpä suuret rakennushankkeet alkavat siellä, eivät Keravalla.

Sieltä, mutta syynä on, että Kerava on liian kaukana keskustasta.

Tottakai kahden kerrostalon väliseen pieneen puistikkoon voidaan änkeä vielä kolmaskin.

Keravalla on 18 neliökilometriä täysin tyhjää maata.
Kunnan kartta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/39/Keravan_kartta.png

on helpompaa, nopeampaa ja halvempaa toteuttaa suuria projekteja keskelle peltoja jonnekin Klaukkalaan, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle tai Lohjalle

Ei tarvitse mennä niin kauas keskustasta, valtavasti tyhjää maata alle 20 kilometrin säteellä keskustasta.

kuin alkaa toteuttamaan yksittäisiä taloja tiheämmin asutulle seudulle

Keravan väestön tiheys on todella alhainen.

En siis epäile, etteikö Keravaakin saataisi täyteen kongolaisten asuntoja vuoteen 2113 mennessä, mutta edellämainituista syistä johtuen se tapahtuu paljon naapurikuntia myöhemmin.

Tärkein syy, että Kerava on liian kaukana keskustasta, täysin tyhjää maata siellä on yli 100.000 henkilölle väljällä talojen tiheydellä.

[Eino P. Keravalta]

Vilach, onko siis niin, että olen väärässä?

[vilach]

Niin, no. Kuinkas paljon tästä "metrosta" on maan alla?

Metro on aika hiljainen myös pintametrona. Tarkoitan länsimaalaista metroa, eikä neuvostoliittolaista.
Meluvallit rakennetaan moottoriteiden varteen, moottoriteistä lähtee valtavasti enemmän melua, kuin nykyaikaisesta metrosta.

[vilach]

Vilach, onko siis niin, että olen väärässä?

Kyllä. Tämä sinun väite on väärä:

Tämä tarkoittanee sitä, ettei tänne enää juurikaan mahdu lisää asutusta - ainakaan mitään suuria kerrostalokomplekseja tai -alueita.

Ja tämä:

Vaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille.

18 neliökilometrillä täysin tyhjää maata kerrostaloja mahtuu paljon. Mutta niitä todennäköisesti ei rakenneta, koska on valtavasti tyhjää maata paljon lähempänä keskustaa.
Voi rakentaa vaikka tämänkaltaisen metroverkon:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dc25908a7dfd5040a

[Lalli IsoTalo]

Monissa hommissa järkevät työmarkkinat nyt vain ovat täällä ja aika monen mielestä täällä nyt vain on kivempaa.

Jeps. Olisi pitkä lista muutakin, mutta se olisi ketjun asian vierestä.

[Eino P. Keravalta]

Vilach:

18 neliökilometrillä täysin tyhjää maata kerrostaloja mahtuu paljon. Mutta niitä todennäköisesti ei rakenneta, koska on valtavasti tyhjää maata paljon lähempänä keskustaa.

Puhut siis Helsingin keskustasta? Olen samaa mieltä. Sitä juuri yritin sanoa. Stadi ja Vantaa ja Tuusula ja Nurmijärvi ja Sipoo rakennetaan ensin täyteen.

[vilach]

Puhut siis Helsingin keskustasta?

Tietysti.

Stadi ja Vantaa ja Tuusula ja Nurmijärvi ja Sipoo rakennetaan ensin täyteen.

Tuusula ja Nurmijärvi on vähän kaukana keskustasta, Vantaalla, Espoossa ja Sipoossa on valtavasti tyhjää maata alle 20 kilometrin säteellä keskustasta.
Eli syy siihen, että Keravalla ei rakenneta on liian suuri etäisyys keskustasta, eikä maan puute, kuten sinä väitit. Jos Kerava olisi lähellä keskustaa, niin nämä 18 neliökilometriä rakennettaisiin täyteen.

[Topi Junkkari]

Ja nykyään duuniin ajaessa ajan aina ruuhkaa vastaan pohjoiseen aika tyhjiä teitä

Tämä on tuttua! 1990-luvun lopulla asuin Punavuoressa ja olin töissä Espoon Haukilahdessa. Joka aamu sain ajaa tyhjää Länsiväylää ja katsella vastaan tulevaa espoolaisten myyntipäälliköiden jonoa.

Toisaalta silloin, kun olin vuonna 1995 yötöissä Vantaanlaaksossa, jouduin joka aamu seitsemän jälkeen ajamaan kotiin Punavuoreen ns. silmät ristissä aamuruuhkassa. Ei kiva.

[Eino P. Keravalta]

Eli syy siihen, että Keravalla ei rakenneta on liian suuri etäisyys keskustasta, eikä maan puute, kuten sinä väitit. Jos Kerava olisi lähellä keskustaa, niin nämä 18 neliökilometriä rakennettaisiin täyteen.

Huonon itseilmaisuni vuoksi sait väärän käsityksen. En tarkoittanut verrata Keravaa Helsingin keskustaan tai edes Vantaaseen, vaan muihin kehyskuntiin, jotka ovat jotakuinkin yhtä kaukana Stadin keskustasta. Näihin verrattaessa uskon edelleen, että muualle kuin Keravalle on helpompaa toteuttaa uusia sosiaalisen asumisen kaupunginosia.

[nuiv-or]

Asiallisia vastauksia, pitää muistaa kiittää, kunhan tiedot on saatu:

From: Kirjasto Tietokeskus HKI/Tieke <[email protected]>
Date: Wed, 8 May 2013 10:11:16

Kiitos täsmennyksestä.

Koulukohtaista tietoa meillä ei ole, mutta tietopyyntönne on lähetetty opetusvirastoon. Asia on siellä käsittelyssä ja ottavat  sieltä yhteyttä teihin.

Opetusvirastossa yhdyshenkilö on Anne Jenu

sähköposti [email protected]
puh. 31086362

Oheisessa liitetiedostossa on meillä oleva tieto koskien kaupungin ylläpitämien suomen- ja muunkielisten peruskoulujen vieraskielisten oppilaiden määrää suurpiireittäin.


Anteeksi epäselvästi muotoilemani vastaus. Vastaus teille koski lähinnä kohtaa "Kertokaa myös, mikäli teillä on tietoa alueen hintatasosta omistusasuntojen osalta"

yst.terv. Liisa Nuuttila
Helsingin kaupungin tietokeskus. Kirjasto
Postiosoite: PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18-20 A 5. kerros (Ympyrätalo Hakaniemessä)
Puh. 09-310 36377
Avoinna ma - pe 8.15 - 16.00
Sähköposti: [email protected]
www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto

(http://i.imgur.com/JVKI3vl.jpg)

From: Opetusvirasto Opev <[email protected]>
CC: Nuuttila Liisa <[email protected]>, Kallinen Ari <[email protected]>
Date: Wed, 8 May 2013 14:26:02

Hei!
Ja kiitos kysymyksistänne. Viestinne on kulkenut Hgin kaupungin kirjaamon ja tietokeskuksen kautta meille Helsingin opetusvirastoon. Olen lähettänyt sen täällä opetusvirastossa palvelupäällikkö Inari Saloselle Helsingin koulujen osalta vastauksen laatimista varten, joten palaamme vastauksen myötä asiaan.

Vantaan kaupunki vastaa koulutoimestaan, tässäpä linkki Vantaan sivuille, josta löytänette mm. yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/opetus_ja_kasvatus .

Ystävällisin terveisin
Terttu Kukkonen
tiedotusneuvoja
Opetusvirasto / Neuvonta- ja palvelupiste
PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki
Tel. +358 9 310 86400
Fax. +358 9 310 86390
Email: [email protected]
www.edu.hel.fi

[-PPT-]

Hetkonen, 100000 ihmistä 18 neliökilometrin alueella alhainen asukastiheys? Se on 5500 per neliökilometri. Jossain Kalliossa kun asuu 20000 ihmistä n 2 neliökilometrin suuruisella alueella( en jaksa tarkastaa tarkkoja lukuja mutta noilla paikkeilla se menee ja Kallio on Suomen tiheimpään asuttu alue) niin se on enemmän kuin tuo tiheys mutta missään Helsingissä saatikka muualla Suomessa ei ole yhtenäistä 18 neliökilometrin kokoista aluetta jolla asuisi 100000 ihmistä.

Kööpenhaminan kaupungin pinta-ala on n74 neliökm ja asukasluku n600000 mutta Köpis onkin Pohjoismaiden todellinen keskus.

[guest7001]

Suomessa on muuten käytössä hauska tapa laskea Helsingin osalta aina vain hallinnolliset rajat (600.000 ihmistä) ja sitten verrata "käpykylää" johonkin suuralueeseen.

Kyllä maailmalla pääkaupungin käytännön väkilukuun lasketaan myös paikalliset satelliittialueet (vrt. Espoo ja Vantaa). Tällä suomalaisella ääliölogiikalla Helsinki olisi käytännössä saman kokoinen kuin Boston ja Washington (molemmat ovat hallinnollisilta rajoiltaaan vain n. 600.000 ihmisen kaupunkeja, mutta todellisuudessa monta kertaa suurempia).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boston
http://fi.wikipedia.org/wiki/Washington_%28DC%29

Jokainen pk-seutua tunteva tietää, että esimerkiksi yli 200.000 ihmisen Etelä/Keski-Espoo (Tapiola, Leppävaara) ovat huomattavasti "urbaanimpimpia" ja keskeisempiä alueita, kuin esimerkiksi Pohjois-Helsingin raukat rajat Heikinlaaksossa ja Vanhassa Puistolassa.

Todellisuudessa Suur-Helsingin alueella on reilusti yli miljoona ihmistä, joskin erittäin harvaan asuttuna (800km2). Mutta Suomen mittakaavassa kuitenkin neulanpiston kokoisella alueella.

[vilach]

Näihin verrattaessa uskon edelleen, että muualle kuin Keravalle on helpompaa toteuttaa uusia sosiaalisen asumisen kaupunginosia.

Helpointa on siellä, missä kunnan hallitus antaa luvan rakentamisesta, eli jos kunnan hallituksessa on "mokuttajat".

Hetkonen, 100000 ihmistä 18 neliökilometrin alueella alhainen asukastiheys? Se on 5500 per neliökilometri.

Kerrostaloalueella se on alhainen väestön tiheys. Nykyään kerrostaloja rakennetaan tiheästi, noin suhteella 1:1. Eli asuinpinta-ala on sama, kuin tontin pinta-ala. Jos laskea yhden huoneen alaksi 25 neliötä, niin neliökilometrille tulee 40.000 huonetta. Minä jaoin tämän luvun yli 7:llä, eli laskin alakanttiin. Osassa huoneista ei asu ketään, viheralueet, kaupat, työpaikat jne. Kaupungin asunnoissa voi helposti tehdä säännön asukkaiden määrä = huoneiden määrä, koska asukas ei omista asuntoa, kaupunki omistaa ja kaupunki voi tehdä sen takia minkä tahansa säännön. Tässä on myllypuron suunnitelma:
(http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/myllypurohavyhdistelma2_0.jpg)
Kuten näette, jossain suhde on jopa 1.5:1. Itse talojen pinta-ala on noin 30% tontin alasta, mutta kerroksia on 5, eli 0.3*5=1.5. Eli tällä tiheydellä mahtuisi 60.000 asuinhuonetta neliökilometrille.
Tässä on kalasataman suunnitelma:
(http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/09f748804a1528b8b480f4b546fc4d01/3/Kalasataman_havainne_01_04_2009_netti.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=09f748804a1528b8b480f4b546fc4d01/3)
Keskustassa on hyvin suuri tiheys, yli 1.5.
Esimerkki:
http://www.fonecta.fi/s/15gB
60 luvun taloissa yleensä yli 0.5.
http://www.fonecta.fi/s/15gC
Itselleni sopiva tiheys on alle 0.5. Mutta nykyään näin rakennetaan harvoin, suomalaisilla on matalat vaatimukset. Keskustassa on hyvin suuri tiheys, mutta ihmiset äänestävät lompakollaan asumisesta siellä.

missään Helsingissä saatikka muualla Suomessa ei ole yhtenäistä 18 neliökilometrin kokoista aluetta jolla asuisi 100000 ihmistä.

Koska ei ole niin suurta yhtenäistä kerrostalokaupunginosaa. Paljon omakotitaloalueita.

Suomessa on muuten käytössä hauska tapa laskea Helsingin osalta aina vain hallinnolliset rajat (600.000 ihmistä) ja sitten verrata "käpykylää" johonkin suuralueeseen.

Kyllä maailmalla pääkaupungin käytännön väkilukuun lasketaan myös paikalliset satelliittialueet (vrt. Espoo ja Vantaa). Tällä suomalaisella ääliölogiikalla Helsinki olisi käytännössä saman kokoinen kuin Boston ja Washington (molemmat ovat hallinnollisilta rajoiltaaan vain n. 600.000 ihmisen kaupunkeja, mutta todellisuudessa monta kertaa suurempia).

Kaupunki koostuu 4 kunnasta. Kun joku kysyy minulta mikä on Helsingin väkiluku niin minä aina vastaan, että noin miljoona. Kun kysytään mikä on toiseksi suurin kaupunki Suomessa, niin minä vastaan tampere. Jos asuisin Leppäarassa tai tapiolassa, niin sanoisin kaikille, että asun pääkaupungissa. Minua ärsyttää, kun joku asuu leppävaarassa ja kertoo australiassa asuvalle henkilölle, että hän asuu pääkaupungin ulkopuolella, suomen toiseksi suuremmassa kaupungissa.

[guest7001]

Niin. Suomessa ei olla vieläkään ymmärretty satelliittikaupungin käsitettä, vaikka kaikkien maailman pääkaupunkien ympärillä on sellaisia. Meillä kuvitellaan, että Vantaa ja Espoo ovat jotain oikeita kaupunkeja, joilla pitäisi muka olla joku oma "identiteetti"... ja pähkäillään kun sellaista ei ole. Ei tietenkään ole, eikä tarvitsekaan olla, koska ne ovat... hmm... satelliittikaupunkeja.

Ei se silti tarkoita sitä, että Helsingin velkahelvettiin ajaneet viherkommunistit pitää päästää järjestämään velattomalle ja hyvinvoivalle Espoolle sama kohtalo.

[vilach]

Niin. Suomessa ei olla vieläkään ymmärretty satelliittikaupungin käsitettä

Espoo ei ole satelliittikaupinki, se on helsingin länsiosa. Ei koko espoo, vaan suurin osa. Esim. kauklahti niin kaukana keskustasta, että se on käytännössä esikaupinkialuetta, samoin korso.

Meillä kuvitellaan, että Vantaa ja Espoo ovat jotain oikeita kaupunkeja, joilla pitäisi muka olla joku oma "identiteetti"...

Kumpi henkilö on helsinkiläisempi, se joka asuu leppävaarassa vai täällä? Virallisesti leppävaarassa asuva ei ole helsinkiläinen.

Ei tietenkään ole, eikä tarvitsekaan olla, koska ne ovat... hmm... satelliittikaupunkeja.

Satelliittikuntia, eikä satelliittikaupunkeja.

Ei se silti tarkoita sitä, että Helsingin velkahelvettiin ajaneet viherkommunistit pitää päästää järjestämään velattomalle ja hyvinvoivalle Espoolle sama kohtalo.

Helsinki koostuu nyt 4 kunnasta ja sen pitää olla samoin jatkossakin. Se edistää demokratiaa, koska jokaisella kunnalla on oma hallitus ja sen avulla tulee paremmin esille se tosiasia, että kehitysmaalaiset ovat taakka, koska eri kunnalla on oma budjetti.

[Jaffasiini]

Vaikka kymmenen parinkymmenen kilometrin pätkää jostain paikoista lähtemään pääradalta tai Lahden oikoradalta eri suuntiin. Ikäänkuin puu olisi.

Voi tehdä halvemmalla ja lähempänä keskustaa, voi jatkaa nykyistä vantaankosken rataa näin:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dc25908a7dfd5040a

Siisti.
Toimivampi ratkaisu voisi kumminkin olla nopea tie, eli missä ei vielä montaa taloa tarvisi lunastaa niin moottoritienopeuksista tietä johon liittyminen vieressä kulkevalta hitaammalta tieltä aina välillä. Mutta rata siis vihreille.

Aiemmin täällä esitetty asemien välttäminen voi hyvinkin olla edessä piakkoin nykykehityksellä. Siinä sitä vihreys rapisee kun asemalle ei uskalla mennä. Suomessa harvempi kumminkaan  kertoo todellista syytä jos syynä junan välttämiseen onkin se että asema ei ole turvallinen tai junassa ei ole rauhallista.

Aamun uutinen: "Espoolta säännöt trendirakentamiselle - lisää torneja asemille"
http://yle.fi/uutiset/espoolta_saannot_trendirakentamiselle_-_lisaa_torneja_asemille/6638136

Kumminkin minusta korkea, jossa ei ole ihan vieressä viereisen talon seinä on parempi kuin matala jossa muutaman metrin päässä on naapurin ikkuna, kun kumminkaan eivät meitä omakotitaloihin päästä vaikkei niitten rakentaminen sen kalliimpaa olisi. Syrjässä ymmärtääkseni voi rakentaa mökkikokoisen talon samalla hintaa tai halvemmalla tontteineen kuin samaneliöisen kerrostaloyksiön tai kaksion. Jossain 130-neliöisessä sitten hintaero onkin jo hirmuinen jos kerrostaloon vertaa jossa jostain syystä neliöt on kalliita, olisiko verotuksen ansiota vai mistä johtuisi.

Helsinki koostuu nyt 4 kunnasta ja sen pitää olla samoin jatkossakin. Se edistää demokratiaa, koska jokaisella kunnalla on oma hallitus ja sen avulla tulee paremmin esille se tosiasia, että kehitysmaalaiset ovat taakka, koska eri kunnalla on oma budjetti.

Mutta niissä on samat puolueet joten hyvin näennäistä on demokratia, yhteen liittämällä ei asia tietysti muuttuisi mihinkään tuolta kannalta ajateltuna vaan tarvittaisiin kansanäänestyksiä.
Yhteen liittämistä puoltaisi kuitenkin se, että politiikka nykyisellään on kilpailupolitiikkaa hyvistä asukkaista jolloin sitten jää rakentamatta vuokra-asunnot kehnoille. Mitä myötä vaikuttaisi nykyisellään käyvän niin että suomalaiset kaikkoavat ja varakkaammat tulevat tilalle. Erikseen ei tarvinne kertoa miksi ovat varakkaampia.