Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[junakohtaus]

Toki tiesin.

[jka]

Ref ylempää 200 neliön omakotitalot.

Ei Helsinki voi muuttua Vihdiksi vaikka miten yritettäisiin. Siinä häviää joka tapauksessa ja lisäksi pilaa kaupungin.

Helsingin pitäisi kaavoittaa lisää oikeaa kunnon kantakaupunkia. Siinä lajissa Helsinki pyyhkii pöytiä koko muulla maalla mennen tullen ja sitä jengi Helsingiltä haluaa. Ei pitäisi olla mitään syytä miksi kaupunki tehtiin valmiiksi ennen sotaa ja sen jälkeen on voinut tehdä vain joko lähiöitä tai omakotialueita.

Voin olla tässä asiassa samaa mieltä kunhan selität vielä mitä tarkoitat "oikealla kantakaupungilla"?

Kuuluuko tähän toimistotorinit joita rakennettiin vaikkapa Ruoholahteen ja jotka on nyt vieläpä tyhjillään? Miksi ihmeessä Helsinkiin pitää kaavoittaa toimistotorneja mutta ei asuintorneja? Tämä on se asia jota kritisoin. Eikö Helsingin keskustakin olisi paljon viihtyisämpi jos siellä ei olisi yhtään "turhaa" työpaikkaa. Tarkoitan turhilla kaikkia muita työapaikkoja, jotka eivät ole suoraan asukkaiden elämistä varten. Työpaikkoja joihin mennään klo 8.00 siirtämään paperia pinosta A pinoon B ja lähdetään klo 16 kotiin ja aamuin ja illoin ruuhkautetaan liikenne.

Minkä ihmeen takia näitä toimistoja ei voi siirtää kehäteiden ja ratojen varteen kauemmaksi? Nämä on ne työpaikat joihin pendelöijät pendelöi. Ei ne mitään keskustan kebabpitserian työntekijöitä ole. Jos toimistot olisi kaukana keskustasta niin Helsingin keskustassa ei näkyisi yhtä ainoaa espoolaista tai kirkkonummelaista sen jälkeen.

[junakohtaus]

Hyvä, oikea kaupunki on sekoittunutta. Ei niin että on erikseen työihmisille työalueet, nukkumaihmisille nukkuma-alueet, kauppaihmisille kauppa-alueet ja virkistysihmisille virkistysalueet.

Ainakaan tällä hetkellä ei toimitilarakentamisessa ole mitään mieltä vaan päinvastoin pitäisi helpottaa parkkinormeja, että saataisiin tyhjiä toimistotiloja muutettua asunnoiksi.

[-PPT-]

Nuo viittamanne esimerkit varmastikin pitävät kutinsa kehyskunnissa kuten esim. Tuusula, Vihti, Nurmijärvi. Kuitenkin Vantaalla ei ole juurikaan hyötyä olla oma erillinen kaupunkinsa. Veroäyri on korkeampi kuin Helsingissä ja asukkaiden joukossa on paljon opiskelijoita sekä porukkaa josta tässä ketjussa on käytetty nimitystä joutoväki. Myös monikulttuurinen rikkaus kukoistaa Vantaalla ihan samaan malliin kuin suuressa naapurikaupungissa.

[Kimmo Pirkkala]

Itse miellän kantakaupungin alueeksi, jossa korttelit ovat pääosin suljetuksi rakennettuja.

[jka]

Ihan uteliaisuudesta: minkä kaiken he ovat Helsingissä kokeneet epämiellyttäväksi? Itse nimittäin tunnen juurikin sellaista väkeä, lapsiperheitä ja muita, jotka kokevat Helsingin hyvin mukavaksi.

Tässä jotain mitä on tullut selkeästi esiin.

- hyvien koulujen puute. Hyvillä kouluilla tarkoitan suoraan sanottuna sitä, että maahanmuuttajia saisi olla vähemmän.
-haluasi enemmän omaa pihaa ja rauhaa puuhastella vaikka lasten kanssa
-yleinen rauhattomuuden lisääntyminen
-se, että asuu keskustassa ei kuitenkaan vaikuta mitenkään työmatkojen pituuteen. 10 kilometrin siirtymä Helsingin keskustassa julkisilla tarkoittaa ajassa samaa kuin tulisit omalla autolla Nurmijärveltä ellei työpaikkasi ja asuntosi satu olemaan täysin optimaalisessa kohdaassa julkisen liikenteen suhteen.

[junakohtaus]

Oma piha on tietysti sellainen juttu, että sitä on Helsingissä harvemmalla. Jos tuntuu että sitä pitäisi olla, kehyskuntiin käynee tie.

Yleisen rauhattomuuden lisääntymistä en ole itse onnistunut huomaamaan, mutta sehän olen tietysti minä vain.

Lasten  koulujen kanssa on tietysti totta, että jo Hgin kokoisessa kylässä koulun joutuu valitsemaan aika huolella. Näin on toki ollut ennenkin, mutta maahanmuutto on tuonut siihen oman twistinsä mukaan

Ja kyllä joo, kantakaupungin sisäisiinkin siirtymiin saa palamaan aikaa melko reippaasti.

[jka]

Hyvä, oikea kaupunki on sekoittunutta. Ei niin että on erikseen työihmisille työalueet, nukkumaihmisille nukkuma-alueet, kauppaihmisille kauppa-alueet ja virkistysihmisille virkistysalueet.

Ainakaan tällä hetkellä ei toimitilarakentamisessa ole mitään mieltä vaan päinvastoin pitäisi helpottaa parkkinormeja, että saataisiin tyhjiä toimistotiloja muutettua asunnoiksi.

Mutta kun ei noissa toimistoissa ole kuin työ MA-PE 8-16. Muina aikoina toimisto on täysin kuollutta painoa. Mitä lisäarvoa toimistorakennus tuo sekoittuneeseen kaupunkiin?

Se, että toimistot on vaikka jossain Keilanimessä kuten tällä hetkellä ei tarkoita missään mielessä kaupunkirakenteen hajoamista ja jotain erillistä työaluetta.

[msm]

Molemmat esitetyt ratkaisut ovat saatanan rumia ja vievät tilaa kuin lentokenttä ja niistä tulee Helsingille vähintään 50 miljoonan lasku. Tämä raha on maksettava, koska liikennesuunnittelun mukaan (jos joku ei usko sanaani, voin myöhemmin etsiä lähteen) ruuhka-aikaan odotusajat ovat jo 90 sekuntia.

Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.

Tulisi tuosta mieleen, että:

a) Jos risteyksen tekemisestä maksetaan 50 miljoonaa, jossain on paha korruptio. Eikö noita urakoita voisi kilpailuttaa globaalimmin, kysytään vaikka parilta virolaiselta firmalta tarjousta myös...

b) Risteys ei taida palvella pelkästään sipoolaisia, yhtä hyvin se 90 sekunnin odotus vituttaa vaikka itä-helsinkiläisiä.

c) Minusta ratikat ovat saatanan rumia ja maksavat miljoonia, saataisko ne pois?

d) Entäs sitten? Liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen maksaa, eikä kuulosta kovin kivalta jos vaikkapa sipoolaisten pendelöintiä alettaisiin rajoittamaan?

[msm]

Mullahan itselläni on lähinnä sellainen teesi, että Helsinkiin pitäisi rakentaa lisää oikeaa kaupunkia, koska sitä on liian vähän.

Sitähän on jo ihan sopivasti, kun kerran jopa kirkkonummelalaisilla olisi halutessaan varaa muuttaa sinne Oikeaan Kaupunkiin.

[msm]

Mitä tuo osoittaa yhtikäs mistään yhtikäs mitään? Onko Kirkkonummella yhtä suuri osa asukkaista opiskelijoita kuin on Helsingissä? Entä eläkeläisiä? Entä kuinka paljon Kirkkonummella on sosiaaliturvan varassa eläjiä (joihin ei tietenkään vaikuta asumisen kalleus juurikaan, mutta jotka painavat voimakkaasti alas keskimääräisiä bruttotuloja)?

Pointti on se, että jos puhutaan perheellisten itse asumisensa maksavien asuinpaikan valinnoista, on aika turha tuijottaa tuollaisiin keskiarvolukuihin.

Itseasiassa nuo luvuthan kertovat paljon, niistähän voi nähdä esimerkiksi, että koska rikastus (=sosiaaliturvan varassa eläjien suuri joukko), niin white flight.

[msm]

Yleisen rauhattomuuden lisääntymistä en ole itse onnistunut huomaamaan, mutta sehän olen tietysti minä vain.

Millä aikaskaalalla?

Itse muutin Helsinkiin vuonna 2000 ja niihin aikoihin verrattuna yleinen turvattomuus on minusta lisääntynyt. Ihan lähtien siitä, että esimerkiksi taskuvarkauksia ei silloin käytännössä tapahtunut, nyt taas pitää olla tarkkana jos matkustaa Kolistelevalla Likaisella Rumalla Peltituubilla tai käy baarissa juomassa olutta.

Värinä on myös lisääntynyt selvästi, vielä 1995-2000 tuntui, että keskimäärin vaikkapa metrolla pystyi jopa idän suunnalla matkustamaan ilman värinää, muut ihmiset vain maindasivat omia busineksiaan. Viikonloppuisin joku ryyppyremmi saattoi pitää hieman harmitonta meteliä. Nyt melkein missä tahansa julkisessa kulkuneuvossa joutuu kuuntelemaan kovaäänistä äbäläwäbälää - ei kiva.

2009 muutin Kamppiin ja ainakin omassa taloyhtiössäni on myös värinä lisääntynyt sen jälkeen, vaikka kyseessä on varsin kallis kovan rahan taloyhtiö. En tiedä, johtuuko jostain Forenomin hätämajoituksesta vai mistä - muuttaessa kyllä tarkastin, että talossa asuu vain suomalaisia tai hyvän kuuloisia ulkkareita, nyt on kaikenlaista pitsanpaistajaa ja mannea.

En tiedä, onko nämä ongelmat lisääntyneet vai olleet aina Oikeassa Kaupungissa, mutta itseäni myös ahdistaa tietty voimattomuuden tunne, kun kaikki pannaan paskaksi. Oikeasta Kaupunkikulttuurista nauttineet ihmiset potkivat autoista peilit paskaksi (eikä tarvitse olla edes hieno auto), taloyhtiön porttikongiin kuseskellaan, fillarista pöllitään penkki tai väännetään renkaat... Kaikki pöllitään, mitä ei ole viidellä lukolla kiinnitetty kiinteisiin rakenteisiin. Hyvissä lähiöissä ja ympäryskunnissa tällaista ei tapahtunut, vaan ihmiset osasivat elää siistimmin.

[sr]

Luet tilastojasi edelleen väärin. Ajatellaanpa sitä, että meillä on nuori sinkku, jonka tulot ovat 25 000 ja perheellinen, jonka tulot ovat 40 000. Edellinen tyytyy ihan mielellään 30 neliön yksiöön ja hänellä on se varaa hankkia halutulta alueelta, vaikka hänen tulonsa ovat alhaiset. Jälkimmäinen haluaa perheelleen vähintään 100 neliötä, eikä hänellä ole siihen varaa kalliilla alueella, vaikka hänen bruttotulonsa ovatkin korkeat. Seuraus on se, että sinkku asuu Helsingissä ja perheellinen Kirkkonummella ja Kirkkonummen keskimääräinen tulotaso on korkeampi. Tilanne on näin, vaikka kumpikin valitsisi ennemmin Helsingin asuinpaikakseen, jos raha ei olisi rajoittava tekijä.

Puhutko nyt yhdestä "perheellisestä" vai kahdesta? Jos perheellinen haluaa parempaa elintasoa kuin sinkku nin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin kaksi maksajaa, joten itse lasken ainakin näin. Jos sinkkusi tienaa 25.000 niin laitetaan perheelliselle keskimäärin vanhempana 30.000, niin perheen yhteenlasketut tulot ovat 60.000 euroa. Yli tuplat sinkkuun.  Kantakaupungista saat 30 neliön yksiön 200.000 eurolla ja 100 neliön kolmion samalta alueelta 500.000 eurolla. Eli yhteenlasketut asumiskustannukset on kummassakin tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Niinkuin tuolla jossain edellä sanoin, niin ei sinkulla ja kahden elättäjän perheellä ole mitään oleellista eroa jos mitataan asumista pelkästään pinta-alan ja sen hinnan mukaan. Muttopäätös syntyy näin ollen jonkun muun perusteen mukaan.

Otin yksinkertaisuuden vuoksi yhden tienaajan perheen. Jos pariutuminen sallitaan, niin sitten tuon sinkun voit korvata pariskunnalla. Sillekin kelpaa pienempi asunto kuin perheelliselle ja siten pienemmillä tuloilla voi asua halutummalla alueella.

Oleellinen pointti on se, että lapset tarvitsevat tilaa, mutta eivät tienaa senttiäkään (ok, lapsilisät, mutta nämä ovat marginaalinen tulonlähde muilla kuin hyvin matalatuloisilla). Tästä seuraa se, että perheellisen on tingittävä sijainnista neliöiden hyväksi, kun taas lapsettomat voivat pienemmilläkin tuloilla asua halutulla alueella. Nuo asuntojen hinnat muuten heijastavat juuri tätä. Noilla sinun luvuillasi siis yksiöiden neliöhinnat ovat nousseet noin korkealle siksi, että matalatuloisilla sinkuilla on ne varaa maksaa, mutta perheasuntojen neliöhinnat pysyneet alempina, koska edes korkeammilla tuloilla ei perheellisillä ole niitä varaa maksaa.

Kuten kirjoitin, asuntojen hinnat kuvaavat parhaiten sitä, mitä ihmisten oikeat preferenssit ovat. Puhe on halpaa ja siksi tietenkin ihmiset voivat uskotella itselleen ja etenkin kavereilleen, että "muutettiin tänne takahikiälle, kun täällä on niiiiin ihanaa", vaikka todellinen syy oli siinä, ettei fyrkka riittänyt kalliimmalta alueelta asunnon hankkimiseen.

[sr]

No ainakin ne perheet joista itse puhuin ovat todellakin muuttaneet pois vain ja ainoastaan sen takia, että Helsinki on epämiellyttävä paikka lapsiperheen asua. Rahalla ei todellkaan haettu lisää neliötä vaan jotain ihan muuta.

No, esitä sitten selitys sille, miksi Helsingissä perheasunnon asuntoneliöstä pitää pulittaa enemmän kuin Kirkkonummella? Jos Helsinki on perheelliselle epämiellyttävämpi paikka asua ja Kirkkonummelta saa samalla rahalla vielä enemmän neliöitäkin, niin minkä vuoksi siellä Helsingissä sitten asutaan? Eikä nyt puhuta edes mistään tilastollisesti merkityksettömästä joukosta, vaan käsittääkseni Helsingissä on enemmän lapsia kuin missään muussa Suomen kunnassa, joten sitä kautta myös eniten lapsiperheitä.

[sr]

Ihan uteliaisuudesta: minkä kaiken he ovat Helsingissä kokeneet epämiellyttäväksi? Itse nimittäin tunnen juurikin sellaista väkeä, lapsiperheitä ja muita, jotka kokevat Helsingin hyvin mukavaksi.

Helsingillä on hyvin suuria sisäisiä eroja mm. värinän asteessa. Varmaan tiesitkin.

Tämä selittäisi sen, miksi jotkut Helsingin alueet ovat epämiellyttäviä, muttei sitä, miksi ne kovahintaisimmat (vaikkapa Kulosaari) olisivat jotenkin huonoja paikkoja asua. jka:lta tarvittaisiin selitys siihen, miksi Kontulasta muutetaan (vaikka tuon värinän asteen vuoksi) Kirkkonummelle, eikä Kulosaareen, oletuksella, että rahalla saatava neliömäärä ei ole se selittävä tekijä.

[sr]

Itseasiassa nuo luvuthan kertovat paljon, niistähän voi nähdä esimerkiksi, että koska rikastus (=sosiaaliturvan varassa eläjien suuri joukko), niin white flight.

No, miten tuon rikastuksen määrän noista luvuista näet? Jos jossain Tuupovaarassa keskimääräinen bruttotulo on vielä Helsinkiä alempi, niin onko sieltä white flight sitten vieläkin suurempi?

[mannym]

Nuo viittamanne esimerkit varmastikin pitävät kutinsa kehyskunnissa kuten esim. Tuusula, Vihti, Nurmijärvi. Kuitenkin Vantaalla ei ole juurikaan hyötyä olla oma erillinen kaupunkinsa. Veroäyri on korkeampi kuin Helsingissä ja asukkaiden joukossa on paljon opiskelijoita sekä porukkaa josta tässä ketjussa on käytetty nimitystä joutoväki. Myös monikulttuurinen rikkaus kukoistaa Vantaalla ihan samaan malliin kuin suuressa naapurikaupungissa.

No siis jatkuvasti velkaantuva Helsinki velkaantuu kohta entistä rajummin. 1.1.2015 liikelaitokset jotka nykyisin tulouttavat kaupungille satoja miljoonia, eivätkä maksa veroja. Muuttuvat oy pohjaisiksi, jonka jälkeen ne maksavat veroja ja tulouttavat roimasti vähemmän. Käytännössä Helsinki on tukeutunut liikelaitoksiinsa, jotta se on voinut pitää veroäyrin alhaalla.

[msm]

Itseasiassa nuo luvuthan kertovat paljon, niistähän voi nähdä esimerkiksi, että koska rikastus (=sosiaaliturvan varassa eläjien suuri joukko), niin white flight.

No, miten tuon rikastuksen määrän noista luvuista näet? Jos jossain Tuupovaarassa keskimääräinen bruttotulo on vielä Helsinkiä alempi, niin onko sieltä white flight sitten vieläkin suurempi?

Tuupovaara ei liity mitenkään asiaan, jos puhutaan ihmisten liikkeistä Helsingin työssäkäyntialueella.

Jos menestyvillä ihmisillä ja lapsiperheillä ei olisi taipumusta muuttaa Helsingistä vähintään Espooseen, tuskin Helsinki olisi niin kiinnostunut kuntaliitoksista...

[Nostalgia]

Itse miellän kantakaupungin alueeksi, jossa korttelit ovat pääosin suljetuksi rakennettuja.

Ei siinä ole mitään mieltämistä sen kummemin, se on määritelty. Kantakaupunki on Helsinki ennen vuoden 1946 alueliitoksia. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa kun kaupunki vielä tarkoitti jotain, oli selkeästi eri säännöt rakentamisessa tms.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki

[jka]

No, esitä sitten selitys sille, miksi Helsingissä perheasunnon asuntoneliöstä pitää pulittaa enemmän kuin Kirkkonummella? Jos Helsinki on perheelliselle epämiellyttävämpi paikka asua ja Kirkkonummelta saa samalla rahalla vielä enemmän neliöitäkin, niin minkä vuoksi siellä Helsingissä sitten asutaan? Eikä nyt puhuta edes mistään tilastollisesti merkityksettömästä joukosta, vaan käsittääkseni Helsingissä on enemmän lapsia kuin missään muussa Suomen kunnassa, joten sitä kautta myös eniten lapsiperheitä.

Ei Helsingissä joudu maksamaan omakotitalosta yhtään enempää. Ainoa mistä joutuu maksamaan enemmän on tonttimaa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näillä muutamalla vielä jäljellä olevalla "hyvällä" alueella on tonttimaa vähissä. Mutta jos mennään Espoon ja Helsingin rajalle niin asunnot maksavat tasan saman verran rajan molemmin puolin. Mitään ihmeen Helsinki-lisää ei ole olemassakaan. Sama ketju jatkuu kun mennään Espoon ja Kirkkonummen rajalle. Hinnat on tasan samat rajan molemmin puolin ja mitä syvemmälle mennään Kirkkonummelle sen halvemmalla saat tontin. Itse asunto maksaa edelleen saman verran.

Varsinkaan tämän hetken asuntojen hintojen perusteella on täysin naurettavaa puhua mistään järkevästä. Palataan tähän aiheeseen kun asuntoja saa taas alle rakentamiskustannusten muutaman vuoden päästä niin näet tämän käytännössä. Tonttimaan hinta on ainoa erottava tekijä paitsi jossain kuplan huipulla.

[jka]

Tämä selittäisi sen, miksi jotkut Helsingin alueet ovat epämiellyttäviä, muttei sitä, miksi ne kovahintaisimmat (vaikkapa Kulosaari) olisivat jotenkin huonoja paikkoja asua. jka:lta tarvittaisiin selitys siihen, miksi Kontulasta muutetaan (vaikka tuon värinän asteen vuoksi) Kirkkonummelle, eikä Kulosaareen, oletuksella, että rahalla saatava neliömäärä ei ole se selittävä tekijä.

Kulosaaressa ei myydä 150 neliön asuntoja 1000 neliön tontilla. Jos näin olisi niin varmasti muutettaisiinkin. Kaikki hyvillä alueilla olevat tällaiset kohteet menee Helsingissäkin kaupaksi. En tätä ole koskaan kiistänytkään. Mutta kun niitä hyviä alueita alkaa olla niin vähän ja kokoajan vain vähenee.

Tottakai rahalla saatavien neliöiden määrä on selittävä tekijä tässä tapauksessa. Ei kukaan osta enempää neliöitä mitä tarvitsee.

LISÄYS: Niin sellainen vielä tähän, että Helsinki on nimenomaan tehnyt tietoisesti hyvistä omakotitalotonteista niukkuushyödykkeen. Samaa ei tee mikään muu kunta Helsingin ympärillä. Eli et voi päätellä myöskään tuosta mitään muuta kuin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan. Epäsuhta johtuu tarjonnan puutteesta. Jos Helsinkikin kaavoittaisi omakotitalotontteja samaan tahtiin kuin edes Espoo niin hinnoissa ei olisi mitään eroa. Tälläkin hetkellä Espoon parhaat omakotitalot ovat vähintään samoissa hinnoissa ellei kalliimpiakin kuin Helsingin vaikka Espoossa on paljon enemmän tarjontaa.

[junakohtaus]

Hyvä, oikea kaupunki on sekoittunutta. Ei niin että on erikseen työihmisille työalueet, nukkumaihmisille nukkuma-alueet, kauppaihmisille kauppa-alueet ja virkistysihmisille virkistysalueet.

Ainakaan tällä hetkellä ei toimitilarakentamisessa ole mitään mieltä vaan päinvastoin pitäisi helpottaa parkkinormeja, että saataisiin tyhjiä toimistotiloja muutettua asunnoiksi.

Mutta kun ei noissa toimistoissa ole kuin työ MA-PE 8-16. Muina aikoina toimisto on täysin kuollutta painoa. Mitä lisäarvoa toimistorakennus tuo sekoittuneeseen kaupunkiin?

Se, että toimistot on vaikka jossain Keilanimessä kuten tällä hetkellä ei tarkoita missään mielessä kaupunkirakenteen hajoamista ja jotain erillistä työaluetta.

No sehän tarkoittaa täsmälleen sitä. Sekoittuneen kaupungin idea on, että kun siellä tehdään kaikkea sekaisin, siellä on elämää koko ajan. Aamulla tullaan töihin, päivällä liikkuvat lapset ja kotivanhemmat, sitten lähdetään töistä ja alkavat iltamenot. Se on elävää kaupunkia se.

[jka]

No sehän tarkoittaa täsmälleen sitä. Sekoittuneen kaupungin idea on, että kun siellä tehdään kaikkea sekaisin, siellä on elämää koko ajan. Aamulla tullaan töihin, päivällä liikkuvat lapset ja kotivanhemmat, sitten lähdetään töistä ja alkavat iltamenot. Se on elävää kaupunkia se.

No kysytään sitten näin päin. Miksi siellä pitää olla niin paljon työpaikkoja, että työntekijöitä pitää roudata Kirkkonummelta asti? Eikö sama sekoittuminen onnistu vähemmälläkin?

[junakohtaus]

Molemmat esitetyt ratkaisut ovat saatanan rumia ja vievät tilaa kuin lentokenttä ja niistä tulee Helsingille vähintään 50 miljoonan lasku. Tämä raha on maksettava, koska liikennesuunnittelun mukaan (jos joku ei usko sanaani, voin myöhemmin etsiä lähteen) ruuhka-aikaan odotusajat ovat jo 90 sekuntia.

Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.

Tulisi tuosta mieleen, että:

a) Jos risteyksen tekemisestä maksetaan 50 miljoonaa, jossain on paha korruptio. Eikö noita urakoita voisi kilpailuttaa globaalimmin, kysytään vaikka parilta virolaiselta firmalta tarjousta myös...

b) Risteys ei taida palvella pelkästään sipoolaisia, yhtä hyvin se 90 sekunnin odotus vituttaa vaikka itä-helsinkiläisiä.

c) Minusta ratikat ovat saatanan rumia ja maksavat miljoonia, saataisko ne pois?

d) Entäs sitten? Liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen maksaa, eikä kuulosta kovin kivalta jos vaikkapa sipoolaisten pendelöintiä alettaisiin rajoittamaan?

a) No ei. Tätä mä tässä olen koko ajan yrittänyt selittää, että autoiluinfra kaupungeissa maksaa ihan järjettömästi. Eikä sen risteyksen hinta ole 50 miljoonaa vaan vähintään 50 miljoonaa on Helsingin osuus siitä.

b) Pitää paikkansa. Onko 90 sekunnin odotuksen poistaminen hintalappunsa arvioinen onkin sitten toinen kysymys varsinkin, kun samalla tehokkaasti torpataan mahdollisuus kehittää Itiksestä oikea kaupunkikeskusta, mihin sillä väestöpohjan laajuuden puolesta olisi mahdollisuus.

c) Riippumatta sinun tai minun vitutuksista ihmisten on päästävä kaupungissa liikkumaan. Raitiovaunu sattuu olemaan tehokkain tapa järjestää liikkuminen siellä, mihin se on fiksua vetää. Henkilöauto taas on absoluuttisesti tehottomin kaupunkiliikenteen systeemi.

d) Kyllä vain, liikenneinfran ylläpitäminen maksaa. Kun rahaa ei ole mitenkään liikaa hassattavaksi, se kannattaisi käyttää hankkeisiin joiden perusteet ovat rationaalisia eivätkä uskonnollisia.

[junakohtaus]

No sehän tarkoittaa täsmälleen sitä. Sekoittuneen kaupungin idea on, että kun siellä tehdään kaikkea sekaisin, siellä on elämää koko ajan. Aamulla tullaan töihin, päivällä liikkuvat lapset ja kotivanhemmat, sitten lähdetään töistä ja alkavat iltamenot. Se on elävää kaupunkia se.

No kysytään sitten näin päin. Miksi siellä pitää olla niin paljon työpaikkoja, että työntekijöitä pitää roudata Kirkkonummelta asti? Eikö sama sekoittuminen onnistu vähemmälläkin?

Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.

Jos vituttaa, perusta firma ja sijoitu Kirkkonummelle. Paha tohon on muuta sanoa. Selvästi firmat kokevat saavansa jotain etua sijainnista kaupungissa eikä hajasijoituskohteessa.

[jka]

Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.

Eikä todellakaan päätä. Tuo päätös tapahtuu kaavoituksessa. Jos tonttia ei ole kaavoitettu toimistoksi niin siihen ei todellakaan pistä firma toimistoa vaikka mieli tekisikin.

[junakohtaus]

Yleisen rauhattomuuden lisääntymistä en ole itse onnistunut huomaamaan, mutta sehän olen tietysti minä vain.

Millä aikaskaalalla?

Itse muutin Helsinkiin vuonna 2000 ja niihin aikoihin verrattuna yleinen turvattomuus on minusta lisääntynyt. Ihan lähtien siitä, että esimerkiksi taskuvarkauksia ei silloin käytännössä tapahtunut, nyt taas pitää olla tarkkana jos matkustaa Kolistelevalla Likaisella Rumalla Peltituubilla tai käy baarissa juomassa olutta.

Värinä on myös lisääntynyt selvästi, vielä 1995-2000 tuntui, että keskimäärin vaikkapa metrolla pystyi jopa idän suunnalla matkustamaan ilman värinää, muut ihmiset vain maindasivat omia busineksiaan. Viikonloppuisin joku ryyppyremmi saattoi pitää hieman harmitonta meteliä. Nyt melkein missä tahansa julkisessa kulkuneuvossa joutuu kuuntelemaan kovaäänistä äbäläwäbälää - ei kiva.

2009 muutin Kamppiin ja ainakin omassa taloyhtiössäni on myös värinä lisääntynyt sen jälkeen, vaikka kyseessä on varsin kallis kovan rahan taloyhtiö. En tiedä, johtuuko jostain Forenomin hätämajoituksesta vai mistä - muuttaessa kyllä tarkastin, että talossa asuu vain suomalaisia tai hyvän kuuloisia ulkkareita, nyt on kaikenlaista pitsanpaistajaa ja mannea.

En tiedä, onko nämä ongelmat lisääntyneet vai olleet aina Oikeassa Kaupungissa, mutta itseäni myös ahdistaa tietty voimattomuuden tunne, kun kaikki pannaan paskaksi. Oikeasta Kaupunkikulttuurista nauttineet ihmiset potkivat autoista peilit paskaksi (eikä tarvitse olla edes hieno auto), taloyhtiön porttikongiin kuseskellaan, fillarista pöllitään penkki tai väännetään renkaat... Kaikki pöllitään, mitä ei ole viidellä lukolla kiinnitetty kiinteisiin rakenteisiin. Hyvissä lähiöissä ja ympäryskunnissa tällaista ei tapahtunut, vaan ihmiset osasivat elää siistimmin.

Minkähän aikaskaalan mä nyt tohon sanoisin. Olenhan mä välillä ollut pari vuotta muualla, mutta ehkä tossa jossain kasarin alkupuolella voi sanoa, että aloin olla sen ikäinen, että pystyn siitä eteenpäin tekemään vertailua.

Nämä ovat kyllä hyvin paikallisia juttuja. Yleensä rettelöivä sakki ei ole iso ja jo kymmenen minuutin kävelyn päässä vaikutus ei enää sillä tavalla tunnu.

[junakohtaus]

Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.

Eikä todellakaan päätä. Tuo päätös tapahtuu kaavoituksessa. Jos tonttia ei ole kaavoitettu toimistoksi niin siihen ei todellakaan pistä firma toimistoa vaikka mieli tekisikin.

Niin siis meinasin että kukaan tai mikään ei pakota firmaa sijoittumaan juuri Helsinkiin ja toimitilat, kuten kaikki muukin, ovat juuri Helsingin kantakaupungissa kalleimmillaan.

[msm]

a) No ei. Tätä mä tässä olen koko ajan yrittänyt selittää, että autoiluinfra kaupungeissa maksaa ihan järjettömästi. Eikä sen risteyksen hinta ole 50 miljoonaa vaan vähintään 50 miljoonaa on Helsingin osuus siitä.

Maansiirto-/asvalttifirmoista on paljastunut yhdet Suomen pahimmista kartellihinnoitteluista ja koko rakennusalaa leimaa muutenkin korruptio ja kartellimainen toiminta. YIT, Skanska ja NCC ovat rakentamiselle samaa kuin S- ja K-ketjut ruokakaupalle. Väitätkö todella, että kymmenien miljoonien risteyksen hinnassa ei ole yhtään ilmaa, jota ei paremmalla kilpailutuksella saataisi pois?

b) Pitää paikkansa. Onko 90 sekunnin odotuksen poistaminen hintalappunsa arvioinen onkin sitten toinen kysymys varsinkin, kun samalla tehokkaasti torpataan mahdollisuus kehittää Itiksestä oikea kaupunkikeskusta, mihin sillä väestöpohjan laajuuden puolesta olisi mahdollisuus.

Vihreät perustelee tietyissä paikoissa joukkoliikenteen etuajo-oikeutta sillä, että ihmisille lasketaan jokin tuntihinta ja odottelulle tätä kautta hinta. Eikö sama pädekään, jos se sama ihminen istuukin rumassa likaisessa peltilehmässä tai on kaupunkikulttuurin elävöittämisen sijaan matkalla kotiin, kauppaan tai töihin?

c) Riippumatta sinun tai minun vitutuksista ihmisten on päästävä kaupungissa liikkumaan. Raitiovaunu sattuu olemaan tehokkain tapa järjestää liikkuminen siellä, mihin se on fiksua vetää. Henkilöauto taas on absoluuttisesti tehottomin kaupunkiliikenteen systeemi.

Kaksikerroksinen bussi on tehokkaampi, hiljaisempi ja joustavampi.

d) Kyllä vain, liikenneinfran ylläpitäminen maksaa. Kun rahaa ei ole mitenkään liikaa hassattavaksi, se kannattaisi käyttää hankkeisiin joiden perusteet ovat rationaalisia eivätkä uskonnollisia.

Rationalisuutta saataisiin sillä, että autoilun asema yleisenä verotulojenlähteenä lakkautettaisiin ja joukkoliikenteen subventointi samoin. Kun ihmiset tasa-arvoisista vaihtoehdoista päättäisivät itselleen parhaimman, olisi rationalismi huipussaan ja uskonto minimissään.

[msm]

Nämä ovat kyllä hyvin paikallisia juttuja. Yleensä rettelöivä sakki ei ole iso ja jo kymmenen minuutin kävelyn päässä vaikutus ei enää sillä tavalla tunnu.

Mihin kävelet kymmenen minuuttia rettelöitsijöitä karkuun steissillä, jos ajatuksenasi on mennä junalla paikkaan x?

Autollako viet koiran kymmenen minuutin päähän, jos haluat ulkoiluttaessa välttää lasinsiruja tassuissa?

Pysäköitkö fillarin kymmenen minuutin kävelymatkan päähän, jos et halua, että satula varastetaan sillä välin kun asioit jossain ah niin ihanaa elävää kaupunkikulttuuria edustavassa kivijalkaliikkeessä, jossa on kalliimpaa kuin marketissa tai kauppakeskuksen erikoisliikkeessä?