Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[sivullinen.]

^ Aika suoraan uutissa Härmälä sanoi, että se on nyt kansanedustajista kiinni tuleeko maksua. 200 pykälää valmista lobbariproosaa on hyväksyttävä pikavauhtia - niin nopeasti, ettei ikäviä kohtia kukaan ehdi kaivaa esiin - tai muuten alkaa byrokraattien lokakamppanja kansanedustajien kalliiksi tulemisesta. Suomeksi siis tämäkin asia ohitetaan eduskunnassa ilman keskustelua, kuten ikävät Kreikka-paketit.

Neuvostoliitto oli sentään demokratia; kaikki on nimittäin suhteellista.

[tuomaankukko]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/03/13/euroopan-tiukin-tukilinja-onkin-maailman-loysin/20133782/170

Ja taas on aamukahvi väärässä kurkussa.

[Jaska Pankkaaja]

Eihän tuossa mitään uutta ollut mutta taas kerran otan hatun käteen Jan Hurrin edessä. Suomessa on näköjään yksi valtamediaan kirjoittava aivan oikea toimittaja jonka osaan nimetä.

[repo]

Vahva komppaus ikutursolle edellisestä EU-kritiikistä. Ihailtavaa kansalaisaktiivisuutta. Kunpa näkemyksesi saisi mahdollisimman paljon kansalaishuomiota ja avaisi suomalaisten silmiä Eurooppa-järjettömyydelle, johon Suomi on ajautunut - tai päästetty ajautumaan kansalaisten taholta. Näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta tämä ketju on  todennäköisesti huono paikka.

[repo]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/03/13/euroopan-tiukin-tukilinja-onkin-maailman-loysin/20133782/170

Ja taas on aamukahvi väärässä kurkussa.

Eihän tuossa mitään uutta ollut mutta taas kerran otan hatun käteen Jan Hurrin edessä. Suomessa on näköjään yksi valtamediaan kirjoittava aivan oikea toimittaja jonka osaan nimetä.

Vähästä aikaa tuli luettua päivän Hurri. Hyvä oli kirjoitus ja pidin häneltä asiallisena (antipropagandaa tai vastatoimi mielikuvarakentelulle) vääntää rautalangasta ettei Eurooppa ole synonyymi EU:lle tai euroalueelle. Pidän Urpilaisen julistuksessa "Euroopan Täti Tiukka" häneltä tietoisena ja harkittuna tekona rinnastaa EU ja kaikki maantieteellisen Euroopan kansallisvaltiot. Mikä on kylläkin EU-fanaatikoille normikauraa.

Sen sijaan Hurrin artikkelissa on minusta uutta se, että Hurri esitti "järkeenkäyvän", niin paljon kuin eurokriisissä on enää nk. järkiargumenteilla mitään tehtävissä, ja täten hyvän näkemyksen, mikä on se hirveä katastrofi, jolla euron tukipolitiikan tukijat ovat jatkuvasti pelotelleet, jättäen kuitenkin uhkakuvan perustelematta. Hurri sai uhkakuvaan  parasta konkretiaa, mitä nyt muistan tähän menessä esitetyn. Muistelen, että Partanen (ketjun ainoa europolitiikan puolustaja) linkkasi ketjuun artikkelin, jossa oli vähän enemmän perusteluja uhkakuvalle kuin esim. Korkmanilta, tai puhumattakaan poliitikoilta, on koskaan saatu. Mitään vahvaa muistijälkeä Partasen linkkaama artikkeli ei kuitenkaan minulle jättänyt.

Pelottelu vailla järkiperusteita

Velkakriisin yhä vailla uskottavaa vastausta oleviin arvoituksiin kuuluu, miksi Suomi on ottanut ja yhä ottaa osaa kriisitoimiin. Toinen arvoitus on, miksi Suomi osallistuu kriisitoimiin ei suinkaan "Euroopan tiukinta" vaan ennemmin maailman löysintä tukilinjaa noudattamalla.

Kumpaankaan ei löydy perusteita sen enempää kriisin kyseenalaisten velkojen ottajien kuin niiden antajienkaan puolelta.

Eduskunta on monta kertaa kuullut valtiovarainministeriön valmisteleman ja hallituksen esittämän perustelun, jonka mukaan kriisitoimiin osallistuminen on ollut välttämätöntä uuden Euroopan laajuisen finanssikriisin torjumiseksi ja Suomen talouden pelastamiseksi.

Ikään kuin Suomen jättäytyminen pois kriisitoimista olisi aiheuttanut ketjureaktion eivätkä sen jälkeen muutkaan maat olisi suostuneet kustantamaan kriisitoimia. Siitä olisi alkanut finanssikriisi ja talouden kaaos, jotka uhkaisivat jotenkin erityisesti juuri Suomea.

Sitä on mahdoton taannehtivasti selvittää luotettavasti, olisiko uhkakuva toteutunut. Jos olisi, samalla olisi syntynyt vielä omituisempaa taloushistoriaa kuin nyt on kertynyt.

Suuret pankkimaat pääsevät vähemmällä

Täystuho-oletus perustuu jonkinlaiseen kehäpäättelyyn, jonka mukaan liian suuria riskejä ottaneiden pankkien kotivaltiot eivät olisi tällä kertaa "pelastaneet" pankkejaan niin kuin ovat aiemmin miltei poikkeuksetta tehneet velkakriiseissä vuosisatojen ajan.

Ikään kuin esimerkiksi Britannian tai Yhdysvaltain hallitukset ja keskuspankit olisivat sallineet pankkijättiensä kaatua kumoon sen takia, että Suomi sanoi kriisitoimille "ei kiitos".

Britannia ja Yhdysvallat ovat itse rohjenneet sanoa "ei kiitos, hoitakaa kriisinne", koska niille on ollut suurta etua tulkita ja kuuluttaa kaikelle maailmalle, että kriisi kuuluu euromaiden vastuulle.

Tämä tulkinta ei ole kuitenkaan ollut eikä ole edelleenkään tosiasia vaan kovanaamaista poliittista pokeripeliä ja painostamista, jossa ovat menestyneet kovahermoisimmat, vaikutusvaltaisimmat ja röyhkeimmät pokerinaamat.

Kertaus on opintojen äiti, sanotaan, niin yksi epäsuora perustelu on ollut Suomen viennin riippuvuus euroalueesta, mikä on osoitettu pitämättömäksi perusteeksi tässä ketjussa mm. viennin maantieteellisten %-osuuksien valossa.

Itse olisin käyttänyt muutaman sanan enemmän seuraavassa kohtaa, tosin, kuten tästä viestistäni näkyy, en pysty ilmaisemaan asioita niin tiiviisti ja ymmärrettävästi kuin Hurri, mistä taidosta olen hyvin kateellinen monille. ( Ihan oikeasti en ole kateellinen, mutta voisin vaihtaa jonkin toisen taitoni hyvän kerronnan/ilmaisun taitoon, kuten Hurrilla ja eräällä tunnetulla kansanedustajalla.)

Kriisi on alusta alkaen kiteytynyt ylivelkaisten kriisimaiden liian suurten velkojen ja näitä velkoja ennen kriisiä suurten tuottojen toivossa varomattomasti myöntäneiden ulkomaisten pankkien uhanalaisten saatavien ristiriitaan.

Minusta ei pidä unohtaa, että ainakin Espanjan ja Irlannin osalta oli paljolti kysymys siitä että nämä kansallisvaltiot sosialisoivat pankkien ottamat riskit eikä valtion ylivelkaantumisesta itsessään. Sinänsä itsenäiset maat saavat minun puolesta tehdä näinkin, jos päättävät näin tehdä kansalaistensa tuella. Itse annoin tukeni meidän pankkikriisissä 90-luvulle harjoitetulle pankkien tukipolitiikalle. Tosin tunsin piston sydämmessä, mutta uskoin vakuutteluja että se olisi järkevintä politiikkaa. Erityisesti perustelu rahoituksen katkeamisesta upposi hyvin.

Kuitenkin itse näen edelleen pankkien tai minkään muun liiketaloudellisen periaattein toimivan elinkeinon riskien sosialisoinnin veronmaksajille hyvin huonona asiana talouden toimivuuden kannalta. Tästä keskusteltiin ketjussa varmaan noin pari vuotta sitten.

Kokonaan toisen ongelman muodosti kriisimaiden pankkiriskien sosialisoinnissa se, että näiden maiden taustalla oli avokätinen euron tukipolitiikka muka palomuurin eli kriisin leviämisen nimissä, mikä on ja oli oiva houkutin sosialisointiin. Espanjassa asiaan liittyy saatujen tietojen valossa hyvin vahvaa yhteiskunnan korruptoituneisuutta (Bankia) ja kasvojen pelastusta, mikä tuskin enää ketään yllättää, sen sijaan Irlannissa korruptio ei ole ollut ainakaan niin räikeää kuin etelämaissa eikä ole tullut vielä esiin, jos sitä on.

[Uuno Nuivanen]

Kriisitoimien ja luottotilastojen rinnakkainen tarkastelu osoittaa, että Suomen suhteellinen osuus kriisitoimista on karkeasti laskien 20 kertaa suurempi kuin Suomen osuus pankkien riskipitoisista saatavista kriisimaissa.

Äänestäkää vaan kokoomusta niin että nuppi tutisee, stna. 

[Emo]

Hesarin otsikoita tältä päivältä: Suomi on EU:n räyhähenki.  Ja saksalaisprofessorit puuhaavat uutta puoluetta ja ajavat eroa eurosta. Linkkejä en laita turhien klikkausten välttämiseksi, mutta halutessanne löydätte Hyysärin itsekin. Uutiset lainasin kokonaan.


Suomi on EU:n räyhähenki

Suomen itsepäisyys ja lyhytnäköisyys eurokriisissä ovat johtaneet ristiriitoihin EU:ssa, arvioidaan tutkimuslaitosten raportissa.

Suomi on muuttunut EU-jäsenyytensä alkuaikojen mallioppilaasta räyhähengeksi, arvioi tiistaina julkistettu raportti.

Analyysin EU-maiden yhteisen ulkopolitiikan tilasta on laatinut brysseliläinen European Policy Centre -ajatuspaja yhdessä Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristi Raikin kanssa. Suomi on yksi raportissa tarkastelluista 14 EU-maasta.

Suomi nousi jäsenyytensä alussa EU-myönteisyydessään lähelle Benelux-maita, raportissa sanotaan. Vuosituhannen vaihteesta innostus alkoi vaihtua hiljalleen kriittisyydeksi.

"Suuri yleisö ei koskaan 1990-luvun lopullakaan ollut yhtä integraatiomyönteinen kuin politiikan johtava eliitti", raportti huomauttaa.

Talouskriisi ja perussuomalaisten vaalivoitto ovat sittemmin vain ruokkineet epäilevämpiä asenteita.

Räyhähengen imagon Suomi on saanut siitä, että se on vetänyt "itsepäistä ja joskus lyhytnäköistä" linjaa velkakriisin hoidossa.

Etenkin Kreikan tukipakettien yhteydessä vaaditut vakuudet ovat johtaneet "vastakkainasettelujen ilmapiiriin" EU:ssa.

Suomi on ollut yksi yhteistä ulkoasiainhallintoa vahvimmin tukeneista EU-maista, analyysissä todetaan.

Suomen ulkoministeriössä kuitenkin toivottaisiin EU:lta enemmän taloudellista diplomatiaa, raportti kertoo.

Tiedonvaihto suomalaisten EU:ssa työskentelevien virkamiesten ja Suomen hallinnon välillä on vähäisempää kuin monilla muilla EU-mailla. Tämän raportti tulkitsee johtuvan suomalaisesta kulttuurista, jossa sääntöjä kunnioitetaan: EU-työntekijöiden ajatellaan palvelevan EU:ta kokonaisuudessaan.

"Tämä ei aina toimi Suomen eduksi, koska jäsenmaat käyttävät usein omia kansalaisiaan tiedonlähteenä ja vaikutuskanavana."

Yksi syy huonoon tiedonvaihtoon saattaa olla se, että Suomi ei ole onnistunut saamaan virkoja EU:n ulkoasiainhallinnosta niin paljon kuin olisi halunnut. Kun virkoja ei ole herunut, suomalaiset eivät ole myöskään innostuneet hakemaan virkoja.

"Useiden suomalaisten diplomaattien mielestä tämä johtuu Suomen liiallisesta ujoudesta markkinoida omia ehdokkaitaan", raportti analysoi.

Haastateltujen diplomaattien mielestä pelkkien ansioluettelojen toimittaminen Brysseliin ei riitä, vaan kansallisten viranomaisten pitäisi osata lobata omiaan.

Nuijat!


Saksalaisprofessorit vaativat euron lakkauttamista
Saksassa joukko professoreita puuhaa uutta puoluetta

Italian vaalitulos sytytti EU:n mahtimaassa Saksassa kiistelyn sopivasta kriisipolitiikasta. Saksalaisekonomistien mukaan kriisimaita ei saa auttaa liikaa, tai niiden halu tehdä rakenneuudistuksia lopahtaa.

Etelä-Euroopan kriisimaiden kurja tilanne kuumentaa poliittista keskustelua Saksassa. Vaihtoehtoista kriisipolitiikkaa vaativien äänet voimistuvat, kun syyskuun liittopäivävaalit lähenevät.

Saksan keskustaoikeistolaisen hallituksen vasemmalla puolella olevat sosiaalidemokraatit vaativat euromaiden velkojen siirtämistä yhteiselle vastuulle ja liittovaltiomaisia valtarakenteita, kuten hallitusta EU:hun.

"Euromaiden velkojen yhteisvastuu ei saa olla enää tabu. Jo nyt saksalainen veronmaksaja on EU:n hätäkassojen ja EKP:n kautta vastuussa satojen miljardien veloista", demarien maanantaina julkistetussa vaaliohjelmassa lukee.

Hallituksen oikealla puolella taas ollaan perustamassa uutta puoluetta, joka haluaa hajottaa koko valuuttaunionin.

Oikeistopopulistista retoriikkaa käyttävän Alternative für Deutschland eli Vaihtoehto Saksalle -liikkeen mukaan Saksa on historiansa pahimmassa kriisissä, ja kriisimaiden pelastuspaketit ovat saksalaisten verorahojen heittämistä kankkulan kaivoon.

Lähinnä taloustieteen professoreista koostuva liike pitää puolueen perustamiskokouksen huhtikuussa Berliinissä.

Italian vaikea vaalitulos helmikuussa on poikinut joukon tv-väittelyjä.

Kristillisdemokraattisen liittokanslerin Angela Merkelin hallituskumppanin eli liberaalipuolueen vaaliveturi Rainer Brüderle heitti pari päivää sitten ZDF-kanavan väittelyssä, että EU:n perustajajäsen Italia voi joutua jättämään euroryhmän.

Yhteistä Saksan nykyhallitusta arvostelevissa on huoli demokratian tilasta. Pelastustoimia on tehty hätäisesti ilman kunnon keskustelua, ja sopimuksia on rikottu, uusi liike syyttää.

Merkelin hallitus on koko eurokriisin ajan luovinut sisäpoliittisten paineiden ja kriisimaista sekä muilta EU-kumppaneilta tulevien vaatimusten välissä. Erityisesti kriisin alussa saksalaiset suhtautuivat penseästi kriisimaiden tukemiseen.

Vaikka keskustelu on nyt taas leimahtanut, niin kaikkiaan mielialat ovat tasaantuneet.

"Keskustelu on tasaantunut, koska kaikki päätökset ovat olleet kompromisseja", Berliinin Freie Universitätin politiikan tutkimuksen professori Nils Diederich sanoo.

Diederich tarkoittaa, että Saksan hallitus sai läpi vaatimuksiaan pelastuspakettien ehdoista. Esimerkiksi Kreikka joutuu tekemään apua saadakseen mittavia rakenneuudistuksia.

Toisaalta eurokriisi ei ole kolauttanut Saksaa, vaan se nauttii lähihistoriansa vakaimmasta taloustilanteesta ja työllisyydestä.

Diederich ei usko, että professoripuolueella on mahdollisuuksia. "Vaihtoehto Saksalle -liike vaikuttaa enemmän propagandakampanjalta kuin vakavasti otettavalta puolueelta. Saksalla menee liian hyvin, että poliittinen kenttä muuttuisi olennaisesti."

Merkelin puolueen kannatus on viimeaikaisten mielipidemittausten mukaan yhä isoin kaikista, ja Merkel itse on niin ikään suosituin henkilö seuraavaksi liittokansleriksi.

Suomessa taloustieteilijät ovat alkaneet arvostella EU-komission – ja Saksan hallituksen – kriisimaita ohjaavaa säästövaatimusten linjaa. Monien mielestä kriisimaat pakotetaan säästämään itsensä syvempään lamaan.

Saksan ekonomistit suhtautuvat maansa hallitusta nihkeämmin tukitoimiin.

"Saksan ekonomistien enemmistö suhtautuu epäillen EU:ssa perustettuihin hätäkassoihin ja keskuspankin joukkovelkakirjojen osto-ohjelmaan. Enemmistö kannattaa säästölinjaa eli pitämistä kiinni kasvu- ja vakaussopimuksen säännöistä. Vain jotkut vasemmistolaiset ekonomistit ajavat suhdannetukea", IW-Köln -taloustutkimuslaitoksen osastojohtaja, ekonomisti Jürgen Matthes sanoo.

Saksalaisia ekonomisteja ajaa ajatus, että jos kriisimaita auttaa liiaksi, niiden halu tehdä rakenneuudistuksia lopahtaa. "Näin uusi kriisi on nurkan takana", Matthes selittää saksalaisten järjenjuoksua.

"Toisaalta moni on valmis antamaan kriisimaille aikalisää laman syvetessä, niin kuin on tehtykin."

[Jaakko Sivonen]

Tutkimus: Helsingin Sanomat väheksyy eurokriitikoita

Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen mukaan Suomen, Ruotsin ja Viron suurimmat sanomalehdet leimasivat vuosina 2000–2006 Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuneet jokseenkin samoilla käsitteillä.

"Euroskeptikoihin liitettiin liki poikkeuksetta väheksyviä termejä, kuten "passiivinen", "irrationaalinen" ja "tietämätön" sekä negatiivissävytteisiä uudissanoja kuten "EU-pessimisti" ja "eurofoobikko", sanoo yhteiskuntatieteilijä Katri Vallaste yliopiston väitöstiedotteessa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Helsingin+Sanomat+v%C3%A4heksyy+eurokriitikoita/a1363142458785

[MoreLiver]

Hesarin aivopierut, Kypros ja Jutta Urpilainen samassa jutussa. Sekä sen verran itärikollisuudesta, mitä uskallan kirjoittaa

http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135210-loysa-hesari-tiukka-jutta-paha-kypros

[chacha2]

EU-parlamentti hylkäsi jäsenmaiden hieroman budjettisovun
13.3.2013 14:41

EU-parlamentti on hylännyt äänestyksessään jäsenmaiden helmikuussa hieroman sovun EU:n seitsenvuotisesta budjetista. Parlamentti vaatii uusia neuvotteluja.

Parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtajan Joseph Daulin mukaan parlamentti ei voi hyväksyä EU:lle leikattua kriisibudjettia vuosiksi 2014–2020, vaan se haluaa kasvua ja työllisyyttä tukevan budjetin.

Parlamentti hylkäsi jäsenmaiden neuvotteleman budjettisovun täysistunnossaan Strasbourgissa selvällä enemmistöllä luvuin 506–161. Parlamentti ei tyydy vain hienosäätöön, vaan edellyttää merkittäviä muutoksia ennen budjetin hyväksymistä.
... ...

http://www.hs.fi/talous/EU-parlamentti+hylkäsi+jäsenmaiden+hieroman+budjettisovun/a1363143656821 boldaus oma

Minkälaisia muutoksia sitten halutaan?
Tässä artikkelissa sekin selviää:

MEPs reject EU spending cuts and demand extra £1.7bn from British taxpayers

MEPs have rejected cuts to European Union budgets agreed at an all-night summit last month and have demanded that national governments pay an extra £14 billion in spending for this year.

The European Parliament demands, which hold the spending deal hostage until MEPs agree, could cost the British taxpayer up to £1.7 billion in extra EU contributions in 2013 at a time of deep cuts to domestic public spending.

"The European Parliament cannot accept the proposal from the member states without the fulfilment of certain essential conditions," said Martin Schulz, the speaker of the EU assembly.

While accepting the overall figures for EU financing for the seven years 2014 to 2020, the parliament has tied its agreement to conditions including "unpaid payment claims" for this year, a bill that would represent a 12 per cent increase in national contributions.

Additionally, MEPs have demanded a "compulsory, legally binding and comprehensive revision" of EU spending cuts in 2017 that could restore expenditure by a vote of Europe's leaders, stripping Britain of its veto.

The parliament is also seeking more "flexibility" in spending to allow the EU to go to the top of expenditure ceilings and to roll cash over from one year to another between 2014 and 2020.

Most controversially, and without any prospect of agreement, MEPs have demanded that the EU create new taxes to fund the Brussels budget.

"These issues are of fundamental importance for the parliament. The European Parliament will not accept the proposal from the member states unless there is movement on all of these issues," said Mr Schulz.

Diplomats have ruled out any talks on new EU taxes but have signalled that negotiations could take place on other issues, including extra spending for 2013.

Martin Callanan MEP, the leader of European Conservatives, accused the majority of the parliament, which rejected the cuts by 506 to 161 votes, of "flying in the face of public opinion".

"The European Parliament is engaging in the worst kind of posturing, which makes it look completely out of touch with reality," he said.

"The EU budget deal was a reasonable compromise between many competing demands."

Ukip MEPs voted against the agreement. "We don't want to pay these fat bureaucrats a penny piece. We also voted against the European Parliament call for more spending. This is even more ridiculous," said Godfrey Bloom MEP.

Under the Lisbon Treaty, which entered into force in late 2009, MEPs have new powers to block EU spending deals agreed by national governments whose annual contributions are the source of Brussels funding.

Following the February 8 agreement to cut EU spending by £30 billion between 2014 and 2020, Mr Cameron warned MEPs not to try to override governments that were responsible to national parliaments for budget expenditure.

The parliament was forced to back down on plans to hold a secret ballot on the spending agreement after accusations that MEPs were trying to evade accountability to their voters.

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/eu/9927439/MEPs-reject-EU-spending-cuts-and-demand-extra-1.7bn-from-British-taxpayers.html  alleviivaus ja boldaukset omat

On aivan selvää kun tämän lukee että suurin osa MEPeistä eivät piittaa EU-johtajien sopimuksesta, eivätkä halua säästää EUn byrokratiassa, eivätkä myöskään aja tavallisten EU kansalaisten etuja.

Lisätty:
Onko teillä arvailuja siitä että ketkä joutuvat loppujen lopuksi antamaan periksi tässä kiistassa, MEPit (eli EU) vai EU-johtajat (eli jäsenmaat)? Vai syntyykö taas joku 'todella hyvä sopu Suomelle varsinkin'?

(Linkkikin korjattu)

[skrabb]

13.3.2013 13.36
"Keskustelu eurokriisistä on uutta suomettumista"
KU

Suomettumisen aika ei ole loppunut. Nyt suomettumista ovat eurokriisissä vain EU:n komission linjaa tukevien puheenvuorojen salliminen, väittävät bloggarit.

Antti Ronkainen ja Joel Kaitila ovat jo pitkään yrittäneet saada Helsingin Sanomissa läpi vastauksensa lehden pääkirjoituksiin, joissa on vaadittu leikkauslinjan jatkamista. Koska HS ei julkaise niitä, ilmestyi puheenvuoro keskiviikkona verkkolehti Uuden Suomen blogina. Kyseessä on vastaus HS:n pääkirjoitustoimittajan keskiviikkoiseen kirjoitukseen, jossa todistetaan säästölinjan olevan ainoa mahdollinen Euroopassa.

HS:n tekstissä todetaan, että ""virheellisellä talouspolitiikalla arvostelijat tarkoittavat kriisimailta vaadittuja säästöjä ja talouspolitiikan yleisiä tiukennuksia. Niiden katsotaan vetävän Eurooppaa syvemmälle taantumaan, työttömyyteen ja sosiaaliseen kurjuuteen".

Ronkainen ja Kaitila toteavat, että juuri tästä on kysymys.
"Tekstissä ei käydä lainkaan läpi varsinaista ongelmaa eli sitä, että leikkaustoimet ovat dokumentoidusti lisänneet kriisimaiden työttömyyttä, velkaantuneisuutta ja johtanut BKT:n laskuun. Tämän johdosta myöskään lainojen korot eivät tule vakautumaan, koska pankit eivät realistisesti luota valtioiden takaisinmaksukykyyn", he kuitenkin jatkavat.

"Rahaa sieltä, mistä leikkauksiinkin"

Nykylinjan puolustajien mukaan euromailla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin säästöt, koska rahaa ei ollut elvyttämiseen. Ronkaisen ja Kaitilan mukaan rahaa on siellä, mistä ne leikkauspolitiikkaankin tulevat.
"Markkinat rauhoittuivat EKP:n ilmoituksesta ostaa rajattomasti ongelmamaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Voidaan kysyä miksi EKP ei ilmoittanut kolme vuotta sitten rajattomista OMT-tukiostoista, tällä oltaisiin säästytty monelta huippukokoukselta, tukipaketilta ja tarpeettomilta leikkauksilta?"

"Tilanne pahentunut"

Ronkaisen ja Kaitilan mukaan eurokriisiä ei ole ratkaistu. Nyt saavutettu luottamus perustuu ainoastaan EKP:n OMT-ilmoitukseen.
"Itse asiassa taloudellisilla mittareilla mitattuna tilanne on paljon vakavampi kuin vuosi sitten".
"OMT:n jälkeen Kreikan velkakirjojen tuotto on kasvanut 160 miljardia (yli 250%), vaikka samaan aikaan Kreikan työttömyys on kasvanut. Toisin sanoen velkakirjojen hinnat eivät tällä hetkellä ole luotettavia estimaatteja kansantalouksien tilasta. Finanssitaloudelliset mittarit ja reaalitaloudelliset mittarit antavat keskenään ristiriitaista tietoa järjestelmän tilasta".

Heidän mukaansa Euroopassa tehdään tällä hetkellä talouspolitiikkaa lähinnä keinottelijoiden ja spekulanttien toiveiden varassa.
"Ennen kaikkea talouspolitiikkaa lähinnä tehdään hävyttömän rikkaiden ihmisten etujen mukaisesti. Pelkästään kriisimaiden velkakirjoilla on tehty puolessa vuodessa 700 miljardin tili!"

"Euroopan laajuinen investointiohjelma"

Ronkaisen ja Kaitilan mukaan Euroopan on keksittävä itsensä uudelleen.
"Ollirehnien ja pekkahimasten silmänkääntötemput eivät auta. Vain euroopanlaajuinen investointiohjelma voi nostaa Euroopan kriisistä. Sen tärkein tavoite on jälleenrakentaa aidosti vihreä ja energiatehokas infrastruktuuri nykyistä kestävämmälle yhteiskunta- ja talousjärjestelmälle".

Kirjoituksensa alussa he muistuttavat tuoreesta väitöskirjasta, jossa todettiin Helsingin Sanomien leimanneen euroepäilijät foobikoiksi.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2966774/%e2%80%9dkeskustelu-eurokriisista-on-uutta-suomettumista%e2%80%9d

[skrabb]

Komissiolle kovaa kritiikkiä
Pääkirjoitus | Turun Sanomat 03:31

TALOUSKURI. Reilut neljä vuotta kestäneen finanssi- ja talouskriisin aikana Euroopan komissio on yhdessä keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa yrittänyt panna euroalueen velkamaita kuriin. Kauniisti sanottuna jättiurakka on vielä hiukan kesken.

Vuosikymmenten holtittoman taloudenpidon jälkeen Kreikan julkinen velka kipusi edellisvuonna yli 176 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tuoreimmat luvut ovat aavistuksen lohdullisempia.

Myös Espanja, Portugali, Irlanti ja Italia ovat olleet vaikeuksissa. Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat joutuneet asioimaan EU:n, EKP:n ja IMF:n tukiluukulla. Seuraavaksi sinne on tulossa Kypros.

Tiukkaa linjaa, menokuria ja vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen kunnioittamista on pidetty hyveenä, josta instituutiot ja jäsenmaat eivät ole juuri kiistelleet.

Viime viikkoina komission, suurten jäsenmaiden ja EKP:n linjasta on kuitenkin käyty tiukkaa poliittista ja taloustieteellistä väittelyä.

Kovasanaista kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa talousnobelisti Paul Krugman sekä ansioituneet tutkijat Paul de Grauwe ja Yuemei Ji. Arvostelijoiden kaartiin on liittynyt myös suomalaisia eturivin ekonomisteja.

Kriitikot syyttävät EU:ta itse aiheutetusta taantumasta tai sen syventämisestä, massatyöttömyydestä, yhteiskunnallisen epävakauden lisääntymisestä ja kriisimaiden kasvun eväiden syömisestä.

Kriitikoilla on perusteensa.

Heidän mukaansa kriisimaiden valtionlainojen korot eivät ole heijastaneet talouden todellisuutta. Aluksi maat saivat kehnoilla tunnusluvuilla halpaa lainaa. Korkojen nousu pilviin oli markkinoiden ylireagointia.

Kun EKP ilmoitti tulevansa velkamaiden avuksi, korot tulivat ryminällä alas, vaikka julkisessa ja reaalitaloudessa ei ollut mitään merkkejä paremmasta.

Komission, Saksan ja EKP:n ohella kriitikot ovat hyökänneet talouskomissaari Olli Rehniä vastaan. Rehn seisoo järkkymättä linjallaan.

Hänen mukaansa markkinoiden luottamus oli pakko palauttaa. Tarvitaan yhteiskuntien rakennemuutosta ja pelisääntöjen kunnioitusta. Rehnin mukaan jatkuva velkaantuminen on pysäytettävä. Halpaa elvytysrahaakaan ei ole tarjolla (HS 12.3.).

Pitkään jatkuneessa talouskriisissä tarvitaan kovia toimenpiteitä ja tervettä pohjaa uudelle nousulle. Jatkuva yli varojen eläminen ei voi tulla enää kyseeseen.

Taloustieteilijöiden kritiikkiä kannattaa arvioida avoimin mielin. Euroalueen maat kisaavat vähintään kahdessa sarjassa. Samat lääkkeet eivät kaikille sovi. AAA-maiden vyönkiristys näkyy heikkona talouskasvuna myös kriisimaissa.

Pelottavan korkeissa työttömyysluvuissa piilee riskinsä. Yhteiskuntien vakaus on niin suuri arvo, että sopeutusaikatauluja ja säästöjen tasoa kannattaa vielä kerran tarkkaan arvioida.

http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/461936/Komissiolle+kovaa+kritiikkia

[akez]

Mitähän Urpilainen ja Katainen sanoo tähän? Tais mennä nyt meidän rahat Kankkulan kaivoon.

Beppe Grillo: "Italia on jo de facto ulkona eurosta"

Italialainen poliitikko Beppe Grillo odottaa, että kohta Pohjois-Euroopan euromaat "antavat Italian tipahtaa kuin kuuman perunan". Hän syytti Saksaa EU:n avulla rikastumisesta.

Die Welt 13.3.2013 juttu saksaksi

(http://www.welt.de/img/wirtschaft/crop114385922/3928729830-ci3x2l-w620/File-photo-of-Five-Star-Movement-leader-and-comedian-Beppe-Grillo-speaking-durin.jpg)
Beppe Grillo

Italian parlamenttivaalien yllätysvoittaja Beppe Grillo, ei omien sanojensa mukaan usko maansa pysyvän euro-alueessa. "Italia on jo de facto ulkona eurosta", sanoi Viiden tähden liikkeen päällikkö haastattelussa Handelsblatt-lehdelle.

Hän katsoo, että Pohjois-Euroopan valtiot pitävät Italiaa mukana vain niin kauan, että ne saavat takaisin omien pankkiensa investoinnit Italian valtionlainoihin. "Sitten he antavat meidän tipahtaa kuin kuuman perunan."

Bundesbankin presidentti Jens Weidmann taas on varoittanut spekuloimasta tällaisella. Äskettäin myös FDP:n fraktiopäällikkö Rainer Brüderle toi peliin mukaan Italian poistumisen eurosta. "En pidä järkevänä spekulointia yksittäisten maiden poistumisella eurosta", kritisoi Weidmann. 

Grillo ei pidä itseään eurooppavihamielisenä. "Olen vain sanonut, että haluan Euroopalle suunnitelma B:n", sanoi hän.

Hän haluaa enemmän demokratiaa Euroopan yhdentymiseen: Kansalaisten tulee voida äänestää online-vaaleissa tärkeissä kysymyksissä, kuten Lissabonin sopimus ja kiistelty palvelualojen liberalisointi, vaatii aiempi koomikko.

Tiukkaa kritiikkiä Saksalle

Keskeinen kysymys on: "Mikä Euroopasta on tullut? Miksi meillä ei ole yhteistä informaatiopolitiikkaa, yhteistä veropolitiikkaa, eikä yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa?" Grillo syytti Saksaa: Vain se on hyötynyt Euroopan yhdentymisestä. "Miksi vain Saksa on vaurastunut?", kysyy poliitikko.

Grillon liike Viisi tähteä (M5S) sai vaaleissa yllätyksellisesti 25% äänistä. Hän voi vaikuttaa ratkaisevasti hallituksen muodostamiseen.

Grillo ei kuitenkaan halua muodostaa koalitiota sosiaalidemokraattien Pierluigi Bersanin keskusta-vasemmisto-liiton, eikä aiemman pääministerin Silvio Berlusconii oikeistoliiton kanssa.

Bersani on riippuvainen M5S:n tuesta hallituksen muodostamiseksi senaatissa. Grillo kuitenkin sulkee pois M5S:n yleisen tuen Bersanille ja tulee korkeintaan antamaan parlamentissa tukea tapauskohtaisesti.

Lihavointi mun.

Taloussanomat (13.3.2013), "Euroopan tiukin" tukilinja onkin maailman löysin:

"Suomi ei ole osallistunut kriisimaiden liian suurten velkojen ottamiseen eivätkä suomalaiset pankit ole noita luottoja myöntäneet, joten Suomi on kriisin keskeisiin syihin nähden sivullinen.

Kriisimaiden velkojen ja niihin liittyvien luottoriskien perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa, ei edes "Täti Tiukan" tomerin ottein."

http://hommaforum.org/index.php/topic,80436.msg1265081.html#msg1265081

[normi]

Ja ei saisi spekuloida tällaisella vaan kiltisti vaan toistaa euromantraa hamaan loppuun asti. Tässä eurokriisissä on aina toistunut tämä sama, että ei saa sanoa mitään euron hajoamiseen viittavaakaan... korkealta taholta on aina yritetty rajoittaa sananvapautta tässä asiassa. Mikä on eu:n omien perusarvojen vastaista. Mikäli euro ja eu on vakaalla pohjalla, niin ei beppen eikä muidenkaan spekulaatiot suuntaan tai toiseen heilauta ketään eikä mitään. Nämä puhekielto kehoitukset vain todistavat, että Grillo saattaa olla oikeassa.

[veikko1980]

bella!

[desperaato]

Emo on kerännyt asiaa.

Hesarin otsikoita tältä päivältä: Suomi on EU:n räyhähenki.  Ja saksalaisprofessorit puuhaavat uutta puoluetta ja ajavat eroa eurosta. Linkkejä en laita turhien klikkausten välttämiseksi, mutta halutessanne löydätte Hyysärin itsekin. Uutiset lainasin kokonaan.


Suomi on EU:n räyhähenki

Suomen itsepäisyys ja lyhytnäköisyys eurokriisissä ovat johtaneet ristiriitoihin EU:ssa, arvioidaan tutkimuslaitosten raportissa.

Suomi on muuttunut EU-jäsenyytensä alkuaikojen mallioppilaasta räyhähengeksi, arvioi tiistaina julkistettu raportti.

Analyysin EU-maiden yhteisen ulkopolitiikan tilasta on laatinut brysseliläinen European Policy Centre -ajatuspaja yhdessä Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristi Raikin kanssa. Suomi on yksi raportissa tarkastelluista 14 EU-maasta.

Suomi nousi jäsenyytensä alussa EU-myönteisyydessään lähelle Benelux-maita, raportissa sanotaan. Vuosituhannen vaihteesta innostus alkoi vaihtua hiljalleen kriittisyydeksi.

"Suuri yleisö ei koskaan 1990-luvun lopullakaan ollut yhtä integraatiomyönteinen kuin politiikan johtava eliitti", raportti huomauttaa.

Talouskriisi ja perussuomalaisten vaalivoitto ovat sittemmin vain ruokkineet epäilevämpiä asenteita.

Räyhähengen imagon Suomi on saanut siitä, että se on vetänyt "itsepäistä ja joskus lyhytnäköistä" linjaa velkakriisin hoidossa.

Etenkin Kreikan tukipakettien yhteydessä vaaditut vakuudet ovat johtaneet "vastakkainasettelujen ilmapiiriin" EU:ssa.

Suomi on ollut yksi yhteistä ulkoasiainhallintoa vahvimmin tukeneista EU-maista, analyysissä todetaan.

Suomen ulkoministeriössä kuitenkin toivottaisiin EU:lta enemmän taloudellista diplomatiaa, raportti kertoo.

Tiedonvaihto suomalaisten EU:ssa työskentelevien virkamiesten ja Suomen hallinnon välillä on vähäisempää kuin monilla muilla EU-mailla. Tämän raportti tulkitsee johtuvan suomalaisesta kulttuurista, jossa sääntöjä kunnioitetaan: EU-työntekijöiden ajatellaan palvelevan EU:ta kokonaisuudessaan.

"Tämä ei aina toimi Suomen eduksi, koska jäsenmaat käyttävät usein omia kansalaisiaan tiedonlähteenä ja vaikutuskanavana."

Yksi syy huonoon tiedonvaihtoon saattaa olla se, että Suomi ei ole onnistunut saamaan virkoja EU:n ulkoasiainhallinnosta niin paljon kuin olisi halunnut. Kun virkoja ei ole herunut, suomalaiset eivät ole myöskään innostuneet hakemaan virkoja.

"Useiden suomalaisten diplomaattien mielestä tämä johtuu Suomen liiallisesta ujoudesta markkinoida omia ehdokkaitaan", raportti analysoi.

Haastateltujen diplomaattien mielestä pelkkien ansioluettelojen toimittaminen Brysseliin ei riitä, vaan kansallisten viranomaisten pitäisi osata lobata omiaan.

Nuijat!


Saksalaisprofessorit vaativat euron lakkauttamista
Saksassa joukko professoreita puuhaa uutta puoluetta

Italian vaalitulos sytytti EU:n mahtimaassa Saksassa kiistelyn sopivasta kriisipolitiikasta. Saksalaisekonomistien mukaan kriisimaita ei saa auttaa liikaa, tai niiden halu tehdä rakenneuudistuksia lopahtaa.

Etelä-Euroopan kriisimaiden kurja tilanne kuumentaa poliittista keskustelua Saksassa. Vaihtoehtoista kriisipolitiikkaa vaativien äänet voimistuvat, kun syyskuun liittopäivävaalit lähenevät.

Saksan keskustaoikeistolaisen hallituksen vasemmalla puolella olevat sosiaalidemokraatit vaativat euromaiden velkojen siirtämistä yhteiselle vastuulle ja liittovaltiomaisia valtarakenteita, kuten hallitusta EU:hun.

"Euromaiden velkojen yhteisvastuu ei saa olla enää tabu. Jo nyt saksalainen veronmaksaja on EU:n hätäkassojen ja EKP:n kautta vastuussa satojen miljardien veloista", demarien maanantaina julkistetussa vaaliohjelmassa lukee.

Hallituksen oikealla puolella taas ollaan perustamassa uutta puoluetta, joka haluaa hajottaa koko valuuttaunionin.

Oikeistopopulistista retoriikkaa käyttävän Alternative für Deutschland eli Vaihtoehto Saksalle -liikkeen mukaan Saksa on historiansa pahimmassa kriisissä, ja kriisimaiden pelastuspaketit ovat saksalaisten verorahojen heittämistä kankkulan kaivoon.

Lähinnä taloustieteen professoreista koostuva liike pitää puolueen perustamiskokouksen huhtikuussa Berliinissä.

Italian vaikea vaalitulos helmikuussa on poikinut joukon tv-väittelyjä.

Kristillisdemokraattisen liittokanslerin Angela Merkelin hallituskumppanin eli liberaalipuolueen vaaliveturi Rainer Brüderle heitti pari päivää sitten ZDF-kanavan väittelyssä, että EU:n perustajajäsen Italia voi joutua jättämään euroryhmän.

Yhteistä Saksan nykyhallitusta arvostelevissa on huoli demokratian tilasta. Pelastustoimia on tehty hätäisesti ilman kunnon keskustelua, ja sopimuksia on rikottu, uusi liike syyttää.

Merkelin hallitus on koko eurokriisin ajan luovinut sisäpoliittisten paineiden ja kriisimaista sekä muilta EU-kumppaneilta tulevien vaatimusten välissä. Erityisesti kriisin alussa saksalaiset suhtautuivat penseästi kriisimaiden tukemiseen.

Vaikka keskustelu on nyt taas leimahtanut, niin kaikkiaan mielialat ovat tasaantuneet.

"Keskustelu on tasaantunut, koska kaikki päätökset ovat olleet kompromisseja", Berliinin Freie Universitätin politiikan tutkimuksen professori Nils Diederich sanoo.

Diederich tarkoittaa, että Saksan hallitus sai läpi vaatimuksiaan pelastuspakettien ehdoista. Esimerkiksi Kreikka joutuu tekemään apua saadakseen mittavia rakenneuudistuksia.

Toisaalta eurokriisi ei ole kolauttanut Saksaa, vaan se nauttii lähihistoriansa vakaimmasta taloustilanteesta ja työllisyydestä.

Diederich ei usko, että professoripuolueella on mahdollisuuksia. "Vaihtoehto Saksalle -liike vaikuttaa enemmän propagandakampanjalta kuin vakavasti otettavalta puolueelta. Saksalla menee liian hyvin, että poliittinen kenttä muuttuisi olennaisesti."

Merkelin puolueen kannatus on viimeaikaisten mielipidemittausten mukaan yhä isoin kaikista, ja Merkel itse on niin ikään suosituin henkilö seuraavaksi liittokansleriksi.

Suomessa taloustieteilijät ovat alkaneet arvostella EU-komission – ja Saksan hallituksen – kriisimaita ohjaavaa säästövaatimusten linjaa. Monien mielestä kriisimaat pakotetaan säästämään itsensä syvempään lamaan.

Saksan ekonomistit suhtautuvat maansa hallitusta nihkeämmin tukitoimiin.

"Saksan ekonomistien enemmistö suhtautuu epäillen EU:ssa perustettuihin hätäkassoihin ja keskuspankin joukkovelkakirjojen osto-ohjelmaan. Enemmistö kannattaa säästölinjaa eli pitämistä kiinni kasvu- ja vakaussopimuksen säännöistä. Vain jotkut vasemmistolaiset ekonomistit ajavat suhdannetukea", IW-Köln -taloustutkimuslaitoksen osastojohtaja, ekonomisti Jürgen Matthes sanoo.

Saksalaisia ekonomisteja ajaa ajatus, että jos kriisimaita auttaa liiaksi, niiden halu tehdä rakenneuudistuksia lopahtaa. "Näin uusi kriisi on nurkan takana", Matthes selittää saksalaisten järjenjuoksua.

"Toisaalta moni on valmis antamaan kriisimaille aikalisää laman syvetessä, niin kuin on tehtykin."

[sivullinen.]

Britannian pääministeri lupasi neuvotella maalleen paremmat EU ehdot ja järjestää sen jälkeen EU erosta kansanäänestyksen. EU-parlamentti vaatii nyt briteiltä muutaman miljardin lisää rahaa EU budjettiin ja veto-oikeuden poiston.

Näyttää sukset olevan ristissä; vai onko kyseessä vain julkisuuspeli?

[Tomi]

HS tänään eurokriisistä:

http://www.hs.fi/paivanlehti/14032013/kotimaa/Poliitikot+erimielisi%C3%A4+r%C3%A4yh%C3%A4henkisyydest%C3%A4/a1363155648113

Poliitikot erimielisiä "räyhähenkisyydestä"
Katja Boxberg HS
   
EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen ei hyväksy väitteitä räyhähenkisyydestä. "Suomi on päinvastoin ollut niitä maita, jotka ovat esittäneet ratkaisuja." Esimerkiksi hän mainitsee Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan ottamisen velkakriisin hoitoon ja sijoittajavastuun ajamisen.

Eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Lii­sa Jaa­kon­saa­ri va­roit­taa, et­tä pie­nen maan vai­ku­tus­val­ta EU:ssa ei kas­va räy­hää­mäl­lä.

Suo­ma­lais­po­lii­ti­kot ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä hal­li­tuk­sen EU-lin­ja on muut­tu­nut aiem­paa tiu­kem­mak­si.

Sen si­jaan kä­si­tyk­set sii­tä, on­ko "räy­hä­hen­ki­syy­des­tä" hyö­tyä vai hait­taa, poik­kea­vat mel­koi­ses­ti toi­sis­taan.

Suo­men tiu­ken­tu­nut EU-lin­ja saa kii­tos­ta niin op­po­si­tion kuin hal­li­tus­puo­luei­den­kin kan­sa­ne­dus­ta­jil­ta. Pää­hal­li­tus­puo­luei­den jou­kos­ta tu­lee myös moi­tet­ta.

HS ker­toi kes­ki­viik­ko­na brys­se­li­läi­sen aja­tus­pa­jan Eu­ro­pean Po­li­cy Cent­ren sel­vi­tyk­ses­tä, jo­ka väit­tää Suo­men ole­van aiem­paa "räy­hä­hen­ki­sem­pi" EU-yh­teyk­sis­sä. Se viit­taa Suo­men väi­tet­tyyn it­sek­kyy­teen vel­ka­krii­sin hoi­dos­sa.

Lin­jan muu­tok­sen ar­vel­tiin hei­jas­ta­van pe­rus­suo­ma­lais­ten nou­sua ko­ti­maas­sa.

Suu­ren va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­jan Miapetra Kumpula-Natrin (sd) ar­vion mu­kaan muu­tok­sen ta­ka­na ei­vät ole pe­rus­suo­ma­lai­set, vaan no­peas­ti eden­nyt ta­lou­del­li­nen in­teg­raa­tio ra­ha­lii­tos­sa.

"Suo­mes­sa ol­laan yli puo­lue­ra­jo­jen si­tä miel­tä, et­tä vel­ka­krii­sis­sä on mah­do­ton­ta ot­taa enem­pää yh­teis­vas­tuu­ta."

Pe­rus­suo­ma­lais­ten kan­san­edus­ta­ja Veli-Matti Saarakkala puo­les­taan sa­noo, et­tä Suo­men EU-po­li­tii­kas­sa nä­kyy pe­rus­suo­ma­lais­ten vai­ku­tus.

Hä­nes­tä Suo­mi oli­si voi­nut ol­la pal­jon tiu­kem­pi eu­ro­krii­siin liit­ty­vis­tä so­pi­mus­luon­nok­sis­ta neu­vo­tel­taes­sa.

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jutta Urpilainen (sd) pi­tää Suo­men lin­jaa eu­ro­alueen tiu­kim­pa­na.

"Mi­nus­ta se on oi­kein, kos­ka me puo­lus­tam­me ve­ron­mak­sa­jien ase­maa", hän sa­noi kes­ki­viik­ko­na Ve­ron­mak­sa­jien kes­kus­lii­ton ti­lai­suu­des­sa Hel­sin­gis­sä.

Eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Liisa Jaakonsaaren (sd) mie­les­tä Suo­mi te­ki vir­heen lii­mau­tu­mal­la Sak­san kyl­keen ja ky­seen­alais­ta­mal­la Ro­ma­nian ja Bul­ga­rian Schen­gen-oi­keu­det.

Hä­nen mu­kaan­sa Sak­san käy­tös pan­naan lä­hes­ty­vien vaa­lien piik­kiin, mut­ta Suo­men kan­ta ai­heut­ti "Suo­mi-vas­tai­suut­ta".

"EU ei ole kos­to-or­ga­ni­saa­tio, mut­ta jos pie­ni maa ha­luaa mer­kit­tä­väk­si vai­kut­ta­jak­si, tä­mä ei ole se ta­pa", Jaa­kon­saa­ri sa­noo.

Sitten Kyproksen tukipakettiin

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kolumni+Kyproksen+pikkurahat+varastavat+eurojohtajien+huomion/a1363155555849

En mitenkään jaksa innostua Kyproksen pelastamisesta. Kyse ei ole moraalista ja Kyproksen maineesta hämärärahan Välimeren-satamana. Kyse on siitä, että Kyproksen tarvitsema apupaketti on mitättömän pieni, alle 20 miljardia euroa.

Summa ei ole mitään verrattuna euromaiden aiempiin uhrauksiin. Hyvänen aika sentään, lainaisin Kyprokselle rahat itse, ellen olisi juuri ostanut uusia kevätverhoja.

Kyproksen sijaan kiinnostaa talous- ja rahaliitto Emun tulevaisuus. Sanapari kuulostaakin vaikuttavalta. Jätämmekö lapsillemme elinvoimaisen Emun?

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) on suunnitellut suurta linjapuhetta maaliskuun loppuun pääsiäisviikolle. Toivottavasti Katainen lausuu jotain myös Emusta ja Suomen linjasta euroalueen tulevaisuudessa. Kansa janoaa tietoa.

Emun tulevaisuudesta piti euromaiden johtajien puhua tänään torstaina Brysselissäkin. Ohi ajanevat Kypros ja Italia kiireellisempinä aiheina.

Toimittajana tästä voi olla kiitollinen. Kypros on lyhyt ja ytimekäs otsikkosana, ja Kyproksen tarvitseman apupaketin voi tiivistää euroihin. Emun tulevaisuus taas on abstrakti aihe, joka ei kiinnosta juuri ketään ja josta ei saa kunnon otetetta.

Ote siitä kuitenkin pitäisi ottaa. Ja se on hallituksen ja eduskunnan tehtävä.

Euroalueen matka entistä tiiviimmäksi liitoksi on kovassa vauhdissa. Mikä sen sijaan puuttuu? Punnittu näkemys siitä, minkälaisen Emun Suomi haluaa.

Jo marraskuussa EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso esitteli oman suunnitelmansa euromaiden yhteisestä talouspolitiikasta, budjetista ja eurobondeista. Joulukuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy iski pöytään oman hieman maltillisemman suunnitelmansa.

Euromaat eivät ole olleet vielä halukkaita kiirehtimään Emun syventämistä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa euromaista suhtautuu jo nyt myönteisesti erilaisiin eurobondeihin. Nämä maat nojaavat toiveissaan EU-elinten tukeen. Vastuustaan pyristelevät lähinnä Suomi, Saksa ja Hollanti.

Suomen vastuu Kyproksen auttamisesta on tietysti tärkeä – eikä aivan halpakaan – asia. Vielä tärkeämpää on kuitenkin miettiä sitä, mitä haluamme Emulta.

Onko edessä lisää yhteisvastuuta veloista ja eduskunnan budjettivallan rajoittamista? Jos tämä on enemmistön tahto, niin kyllähän se käy. Asia vaatii kuitenkin keskustelua. Nostakaa Emu pöydälle ennen kuin on myöhäistä.

Annamari Sipilä [email protected]
Twitter: AnnamariSipila
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

http://www.hs.fi/paivanlehti/14032013/talous/EU-johtajat+sorvaavat+lainapakettia+Kyprokselle/a1363155853031

EU-joh­ta­jat hah­mot­te­le­vat ta­lous­po­li­tiik­kaa tä­nään al­ka­vas­sa huip­pu­ko­kouk­ses­sa. Kyp­rok­sen tu­ki­lai­no­jen mää­rää yri­te­tään ku­tis­taa noin 10 mil­jar­diin eu­roon.

So­pu Kyp­rok­sen tu­ki­pa­ke­tis­ta al­kaa vii­mein ol­la lä­hel­lä.

Eu­ro­mai­den joh­ta­jien ja val­tio­va­rain­mi­nis­te­rei­den on tar­koi­tus kes­kus­tel­la ai­hees­ta Brys­se­lis­sä tä­nään ja huo­men­na. Kyp­ros ei var­si­nai­ses­ti ole EU-joh­ta­jien tä­nään al­ka­van huip­pu­ko­kouk­sen asia­lis­tal­la. Brys­se­lis­sä en­si ker­taa esiin­ty­vä Kyp­rok­sen uu­si pre­si­dent­ti Nikos Anastasiades kui­ten­kin yrit­tä­nee peh­mi­tel­lä mui­ta pää­mie­hiä ja -nai­sia eu­ro­mai­den eril­li­ses­sä huip­pu­ko­kouk­ses­sa.

Pal­lo siir­tyy val­tio­va­rain­mi­nis­te­reil­le per­jan­tai­na il­lan­suus­sa. Eu­ro­mai­den pu­heen­joh­ta­ja Jeroen Dijsselbloem il­moit­ti yli­mää­räi­ses­tä mi­nis­te­ri­ko­kouk­ses­ta kes­ki­viik­ko­na vies­ti­pal­ve­lu Twit­te­ris­sä.

Kyp­rok­sen pan­kit ovat hu­te­ras­sa kun­nos­sa Krei­kan-lai­nois­ta tul­lei­den tap­pioi­den ta­kia.

Saa­ri­val­tio pyy­si eu­ro­mail­ta apua jo vii­me ke­sä­kuus­sa, mut­ta tu­ki­pa­ke­tin ra­ken­ta­mi­nen on vii­väs­ty­nyt.

Sen muok­kaa­mis­ta ovat ve­nyt­tä­neet muun muas­sa ra­han­pe­su­epäi­lyk­set ja Kyp­rok­sen edel­li­sen pre­si­den­tin ha­lut­to­muus avun eh­to­na vaa­dit­tui­hin uu­dis­tuk­siin. Uu­si pre­si­dent­ti on tai­pu­vai­sem­paa sort­tia. Saa­ri­val­tio on suos­tu­nut myös sii­hen, et­tä ra­han­pe­su­väit­teis­tä teh­dään riip­pu­ma­ton sel­vi­tys.

Troi­kan eli EU-ko­mis­sion, Kan­sain­vä­li­sen va­luut­ta­ra­has­ton ja Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin edus­ta­jat ovat neu­vo­tel­leet Kyp­rok­sel­la avun yk­si­tyis­koh­dis­ta.

Pa­ke­tin kook­si kaa­vail­tiin alun pe­rin noin 17 mil­jar­dia eu­roa. Nyt tu­ki­lai­no­jen mää­rää yri­te­tään kui­ten­kin Reu­ter­sin ja The Wall Street Jour­na­lin mu­kaan ku­tis­taa noin 10 mil­jar­diin, jot­ta Kyp­rok­sen vel­ka­taak­ka ei pai­sui­si koh­tuut­to­man suu­rek­si.

Tu­ki­lai­no­jen si­jaan Kyp­ros voi­si li­hot­taa val­tion kirs­tua esi­mer­kik­si nos­ta­mal­la al­hais­ta yh­tei­sö­ve­ro­pro­sent­tiaan ja yk­si­tyis­tä­mäl­lä val­tion omai­suut­ta. Suun­nit­teil­la on myös pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta pe­rit­tä­vä uu­si ve­ro.

Muu­ta­mat maat ku­ten Suo­mi ovat aja­neet si­tä, et­tä suur­ten tal­let­ta­jien ja si­joit­ta­jien pi­täi­si niel­lä tap­pioi­ta osa­na tu­ki­pa­ket­tia. Aja­tus on kui­ten­kin il­mei­ses­ti me­net­tä­nyt kan­na­tus­ta.

Eu­ro­maat ovat lu­pail­leet, et­tä pa­ket­ti saa­tai­siin ka­saan en­nen maa­lis­kuun lop­pua.

Alus­ta­va po­liit­ti­nen pää­tös voi ol­la nä­kö­pii­ris­sä, mut­ta lo­pul­lis­ta pää­tös­tä tä­män vii­kon ko­kouk­sis­sa tus­kin on vie­lä odo­tet­ta­vis­sa.

Esi­mer­kik­si Sak­san val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Wolfgang Schäuble tar­vit­see hy­väk­syn­nän liit­to­päi­vil­tä, en­nen kuin hän voi näyt­tää pa­ke­til­le vih­reää va­loa.
Suo­mes­sa Kyp­rok­sen pa­ket­ti me­nee aiem­mis­ta krii­si­mai­den pa­ke­teis­ta poi­ke­ten vain suu­ren va­lio­kun­nan hy­väk­syt­tä­väk­si, ei­kä lain­kaan edus­kun­nan täy­sis­tun­toon.

Odo­tet­ta­vis­sa on tiuk­kaa si­sä­po­liit­tis­ta vään­töä. Kes­ki­viik­ko­na nel­jä ko­koo­muk­sen kan­san­edus­ta­jaa vaa­ti tie­dot­tees­sa, et­tä Suo­mi ei saa hy­väk­syä tu­ki­pa­ket­tia.

Kak­si­päi­väi­sen EU-huip­pu­ko­kouk­sen vi­ral­li­nen pih­vi liit­tyy ta­lous­po­li­tii­kan suun­ta­vii­voi­hin.

Nii­tä maa­la­taan ru­tii­nin­omai­ses­sa ke­vät­ko­kouk­ses­sa suu­rel­la pens­se­lil­lä.

Tiu­kan ku­lu­ku­rin ar­vos­te­li­jat ovat vii­me viik­koi­na hyö­kän­neet ko­mis­sio­ta ja var­sin­kin ta­lous­ko­mis­saa­ri Olli Rehniä vas­taan. Ko­kouk­ses­sa joh­ta­jat yrit­tä­vät löy­tää ta­sa­pai­noa sääs­tö­kuu­rin ja kas­vua edis­tä­vän löy­sem­män ta­lous­po­li­tii­kan vä­lil­lä.

Esil­lä ovat muun muas­sa nuo­ri­so­työt­tö­myys ja se, mi­ten pank­kien lai­nan­an­to yri­tyk­sil­le saa­tai­siin taas vil­kas­tu­maan.

Ita­lian vaa­lit oli­vat EU-joh­ta­jil­le vii­mei­sin he­rä­tys sii­tä, et­tä tiuk­kaa lin­jaa täy­tyy höl­len­tää. Vaa­leis­sa ita­lia­lai­set an­toi­vat tu­ken­sa sääs­tö­lin­jan ar­vos­te­li­joil­le.

Mark­ki­noi­den rau­hoit­tu­mi­nen an­taa EU-joh­ta­jil­le mah­dol­li­suu­den miet­tiä tah­din höl­len­tä­mis­tä suu­ris­sa ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sis­sa ja leik­kauk­sis­sa. Esi­mer­kik­si Rans­ka yrit­tä­nee käyt­tää suo­peam­paa il­ma­pii­riä hy­väk­seen saa­dak­seen li­sä­ai­kaa bud­jet­ti­va­jeen­sa su­pis­ta­mi­seen.

Suu­ria lin­ja­muu­tok­sia ta­lous­po­li­tii­kas­sa ei kui­ten­kaan ole odo­tet­ta­vis­sa. Ko­mis­sio ajaa edel­leen ra­ken­ne­uu­dis­tus­ten tär­keyt­tä kas­vun luo­mi­sen rin­nal­la. Vel­kaan­tu­neil­la val­tioil­la ei ole pii­los­sa ra­ha­kirs­tu­ja, jois­ta esi­mer­kik­si työ­paik­ko­ja taian­omai­ses­ti luo­via el­vy­tys­ra­ho­ja voi­si am­men­taa.

Myös pää­tök­set ta­lous- ja ra­ha­lii­ton ke­hit­tä­mi­ses­tä yli­pää­tään teh­dään vas­ta ke­sä­kuun huip­pu­ko­kouk­ses­sa – jos sil­loin­kaan.

Vir­ve Käh­kö­nen [email protected] Kir­joit­ta­ja on HS:n Brys­se­lin-kir­jeen­vaih­ta­ja.

[Tomi]

http://www.hs.fi/talous/Katainen+IMFn+oltava+mukana+Kyproksen+tuessa/a1363231048765

Uutiset Talous
Katainen: IMF:n oltava mukana Kyproksen tuessa
14.3.2013 17:24 Päivitetty 14.3.2013 19:29 8

Elina Kervinen

Helsingin Sanomat
GEORGES GOBET / AFP
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) painottaa, että Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) on oltava mukana Kyprokselle myönnettävässä laina-avussa. IMF:n rooli on ollut toistaiseksi epäselvä, kuten tukiratkaisun lukuisat yksityiskohdat.

"On hyvin tärkeää, että IMF on osana kokonaisuutta, koska jos se ei olisi, olisi kysymys miksi. Silloin olisi joitakin syitä, joiden vuoksi IMF ei haluaisi olla mukana", Katainen sanoi torstaina Brysselissä.

Kyproksen laina-apu ei ole virallisesti tänään torstaina käynnistyvän EU-johtajien huippukokouksen asialistalla, mutta siitä keskusteltaneen.

Kyproksen tukea käsittelevät varsinaisesti euromaiden valtiovarainministerit huomenna perjantaina. Toisin kuin uutistoimisto AFP kertoi aiemmin, IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde  osallistuu perjantain kokoukseen. Epäselvä tieto osallistumisesta herätti arveluita   IMF:n osuudesta Kyproksen avussa.

Suomi on alun perin korostanut, että suursijoittajien ja -tallettajien tulisi osallistua Kyproksen tukeen kärsimällä tappioita sijoituksistaan. Viime päivien mediatietojen mukaan ajatus esimerkiksi suurien talletusten tappioista on ollut menettämässä kannatusta. Katainen ei halunnut kommentoida kysymystä sen "tulenarkuuden" vuoksi.

"Meille on olennaista se, että ratkaisu, joka Kyprokselle tehdään, johtaa velkakestävyyteen. Se on ihan ehdoton ylipäätään Kyproksen selviytymisen kannalta mutta myös auttavien valtioiden kannalta", Katainen sanoi.

Kyproksen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on komission ennusteiden mukaan tänä vuonna lähes sata prosenttia. Apulainojen summan on pelätty kasvattavan velkasuhdetta liiaksi. Alun perin tukilainojen summaksi laskettiin 17 miljardia euroa. Eri lähteiden mukaan summaa on pyritty pienentämään noin 10 miljardiin euroon erilaisin keinoin, joita voisivat olla muun muassa yhteisöveron kiristäminen ja valtion omaisuuden yksityistäminen.

"Kyproksen uusi hallitushan on tuonut lisää uskottavuutta kriisin hoitoon ja minä odotan, että tästä voi saada vielä ihan hyvän ratkaisun", Katainen sanoi.

Brysselin huippukokouksessa keskustellaan tänään EU-maiden talouksien sopeutuksen edistymisestä sekä kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Katainen otti Brysseliin saavuttuaan kantaa myös kotimaan taloustilanteeseen. Hän allekirjoitti valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) eilen esittämän näkemyksen, että Suomen talouden sopeutustarve on aiempaa ajateltua suurempi. Joulukuussa valtiovarainministeriö arvioi sopeutustarpeeksi 500 miljoonaa euroa.

"Sopeutustarve on todennäköisesti hyvin merkittävästi suurempi kuin se, mitä aikaisemmin valtiovarainministeriön ennusteessa nähtiin, mutta tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä", hän sanoi.

[sivullinen.]

Toinen ketju Beppe Grillosta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80083.msg1253823.html#msg1253823

Grillo on oikeassa. Oikeastaan koko euron romahtaminen odottaa vain palasten loksahtelua paikoilleen. Kreikka ei selviä; Kypros ei selviä; Espanja ei selviä; britit juoksee pakoon; Ranska eristäytyy; ja sitä rataa.

-- -- --

Italian tilanne on elävä. Kesällä loppuu kommunistipresidentti Napolitanon kausi, ja sitä ennen pitäisi saada hallitus kasaan tai muuten menee hallituksen nimityskin hankalaksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_presidential_election,_2013

[siviilitarkkailija]

Maailmassa ei ole mitään muuta vakavaa asiaa kuin huumori, mistä voidaan päätellä Grillon olevan asialinjalla. Etenkin kun suomalainen roskamedia vihervasemmistolaisine valehteljoineen pyrki leimaamaan Grillon ties miksi.

Järkevät ja asialliset kysymykset muuttuvat suomalaismediassa pakoksi ja vaihtoehdottomuudeksi kun pääministeriä myöten itketään että"mitään muuta keinoa ei ole". Mikä on suora valhe samoin kuin toisen leimaaminen koomikkopopulistiksi.

[Impivaaranilves]

Mitähän Urpilainen ja Katainen sanoo tähän? Tais mennä nyt meidän rahat Kankkulan kaivoon.

Kriisimaiden velkojen ja niihin liittyvien luottoriskien perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa, ei edes "Täti Tiukan" tomerin ottein."

Eiköhän noi viime yönä tiukasti ole jakaneet veroeuroja taas pois.
http://yle.fi/uutiset/eu-huippukokous_hyvaksyi_talouden_suuntaviivat/6538794
http://yle.fi/uutiset/saastolinjaa_vai_myonnytyksia__eu-huippukokous_tunti_tunnilta/6537519

2:26 Myös euroalueen huippukokous on päättynyt. Pääministeri Kataisen mukaan Kyproksesta ei puhuttu, vaan euromaiden johtajat kuulivat Euroopan keskuspankilta esityksen palkkojen, kilpailukyvyn ja työttömyyden yhteydestä

[skrabb]

15.3.2013 klo 15:57 | päivitetty 15.3.2013 klo 16:27

Näin paljon Suomi on tukenut Euroopan ongelmamaita
Talous klo 15:57
Näin paljon Suomi on tukenut Euroopan ongelmamaita

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään perjantaina uudet luvut Suomen valtion taloudellisista sitoumuksista ja vastuista eurokriisin hoidossa. Summa on 7,6 miljardia euroa. Kartalta nähdään, miten tuki on kohdistunut eri maihin.

Suomi tukee miljardeilla Euroopan ongelmamaita

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään perjantaina uudet luvut Suomen valtion taloudellisista sitoumuksista ja vastuista eurokriisin hoidossa. Summa on 7,6 miljardia euroa. Kartalta nähdään, miten tuki on kohdistunut eri maihin.
[...]

Suomen osuus eurokriisin hoidossa jakaantuu kolmeen osaan: ERVV-takauksiin, suoraan lainarahaan ja EVM-tukeen.

1) Suomi on antanut väliaikaisen vakausrahaston ERVV:n varanhainkinnalle takauksia 5,1 miljardia euroa. Tarvittaessa Suomi on sitoutunut antamaan takauksia yhteensä noin 7,6 miljardia.

ERVV:n kautta tukea saavat Irlanti (vuosina 2010-2013), Portugali (2012-2015) ja Kreikka (2012-2015). Väliaikainen ERVV ei myönnä uusia tukiohjelmia enää kesän jälkeen, mutta vanhat ohjelmat saatetaan loppuun.

2) Toinen tukimuoto on suoran rahan antaminen lainoina. Suomi on lainannut 1,13 miljardia euroa. Kreikalle miljardin ja finanssisektorin kaatumisesta kärsineelle Islannille 130 miljoonaa euroa.

3) Kolmas tuki on kesällä aloittanut pysyvä kriisirahasto EVM. Pankin tapaan toimivan kriisirahaston pääomittamiseen Suomi on maksanut 1,44 miljardia euroa. Jos lisäpääomaa tarvitaan, Suomi on sitoutunut maksamaan 11,1 miljardia euroa.

Näiden lisäksi Suomi osallistuu EU:n budjetin kautta Irlannin (350 milj.), Portugalin (350 milj.), Romanian (80 milj.), Latvian (46 milj.) ja Unkarin (8,8 milj.) tukemiseen. Suomi osallistuu tukitalkoisiin välillisesti myös kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta.
Jaakko Levola Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/nain_paljon_suomi_on_tukenut_euroopan_ongelmamaita/6540127

[Nuivake]

Pääasia, että Juttis tunnetaan euroopassa "täti tiukkana":

http://www.youtube.com/watch?v=lyOHff7kU6Y

[Phantasticum]

On kyllä aivan uskomatonta tuubaa Ulkopoliittisen instituutin, nimestä päätellen virolaistaustaiselta tutkija Kristi Raikilta väittää, että Suomi olisi EU:n räyhähenki. Todellakin on! Suomi on laittanut nimensä joka ainoaan lainapaperiin, jota meiltä on tähän mennessä pyydetty. Olemme olleet mukana kaikissa mahdollisissa vakuusrahastoissa ja rahajärjestelyissä, vaikka meidän pankeillamme ei ole edes omaa lehmää ojassa toisin kuin suurilla euromailla. Suomi sopi Kreikan kanssa vakuudet, jotka mitä ilmeisimmin olivat niin naurettavan huonot, että Jutta Urpilainen uhrasi mieluummin itsensä ja oman uskottavuutensa, ettei hänestä olisi vahingossakaan tullut EU:n silmissä virallista räyhäministeriä. Suomi on pääministerinsä ja valtionvarainministerinsä johdolla kiirehtinyt lupaamaan tukea Kyprokselle paljon ennen kuin mitään virallisia neuvotteluja oli edes aloitettu.

[Uuno Nuivanen]

Reuters
Korkman: Kyprokselle ei pidä maksaa tukea
Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Sixten Korkmanin mielestä Kyprokselle ei pidä maksaa pankkitukea. Korkmanin mukaan tukipaketti kasvattaisi Kyproksen velkataakkaa niin paljon, että rahoja tuskin saataisiin takaisin.
...
Korkmanin mukaan veronmaksajat tuskin näkisivät Kyproksen pankeille lähetettyjä rahoja.

– Sen jälkeen Kyproksella olisi niin paljon valtionvelkaa, ettei maa kuitenkaan selviytyisi siitä. Ratkaisu on sijoittajavastuun toteuttaminen, eli maan pankkeihin sijoittaneet menettäisivät rahansa, Korkman sanoi.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/03/15/korkman-kyprokselle-ei-pida-maksaa-tukea/20133989/12

                                                                    (http://www.taloussanomat.fi/img4x3.php?w=140&f=urpilainen_lokakuu410.jpg)

Mitäs Täti Löyhä tähän?

[sivullinen.]

On kyllä aivan uskomatonta tuubaa Ulkopoliittisen instituutin, nimestä päätellen virolaistaustaiselta tutkija Kristi Raikilta väittää, että Suomi olisi EU:n räyhähenki.

Hän väittää, ettei sellaista ole väittänyt, vaan Pravda on "ylitulkinnut".

Suomen EU-keskustelu polkee paikallaan
Torstaina, 14. maaliskuuta 2013

Kristi Raik

European Policy Centre -ajatuspajan ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimushanke Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja kansalliset diplomatiat on antanut viime päivinä kimmokkeen värikkäälle keskustelulle Suomen EU-politiikasta. Värit alkavat vaan olla kovin tuttuja ja kulahtaneita. Uutisoinnissa on nostettu esiin EPC:n ja UPI:n tuoreen yhteisjulkaisun The European External Action Service and National Diplomacies toteamus, että Suomen EU-linja on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi. ("Raportti: Suomesta on tullut EU:ssa räyhähenki")

Tämä ei kuulu tutkimuksen keskeisiin tuloksiin eikä varmasti yllätä Suomen EU-politiikan tarkkailijoita.

http://www.fiia.fi/fi/blog/410/suomen_eu-keskustelu_polkee_paikallaan/

[Tomi]

Reuters
Korkman: Kyprokselle ei pidä maksaa tukea
Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Sixten Korkmanin mielestä Kyprokselle ei pidä maksaa pankkitukea. Korkmanin mukaan tukipaketti kasvattaisi Kyproksen velkataakkaa niin paljon, että rahoja tuskin saataisiin takaisin.
...
Korkmanin mukaan veronmaksajat tuskin näkisivät Kyproksen pankeille lähetettyjä rahoja.

– Sen jälkeen Kyproksella olisi niin paljon valtionvelkaa, ettei maa kuitenkaan selviytyisi siitä. Ratkaisu on sijoittajavastuun toteuttaminen, eli maan pankkeihin sijoittaneet menettäisivät rahansa, Korkman sanoi.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/03/15/korkman-kyprokselle-ei-pida-maksaa-tukea/20133989/12

                                                                    (http://www.taloussanomat.fi/img4x3.php?w=140&f=urpilainen_lokakuu410.jpg)

Mitäs Täti Löyhä tähän?

http://yle.fi/uutiset/urpilainen_sijoittajien_osallistuttava_kypros-pakettiin/6540448

Urpilainen: Sijoittajien osallistuttava Kypros-pakettiin
Kyproksen pelastuspaketin koon tulisi valtiovarainministerin mukaan olla alle sata prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Jutta Urpilainen Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuva: Yle

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Suomi edellyttää, että sijoittajien on osallistuttava Kyproksen talouden pelastamiseen.

- Ne, jotka tämän sopan ovat keittäneet, niiden täytyy myös tätä soppaa syödä, Urpilainen sanoi saapuessaan euroryhmän kokoukseen Brysselissä. Kokous käsittelee Kyprokselle myönnettävää hätälainapakettia.

- Pankkien omistajien ja myös pankkeihin sijoittaneiden tulee kantaa oma vastuunsa tämän kriisin hoidossa, Urpilainen totesi.

Hänen mukaansa Saksa, Hollanti ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat tukeneet Suomen linjaa sijoittajavastuussa.

Urpilaisen mukaan Suomi pitää tärkeänä, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mukana Kyproksen pelastuspaketissa. Suomi haluaa myös, että Kyproksen rahanpesuepäillyt selvitetään. Puutteiden korjaaminen tulee ehdoksi sille, että Kyprokselle voidaan antaa rahaa.

Huomaa: Verbi: Antaa!

Pelastuspaketin koon pitäisi Urpilaisen mukaan olla alle sata prosenttia saarivaltion 17 miljardin euron bruttokansantuotteesta, jotta se olisi uskottava. Ensimmäiset arviot lainan koosta olivat noin 17 miljardia euroa, mutta euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem arvioi hiljattain, että 10-13 miljardia riittäisi.

Urpilainen ei ennakoinut tämän illan neuvottelujen tulosta.

- Tänään tullaan käymään pitkä keskustelu mutta se, päästäänkö vielä lopputulokseen, en osaa sitä vielä sanoa. Näkemykset saattavat olla vielä hyvin kaukana toisistaan, Urpilainen sanoi.

[ikuturso]

Virallinen luku nyt 7,6 mrd, eli 4 x jyrkinmuistama.

-i-

[Tomi]

http://yle.fi/uutiset/kyproksen_pelastuspaketti_syo_tallettajien_rahoja/6540643

Kyproksen pelastuspaketti syö tallettajien rahoja
Euromaat pääsivät sopuun enimmillään 10 miljardin euron pelastuspaketista. Kyproslaisiin pankkeihin asetetaan kertaluontoinen, vähintään 6,75 prosentin suuruinen vero.

EU:n ja jäsenmaiden liput Euroopan parlamentin edustalla Brysselissä. Kuva: Patrick Seeger / EPA

Euromaiden valtiovarainministerit ja IMF ovat viime yönä päässeet sopuun talousvaikeuksissa olevan Kyproksen tukemisesta.

Enimmillään 10 miljardin euron kokoisen pelastuspaketin avulla saadaan vältettyä Kyproksen vararikko. Rahat käytetään enimmäkseen saarivaltion pankkien pääomittamiseen.

Paketti on odotettua pienempi. Ensimmäiset arviot sen koosta olivat 17 miljardia euroa, mikä vastaa Kyproksen bruttokansantuotetta.

Yli 100 000 euron talletuksille kyproslaisissa pankeissa asetetaan pelastuspaketin myötä 9,9 prosentin kertaluontoinen vero ja tätä pienemmille talletuksille 6,75 prosentin vero. Näin aiotaan kerätä yhteensä 5,8 miljardia euroa. Myös talletuksille maksettavalle korolle asetetaan vero.

Lisäksi Kypros sitoutuu osana pelastuspakettia korottamaan yritysveroaan 12,5 prosenttiin nykyisestä 10 prosentista.

Lähteet:
    AFP, AP

    Eero Nurmi Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/rehn_ei_usko_kyproslaisten_pankkien_talletuskatoon/6540658

Rehn ei usko kyproslaisten pankkien talletuskatoon
Euromaat panostavat ohjelmaan kymmenen miljardia, Kypros seitsemän miljardia euroa. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin pankkien talletuskadon estämiseksi.

Euroalueen maat ja kansainvälinen valuuttarahasto ovat tehneet periaatepäätöksen 10 miljardin euron hätälainan myöntämisestä Kyprokselle. Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan kovin vääntö käytiin siitä, miten suuri osa ohjelmasta tulee euromaiden kontolle ja kuinka paljon Kypros ja kyproslaisten pankkien tallettajat panostavat siihen.

- Ohjelman summaksi laskettiin 17 miljardia euroa. Tästä 7 miljardia tulee erilaisilla toimilla Kyprokselta, jossa pankkivero näyttelee hyvin merkittävää osaa. Euromaiden panos on korkeintaan 10 miljardia euroa, Rehn sanoo.

Pankkitalletukset pannaan nyt ensimmäistä kertaa verolle. Rehn korostaa, että kyse ei ole talletusten leikkauksesta.

- Pankkitalletuksiin ei tehdä leikkausta, mutta ne pannaan verolle sen takia, että Kyproksen pankkisektorin ongelmat ovat niin mittavia, että ilman tämän kaltaista panosta niitä ei kyettäisi ratkaisemaan. Tämä on vakauden kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että olisi ajauduttu kaaosmaiseen ratkaisuun, joka olisi seurausta kyproslaisen pankkisektorin ajatumisesta maksukyvyttömyyteen.

Rehn ei usko, että pankkeja uhkaisi nyt talletuskato. Hänen mukaansa kertaluontoinen pankkivero riittää rauhoittamaan suoranaista pakoa.

- Kyproksen hallitus ja keskuspankki ovat jo yön kokouksen kuluessa ryhtyneet sellaisiin varotoimiin, joilla kyetään välttämään talletuspako.

Kyprokselta vaaditaan talouskomissaarin mukaan myös rahanpesunvastaisen lainsäädännön toimeenpanemista ja julkisen talouden tasapainottamista. Kyproksen on myös varmistettava, että rahanpesu ja veronkierto saadaan kitkettyä maasta.

Olli Rehnin mielestä Kyproksen ratkaisu ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö eurokriisi leimahtaisi uudelleen.

- Meillä on monia muita maita, joissa on poliittisia tai taloudellisia vaikeuksia. Sen takia täytyy määrätietoisesti työskennellä kriisin nujertamiseksi.