2013-02-16: YLE: Kauppakorkeakoulu hylkäsi suomen

[P]

Mitä muuta kieli on kuin tiedonvälityksen rajapinta erityisesti sanotaan nyt vaikka laskentatoimen luentotilanteessa?

En luule mitään. Ihmisen puhuma kieli ei ole koskaan binäärikoodia.

[IDA]

Ehkä pitäisi sanoa, että Aalto-opisto palasi englantiin? Varsinaisissa visioissaanhan se ehti jo hylätä kaikki kielet

http://www.virallisetlinkit.eu/site/29195.html

[RP]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti.

Tarkoitatko todella, että on paljon helpompi kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa, joiden äidinkieli on suomi kuin kommunikoida samojen henkilöiden kanssa suomeksi?

Omakohtainen kokemukseni sanoo kyllä muuta. Joidenkin kanssa kommunikaatio sujuu hyvin, tosin näissäkään tapauksessa ei tunnu ainakaan ilmeiseltä, että paremmin. Toisten kanssa tunne on jotakin 'piinallisen' tai 'myötähäpeän' kaltaista - ja minä tarkoitan (mm.) ihmisiä joiden ammattinimikkeenä on 'professori', ei edes alan huonoimmasta päästä.

[jka]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

Kädet avuksi ja piiirrokset.

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

[IDA]

Tavallaan englanniksi ajatteleminen kyllä edellyttäisi pidempää elämistä englanninkielisessä maassa. Ehkä koulun voisi siirtää sellaiseen? Se säästäisi suomen- ja ruotsinkielistenkin veronmaksajien rahoja, jos ihan populistisesti ajatellaan.

[Maailmanmies]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

Kädet avuksi ja piiirrokset.

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

Ei kieltä voi korvata käsienheiluttelulla ja kuvilla. Jos me ajattelemme, että kökköenglanti voi hyvin korvata suomen niin tuhon tiellä tässä ollaan. Afrikan maat ovat senkin takia kehittymättömiä, että niiden kansan käyttökielillä ei ole saatavana juuri mitään painettua sanaa ja englantia, ranskaa tai portugalia osaa oikeastaan vain pienilukuinen eliitti.
Tässä ei ole kyse mistään kielitieteilijä-insinööri vastakkainasettelusta vaan siitä, että tietoa hankitaan parhaiten äidinkielellä, koska silloin asia sisäistyy parhaiten.

Olen itse teknisellä alalla ja täytyy sanoa, että meikäläisten inssien ymmärrys yhtään mistään muusta kuin niistä nippeleistä on todella heikkoa.

[jka]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti.

Tarkoitatko todella, että on paljon helpompi kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa, joiden äidinkieli on suomi kuin kommunikoida samojen henkilöiden kanssa suomeksi?

Eihän tuossa tutkimuksessa noin sanottu, enkä sanonut minäkään.

Tässä se taas nähtiin. Näinkin yksinkertaisessa asiassa suomen kielelläkin tuli jo sekaannus. Jos tuo sama asia olisi kommunikoitu tankeroenglannilla tai kuvilla niin tuskin olisi tullut sekaannusta. Suomen kielen nyanssit sotki tiedonvälityksen tässäkin tilanteessa.

[Impivaaranilves]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

Kädet avuksi ja piiirrokset.

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

Toki pitäjien on syytä osata. Vaan mihinkään ei päästä siitä että suomalaisia tieteenharjoittajia ei ole tarpeeksi jotta alan parhaat kirjat ja luennot suomeksi olisi.
Periaatteessa se voisi hyvien pisatulosten loisteessa olla mahdollista jos tarpeeksi valtio asiaan panostaisi että parilla alalla olisikin. Mutta valtiohan panostaa lähinnä ammattikoulutukseen. Mitä enempi amiksia, sitä onnellisempi valtio on.

[jka]

Ei kieltä voi korvata käsienheiluttelulla ja kuvilla. Jos me ajattelemme, että kökköenglanti voi hyvin korvata suomen niin tuhon tiellä tässä ollaan. Afrikan maat ovat senkin takia kehittymättömiä, että niiden kansan käyttökielillä ei ole saatavana juuri mitään painettua sanaa ja englantia, ranskaa tai portugalia osaa oikeastaan vain pienilukuinen eliitti.
Tässä ei ole kyse mistään kielitieteilijä-insinööri vastakkainasettelusta vaan siitä, että tietoa hankitaan parhaiten äidinkielellä, koska silloin asia sisäistyy parhaiten.

Ei tässä ole tästäkään kyse. Tottakai tietoa hankitaan parhaiten äidinkielellä.

Kyse oli siitä, että jos kuitenkin joutuu hankkimaan tietoa vieraalla kielellä niin onko se helpompaa kuunnellen sellaista joka puhuu natiivisti vierasta kieltä vai sellaista jolle ko. kieli on myöskin vieras.

[Impivaaranilves]

Ei tässä ole tästäkään kyse. Tottakai tietoa hankitaan parhaiten äidinkielellä.

Kyse oli siitä, että jos kuitenkin joutuu hankkimaan tietoa vieraalla kielellä niin onko se helpompaa kuunnellen sellaista joka puhuu natiivisti vierasta kieltä vai sellaista jolle ko. kieli on myöskin vieras.

Opettajat sieltä ulkomailta, asia toimii.
Nyt on kyseessä asia jossa turhaa pohtia miten käy niille suomalaisille - toki korkeakoulutetut muitakin töitä saa jos vain viitsii etsiä.

[RP]

Tarkoitatko todella, että on paljon helpompi kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa, joiden äidinkieli on suomi kuin kommunikoida samojen henkilöiden kanssa suomeksi?

Eihän tuossa tutkimuksessa noin sanottu, enkä sanonut minäkään.

Tässä se taas nähtiin. Näinkin yksinkertaisessa asiassa suomen kielelläkin tuli jo sekaannus. Jos tuo sama asia olisi kommunikoitu tankeroenglannilla tai kuvilla niin tuskin olisi tullut sekaannusta. Suomen kielen nyanssit sotki tiedonvälityksen tässäkin tilanteessa.

Ei sillä mitään "nyanssien" kanssa tekemistä ollut. Aiheenahan oli, onko järkeä, että suomalaiset luennoitsijat luennoivat (valtaenemmistöltään) suomalaisille kuulijoille englanniksi suomen sijaan. Käytä sinä vapaasti englantia, jos uskot kykeneväsi sillä selvempään ilmaisuun, yleisesti se ei kyllä oman kokemukseni mukaan pidä paikkansa.

[Lalli IsoTalo]

Tavallaan englanniksi ajatteleminen kyllä edellyttäisi pidempää elämistä englanninkielisessä maassa.

Niinhän se edellyttää. Jossain vaiheessa päivittäisten asioiden ajattelu kääntyy automaattisesti englanniksi sen kummempia ajattelematta.

Keisari Kaarle V:n muuten kuulemma kerrottiin puhuvan espanjaa jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen ...

[RP]

Kyse oli siitä, että jos kuitenkin joutuu hankkimaan tietoa vieraalla kielellä niin onko se helpompaa kuunnellen sellaista joka puhuu natiivisti vierasta kieltä vai sellaista jolle ko. kieli on myöskin vieras.

Kun ei ollut. Aalto ei ole tehnyt päätöstä, pitäisikö heidän luennoitsijoidensa olla suomalaisia vai natiivisti englanninkielisiä (kun asiassa ei tosiasiallisesti heillä ole paljoa valinnanvaraa). Eivät he myöskään ole miettimässä millä kielellä satunnaisen vierailevan jenkkiproffan pitäisi luennoida (koska kysymyksen esittäminenkin olisi absurdia). He ovat tehneet päätöksen siitä, millä kielellä suomea (ehkä jossain yksittäisissä tapauksissa meikäläistä ruotsin murretta) äidinkielenään puhuvien proffien pitäisi luennoida.

(En minä myöskää olisi samaa mieltä edes yllä implisiittisesti esittämästäsi väitteestä, poislukien mahdollisesti intialaiset proffat).

[jka]

Kun ei ollut. Aalto ei ole tehnyt päätöstä, pitäisikö heidän luennoitsijoidensa olla suomalaisia vai natiivisti englanninkielisiä (kun asiassa ei tosiasiallisesti heillä ole paljoa valinnanvaraa). Eivät he myöskään ole miettimässä millä kielellä satunnaisen vierailevan jenkkiproffan pitäisi luennoida (koska kysymyksen esittäminenkin olisi absurdia). He ovat tehneet päätöksen siitä, millä kielellä suomea (ehkä jossain yksittäisissä tapauksissa meikäläistä ruotsin murretta) äidinkielenään puhuvien proffien pitäisi luennoida.

Siinä kohtaa jossa minä tulin tähän keskuteluun mukaan ja jota tässä on lainattu en ottanut millään tavalla kantaa Aalto-yliopistoon joten se ei ole voinut olla missään vaiheessa minun pointtinikaan. Kunhan viittasin tuohon yhteen tutkimukseen ja omiin kokemuksiini. Ja näillä kummallakaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa millä kielellä suomalainen kommunikoi parhaiten toisen suomalaisen kanssa tai mitä Aalto-yliopiston pitäisi ylipäätään päättää.

[Maailmanmies]

Kyse oli siitä, että jos kuitenkin joutuu hankkimaan tietoa vieraalla kielellä niin onko se helpompaa kuunnellen sellaista joka puhuu natiivisti vierasta kieltä vai sellaista jolle ko. kieli on myöskin vieras.

Tuo on huonosti jotain vierasta kieltä osaavan harha. Se toinen on yhtä huono kuin mitä itse on ja tästä syntyy illuusio omasta osaamisesta vaikka absoluuttinen taso on heikko.

[jka]

Kyse oli siitä, että jos kuitenkin joutuu hankkimaan tietoa vieraalla kielellä niin onko se helpompaa kuunnellen sellaista joka puhuu natiivisti vierasta kieltä vai sellaista jolle ko. kieli on myöskin vieras.

Tuo on huonosti jotain vierasta kieltä osaavan harha. Se toinen on yhtä huono kuin mitä itse on ja tästä syntyy illuusio omasta osaamisesta vaikka absoluuttinen taso on heikko.

Tuolla ei ole mitään väliä mitkä on kahden kommunikoivan kielen osaamisen taso. Kommunikointi tapahtuu aina sen huonomman kielitaidon ehdoilla ja mitä lähempänä näiden kielitaidot ovat niin sitä helpommin kommunikointi onnistuu. Asia ei muutu vaikka puhuttaisiin suomeakin ihan äidinkielenä. Kielellisesti lahjakas pystyy puhumaan suomeakin niin, että edes suomen kielinen ei ymmärrä siitä yhtään mitään eikä kommunikaatio toimi.

Nyt tähän voi tietysti heittää vastaväitteenä, että kielellisesti lahjakas pystyy puhumaan myös huonosti kieltä osaavien "kielellä". Enpä ole tällaista vielä nähnyt koskaan. Edes kielen opettajat eivät tähän kunnolla kykene.

[Sylvia borin]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

Kädet avuksi ja piiirrokset.

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

Tai entäs jos kokonaan kiellettäisiin suurin osa sanoista ja kommunikoitaisiin ainoastaan Virallisesti Hyväksytyllä muutaman sadan sanan uuskielikokoelmalla, jolloin mitään väärinkäsityksiä ei tulisi, kun sellaistakaan sanaa tuskin olisi olemassakaan. Lähin vastine lienisi "ymmärrysrikos". Mihin me mitään ylimääräisiä kiemuraisia sanoja tarvitsemme?

Edit. korjattu rikkinäinen sana.

[Lalli IsoTalo]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

Kädet avuksi ja piiirrokset.

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

Tai entäs jos kokonaan kiellettäisiin suurin osa sanoista ja kommunikoitaisiin ainoastaan Virallisesti Hyväksytyllä muutaman sadan sanan uuskielikokoelmalla, jolloin mitään väärinymmärryksiä ei tulisi, kun sellaistakaan sanaa tuskin olisi olemassakaan. Lähin vastine lienisi "ymmärrysrikos". Mihin me mitään ylimääräisiä kiemuraisia sanoja tarvitsemme?

"It's a beautiful thing, the destruction of words."

Newspeak is a fictional language in George Orwell's novel Nineteen Eighty-Four.

[IDA]

Keisari Kaarle V:n muuten kuulemma kerrottiin puhuvan espanjaa jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen ...

Sivistymätön tyyppi. Kyllä tuohon aikaan olisi pitänyt latinaa osata

[Lalli IsoTalo]

Keisari Kaarle V:n muuten kuulemma kerrottiin puhuvan espanjaa jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen ...

Sivistymätön tyyppi. Kyllä tuohon aikaan olisi pitänyt latinaa osata

Olen melko varma, että hän puhui latinaa munkeille.

[IDA]

Paavi kuitenkin muutti Roomaan.

[jka]

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

Tai entäs jos kokonaan kiellettäisiin suurin osa sanoista ja kommunikoitaisiin ainoastaan Virallisesti Hyväksytyllä muutaman sadan sanan uuskielikokoelmalla, jolloin mitään väärinymmärryksiä ei tulisi, kun sellaistakaan sanaa tuskin olisi olemassakaan. Lähin vastine lienisi "ymmärrysrikos". Mihin me mitään ylimääräisiä kiemuraisia sanoja tarvitsemme?

En nyt oikein ymmärrä miten tämä meni tähän että kielletään sanat tai puhuminen.

Pointtihan minulla oli se, että oppimisessa kuullut sanat ovat melko pienessä roolissa jos nyt ajatellaan yliopiston luentoa josta tässä kai lähinnä oli kyse. Tällöin on aika yhdentekevää millä kielellä nuo sanat lausutaan kunhan vain kaikki ymmärtävät nuo sanat.

Ihmisen oppiminen perustasollakin jaetaan neljään selkeästi eri osa-alueeseen. Ihmiset oppivat kuuntelemalla, näkemällä, tekemällä ja kokemalla. Se millä tavalla ihminen oppii parhaiten on yksilöllistä ja jakaantuu aika tasaisesti näiden kaikkien kesken. Eli vain n. 30% ihmisistä oppii ylipäätään parhaiten kuuntelemalla. Suurin osa ihmisistä oppisi paljon paremmin kaikilla muilla tavoilla kuin kuuntelemalla sanoja täysin riippumatta siitä millä kielellä nuo sanat on lausuttu.

Pointti tässä oli, että näyttäisi vahvasti siltä, että jos opettaja joutuu pitämään luennon jollain muulla kielellä kuin äidinkielellään niin tästä mahdollisesti voisi seurata, että opettaja joutuu tällöin panostamaan noihin kaikkiin muihin osa-alueisiin kuin pelkkään puheseen enemmän jolloin myös oppimistulokset saattaisi hyvinkin olla jopa parempia kuin nykytilanteessa. Optimitilannehan olisi tietysti se, että puhutaan äidinkielellä mutta panostettaisiin silti näihin muihin osa-alueisiin. Mutta kun ihminen luontaisesti menee siitä missä aita on matalin niin se on paljon helpompi mennä höpisemään luennolle samoilla 20 vuotta vanhoilla kalvoilla kuin valmistella esitys jossa hyödynnetään kaikkia muita paljon tehokkaampia oppimisen muotoja kuin pelkkää kuuloaistia.

[Impivaaranilves]

Keisari Kaarle V:n muuten kuulemma kerrottiin puhuvan espanjaa jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen ...

Sivistymätön tyyppi. Kyllä tuohon aikaan olisi pitänyt latinaa osata

Kuten nykyään mualimankiäliä.

[Sylvia borin]

Paras luoento on lopulta sellainen jossa ei puhuta mitään. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vai miten se meni.

Jos joutuu pitämään luennon vieraalla kielllä niin ainakin minä satsaisin enemmän juuri tähän oheismateriaaliin ja näin näyttää tuon tutkimuksen mukaan tekevän muutkin ja tiedonvälityksen kannalta asia voi olla hyvinkin positiivinen.

Tai entäs jos kokonaan kiellettäisiin suurin osa sanoista ja kommunikoitaisiin ainoastaan Virallisesti Hyväksytyllä muutaman sadan sanan uuskielikokoelmalla, jolloin mitään väärinymmärryksiä ei tulisi, kun sellaistakaan sanaa tuskin olisi olemassakaan. Lähin vastine lienisi "ymmärrysrikos". Mihin me mitään ylimääräisiä kiemuraisia sanoja tarvitsemme?

En nyt oikein ymmärrä miten tämä meni tähän että kielletään sanat tai puhuminen.

Pointtihan minulla oli se, että oppimisessa kuullut sanat ovat melko pienessä roolissa jos nyt ajatellaan yliopiston luentoa josta tässä kai lähinnä oli kyse. Tällöin on aika yhdentekevää millä kielellä nuo sanat lausutaan kunhan vain kaikki ymmärtävät nuo sanat.

Ihmisen oppiminen perustasollakin jaetaan neljään selkeästi eri osa-alueeseen. Ihmiset oppivat kuuntelemalla, näkemällä, tekemällä ja kokemalla. Se millä tavalla ihminen oppii parhaiten on yksilöllistä ja jakaantuu aika tasaisesti näiden kaikkien kesken. Eli vain n. 30% ihmisistä oppii ylipäätään parhaiten kuuntelemalla. Suurin osa ihmisistä oppisi paljon paremmin kaikilla muilla tavoilla kuin kuuntelemalla sanoja täysin riippumatta siitä millä kielellä nuo sanat on lausuttu.

Pointti tässä oli, että näyttäisi vahvasti siltä, että jos opettaja joutuu pitämään luennon jollain muulla kielellä kuin äidinkielellään niin tästä mahdollisesti voisi seurata, että opettaja joutuu tällöin panostamaan noihin kaikkiin muihin osa-alueisiin kuin pelkkään puheseen enemmän jolloin myös oppimistulokset saattaisi hyvinkin olla jopa parempia kuin nykytilanteessa. Optimitilannehan olisi tietysti se, että puhutaan äidinkielellä mutta panostettaisiin silti näihin muihin osa-alueisiin. Mutta kun ihminen luontaisesti menee siitä missä aita on matalin niin se on paljon helpompi mennä höpisemään luennolle samoilla 20 vuotta vanhoilla kalvoilla kuin valmistella esitys jossa hyödynnetään kaikkia muita paljon tehokkaampia oppimisen muotoja kuin pelkkää kuuloaistia.

Ymmärrän pointtisi ja itsekin oppisin asioita aina mieluiten mestari-kisälli-metodilla, mutta toimiiko tämä kauppakorkeakoulussa, missä käsittääkseni opetus on melko teoreettista? Voin olla väärässäkin, kun en ole koskaan moisen laitoksen sisätiloihin haahuillut.

Se minua lähinnä alkoi rassaamaan, kun puolustit kökköenglantia positiivisena asiana. Minusta tuontasoisen oppilaitoksen opettajan pitäisi pystyä opettamaan tiivistä tietoa rikkaalla suomenkielellä tai, jos tämä ei todellakaan ole mahdollista, edes virheettömällä englannilla. Silloin oppilaat voivat saada tilanteesta edes sen hyödyn, että kehittävät englanninkielen taitojaan samalla, kun oppivat kurssinsa asioita. Jos opettajan kielitaidossa on puutteita, he eivät voi luottaa saamaansa tietoon, ettei se sisällä sanallisia, ääntämyksellisiä tai jopa asiasisältöisiä virheitä ja tämä jatkuva epävarmuustekijä oppimistilanteessa aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa halua omaksua asioita varauksetta.

[jka]

Ymmärrän pointtisi ja itsekin oppisin asioita aina mieluiten mestari-kisälli-metodilla, mutta toimiiko tämä kauppakorkeakoulussa, missä käsittääkseni opetus on melko teoreettista? Voin olla väärässäkin, kun en ole koskaan moisen laitoksen sisätiloihin haahuillut.

Väittäisin, että nimenomaan teoreettisissa aineissa tämä juuri toimii. Oleellistahan on oikeastaan ainoastaan kyseisen alan teoreettinen sanasto. Jos se on englanniksi hallussa niin mitään ongelmaa ei sen jälkeen enää ole. Ainoa missä tämä ei selkeästi toimi on kielen opetus, mutta siitähän tässä ei olekaan kyse.

Se minua lähinnä alkoi rassaamaan, kun puolustit kökköenglantia positiivisena asiana. Minusta tuontasoisen oppilaitoksen opettajan pitäisi pystyä opettamaan tiivistä tietoa rikkaalla suomenkielellä tai, jos tämä ei todellakaan ole mahdollista, edes virheettömällä englannilla. Silloin oppilaat voivat saada tilanteesta edes sen hyödyn, että kehittävät englanninkielen taitojaan samalla, kun oppivat kurssinsa asioita. Jos opettajan kielitaidossa on puutteita, he eivät voi luottaa saamaansa tietoon, ettei se sisällä sanallisia, ääntämyksellisiä tai jopa asiasisältöisiä virheitä ja tämä jatkuva epävarmuustekijä oppimistilanteessa aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa halua omaksua asioita varauksetta.

Kökköenglanti on tässä yhteydessä aika turha ja mitäänsanomaton termi. Väittäisin, että suomalainen koulutus on sen verran korkealla tasolla, että yksikään suomalainen joka kauppakorkeakoulutasollakin luennoi ei puhu varsinaisesti kökköenglantia. Tottakai suomalainen englanti eroaa oleellisesti natiivista mutta ei se mitään kökköä enää ole. Ehkä joskus 1970-luvulla se sitä vielä olikin. Jos tällä tasolla ei pystytä kommunikoimaan englanniksi niin silloin Suomen kolutuksella, taloudella ja tulevaisuudella on kyllä suurempiakin ongelmia kuin tässä keskustelussa olevat ongelmat.

[rapa-nuiv]

Siinä kohtaa jossa minä tulin tähän keskuteluun mukaan ja jota tässä on lainattu en ottanut millään tavalla kantaa Aalto-yliopistoon joten se ei ole voinut olla missään vaiheessa minun pointtinikaan.

Ihv juu tountmeikkö point ten vaitujuu meikköpoint?

  Tis tiskassön vossöpaut Älthou-junivöössiti. Änt tissis nou vot juu kän tuu hiör pikoos joor pointtis ohvtopik tu tis tiskasön änt teörvoor meiks juu vantör vai juu vonttu teik paattintis tiskasön vitjoor aakuments ihv tei aa not relevant to tis topik .  Äsjuu meik nou point venjuumeikköpoint.


  Vii meik moo sens tujuu pikoos vii raittin coecko-englanti.

[P]

Kyse oli siitä, että jos kuitenkin joutuu hankkimaan tietoa vieraalla kielellä niin onko se helpompaa kuunnellen sellaista joka puhuu natiivisti vierasta kieltä vai sellaista jolle ko. kieli on myöskin vieras.

Tuo on huonosti jotain vierasta kieltä osaavan harha. Se toinen on yhtä huono kuin mitä itse on ja tästä syntyy illuusio omasta osaamisesta vaikka absoluuttinen taso on heikko.

Sinä sen sanoit kursailematta. Meno on vähän kuin apupyörällisten polkupyöräilyn GP-kisoissa?

[ikuturso]

Siinä kohtaa jossa minä tulin tähän keskuteluun mukaan ja jota tässä on lainattu en ottanut millään tavalla kantaa Aalto-yliopistoon joten se ei ole voinut olla missään vaiheessa minun pointtinikaan.

Ihv juu tountmeikkö point ten vaitujuu meikköpoint?

  Tis tiskassön vossöpaut Älthou-junivöössiti. Änt tissis nou vot juu kän tuu hiör pikoos joor pointtis ohvtopik tu tis tiskasön änt teörvoor meiks juu vantör vai juu vonttu teik paattintis tiskasön vitjoor aakuments ihv tei aa not relevant to tis topik .  Äsjuu meik nou point venjuumeikköpoint.


  Vii meik moo sens tujuu pikoos vii raittin coecko-englanti.

Tuli elävästi mieleen yksi Nokian paikallispomo, joka korvasi kaikki th-äänteet v:llä.
"Vis is vö ving vät vii häv biin vinking vö last vrii viiks"

-i-

[Topi Junkkari]

Tuli elävästi mieleen yksi Nokian paikallispomo, joka korvasi kaikki th-äänteet v:llä.
"Vis is vö ving vät vii häv biin vinking vö last vrii viiks"

Minulla oli kauan sitten ATK-alan firmassa suomalainen esimies, joka lausui sanan "work" samalla tavalla kuin sanan "walk". Contextista piti päätellä, puhuuko mies työskentelystä vai kävelystä.

[Lalli IsoTalo]

Tuli elävästi mieleen yksi Nokian paikallispomo, joka korvasi kaikki th-äänteet v:llä.
"Vis is vö ving vät vii häv biin vinking vö last vrii viiks"

Minulla oli kauan sitten ATK-alan firmassa suomalainen esimies, joka lausui sanan "work" samalla tavalla kuin sanan "walk". Contextista piti päätellä, puhuuko mies työskentelystä vai kävelystä.

Spekuloin, että suomalaisten englanninlausumisongelma (varsinkin erikoissanastoissa) johtuu siitä, että englantia luetaan paljon, mutta niitä sanoja ei kuulla kovin usein lausuttuna (tai ainakaan ei kuultu ennen YouTubea). Esimerkiksi IT-alalla suomalaiset lausuvat Adoben (softavalmistaja) englantia puhuessaan "adobe", kun taas amerikkalaiset lausuvat sen "ädoubii".