Puppua ruokapulasta, ja hintojen noususta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nimi ei näköjään aina takaa osaamista, varsinkaan talousasioissa.

http://www.hs.fi/matka/Torilla+n%C3%A4kee+kuinka+k%C3%B6yhien+verta+imet%C3%A4%C3%A4n/a1360300608861?ref=tf_iHSisboksi630&jako=efee7e158ae4de051a4092e1cc069f61

Vai että ruokafutuurit määrävät vihannesten hinnan Sri lankan torilla. Riisifutuurejakaan ei varmaan jenkkilän pankkien taseissa ole kovinkaan paljoa. Ihan järjellä ajatellen jos viljasta maksettaisiin vähemmän niin sitä kannattaisi syöttää enemmän eläimille. Toisinsanoen liha olisi halvempaa, ja sitä kulutettaisiin enemmän. Myöskin tuotantoa olisi nykyistä vähemmän sillä viljan viljelyllä ei ole niin hyvät katteet jotta sitä kanattaisi viljellä nykyistä merkittävästi matalimmilla hinnoilla.  jotta tämä futuurikauppa olisi selkeä syy ruuan hintojen nousuun niin jossain pitäisi olla huikeat viljavuoret reservissä. Näin ei kuitenkaan ole

Olisikohan oikeat syyt kuitenkin

1 USA:n surkea sato

2 Kiinan talouskasvu

3 Kallis energia.

4 Ja tärkein syy lisäksi.  Osa maista jää koko ajan taloudessa jälkeen sivistysmaista.

Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.

[Alkuasukas]

Olen kitunut aamuisen Hesarin kanssa jo hetken aikaa, nyt rupeaa olemaan mittari aika punaisella. Paha pankkiiri, hyihyi. Taitaa Rantalankin eläkerahoista siivu olla noissa futuureissa.

[nitkunatku]

Nimi ei takaa talousosaamista ainakaan Kataisen ja Urpilaisen kohdalla.

[Bazarov]

Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.

Kyseessä ei ole artikkeli, vaan kolumni.

[Alkuasukas]

Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.

Kyseessä ei ole artikkeli, vaan kolumni.

Sillä varjollahan tuota sontaa onkin hyvä levittää.

[Bazarov]

Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.

Kyseessä ei ole artikkeli, vaan kolumni.

Sillä varjollahan tuota sontaa onkin hyvä levittää.

On kuitenkin merkittävä ero julkaiseeko lehti virheellistä tietoa levittävän artikkelin, vaiko kolumnin. Kolumni kuitenkin edustaa vain Rantalan omaa mielipidettä.

[törö]

Riisin hintaan vaikuttaa paljon Kiinan tuotanto. Aikoinaan sitä tuotettiin niin paljon, että maailmanmarkkinahinnat pysyivät alhaalla, mutta nykyisin Kiina ei aina pysty tuottamaan sitä edes omiksi tarpeikseen, jolloin sen hinta kohoaa.

Srilankalainen heinäkenkä ei myy riisiä halvalla srilankalaisille jos siitä maksetaan muualla paremmin, joten aika turha tästä on futuureja syyttää. Keinottelu on toki ongelma, mutta ei niin suuri kuin tiedostava vasemmisto kuvittelee, ja futuureja tarvitaan, koska sato on voitava ostaa etukäteen, jotta sen kuljetus voidaan järjestää nopeasi. Ne myös vähentävät keinottelua kun kauppoja voidaan hieroa ajan kanssa, mikä mahdollistaa kunnollisen kilpailuttamisen.

Ilman kilpailuttamista srilankalainen joutuisi maksamaan riisistään paljon enemmän, koska silloin keinottelijat pääsisivät käyttämään "maksa tai näe nälkää" -korttia.

[Ajattelija2008]

Kuten tässä jo valistuneet hommalaiset huomauttivat, niin ruuan korkea hinta johtuu elintason noususta Kiinassa ja muissa maissa. Tämä kolumnisti Riku Rantala ei ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Kannattaisi hänen mennä vaikka fyysiseen maataloustyöhön kiloja karistamaan eikä kirjoittaa valheita kolumniinsa.

[femacco]

Riku Rantala voisi keskittyä tekemään matkailuohjelmia, sillä niitä hän tekee erinomaisen hyvin.

[ikki]

vehnä ja sir lanka samassa lauseessa
joku voisi koittaa kertoa sille että sielläpäin syödään riisiä jollakin b2 vitamiinilisällä ettei hirveästi joutuisi kärsimään beriberi'ä.

[Maahanmuuttokriittinen]

Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.

[Alkuasukas]

Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.

[Maahanmuuttokriittinen]

Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.

Mikähän syy vipurahastoilla olisi laittaa rahansa sianpaskaan?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.

Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.

Ja jos Sri Lankassa vihannekset maksaa 2€ kilolta, niin se kyllä kertoo pikemminkin tehottomasta tuotannosta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

vehnä ja sir lanka samassa lauseessa
joku voisi koittaa kertoa sille että sielläpäin syödään riisiä jollakin b2 vitamiinilisällä ettei hirveästi joutuisi kärsimään beriberi'ä.

Vehnä on kuiteskin se tuote jonka hintoja suojataan eniten futuureilla. Ja suurin elintarvikereservi jos nälänhätä tosissaan uhkaa.

[Maahanmuuttokriittinen]

Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.

Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.

En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.

Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,

UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.

"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.

Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.

"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.

Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.

http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf

Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.

Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.

En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.

Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,

UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.

"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.

Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.

"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.

Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.

http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf

Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055

Tuossa artikkelissa mainittiin karjalle syötettävät valtaisat viljamäärät.  Tämän pitäisi vähentyä merkittävästi jos hinnannousu olisi keinotekoinen, ja samalla syntyä merkittävästi viljareservejä. näin ei ole kuitenkaan käynyt.

[Maahanmuuttokriittinen]

Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.

Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.

En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.

Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,

UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.

"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.

Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.

"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.

Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.

http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf

Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055

Tuossa artikkelissa mainittiin karjalle syötettävät valtaisat viljamäärät.  Tämän pitäisi vähentyä merkittävästi jos hinnannousu olisi keinotekoinen, ja samalla syntyä merkittävästi viljareservejä. näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Onko sinulla yhtäkään merkittävää argumenttia sen tueksi ettei hintojen nousu ole keinotekoista? Karjalle syötettävät viljamäärät eivät liity olennaisesti tähän mitenkään.

Esimerkiksi myös suomalaisia yrityksiä on mukana hintakeinottelussa http://maailma.net/artikkelit/suomalaistoimijoita_mukana_ruoan_hinnoilla_keinottelussa

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos myöntää hintakeinottelun http://yle.fi/uutiset/ruoan_kallistuminen_on_lisannyt_hintakeinottelua/5833596 joka käy myös suomalaisen kukkarolle. Koko keinottelun kieltämisellä ampuu vain itseään jalkaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.

Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.

En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.

Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,

UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.

"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.

Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.

"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.

Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.

http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf

Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055

Tuossa artikkelissa mainittiin karjalle syötettävät valtaisat viljamäärät.  Tämän pitäisi vähentyä merkittävästi jos hinnannousu olisi keinotekoinen, ja samalla syntyä merkittävästi viljareservejä. näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Onko sinulla yhtäkään merkittävää argumenttia sen tueksi ettei hintojen nousu ole keinotekoista? Karjalle syötettävät viljamäärät eivät liity olennaisesti tähän mitenkään.

Esimerkiksi myös suomalaisia yrityksiä on mukana hintakeinottelussa http://maailma.net/artikkelit/suomalaistoimijoita_mukana_ruoan_hinnoilla_keinottelussa

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos myöntää hintakeinottelun http://yle.fi/uutiset/ruoan_kallistuminen_on_lisannyt_hintakeinottelua/5833596 joka käy myös suomalaisen kukkarolle. Koko keinottelun kieltämisellä ampuu vain itseään jalkaan.

No kait ton ny sanoo järkikin että pelkkä keinottelu ei selitä korkeaa hintaa. Yksi argumentti on juurikin toi että mitään isoja viljareservejä ei ole kiertynyt minnekkään, elikkä kulutus ja tuotanto on hyvin tasapainossa tai tuotantoa vähemmän mitä kulutusta. Jos hinnat olisi keinotekoisesti korkealla niin lihaa syötäisiin vähemmän, mutta näin ei ole.  asuntokuplan aikana Espanjaan USA: han Irlantiin jne.. syntyi kokonaisia aavekaupunkeja. Vai mitenkä voisi olla selitettävissä tilanne että vilja maksaisi vähemmän mutta silti sitä käytettäisiin vähemmän rehuksi kuin nut tai tuotettaisiin enemmän nykyisillä energian ja lannoitteiden hinnoilla.
Jonkun pitäisi vaan uskaltaa sanoa se että elintarvikepula johtuu paskasta taloudesta, joka taas johtuu surkeasta demokratian tilasta.

[Ajattelija2008]

Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä laskee sitä. Koska elintarvikkeita ei voi pitkäksi aikaa varastoida minnekään, niin hinnan pitkäaikainen nostaminen hamstraamalla ei onnistu. Kulta on päinvastainen esimerkki. Kultaa hamstraamalla voidaan pitää hintaa jopa vuosia korkealla. Nämä väitteet, että kenottelijat pitävät elintarvikkeiden hintaa vuosikymmenen ajan korkealla, ovat paranoideja salaliittoteorioita. Oikea paikka keskustella niistä on psykiatrin vastaanotto.

[Alkuasukas]

Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.

Mikähän syy vipurahastoilla olisi laittaa rahansa sianpaskaan?

Juurihan sanoit että viljan hinta nousee kun vipurahastot ostavat sitä.

[Salvation]

Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.

Mikähän syy vipurahastoilla olisi laittaa rahansa sianpaskaan?

Juurihan sanoit että viljan hinta nousee kun vipurahastot ostavat sitä.

Alkuasukas... älä ole typerä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä laskee sitä. Koska elintarvikkeita ei voi pitkäksi aikaa varastoida minnekään, niin hinnan pitkäaikainen nostaminen hamstraamalla ei onnistu. Kulta on päinvastainen esimerkki. Kultaa hamstraamalla voidaan pitää hintaa jopa vuosia korkealla. Nämä väitteet, että kenottelijat pitävät elintarvikkeiden hintaa vuosikymmenen ajan korkealla, ovat paranoideja salaliittoteorioita. Oikea paikka keskustella niistä on psykiatrin vastaanotto.

Varsinkin vehnää voi varastoida useamman vuodenkin. Mutta mitään tällaisia varastoja ei ole.

[Impivaaranilves]

Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä

Varsinkin vehnää voi varastoida useamman vuodenkin. Mutta mitään tällaisia varastoja ei ole.

Ok, uskon kun kerran sanot. Vaan ovat joskus sanoneet valtiolla niitä olevan. Nähtävästi ovat valehdelleet.
Varastot siis yhdeksi talveksi on ja sitten ei välis koska soutamaan ehtivät kautta lentämään poliitikot kauas.

[Ajattelija2008]

http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/ Suomessa viljan varmuusvarasto on vain 900 000 tonnia, kun vuotuinen viljasato on 4 miljoonaa tonnia.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä

Varsinkin vehnää voi varastoida useamman vuodenkin. Mutta mitään tällaisia varastoja ei ole.

Ok, uskon kun kerran sanot. Vaan ovat joskus sanoneet valtiolla niitä olevan. Nähtävästi ovat valehdelleet.
Varastot siis yhdeksi talveksi on ja sitten ei välis koska soutamaan ehtivät kautta lentämään poliitikot kauas.

no em mää  sellaista väitä. Asiantuntijat ovat sanoneet että USA:n huonon sadon takia reservit ovat pienimmät vuosikymmeneen.

[Nuivanlinna]

http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/ Suomessa viljan varmuusvarasto on vain 900 000 tonnia, kun vuotuinen viljasato on 4 miljoonaa tonnia.

Aika heppoinen. Luulisi että vuoden sadon verran olisi minimi varmuusvarasto.

[Ajattelija2008]

http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/ Suomessa viljan varmuusvarasto on vain 900 000 tonnia, kun vuotuinen viljasato on 4 miljoonaa tonnia.

Aika heppoinen. Luulisi että vuoden sadon verran olisi minimi varmuusvarasto.

Viime kesän sato on viljelijöiden omissa varastoissa sekä viljan ostajilla. Mutta kieltämättä tuo 160 kg viljaa / suomalainen on äkkiä syöty, jos paha paikka tulee. Jokin suuri luonnonmullistus, kuten suuri asteroidi, tappaisi suuren osan myös suomalaisista nälkään.

[Jaska Pankkaaja]

Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa, hopeassa tai vaikka tinassa näin lauantain kunniaksi.

Veikkaanpa että viljan ja sen myötä kaikkien elintarvikkeiden hinta on laskenut ainakin viimeiset  50 vuotta.

Onko ruoan hinta liian korkea? Ei voi olla koska hintoja subventoidaan tähtitieteellisillä summilla.

Miksi neekerillä on nälkä? Subventoidut hinnat ja kehitys"apu" tappavat oman tuotannon.

[Alkuasukas]

Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa

Internetissä on kaikki.

(http://pricedingold.com/charts/wheat-1910.png)