Yle: Perussuomalaiset edustajat haluavat palauttaa rynnäkkökiväärien valmistukse

[törö]

Ensimmäinen taatusti toimiva työllistämisohjelma mikä Eduskunnassa on keksitty pitkiin aikoihin.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kyseenalaistavat Puolustusvoimen suunnitelmat rynnäkkökiväärihankinnoista.

Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö sekä kansanedustajat Pentti Oinonen ja Ismo Soukola kysyvät muun muassa aikooko Suomi vaihtaa aseen kaliiperia Nato-maissa suositun mallin mukaiseksi.

Edustajien mukaan aseen ajanmukaisuus ei ole kiinni kaliiperista, vaan siitä, että ase vastaa käyttötarkoitustaan. He sanovat Puolustusvoimien koekäyttävän tällä hetkellä 5.56 kaliiperin aseita, kun nykyisin käytössä olevan rynnäkkökiväärin kaliiperi on 7.62.

He viittaavat Puolustusvoimien Ruotuväki-lehden tietoihin, joiden mukaan hankintojen aika koittaa 10–20 vuoden päästä.

- Rynnäkkökiväärien uusiminen tulee maksamaan satoja miljoonia euroja. Pelkän Nato-maissa suositun kaliiperin varjolla mittavaa rynnäkkökivääriuudistusta ei kannata lähteä tekemään, edustajat sanovat kirjallisessa kysymyksessään.

He peräänkuuluttavat kotimaisen aseteollisuuden elvyttämistä kiväärihankinnoilla.

- Kotimaisten rynnäkkökiväärien valmistus loppui 1990-luvulla. Se oli virhe. Uusien rynnäkkökiväärien hankinta tulisikin hoitaa lisensioimalla maailmalta valittu ase ja valmistamalla kiväärit Suomessa, he toteavat.

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaiset_edustajat_haluavat_palauttaa_rynnakkokivaarien_valmistuksen_suomeen/6480172

[Jouko]

NATO-kaliiperi on huono peitteisessä maastossa. Luoti on kevyt ja läpäisykyvyltään heikohko. Toimii kyllä aavikoilla ja on tappovaikutukseltaan tehokas: vastaa räjähtävää luotia, dum-dumia. Mutta miten on aseiden toimintakyky pakkasessa?

[JNappula]

Aikanaan valmistus loppui Suomesta kun Sako ei kokenut toimintaa kannattavaksi PV:n tilausmäärillä, asetta ei siis valmistanut "Suomi" vaan suomalainen kaupallinen alan toimija. Nykyisin, kun reservin koko on olennaisesti pienentynyt, saattaa olla vielä kovemmat haasteet tehdä tuota kannattavasti PV:n vuosittaisilla tilauksilla.

Varsinkin kun ottaa huomioon toiminnan käynnistämisen ja henkilökunnan kouluttamisen etc.

[Impivaaranilves]

- Kotimaisten rynnäkkökiväärien valmistus loppui 1990-luvulla. Se oli virhe. Uusien rynnäkkökiväärien hankinta tulisikin hoitaa lisensioimalla maailmalta valittu ase ja valmistamalla kiväärit Suomessa, he toteavat.

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaiset_edustajat_haluavat_palauttaa_rynnakkokivaarien_valmistuksen_suomeen/6480172
[/quote]
Beretta kai yhä tekee kivääreitä? Sellasia tilaa viisi miljoonaa, kansallistaa tehtaan mutta maksaa vaikka 10000 kiväärin verran heille? Kun kansalle jakaa kiväärit niin ei vihulaisen tee mieli hyökkäillä.
http://www.sako.fi/defencelemodels.php?def_trgm10
http://www.sako.fi/defencelemodels.php?def_trg42

[miheikki]

Tuossa ketjussa on 147 sivua hyvää keskustelua RK-62:n seuraajasta. 

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=686

[JNappula]

NATO-kaliiperi on huono peitteisessä maastossa. Luoti on kevyt ja läpäisykyvyltään heikohko. Toimii kyllä aavikoilla ja on tappovaikutukseltaan tehokas: vastaa räjähtävää luotia, dum-dumia. Mutta miten on aseiden toimintakyky pakkasessa?

5.56NATO kaliiperin M855A1 patruuna läpäisee 3/8" teräslevyn yli 300m etäisyydeltä, samalta etäisyydeltä 7.62NATO kaliiperin M80 patruuna ei läpäise tuota levyä.

M855A1 kehitettiin korvaamaan 80-luvun alusta käytössä ollut M855 patruuna jossa on tiettyjä puutteita. M855 läpäisee hyvin terästä ja liivejä mutta sen luoti ilmeisesti hajoaa herkästi betoni- ja tiilirakenteissa, lisäksi sen tarkkuus luodin monimutkaisesta rakenteesta johtuen ei ole niin hyvä kun tarkkuusluodeilla ja toimiminen pehmeässä maalissa riippuu luodin lentokulmasta osuman hetkellä. Useimmiten se toimii pehmeässä maalissa hyvin, mutta joskus luoti ei hajoa vaan menee läpi normaalin kokovaippaluodin tavoin. M855A1 läpäisee hyvin sekä terästä että betonirakenteita, toimii luotettavasti pehmeissä maaleissa sekä on erittäin tarkka:

http://www.scribd.com/doc/54709593/EPR-Briefing

Tuo vanhakin M855 on kuitenkin huomattavasti parempi kun meidän käytössä oleva 7.62x39 sotilaspatruuna, poislukien betonirakenteen läpäisy.

5.56NATO kaliiperin aseiden ja patruunan toimvuudesta pakkasessa tuskin on huolta, niitä kun käyttävät muunmuassa USA (AK, ND jne.), Kanada (paikoitellen reilusti kylmempää kun Suomessa), Ruotsi, Norja, Tanska (Grönlanti), Japani sekä alppimaat Sveitsi, Itävalta, Italia, Ranska, ja Saksa.

[Kaappihommailija]

Kannatetaan.

Aseille on aina kysyntää.

Wikipedian lista:

World's largest arms exporters

1    United States   
2    Russia   
3    Germany   
4    France   
5    China   
6    United Kingdom   
7    Italy   
8    Israel   
9    Sweden   
10    Ukraine   
11    Spain   
12    Switzerland   
13    Canada   
14    South Korea

Suomalaisella osaamisella kannattaisi liittyä joukkoon ja ottaa rahat kotiinpäin aseteollisuudesta.

[Everyman]

Telakoita, ruutitehdas ja nyt vielä aseteollisuuttakin... persuilla on piikki auki.
Kyllä isänmaahan kannattaa sijoittaa, sanoi varmaan kreikkalainenkin.

[Impivaaranilves]

Telakoita, ruutitehdas ja nyt vielä aseteollisuuttakin... persuilla on piikki auki.
Kyllä isänmaahan kannattaa sijoittaa, sanoi varmaan kreikkalainenkin.

Ja sijoittavat myös, maksajakin tiedetään.

[JNappula]

Kannatetaan.

Aseille on aina kysyntää.
.......
Suomalaisella osaamisella kannattaisi liittyä joukkoon ja ottaa rahat kotiinpäin aseteollisuudesta.

Niin, tässähän ehdotettiin linsenssivalmistusta, ja siinä ei ole suomalaisella osaamisella mitään tekemistä. Ja miksi kukaan myisi suomalaiselle firmalle lisenssioikeudet joilla voisi valmistaa niitä aseita muillekkin asiakkaille kun PV:lle, ja näin loisi kilpailijan itselleen? Ainakin sellaiset oikeudet maksaisivat hunajaa.

Omin voimin aseen kehittäminen on iso homma, eikä täällä välttämättä olisi edes osaamista siihen. Ja pärjätäkseen markkinoilla sen aseen tulisi olla aidosti hyvä, pelkkä PV:lle kelpaaminen ei riitä. Ja maailmalla isot vamistajat tarjoivat testattuja ja hyväksi todettuja aseita hyvään hintaan, niin miksi kukaan ostaisi jotain puolivillaista värkkiä kalliilla Suomesta?

[Impivaaranilves]

Omin voimin aseen kehittäminen on iso homma, eikä täällä välttämättä olisi edes osaamista siihen.

On se kumma homma, että nykysuomalaisille on kaikki liian isoa hommaa tai muuten kannattamatonta.

Ei palellut Aimo Lahdella ja kumppaneilla päätä ja tulosta tuli, vaikka käytössä oli vain kynä, paperia, viinapullo ja metallisorvi.

Mutta nykyäänhän kaikki kansallinen oma-aloitteisuus, omavaraisuus ja itseohjautuvuus on syvästi kannattamatonta ja siten vastuutonta asennoitumista. Tavoitetilanahan on se, että puoli kansaa istuu perseellään, puolet on eläkkeellä ja kolmas puolikas on YT-neuvotteluissa kahden kuukauden välein. Tämä on todellista talouselämää, eikä sitä pidä Sakon rynkyillä ja muilla haaveiluilla mennä sotkemaan.

Ei ollut hänelle kukaan kertonut että ensin pitää perustaa työryhmä joka miettii asiaa pari vuotta ja sitten äänestellä asiasta muutama vuosi ja uusi työryhmä joka äänestyksen tulosten mukaisesti esittää jatkoehdotuksia jne.
Ja että pitää ottaa huomioon mitä mieltä kukakin jossain tuhansien kilometrien päässä mahdollisesti voisi asiasta olla.

[Rastafari]

Elisabet voisi koota työryhmän, koska valmista kokemusta onnistuneista rynsesteri kaupoista. Miksi tälläistä voimavaraa ei hyödynnetä, kysympähän vaan?

[Mursu]

Aikanaan valmistus loppui Suomesta kun Sako ei kokenut toimintaa kannattavaksi PV:n tilausmäärillä, asetta ei siis valmistanut "Suomi" vaan suomalainen kaupallinen alan toimija. Nykyisin, kun reservin koko on olennaisesti pienentynyt, saattaa olla vielä kovemmat haasteet tehdä tuota kannattavasti PV:n vuosittaisilla tilauksilla.

Varsinkin kun ottaa huomioon toiminnan käynnistämisen ja henkilökunnan kouluttamisen etc.

Puolustusvoimat lopettivat tilaukset, koska reservin asemäärät olivat täynnä. Sako varmasti olisi halunnut tehdä aseita lisää, koska uusi mallikin oli juuri kehitetty. Suomi on eri asemassa kuin jatkuvasti sotaa käyvät maat. Aseiden uusimistarve hävikin takia on pieni. Siksi tuotannon lopettaminen oli normaali ratkaisu. Suomi aloitti käsiaseiden uudistusprojektin vuonna 1958. Vielä 1990 tämä oli vasta puolivälissä. Ilman radikaaleja toimia projekti olisi jatkunut vuoteen 2015. Päätettiin ostaa 200 tuhatta asetta ulkomailta reserville ja kotimainen valmistus loppui 1998. Toki samalla sitten reserviä pienennettiin, mikä voi panna ostamisen kyseenalaiseksi, mutta jälkiviisaus on helppoa.

Aseviennissä Suomi ei tunnetusti onnistunut. 1970-luvun alussa M/62 olisi ollut kova saa. Ruotsi tietääkseni testasi sitä, mutta päättyi FNC:hen. 1980-luvulla M/62 oli vanhentunut. M95:stä suunniteltiin myyntituotetta, mutta silloin kaikkimaat suunnilleen olivat jo valintansa tehneet ja ase monilta osin oli vanhanaikainen, kun vertaa vaikka G36:een.

Mikäli Suomi päätyy vaihtamaan asetyyppiä, tulee valinta tehdä teknisten seikkojen perusteella ei työllistämisen takia.

[Impivaaranilves]

Aikanaan valmistus loppui Suomesta kun Sako ei kokenut toimintaa kannattavaksi PV:n tilausmäärillä, asetta ei siis valmistanut "Suomi" vaan suomalainen kaupallinen alan toimija. Nykyisin, kun reservin koko on olennaisesti pienentynyt, saattaa olla vielä kovemmat haasteet tehdä tuota kannattavasti PV:n vuosittaisilla tilauksilla.

Varsinkin kun ottaa huomioon toiminnan käynnistämisen ja henkilökunnan kouluttamisen etc.

Puolustusvoimat lopettivat tilaukset, koska reservin asemäärät olivat täynnä. Sako varmasti olisi halunnut tehdä aseita lisää, koska uusi mallikin oli juuri kehitetty. Suomi on eri asemassa kuin jatkuvasti sotaa käyvät maat. Aseiden uusimistarve hävikin takia on pieni. Siksi tuotannon lopettaminen oli normaali ratkaisu. Suomi aloitti käsiaseiden uudistusprojektin vuonna 1958. Vielä 1990 tämä oli vasta puolivälissä. Ilman radikaaleja toimia projekti olisi jatkunut vuoteen 2015. Päätettiin ostaa 200 tuhatta asetta ulkomailta reserville ja kotimainen valmistus loppui 1998. Toki samalla sitten reserviä pienennettiin, mikä voi panna ostamisen kyseenalaiseksi, mutta jälkiviisaus on helppoa.

Aseviennissä Suomi ei tunnetusti onnistunut. 1970-luvun alussa M/62 olisi ollut kova saa. Ruotsi tietääkseni testasi sitä, mutta päättyi FNC:hen. 1980-luvulla M/62 oli vanhentunut. M95:stä suunniteltiin myyntituotetta, mutta silloin kaikkimaat suunnilleen olivat jo valintansa tehneet ja ase monilta osin oli vanhanaikainen, kun vertaa vaikka G36:een.

Mikäli Suomi päätyy vaihtamaan asetyyppiä, tulee valinta tehdä teknisten seikkojen perusteella ei työllistämisen takia.

Ei ne silti näytä sakoja haukkuvan jos netistä etsii.
http://www.outdoorlife.com/photos/gallery/guns/rifles/centerfire/2011/05/new-hunting-rifles-2011?photo=1#node-1001345750
Hintahan on kallis mutta kansallistamalla ei tarvisi maksaa mainoskuluja eikä voittoja niitten osalta jotka kansalle jaettaisiin. Mielestäni kaikille täysi-ikäisille tulisi yksi jakaa sekä parisataa patia, jos vain lupaa kerran vuodessa käydä viikon harjoittelemassa ampumista, muttei pakottaa ketään ottamaan asetta kotiinsa kumminkaan.
Niitä patejahan kait voisi tehdä se suljettava tehas sitten.

[Mursu]

Omin voimin aseen kehittäminen on iso homma, eikä täällä välttämättä olisi edes osaamista siihen.

On se kumma juttu, että nykysuomalaisille on kaikki liian isoa hommaa tai muuten kannattamatonta.

Ei palellut Aimo Lahdella ja kumppaneilla päätä ja tulosta tuli, vaikka käytössä oli vain kynä, paperia, viinapullo ja metallisorvi.

1920-luuvulla Suomi oli köyhä maa. Tavaroiden ostaminen ulkoa oli kallista. Juuri tämän takia Lahti kehitti konepistoolin. Pitäisikö mielestäsi eläkeläiset panna johonkin sorvin ääreen.

[Impivaaranilves]

Omin voimin aseen kehittäminen on iso homma, eikä täällä välttämättä olisi edes osaamista siihen.

On se kumma juttu, että nykysuomalaisille on kaikki liian isoa hommaa tai muuten kannattamatonta.

Ei palellut Aimo Lahdella ja kumppaneilla päätä ja tulosta tuli, vaikka käytössä oli vain kynä, paperia, viinapullo ja metallisorvi.

1920-luuvulla Suomi oli köyhä maa. Tavaroiden ostaminen ulkoa oli kallista. Juuri tämän takia Lahti kehitti konepistoolin. Pitäisikö mielestäsi eläkeläiset panna johonkin sorvin ääreen.

Aimo Lahden osalta voisi olla myöhäistä mutta jos joku osaisi kehitellä kunnollisia aseita niin miksei?

[Mursu]

Omin voimin aseen kehittäminen on iso homma, eikä täällä välttämättä olisi edes osaamista siihen.

On se kumma juttu, että nykysuomalaisille on kaikki liian isoa hommaa tai muuten kannattamatonta.

Ei palellut Aimo Lahdella ja kumppaneilla päätä ja tulosta tuli, vaikka käytössä oli vain kynä, paperia, viinapullo ja metallisorvi.

Mutta nykyäänhän kaikki kansallinen oma-aloitteisuus, omavaraisuus ja itseohjautuvuus on syvästi kannattamatonta ja siten vastuutonta asennoitumista. Tavoitetilanahan on se, että puoli kansaa istuu perseellään, puolet on eläkkeellä ja kolmas puolikas on YT-neuvotteluissa kahden kuukauden välein. Tämä on todellista talouselämää, eikä sitä pidä Sakon rynkyillä ja muilla haaveiluilla mennä sotkemaan.

1920-luuvulla Suomi oli köyhä maa. Tavaroiden ostaminen ulkoa oli kallista. Juuri tämän takia Lahti kehitti konepistoolin. Aimo LAhden suunnitelmat eivät aina olleet niin onnistuneita. M/27 oli susi, LS-26 epäluotettava, L-39 vanhentunut ja L-35 pistooli hajosi herkästi. Hänet lähinnä on tunnettu vapaa-ajan projektistaan, eli Suomi-KP:stä. Siitä tulleilla voitoilla sitten kommarit saivat Sirola-opistonsa.

Pitäisikö mielestäsi eläkeläiset panna johonkin sorvin ääreen.

[Nuivanlinna]

L-35 pistooli hajosi herkästi.

Husqvarnan valmistama Lisenssi-L35 hajosi huonon materiaalin vuoksi, mutta oli käytössä Ruotsissa 90-luvulle saakka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti_L-35

[JNappula]

Hänet lähinnä on tunnettu vapaa-ajan projektistaan, eli Suomi-KP:stä.

Eikä sekään oikeasti mikään kovin ihmeellinen laite ollut. Massasulkuinen konepistooli kun oli kehitetty jo aikaisemmin, ja kp 31 oli hankala ja erittäin kallis valmistaa. Aimo Lahdellahan ei ollut varsinaista insinööriosaamista eikä hän halunnut käyttää ulkopuolista sellaista, joten hänen aseensa olivat painavia ja kömpelöitä. Parasta Suomi-konepistoolissa oli sen rumpulipas, jonka oli suunnitellut joku muu kuin Aimo Lahti. Venäläisethän kopioivat tuon rumpulippaan lähes suoraan sellaisenaan omaan käyttöönsä.

Bergmann MP-18 on kaikkien konepistoolien esi-isä, ja myös suomi-konepistoolin esikuva.
http://en.wikipedia.org/wiki/MP_18

Thompson on myös selvästi aikaisempi menestyksellinen design:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tommy_gun

Muutenkin joku L-35 oli aika surkea esitys, suunniteltu samaan aikaan kun ulkomailla Browning Hi-Power, uraa uurtava kaksirivipistooli joka taitaa olla edelleen palveluskäytössä siellä sun täällä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Browning_Hi-Power

John Moses Browning oli suunnitellut keikkapiippupistoolin jo 1800-luvun lopulla ja Colt M1900 tuli tuotantoon vuonna 1900. siitä edelleen kehitettiin malli M1911 joka on edelleenkin tuotannossa ja käytössä. Kaikki nykypäivän toimintapistoolit noudattavat tuota Browningin keikkapiipuperiaatetta (lyhyt piippurekyyli). Lahden pistooli oli sen sijaan lähinnä Parabellumin jatkokehitelmä.

Suomessa on ollut hyvin vähän minkäänlaista asealan osaamista, parhaimpana esimerkkinä sellaisesta ovat lähinnä Sakon ja Tikan metsästyskiväärit. Eikä niissäkään teknisesti mitään ihmeellista ole, mutta ovatpahan olleet ihan laadukkaita pelejä joita on myyty paljon ympäri maailmaa.

[EL SID]

veikkaan, että itse tehtaan perustaminen on kannattamatonta, mutta lisensiointi ja teettäminen suomalaisella alihankkijalla voisi olla hyvinkin kannttavaa. Periaatteessa rynkkyjä pystyy tekemään kuka tahansa, jolla on finnpowerin midtrainilla sopivan laaja skaala työkaluja, ja itse rauta tulee rautaruukilta.

työllisyysvaikutus ei ole kovinkaan valtava, mutta "osaaminen" (raakadata, eli ohjeet kuinka kone tekee aseen, on helposti siirrettävissä muihin automaattikoneisiin) jäisi suomeen  ja jos tavara josta ne tehdään on kotimaista, ei valuuttaa valu ulkomaille.

Lisensin hinnasta riippuu, kuinka hyvät kaupat tulee.

eri juttu, jos jostain löytyisi Aimo J. Lahden tapainen nero, joka suunnittelee aseen itse. Sitten hanke on ilman muuta kannattava.

[Nuivanlinna]

Pitäisikö mielestäsi eläkeläiset panna johonkin sorvin ääreen.

Eläkeläiset? Meinaatko, että työvoimapula ajaa eläkeläiset sorvin ääreen?

[JNappula]

veikkaan, että itse tehtaan perustaminen on kannattamatonta, mutta lisensiointi ja teettäminen suomalaisella alihankkijalla voisi olla hyvinkin kannttavaa. Periaatteessa rynkkyjä pystyy tekemään kuka tahansa, jolla on finnpowerin midtrainilla sopivan laaja skaala työkaluja, ja itse rauta tulee rautaruukilta.

Epäilen tätä. Jos noita alettaisiin linsenssillä tekemään Suomessa niin työvoima ja raaka-ainekustannukset olisivat samaa luokkaa kun länsi-euroopassa tehdyillä aseilla, mutta sen lisäksi tulee päällä tuotantolinjan pystyttäminen, henkilökunnan kouluttaminen ja lisenssimaksut. Hinta per ase pompsahtaisi luultavasti reilusti yli sen mitä Belgiassa tai Saksassa tehty ase maksaisi. Ja mitä pienempi sarja niitä tehtäisiin, sitä kovempi yksikköhinta olisi.

En pidä myöskään järkevänä että Puolustusvoimen hyvin niukkoja hankintamäärärahoja käytetään työvoimapoliittiseen puuhasteluun, vaan ne pitäisi käyttää maanpuolustuksellisten hankintojen tekemiseen! Mitään strategista osaamistahan tuollaisten aseiden valmistamisessa ei ole, sen takia ei siis kannata rahaa tuhlata.

Sen sijaan pidän kyllä todennäköisenä että Beretta onnistuu kilpailun voittamaan "yhteiskuntasuhteiden" avulla ja aseet ainakin kootaan valmiista osista Suomessa Sakon tehtailla. Vaikka tarjous ei halpa olisikaan.

-----------------------------------

Mikään ei myöskään estä suomalaista pienempää alan toimijaa yrittämästä saada kauppaa. Siis muuta kun ne yhteiskuntasuhteet. Tuollainen toimija voisi yrittää tarjota PV:lle kustomoitua pakettia aseista joiden mallisuoja ja patentit ovat jo vanhentuneet. AR-15 tyyppisiä aseita tekee maailmalla moni firma ja USA:n puolustusvoimillekin tällä hetkellä kaksi toimittajaa, Colt ja FN. Kuka tahansa suomalainenkin voisi alkaa tekemään sotilaspyssyä samaan tyyliin kun Uronen Precision tekee kisakäyttöön tarkoitettua AR-15 kivääriä.

http://www.asejaosa.fi/index.php?page=shop.browse&category_id=70&option=com_virtuemart&Itemid=1
http://www.asejaosa.fi/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.browse&category_id=71&Itemid=1

[Thalion]

Parasta Suomi-konepistoolissa oli sen rumpulipas, jonka oli suunnitellut joku muu kuin Aimo Lahti. Venäläisethän kopioivat tuon rumpulippaan lähes suoraan sellaisenaan omaan käyttöönsä.

Rumpulippaissa oli ajottain syöttöongelmia ja tämän takia pienemmän kapasiteetin tankolippaita suosittiin aseensa tuntevien taistelijoiden keskuudessa. Esim. Viljam Pylkäs, tuo "Rokan" esikuva, suolasi ne 80+ ryssää yhdessä tulitaistelussa tankolippaita käyttämällä. Ei tullut jumituksia.

Itse asiassa parasta Suomi-konepistoolissa oli sen aivan ylivoimainen tarkkuus (myös sarjatulella) verrattuna muihin konepistooleihin. Toki Suomi kp oli massatuotantoon ylikoneistettu, painava ja ehkä liian kallis valmistaa, mutta tuhovoimaltaan aivan toista luokkaa verrattuna kilpailijoihin. Voisi sanoa, että taktisesti erinomainen ase, mutta strategisesti hieman epäsopiva.

[Thalion]

^Aivan P€rseestä ovat myös Sako TRG, 338 Lapua Magnum (mitä nyt Sniper-ME) ja vaikkapa VIIRI, joka piti korvata Link-16:lla. Ei kannata edes yrittää. Leuka rintaan, kiljut käymään ja kotiin vaimoa hakkaamaan.

Älä muuta sano. Puhumattakaan Valmetin AK-kopiosta eli kaikille tutusta RK-rynkystä. Israelilaisetkin menivät tyhmyyksissään kopioimaan Valmetin rynkkyä Galiliinsa, koska tyhmät suomalaiset oli tehnyt aseesta ak-kopioksi niin poikkeuksellisen tyhmäntarkan. Paljon parempi olisi vain ollut rehellisesti tuottaa halpaa paskaa, jolla saattaa joskus osua jopa ladonseinään!

 

[JNappula]

Yleensä erityisinä asesuunnittelijoina pidetään henkilöitä jotka ovat keksineet jotain uutta, tai ainakin käyttäneet olemassa olevia ratkaisuita jollain uudella tavalla. Aimo Lahti ei tehnyt mitään tällaista. Hän ei keksinyt mitään uutta asetekniikan saralla. Hänen aseitaan voi lähinnä pitää puolivillaisina, ehkä jo ajastaan jälkeen jääneinä kötöstyksinä. Suomi-konepistooli oli paras hänen aseistaan, muttei siinäkään ollut mitään uutta ja mullistavaa. Se nyt on vaan yksi niitä juttuja joita Suomessa on hehkutettu yli kaiken, usein varmaan nimeomaan asetekniikkaa tuntemattomien henkilöiden toimesta.

Sodan aikaan olisi ollut järkevää heti hankkia vaikka lisenssivalmistusoikeudet Saksasta vaikka MP-40 konepistooliin, niitä olisi voinut valmistaa varmaan kymmeniä yhden Suomi-konepistoolin hinnalla ja työmäärällä.


BTW1, .338 Lapua Magnum on alunperin jenkkiläinen villikissapatruuna jonka Lapua otti tuotantoon.
http://en.wikipedia.org/wiki/.338_Lapua_Magnum

BTW2: RK:ssa ei ole juuri mitään tuotekehitystä verrattuna AK:hon. Itseasiassa, monet suomalaiset ressutkin pitävät itäblokin perus AKM:ää parempana sotapyssynä kun RK:ta. Israel siirsi Galilit nopeasti ressujoukoille, ja otti ylijäämä AR-pyssyt jenkeistä aktiivijoukkojen käyttöön. Israelissa on ollut poliittisesti tärkeätä että ase on omaa tuotantoa. Galilista tuli susi, niinpä siellä on nyt tullut osittain jo käyttöön omaa valmistetta oleva Tavor (joka on sisuskaluiltaan AR-18 kehitelmä, niinkuin monet muutkin nykyaseet) mutta soltut eivät ole siitäkään asiasta ihan yhtä innoissaan kun pomot.

[JNappula]

Rumpulippaissa oli ajottain syöttöongelmia ja tämän takia pienemmän kapasiteetin tankolippaita suosittiin aseensa tuntevien taistelijoiden keskuudessa. Esim. Viljam Pylkäs, tuo "Rokan" esikuva, suolasi ne 80+ ryssää yhdessä tulitaistelussa tankolippaita käyttämällä. Ei tullut jumituksia.

Itse asiassa parasta Suomi-konepistoolissa oli sen aivan ylivoimainen tarkkuus (myös sarjatulella) verrattuna muihin konepistooleihin. Toki Suomi kp oli massatuotantoon ylikoneistettu, painava ja ehkä liian kallis valmistaa, mutta tuhovoimaltaan aivan toista luokkaa verrattuna kilpailijoihin. Voisi sanoa, että taktisesti erinomainen ase, mutta strategisesti hieman epäsopiva.

Tankolipas on aina parempi kuin rumpulipas, mutta jos suomi-kp:sta jotain positiivista voi sanoa, on se nimenomaan hyvin toimiva (muihin verrattuna) rumpulipas. Tankolippaissa sama määrä kannossa olevia patruunoita kulkee kompaktimmassa koossa ja vähemmällä lippaista johtuvalla paino-overheadilla verrattuna rumpulippaisiin. Siksipä nykyään ei rumpulippaita juuri käytetä. Luotettavuuden ohella tietenkin.

Mikään massasulkuinen avoimelta lukolta ampuva ase ei ole mikään tarkkuusase, sen nyt ymmärttä kaikki asetekniikasta jotain tietävät. H&K MP-5 on konepistooliksi tarkka, mutta se ampuukin suljetusta lukosta. Ehkä suomi-kp:n mekaaninen tarkkuus (siis hyvin tuettuna koeammuntatilanteessa) oli hyvä (ainakin koeammuntataulujen mukaan) mutta tuo on täysin merkityksetön seikka aseessa joka on tarkoitettu käytettäväksi lähietäisyydeltä sarjatulella.

[Rastafari]

Hänet lähinnä on tunnettu vapaa-ajan projektistaan, eli Suomi-KP:stä.

Eikä sekään oikeasti mikään kovin ihmeellinen laite ollut. Massasulkuinen konepistooli kun oli kehitetty jo aikaisemmin, ja kp 31 oli hankala ja erittäin kallis valmistaa. Aimo Lahdellahan ei ollut varsinaista insinööriosaamista eikä hän halunnut käyttää ulkopuolista sellaista, joten hänen aseensa olivat painavia ja kömpelöitä.Lahden pistooli oli sen sijaan lähinnä Parabellumin jatkokehitelmä.............

Suomessa on ollut hyvin vähän minkäänlaista asealan osaamista, parhaimpana esimerkkinä sellaisesta ovat lähinnä Sakon ja Tikan metsästyskiväärit. Eikä niissäkään teknisesti mitään ihmeellista ole, mutta ovatpahan olleet ihan laadukkaita pelejä joita on myyty paljon ympäri maailmaa.

Noniin. Lahti tuli käsiteltyä ja kelvottomaksi todettua. Pitikin moisen tulla häiritsemään sotaa liian painavilla aseillaan. Sotaoikeuteen tommoinen olisi pitänyt laittaa. Onkin ilmeisesti niin, että Suomi on ainoa maa, jossa asekehittelijät ovat ottaneet varhaisempia ideoita jatkokehittelyjen pohjaksi. Insinöörejä, pah, pelkkiä kopiokoneita! No, tämähän ei sinänsä ole mikään uutinen, sillä tiedämmehän yleisestikin, että Suomella ei ole myöskään mitään muutakaan omaa kulttuuria ja kaikki muut kulttuurit ovat parempia.

Seuraavaksi voisit käsitellä vaikkapa Jali Timarin. Kun Lahden pyssyt olivat liian painavia, niin eikö vain JaTiMatic ollutkin aivan naurettavan kevyt? Ja sen tekeminen oli lähtökohtaisesti täysin järjetöntä?

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast39.html

Kiitos kovasti JaTiMatic linkistä. Oli varsin kiintoisa tarina ihan sinäänsäkin, ettei ole pitkään, kun mietiskelin aihetta, että piti olla ihan soiva vehjes, mutta loppui kun kananlento, niin nyt sillekkin pähkäilylle sain pisteen.
Pähkäilyyn liittyi myös kimmoke Rikostarinoita Suomesta: Jatimatic-ryöstöt http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rikostarinoita_suomesta_jatimatic-ryostot_37302.html#media=37305 ja selvisi sekin, mistä pojat oli vehjekset saaneet

[kgb]

Kiitos kovasti JaTiMatic linkistä. Oli varsin kiintoisa tarina ihan sinäänsäkin, ettei ole pitkään, kun mietiskelin aihetta, että piti olla ihan soiva vehjes, mutta loppui kun kananlento, niin nyt sillekkin pähkäilylle sain pisteen.

Olihan se... kuvassa yllekirjoittanut juuri lippaan tyhjäksi päästäneenä. Olisikohan v. 1985 tms.

[Mursu]

Hänet lähinnä on tunnettu vapaa-ajan projektistaan, eli Suomi-KP:stä.

Eikä sekään oikeasti mikään kovin ihmeellinen laite ollut. Massasulkuinen konepistooli kun oli kehitetty jo aikaisemmin, ja kp 31 oli hankala ja erittäin kallis valmistaa. Aimo Lahdellahan ei ollut varsinaista insinööriosaamista eikä hän halunnut käyttää ulkopuolista sellaista, joten hänen aseensa olivat painavia ja kömpelöitä. Parasta Suomi-konepistoolissa oli sen rumpulipas, jonka oli suunnitellut joku muu kuin Aimo Lahti. Venäläisethän kopioivat tuon rumpulippaan lähes suoraan sellaisenaan omaan käyttöönsä.

KP31 oli aikansa suunnittelua. Konepistoolia oli ylipäätään hyvin hankala myydä asevoimille. Jos se olisi tehty hutiloiden pellistä niin kuin sodanaikana tehtiin, ei se olisi myynyt senkään vertaa. Lahti suunnitteli aseelle 40 ja 60 patruunan rumpulippaat. Jälkimmäinen jäi kokeiluasteelle. Me kuitenkin Niinisalossa ilmeisesti täytettiin niitä. Lippaassa patruunat laitettiin viiden lokeroihin. Oli aikamoinen yllätys, kun myöhemmin näin 70 patruunan lippaan sisältä. Merkittävä uudistus aseessa oli lukon kapea etupää, joka esti patruunan kääntymisen ammuttaessa. Aseessa oli myös kertatuli toisin kuin Bergmannissa. Lisäksi varmistin lukitsi lukon virittämättömänä. Tosin kivääreihin tottuneet sotilaat eivät käyttäneet sitä ja pitivät asetta varmistamattomana lukko edessä luullen sen olevan turvallinen.

Thomposon vasta monimutkainen oli. Koko aseen suunnittelu lähti adheesiosulusta. Sodan aikana tämä poistettiin ja aseesta tehtiin puhtaasti massasulkuinen.

Lahden pistooli oli sen sijaan lähinnä Parabellumin jatkokehitelmä.

Parabellumista siinä muistutti lähinnä ulkonäkö.

[dothefake]

Olen ollut intiimissä esittelyillassa, jonka piti asekokoelmineen Lahden veljenpoika. Myös mutkapiipusta puhuttiin, taisipa olla mukanakin.