2013-01-18 PS: Kehitysapu on karannut käsistä

[Nuivanlinna]

Nuorehkona keskiluokkaisena tilanne ei tunnu reilulta: meille on jätetty teollisuudesta savuavat rauniot, mielettömästi velkaa, Euroopan kalleimmat asunnot, korkeimmat hinnat, pienimmät palkat ja lisäksi suuri ja hyvinvoiva eläkeläismassa, joka on tuhlannut omat perintönsä golf-osakkeisiin ja matkusteluun. Ja yhteiskunnasta on tehty vasemmistolainen helvetti, jossa työpaikkojen määrä vain vähenee ja vastuut työpaikkansa jotenkin säilyttävillä kasvaa. Omasta työstä ei enää saa reilua osuutta itselleen.

Kokoomus nousi hallituspuolueeksi 1987, siis 26 vuotta sitten. Ja tästä 26 vuodesta se on ollut vallan kahvassa 21 vuotta.

[msm]

Kokoomus nousi hallituspuolueeksi 1987, siis 26 vuotta sitten. Ja tästä 26 vuodesta se on ollut vallan kahvassa 21 vuotta.

Niin, kokoomustahan äänestävätkin nykyään ensisijaisesti ne, jotka Kokoomuksen politiikasta leipänsä saavat. Eli esimerkiksi se holtittomasti kasvanut julkinen sektori.

[Pliers]

Mitä sillä rahalla on saavutettu?

Äläs nyt. Onhan sillä rahalla saatu aikaan helkkarinmoinen väestöräjähdys "autetulla" alueella. Nälkä ei ole vähentynyt, mutta kärsimyksen määrä on moninkertaistunut, ja saatu laajenemaan myös muihin maihin. Money well spent...

[Nuivanlinna]

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

Mielenkiintoinen linkki.

Poliisitoimi 1122 miljoonaa.

http://www.poliisi.fi/poliisi/blog_mp.nsf/wvall/11CE8171DBF1E19DC22577AF00368D9C
Ensiksi on todettava, että poliisin budjetista noin 80 prosenttia on henkilöstömenoja, ..........

. Nyt poliisin määrää on ryhdytty leikkaamaan huipputasosta(noin 7 800) suurin piirtein tasoon 7 600 tai hiukan alle.

80%/1122milj = 897milj. Jos henkilöstöstä on poliiseja 80% on poliisien henkilöstömenot 717 miljoonaa ja tämä jaetaan  7800:lla= 91923 euroa yhden poliisin palkkamenot vuodessa. Jos palkan päälle olevia kuluja on 1/3, niin poliisin vuosipalkaksi tulisi n. 61000 euroa. Luulen että se on yläkanttiin.
En tiedä tarkalleen mitä poliisin palkka on, mutta luulen vuosipalkan olevan n. 40000e joten yhden poliisin vuoden palkkakulut olisivat 60000e.
7800 poliisiaXvuosipalkka 60000=468000000 eli mihin meni henkilöstömenoista (717-468=) 249 miljoonaa? 249milj:60000e =4150 poliisia.

[Vasarahammer]

Herravihaisista, impivaaralaisista taikaseinäläisistä pääsette tietenkin eroon vaihtamalla kansan.

Eiköhän se ole ihan jotkut muut, jotka kansaa ovat vaihtamassa.

[possu]

Eiköhän se ole ihan jotkut muut, jotka kansaa ovat vaihtamassa.

Taisi olla vähän aikaa sitten uutinen että maahanmuutto tuplaantui viime vuonna.

[EL SID]

Mitä ihmeen kansallismielistä on palvoa rahavaltaa, ja kuten nyt on tullut ilmi, jopa pitää omia eläkeläisiä "taikaseinästä" kuoppivina loisina?

Millä tavoin Sampo Terhon ohjelmaluonnos edusti rahavallan palvontaa?

vastaan kyseisessä tekstissä toiselle kirjoittajalle ja keskustelemme muutamista kirjoittajista, emme itse Sampo Terhon julistuksesta. Olisi hyvä, jos olisit lukenut läpi koko liuskani, jossa oli lainauksia toisilta kirjoittajilta.

[possu]

siis ei PS potki, vaan tännekin eksynyt netin kuona, äidin pikku porvarit, joilla on aikaa laukoa omia totuuksiaan, siinä missä tavallinen PSn kannattaja huolehtii toimeentulostaan.

Opettele vaan sietämään kaikenlaisia kirjoittajia. Niitä aina on. Kyllä se siitä. Tartu toisten virheisiin eikä toisten korviin.

[EL SID]

siis ei PS potki, vaan tännekin eksynyt netin kuona, äidin pikku porvarit, joilla on aikaa laukoa omia totuuksiaan, siinä missä tavallinen PSn kannattaja huolehtii toimeentulostaan.

Opettele vaan sietämään kaikenlaisia kirjoittajia. Niitä aina on. Kyllä se siitä. Tartu toisten virheisiin eikä toisten korviin.

pahinta on, että muutaman kirjoittajan vuoksi meidät muut saatetaan "niputtaa samaan nippuun", ja se saa jotkut kirjoittajat, kuten JKN harkitsemaan kirjoittamisen lopettamista, tai mikä pahinta, kannattamaan muuta puoluetta kuin PS.

[Roope]

2.3. Humanitaarisen maahanmuuttojärjestelmän järkeistäminen

Vanhojen puolueiden muodostamat hallitukset ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet laskemasta
julkissektorin keskeisimmän kolmannen kerroksen menon, eli humanitaarisen maahanmuuton
hintaa. Olemme siksi epävirallisten arvioiden varassa. Perussuomalaisen KHT-tilintarkastaja Pauli
Vahteran laskelmien mukaan yksi työtön pakolainen maksaa elinkaarensa aikana yhteiskunnalle
keskimäärin noin 1 100 000 euroa. Laskelma on varsin uskottava, koska yhden syrjäytyneen
suomalaisen hinnaksi on yleisesti arveltu elinkaarensa ajalta noin miljoona euroa.

Ulkomaalaisten työttömyysaste Suomessa vuonna 2011 oli 24 %, mikä sekin kaunistelee
todellisuutta, koska monet maahanmuuttajat on tilastoitu kokonaan työvoiman ulkopuolelle.
Tärkeämpää on tässäkin kohden seurata työllisyysastetta, joka Tilastokeskuksen mukaan oli
ulkomaista syntyperää olevien 18–64-vuotiaiden osalta 2011 vain 53,3 %. Maahanmuutto on siis
nykyisin järjestelyin hyvin selkeästi ja yksiselitteisesti heikentänyt Suomen taloutta ja
huoltosuhdetta.

Maahanmuutossa kustannuksia aiheuttaa erityisesti niin sanottu humanitaarinen maahanmuutto,
jonka peruslähtökohta on, ettei Suomeen otetun maahanmuuttajan tarvitse hyödyttää
vastaanottavaa maata, vaan maahanpääsyn peruste on oletettu inhimillinen hätä. Suomella on
muutamien muiden maiden tapaan oikeastaan kaksi humanitaarisen maahanmuuton järjestelmää:
olemme yksi maailman 25:stä kiintiöpakolaisia ottavasta maasta, minkä lisäksi otamme myös
turvapaikanhakijoita.

Humanitaarisen maahanmuuton järjestelmä on kokonaisuudessaan hyvin monimutkainen.
Suuremman selkeyden ja huomattavien säästöjen saavuttamiseksi tulisi toinen olemassa olevista
humanitaarisen maahanmuuton järjestelmistä ajaa hallitusti alas, ja keskittyä vain toiseen.
Selkeintä olisi nykymuodossaan hylätä sekava ja vuosittain hyvin erilaisia hakijamääriä tuottava
turvapaikkajärjestelmä. Tämän jälkeen pakolaiskiintiötä voitaisiin halutessa jopa nostaa nykyisestä
750:stä.

Oleellista olisi uudessa järjestelmässä sisällyttää kaikki humanitaarinen maahanmuutto yhteen
kiintiöön, jolloin maahanmuuton määrä saataisiin selkeään hallintaan. Jokainen oleskeluluvan
saanut humanitaarinen maahanmuuttaja tuo perässään noin 4 perheenjäseneksi luokiteltua
henkilöä, joten erityisen tärkeää on, että perheenyhdistämiset tapahtuisivat uudessa
järjestelmässä samassa kiintiössä kuin muukin humanitaarinen maahanmuutto.

Perheenyhdistämisjonossa on tällä hetkellä noin 10 000 hakemusta, mikä on täysin kestämätön
määrä ja vastaa lähes 14:sta vuoden pakolaiskiintiötä.

Samanaikaisesti on luotava toinen täysin erillinen maahanmuuton järjestelmä, jossa maahan pääsy
perustuu hyötyyn. Suomessa on järjenvastaisesti hoettu viidentoista vuoden ajan "me
tarvitsemme maahanmuuttoa", kysymättä lainkaan minkälaista maahanmuuttoa me tarvitsemme.
Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että jos esimerkiksi yrityksemme tarvitsevat työvoimaa, ne
rekrytoivat vain työntekijöitä, joilla on kykyä ja halua suoriutua tarjolla olevista tehtävistä. Suomen
on siksi pikaisesti luotava maahanmuuton pistejärjestelmä, joka huomioi ainakin halukkaan
maahanmuuttajan iän, kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen.

On hyvin vaikea antaa tarkkoja numeroita siitä, kuinka paljon maahanmuuton järkeistämisellä
voidaan säästää, mutta kyseessä ovat suunnattomat summat. Pitkällä aikavälillä tämä on kaikkein
keskeisin uudistus, sillä kaikki ulkomaiset esimerkit osoittavat nykyisen järjestelmän johtavan alati
kasvaviin menoihin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa jo
nykyisellään yhteiskunnalle suuria (todennäköisesti yhteenlaskettuna miljardin luokkaa olevia)
kustannuksia usealla eri tasolla ja menojen kasvupotentiaali on lähes rajaton.

Terhon ryhmän loppuraportti 2013

Raportin mukaan maailmassa on 25 kiintiöpakolaisia vastaanottavaa maata, mutta tässä luvussa ovat ilmeisesti mukana sellaisetkin maat, jotka ottavat pakolaisia vastaan satunnaisesti. Vuosittain tietyn määrän vastaanottavia maita lienee noin puolet tästä eli lähinnä Pohjoismaat, Yhdysvallat ja Australia.

Terhon työryhmä esittää, että turvapaikkajärjestelmä pitäisi ajaa hallitusti alas ja keskittyä kiintiöpakolaisiin. Kaiken humanitaarisen maahanmuuton olisi mahduttava tähän yhteen kiintiöön.

Ymmärrän perusteet, ne ovat hyvät, mutta olen täsmälleen vastakkaista mieltä. Suomen turvapaikkapolitiikkaa voisi helposti kiristää nykyisten sopimusten puitteissa etenkin perheenyhdistämisten osalta, mutta on erittäin vaivalloista ja hidasta yrittää ajaa turvapaikkajärjestelmää kokonaan alas. Se vaatisi kymmenien vuosien yhteistyötä koko Euroopan kesken tai sitten yksipuolista sopimuksista irtisanoutumista. Sen sijaan kiintiöpakolaisten vastaanotto voidaan lopettaa vuodessa, ja järjestelmä olisi ajettu lopullisesti alas viidessä vuodessa.

Mielestäni Suomen pitäisi luopua kiintiöpakolaisjärjestelmästä heti, lyhyellä tähtäimellä kiristää turvapaikkapolitiikka sopimusten edellyttämälle tasolle ja pitkällä tähtäimellä pyrkiä EU-tasolla yhteiseen järjestelmään, jossa turvapaikanhakijat sijoitetaan turvallisiin maihin Euroopan ulkopuolelle. En usko Terhon esittämän kiintiöiden kanssa pelaamisen onnistuvan yhtään nykyistä järjestelmää paremmin, koska länsimaiden ylläpitämä humanitaarinen maahanmuutto on ylipäätään humanitaaristen resurssien käytön kannalta tehotonta ja epärationaalista. Päinvastoin tällaisista pakolaiskiintiöistä ja niiden koon määrittämisestä on pelottavan lyhyt askel turvapaikanhakijakiintiöihin ja niiden laskukaavoihin, joita EU on yhteisen turvapaikkajärjestelmän "pakollisen solidaarisuuden" nimissä tyrkyttänyt.

[EL SID]

tässä kun olen lukenut Terhon ehdottamaa systeemiä työttömyyteen, niin itse asiassa en löydä sieltä mitään yhteistä sen kanssa mitä kerrottiin uutisissa, kun raportti julkaistiin. uutisissahan väitettiin mm. työttömyysturvan poistoa, jos ei ota kaikkea työtä vastaan ja että työttömyysturvan pituutta leikataan jopa viidesosalla. tekstihän kuulu näin:

Kestävyysvaje on paljolti työllisyysvaje, sillä suuri osa kestävyysvajeesta poistuu jos
työttömyysastetta saadaan laskettua ja osallistumisastetta nostettua. Toisin sanoen nykyistä
suurempi osa suomalaisista on saatava mukaan työelämään. Tärkeitä keinoja tämän tavoitteen
saavuttamiseksi ovat erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden palkkaamisen helpottaminen ja
halventaminen sekä työn tarjonnan lisääminen. 
Eräs keskeinen keino nostaa työn tarjontaa on tehdä pienipalkkaisenkin työn tekemisestä nykyistä
kannustavampaa. Työvoiman ulkopuolisen työkykyisen työvoiman päätös työmarkkinoille
osallistumisesta riippuu siitä, mikä on palkkatyöstä käteen jäävän tulon ja erilaisten
sosiaalietuuksien erotus. Tähän voidaan vaikuttaa verotuksella ja sosiaaliturvalla. 1990-luvun
puolivälistä lähtien tehtyjen verouudistusten ansiosta työn tekemisestä on saatu kannustavampaa,
mutta sosiaaliturvalainsäädännön uudistuksilla ei ole juurikaan asiaa edistetty. Nykyjärjestelmässä
tiettyjen tukien määrähän laskee mitä enemmän henkilö saa palkkatuloja, jolloin joissakin
tapauksissa todellinen veroaste voi olla pahimmassa tapauksessa lähes 100 %. Tällaista tilannetta,
jossa työn tai lisätyön vastaanottaminen ei johda selkeään toimeentulon paranemiseen, kutsutaan
tuloloukuksi.
Tuloloukuissa on usein henkilöitä, joiden saamia etuuksia – kuten työmarkkinatukea – tai pieniä
ansiotuloja täydennetään toimeentulotuella sekä asumiskustannuksia yleisellä asumistuella.
Etuuksien päällekkäisyyttä kuvaa hyvin se kuinka noin puolet työmarkkinatukea saavista saa myös
yleistä asumistukea ja noin kolmannes toimeentulotukea. Asumistuen saajista noin 40 prosenttia
saa myös toimeentulotukea.  13
Etuuksien päällekkäisyys johtaa siihen, että tukien pienentyessä kokonaistulot eivät nouse juuri
lainkaan, vaikka ansiotulot kasvaisivat. Olisikin hyvin tärkeää, ettei pätkätöiden tekemisestä
työttömyyden aikana rangaistaisi. Varsinkin suhdanneherkillä aloilla (erityisesti teollisuus ja
rakennusala) olisi siis poistettava soviteltu päiväraha, jotta lyhyidenkin työsuhteiden
vastaanottaminen olisi taloudellisesti järkevää. Tämä vähentäisi myös pimeitä töitä.
Keskeinen ongelma varsinkin pääkaupunkiseudulla on se, että työtä josta maksetaan 1 200-1 300
euroa kuukaudessa, ei juuri kannata ottaa vastaan, sillä Helsingissä asuva työtön voi saada
peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea yhteensä noin 1 100 euroa. Tämän takana on
ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kalliit asumiskustannukset, jolloin iso osa sosiaalietuuksista on
toimeentulo- ja asumistukea.
Ongelmia syntyy ennen kaikkea siitä, että asumiskustannukset otetaan lain mukaan "tarpeellisen
suuruisina" huomioon myös toimeentulotuessa. Mitä kalliimpaa asumista toimeentulotuella
korvataan, sitä suurempi on palkka, jolla työllistyminen on taloudellisesti kannattavaa. Pahempi
ongelma on kuitenkin se, että suhteellisen matalilla palkkatasoilla tai osa-aikatyössä ei palkan
noususta koidu lainkaan taloudellista hyötyä, kun toimeentulotuki vähenee samalla määrällä kuin
nettoansiot kasvavat.
Ongelman lievittämiseksi tulisi valtion noin 450 000 lainoittamasta vuokra-asunnosta nykyistä
selvästi suurempi osa suunnata yleistä asumistukea saaville. Samalla tulisi myös voimakkaasti
lisätä valtion lainoittamaa vuokra-asuntotuotantoa ja harkita tätä varten perustettavaksi uutta
valtio-omisteista yritystä. Näillä toimilla voitaisiin vähitellen pitkällä aikavälillä supistaa
nykyisenkaltaista asumistukea ja lopettaa asumiskustannuksien korvaaminen toimeentulotuesta. 
Asumistukea uudistamalla voitaisiin tehokkaasti hillitä myös kasvukeskuksissa ongelmatasolle
nousseita asumiskustannuksia, sillä asumistuen on tutkitusti todettu nostavan asuntojen vuokria ja
hintoja. Asumiskustannusten nousua hillitsisi luonnollisesti myös kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon voimakas lisääminen.
Työttömyysturvan suhteen Suomeen tulisi luoda Tanskan mallia muistuttava järjestelmä. Mallissa
on kolme puolta. Ensinnäkin irtisanominen on helpompaa. Toisaalta työttömän taloudellinen
asema on turvattu, sillä työttömyyskorvaus on yleensä 60–80 prosenttia palkkatuloista.
Kolmannekseen aktivoimistoimia järjestetään tiheään. Tältä pohjalta Suomeenkin olisi luotava
järjestelmä, jossa kynnys työn tarjoamiseen on matala ja työstä kieltäytymiseen korkea.
Aktivoimistoimiin pitää osallistua tukien loppumisen uhalla, samoin tarjottu työpaikka täytyy
kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen ottaa vastaan, vaikkei kyse olisikaan oman alan
työpaikasta. 
Työttömien aktivoimistoimiin täytyisi osoittaa uuden järjestelmän alkupääomana noin 100
miljoonaa euroa. Kuitenkin malli todennäköisesti maksaisi itsensä takaisin hyvin nopeasti
korkeamman työllisyysasteen muodossa. Jokainen nouseva työllisyysprosentti tuo julkiselle
sektorille noin 400-500 miljoonan euron vuosittaisen hyödyn, josta noin puolet valtiontaloudelle. 14
Lisäksi voidaan pienipalkkaisten työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi muuttaa työantajan
sosiaaliturva- ja eläkemaksut progressiiviseksi. Pienipalkkaisten työntekijöiden sivukulut olisivat
tällöin pienemmät kuin suuripalkkaisten. Tällä olisi työn kysyntää parantava vaikutus sillä
pienipalkkaisen työn kysyntä on huomattavasti suuripalkkaista herkempi työn hinnalle.
Työnantajan eläkemaksujen progressiivisuudessa tulisi myös nykyistä paremmin otettua huomioon
se, että tulojakauman yläpään odotettu elinikä on selvästi korkeampi kuin tulojakauman alapään,
eli suurituloiset ehtivät nauttia eläkkeestä pienituloisia pidempään.

http://www.sampoterho.net/images/Terhonryhma_Loppuraportti.pdf

eikä siinä ole mitään, mitä, pienellä rukkauksella, en allekirjoittaisi.

Onko niin että minua ja monia muita on huijattu? että YLE on vetänyt nenästä? nimittäin, jos ei raportista muuta kohtaa löydy niin en vastusta ainakaan tätä kohtaa.
pitänee pyytää Sampo terholta julkisesti anteeksi moittimista ja epäilemistä, Olin vain Ylen tietojen varassa, enkä lukenut raporttia. Anteeksi.

[Roope]

Erityisenä silmätikkuna ohjelmaluonnoksessa on kehitysyhteistyö, jota vaaditaan käytännössä lakkautettavaksi. Perussuomalaisten resepti onkin, että Suomen köyhiä autetaan ottamalla pois kaikkein köyhimmiltä kehitysmaista. Heikkoja puolustetaan lyömällä vielä heikompia. Harvoin puolue kuitenkaan uskaltaa haastaa isompia ja vahvempia: kapitalismia, markkinavoimia tai työnantajien sanelua.

Kansan Uutiset: Perusthatcheriläiset 26.1.2013

Yksikään kommentoiva toimittaja tai poliitikko ei ole tietääkseni maininnut humanitaariseen maahanmuuttoon ehdotettuja muutoksia.

[Professori]

Onko niin että minua ja monia muita on huijattu? että YLE on vetänyt nenästä?

Nytkö vasta ymmärsit, että kaikenlainen lehdistö on olemassa vain siksi, että se ajaisi taustaryhmänsä asiaa. YLE:n kohdalla tämä on lähinnä maan hallituksen asia; tai ainakin eduskunnan enemmistön.

Toistaiseksi Sampo Terho ja hänen taustajärjestönsä ei kuulu eduskunnan enemmistöön, vaan tilanne on pikemminkin persut vastaan muut. Persujen kannalta asetelma on sikäli  mielenkiintoinen, että aika usein tällaiset vastakkainasettelut tuppaavat pidemmäällä aikavälillä päätymään fifty-fifty-tilanteeseen. Ja juuri tällaiset asialliset kannanotot ovat omiaan viemään tilannetta siihen. Puolueen kannalta valitettavaa on, että Soinin pelisilmä näyttää pettäneen tässä asiassa ja hän pitäytyi puhtaassa populismissa, jonka kautta kannatuksen yläraja lienee siellä kahdenkymmenen prosentin kieppeillä.

[EL SID]

Onko niin että minua ja monia muita on huijattu? että YLE on vetänyt nenästä?

Nytkö vasta ymmärsit, että kaikenlainen lehdistö on olemassa vain siksi, että se ajaisi taustaryhmänsä asiaa. YLE:n kohdalla tämä on lähinnä maan hallituksen asia; tai ainakin eduskunnan enemmistön.

Toistaiseksi Sampo Terho ja hänen taustajärjestönsä ei kuulu eduskunnan enemmistöön, vaan tilanne on pikemminkin persut vastaan muut. Persujen kannalta asetelma on sikäli  mielenkiintoinen, että aika usein tällaiset vastakkainasettelut tuppaavat pidemmäällä aikavälillä päätymään fifty-fifty-tilanteeseen. Ja juuri tällaiset asialliset kannanotot ovat omiaan viemään tilannetta siihen. Puolueen kannalta valitettavaa on, että Soinin pelisilmä näyttää pettäneen tässä asiassa ja hän pitäytyi puhtaassa populismissa, jonka kautta kannatuksen yläraja lienee siellä kahdenkymmenen prosentin kieppeillä.

itseasiassa olen itse ottanut asian puheeksi tuon linkin takaa löytyvästä ketjusta, ja myös varoittanut seurauksista, jos PS ottaa "tanskan mallin" asiakseen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,75710.msg1128417.html#msg1128417

kuuluisi rohkaista pienyrittäjiä laajentamaan  toimintaansa, että voisihan tuota kokeilla.
Asian voisi tehdä niin, että säädettäisiin muutamaksi vuodeksi erikoislaki, jolla taattaisiin Tanskan malli silloin kun pienyrittäjä palkkaisi ensimmäisen ja vaikkapa vielä toisen ulkopuolisen työntekijän. Samalla taattaisiin noille työntekijöille Tanskan mallin mukaan tai ainakin hyvin nopeasti kertyvä ansiosidonnainen.
Jos homma ei seurantajakson aikana toimi, niin unohdetaan koko juttu. Samoin olisi syytä katsoa perään, ettei jokin Retunperän Auratehdas, joka työllistää nyt 15 henkeä, muutu  kahdeksaksi eri yritykseksi, joisa on kaikissa se 2 henkeä töissä.

Sehän on selvää, ettei Persujen kannata ehdottaa tuota asiaa. Se tietää välittömästi SDPläisen ja vasemmistoliiton propagandakoneiston huutomyrskyä, jolla asia jää metelin alle, ja persut kärsivät.

mutta en edes minä ymmärtänyt kuinka räikeästi YLE kykenee valehtelemaan. Olen etsinyt tuota uutispätkää, jotta saisin tietää, kuka sen jutun toimitti jotta voisin lähettää henkilökohtaista palautetta, mutta en ole löytänyt. Saisko vähän apua???

[possu]

Onko niin että minua ja monia muita on huijattu? että YLE on vetänyt nenästä?

Se on sellainen "maan tapa" jolle ei ole tehty vielä mitään. Kaikkosen Antilla on pyyhitty lattiaa jonkun vaalirahoituksen takia mutta verorahoitettu Yle saa levittää kaikkea paskaa joutumatta vastuuseen mistään.

[Suvaitsija]

Onneksi muinaiset suomalaiset olivat avarakatseisempia. Esimerkiksi kansalliseepoksemme Kalevalan myytit kun ovat peräisin niistä kulttuureista, joiden kanssa esi-isät olivat kumpiakin hyödyttäen tekemisissä.

Miten yksisuuntainen kehitysapu on kumpaakin osapuolta hyödyttävää yhteistyötä? Mitä hyötyä MEILLE on kehitysavusta? Lukuunottamatta käpertymistä, sulkeutumista, näivettymistä, solidaarisuutta, taakanjakoa, globaalia vastuuta ja mitä näitä bullshitbingon palasia nyt on. Onko kehitysapu joku edellytys sille, että voimme olla yhteydessä ulkomaille? Vittu nämä demarit on tyhmää sakkia.

[Impivaaranilves]

itseasiassa olen itse ottanut asian puheeksi tuon linkin takaa löytyvästä ketjusta, ja myös varoittanut seurauksista, jos PS ottaa "tanskan mallin" asiakseen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,75710.msg1128417.html#msg1128417

Jotta Suomella olisi varaa Tanskan malliseen korkeaan sosiaaliturvaan, tulisi lopettaa paitsi perinteiset rahakaivot maataloustuki ja pakkoruotsi etuoikeuksineen, myös joitain uusia keksintöjä. Ne kyllä olisi syytä lopettaa muutenkin, valtio on liiaksi velkaantunut eikä tästä selviä.

Minusta kylläkin ansiosidonnaiset tulisi lopettaa kokonaan, miksi hyväpalkkainen tarvitsisi enempää rahaa kuin pienempipalkkainen? Muuttakoon halvempaan asuntoon ja myyköön autonsa.
Samoin valtion järjestämä työ sopinee lähinnä alaikäisille, jotka ei halua mennä kouluun. Kyseessä ehkä prosentin verran ikäluokasta peruskoulun jälkeen. Useampi ei mene, mutta se johtuu siitä että niitä paikkoja ei ole kaikille huolimatta siitä että yhteensä paikkoja on enemmän kuin mitä ikäluokkaa on. Ovat möhlänneet senkin poliitikot ja pahoin.
Muut hankkikoon yksityisiltä markkinoilta töitä tai olkoot hankkimatta.

Tarkoitushakuisia oli muutamat tilastot joita oli laitettu raporttiin. Laitan vielä linkin joka aiemmin oli, jos joku ei ole lukenut niin nopeastihan ton lukasee.
http://www.sampoterho.net/images/Terhonryhma_Loppuraportti.pdf
Lisäksi tilastokeskuksen valheellisen työttömyysluvun käyttäminen ei luo kuvaa tosissaan tehdystä raportista.

Tällä palstalla kait ihan turhaa kommentoida mamupuolta raportista kun erimielisiä ei liene löydy montaa ainakaan rekanneista.

[JNappula]

Minusta kylläkin ansiosidonnaiset tulisi lopettaa kokonaan, miksi hyväpalkkainen tarvitsisi enempää rahaa kuin pienempipalkkainen? Muuttakoon halvempaan asuntoon ja myyköön autonsa.

Hyväpalkkaiset maksavat enemmän tuota työttömyysvakuutusmaksua, se kun määritellään prosentteina tuloista (sekä työntekijän että työnantajan maksamana), eli on reilua että saatavat korvaukset ovat myös suhteessa maksettuihin maksuihin:

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatveroasiat/elakejatyottomyysvakuutusmaksut2013/

Sen sijaan olisi järkevää se että hyväpalkkaiset (ja paljon veroa maksavat) saisivat parempaa terveydenhoitoa ja nopeammin kuin pienituloiset. Maksavathan he enemmän sen rahoituksestakin. Reilua, eikö?

[eräsmiesvaan]

Sen sijaan olisi järkevää se että hyväpalkkaiset (ja paljon veroa maksavat) saisivat parempaa terveydenhoitoa ja nopeammin kuin pienituloiset. Maksavathan he enemmän sen rahoituksestakin. Reilua, eikö?

Näinhän se menee jo nytkin. Eli kenellä on varaa yksityiseen terveydenhoitoon, niin varmaankin sitä sitten käyttää eikä tarvitse jonottaa. Työterveyshoito lienee järjestetty kanssa vain työllisille ja siellä on tyypillisesti yksityinen taho järjestämässä ne palvelut. Julkisen sektorin järjestämän terveydenhoidon lienee silti kuitenkin järkevää turvata kaikille apua tarvitseville oman maan kansalaisille ja sen priorisointi sitten ammattilaisten toimesta ja tulotasoon katsomatta.

Omasta mielestäni esimerkiksi urheilijat joutaisivat kyllä maksaa kalliimpia vakuutusmaksuja kuin muut, koska ovat todennäköisempiä tarvitsemaan enemmän hoitoa vapaaehtoisten harrastuksiensa takia. Jos kanssa ulkomaalaiset haluavat tulla shoppailemaan terveydenhoitoa Suomesta, niin heidäthän pitäisi ohjata jo lähtökohtaisesti yksityisen puolen ammattilaisille.

[JoKaGO]

Sen sijaan olisi järkevää se että hyväpalkkaiset (ja paljon veroa maksavat) saisivat parempaa terveydenhoitoa ja nopeammin kuin pienituloiset. Maksavathan he enemmän sen rahoituksestakin. Reilua, eikö?

Näinhän se menee jo nytkin. Eli kenellä on varaa yksityiseen terveydenhoitoon, niin varmaankin sitä sitten käyttää eikä tarvitse jonottaa. Työterveyshoito lienee järjestetty kanssa vain työllisille ja siellä on tyypillisesti yksityinen taho järjestämässä ne palvelut. Julkisen sektorin järjestämän terveydenhoidon lienee silti kuitenkin järkevää turvata kaikille apua tarvitseville oman maan kansalaisille ja sen priorisointi sitten ammattilaisten toimesta ja tulotasoon katsomatta.

Omasta mielestäni esimerkiksi urheilijat joutaisivat kyllä maksaa kalliimpia vakuutusmaksuja kuin muut, koska ovat todennäköisempiä tarvitsemaan enemmän hoitoa vapaaehtoisten harrastuksiensa takia. Jos kanssa ulkomaalaiset haluavat tulla shoppailemaan terveydenhoitoa Suomesta, niin heidäthän pitäisi ohjata jo lähtökohtaisesti yksityisen puolen ammattilaisille.

Ongelma onkin se, että julkinen terveydenhuolto ei toimi. Niinpä hoitoonpääsy kestää ja siksi ne "rikkaat" sitten käyttävät yksityistä tarveydenhuoltoa. Eikä vain rikkaat, vaan suurin osa suomalaisista palkollisista kuuluu johonkin sairauskassaan tai järjestetyn työterveyshuollon piiriin. Suuripalkkaiset maksavat suuria veroja, jotta meillä olisi täysin toimimaton terveydenhuolto.

Eikö mielestäsi urheilijat maksa enemmän kuin muut? Jokainen, joka kilpaurheilee, tarvitsee lisenssin, johon sisältyy mm. vakuutusmaksu. Sen suuruus riippuu urheilulajin "vaarallisuudesta" eli kyseisestä lajista saatujen vammojen hoitokustannuksista. Esim. jalkapallo on tällä mittapuulla vaarallisempi laji kuin jääkiekko 

Kylläpäs tänään meneekin off-topicin puolelle 

[Micke90]

Kaikkein tehokkain tapa ehkäistä köyhyyttä kehityismaissa on jakaa mustille miehille riittävästi kortsuja sekä purkaa kaupankäynnin esteitä.