2013-01-15 IL: Tätä on vuokra-asuminen tulevaisuudessa

[multa tulille]

Arkkitehtikoulut on vähän sellainen paikka, jossa kouluun sisäänpääsyn jälkeen jalat helposti irtautuvat elävästä todellisuudesta  ja jos eivät muuten irtaudu, niin jotkut opettajat saattaa irrottaa. Voi vaatia aika lailla luonteen lujuutta ja omanarvontuntoa, ettei moiseen lähde mukaan. Opetukseen kuuluu erilaisten kummallisuuksien tutkiminen ja opiskelijoiden niihin yllyttäminen. Vaikka tämän aihepiirin kaltaisia sormiharjoituksia siellä opiskelijoilla teetätetäänkin ja erilaisilla monikulttuurisuusfantasioilla pyritään niitä maustamaan, aika harvaan se tauti tarttuu pysyvästi. Vanhan sanonnan mukaan arkkinikkarit jakautuvat viiteen eri ryhmään:
1.    Ne  jotka suunnittelevat
2.     Ne jotka ovat  suunnitelleet  ja joista tulee suunnitteluttajia ja rakennuttajia
3.    Ne joista tulee alan opettajia (ja ovat ehkä jotain suunnitelleetkiin)
4.    Ne jotka "tutkivat " ja kriitikoivat " alaa  mutta harvemmin mitään oikeasti tehneet
5.     Ne jotka  suojelevat  (eli se museoviraston poppoo)

1. ja 2.  ryhmässä ei kovin pitkälle pärjää jalat ilmassa, siitä pitää muu yhteiskunta huolen
3. ja 4. ryhmässä  voi tietyissä hommissa olla vähän jalat ilmassakin, jos paikka on riittävän vaaraton eikä aiheuta todellista vaaraa ympäröivään yhteiskuntaan.
5.  ryhmässä pärjääminen suorastaan edellyttää jalkojen olevan tukevasti ilmassa ja näkökyvynkin olevan huomattavasti kaventunut  ( ns.  kyklooppinen  näkäkyky). Ryhmän tulevaisuudennäkymät ovat ehkä uhanalaiset, koska  yhteiskunnan rahojen loppuminen saattaa iskeä em ryhmään kuin rutto ja teloittaja voimansa yhdistäen.

[Lalli IsoTalo]

Jos tuleviin arkkitehteihin on uskomista, tulevaisuuden vuokrataloissa on paljon yhteistä tilaa sisällä ja ulkona.

Yhteissaunat palaavat ja rinnalle tulee yhteiskeittiöitä. STT

Oikeus yksityisyyteen ja omaan jääkaappiin on sivistyksemme kulmakiviä.

Idea yhteiskeittiöistä on post-neuvostoliittolaista ongelmajätettä, jonka tarkoitus on kääntää kelloa aikaan, jolloin koko heimo asui samassa luolassa (siis tämän Big Brother -ohjelman tyyliin).

Paitsi että nyt vihollisheimot asuisivat samassa luolassa.

Hohhoijaa.

[Outo olio]

Eikös jollakulla täällä ollut allekirjoituksena lainaus sanomalehdestä jossa maahanmuuttaja sanoi jotain tähän tyyliin että "ei ole hyvä jos talossa asuu vain maahanmuuttajia, siitä seuraa kaaos"? Tuli vaan mieleen.

[maltti on valttia]

Eikös jollakulla täällä ollut allekirjoituksena lainaus sanomalehdestä jossa maahanmuuttaja sanoi jotain tähän tyyliin että "ei ole hyvä jos talossa asuu vain maahanmuuttajia, siitä seuraa kaaos"? Tuli vaan mieleen.

Mitenkäs se rajan ylitys tuolla tavoin ihmistä muuttaa? Nyt ymmärrän miksi rajat pitäisi poistaa.

[elukka]

upea kommuuni. Toivottavasti somalit ja rommaanit, jotka tulevat naapureiksi, eivät luovu kulttuuristaan ja "kansanhuveistaan". Muutoin olisi tylsä taloyhtiö!

[Phantasticum]

Oliko nyt siis kyse vuodesta 2049, jolloin Aran kehittämisarkkitehti Seppo Valliuksen mukaan monikulttuuristuminen voi nostaa naapurihengen uuteen kukoistukseen...? Heh sanon minä. Tälle ennustukselle taitaa käydä samoin kuin sille kaukonäköiselle ennustajalle, joka 1980-luvulla ennakoi, ettei kukaan halua eikä tarvitse henkilökohtaista tietokonetta (PC) kotona.

[Arvoton]

Kokemuksesta tiedän, että jo kerrostaloissa Suomessa asuu ihmisiä, joiden ei niissä pitäisi asua. Kerrostalot eivät ole kenenkään omia, henkilökohtaisia taloja. Ei edes silloin, jos perheessä on monta lahjakasta, mutta herkkää lasta.

Yhteisöllisyys lähtee about siitä, että muistaa talossa asuvan myös muita ihmisiä ja että heillä on samat oikeudet kuin itsellä. Samoin velvollisuudet.

Ihannetilanne olisi, että omakotitaloissa ja mummonmökeissä asuisivat yksilöt ja kerrostaloissa he, jotka tuntevat olevansa osa ihmiskuntaa. Vielä se on kaukana. Useimmiten perseaukisimmat tuppaavat olemaan yksilöitä tai "lahjakkuuksia".

Se Skanskan ja Ikean uusi asuntoidea kuulostaa ketjun aiheen tapaiselta ratkaisulta. Lupaavat omistuskämppiä lähes puolet halvemmalla kuin vastaavat muut uudet asunnot. Ne tulevat olemaan suht' riisuttuja. Kuulema niissä ei esim. ole omaa saunaa (jota mä en ole ikinä tajunnut).

[ämpee]

Kommunalka ei KOSKAAN tule olemaan KENENKÄÄN vapaaehtoinen valinta.

Kyseistä asumismuotoa aikanaan Moskovassa kokeilleena voin todistaa asian olevan juuri näin.

Tuolla jossain aikaisemmin oli maininta henkilökemioista, mutta asiaan läheltä perehtyneenä voin vakuuttaa, että aina kun kemia saapuu mihin tahansa yhteisöön, joka ei tee leipäänsä tällä kemialla, on luvassa sen kokoisia vaikeuksia, että ne eivät enää koskaan mahdu tuon yhteisön tiloista poistumaan, yhteisö poistuu ensin.

Mikäli tämä kommunalka kaikesta negatiivisesta mainonnasta huolimatta olisi hyvä ajatus, niin sitä ei tarvitsisi keksiä uudelleen, vaan meillä kaiken aikaa olisi näitä toimivia kommunalkoja, mutta kun ei ole, niin vahvempaa todistusta sen toimimattomuudesta ei tarvita.

[junakohtaus]

Komppaan Arvotonta. Aivan liian moni sellainen jonka pitäisi oikeastaan asua ulkosaaristossa omalla luodollaan asuu muiden vaivoina kerrostaloissa. Toinen puoli heistä on sellaisia, joiden mielestä omassa kodissaan saa olla täsmälleen miten tahtoo, esimerkiksi poraten reikiä seinään keskellä yötä, ja toinen puoli katsoo omaavansa valtuutuksen vahtia että muu talo elää oikein.

[ämpee]

Oliko nyt siis kyse vuodesta 2049, jolloin Aran kehittämisarkkitehti Seppo Valliuksen mukaan monikulttuuristuminen voi nostaa naapurihengen uuteen kukoistukseen...?

Kannattaa tarkistaa herra Valliuksen ikä, sillä on perin helppoa antaa sellaisia ennustuksia, joiden vaikutuksista ei itse "pääse" nauttimaan, eikä vastuutakaan voida enää perätä.

[Nuivanlinna]

Ilman maahanmuuttoa Helsinkikään ei kasvaisi. Asuntopula ratkeaa kun hana pannaan kiinni ja vuokrat säännöstellään. Asumiskulujen laskeminen pumppaa rahaa talouteen.

Onko tehty laskelmaa kuinka paljon maahanmuutto on lisännyt pk-seudun asumiskustannuksia? Itse uskon sen vivuttaneen hintoja ylös.

[asaura]

Se lisää kysyntää, mikä lisää hintaa. Sille löytyy loputtomasti rahaa kunnan kassasta, mikä lisää hintaa. Se ajaa VH-perheen pois jaloista, mikä lisää hintaa toisaalla, siis kalliimmassa kaupunginosassa.

[Luotsi]

Kommunalka ei KOSKAAN tule olemaan KENENKÄÄN vapaaehtoinen valinta.

Kyseistä asumismuotoa aikanaan Moskovassa kokeilleena voin todistaa asian olevan juuri näin.

Tuolla jossain aikaisemmin oli maininta henkilökemioista, mutta asiaan läheltä perehtyneenä voin vakuuttaa, että aina kun kemia saapuu mihin tahansa yhteisöön, joka ei tee leipäänsä tällä kemialla, on luvassa sen kokoisia vaikeuksia, että ne eivät enää koskaan mahdu tuon yhteisön tiloista poistumaan, yhteisö poistuu ensin.

Mikäli tämä kommunalka kaikesta negatiivisesta mainonnasta huolimatta olisi hyvä ajatus, niin sitä ei tarvitsisi keksiä uudelleen, vaan meillä kaiken aikaa olisi näitä toimivia kommunalkoja, mutta kun ei ole, niin vahvempaa todistusta sen toimimattomuudesta ei tarvita.

Näinpä juuri ja ko asumismuoto tulee euvosto-Suomessa leviämään vain samalla keinolla kuin Neuvostoliitossakin. Josta tietty vähemmistö märkiä uniaan näkee...

[l'uomo normale]

Soluasunnossa kukaan ei siivoa jälkiään.

Riippu tuurista (ja sietokyvystä). Minun naapurieni siisteys osakuntien soluissa riitti ihan hyvin parikymppiselle pojalle ja päinvastoin. Ei kukaan tullut valittamaan, vaan se siisteysintoisempi siivosi enemmän.

[Lalli IsoTalo]

Malminkartanossa asuin solukaksiossa, jossa oli iso yhteinen tila (olohuone/keittiö), jota kumpikaan asukas ei juurikaan käyttänyt (molemmat halusivat maindata omia bisneksiään), ja kaksi koirankoppia, jossa ei saanut kunnolla auki edes vuodesohvaa. Se oli sitä yhteisöllisyyttä.

[siviilitarkkailija]

http://www.hs.fi/kaupunki/Nuoret+pakenivat+kirvesriehujaa+parvekkeelta+Helsingiss%C3%A4+/a1305639775190?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=14cc0de174538d7240eab76bb5841195

Mies riehui kirveen kanssa Helsingin Tapanilassa sijaitsevassa opiskelija-asunnossa lauantaina. Mies raivostui naapuriasunnossaan vietetyistä illanistujaisista.

"Olin kaverillani kylässä ja seisoskelimme käytävässä. Siihen tuli noin 25-vuotias tyyppi, joka ensin jutteli kanssamme vähän, mutta kävi yhtäkkiä kaverini kimppuun ja alkoi lyödä. Lähdin tilanteesta pois ja pakenimme kaverini kanssa toisen kerroksen parvekkeelle, josta hyppäsimme alas", paikalla ollut silminnäkijä kertoo.

Hänen mukaansa silmittömästi suuttunut mies haki tämän jälkeen asunnostaan kirveen, jolla alkoi hakata illanistujaishuoneiston ovea rikki. Paikalle hälytettiin poliisi, joka saapui usean partion voimin. Riehuja kuitenkin ehti paeta ennen poliisien tuloa.

Varmaan kantasuomalainen riehuja. Tyypillistä suomalaista käytöstä. Kirvesmiesopiskelija...

[Luotsi]

Soluasunnossa kukaan ei siivoa jälkiään.

Riippu tuurista (ja sietokyvystä). Minun naapurieni siisteys osakuntien soluissa riitti ihan hyvin parikymppiselle pojalle ja päinvastoin. Ei kukaan tullut valittamaan, vaan se siisteysintoisempi siivosi enemmän.

Vastaava (luku)vuoden kokemus itsellänikin. Ihan ok homma toimi ja hauskaakin oli, yksi kämppis kiroili lähdettyäni "miten sä voit lähteä?" ja yhteyksiä tuli pidettyä jälkeenkin päin. Mutta aika aikaansa kutakin.

[oinas]

En voi millään ymmärtää, miksi nämä arvon arkkitehdit ja muut maailmanparantajat yrittävät toimia ihmisluontoa vastaan. Ei tuollainen kommuuniasuminen voi toimia kuin korkeintaan samanhenkisissä yhteisöissä. Ihminen on luonnostaan reviiritietoinen, se on geeneissä, eikä sitä noin vain muuteta.

Olen ollut vuosia mukana yhdistyksessä, joka toimii kokonaan talkooperiaatteella.  Se on niin nähty, että yhdet ja samat ne siellä aina puurtavat ja loput ovat vapaamatkustajia. Näin kävisi myös kommuuniasumisessa yhteisten tilojen siivouksen kanssa. Entä perunoiden ja vihannesten kasvatus? Kuka kylväisi siemenet? Kuka huolehtisi kastelusta, kitkemisestä ja sadonkorjuusta? Uskon, että syömämiehiä sen sijaan löytyisi. Ihmetellä täytyy, miten aikuisille ihmisille voi realismi olla näin vieras käsite?

[Miniluv]

Ilmeisesti jossain päin maata on joku Todellisuudesta Irtaantumisen Akatemia - ei nyky-Suomen tutkijoiden, asiantuntijoiden, poliitikkojen, visionäärien ja virkamiesten kannanottoja voi muutoin enää ymmärtää.

Todellisuus on älykkäille suunnittelijoille yksinkertaisesti liian rajoittavaa.

[Embo]

Nämä suunnittelijat ja visioijat eivät ymmärrä, etteivät vuokra-asujat kuulu heidän viiteryhmäänsä. Tällaista jälkeä syntyy, kun toimitaan harhaisen ihmiskuvan perusteella. Ihmiset eivät ole todellakaan samanlaisia kaikkialla.

Asuin aikoinani Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa kuusi vuotta. Alue oli hyvä, suurin osa asukkasta ei, ja trendi vain paheni. Lisäksi asukkailla tuppasi olemaan ystäviä ja seurustelukumppaneita, kuten ihmisillä yleensä. Sellaisia ystäviä, jotka tulevat keskellä yötä alaovesta läpi rappurallilla, jos Reiska ei herää huuteluun. Sellaisia afrikansarvelaisia, jotka pysäköivät mistään piittaamatta tukkien pelastustien, vaikka vierasparkki on 20 metrin päässä, eivätkä ymmärrä ystävällistä pyyntöä eivätkä uhkailua (sarvelaisen naisystävä saatiin muuten tämän vuoksi häädettyä, mistä olen ihan tyytyväinen, sillä samalla katosi paljon muutakin ongelmanuorisoa nurkista luuhaamasta). Ruoskan kanssa riehuvia afroja, joita taltuttamaan tuli poliiseja mellakkakilpien kerä. Juoppomutseja. Rengaskauppoja hierovia romaneja. McDonalds-jätteitä piha täynnä. Rauhallisia jaksoja, joiden jälkeen taas tapahtui jotain paskaa joko jonkun asukkaan tai tämän tuttavan toimesta ja suorittamana. Ja niin edelleen. Kaikkea en edes kerro.

Yhteistilat - no, saunaan väännettiin tortut säännöllisesti. Yhteinen kerhotila jätettiin Eid-juhlan jälkeen karmeaan kuntoon, vaikka käytön ehtona oli, että tila siivotaan (mm. tästä alkoi minun nuivistumiseni). Hissin kattoon polteltiin sytkärillä kuvioita. Roskakatokseen dumpattiin kodinkoneita ja sänkyjä ja elektroniikkaa. Pesutuvassa oli kuulemma jatkuvia aikakäsityksen hahmotusvaikeuksia.

Tottakai kaikki tällainen lisää yhteisöllisyyttä. Me normotavikset nimittäin liittoiduimme ongelmaväestöä vastaan (ja meihin kuului sekä kantiksia että mamuja, kas näin toimii monikulttuuri), ja saimme pahimmat siat häädettyä sekä sääntöjä kiristettyä, esimerkiksi siten, ettei kerhotilaa saanut enää käyttää uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tätä yritti kyllä yksi suvakkitoimittaja vastustaa, mutta todellisuuden rautanyrkki avasi hänenkin silmänsä ammolleen, ja kukkahatun seppele nuupahti. Kuitenkin ilo ongelmaväestön häätämisestä oli lyhytaikainen, sillä asujaimiston suuri vaihtuvuus toi aina uusia häiriköitä tilalle.

Onneksi älysin muuttaa pois. Mutta dream on, you fools.

[siviilitarkkailija]

Kyseinen visiointi ei ole pelkästään huonoa tai typerää. Esim vanheneva väestö voi kiinnostua asunnosta jonka alakerrassa toimii yhteisöravintolapalveluyrittäjä. Kommarisontaa lutkuttava häpeäyliopistoproffa nyt ei ymmärrä mistään yhteisöasumisen ongelmista mitään, mutta se ei poista mahdollisuutta vaikkapa tiukan valikoivasti toteutetun yhteisöasumisen mahdollisuuksia.

Esim Amerikassa (mistä idea lienee peräisin) on vuokra-asuntoja joihin päästäkseen pitää olla valmis hyvin tiukkaan ja selektiiviseen kuulusteluun ja sopimusneuvotteluun. Jotta yhteisöasuminen toimii, niin asuntoon ei tosiaan tulla kuten sosialistipellen luukkuun Helsingissa tai Hoasin kämppään kumminkaimankutsumana. Asuntoon hakija käy selittämässä ja esittäytymässä asuntoyhteisön edustajille jotka päättävät ilman valitusoikeutta onko tulija sopiva ja ulosheitto järjestyshäiriön seurauksena on hyvin todellinen vaihtoehto.

Vastapainona on asiallinen ja palveleva yhteisöasunto jossa ihmiset osaavat käyttäytyä sosiaalisesti ja velvollisuudentuntoisesti. Minusta esim vanhenevan suomalaisväestön  sosiaalisiin ja muihin asuntotarpeisiin voisi hyvinkin sopia yhteisöasuminen jossa vaikkapa alakerran ravintolayrittäjä pyörittäisi asunntolaruokalaa. Yhteisön tulijoiden kanssa sovitaan ja valvotaan että vaikkapa vihervasemmistolaisia roskaväen edustajia tanssiorkestereineen ei päästetä pilaamaan asumisen arvoa ja viihtyvyyttä.

Eräs kaikkein hienoin esimerkki on amerikasta jossa on asuntoalue ilman ensimmäistäkään juristia. Alueen hallinnosta päättävä ryhmä halusi juristeista vapaapata aumista (mulkkuja ja vittumaisia ihmisiä) mistä suivaantuneena juristi tietysti haastoi oikeuteen syrjinnästä ja hävisi. Juristit ei ole erityistä suojelua tarvitseva ryhmä ja asuntoalueen asukkaat pääsivät nauttimaan tasavertaisen ja juridiikasta vapaan olemisen ilosta. Suomessa vastaava klasuuli olisi aivan ehdottomasti kunnallisen tai kaupungin omistaman osakkeen estäminen asunto-osakeyhtiöstä. Mikäli meillä on hyvä asuntosakeyhtiö niin kaupunki päästessään asuntoihin kiinni, tulee ja sijoittaa jonkun sosiaalitapauksen vihervasemmistolaisen mokupolitiikan spyrkimysten mukaan pilaamaan hyvivoivien ihmisten onnea.

Eli ilman valikointia tapahtuva asuntosakeyhtiön tai vuokrakohteen asukkaiden löytyminen johtaa aina ja kaikissa oloissa ongelmiin.

[Aallokko]

Ruoskan kanssa riehuvia afroja, joita taltuttamaan tuli poliiseja mellakkakilpien kerä.

Reipas mamu on siinä vain samaistunut rooliinsa, jonka olemme hänelle antaneet. Työnteosta vapautettuja herrakansojahan tänne otetaan ja suomalaisten osana on olla palvelijoita, orjia. Paha poliisi ei tätä näemmä ymmärtänyt.

[junakohtaus]

Meillä on yhtiöjärjestyksessä pykälä, jonka mukaan samalla omistajalla voi olla korkeintaan kolmen huoneiston osakkeet. Rakentamisaikaan 1925 talo tehtiin duunarien asunnoiksi ja siihen (-kin) aikaan asuntokeinottelu oli aika iso ongelma vähävaraisen väen elämässä ja sitä sitten torpattiin näin.  En nyt muista onko kaupungin asuntohankinnalla enemmän kuin yksi kämppä talossa, mutta kolmeenkin asti tavallinen omistustalo kestää ihan hyvin.

[Embo]

Meillä on yhtiöjärjestyksessä pykälä, jonka mukaan samalla omistajalla voi olla korkeintaan kolmen huoneiston osakkeet. Rakentamisaikaan 1925 talo tehtiin duunarien asunnoiksi ja siihen (-kin) aikaan asuntokeinottelu oli aika iso ongelma vähävaraisen väen elämässä ja sitä sitten torpattiin näin. 

Nykyisessä kaupungissani taas on tehtaan duunareilleen 50-luvulla rakennettama suuri vuokratalo, joka myytiin joskus kokonaisuudessaan. Sen osti eräs sijoittaja, joka remontoi kaikki asunnot samaan kuosiin (paljousalennuksia, nääs), ja nyt muutamaa vuosikymmentä myöhemmin myyskentelee talosta aina yhden asunnon silloin, toisen tällöin.

[CaptainNuiva]

Jos tuleviin arkkitehteihin on uskomista, tulevaisuuden vuokrataloissa on paljon yhteistä tilaa sisällä ja ulkona.

Yhteissaunat palaavat ja rinnalle tulee yhteiskeittiöitä. Ruoan raaka-aineita kasvaa talon pihalla, seinällä, parvekkeilla ja katolla.

Lähiruoan ja yhteisöllisyyden lisäksi arkkitehtiopiskelijat korostivat talojen ja asuntojen muunneltavuutta, kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara haastoi heidät pohtimaan vuokra-asumista 2049. Konkreettisena suunnittelukohteena oli tyhjenevä teollisuusalue Lahdesta.

Kansainvälisen kilpailun parhaana palkittiin tiistaina Mikki Ristola Aalto-yliopistosta.

Lisäneliöitä läheltä
Palkintolautakunnan puheenjohtaja, kehittämisarkkitehti Seppo Vallius Ara:sta hämmästelee ehdotusten määrää, liki 150:tä. Samoja ihanteita vaalitaan ympäri maailmaa. Jopa kehitysmaitten nuoret suunnittelijat haluavat edistää lähiruokaa ja -energiaa.

Vallius kiittää opiskelijoitten paneutuneen siihen, miten vuokra-asuntokortteli eläisi Suomessakin ympäri vuoden. Puolilämpimän tilan tarjoaisi esimerkiksi kerrostalon sisäpiha, jonka lasikate saadaan kesäksi sivuun.

Muunneltavuus on tärkeää, jotta seinänaapureiksi sopivat "sinkkunainen ja seitsenlapsinen suurperhe", kuten kilpailun kakkonen Joakim Breitenstein Aalto-yliopistosta ilmaisee.

Yksi ratkaisu on asuntojen väliin jätettävä tila, josta saa erillisen asunnon, naapurien yhteistilan tai laajentamisvaraa viereisille huoneistoille. Mikki Ristola laajentaisi asuntoja monitoimikuutiolla, joka kiinnitetään julkisivuun.

Joustavuus koskisi myös asuntoa tavalla, jota ei ole Suomessa kokeiltu. Ristola laittaisi vuokralle tyhjää raakatilaa. Vuokralainen valitsisi budjettiinsa sopivan märkätila- ja keittiöpaketin. Halvimmalla hän pääsisi käyttämällä rakennusten yhteisiä pesu- ja keittotiloja.

Seppo Vallius korostaa suunnittelun vain mahdollistavan yhteisöllisyyden. Sen synty vaatii asukkaitten yhteistä kemiaa.

- Monikulttuuristuminen voi nostaa naapurihengen uuteen kukoistukseen, ennakoi Vallius.

STT

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2013011516557062_an.shtml

Jaah....Täytyypä mutustella oivalluksia hiukka.
Juu...Hieno idis tuo sisäpihan sivuun siirrettävä lasikate ja kunhan lumikuorma on sen ensin murskannut niin
sivuun siirtäminen voidaan tehdä vaikka sirpale kerrallaan.

Yhteissaunat palaavat,kyllä.

Yhteiskeittiössä ei parin päivän jälkeen käy enää kukaan sen monikulttiin kuuluvan siivottomuuden takia ja varsinkin riitojen
vuoksi kun lähes kaikilla olisi tarve kokata samoihin aikoihin.

Yhteissä tiloissa sapuskan kasvattaminen loppuu ensimmäisen yrityksen jälkeen kun selviää että
monikulttiin kuuluu se että naapuri vie kysymättä ja toistuvasti kasvatuksen tulokset...Ja jokunen jopa pahasti saattaa pettyä kun huomaa että eksoottinen hedelmä ei kasvakkaan talon seinällä taikka katolla ja ei varsinkaan talvella.
Pihallakaan se tahdo kukoistaa, ei varsinkaan sen jälkeen kun lasikatto lumikuormineen on murskannut kituvan taimen.

Suunnitelija ei ole myöskään huomioinut että monikulttuurisessa talossa valitaan keittiö ja märkätilapaketti vaikka budjettia siihen ei olisi lainkaan.

Talon julkisivuun kiinnitettävät monitoimikuutiot olisivat varmasti hauskoja.
Varsinkin pelastuslaitoksella jaksettaisiin taatusti ihastella monikulttitalon pelastussuunitelmien haasteellisuutta.

Onhan se hienoa että nuorilla on ideoita, niin pitääkin mutta kun mukaan sujautetaan monikultti niin näköjään aina ja poikkeuksetta kuuluu jättää aivot narikkaan, asiassa kuin asiassa koska muutoin rasismi

[Micke90]

Ja kirsikkana kakussa:

- Monikulttuuristuminen voi nostaa naapurihengen uuteen kukoistukseen, ennakoi Vallius.

Missä sairaassa mielikuvitusmaailmassa nämä ihmiset oikein elävät?

No, haihatelmaa tuo kirjoitus on joka tapauksessa. Epäilen, etteivät edes nämä nuoret arkkitehtiopiskelijat halua asua näin.

[törö]

- Monikulttuuristuminen voi nostaa naapurihengen uuteen kukoistukseen, ennakoi Vallius.

Missä sairaassa mielikuvitusmaailmassa nämä ihmiset oikein elävät?

Naapuruston muodostamat kodinturvajoukotkin ovat yhteisöllisyyttä.

[Tabula Rasa]

Pihtiputaan mummokin näki yhteisöllisyyttä tässä eräänä päivänä:D

[Micke90]

- Monikulttuuristuminen voi nostaa naapurihengen uuteen kukoistukseen, ennakoi Vallius.

Missä sairaassa mielikuvitusmaailmassa nämä ihmiset oikein elävät?

Naapuruston muodostamat kodinturvajoukotkin ovat yhteisöllisyyttä.

Ja kukas niitä kannattaa?

[Sunt Lacrimae]

Minä olen asunut HOAS:n kämpässä yhteisvessoine- ja keittiöineen ja se oli sen verran järkyttävä kokemus, että en voi suositella ellei naapureitaan voi itse valikoida etukäteen. Näiden arkkitehtiopiskelijoiden visio kuulostaa joltain häiriintyneeltä ajatelmalta yhteiskuntaan, jossa kämppien hinnat ovat aivan pilvissä ja esimerkiksi alle keskipalkan tienaavalla duunarilla ei olisi enää mahdollisuuksia inhimilliseen asumiseen.

Suunta on siis aivan väärä kun ennemmin pitäisi laskea kämppien hintoja verotukseen vaikuttamalla, muuttamalla asuntotuotannon rakennetta ja ottamalla uutta maata rakennuskäyttöön. Ei niin, että täysin oma kämppä olisi tulevaisuudessa jonkinlainen luksushyödyke.

Mä kai täällä pahin hippi olen, mutta ikinä en ole hiffannut mitä tolla yhteisöllisyydellä edes tarkoitetaan, puhumattakaan että haetaan. Mikä ihmeen tavoite se sellainen on, että kaikkien pitää pitää kaikista?

Yhteisöllisyys on nollasana, jota tungetaan joka väliin asiasta riippumatta kun halutaan kuulostaa vakuuttavalta ja pehmeitä arvoja kannattavalta, oli sitten kyseessä arkkitehtuuri, politiikka, kasvatus tai vaikka työhyvinvointi.

Minä en halua, että minut pakotetaan yhteisölliseksi sellaisten ihmisten kanssa, joista en pidä. Hyvin yksinkertaista.