Kehitysavun oikea taso?

[Oami]

Ei se nyt mitään "kusemista" ole. Jos sellaista tilannetta ei saavuteta etteikö Suomella olisi velkaa, niin sitten ei tule sellaista tilannetta että kannattaisin kehitysapua. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Investoinnit toki voivat ollakin hyvä juttu. Kehitysavulla tarkoitan nimenomaan vastikkeetonta tukea.

Aika harva länsimaa on ollut koskaan täysin velaton. Vaatimus velattomuudesta olisi sama kuin kehitysavun lakkauttaminen.

Nykytilanteessa se todellakin olisi sama. Entä sitten?

[tarhuri]

Jep, ensin kaikki pois ja odotetaan niin kauan, että kaikenlainen loisiva kehitysapu - veivailu kuolee pois.  Sitten myöhemmin tutkitaan tilannetta kiihkottomasti ja harkitaan apua uudestaan.  Pidetään samalla käsitteet kehitysapu ja katastrofiapu erillään, tarvittaessa kutistetaan Punaista Ristiä.

[gloaming]

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Tyyppiesimerkki päättelyvirheestä "ei seuraa" (non sequitur).

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista.

Nyt sitten konkretiaa näihin maalailuihin. Oletetaan, että Suomi leikkaa kehitysapurahoituksen vaikka puoleen (eli säästää noin puoli miljardia euroa). Mitä mielestäsi tällöin tapahtuu eli mitä "paitsiosi" käytännössä tarkoittaa?

Sinänsä demonstroit yllä kiitettävästi kehitysapupolitiikan luonteen aneena* ja anekauppana*, kiitos tästä. Toki tämä on ollut pitkään selvää jo naurettavan bkt%-huutokaupankin perusteella.

*) http://hommaforum.org/index.php/topic,25882.msg1193583.html#msg1193583

"Solidaarisuus" tarkoittaa olennaisesti vain rahan ja vastaavien resurssien siirtämistä sellaisille tahoille, jotka eivät ole milläänlailla kyseisten resurssien tuottamiseen osallistuneet, eli ts. eivät ole ansainneet kyseistä resurssia. Parempi sana olisi almu. Antajan kannalta nykyisessä ilmapiirissä, jossa '68 poliittinen korrektius vaatii nuolemaan kehitysmaiden ja erilaisten (muiden valta-) "vähemmistöjen" persettä, kyseessä on olennaisesti ane.

Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa oleven tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Mitä ihmeen "valtavirtaa"? Jos asetaan kysymys, että Suomi maksaa kehityshteistyökuluina vuosittain yli miljardi ja suoraan tai välillisesti ilmastoaneina ainakin toisen mokoman ja ehdotetaan, että näistä leikataan puolet ja korjataan kyseisellä rahalla vaikka tiestöä, mitä luulisit enemmistön vastaavan? Ainoastaan joku latte-vyöhykkeen kaupunkilaishipsteri on valmis antamaan ko. (toisten ihmisten) rahat vastikkeetta kolmansille osapuolille. Herää nyt todellisuuteen.

Edelleen toistan: jos useampi olisi kanssasi samaa mieltä, meillä olisi enemmän hommalaisia kansanedustajia.

En näe yhteyttä. Keitä muuten ovat "hommalaiset kansanedustajat"? Kuinka monta sellaista ehdokasta oli viime eduskuntavaaleissa?

Mitä tulee viranoamaispäätösten valituskelpoisuuteen, niin antamasi esimerkit eivät osu maaliin. Kaikissa mainitsemissasi tilanteissa (esteellisyys ja valmistelu), lopulliseen asiaratkaisuun saa kyllä hakea muutosta, vaikka kesken prosessin muutosta ei erikseen aina saisikaan hakea. Jos luet perustuslain 21 §:n niin huomaat, että valitusmahdollisuus on Suomessa jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka toimii oikeusturvan takeena. Kyse ei ole minun mielipiteestäni vaan osa valtiosääntöä.

Kuten sanottu, ainoastaan valituskelpoisiin päätöksiin voi hakea muutosta. Toisin kuin väität, kyseessä ei ole universaali asia, toki pääsääntöinen kuitenkin. Valmistelu muuten vaikuttaa aivan ratkaisevasti, mitä päätöksiä ylipäätään tehdään, eli mihin osaan "päätösavaruutta" rajoitutaan. Tämä nyt ei ole mikään ihmeellinen asia. Pikakäännytys (todetaan, että tuli turvallisesta maasta, hakemuksen ilmeinen perusteettomuus ja siinä se) on tietty ilmeinen sovelluskohde. Muutoin turvapaikanhakujärjestelmässä (jos tällaista historialliselta kontekstiltaan (holokausti) vanhentunutta/muuttunutta juridista järjestelmää nyt ylipäätään halutaan ylläpitää) valitusoikeus on tietty paikallaan ja pikemminkin lisää resursseja pitäisi osoittaa valitusmenettelyyn, jotta ne 95-97.5% hakijoista, joilla ei ole syytä (henkilökohtainen vaino) varsinaiseen turvapaikkaan voidaan palauttaa lähtökehitysmaahansa mahdollisimman pikaisesti ja siten minimoida "siteiden" (oleskelulupaa puoltava argumentti) syntymisen mahdollisuus tähän maahan.

[Joutselkä]

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa olevien tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Eli mitkäpä ne realiteetit taas olivatkaan ja missä se valtavirta määritettiin, kun suurin osa suomalaisista arvioi kehitysavun pahasti alakanttiin? Et kommentoinut aiemmassa ketjussa. Annoit ymmärtää sellaista höpöä, että pakolaisten vastaanottaminen (nykyinen turvapaikkajärjestelmä) ja kehitysapu voisivat olla peräti suomalaisten edun mukaisia. Vaatii ehdottomasti jonkinlaista selvitystä, koska et ole esittänyt sille mitään perusteita.

Jos luit aikaisemmat viestini aiheesta, niin huomasit kuinka viittasin siihen, että kehitysyhtiestyöhön ja pakolaisten vastaanottamiseen osallistuminen voi jonkun (muun muassa minun) mielestä olla Suomen edun mukaista ensinnäkin siksi että se vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Keskustelu koski alun perin sitä, että kun vedotaan politiikassa "Suomen kansan etuun", niin jäljelle jää kysymys, kuka on se kaikkivaltias, joka aina ja ehdottomasti sanelee sen, mitä kulloinkin ykisttäistilanteessa on pidettävä "suomalaisten etuna". Ja edelleen: jos hommalaisten mielipide edustaisi valtavirtaa, niin meillä olisi enemmän "hommalaisia" kansanedustajia.

Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.
http://www.global.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID={70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29}
Tiivistelmän mukaan:  "tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikankeskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä." "Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen
säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi
määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja."

[Jouko]

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa olevien tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Eli mitkäpä ne realiteetit taas olivatkaan ja missä se valtavirta määritettiin, kun suurin osa suomalaisista arvioi kehitysavun pahasti alakanttiin? Et kommentoinut aiemmassa ketjussa. Annoit ymmärtää sellaista höpöä, että pakolaisten vastaanottaminen (nykyinen turvapaikkajärjestelmä) ja kehitysapu voisivat olla peräti suomalaisten edun mukaisia. Vaatii ehdottomasti jonkinlaista selvitystä, koska et ole esittänyt sille mitään perusteita.

Jos luit aikaisemmat viestini aiheesta, niin huomasit kuinka viittasin siihen, että kehitysyhtiestyöhön ja pakolaisten vastaanottamiseen osallistuminen voi jonkun (muun muassa minun) mielestä olla Suomen edun mukaista ensinnäkin siksi että se vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Keskustelu koski alun perin sitä, että kun vedotaan politiikassa "Suomen kansan etuun", niin jäljelle jää kysymys, kuka on se kaikkivaltias, joka aina ja ehdottomasti sanelee sen, mitä kulloinkin ykisttäistilanteessa on pidettävä "suomalaisten etuna". Ja edelleen: jos hommalaisten mielipide edustaisi valtavirtaa, niin meillä olisi enemmän "hommalaisia" kansanedustajia.

Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.
http://www.global.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID={70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29}
Tiivistelmän mukaan:  "tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikankeskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä." "Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen
säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi
määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja."

Kuten olemme jo todenneet, niin kansainvälisillä sopimuksilla ja niihin liittyvillä imagotekijöillä ei ole mitään merkitystä kun suuret valtiot katsovat niiden sotivan omia etujaan vastaan. Siksi meidänkin olisi korkea aika alkaa ajatella omaa itseämmekin jatkuvan uhrautumisen sijasta.

[K.K.]

^^

Millä tavoin esim. keskiverto:japanilainen,italialainen,sveitsiläinen tai eteläkorealainen kärsii siitä,että kyseiset maat tuhlaavat hyödyttömään kehitysapuun huomattavasti pienemmän osan bruttokansantuotteestaan kuin Suomi?

Mielestäni on huono peruste tehdä jotakin tyhmää,vain koska "kaveritkin" niin tekevät.
(Jos ystäväsi kääntävät sinulle selkänsä lopettaessasi huonon (jopa vahingollisen) tavan,niin mielestäni he eivät ole ystävyytesi arvoisia.)

[Joutselkä]

Kuten olemme jo todenneet, niin kansainvälisillä sopimuksilla ja niihin liittyvillä imagotekijöillä ei ole mitään merkitystä kun suuret valtiot katsovat niiden sotivan omia etujaan vastaan. Siksi meidänkin olisi korkea aika alkaa ajatella omaa itseämmekin jatkuvan uhrautumisen sijasta.

Tällaisesta takuulla löytyy esimerkkejä. Ainahan kansainvälisistä sitoumuksista voi sanoutua irti. Yleensä siihen on olemassa mekanismit ihan sopimuskohtaisesti.

Ulkopolitiikan todellisuuteen kuitenkin kuuluu, että kaikki mikä mahdollista Yhdysvalloille, ei välttämättä käytännössä ole mahdollista/kannattavaa Suomen kokoiselle valtiolle.   

[gloaming]

Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Nyt ihan oikeasti konkretiaa näihin maalailuihin. Mitkä kv-hankkeet? Mitkä seuraukset?

"Vapaamatkustajuus" muuten sisältää merkityksen, että vapaamatkustava taho käyttää jotain resurssia, mutta ei osallistu tämän tuottamiseen. Mikä tämä resurssi sitten on, jota Suomi yllä mainitussa skenaariossa käyttäisi, mutta jonka tuottamiseen se ei osallistuisi? Moraalisäteily?

Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Yleisellä tasolla sopimus on vain sopimus, suvereeni toimija voi koska tahansa ilmoittaa, että sopimus on rauennut ja tästä lähtien merkityksetön.

No, mihinkään edellä esille tulleeseen tällaiselle ei ole tarvetta. 0.7% tavoite ei (juridisesti) sido meitä mihinkään. Myöskään mikään julistus ei ole juridisesti sitova. Kuriositeettina muuten pakolaiskiintiötkin voi lopettaa vaikka huomenna ilman mitään juridista ongelmaa, en kylläkään näe tätä tarpeelliseksi.

Nykysopimuksissa on huomattavasti liikkumavaraa mm. suojelun asteen suhteen. Aivotonta olisi luovuttaa tätä liikkumavaraa enemmän pois esim. EU:lle.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Kyseessä on siis osoitetusti henkilökohtaista vainoa kokevien non-refoulement. Ei ole tarvetta muuttaa. Tällä katat sen 2.5-5% hakijoista. Entä ne loput lähes kaikki?

Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.

Näiden kyselytutkimusten ongelma on, että niissä ei kerrota, kuinka paljon Suomi maksaa kehitysapua, toisin sanoen vastaajilla on hyvin hatara käsitys, mikä kyseisen politiikan sisältö on. No, tätäkin on tutkittu ja keskimääräinen vastaajan käsitys on euromääräisenä noin kymmesosa todellisesta. Informoidaan tarkoilla eurosummilla ja vaikuttavuudella ja jätetään johdattalevat ja valheelliset "kv-sopimukset edellettävät"-johdattalut kysymyksistä pois ja kysytään sitten uudelleen. Jos siis halutaan saada jotain laadukasta tietoa tästä asiasta.

[K.K.]

Joutselkä: Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta?

Osoittamalla viisautta ja arvostelukykyä Suomi/joku suomalainen voisi kenties saada merkittäviä tehtäviä kansainvälisissä järjestöissä.


esim.

Official Development Assistance

Finland – 0.54% vs South Korea – 0.10%

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_governments_by_development_aid



Suomi: tavoitteli turvallisuusneuvoston paikkaa YK:ssa.(Jäi äänestyksessä viimeiseksi.)

Etelä-Korea: Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.(Ban Ki-moon)


Aid from OECD countries - who gives the most and how has it changed?(Vastaus: Ruotsi toimii kaikista typerimmin.)
http://www.guardian.co.uk/news/datablog/2011/apr/06/aid-oecd-given

Tällä on saattanut olla yhteyttä myös esimerkiksi Suomen tappioon kamppailussa YK:n turvallisuusneuvostojäsenyydestä ja Ruotsin häviöön ihmisoikeusneuvoston komission jäsenenä YK:ssa...?

[Joutselkä]

^^

Millä tavoin esim. keskiverto:japanilainen,italialainen,sveitsiläinen tai eteläkorealainen kärsii siitä,että kyseiset maat tuhlaavat hyödyttömään kehitysapuun huomattavasti pienemmän osan bruttokansantuotteestaan kuin Suomi?

Mielestäni on huono peruste tehdä jotakin tyhmää,vain koska "kaveritkin" niin tekevät.
(Jos ystäväsi kääntävät sinulle selkänsä lopettaessasi huonon (jopa vahingollisen) tavan,niin mielestäni he eivät ole ystävyytesi arvoisia.)

Eivät varmasti korealaiset ja italialaiset tästä varmaan kärsi millään tavalla. Keskustelu kuitenkin koski kehitysavun lopettamista kokonaan eikä vähentämistä. Meidän ulkopoliittisen todellisuutemme ja toimintaympäristömme kannalta pitäisin muutenkin parempana seurata ja vertailla keskenään Suomea ja muita Pohjoismaita. Ne ovat Etelä-Koreaa lähempänä meidän viitekehystämme kaikilla mittareilla mitattuna.

Mutta kaikki kunnia Etelä-Korealle ei siinä mitään. Maa on nopeasti noussut kehitysmaasta OECD:n jäsenmaaksi ja lahjoittaa kunnioitettavat 11 miljardia dollaria kehitysapuun. Luvussa mukana valtion kehitysapu ja yksityiset lahjoitukset. Virallisen kehitysavun prosentuaalinen osuus bkt:sta ei kerro koko totuutta, kuten myös Yhdysvaltojen luvut osoittavat.

[Roope]

Jos luit aikaisemmat viestini aiheesta, niin huomasit kuinka viittasin siihen, että kehitysyhtiestyöhön ja pakolaisten vastaanottamiseen osallistuminen voi jonkun (muun muassa minun) mielestä olla Suomen edun mukaista ensinnäkin siksi että se vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Kuka tuollaista on ehdottanut? Suomi voi helposti leikata kehitysapua ja kiristää ulkomaalaislakia muiden maiden tasolle. Suomessa oli viime vuoteen asti (Ruotsi meni taas edelle) Euroopan liberaalein turvapaikkapolitiikka, mutta muualla Euroopassa Suomen turvapaikkapolitiikkaa luullaan virheellisesti erityisen tiukaksi, koska tänne tulee Ruotsiin, Saksaan ja Ranskaan verrattuna huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita. En ole huomannut, että tästä maineesta olisi ollut erityistä haittaa. Etenkin kun koko Eurooppa - Ruotsia ja osittain Tanskaa lukuun ottamatta - on paremminkin kiristämässä kuin löysentämässä omia käytäntöjään.

Hollannin uusi hallitus päätti juuri leikata reippaasti kehitysapua. Onko se kostautunut maineen ja myötätunnon menetyksenä? Enpä usko. Harva edes tietää asiasta.

Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Kehitysavun määrä ja toteutus eivät perustu Suomea velvoittaviin sopimuksiin. Pakolaisten vastaanoton käytännöt perustuvat osittain sopimuksiin, mutta nykyisin Suomi ylittää sopimusten vaatimukset monin tavoin. Samat sopimukset sitovat myös kymmeniä muita maita, mutta niiden turvapaikkapolitiikka on Suomea tiukempi.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Ulkomaalaislakia voisi tiukentaa monin tavoin ilman, että jouduttaisiin tällaiseen ristiriitaan. Muilla mailla on vastaavia pykäliä omissa laeissaan, mutta silti niillä on tiukempi turvapaikkapolitiikka.

Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.
http://www.global.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID={70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29}
Tiivistelmän mukaan:  "tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikankeskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä." "Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja."

Harvinaisen tarkoitushakuisesti muotoiltu kysely ja siitä tehty tarkoitushakuinen tiedote. Muun muassa yhden kysymyksen johdantona kerrotaan, että "Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vuonna 2005 asettamaan tavoitteeseen osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä" ja sitten kysytään, mikä olisi vastaajan mielestä kehitysyhteistyön sopiva määrä prosentteina bruttokansantuotteesta, ei rahana. Samasta kyselystä selviää, että suomalaiset luulevat kehitysavun määrän olevan vain murto-osa todellisesta määrästä. He siis haluaisivat (johdateltuina) nostaa prosenttia, mutta eivät varmaankaan kehitysavun todellista määrää.

Tämän vuoden kyselyn tuloksia aiempiin vertaamalla ilmenee, että kehitysavun kannatus ja usko sen mahdollisuuksiin on lähtenyt Suomessa alaspäin. Tästä muutoksesta ei tietenkään hiiskuta tiedotteessa.

[Oami]

Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta?

En tiedä. Tuskin mitenkään.

Lähdetäänpä itsestäsi. Tiedätkö sinä, mitkä maailman valtiot antavat tai eivät anna kehitysapua? Tiedätkö kaikkien maailman viisimiljoonaisten kansojen olemassaolosta ylipäänsä? Tai jos jokin kehitysapua antava valtio lakkaisi joskus antamasta, luuletko että sinä huomaisit sen?

Vastausta miettiessäsi suhteuta tämä vielä siten, että sinä todennäköisesti vielä seuraat tällaisia asioita paremmin kuin keskiverto maailmankansalainen.

Tietysti voidaan kysyä, mitä tarkoitetaan "valtion suhtautumisella" ylipäänsä. Minä tarkoitan sitä, miten sen keskivertokansalaiset suhtautuvat. Jos katsotaan sitä, miten sen ulkoministeri ehkä jättää hymyilemättä Suomen ulkoministerille jollain cocktailkekkereillä, niin vastaus ehkä voikin olla eri.

Voisitko selittää jonkin konkreettisen haitan, mikä kehitysavun kertakaikkisesta lopettamisesta seuraisi? Esimerkiksi menisikö minulta nykyistä enemmän rahaa siinä vaiheessa, kun haen Kabanossia S-marketista?

[Tomi]

Joskus pari vuotta mietin, että kun PS:n kannattajat ja jäsenet + muut maahanmuuttokriittiset sanovat, että ihmisiä pitää auttaa paikan päällä sen sijaan, että raahataan heitä tänne maahanmuutolla ja samalla ihmettelin, että miksi he kuitenkin vaativan kehitysavun laskemista, koska ajattelin juuri sen olevan tätä paikan päällä auttamista. Sitä se olisi osin, jos se kohdennettaisiin oikein. Nyt se valitettavasti valuu diktaattorien taskuun ja korruptioon, eikä paranna maan oloja siten että ihmiset voivat asua näissä kehitysmaissa paremmissa oloissa. Toiseksi se nykyisenlainen suora budjettituki ei juuri paranna olo, paremmin auttaisi koulutuksen (erityisesti naisten ja tyttöjen koulutus) + ehkäisyneuvonta.
Lisäksi tuolloin en tiennyt, että Suomen kehitysapu on noin paljon (n. 1 miljardi). Se on aika paljon, kun saavutetut tulokset eivät ole kauhean paljon. Nykyään tiedän myös parempi, että kehitysavusta iso osa menee sinne minne sen ei pitäisi. Poliitikkojen taskuun, epämääräisiin projekteihin, sotimiseen, korruptioon ym.
Hyväksyn sellaisen kehitysavun, joka auttaa ihmisiä paikan päällä, mutta sen pitää tähdätä siihen, että opetetaan ihmiset pärjäämään omillaan. Sanotaan: Anna miehelle kala, niin hän elää sillä päivän. Opeta mies kalastamaan, niin sillä hän elättää itsensä (vai miten se menikään). Eli kehitysmaita pitää saada enemmän omavaraiseksi ja enemmän maata viljelyskäyttöön ja väestönkasvu pitää saada pienenemään ehkäisyneuvonnalla ja naisten ja tyttöjen koulutusta parantamalla.

[Kimmo Pirkkala]

Voisitko selittää jonkin konkreettisen haitan, mikä kehitysavun kertakaikkisesta lopettamisesta seuraisi? Esimerkiksi menisikö minulta nykyistä enemmän rahaa siinä vaiheessa, kun haen Kabanossia S-marketista?

Kehitysapua järjestelevissä viroissa istuvat ihmiset jäisivät Suomessa työttömiksi.

[Jouko]

Voisitko selittää jonkin konkreettisen haitan, mikä kehitysavun kertakaikkisesta lopettamisesta seuraisi? Esimerkiksi menisikö minulta nykyistä enemmän rahaa siinä vaiheessa, kun haen Kabanossia S-marketista?

Kehitysapua järjestelevissä viroissa istuvat ihmiset jäisivät Suomessa työttömiksi.

Tämähän on se perimmäinen syy että siihen ei haluta koskea pitkällä kepilläkään! Moni "ansioitunut" poliitikko menettäisi pakastevirkansa.

[Perttu Ahonen]

Kehitysavun oikea taso on se, minkä ihmiset haluavat vapaaehtoisesti omista tuloistaan maksaa.

Kehitysavun vapaaehtoinen maksaminen johtaisi mielestäni siihen, että kehitysavun saajat alkaisivat kilpailemaan kehitysavusta saatavilla tuloksilla ja hyvin valmistelluilla hnkkeilla.  Nykyinen kehitysapuautomaatti ei kannusta kehitysmaita muuhun, kuin kurottamaan kättä pidemmälle lansimaisten ihmisten taskuun.

Sellainen kehitys, jossa kehitysmaat vaikkapa YK:n kautta koittavat painostaa länsimaita lisäämään kehitysapua, tai me ei äänestetä teitä mihinkään kv-kiva, kiva edustamiseen on itsessään esimerkki epäterveestä tilanteesta. 

[Marius]

Kehitysavun taso riippuu autojen, huumeiden, viihde-elektroniikan ja rakastajattarien hintojen tasosta Euroopassa.

[qwerty]

2012-12-29 Telegraph: One in four support Britain's foreign aid policies

The survey, conducted by Ipsos-Mori, also revealed more than 60 per cent think the money is being wasted, the Daily Mail reported.

It follows a string of stories highlighting how Britain gives money from its international aid budget to schemes that often have nothing to do with alleviating poverty. Earlier this year The Telegraph revealed that Britain is still giving hundreds of millions of pounds in "development" aid to wealthy countries.

This included a scheme promoting tourism in Iceland's national park and a hotel training waiters in the tourist destination of Barbados.
---
Only 6 per cent of people in the Ipsos-Mori poll strongly disagreed with the idea that foreign aid is wasted. A further 20 per cent tended to disagree with the statement. 61 per cent said that development money is being wasted.

But David Cameron has defended his government's policies and his target of spending 0.7 per cent of the UK's income on foreign aid.  It will mean an increase of 30 per cent in 2013 from £8.65 billion this year. 

Samaan aikaan Britannia on säästökuurilla ja leikkaa sieltä täältä juurikin 30%. Nyt ois UKIP:illa iskun paikka!

[Soromnoo]

Onhan tuo nyt aika kertovaa että OP ei maininnut kehitysmaiden tarpeita ollenkaan vaan *Suomen maineen*.

Sopiva taso on n. 0 euroa. Joku aiemmin mainitsi investoinnit mikä olisi paljon parempi tapa auttaa maita jaloilleen.

[Brandöt]

Jos ja kun jotenkin autetaan, pitäisi aina varmistaa, että apu menee perille asianomaisille kohteille. Ts. jos tarkoitus on vielä äidinmaidonkorviketta kylän pikkulapsille, suotavaa olisi, että tämä proteiinipitoinen jauhe todella päätyy lasten suuhun - ei aikuisten miesten.

Ensimmäinen asia, josta voitaisiin kehitysavussa aloittaa, on tietoisuuden kasvattaminen kohdemaan käytännöistä ja arvostuksista. Ruohonjuuritason työtä olisi tuntuvasti lisättävä, jos tahdotaan aidosti auttaa kehitysmaan apua tarvitsevia hädänalaisimpia asukkaita. Tämänkaltaisesta ulkomaanavusta meillä olisi paljon opittavaa.

"Ruokaa ei luovuteta paikallisille järjestöille tai viranomaisille vaan omat työntekijämme valvovat niin avustushankinnat, kuljetuksen kuin jakelun. Kristilliset seurakunnat ovat valmis jakeluorganisaatio, joten Ruokkikaa Nälkäiset -järjestön kulut pysyvät pieninä. Järjestö ei edusta mitään erityistä kirkko- tai uskontokuntaa vaan yhteistyötä tehdään kaikkien kristillisten tahojen kanssa niin Suomessa kuin kohdemaissakin. Kokemus, tieto ja taito takaavat sen, että avustustoiminnan eri vaiheissa toimimme korkeiden eettisten periaatteiden mukaisesti. Tehokkaan valvonnan ansiosta vältytään väärinkäytöksiltä ja apu saadaan nopeasti perille."

[K.K.]

Aiheeseen liitttyen:


PS-kansanedustajan terveiset Etiopiasta: Vain kohdennettu kehitysapu toimii


Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto vieraili Etiopiassa tutustumassa mm. pakolais- ja kehitysapuasioihin. Suomen Addis Abeban suurlähetystön laatima ennakkoluuloton ohjelma tarjosi kansanedustaja Ismo Soukolalle (ps.) erittäin hyvän mahdollisuuden tutustua pakolaiskysymyksiin ja kehitysavun perillemenoon täällä "ketjun toisessa päässä".

Suomen suurlähetystö – suurlähettiläs Leo Olasvirran johdolla – tarjoili tiukan asiapaketin Etiopian taloudesta, poliittisesta tilanteesta sekä luonnollisesti suhteesta lähinaapurimaihin, eritoten Somaliaan. Paikalla olivat lähetystöneuvos Kaisa-Reetta Karhu, lähetystösihteeri Janne Oksanen, toimistosihteeri Maria Vehviläinen, maahanmuuttoasiantuntija Johanna Väänänen ja poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen.

Johanna Väänänen kertoi Addis Abeban suurlähetystön hoitavan suurimman osan mm. somalien perheenyhdistämiseen liittyvistä perhesidehaastatteluista, joita vuonna 2012 oli kaikkiaan 1 084. Edustustossa haastatellaan kaikki aikuiset hakijat, yli 10-vuotiaat perheen biologiset lapset sekä yli 6-vuotiaat kasvattilapset. Edustustossa on tällä hetkellä neljä haastattelijaa, jotka ovat melko ylityöllistettyjä. Helmikuussa 2013 oli vireillä 3 800 Somalian kansalaisen hakemusta, vanhimmat haastattelua odottavat tapaukset ovat vuodelta 2010.

Turvapaikan hakijat vähentyneet

Vuonna 2011 astui voimaan muutos matkakustannusten korvaamiseen. Maahanmuuttovirasto korvaa tästedes vain turvapaikan saaneiden tai kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkakulut Suomeen. Samalla lisättiin perheenyhdistämisprosessiin laillisen oleskelun vaatimus, joka tarkoittaa sitä, että Etiopiassa turvapaikkaa hakevan somalin tulee oleskella Etiopiassa laillisesti.

Vuoden 2012 alusta alkaen Suomessa asuva perheenkokoaja ei voi enää laittaa perheenyhdistämishakemusta vireille Suomesta käsin, vaan hakijoiden on itse tultava Suomen edustustoon hakemuksen tekemistä varten. Lisäksi tulkkauskulut veloitetaan nykyään hakijoilta.

Oleskelulupatilanteesta Johanna Väänänen kertoi, että Somalian kansalaisten hakemusten kokonaismäärä laski merkittävästi vuonna 2012, jolloin niitä oli 551. Vastaava luku edelliseltä vuodelta oli 1 918. Somalialaisia koskevia oleskelulupapäätöksiä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 2 527, joista vain 473 oli myönteisiä. Vastaavat luvut koskien etiopialaisia olivat: 141 hakemusta, joista myönteisiä 110.

Nuoria värvätään terroristijärjestöön

Poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen kertoi maan turvallisuustilanteesta ja erityisesti terrorijärjestön Al Shabaabin toiminnasta alueella. Al Shabaab pyrkii värväämään riveihinsä nuoria varsinkin maaseudulta, jossa väestö on köyhää ja kouluttamatonta. Värvääjät lupaavat lapsille ilmaista koulutusta ja onnistuvat näin houkuttelemaan lapsia ja nuorisoa.

Kävimme tutustumassa Addis Abeban somaliyhdyskuntaan, jossa on asukkaita noin 150 000. Puolet yhteisöstä on alle 17-vuotiaita ja heistä vain prosentilla on mahdollisuus käydä koulua, koska valtion kouluja ei alueella ole, ja yksityiskoulut ovat kalliita. Samoin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksityisiä ja vain varakkaimpien saatavilla. Somaliyhteisön puhemies Mohammud Issa onkin perustellusti huolissaan Al Shabaabin värväystoiminnasta yhteisön keskuudessa...]

Koko juttu: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=3321