2012-11-14 Voima: Saamelaisopetukseen tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

[Roope]

Saamelaisopetukseen tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

"Länsimainen koulukulttuuri hallitsee saamelaiskoulujen opetusta", Pigga Keskitalo kirjoittaa. Hänen tutkimuksensa ydin kietoutuu kysymyksiin alkuperäiskansan asemasta, kielestä ja kulttuurista koulutuksessa. Myös Suomessa on tarpeellista kehittää saamelaisten koulutustilannetta ja luoda oma monikulttuurisen kontekstin huomioiva opetussuunnitelma.

[...]

Saamelaiskoulun tulisi huomioida oppilas eri tavoin kuin valtaväestöön kuuluvan koulun oppilas. Nykyisellään koulun aikataulu, tila-, paikka- ja tietokäsitys vieraannuttavat saamelaisoppilaat oman kulttuurinsa lähtökohdista. Koulun tehtävänä olisikin ottaa keskiöön saamelainen maailmankuva ja saamelainen lähtökohta entistä enemmän koulun sisältöihin ja opetussuunnitelman tekstin sekä koulun arjen käytännön toteutuksessa. Saamelaisen koulun tulisi kiinnittää huomiota tiedonhankintatapoihin.

Saamelaiskoulun lähtökohtana on assimilaation historia, politiikka, länsimaisen koulukulttuurin vaikutus ja saamelaiskoulun moninaiset ja kollektiiviset piirteet. Saamelaiskoulu näyttää kehittäneen oman koulukulttuurin valtakulttuurin ja saamelaiskoulutuksen rajapinnoille. Tutkimukseni mukaan saamelaiskoulussa on kehittämistarpeita tätä taustaa vasten.

Miten kulttuurisensitiivistä koulua tulisi kehittää? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan sitä, että koulu toimii paikallisen kulttuurin ja oppilaiden taustojen arvojen ja lähtökohtien mukaisesti. Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan. Vastaus onkin länsimaisen kasvatuksen perinteen ja alkuperäiskansakoulutuskysymysten diskurssien yhteensovittamisessa.

Makrotasoa tulisi kehittää, jotta mikrotaso koulussa voisi vapautua normatiivisuudesta. Yksi keino on koulutuksen itsemääräämisen lisääminen sekä yhteiskunnan ja koulun kielipolitiikan nostaminen keskiöön. Vaikeus kielenoppimisessa ei näytä olevan monikielisyydessä, mikäli kielen oppimiseen ja sen esillä oloon ja merkityksellisyyteen panostetaan.

Päivät tutkimuskouluissa noudattivat seuraavaa esimerkkiä:

Koulu alkaa kello 8.30. Oppilaat saapuvat ulkoa, riisuvat ulkovaatteet luokan ulkopuolella olevaan pitkään naulakkoon ja odottavat, kunnes opettaja avaa avaimella luokan oven. Ensimmäisenä otetaan tuolit pulpetilta. Sitten seuraa aamurukous ja muut aamutoimet. Oppitunnilla ollaan joko oman pöydän ääressä tai ryhmäpöydän luona. Työskennellään joko koko luokan kesken tai yksin. Opettaja opettaa taululla. Välitunnit seuraavat jokaista 45 minuutin pituista oppituntia.

Kyseinen esimerkki ilmentää perinteisen koulukulttuurin rituaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi jonottamista lukittujen ovien takana. Koulun aikataulutukset, koulun seinien sisäpuolella oleminen ja auktoriteetin kuunteleminen tuottavat saamelaisoppilaille toiseutta ja koulukulttuurille ominaisten rituaalien omaksumista.

[...]

Peilasin myös saamelaisopetuksen kielellisiä erityispiirteitä kielisosiologiseen näkökulmaan verraten. Tutkimuksessani tuodaan esiin välittäviä rakenteita, jossa voidaan yhdistää saamelainen maailmankuva, arvot ja lähtökohdat saamelaiskoulun opetukseen. Saamelaiskoulu näyttäytyy rajan, välitilan, inkluusion, vallan ja dekolonisaation käsitteiden kautta. Tutkimuksen johtopäätökset ovat spiraalimaisesti yhteydessä alkuperäiskansojen kokeman assimilaation historiaan, koulun yleismaailmalliseen tehtävään ja saamelaisten asemaan kansallisvaltiossa.

Pigga Keskitalo työskentelee 1. amanuenssina Sámi allaskuvlassa (Sámi University College) Norjan Koutokeinossa opettajainkoulutuksen parissa. Hänen väitöskirjansa Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin tarkastettiin Lapin yliopistossa 8. lokakuuta 2010.

Voima

[foobar]

Kaikki mikä tekee vähemmistöjen jäsenistä kyvykkäitä ja osaavia ympäröivän yhteiskunnan jäseniä on pahasta. Erityisen pahasta se on, jos tähän päästään järkevillä resursseilla. Pyhien vähemmistöjen jäsenten on eristäydyttävä, uhriuduttava, mutta myös voimaannuttava saadakseen ihmisarvon. Heidän ihmisarvonsa kumpuaa vain heidän vähemmistöjäsenyydestään - ilman sitä he eivät ole ihmisiä lainkaan, vaan jotain normaalien eurooppalaisten kaltaisia epäihmisiä, joita vähemmistötiedostaja ei voi hyväksyä.

[Pöllämystynyt]

Saamelaisopetukseen tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

"Länsimainen koulukulttuuri hallitsee saamelaiskoulujen opetusta", Pigga Keskitalo kirjoittaa. Hänen tutkimuksensa ydin kietoutuu kysymyksiin alkuperäiskansan asemasta, kielestä ja kulttuurista koulutuksessa. Myös Suomessa on tarpeellista kehittää saamelaisten koulutustilannetta ja luoda oma monikulttuurisen kontekstin huomioiva opetussuunnitelma.

[...]

Saamelaiskoulun tulisi huomioida oppilas eri tavoin kuin valtaväestöön kuuluvan koulun oppilas. Nykyisellään koulun aikataulu, tila-, paikka- ja tietokäsitys vieraannuttavat saamelaisoppilaat oman kulttuurinsa lähtökohdista. Koulun tehtävänä olisikin ottaa keskiöön saamelainen maailmankuva ja saamelainen lähtökohta entistä enemmän koulun sisältöihin ja opetussuunnitelman tekstin sekä koulun arjen käytännön toteutuksessa. Saamelaisen koulun tulisi kiinnittää huomiota tiedonhankintatapoihin.

Tässä tekstissä on jotain karmivaa. Samoja juttuja olisi nimittäin voitu kirjoittaa synkeän rasistisessa mielessä. Ettäkö saamelaiset eivät luonnostaan ja omasta kulttuuristaan käsin ymmärtäisi sellaisia mahdollisimman neutraaleja ja kulttuurista riippumattomia käsitteitä kuin aika, paikka, tila ja tieto? Ikään kuin tiedon ymmärtäminen tai aikataulun hallinta olisi saamelaiselle vieras kulttuurivaikute, ja sellaisena torjuttava. Joku toinen löytäisi syyn saamelaisten kallonmuodosta, Keskitalo vain puhuu kulttuurista. Entäs sitten, kun mentäisiin oikeasti kulttuurisidonnaisempiin juttuihin kuten kirjoitukseen ja kirjoihin. Nehän ne vasta assimilaatiota edustavat. Lukeminen nyt ainakin turmelisi viattomat luonnonlapset.

Ihan kuin olisin joskus jotain tuollaista lukenutkin, nimittäin jotain 1900-luvun alkupuolen rasistisia kommentteja koskien suomalaisia ja saamelaisia. Keskitalon teksti on vain kuin niiden postmoderni päivitys. Esimerkiksi "erilainen" tieto- ja aikataulukäsitys voisi olla ylpeän nykygermaanin tapa kiertäen väheksyä ja halveksua "ugrien" henkisiä ja älyllisiä kykyjä. 

Entä, jos väitettäisiin, että suomalaisilla on "erilainen" käsitys paikasta ja tiedosta kuin germaaneilla? Että suomalaiset ymmärtäessään aikatauluja, tullessaan toimeen koulussa, ymmärtäessään oman fyysisen sijaintinsa maailmassa ja hallitessaan tietoa eivät kehitykään suomalaisina, vaan assimiloituvat germaaneihin? Että aikataulut, tieto, paikka ja jopa tila olisivat ulkoisia vaikutteita, joita ei suomalainen voisi oppia turmelematta aitoa maailmankuvaansa? Että tiedollekin pitäisi keksiä joku kulttuurisidonnainen vastineensa suomalaisten käyttöön, koska tieto sellaisenaan kuuluu vain germaaneille?

Siis totta kai suomalaisten maailmankuva poikkeaakin muista, sillä ovathan suomalaisetkin omalaatuinen ja erilainen alkuperäiskansa, jolla on oma mentaliteettinsa ja kulttuurinsa. Mutta että se "erilainen käsitys tiedosta" tms. tarkoittaisi ongelmia koulussa ja identiteetissä? Sehän olisi ilmiselvää suomalaisten henkisten kykyjen vähättelyä, ja suoraa jatkoa sille roturasismille, jota suomalaisiin on muinoin kohdistettu. Miksei sama saamelaisten kohdalla olisi vain jatkoa näihin kohdistuneelle rasismille?

Yhtä hyvin Keskitalo olisi voinut sanoa ylpeänä saamelaisena, että saamelaiset erilaisen ruumiinrakenteensa vuoksi soveltuvat erityisen hyvin kaivostyöhön. Miksei vastaava vähättely olisi henkisellä puolella yhtä karmivaa?

[Suvaitsija]

Saamelaiskoulun tulisi huomioida oppilas eri tavoin kuin valtaväestöön kuuluvan koulun oppilas.

No ei tulisi. Ei jokaikiselle todelliselle tai kuvitellulle ryhmälle voida alkaa järjestää mieluistaan tekemistä ja opetusta kouluissa, ellei haluta lisää kyseisen ryhmän segregaatiota ja kaikkien muiden syrjimistä. Plus se maksaa, eikä meillä tunnu olevan varaa nykyiseenkään järjestelmään. Vai pitäisikö hämeenmurretta puhuvillekin järjestää johonkin hämeläiseen maailmankuvaan perustuvaa opetusta ja aika/tila/paikka-käsitystä inkluusion ja voimaantumisen kautta? Eikö näitä poliittisia nollatutkimuksia tehtailevia sosiologeja ollenkaan hävetä?

[kekkeruusi]

"Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan."
Mikä olisi sitten vaihtoehto? Opetusta joikaamalla kodassa neljän tuulen pipa päässä noitarummun säestyksellä?

Kumma kyllä tuo perinteinen koulumalli toimii kaikkialla maailmassa, mutta ei näemmä saamelaisilla.

[Luotsi]

"Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan."
Mikä olisi sitten vaihtoehto? Opetusta joikaamalla kodassa neljän tuulen pipa päässä noitarummun säestyksellä?

Kumma kyllä tuo perinteinen koulumalli toimii kaikkialla maailmassa, mutta ei näemmä saamelaisilla.

Ei ole oikein fiksua yhdistää saamelaisia ryhmänä tuohon yhteen yksilöön jonka motiivina ilmiselvästi ovat lähinnä omat henkilökohtaiset vaikuttimet.

[kekkeruusi]

"Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan."
Mikä olisi sitten vaihtoehto? Opetusta joikaamalla kodassa neljän tuulen pipa päässä noitarummun säestyksellä?

Kumma kyllä tuo perinteinen koulumalli toimii kaikkialla maailmassa, mutta ei näemmä saamelaisilla Pigga Keskitalon mielestä.

Ei ole oikein fiksua yhdistää saamelaisia ryhmänä tuohon yhteen yksilöön jonka motiivina ilmiselvästi ovat lähinnä omat henkilökohtaiset vaikuttimet.

Jep, korjaus boldattuna lainauksessa. Mitä se sitten kertoo Piggan omasta ajatusmaailmasta antaa ymmärtää tuollaista saamelaisista?

[Sunt Lacrimae]

"Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan."
Mikä olisi sitten vaihtoehto? Opetusta joikaamalla kodassa neljän tuulen pipa päässä noitarummun säestyksellä?

Kumma kyllä tuo perinteinen koulumalli toimii kaikkialla maailmassa, mutta ei näemmä saamelaisilla.

Nykyisellään koulun aikataulu, tila-, paikka- ja tietokäsitys vieraannuttavat saamelaisoppilaat oman kulttuurinsa lähtökohdista.

Lainaamistasi ja lainaamastani pätkistä tuli kokonaisuudessaan jollain tapaa mieleen se lehtijuttu, jossa Rainer Friman vaati romaneita töihin ja kouluun ja Miranda Vuolasranta väitti, että se voisi uhata koko romanikulttuuria. Tosin saamelaisongelmat ovat pienempiä kuin romaniongelmat, mutta ilmiönä tämä Keskitalon avautuminen kuulostaa aivan samalta.

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vaihtoehto aikatauluista, tiloista, paikoista ja tiedosta vapaalle koululle. Porukka lukee ja tekee läksyjä silloin kun huvittaa ja tiedoksi lasketaan suunnilleen kaikki mahdollinen? Jos joku oppilas nyt on sattunut lukemaan vaikka Wettenhovi-Aspaa ja pitää sitä täysin paikkansapitävänä infona, niin tämä on hyväksyttävä ilman kysymyksiä?

Vai antaako Keskitalo tosiaan ymmärtää, että saamelaisilla ei riitä pää tavalliseen koulunkäyntiin? Tämä on taas tätä ulkomuseovähemmistö- ajattelua, jossa tärkeämpää kulttuurin ja opetuksen saralla on säilyttää väkisin kulttuurieksotiikkaa sen sijaan, että ko. väestönryhmän edustajia valmistettaisiin pärjäämään modernissa yhteiskunnassa.

[Emo]

"Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan."
Mikä olisi sitten vaihtoehto? Opetusta joikaamalla kodassa neljän tuulen pipa päässä noitarummun säestyksellä?

Kumma kyllä tuo perinteinen koulumalli toimii kaikkialla maailmassa, mutta ei näemmä saamelaisilla.

Toimi kyllä minun kouluaikoinani myös saamelaisilla. Saamelainen oppilas ei eronnut mitenkään muista oppilaista, eikä saamelainen opettaja opettanut meitä ollenkaan erilailla kuin ei-saamelainen opettaja.

Häpeällistä, jos saamelaisetkin lähtevät nyt mukaan tähän monikulttuurivammaisuuteen.

[foobar]

"Ongelma yleismaailmallisesti on pysyttäytyminen perinteisessä koulun tavassa järjestää opetus ainejakoisuuden, lukujärjestyksien ja luokkahuoneiden varaan."
Mikä olisi sitten vaihtoehto? Opetusta joikaamalla kodassa neljän tuulen pipa päässä noitarummun säestyksellä?

Kumma kyllä tuo perinteinen koulumalli toimii kaikkialla maailmassa, mutta ei näemmä saamelaisilla.

Nykyisellään koulun aikataulu, tila-, paikka- ja tietokäsitys vieraannuttavat saamelaisoppilaat oman kulttuurinsa lähtökohdista.

Lainaamistasi ja lainaamastani pätkistä tuli kokonaisuudessaan jollain tapaa mieleen se lehtijuttu, jossa Rainer Friman vaati romaneita töihin ja kouluun ja Miranda Vuolasranta väitti, että se voisi uhata koko romanikulttuuria. Tosin saamelaisongelmat ovat pienempiä kuin romaniongelmat, mutta ilmiönä tämä Keskitalon avautuminen kuulostaa aivan samalta.

Ainakin omalla kohdallani suhteellisen neutraali saamelaisten imago ainoastaan kärsi tästä tiedostavasta ulostulosta. Viinaanmenevä punaposkinen neljäntuulenhattu -äijä on mielestäni positiivinen stereotyyppi jos sitä verrataan siihen, että vähemmistön edustajan mielestä koko hänen vähemmistönsä pitäisi kouluttaa mieltämään itsensä uhrina, jolle kuuluu ikiaikainen vähemmistöstigma ja kulttuuri, jonka tavoitteena on ilmeisesti sulkea heidät normaalin kanssakäymisen ulkopuolelle tuettaviksi epäonnistujiksi.

[Malla]

Kiinnostaisi tosiaan kuulla vaihtoehto aikatauluista, tiloista, paikoista ja tiedosta vapaalle koululle.

No höh, selkokielellä: Tietenkin deaikatauluttaminen, vapaa liikkuvuus spiraalimaisesti ja luovat, antitoiseuttavat sosiaaliset konstruktiot ilman integraatiokeskeistä assimilaatiopaineistusta, proaktiivisesti voimaannuttamalla. Tai jotain.

[salieri]

RKP häslää ylälapissa tosi aktiivisesti, tulosta näkyy tässä. Erilaisia "tapahtumia" ovat järjestäneet Enontekiöllä ja Utsjoella.

[nuiv-or]

Yritin kommentoida Fifin artikkelia.

We're sorry, but something went wrong.
We've been notified about this issue and we'll take a look at it shortly.


Aivan turhaan rekisteröidyin tuonne.

[Fincum]

Nykyisellään koulun aikataulu, tila-, paikka- ja tietokäsitys vieraannuttavat saamelaisoppilaat oman kulttuurinsa lähtökohdista

Viimeisestä Lapin matkastani on kymmenisen vuotta. Silloin siellä oli päällystetyt tie, televisiokanavat näkyivät normaalisti, kaupat toimi samoin kuin etelässä, matkapuhelimet toimivat ja rahana oli €urot. Oli viinaa.
Onko tässä välissä siellä tapahtunut jotain?

[Phantasticum]

Suosittelen saamelaisille shamaanirumpuja ja yliseen, aliseen ja keskiseen maailmaan matkaevääksi punaisia kärpässieniä.

[törö]

Ehkäpä saamelaisia ei vain huvita asua kodassa paimentaa poroja ja tappaa aikaa paukuttamalla noitarumpua.

Tuskinpa Piggakaan olisi halukas luopumaan itse nykyajan mukavuuksista vanhaksi jääneen alkuperäiskulttuurin takia. Monikulttuurisuvakeille vaikuttaa olevan itsestään selvää, että muiden täytyy kärsiä koko ajan epämukavuutta sen takia, että he pääsevät vähän larppaamaan joskus sille päälle sattuessaan.

[Phantasticum]

Tuskinpa Piggakaan olisi halukas luopumaan itse nykyajan mukavuuksista vanhaksi jääneen alkuperäiskulttuurin takia.

Aivan. Ilman länsimaista koulukulttuuria Pigga Keskitalokaan ei olisi väitöskirjaansa tehnyt. Mitä hörhömmät ja eksoottisemmat kulttuuriset lähtökohdat omaa, niin sitä paremmin nykymaailmassa pärjää? Mitä erikoisempi ja valtakulttuurista poikkeava identiteetti henkilöllä on, niin sitä paremmin hän menestyy elämässään?

[MW]

Tuskinpa Piggakaan olisi halukas luopumaan itse nykyajan mukavuuksista vanhaksi jääneen alkuperäiskulttuurin takia.

Aivan. Ilman länsimaista koulukulttuuria Pigga Keskitalokaan ei olisi väitöskirjaansa tehnyt. Mitä hörhömmät ja eksoottisemmat kulttuuriset lähtökohdat omaa, niin sitä paremmin nykymaailmassa pärjää? Mitä erikoisempi ja valtakulttuurista poikkeava identiteetti henkilöllä on, niin sitä paremmin hän menestyy elämässään?

No tuolla näytöllä tuskin hirveetä menestystä tulee, tähtäimessä lienee palkintovirka mokuklusterilta?

[Mansikka]

Suomen omat kansalliset vähemmistöt on hyvä huomioida, myös saamelaiset. Koulu voi ja saa joustaa mahdollisimman paljon. Mitä muutoksia väitöskirja esittää?

[l'uomo normale]

Tuskinpa Piggakaan olisi halukas luopumaan itse nykyajan mukavuuksista vanhaksi jääneen alkuperäiskulttuurin takia.

Aivan. Ilman länsimaista koulukulttuuria Pigga Keskitalokaan ei olisi väitöskirjaansa tehnyt. Mitä hörhömmät ja eksoottisemmat kulttuuriset lähtökohdat omaa, niin sitä paremmin nykymaailmassa pärjää? Mitä erikoisempi ja valtakulttuurista poikkeava identiteetti henkilöllä on, niin sitä paremmin hän menestyy elämässään?

No tuolla näytöllä tuskin hirveetä menestystä tulee, tähtäimessä lienee palkintovirka mokuklusterilta?

Onko tämä sitä samaa vähemmistöjuttua kuin vaatimus valtion maiden luovuttamisesta Lapissa saamelaisille? Luin aikanaan oikeushistoran opintoihin Kaisa Korpijaakon väitöskirjan Lapin oikeushistoriasta. Mitään en muista sisällöstä, mutta asiasillön ulkopuolelta maalaislevabn "folklore"-sivullisen ja tendenssin saamelaisten maaoikeuksien puolesta. "Follow the money"