Pankkien oikeus tehdä rahaa tyhjästä ja muut pankkijärjestelmän myytit

[tyhmyri]

Jaa niinpä taitaa ollakin. Sopivasti valitsit sitten vuodet 2000-2008 käppyrääsi, jotka esim. Suomen osalta on melkeinpä ainoat ylijäämäiset vuodet viimeisen 25 vuoden aikana. Omassa linkissäni findikaattorin kuvassa näet, että vuoden 2008 jälkeen ollaan jo hassattu kaikki pelkästään noiden vuosien aikana kerätty ylijäämä. Puhumattakaan, että oltaisiin koskaan maksettu edes sitä alijäämää, joka tuota ennen kerättiin.

Juu, en ole mitään muuta väittänytkään. Väitteesi siitä, että kaikki kehittyneet "länsimaat" olisivat viimeisten 20 vuoden aikana koko ajan eläneet yli varojensa ei kuitenkaan ollut tosi, sen vuoksi nuo käppyrät.

Euroalueen maiden osalta suuri osa ongelmaa on vuoden 2008 jälkeinen aivan liian tiukka rahapolitiikka. Mikäli rahapolitiikkaa olisi löysätty riittävästi, niin koko tämä paska olisi hoitunut ilman oikeaa kriisiä ja velat olisivat jääneet paljon pienemmiksi. Ja ennen kuin joku alkaa vinkua inflaatiosta, niin kannattaa tarkistaa miten Euroalueen inflaatio on kehittynyt GDP deflator -mittarilla mitattuna.

[jka]

Juu, en ole mitään muuta väittänytkään. Väitteesi siitä, että kaikki kehittyneet "länsimaat" olisivat viimeisten 20 vuoden aikana koko ajan eläneet yli varojensa ei kuitenkaan ollut tosi, sen vuoksi nuo käppyrät.

Kakilla mailla on kaikilla mittareilla enemmän velkaa kuin 20 vuotta sitten. Saattaa sieltä joku öljynviejämaa löytyä, jolla näin ei ole mutta näytä joku muu maa, jolla on nyt edes jollain yksittäisellä mittarilla vähemmän velkaa kuin 20 vuotta sitten? Se, että jonain vuonna tuossa välissä lyhennetäänkin vähän velkaa ei minun mielestä muuta asiaa miksikään. 20 vuotta on silti eletty yli varojen. Semantiikasta voidaan kiistellä mutta se ei ole tässä yhteydessä kovin mielenkiintoista.


LISÄYS: Komento takaisin Tulikin mieleen heti yksi mallioppilas, nimittäin Ruotsi. Ruotsihan on vähentänyt viimeiset 10 vuotta todella aktiivisesti velkaansa ja jos se jatkaa samaa tahtia niin ei mene montaa vuotta niin koko maa on velaton.

LISÄYS2: Piti oikein tarkistaa. Nopeasti katsottuna länsimaista Ruotsin lisäksi oikeastaan vain Uusi-Seelanti on aktiivisesti vähentänyt velkaansa viimeisen 20 vuoden aikana. Australia ja Kanada ovat pystyneet pitämään sen suurinpiirtein samana, vaikka Kanadalla on itse asiassa yllättävän paljon velkaa ollut kokoajan ja on edelleen. Yllättävää, että jopa öljynviejä Norja on onnistunut velkaantumaan 20 vuoden aikana vähän lisää. Siinäpä nuo alkaakin olemaan maat, jotka eivät ole 20 vuoden aikana velkaantuneet selkeästi lisää.

[Jakerp]

Juu, en ole mitään muuta väittänytkään. Väitteesi siitä, että kaikki kehittyneet "länsimaat" olisivat viimeisten 20 vuoden aikana koko ajan eläneet yli varojensa ei kuitenkaan ollut tosi, sen vuoksi nuo käppyrät.

Euroalueen maiden osalta suuri osa ongelmaa on vuoden 2008 jälkeinen aivan liian tiukka rahapolitiikka. Mikäli rahapolitiikkaa olisi löysätty riittävästi, niin koko tämä paska olisi hoitunut ilman oikeaa kriisiä ja velat olisivat jääneet paljon pienemmiksi. Ja ennen kuin joku alkaa vinkua inflaatiosta, niin kannattaa tarkistaa miten Euroalueen inflaatio on kehittynyt GDP deflator -mittarilla mitattuna.

Niin Espanja ja Iralanti molemmat ovat tilastojen mukaan ennen kriisiä noudattaneet julkisesta velkaantumisesta annettuja EU-sääntöjä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin Suomikin. Molempien maiden ongelmat johtuvat yksityisen sektorin ylivelkaantumisesta, johon julkinen sektori ei ole osalistunut ollenkaan.

Espanjan julkisen sektorin velkaantuminen (vuosi / prosenttia bkt):
http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?c=sp&v=143

Country   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010
Spain   53.2   42.9   39.9   36.2   40.3   53.2   63.4

Vasta vuonna 2010 espanjan valtion julkinen velka ylitti 60% rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sitä aikaisemmin Espanjan julkinen sektori on noudattanut velkaantumisesta annettuja säätöjä, jopa pientä suomea paremmin.

Irlanti (vuosi / prosenttia bkt):

http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?v=143&c=ei&l=en

Country   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010
Ireland   31.2   26.7   22.8   24.9   41.8   64.8   94.2

Ilman yksityisen sektorin mieletöntä tuhlaamista ja velkajuhlia ja siitä seurannutta pakotettua tarvetta pelastaa pankkeja yksityisen sektorin ongelma luotoilta Irlanti ja Espanja olisivat molemmat tällähetkellä huomattavasti vähemmän velkaantuneita kuin pieni Suomi. Espanjassa ja Irlannissa yksityinen sektori on se, joka on elänyt ylivarojensa ja julkinen sektori on elänyt velkaantumis säätöjen mukaan.

Espanja ja Irlanti ovat koulukirja esimerkkejä siitä mitä käy jos yksityisensektorin velkaantumista ja velaksi tuhlaamista ei tarkkailla eikä säädellä mitenkään. Italian ja Kreikan tilanne on erilainen, sillä molemmissa maissa julkinen sektori on tuhlannut ja velkaantunut jo pitkää yli sallittujen rajojen, mutta Espanjaa ja Irlantia ei pidä niputtaa tähän joukkoon, koska siellä tuhlaaminen on lähtöisin yksityisen sektorin velkakulutusjuhlista.

[sivullinen.]

Irlanti (vuosi / prosenttia bkt):

http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?v=143&c=ei&l=en

Country   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010
Ireland   31.2   26.7   22.8   24.9   41.8   64.8   94.2

Vertailun vuoksi vielä Suomen luvut.

http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?v=143&c=fi&l=en

Country   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010
Finland   46.8   39.6   37.7   35.9   33.4   40.3   45.4

Näyttääkö hyvältä?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kenellä meillä on keskuspankki?

Keskuspankki on itsenäinen laitos irrallaan poliittisesta päätöksenteosta.
Suomen pankki on EKP:n haarakonttori.

Viittaat omistusmuodolla siihen, että luulet omistavasi osan rahajärjestelmää ohjaavasta keskuspankista, mutta oikeasti olet rahajärjestelmälle pelkkä orja.

Nyt en kyllä ymmärrä yhtään miten tämä liittyy aiheeseen, joten tästä on paha jatkaa.

Kirjoitit (boldaus minun):

Teoriassa tuollainen täysin vapaa rahan luonti toimisi aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin tapa. Ainoat ongelmat tulevat käytännössä ja näitä käytännön ongelmia varten meillä on keskuspankki ja vakavaraisuussäännökset ja muut säädökset.

Joten huomautin, että meillä ei ole keskuspankkia, koska keskuspankki eli EKP ei ole meidän omistuksessa. Se ei ole meidän demokraattisesti valittujen edustajien määräysvallan alainen eikä myöskään Euvostoliiton parlamentin.

EKP on itsenäistä päätäntävaltaa käyttävä muusta päätöksentekojärjestelmästä täysin irrallaan oleva laitos.

Se, että sinä kirjoitat "meillä on keskuspankki" viittaa siihen, että et lainkaan ymmärrä sitä, että meillä ei ole keskuspankkia.

Ymmärsitkö nyt?

Meillä ei ole keskuspankkia - EKP ei ole meidän omistuksessa edes välillisesti.

[jka]

Se, että sinä kirjoitat "meillä on keskuspankki" viittaa siihen, että et lainkaan ymmärrä sitä, että meillä ei ole keskuspankkia.

Ymmärsitkö nyt?

Meillä ei ole keskuspankkia - EKP ei ole meidän omistuksessa edes välillisesti.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Se, että sinä kirjoitat "meillä on keskuspankki" viittaa siihen, että et lainkaan ymmärrä sitä, että meillä ei ole keskuspankkia.

Ymmärsitkö nyt?

Meillä ei ole keskuspankkia - EKP ei ole meidän omistuksessa edes välillisesti.

[tyhmyri]

Nopeasti katsottuna länsimaista Ruotsin lisäksi oikeastaan vain Uusi-Seelanti on aktiivisesti vähentänyt velkaansa viimeisen 20 vuoden aikana. Australia ja Kanada ovat pystyneet pitämään sen suurinpiirtein samana, vaikka Kanadalla on itse asiassa yllättävän paljon velkaa ollut kokoajan ja on edelleen. Yllättävää, että jopa öljynviejä Norja on onnistunut velkaantumaan 20 vuoden aikana vähän lisää. Siinäpä nuo alkaakin olemaan maat, jotka eivät ole 20 vuoden aikana velkaantuneet selkeästi lisää.

Yksi mielenkiintoinen harjoitus, joka jokaisen inflaatiota ja löysää rahapolitiikkaa pelkäävän kannattaa tehdä on tsekata noiden maiden todellinen toteutunut inflaatio GDP Deflator -mittarilla. Kaikissa noissa velkaansa pienentäneissä tai edes samana pitäneissä maissa on inflaatio ollut varsin tuntuvaa. Tähän mennessä on käynyt niin, että nominaalinen 5-7% talouskasvu on tupannut samalla tarkoittamaan myös tuntuvaa reaalista talouskasvua.

Eli mitä iloa siitä 2% inflaatiotavoitteesta oikeasti on?

[Jakerp]

Yksi mielenkiintoinen harjoitus, joka jokaisen inflaatiota ja löysää rahapolitiikkaa pelkäävän kannattaa tehdä on tsekata noiden maiden todellinen toteutunut inflaatio GDP Deflator -mittarilla. Kaikissa noissa velkaansa pienentäneissä tai edes samana pitäneissä maissa on inflaatio ollut varsin tuntuvaa. Tähän mennessä on käynyt niin, että nominaalinen 5-7% talouskasvu on tupannut samalla tarkoittamaan myös tuntuvaa reaalista talouskasvua.

Eli mitä iloa siitä 2% inflaatiotavoitteesta oikeasti on?

Ongelma keskuspankin rahanpainanta strategiassa on edelleenkin se, että keskuspankki ei pysty kontrolloimaan sitä mihin liikkeelle laskettu raha päätyy. Jos raha ei päädy kaikkein velkaisimmille ei sillä ole mitään vaikutusta heidän lainanhoitokykyynsä. Pahimmillaan se jopa heikentää lainanmaksukykyä kun inflaatio nostaa velkaisimpien menoja, mutta tulot polkevat paikallaan tai alenevat talouden rakenteiden takia.

Itse uskon edelleen siihen, että Eurooppa ei pääse tilanteestaan laskemalla lisää rahaa liikkeelle, koska tämä raha ajautuu Kiinan kaltaisiin paikkoihin ja keinottelijoille, jotka johdannaisilla manipuloivat markkinoita ja aiheuttavat inflaatiota. Raha ei jää euroopan talouteen.

Tämä taas johtaa siihen, että rahanpainaminen ei synnytä euroopassa uusia pysyviä työpaikkoja nimenomaan kaikkein velkaisimmille tai auta heitä parantamaan tulotasoaan tilanteessa, jossa inflaatio kasvattaa heidän muitakin menojaan kokoajan. Tämän lisäksi Kiinalaisten elintaso nousee, joka taas nostaa hyödykkeiden hintoja ja raaka-aineiden hintoja maailmanlaajuisesti. Tästä syntyy kaksois efekti, jossa entistä suurempi osa eurooppalaisista ei kykene hoitamana velkojaan, koska heidän tulonsa eivät nouse ja samaan aikaan heidän menonsa normaalista elämästä kasvavat.

Rahanpainaminen tässä tilanteessa on kuin housuun kusemista pakkasella, koska on kylmä. Hetken se lämmittää, mutta ei sen enempää. Hetken päästä on entistä kylmempi. Kiina kyllä tajuaa tilanteen sen takia Kiina haluaa lainata rahaa eurooppaan, jotta  markkinat pysyisivät auki jatkossa. Ilmiö on samanlainen kuin USA ja Kiinan välillä.

http://fi.gbtimes.com/nakokulmia/politiikka/uutiset/wen-jiabao-kiina-voi-auttaa-eurooppaa-talouskriisissa

Hölmömpi voisi ihmetellä miksi köyhä Kiina haluaa auttaa eurooppaa, mutta järkevämpi ei, koska Kiina ymmärtää tasan tarkkaan mistä Euroopan talouskriisissä on kyse. Kiina tarvitsee enemmän aikaa oman asemansa parantamiseen sen takia Eurooppaa tulee tekohengittään, jotta illuusiossa elävä eliitti pystyy pitämään illuusiotaan yllä ja euroopan köyhälistö ei nouse kapinaan.

[tyhmyri]

^Suurin inflaatiota aiheuttava tekijä on palkkojen nousu. Toisekseen ajatus siitä, että kiertoon tuleva rahamäärä automaattisesti ohjautuisi vääriin kohteisiin on kummallinen ja sisältää loogisen ristiriidan. Mikäli noin kävisi, niin se tarkoittaisi sitä, että raha ohjautuu joka tapauksessa vääriin kohteisiin. Toisin sanoen kaikki markkinoille tuleva raha ohjautuisi lähtökohtaisesti vääriin kohteisiin. Tuo taas on täyttä soopaa koska moni asia on joka tapauksessa saatu tehtyä.

[Jakerp]

^Suurin inflaatiota aiheuttava tekijä on palkkojen nousu. Toisekseen ajatus siitä, että kiertoon tuleva rahamäärä automaattisesti ohjautuisi vääriin kohteisiin on kummallinen ja sisältää loogisen ristiriidan. Mikäli noin kävisi, niin se tarkoittaisi sitä, että raha ohjautuu joka tapauksessa vääriin kohteisiin. Toisin sanoen kaikki markkinoille tuleva raha ohjautuisi lähtökohtaisesti vääriin kohteisiin. Tuo taas on täyttä soopaa koska moni asia on joka tapauksessa saatu tehtyä.

Vääriin kohteisiin oli ehkä väärä ilmaisu. Ei investoijien kannalta pääomat mene vääriin kohteisiin kun ne virtaavat Kiinaan ja veroparatiiseihin päin vastoin ne menevät oikeisiin kohteisiin, mutta samalla tämä pääomapako pistää länsimaat velkaantumaan ja poistaa pikkuhiljaa kaikkein velkaantuneimpien länsimaalaisten kyvyn hoitaa velkojaan. Ensin tämä kyky poistuu kaikkein heikoimmilta talouksilta, jotka ovat velkaantuneet ja etenee sielä käsin muihin vahvempiin ja vähemmän velkaantuneisiin talouksiin.

Ennemminkin olisi pitänyt sanoa, että pääomat virtaavat sellaisiin kohteisiin, että ne eivät paranna kaikkein velkaantuneimpien velanhoitokykyä länsimaissa. Jo parivuosikymmentä länsimaista on vuotanut pääomia veroparatiiseihin ja Kiinan kaltaisiin halvan tuotannon maihin enemmän kuin sieltä on virrannut pääomia tänne. Eikä ole näkyvissä mitään tekijää, että pääomia alkaisi jäädä eurooppaan jatkossakaan.

Kiina voi toki alkaa lainata rahaa tänne korkoa vastaan, mutta se ei muuta rakenteita tai vähennä pääomien viraamista Kiinan kaltaisiin maihin. Keskuspankki ei kuitenkaan voi tälle kehitykselle mitään, koska keskuspankki ei pysty määräämään sitä mihin pääomat menevät senjälkeen kun raha lasketaan liikkeeseen.

Poliittisista syistä asiasta ei puhuta, koska länsimaiden eliitti hyötyy ilmiöstä tai sitten sitä ei vain ymmärrätä mitä tapahtuu. Näemme kuitenkin väistämättä mielenkiintoisia tapahtumia Kiinan johto kun näyttää olevan paremmin perillä mitä tapahtuu ja mistä asiat johtuvat kuin Länsimaiden johto. Ikuisesti nykypoliitiikkaa ei kuitenkaan pysty jatkamaan jossa lainoja lasketaan liikkeelle kokoajan lisää ja vakuutetaan, että parin vuoden päästä on paremmin, koska pikkuhiljaa nykypolitiikka tuhoaa koko rahoitusjärjestelmän ja poliitikkojen uskottavuuden.

[kolki]

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimittaja-rossi-ja-rahan-endogeenisuus/

Rahan endogeenisuuden seuraukset

Kun ymmärrämme rahan endogeenisuuden, tajuamme myös, että molemmat tämän tekstin alussa esitetyt Juhana Rossin sitaatit ovat sisällöltään kestämättömiä. Ensimmäinen sitaatti oli jutusta, jossa Rossi väitti kokonaisrahamäärän lisääntymisen johtavan inflaation kiihtymiseen pidemmällä aikavälillä.

Tämä on ongelmallinen väite, koska kokonaisrahamäärä ei ole keskuspankin hallinnassa. Kuten todettua, liikepankit solmivat uusia velkasopimuksia juuri niin paljon kuin löytyy velanmaksukykyisiä asiakkaita. Uudet lainat taas kasvattavat talouden kokonaisrahamäärää. Keskuspankit eivät voi estää rahamäärän kasvua. Ne voivat ainoastaan yrittää hillitä lainakysyntää nostamalla ohjauskorkoa, mutta suoraan kokonaisrahamäärään ne eivät voi vaikuttaa.

Ripeään talouskasvuun liittyykin lähes aina joko yksityisen velkaantumisen tai julkisen velkaantumisen kasvua. Tämä on oikeastaan itsestään selvää, koska kokonaistuotannon monetaariset komponentit koostuvat kokonaisrahamäärästä ja rahan kiertonopeudesta. Toisin sanoen kokonaisrahamäärän kasvu lisää kapitalistisessa talousjärjestelmässä normaalioloissa kokonaistuotantoa eikä välttämättä merkittävästi kiihdytä inflaatiota.

[Bill Milton Hicks Friedman]

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimittaja-rossi-ja-rahan-endogeenisuus/

Rahan endogeenisuuden seuraukset

Kun ymmärrämme rahan endogeenisuuden, tajuamme myös, että molemmat tämän tekstin alussa esitetyt Juhana Rossin sitaatit ovat sisällöltään kestämättömiä. Ensimmäinen sitaatti oli jutusta, jossa Rossi väitti kokonaisrahamäärän lisääntymisen johtavan inflaation kiihtymiseen pidemmällä aikavälillä.

Tämä on ongelmallinen väite, koska kokonaisrahamäärä ei ole keskuspankin hallinnassa. Kuten todettua, liikepankit solmivat uusia velkasopimuksia juuri niin paljon kuin löytyy velanmaksukykyisiä asiakkaita. Uudet lainat taas kasvattavat talouden kokonaisrahamäärää. Keskuspankit eivät voi estää rahamäärän kasvua. Ne voivat ainoastaan yrittää hillitä lainakysyntää nostamalla ohjauskorkoa, mutta suoraan kokonaisrahamäärään ne eivät voi vaikuttaa.

Ripeään talouskasvuun liittyykin lähes aina joko yksityisen velkaantumisen tai julkisen velkaantumisen kasvua. Tämä on oikeastaan itsestään selvää, koska kokonaistuotannon monetaariset komponentit koostuvat kokonaisrahamäärästä ja rahan kiertonopeudesta. Toisin sanoen kokonaisrahamäärän kasvu lisää kapitalistisessa talousjärjestelmässä normaalioloissa kokonaistuotantoa eikä välttämättä merkittävästi kiihdytä inflaatiota.

Tämäkin on kaikki vain myyttiä. Rahajärjestelmä on oikeasti tosi hyvin hallittu ja stabiili järjestelmä, jonka tavoitteena on tehdä veronmaksajista onnellisia. Pankit eivät suinkaan luo rahaa tyhjästä, vaan kyllä siihen rahanluontiin tarvitaan tietokone ja velallinen, joka kirjoittaa lainasopimukseen nimensä.

[Jakerp]

Tämäkin on kaikki vain myyttiä. Rahajärjestelmä on oikeasti tosi hyvin hallittu ja stabiili järjestelmä, jonka tavoitteena on tehdä veronmaksajista onnellisia. Pankit eivät suinkaan luo rahaa tyhjästä, vaan kyllä siihen rahanluontiin tarvitaan tietokone ja velallinen, joka kirjoittaa lainasopimukseen nimensä.

Tämä se ongelma onkin kaikki kynnelle kykenevät ovat jo velkaantuneet tappiin asti ja kukaan ei halua ottaa lisää velkaa vaikka sitä lähes ilmaiseksi tyrkytetään, jotta järjestelmä pysyisi pystyssä ja olemassa olevien velkojen maksuun riitäisi rahaa jonkun pitää fiat raha järjestelmässä kokoajan velkaantua lisää ja tunkea rahat kulutukseen. Muuten iskee rompeli pompeli.

Persaukiset kansalaiset, valtiot ja yritykset eivät pysty velkaantumaan lisää. Virkamiesten suojatöissään taas ei tarvitse velkaantua lisää, koska velaton asunto on jo hankittu vuosia sitten. Valtiot toki ottavat velkaa ja jakavat rahat virkamiehille kulutukseen pistettäväksi, jotta järjestelmä ei kaadu.

Nyt tilanne on ajautunut siihen, että EKP jakaa persaukisille Etelä euroopan maille ilmaista rahaa kokoajan lisää, jotta pyramidihuijaus ei kaatuisi ja edes joku kuluttaisi ja velkaantuisi lisää ja pitäisi järjestelmää pyörimässä. Ongelma vaan on siinä, että kenelle kaikille etelä euroopan ja pankkien lisäksi annetaan oikeus elättää itsensä ilmaisella velkarahalla, jotta järjestelmä ei kaatusi?

Seuraavassa vaiheessa järjestelmä nollataan ja velat annetaan anteeksi tai niitä on jo annettu, jotta systeemmi ja uusi taloutta ylläpitävä velkaantumiskierre voidaan aloittaa alusta. Kaikki kynnellekykenevät tajuavat, että tämä tapahtuu kohta sen takia kukaan ei lainaa rahojaan kenellekään ja päinvastoin pyrkii muuttamaan rahansa sellaiseksi omaisuudeksi joka ei nollauksessa katoa. Tässä pelissä on mukana kaikki isompaa ja pienempää sijoittajaa ja Sveitsin keskuspankkia myöten muuttavat euronsa kiinteäksi omaisuudeksi jolla säilyy arvo rahajärjestelmän nollaamisen jälkeenkin.

[chacha2]

Lukekaa tätä.  IMFn omat miehet ovat tutkineet 'The Chicago Plan' ja tulleet siihen tulokseen että se voisi olla parempi kuin nykyinen pankkijärjestelmä.

IMF's epic plan to conjure away debt and dethrone bankers

So there is a magic wand after all. A revolutionary paper by the International Monetary Fund claims that one could eliminate the net public debt of the US at a stroke, and by implication do the same for Britain, Germany, Italy, or Japan.

By Ambrose Evans-Pritchard
2:31PM BST 21 Oct 2012

One could slash private debt by 100pc of GDP, boost growth, stabilize prices, and dethrone bankers all at the same time. It could be done cleanly and painlessly, by legislative command, far more quickly than anybody imagined.

The conjuring trick is to replace our system of private bank-created money -- roughly 97pc of the money supply -- with state-created money. We return to the historical norm, before Charles II placed control of the money supply in private hands with the English Free Coinage Act of 1666.

Specifically, it means an assault on "fractional reserve banking". If lenders are forced to put up 100pc reserve backing for deposits, they lose the exorbitant privilege of creating money out of thin air.

The nation regains sovereign control over the money supply. There are no more banks runs, and fewer boom-bust credit cycles. Accounting legerdemain will do the rest. That at least is the argument.

Some readers may already have seen the IMF study, by Jaromir Benes and Michael Kumhof, which came out in August and has begun to acquire a cult following around the world.

Entitled "The Chicago Plan Revisited", it revives the scheme first put forward by professors Henry Simons and Irving Fisher in 1936 during the ferment of creative thinking in the late Depression.

Irving Fisher thought credit cycles led to an unhealthy concentration of wealth. He saw it with his own eyes in the early 1930s as creditors foreclosed on destitute farmers, seizing their land or buying it for a pittance at the bottom of the cycle.

The farmers found a way of defending themselves in the end. They muscled together at "one dollar auctions", buying each other's property back for almost nothing. Any carpet-bagger who tried to bid higher was beaten to a pulp.

Benes and Kumhof argue that credit-cycle trauma - caused by private money creation - dates deep into history and lies at the root of debt jubilees in the ancient religions of Mesopotian and the Middle East.

.
.

The original authors of the Chicago Plan were responding to the Great Depression. They believed it was possible to prevent the social havoc caused by wild swings from boom to bust, and to do so without crimping economic dynamism.

The benign side-effect of their proposals would be a switch from national debt to national surplus, as if by magic. "Because under the Chicago Plan banks have to borrow reserves from the treasury to fully back liabilities, the government acquires a very large asset vis-à-vis banks. Our analysis finds that the government is left with a much lower, in fact negative, net debt burden."

The IMF paper says total liabilities of the US financial system - including shadow banking - are about 200pc of GDP. The new reserve rule would create a windfall. This would be used for a "potentially a very large, buy-back of private debt", perhaps 100pc of GDP.

While Washington would issue much more fiat money, this would not be redeemable. It would be an equity of the commonwealth, not debt.

The key of the Chicago Plan was to separate the "monetary and credit functions" of the banking system. "The quantity of money and the quantity of credit would become completely independent of each other."

Private lenders would no longer be able to create new deposits "ex nihilo". New bank credit would have to be financed by retained earnings.

"The control of credit growth would become much more straightforward because banks would no longer be able, as they are today, to generate their own funding, deposits, in the act of lending, an extraordinary privilege that is not enjoyed by any other type of business," says the IMF paper.

"Rather, banks would become what many erroneously believe them to be today, pure intermediaries that depend on obtaining outside funding before being able to lend."

The US Federal Reserve would take real control over the money supply for the first time, making it easier to manage inflation. It was precisely for this reason that Milton Friedman called for 100pc reserve backing in 1967. Even the great free marketeer implicitly favoured a clamp-down on private money.

The switch would engender a 10pc boost to long-arm economic output. "None of these benefits come at the expense of diminishing the core useful functions of a private financial system."

Simons and Fisher were flying blind in the 1930s. They lacked the modern instruments needed to crunch the numbers, so the IMF team has now done it for them -- using the `DSGE' stochastic model now de rigueur in high economics, loved and hated in equal measure.

The finding is startling. Simons and Fisher understated their claims. It is perhaps possible to confront the banking plutocracy head without endangering the economy.

Benes and Kumhof make large claims. They leave me baffled, to be honest. Readers who want the technical details can make their own judgement by studying the text herehttp://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2012/wp12202.pdf.

The IMF duo have supporters. Professor Richard Werner from Southampton University - who coined the term quantitative easing (QE) in the 1990s -- testified to Britain's Vickers Commission that a switch to state-money would have major welfare gains. He was backed by the campaign group Positive Money and the New Economics Foundation.

The theory also has strong critics. Tim Congdon from International Monetary Research says banks are in a sense already being forced to increase reserves by EU rules, Basel III rules, and gold-plated variants in the UK. The effect has been to choke lending to the private sector.

He argues that is the chief reason why the world economy remains stuck in near-slump, and why central banks are having to cushion the shock with QE.

"If you enacted this plan, it would devastate bank profits and cause a massive deflationary disaster. There would have to do `QE squared' to offset it," he said.

The result would be a huge shift in bank balance sheets from private lending to government securities. This happened during World War Two, but that was the anomalous cost of defeating Fascism.

To do this on a permanent basis in peace-time would be to change in the nature of western capitalism. "People wouldn't be able to get money from banks. There would be huge damage to the efficiency of the economy," he said.

Arguably, it would smother freedom and enthrone a Leviathan state. It might be even more irksome in the long run than rule by bankers.

Personally, I am a long way from reaching an conclusion in this extraordinary debate. Let it run, and let us all fight until we flush out the arguments.

One thing is sure. The City of London will have great trouble earning its keep if any variant of the Chicago Plan ever gains wide support

http://www.telegraph.co.uk/finance/comment/9623863/IMFs-epic-plan-to-conjure-away-debt-and-dethrone-bankers.html boldaukset omat

[ilmarinen]

Ensinnäkin rahaa ei synny tyhjästä kuten tässä kestjussa on jo monesti todettu. Pankit luovat velkasitoomuksia, ei rahaa!

Miksi Suomen Pankin asiantuntijat näin väittävät?

http://www.talousdemokratia.fi/sivut/suomen_pankin_vastaus

[sivullinen.]

IMF's epic plan to conjure away debt and dethrone bankers

Mielestäni varteenotettava vaihtoehto. Ehdotin äskettäin itse samanlaista Suomeen. hkanimen velkasitoomus jutut pitäisi tulkita juuri kuten ilmarinen tekee; ei kyseenalaistaa asiantilaa - joka on totta, vaan kyseenalaistaa mitä hyötyä asiantilasta on - miksi sen pitäisi olla totta.

Jos valtio alkaisi itse luoda rahaa - siis tehdä velkasitoomuksia, ja samalla kertoisi ettei se ole vastuussa pankkien luomasta rahasta - siis pankkien velkasitoomuksista, pankkien raha tuli hyvin pian "wildcat" rahaksi; arvottomaksi kuvitetuksi paperiksi. Sen sijaan valtion, johon meidän on luotettava halusimme tai emme, luoma raha säilyttäisi arvonsa. Hyvä raha ajaisi nopeasti huonon rahan pois. Liian nopeasti toteutettuna, se tosin pysäyttäisi kaiken kaupankäynnin ja aiheuttaisi epätoivoa. Siksi se pitää tehdä suunnitellusti, harkiten ja ajan kanssa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ensinnäkin rahaa ei synny tyhjästä kuten tässä kestjussa on jo monesti todettu. Pankit luovat velkasitoomuksia, ei rahaa!

Miksi Suomen Pankin asiantuntijat näin väittävät?

http://www.talousdemokratia.fi/sivut/suomen_pankin_vastaus

Myytti pankkien rahan luomisesta tukeutuu virhekäsitykseen, että velkaketjun kokonaisvaranto kasvaisi jokaisessa askelessa yli alkupääoman, sekä semanttiseen tulkintavirheeseen.
...

Eikö nämä jutut ole jo monta kertaa käsitelty?

Kaaokseen päättyneen monetaristisen välikauden jälkeen Fed ja valtaosa muista keskuspankeista korvasivat rahamäärätavoitteen inflaatiotavoitteella. Aina tästä lähtien on rahan tarjonta ollut endogeeninen (sisäsyntyinen) prosessi. Tämä tarkoittaa sitä, että rahamäärää ei voi suoraan asettaa yksikään ulkopuolinen taho, vaan se on ennen kaikkea seurausta luoton kysynnästä.


Näin ollen liikepankit voivat nykyisessä ympäristössä myöntää niin paljon lainoja kuin ne haluavat. Keskuspankit eivät voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kaventamalla. Keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään.

http://rahajatalous.wordpress.com/2011/07/17/satuja-joihin-uskotaan/

Rahaa luodaan siis silloin kun kandidaattivelallinen kävelee pankkiin, hönkäisee peiliin, kirjoittaa nimet paperiin ja saa numeroita tililleen. Rahaa luodaan siis tyhjästä juuri niin paljon kuin kysyntää ja tarjontaa on, eikä rahamäärä riipu mistään muusta kuin siitä. Keskuspankin korkopolitiikka vaikuttaa sitten kysyntään ja tarjontaan.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Pankkien "rahan luonti" on lainojen myöntämistä, ei mitään muuta. Ei siinä mitään rahaa luoda minnekkään vaan annetaan ihmisille lainaksi likvidejä varoja.
...
Velaton talous (talous ilman velkasitoomuksia, "rahan luontia tyhjästä") on mahdollinen, mutta se tarkoittaisi, että kaikki pitäisi hankkia omalla pääomalla.

Miten määrittelet termin "raha"?

Eli jos kerran pankin myöntämällä luotolla voi maksaa verot tai käyttää sitä yleisenä maksuvälineenä, niin miten se ei määritelmän mukaan ole rahaa ?

Ja kun pankin luotonantoa ei rajoita mikään muu kuin luottojen kysyntä, niin miten siinä ei käytännössä "luoda rahaa tyhjästä"?

Sen sijaan kovin moni yrityksen/yksityishenkilön myöntämä maksuaikaan liittyvä luotto tai velkapaperi ei käy verojen maksuun tai yleiseksi maksuvälineeksi. Ostappa kaveriltasi hänen itse paperille kirjoittama 10 000€ velkakirja vaikka 1 eurolla ja katso onko se rahaa eli yritä maksaa sillä verot.

Raha on ennenkaikkea sopimus ihmisten välillä. Jos sovitte, että rahana käytetään bitcoineja ja käytte kauppaa tai annatte niiden avulla luottoa, niin silloin bitcoinit ovat rahaa. Jos joku taho voi luoda bitcoineja tyhjästä myöntämällä korollisia luottoja niin paljon kuin kysyntää on, niin silloin teidän rahaanne luodaan jossain tyhjästä ja nyhdetään korkoa. Ei se sen kummallisempaa ole.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Pankkien "rahan luonti" on lainojen myöntämistä, ei mitään muuta. Ei siinä mitään rahaa luoda minnekkään vaan annetaan ihmisille lainaksi likvidejä varoja.
...
Velaton talous (talous ilman velkasitoomuksia, "rahan luontia tyhjästä") on mahdollinen, mutta se tarkoittaisi, että kaikki pitäisi hankkia omalla pääomalla.

Miten määrittelet termin "raha"?

Eli jos kerran pankin myöntämällä luotolla voi maksaa verot tai käyttää sitä yleisenä maksuvälineenä, niin miten se ei määritelmän mukaan ole rahaa ?

Ja kun pankin luotonantoa ei rajoita mikään muu kuin luottojen kysyntä, niin miten siinä ei käytännössä "luoda rahaa tyhjästä"?

Katso tämän ketjun viestini numero 297.

Kyseinen viesti ei vastaa esittämiini kysymyksiin.

Ostappa kaveriltasi hänen itse paperille kirjoittama 10 000€ velkakirja vaikka 1 eurolla ja katso onko se rahaa eli yritä maksaa sillä verot.

Miksi joku kirjoittaisi 10 000 euron velakirjan ja myisi sen eurolla? Ei tuollaiseen hölmöön esimerkkiin edes tarvitse vastaa.

No laitetaan ostohinnaksi vaikka 8000 euroa tai 9000 euroa tai mikä tahansa sellainen luku, joka ei enää estä sinua vastaamasta kysymykseen. Eli jos kerran se euron kauppahinta on liian naurettava, niin kerro toki itse sellainen kauppahinta, jotta ei tarvitse yrittää kiertää kysymystä.

Yksityishenkilöiden velkakirjoilla on yllättävän vähän arvoa esim verojen maksamisessa tai kaupankäynnissä. Eri asia on tietenkin perintäfirmat ja -kerhot.

[sivullinen.]

Miksi yksityinen luotottaminen pitäisi lopettaa kokonaan ja siirtää kaikki valtiolle? Mihin se auttaa?

Ensinnä mainitaan että "velkakirjojen" tekeminen on nykyäänkin luvanvaraista. Siitä säädetään  laissa luottolaitoksista. Velkakirjoja ei siis vaan saa tehdä niin paljon kuin haluaa, ja millä ehdoilla haluaa. On oltava tietyn verran omaa pääomaa, ja on noudatettava Basel sopimuksia vakavaraisuudesta eli "velkakirjoja" ei saa tehdä kuin suunnilleen 10x talletuksien määrän.

Mutta kysyt miksi näin, ja mitä hyötyä olisi jos toiminta olisi kokonaan valtion käsissä? Vastaan. Valtio joutuu joka tapauksessa vastaamaan, jos velkakirjoista syntyy ongelmia. Se on ihan sama syy miksi ei saa rakentaa ydinvoimalaa takapihalle. Siitä saattaa tulla ongelmia. Ongelmia tulisi erittäin paljon, jos jokainen voisi painaa itse rahaa. Se lisäisi rahaa - siis "velkakirjoja" - taloudessa rajattomasti. Niiden periminen ja kaikki ongelmat, joita holtiton lainanotto - kun siihen on kerran mahdollisuus - aiheuttaa, jäisi valtion hoidettavaksi. Lamat syntyvät ylikuumentuneesta taloudesta, joka lopulta romahtaa. Keskuspankin tehtävä on vakaalla rahanarvolla estää lamojen synty. Sen takia se yrittää pitää rahan määrän liikenteessä tasaisena. Tämän pitäisi vastata kysymykseen miksi valtion pitää olla rajoittamassa lainoitusta.

Sitten miksi valtion nyt tässä tilanteessa pitäisi alkaa itse luoda rahaa? Toistan vielä, etten pidä sitä aina oikeana ratkaisuna, enkä pysyvänä, enkä huonoista puolista vapaana. Se johtuu siitä, etteivät pankit pysty hallitsemaan tilannetta. Ne ovat antaneet ihmisille liikaa rahaa. Siitä pitäisi - ja pitää - syyttää juuri keskuspankkia, mutta keskuspankkien on vaikea ratkaista ongelmaa itse. Ihmiset ovat liian rikkaita tehdäkseen töitä. Valtiot taas ovat imeneet kaiken sen rahan ja niillä todella paljon velkaa. Keskuspankin mittaireiden mukaan tilanne on hyvä, koska nämä puolet tasapainottavat toisiaan - ja keskuspankki on velvoitettu toimimaan mittariensa mukaan. Valtioille nykyinen tilanne taas on katastrofi. Se tuhoaa työllisyyden ja teollisuuden. Valtion pitää silloin toimia jotenkin. Helpointa olisi "nollata" tilanne; tai helpointa olisi siitä jatkaa. Nollaaminen kuitenkin on vaikeaa ilman erikoistoimia - kuten valtion itse painamaa rahaa. Setelirahoitusta monet ovat ehdottaneet, mutta minusta se on väärä ratkaisu. Se vain lisää rahanmäärää, kun ongelma on - minun mielestäni - liiallinen rahan määrä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Katso tämän ketjun viestini numero 297.

Kyseinen viesti ei vastaa esittämiini kysymyksiin.

Lue uudelleen niin ehkä aukeaa.

Rahan voi ymmärtää monella lailla, mutta märitelmällisesti se on vaihdanta-/talletusväline yleensä setelin tai kolikon muodossa tai jokin ekvivalentti.

Riippuu määrittelijästä. Esim Suomen Pankin Rahamuseo:

Raha tarkoittaa kaikkea, jolla voidaan sopia maksu tai velka.

Suomen Pankki:

Raha on velkaa

Nykyään raha on suurimmaksi osaksi vain elektronisia merkintöjä liike-, säästö- ja osuus-pankkien tietojärjestelmissä. Pankkijärjestelmässä näitä merkintöjä voidaan tuottaa hyvin vähäisellä työmäärällä ilman merkittäviä raaka-aine- tai energiakustannuksia. Raha on arki-kokemuksen mukaan varallisuutta. Kuinka on mahdollista, että varallisuutta voidaan tuottaa pelkästään tekemällä merkintöjä joissain tietojärjestelmissä? Entä miksi rahaa ei yksinkertai-sesti tuoteta lisää köyhyyden poistamiseksi maailmasta, jos sen valmistaminen on näin helppoa?

Tosin Suomen Pankkia ei välttämättä voi pitää luotettavana lähteenä:

Pankkisektori talletussuojajärjestelmineen nauttii nykyään niin vankkaa luottamusta, että pelkästään oikeus toimia pankin velkojana on yhtä käypää valuuttaa kuin kultarahat aikoinaan.

Jep jep...tosi kova luottamus.

Yksityishenkilöiden velkakirjoilla on yllättävän vähän arvoa esim verojen maksamisessa tai kaupankäynnissä. Eri asia on tietenkin perintäfirmat ja -kerhot.

Minkä tahansa tahon velkakirjan arvo tukeutuu luottamukseen siitä, että velkakirjan arvo voidaan jokus palauttaa (rahassa). Aika harva luottaisi satunnaisen kaverin antamaan velkakirjaan.
Minulle jäi epäselväksi mihin pyrit tällä velkakirjakeskustelulla.

Pyrin osoittamaan, että ainoastaan pankista saa "aitoa rahaa" tekemällä velkasopimuksen pankin kanssa. Raha syntyy silloin kun se näpytetään tietokoneella. Sen sijaan kaverilta ei saa aitoa rahaa tekemällä velkasopimuksen, jollei kaverilla ole pankista jonkun lainaamaa "aitoa rahaa". Pyrin osoittamaan sen, että pankeilla on monopoli tuotteeseen "raha", koska valtion virallisena valuuttana verojen maksuun käytetään tuotetta, jota saa ainoastaan pankkikartellilta eikä käytännössä mistään muualta.

Voit tietenkin jatkaa semanttista kikkailua, mutta se ei mitenkään kumoa sitä tosiasiaa, että rahaa luodaan tyhjästä pankkien tietojärjestelmissä.

[jka]

Pyrin osoittamaan, että ainoastaan pankista saa "aitoa rahaa" tekemällä velkasopimuksen pankin kanssa. Raha syntyy silloin kun se näpytetään tietokoneella. Sen sijaan kaverilta ei saa aitoa rahaa tekemällä velkasopimuksen, jollei kaverilla ole pankista jonkun lainaamaa "aitoa rahaa". Pyrin osoittamaan sen, että pankeilla on monopoli tuotteeseen "raha", koska valtion virallisena valuuttana verojen maksuun käytetään tuotetta, jota saa ainoastaan pankkikartellilta eikä käytännössä mistään muualta.

Ei mene noin. "Aitoa rahaa" on edelleen vain keskuspankkiraha. Asiaa on vaikea selittää mutta yritetään.

Yksittäinen liikepankki voi teoriassa luoda omille tileilleen niin paljon rahaa kuin huvittaa. Tämä raha ei kuitenkaan kelpaa maksuvälineenä muille pankeille. Osuuspankin asiakas ei voi maksaa Nordean asiakkaalle laskuaan Osuuspankin luomalla rahalla. Kun Osuuspankki tekee laskun maksamista varten tilisiirron Nordeaan niin se tehdään keskuspankkirahalla. Osuuspankin  luoma raha kelpaa maksuvälineenä ainoastaan Osuuspankin sisällä. Ihan samoin kuin minä tekisin paperilappuja ja jakaisin niitä kavereilleni. Ne kelpaavat ihan yhtä hyvin maksuvälineenä ainoastaan minun omien tilien ja kirjanpitoni sisällä. Liikepankki ei tässä suhteessa tee mitään toisin. Vaikka kaikkien liikepankkien luomaa rahaa kutsutaankin euroiksi, niin Osuuspankin euro ei kelpaa Nordealle eikä päinvastoin. Ainoastaan keskuspankin euro kelpaa. Eli nämä eurot ovat oleellisesti eri asioita.

Sitten kysymys siitä, että verotus jotenkin legitimioi tuon pankkien luoman rahan. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Se, että valtio kerää verot rahassa eli jälleen euroissa ei muuta tuota yllä olevaa mitenkään. Jos Osuuspankin asiakas haluaa maksaa veronsa niin se onnistuu Osuuspankin luomalla eurolla vain siinä tapauksessa, että valtiolla on myös tili Osuuspankissa. Jos valtiolla onkin tili vain Nordeassa niin verojen maksu ei onnistukaan. Siihen tarvitaan jälleen keskuspankkirahaa.

Valtiolla voi olla tietysti tili kaikissa pankeissa, mutta tämä ei muuta siltikään asiaa miksikään. Valtio ei tarvitse veroja siihen, että se keräisi ne lojumaan eri liikepankkeihin. Se tarvitsee verot toimintansa rahoittamiseen. Eli loppujen lopuksi veroilla maksetaan mm. työntekijöiden palkkoja. Jos valtio haluaa maksaa työntekijälleen, jolla on tili Nordeassa palkan ja sen verotulot onkin Osuuspankissa niin verotuloista ei ole jälleen valtiolle mitään hyötyä. Palkan maksuun Nordeaan tarvitaan edelleen keskuspankkirahaa.

Eli loppujenlopuksi verotus ei myöskään rahoita valtiota mitenkään. Tämä on yksi suurimpia myyttejä johon nykyinenkin sosiaalidemokraattinen mallimme perustuu. Verolla voidaan vain kerätä kansalaisten ostovoimaa valtion liikepankeissa oleville tileille eli köyhdyttää kansaa. Mutta tämä kansan köyhtyminen ei sinänsä rikastuta valtiota ja lisää valtion ostovoimaa. Valtio saa ostovoimansa lopulta vain keskuspankkirahalla, jolla valtio voi vasta rahoittaa toimintansa. Valtio on kuitenkin ainoa taho joka voi tuota keskuspankkirahaa luoda, joten ihan yhtä hyvin se voisi rahoittaa toimintansa sillä suoraan, eikä kierrättää sitä liikepankkien ja kansalaisten ja verotuksen kautta.

Asia vähän monimutkaisemmin selitettynä

http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi-verotus-ei-rahoita-mitaan/

[sivullinen.]

Ensinnä mainitaan että "velkakirjojen" tekeminen on nykyäänkin luvanvaraista. Siitä säädetään  laissa luottolaitoksista. Velkakirjoja ei siis vaan saa tehdä niin paljon kuin haluaa, ja millä ehdoilla haluaa. On oltava tietyn verran omaa pääomaa, ja on noudatettava Basel sopimuksia vakavaraisuudesta eli "velkakirjoja" ei saa tehdä kuin suunnilleen 10x talletuksien määrän.

Saat myöntää lainoja omasta pääomastasi kuinka paljon haluat. Jos jälleenlainaat muiden rahoja eli otat talletuksia, mainitsemasi pykälät ovat voimassa.

Nimenomaan omasta pääomastasi. Jos sinulla on satanen rahaa, saat lainata sen satasen kaverille. Jos sinulla ei ole yhtään rahaa, et saa antaa kaverille "velkasitoumusta", jossa lupaat maksaa sen esittäjälle satasen; tai yksityishenkilönä saat, mutta yritys ei saa. Pankeilla ja muilla tahoilla, jotka rahaa haluavat pois lainata, ei ole itsellä rahaa niin paljoa kuin he lainaavat. He ovat siksi luottolaitoksia. Jokainen yritys voi lainata muille oman pääomansa verran rahaa. Pankki voi lainata moninkertaisesti enemmän.

Lainaamalla - ja sitä kautta liikaa lainaamalla - ne kuplat ja lamat syntyvät. Ihan kuten sanoit, lainaamalla sellaisille, joilla ei ole varaa maksaa lainoja takaisin. Jos henkilöllä voi maksaa lainansa takaisin, hän on tehnyt töitä ja tuottanut jotain saman rahasumman edestä. Siten markkinoilla on pitkällä aikavälillä yhtä paljon rahaa kuin on tavaraa. Silloin ei synny lamoja, eikä ole ongelmia. Jos taas henkilö vain lainaa rahaa, eikä tee mitään sen "ansaitsemiseksi", talouteen syntyy vastaavan kokoinen vaje - kupla.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Pyrin osoittamaan, että ainoastaan pankista saa "aitoa rahaa" tekemällä velkasopimuksen pankin kanssa. Raha syntyy silloin kun se näpytetään tietokoneella. Sen sijaan kaverilta ei saa aitoa rahaa tekemällä velkasopimuksen, jollei kaverilla ole pankista jonkun lainaamaa "aitoa rahaa". Pyrin osoittamaan sen, että pankeilla on monopoli tuotteeseen "raha", koska valtion virallisena valuuttana verojen maksuun käytetään tuotetta, jota saa ainoastaan pankkikartellilta eikä käytännössä mistään muualta.

Ei mene noin. "Aitoa rahaa" on edelleen vain keskuspankkiraha. Asiaa on vaikea selittää mutta yritetään.

Missä kronologisessa järjestyksessä luoton myöntämisen operaatiot tapahtuvat?

Lainaavatko pankit ensin euroja ulos ja hankkivat sitten keskuspankkirahat vai hankkivatko pankit ensin keskuspankkirahat ja sitten lainaavat eurot ulos?

Onko tämä palturia:

Järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa. Jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, kanavoituisi näiden pankkien keskuspankkirahan kysyntä tukkumarkkinoille. Tämä taas kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan.

Näin ollen liikepankit voivat nykyisessä ympäristössä myöntää niin paljon lainoja kuin ne haluavat. Keskuspankit eivät voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kaventamalla. Keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään.

http://rahajatalous.wordpress.com/2011/07/17/satuja-joihin-uskotaan/

Eli loppujenlopuksi verotus ei myöskään rahoita valtiota mitenkään. Tämä on yksi suurimpia myyttejä johon nykyinenkin sosiaalidemokraattinen mallimme perustuu. Verolla voidaan vain kerätä kansalaisten ostovoimaa valtion liikepankeissa oleville tileille eli köyhdyttää kansaa. Mutta tämä kansan köyhtyminen ei sinänsä rikastuta valtiota ja lisää valtion ostovoimaa. Valtio saa ostovoimansa lopulta vain keskuspankkirahalla, jolla valtio voi vasta rahoittaa toimintansa. Valtio on kuitenkin ainoa taho joka voi tuota keskuspankkirahaa luoda, joten ihan yhtä hyvin se voisi rahoittaa toimintansa sillä suoraan, eikä kierrättää sitä liikepankkien ja kansalaisten ja verotuksen kautta.

Olen tästä sikäli samaa mieltä, että valtio voisi rahoittaa toimintaansa suoraan itse luomallaan keskuspankkirahalla, jos valtiolla olisi keskuspankki, josta se tätä rahoitusta voisi hankkia. Esim Ruotsilla ja Norjalla on tällainen keskuspankki, joista ne voivat halutessaan ammentaa rahaa rahoitustarpeisiinsa. Verotus on tosiaan keino toteuttaa tulonjakoa, eikä sitä varsinaisesti tarvittaisi valtion rahoitustarpeisiin.

[jka]

Missä kronologisessa järjestyksessä luoton myöntämisen operaatiot tapahtuvat?

Lainaavatko pankit ensin euroja ulos ja hankkivat sitten keskuspankkirahat vai hankkivatko pankit ensin keskuspankkirahat ja sitten lainaavat eurot ulos?

Tuollahan ei olle tässä tapauksessa mitään merkitystä. Nyt oli kyse pankkien välisestä maksuliikenteestä. Ei liikepankkien reservivaatimuksista ja luotonannon laajuudesta.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Missä kronologisessa järjestyksessä luoton myöntämisen operaatiot tapahtuvat?

Lainaavatko pankit ensin euroja ulos ja hankkivat sitten keskuspankkirahat vai hankkivatko pankit ensin keskuspankkirahat ja sitten lainaavat eurot ulos?

Tuollahan ei olle tässä tapauksessa mitään merkitystä. Nyt oli kyse pankkien välisestä maksuliikenteestä. Ei liikepankkien reservivaatimuksista ja luotonannon laajuudesta.

Jaa minä kun luulin, että kyse oli siitä kuluttajille, yrityksille ja valtioille myönnettävistä lainoista, joita saa vain liikepankeista, jotka luovat ne lainat tyhjästä tietojärjestelmässä ja hankkivat keskuspankkirahat joko lainaamalla ne markkinoilta tai keskuspankin diskonttoikkunasta.

Eli jos liikepankki lainaa rahaa asiakkaalle, joka tallettaa rahat toiseen pankkiin, niin eikö liikepankki silloin teekään tilisiirtoa sinne toiseen pankkiin joko olemalla velkaa toiselle pankille tai tekemällä siirron keskuspankkirahalla?

Jos oletetaan, että Pankki A on velkaa Pankille B X määrän euroja ja Pankki B on velkaa pankille A Y määrän euroja, niin paljonko tarvitaan keskuspankkirahaa ?

Montako päivää kestää tilisiirto Pankista A Pankkiin B ja mistä tuo viive johtuu ?

Väitän siis tässä edelleen, että liikkeellä olevan keskuspankkirahan määrä riippuu suoraan liikepankkien antolainauksesta.

[jka]

Väitän siis tässä edelleen, että liikkeellä olevan keskuspankkirahan määrä riippuu suoraan liikepankkien antolainauksesta.

Tietenkin näin. Alkuperäinen väitteesi oli, että verot ja samalla kaikki muukin voidaan maksaa liikepankkien luomalla rahalla ilman keskuspankkirahaa. Tai niin ainakin itse ymmärsin.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Väitän siis tässä edelleen, että liikkeellä olevan keskuspankkirahan määrä riippuu suoraan liikepankkien antolainauksesta.

Tietenkin näin. Alkuperäinen väitteesi oli, että verot ja samalla kaikki muukin voidaan maksaa liikepankkien luomalla rahalla ilman keskuspankkirahaa. Tai niin ainakin itse ymmärsin.

Oikaisin mahdollisesti mutkia suoraksi. Olen kuitenkin siinä uskossa, että liikepankin luomaa velkaa vastaan löytyy aina tarvittaessa ko määrä keskuspankkirahaa (joko keskuspankilta tai markkinoilta), jolloin voidaan olettaa, että käytännössä liikepankin myöntämä laina = "aitoa rahaa", koska mikään ei varsinaisesti rajoita keskuspankkirahan saatavuutta.

Tietenkin joissakin tapauksissa näin ei ole esim pankki myöntää lainan ja menee konkurssiin ennen kuin saa hankittua tuota lainaa vastaavan keskuspankkirahan, jolloin voidaan sanoa, että no eipä ollutkaan 1:1 liikepankin luoma velka "aitoa rahaa". Tai jos liikepankkikartellissa treidataan hieman huolimattomasti tai myydään roskalainoja AAA-luokan arvopapereina ja shortataan koko järjestelmä kumoon, niin varmasti löytyy miljardeja ja miljardeja kirjanpitorahaa, joka jää sitten vastapuolen tappioksi. Mutta näissäkin tapauksissa oletan, että jollei Benny ja Super Mario saa "kriisiä" hallintaan, niin viimeistään Jyrki Katainen tulee ja ottaa sellaisen niskalenkin, että markkinavoimat uikuttaen palaavat takaisin ruotuunsa ja lainaavat taas rahaa matalalla korolla kaikille luotettaville vastapuolille (esim Kreikka, Espanja jne). Talous pyörii taas kuin unelma, Alexander Stubb juoksee maratonin alle 2h30min, pesee hampaansa ja hymyilee salamavalojen säihkyessä kameroille kansan hurratessa.

[jka]

Oikaisin mahdollisesti mutkia suoraksi. Olen kuitenkin siinä uskossa, että liikepankin luomaa velkaa vastaan löytyy aina tarvittaessa ko määrä keskuspankkirahaa (joko keskuspankilta tai markkinoilta), jolloin voidaan olettaa, että käytännössä liikepankin myöntämä laina = "aitoa rahaa", koska mikään ei varsinaisesti rajoita keskuspankkirahan saatavuutta.

Periaatteessa aina löytyykin jos vain hinnasta sovitaan. Eli tuo lainaamasi artikkeli on siinä ihan oikeassa. Keskuspankki ei voi rajoittaa rahan tarjontaa, ainoastaan sen hintaa.