Valtion budjetti 2013

[hattiwatti]

Soinin dementoituneet puheet todistavat jälleen kerran, kuinka pihalla Perussuomalaiset kotimaan talouspolitiikassaan ovat. Kun Eurokriisissä on kerran valittu järkilinja, niin miksi ihmeessä kotimaan taloutta pitäisi hoitaa yhtä vastuuttomasti kuin Kreikassa?

Soinin mukaan teollisuudesta ja tuotannon kilpailukyvystä tulisi pitää parempaa huolta taantuman uhatessa.

Kilpailukyvystä pidetään siis huolta sillä, että nostetaan (velaksi) julkishallinnon syöttöporsaiden palkkoja ja rahastetaan loput yrittäjiltä ja teollisuudelta veronkorotuksilla?

Persujen keskivertoäänestäjän täytyy olla halvaantunut kaulasta ylöspäin, jos tällaiset puheet menevät heille läpi.

En ihmettele äänestäjiä, ihmettelen niitä 39 kansanedustajaa jotka eivät osaa nousta Soinia vastaan. Puhutaan vain poppaukoista, dieselverosta, kilometrikorvauksista yms. vähäisistä sirpaleaiheista. Ei Kreikan kaltaisesta rakenteellisesta ongelmasta. Mutta hei, kansalla sellaiset johtajat mitä kansa ansaitseekin. Kansa äänestää niiden aiheiden mukaan mistä kansa tajuaa. Sitä on populismi.

Mutta anyway, tuo mitä yllä kirjoitat on vanha 70-lukulainen AY-blokin agenda, joka Matti Putkosen hahmossa inkarnoitui sieltä Breznevin aikakaudelta osaksi persujen jytkähtänyttä 'muutosvoimaa' vuodelle 2012. Mahdollisimman paljon rahaa eri liittoihin kuuluville palkkoina, jotta vastineeksi lobbaavat valtiota taas subventoimaan eri keinoin julkista sektoria ja 70-luvun tyylistä savupiipputeollisuutta, jotta mahdollisimman moni liittolainen saisi paikkansa näistä ja liitot olisivat isoja ja vahvoja. Julkisen sektorin porukat kuuluvat AKAVAAN joka ammattiliitto mikä klikissä myös kokoomukseen. Siksi sitä ei saa missään tapauksessa leikata, ei kokoomuksen eikä vasemmiston (mukaanlukien persut) mielestä. En pidä myöskään siitä, että 'teollisuudesta' pitäisi pitää huolta, kun tietää että se nyt tässä tapauksessa viittaa Putkosen Kekkoslaiseen käsitykseen raskaasta savupiipputeollisuudesta, jonka kyljessä AY-liikkeen vahvin siipi on aina kasvanut. Mielestäni raskasta teollisuutta ei missään tapauksessa pidä valtion subventoida mitenkään. Ainoastaan heikomassa asemassa olevia pienyrityksiä ja innovaatioita jotka omillaan eivät pinnalle pääsisi. Raskas teollisuus on globalisoitunut ja kuten Stora Enso sijoittaa rahansa muihin maihin ja veroparatiiseihin, ja on vielä onnistunut muualla maailmassa sotkemaan itsensä erinäisiin rikosoikeudenkäynteihin ja täällä kartellioikeudenkäynteihin. Ei tuollaista pidä valtion jeesata, vaikka moni liittoon kuuluva sattuisikin työskentelemään tehtailla. Liitot voivat vaikka itse päättää alentaa omia palkkojaan, jos haluavat välttämättä jeesata suurteollisuutta. Tähän mennessä kun ovat vaan keskittynet sen käden puremiseen mikä heitä ruokkii:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4teollisuuden_ty%C3%B6sulku_2005

Case Nokia myös erinomaisesti opetti miten suuri ongelma ylipäätään riippuvuus liian suurista korporaatioista, jotka helposti menettävät bisneksensä jos maailmalla ei vaan satu olemaan kysyntää heidän tuotteilleen. Toisaalta suurteollisuuden poiskuolema vapauttaa työvoiman ja resurssit (kuten selluteollisuuden käyttämän puun) muuhun liiketoimintaan, joka helpommin syntyy taas joustavalle pienyrityssektorille. Siksi tätä prosessia ei pidä valtion viivyttää, vaan pitää ennemminkin huoli omasta budjetistaan. Jos AY-liitot ja lihonneet luottamusmies -poppaukot joutuvat tyytymään valtansa heikkenemiseen, niin bileet vaan pystyyn sen kunniaksi.   

Se julkinen sektori on kaikkein keskeisin valtion ongelma. Kaikki muut tyhjänpäiväiset sirpaleaiheet kalpenevat sen rinnalla. Ei teollisuutta voi ruokkia ulkoapäin, kuten Kekkosen aikana tehtiin. Ainoastaan helpottaa sen verotaakkaa julkista sektoria riisumalla.

[hattiwatti]

Kokoomus lupasi merkittäviä palkankorotuksia julkisen sektorin työntekijöille. Ja on pitänyt lupauksensa. Ei siinä ole ammattiliittoja tarvinnut käyttää.

Kenen luulette uskollisesti kokoomusta äänestäneen edellisissä vaaleissa? Eivät ainakaan operatiivisen tason työntekijät.

AKAVA - nimisen ammattiliiton edustajien.

[sivullinen.]

[...] Mahdollisimman paljon rahaa eri liittoihin kuuluville palkkoina, jotta vastineeksi lobbaavat valtiota taas subventoimaan eri keinoin julkista sektoria ja 70-luvun tyylistä savupiipputeollisuutta, jotta mahdollisimman moni liittolainen saisi paikkansa näistä ja liitot olisivat isoja ja vahvoja. [...]

Siinä tulee esiin jääviyden ongelmat liian suuriksi kasvaneiden valtiollisten instituutioiden - tässä tapauksessa ammattiliittojen - kohdalla: He voivat ostaa ja myydä ääniä samalla ollen sekä kauppias että asiakas. He ovat tehneet itsestään vallanvälikäden. Kun ammattiliitto ostaa valtaa rahalla, saa se siitä rahaa vallan avulla. Se on tullut itsetarkoitukseksi; osaksi järjestelmää. Silloin kaikki toimet tällaisen epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi on mahdottomia ilman järjestelmän tuhoa. Historia tuntee niin monta lähes identtistä kertomusta, ettei tapahtumien kulusta pitäisi jäädä mitään arvailujen varaan. Jo muinoin kiltajärjestelmä toimi samoin: Kilta sai yksinoikeuden harjoittaa omaa alaansa kaupungissa, vallallaan se sai turvattua jäsenilleen markkinataloutta huomattavasti korkeamman tulotason ja näin kilta oli osa valtaa. Vallan kautta se taas sai estettyä muiden vaatimat muutokset oikeudenmukaisempaan tilaan; toisten kiltojen sallimiseen. Lopulta kiltojen "köyhdyttämät" kaupungit olivat sitten niin surkeassa jamassa, etteivät pystyneet puolustamaan olemassaoloaan vaan hajosivat uudenlaisten voimakeskittymien paineessa. Erään vastavaanlaisen tarinan Ruotsin valtakunnasta kirjasin myös blogiini:

Keinotekoisesti kehitetyn suurteollisuuden tuhoutuminen - tarina vapauden ajan Suomesta
http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/28273/keinotekoisesti-kehitetyn-suurteollisuuden-tuhoutuminen-tarina-vapauden-ajan-suomesta

Mutta vaikka kaikki näemme miten mätä nykyinen järjestelmä on, on siitä eroonpääsy aika vaikeata. Kaikkien kuuluu puolustaa omaa etuaan ja omaa osaansa. Ei yksikään AKAVAn johtaja olisi selvinnyt seuraavassa jäsenäänestyksessä, jos olisi valtion yleisen edun nimissä hyväksynyt jäsenistölleen selvästi mahdollisuuksia pienemmät korotukset; silloin olisi sitä vastoin kutsuttu koolle väliaikainen edusto erottaamaan epatto. Ei ammattiliitoilta voi odottaa heidän itse itseään lakkauttavan; muutosvoiman on tultava järjestelmän ulkopuolelta. Sen on hylättävä järjestelmän luomat pelisäännöt, jos - ja kun - on selvästi "Jytkyn" kautta osoitettu, ettei niillä voi voittaa. Sen on oltava itseriittoinen. Sen on hallittava kaikkia itseään koskevaa - niin julkisuuskuvaa, päätöksentekoa kuin taloudellista puolta. Se ei voi olla mitenkään riippuvainen vanhasta. Muuten se ei voi tehdä muutosta.

Jo budjettia seuraavana päivänä Ylen pääuutislähetyksessä "asiantuntija" sanoi, että budjetti ei mitä todennäköisemmin tule pitämään. Mitä se kertoo budjetin rehellisyydestä?

[tyhmyri]

Ei valtion budjetin ongelma ole liian suuri virkamiesten määrä itsessään. Valtion budjetin ongelma ovat liian paljon tipahtaneet verotulot. Hyökkäily ammattiliittoja vastaan on väärään kohteeseen ampumista.

Olen samaa mieltä julkisen sektorin rationalisointitarpeesta, mutta Suomen talous on nyt ajautumassa samaan tilanteeseen kuin 1990-luvun alussa jolloin lopulliselta tuholta pelasti pelkästään valuutan kellutus.

Valtioiden budjettiongelmat ovat aina nominaalisia eli verotuloja tulee liian vähän. Sama ilmiö on Espanjassa ja Irlannissa eli ylijäämäinen valtiontalous tipahti pakkasella kun kansantuote putosi.

[guest7001]

@tyhmyri: Katainen on nostellut julkisen sektorin AKAVA-siiven palkkoja vm/pm-aikoinaan niin paljon (ostaakseen ääniä Kokoomukselle), että maksamme näistä palkankorotuksista miljardeja vuodessa.

Valtion palkat ovat nousseet järkyttävät 24% pelkästään kolmen viime vuoden aikana.
http://yle.fi/uutiset/kl_valtiolla_tienaa_paremmin_kuin_yksityisella_sektorilla/6194787

Heidän liksansa ohittavat heittämällä yksityisen sektorin palkat vastaavista tehtävistä. Olemme siis yhteiskunnassa, jossa elätettävät ohittavat elättäjiensä ansiot. Miten tässä on näin päässyt käymään? Ennen sanottiin, että valtion leipä on pitkä mutta kapea.

Ja kun elättäjiltä ei saa tarpeeksi verotuloja, homma hoidetaan lisääntyneellä syömävelan otolla.

Ei toimi. Julkisen sektorin palkkoja on leikattava yläpäästä. Vaihtoehtona on laittaa paljon porukkaa kilometritehtaalle.

[tyhmyri]

^Hyvin näkyy tuo sinun esittämäsi malli toimivan PIIGS-maissa. Ruotsalaisten malli taas, siis se jossa naukkaillaan D-vitamiinia tarpeen tullen, pelaa oikein mainiosti.

Käytännössä parasta olisikin omalla valuutalla devalvaatio ja sitä seuraava tiukempi palkkakuri.

Jos väkisin roikutaan eurossa, niin tuo leikkaaminen on sellaista toissijaista puuhastelua. Koska vientiteollisuutemme ei ole enää kilpailukykyistä, niin vientitulot jatkavat laskuaan leikkauksista huolimatta. Mikä taas tarkoittaa verotulojen laskua.

[guest7001]

Olen samaa mieltä ja ehdottomasti oman valuutan kannalla.

Mutta Eurosta ei kuitenkaan erota, eli paluu Markkaan on turhaa spekulaatiota. Joko leikkaamme tai itkemme ja leikkaamme. Ennemmin tai myöhemmin. Veikkaan molemmissa sitä jälkimmäistä.

Jutta, Alex, Jyrki ja heidän (valehtelemalla ja takinkäännöllä ministerinpaikkansa saaneet) hännystelijänsä ovat viemässä Suomea konkurssiin ja sen jälkeen liittovaltioon. Kuinka tästä kaikesta ei voisi vetää sitä johtopäätöstä?

[tyhmyri]

Jutta, Alex, Jyrki ja heidän (valehtelemalla ja takinkäännöllä ministerinpaikkansa saaneet) hännystelijänsä ovat viemässä Suomea konkurssiin ja sen jälkeen liittovaltioon. Kuinka tästä kaikesta ei voisi vetää sitä johtopäätöstä?

Valitettavasti epäilen sinun olevan oikeassa. Masentavaa tässä on se, että liittovaltion hinnaksi on asetettu tuhottu teollinen pohja ja sitä seuraava yleinen kurjistuminen. Yhden vaihtoehdon pakkotilanteita ei tuppaa syntymään kuin täydellisen luupäisyyden tai tietoisen toiminnan tuloksena. Valitettavasti olen alkanut tulla siihen johtopäätökseen, että olen aikaisemmin aivan turhaan pitänyt Kataista ja Stubbia typeränä tässä asiassa. Olen alkanut pitää heitä paljon, paljon terävämpinä ja määrätietoisempina kuin olen kuvitellut.

Urpilainen taas mitä todennäköisimmin on vaan ihan pihalla.

[tyhmyri]

^Katsohan niitä lukuja uudelleen. Euro on viimeisen 12kk aikana ollut heikoimmillaan 9,3 kruunua ja alhaisimmillaan 8,2 kruunua. Tämänhetkinen kurssi on 8,49 kruunua. Kruunu toisin sanoen on mennyt heikkenemään.

Viimeisten viiden vuoden aikana eurolla on saanut parhaimmillaan 11,7 kruunua (marraskuun 6. vuonna 2009) ja heikoimmillaan tuon 8,2 kruunua. Kyllä Riksbank tietoisesti laski kruunun kurssia 2009 markkinaoperaatioilla. Tarkista jos et usko.

Nyt esimerkiksi kun Riksbank laski 6.9. repo-korkoa, niin osa olisi halunnut myös aikaisempien markkinaoperaatioiden toistamista. Moisesta ei ole ainakaan julkisesti tiedotettu, mutta kaikki päätökset eivät ole julkisia.

Lisäksi jos väität, että SNB:n pegi CHF:lle ei ole devalvaatiota, niin suuresti ihmettelen.

[Velmu]

Ei valtion budjetin ongelma ole liian suuri virkamiesten määrä itsessään. Valtion budjetin ongelma ovat liian paljon tipahtaneet verotulot. Hyökkäily ammattiliittoja vastaan on väärään kohteeseen ampumista.

Olen samaa mieltä julkisen sektorin rationalisointitarpeesta, mutta Suomen talous on nyt ajautumassa samaan tilanteeseen kuin 1990-luvun alussa jolloin lopulliselta tuholta pelasti pelkästään valuutan kellutus.

Valtioiden budjettiongelmat ovat aina nominaalisia eli verotuloja tulee liian vähän. Sama ilmiö on Espanjassa ja Irlannissa eli ylijäämäinen valtiontalous tipahti pakkasella kun kansantuote putosi.

Valot päälle, Tyhmyri!

Vuonna 1964 oli Suomessa väkeä 4,5 miljoonaa ja virkamiehiä kuntien ja valtion palveluksessa 250 000 henkilöä. Vuonna 1991 oli väkeä 5 miljoonaa ja virkamiehiä 850 000 henkilöä.
Kun väkimäärä kasvoi 500 000:lla, kasvoi virkamieskunta 550 000:lla. Samana aikana häipyivät poliisit katukuvasta, postit ja koulut maaseudulta, rahastajat raitiovaunuista ja busseista jne.
Mutta missä sitten väki lisääntyi? Kunnat ja valtio rakensivat virastoja, joihin palkattiin tyhjänpäiväisiä virkamiehiä milloin minkäkin jäsenkirjan värin mukaan.

Vielä kerran, Tyhmyri valot päälle!

[tyhmyri]

^Julkisen sektorin velkaantuminen on aina seurausta siitä, että verotulot ovat menoja pienemmän. Kirjanpidollinen fakta.

Selityksesi ei toimi verrattaessa vaikka Ruotsiin tai Tanskaan (Tanskassa muuten taitaa olla maailman suurin julkinen sektori, mutta samalla se on yhtä yrittäjäystävällinen kuin USA). Kannattaakin ottaa askel taaksepäin ja huomata, että Suomen valtion velkaantuminen on suorassa suhteessa siihen kuinka paljon nominaalinen kansantuote on tipahtanut. Julkisen sektorin menot ovat pysyneet entisellään, mutta nominaalinen kansantuote on tippunut.

Yksinkertaisen makrotaloudellisen vertailun Ruotsiin luulisi selvittävän asian. Olen jotain asiasta kirjoittanut täällä.

[guest7001]

Vielä viime vuonna Suomessa oli nimenomaan Tanskan jälkeen EU:n suurin julkisen sektorin koko BKT:stä.

Nyt myös Ranska ja Irlanti ovat vetäneet vasemmalta ohi.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/julkisetmenot/

Tämä tietysti taas kerran riippuu tilastointitavasta. Suomi vääristelee tilastokikkailulla surutta julkisen sektorin alijäämäänsäkin, eli veikkaan esimerkiksi verovapaiden "yleishyödyllisten säätiöiden" käyttämisen sosiaali- ja terveyspalveluissa jäävän tilastoinnin ulkopuolelle... vaikka ne käyttävät valtavia määriä verorahojamme ja pesevät ne.

http://www.uusisuomi.fi/raha/119146-vaiettu-totuus-suomesta-%E2%80%9Dhieman-kummallista%E2%80%9D

Edit: Tuo julkisen sektorin osuus BKT:stä kaavio olikin vuodelta 2010. Ei taida olla tuoreempaa tarjolla.

[sivullinen.]

^ Onhan Finnairkin pörssiyhtiö. Ei siis valtion yhtiö. Joku voisi luulla toisin.

[possu]

Ei se kansallinen valuutta ole niin ihana kun sinä kuvittelet.

Ennen euroon siirtymistä kokeiltu kelluva markka oli ihan paras valuutta mitä Suomella koskaan on ollut.