somalian kielen opetus

[junakohtaus]

Mihin vedämme rajan millä kielellä annamme opetusta ja millä emme? Emme voi antaa perusopetusta 80:llä eri kielellä.

Ymmärtääkseni kyse ei ollut perusopetuksen antamisesta äidinkielellä vaan myös äidinkielen opettamisesta.

[Hautausurakoitsija]

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että esim. somalit puhuvat keskenään somalia. Mutta, heidän, kuten muidenkin mamujen on ymmärrettävä se, että menestyäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa he tarvitsevat ERINOMAISEN suomen kielen taidon.

On erotettava toisistaan tunnekieli, joka on psyykkisen hyvinvoinnin osa, äidinkieli, joka on ilmaisun ja muiden kielten oppimisen perusta sekä vieraat kielet, joiden oppiminen aikuisena useimmiten perustuu omaan äidinkieleen. Tätä liittoa ei voi purkaa.

Olen samaa mieltä siitä, että maassa maan tavalla ja että oman asuinympäristön kieli on hallittava selvitäkseen, mutta sen sijaan en näe perustetta luopua oman äidinkielen opiskelusta, koska uuden kielen oppiminen perustuu vähintään joltain osin omaan äidinkieleen.

[reino]

Eivät suomalaiset lapsetkaan opi sitä pelkästään kotonaan, vaikka asuvat suomalaisessa kulttuurissa. Kieltä täytyy myös opiskella ja kehittää.

Varmasti. Mutta suomalaiset lapset eivät opiskele suomea koulussa siksi, että muuten heidän tunnekielensä lamaantuisi, vaan siksi, että suomi on heille tärkeä työkalu suomenkielisessä yhteiskunnassa pärjäämiseksi.

Jos taas otetaan esimerkkitapaukseksi somalilapset, niin heidän tunnekielensä (PBUH, minä lupaan pyhästi uskoa tunnekieleen, onhan minulla aivan uskomattomasti tunneälyä) kehittyy kotona somalien rikkaan suullisen tarinankerrontaperinteen parissa. Sen sijaan kirjallisen somalinkielen (joka ei somaleille itselleenkään ole mitenkään tärkeä) osaaminen ei ole heille oleellista suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseksi.

Ja jos tuolle tunnekielen tielle lähdetään, niin sittenhän jokaiselle mamulapselle on Suomessa taattava (suomalaisten veronmaksajien rahoilla) täysin tunnekielinen kasvuympäristö, mukaan lukien tunnekieliset mäkkärit ja tunnekielellä dubatut Disney-videot (tai itse asiassa tunnekielellä näytellyt Disney-videot, joissa on riittävä määrä kiintiötunnehahmoja, jotta tunneperäinen samaistuminen voimavaraistuu).

Pohjimmiltaan kyse on siitä, halutaanko Suomessa kasvattaa suomalaisia lapsia vai sellaisia kiintiölapsia, joiden on tarkoitus pysyä omana erillisenä ja sopeutumattomana vähemmistönään sukupolvesta toiseen.

Toisaalta tämä on tietysti myös mielipidekysymys. Minä nyt vain olen sitä mieltä, että on epäkohteliasta muuttaa toisten maahan syömään heidän banaaninsa ja/tai muodostamaan vähemmmistöjä.

[Uuno]

Alamme olla asian ytimessä. Oikeastaan olen tässä asiassa (melko) varma vain kahdesta asiasta:

a) oma tapani järjestää kielenopetusta on väärä, koska se ei estä tiettyjen ryhmien eristäytymistä

b) hautausurakoitsijan tapa on väärä, koska se tulee yhteiskunnalle kalliiksi + se ei estä tiettyjen ryhmien eristäytymistä

Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt. Mutta kun ei ole. Tässä jos missä haluaisin kuulla miten Suomi on oppinut muiden virheistä eikä toista samoja virheitä.

Pahoittelen kyynistä asennettani.

ps. ööö, tarkoitin tuossa aiemmin kielenopetusta, en perusopetusta, pahoittelen jälleen.

[reino]

Legendaarisen tarttuva keskustelunavaus muuten Havainnoijalta! 

Jäin miettimään, että mihinkäs se toimiva kaksikielisyys ja rikastava monikulttuurinen moniosaaminen nyt jäi tästä yhtälöstä? Eikös näiden pikku kultamunien pitänyt olla todellisia kulttuurienvälisen huippuosaamisen sujuvia ammattilaisia jo hetikohta synnyttyään?

Vai onko niin, että lapsiperheiden muuttaminen kulttuuri/kielialueelta toiselle pitää kieltää lailla, koska lasten tunnekielisten ihmisoikeuksien toteutumista ei voida turvata ja seuraukset ovat tavattoman traagiset? Muuttolupa vain sellaisille, jotka pystyvät todistamaan, että tunnekielen, äidinkielen, tunneälyn ja kulttuurikompetenssin kehitys on jo täydellisellä tasolla. Hä?

Ihan vilpitön neuvo kaikille siirtolaisuutta harkitseville: jos haluatte lapsenne kasvavan esim. eskimokielen ja -kulttuurin parissa aidoksi 100% eskimoksi, niin älkää muuttako eskimomaasta yhtään minnekään. Mutta jos suuret hyljesodat pakottavat teidät ihan pakolla pakolaisuuteen Saharaan, niin siinä vaiheessa voisin kuvitella,  että huolistanne kaikkein pienin on se, että lapsi ei opi sujuvasti käytännössä kaikkia 550 nimitystä lumen eri olomuodoille.

[Peltirumpu]

Tottahan somalian- ja muidenkin kielten opettamisessa on tämä työllistävä vaikutuskin otettava huomioon. Onhan se mukavaa, kun taas yksi somali poistuu työttömyyskortistosta opettaessaan lapsille somalin kieltä. Ja mitä tulee kustannuksiin, verorahoistahan ne menee, mutta menee niitä rahoja moneen turhempaankin hommaan. Sitä en tajua miksi Suomessa syntyneelle lapselle pitäisi opettaa jotain vierasta kieltä äidinkielenään, vaikka perheen tausta olisikin muualta.

Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.

[IDA]

Oli miten oli niin muun kuin suomen, saamen tai ruotsin opettaminen suomalaisissa kouluissa äidinkielenä on sulaa hulluutta.

[Hautausurakoitsija]

Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt.

Maahanmuuttokysymyksissä on turha olettaa, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valittavana on ainoastaan erilaisia polkuja, joita kukin etenee oman arvomaailmansa ja käsityksensä mukaan.

Eräs italiassa asuva suomalainen totesi, että jos täällä ei jokin asia hoidu, niin ei siitä kannata murehtia, koska ei se todennäköisesti tule hoitumaankaan. Tämä on se asenne, jolla minä lähestyn maahanmuuttokysymystä. En luota siinä suomalaiseen järjestelmällisyyteen, vaan uskon, että asiat lutviutuvat kaikkine huonoine piirteineenkin, kunhan niistä ei stressaa.

Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.

[Hautausurakoitsija]

Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mother_tongue

Kokeile hakea tuolta löytyvillä termeillä, jos asia kiinnostaa.

[Peltirumpu]

Oli miten oli niin muun kuin suomen, saamen tai ruotsin opettaminen suomalaisissa kouluissa äidinkielenä on sulaa hulluutta.

Mites sitten kun maassa on saamelaisia tai ruotsinkielisiä kooltaan vastaava uusi vähemmistöväestö ? Tulisiko näiden kieli virallistaa? Venäjä varmaan ensimmäisenä..

[reino]

Mutta entä jos tunnekielenä on kirkkoslaavi?

http://reinoblog.blogspot.com/2007/04/vpm-ja-kirkkoslaavi.html


...inhimillistä huojuntaa ja möyrintää... khi hi hi...

[Ernst]

Aiheesta on näköjään turha keskustella Hommassa, koska täällä tiedon korvaa asenteellisuus.

Perustelisit "tunnekielen" merkitystä edes hiukan.

[Pöllämystynyt]

Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.

Mitä muuta suostuisit näkemään liekeissä? Tehtaita? Taloja? Sairaaloita? Ihmisiä?

Liittyykö poltto-myönteisyytesi tähän?

Ajatteluni taustalla ei ole vihaa vaan linkolalaisuuden ydinajatuksiin perustuva järki, joka vaatii länsimaisuuden tuhoamista.

[Nikopol]

Lähestyvä lukuvuoden alku nuivistaa, ja tämä aihe suorastaan kiihottaa.

Täydellisessä maailmassa ihmiset pysyvät tunnekotimaassaan oppimassa tunnekielensä oman tunnekulttuurinsa piirissä kunnes ovat tarpeeksi isoja mennäkseen ulkomaille jonkin oppimansa kansainvälisen kielen turvin, tasavertaisina muun kansainvälisen yhteisön kanssa. Lapset kasvatetaan omassa maassa, omankielisiksi ja -kulttuurisiksi.

Tässä täydellisessä maailmassa ne, jotka eivät pysy omassa maassaan oman kulttuurinsa ja kielensä parissa, huolehtivat lastensa tunne- ja äidinkielentarpeista itse, joko vapaaehtoisvoimin yhdistyksien kautta (kuten lukuisat Suomi-koulut ympäri maailmaa) tai omilla rahoillaan ylläpitämällä omaa opetusta ammattilaisvoimin. Nämä vaihtoehdot, yhdessä kotona perheen ylläpitämien kieli- ja kulttuurisiteiden kanssa, varmistavat että lapsi pystyy hyödyntämään vanhempiensa verorahoillaan kustantamaa "ilmaista" suomalaista korkeampaa koulutusta (tai oman kotimaansa vastaavaa järjestelmää.)

Kaikki muut vaihtoehdot ovat vastaanottavan maan harjoittamaa hyväntekeväisyyttä. Kukaan tai mikään ulkopuolinen tekijä ei voi määritellä kuinka paljon toisen maan tulee käyttää rahaa hyväntekeväisyyteen.

Hyväntekeväisyyttä ei ole historiallisten kielivähemmistöjen huomiointi. Suomenruotsalaisten ja ruotsinsuomalaisten kohtelu ja huomioiminen ovat paljon puhuvia esimerkkejä.

Tässähän on selvä bloggauksen paikka. Kiitos inspiraatiosta!

[Ernst]

Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta.

Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.

On myös hyvin vaikea yrittää selvittää asiaa linkillä tai parilla, koska aihe liittyy laajemmin yksilön ja kielen kehitykseen.

Vaikka ette tunnekieleen uskokaan, niin silti kehotan lukemaan lapsillenne satuja, käyttämään heidän kanssaan kieltä monipuolisesti sekä kannustamaan heitä lukemaan ja opiskelemaan suomea koulussa samalla vakavuudella kuin muitakin aineita. Oman äidinkielen hallinta on sekä ajattelun, ilmaisun että oppimisen perusta. Eikö Halla-ahokin ole osoittanut, millainen vaikutus on ajattelun ja kielen hallinnalla?  

Tunnekieltä ei taida ainakaan psykologiassa olla olemassakaan. Jos on, voinet tieteenalan alkeisiin  perehtyneenä kertoa edes vähän siitä. Äidinkieli lienee kuitenkin asiallisempi ilmaisu.

Miten olet aikonut rahoittaa Suomeen muuttaneiden 80 eri kielen "tunnekielen" opetuksen? Mistä luulet löytyvän päteviä opettajia? Miten takaat tasapuolisuuden; jos somaleille järjestyy opetus, se pitänee järjestää myös farsin, urdun, katalaanin ja kaikkien muidenkin kielten puhujille?

[Uuno]

Näin minä ymmärrän 'tunnekielen':

Tunnekieli on kieli, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan. Esim. kun minä sanon muijalleni 'rakastan sinua', niin tarkoitan sillä jotain. Jos sanon hänelle 'I love you', niin en tarkoita oikeastaan mitään.

Toinen esimerkki: tiedän tapauksen, jossa suomenkielinen poika pakotettiin puhumaan kotona englantia (kunnon kielikylpy nääs). Meni jonkin aikaa (siis kuukausi, ehkä vuosi) kunnes huomattiin että poika on alkanu häiriintymään, häiritsee koulussa, yms. Psykiatri totesi suoraan, että poika ei osaa kertoa tunteistaan millään kielellä. Palattiin suomen kieleen ja pojasta tuli taas 'normaali', kun vanhempienkin kanssa taas juttu luisti.

Jotain tällasta se tarkoittaa. Tunteita ei pysty ilmaisemaan vieraalla kielellä.

Ja mitä tälle voi tehdä on se mitä Reino ehdotti. Ehkäistä ongelman syntyminen valikoivalla maahanmuutolla, eikä tosiaankaan nostaa käsiä pystyyn.

[Peltirumpu]

Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mother_tongue

Kokeile hakea tuolta löytyvillä termeillä, jos asia kiinnostaa.

Vaikka kuinka koitin etsiä, niin ei englanninkielisestä artikkelista löytynyt termiä "tunnekieli". Ehkä olen vain vähän tyhmä tai jotain. En kyllä löytänyt samasta artikkelista suomeksikaan sanaa "tunnekieli"..

[Octavius]

Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt.

Maahanmuuttokysymyksissä on turha olettaa, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valittavana on ainoastaan erilaisia polkuja, joita kukin etenee oman arvomaailmansa ja käsityksensä mukaan.

Eräs italiassa asuva suomalainen totesi, että jos täällä ei jokin asia hoidu, niin ei siitä kannata murehtia, koska ei se todennäköisesti tule hoitumaankaan. Tämä on se asenne, jolla minä lähestyn maahanmuuttokysymystä. En luota siinä suomalaiseen järjestelmällisyyteen, vaan uskon, että asiat lutviutuvat kaikkine huonoine piirteineenkin, kunhan niistä ei stressaa.

Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.

Tämä oli hyvin kiteytetty. Monikultturistin uskontunnustus.

On aivan selvää, että sellainenkin yhteiskunta toimii, jossa tasa-arvo, ihmisten kunnioittaminen, työnteon arvostaminen, yrittäminen, terve luontosuhde ja rehellisyys ovat tuntemattomia käsitteitä.

Näitä yhteiskuntia, joissa on tätä inhimillistä huojuntaa ja möyrintää kutsutaan Paskastanioiksi.

Kuulut niihin harvoihin, jotka oikeasti haluavat asua sellaisessa. Onnitteluni Sinulle ja valitsemallesi tielle.

[havainnoija]

Tunnekieli on erään määritelmän mukaan kieli, jolla voi "ilmaista rakkauden tunteita, runoilla ja tanssia" (http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1542).

Saattaa olla hyvinkin tarpeellisia taitoja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen ja sitä varmasti vastuulliset perheet opettavat omalla ajallaan.

Onhan hieman villiä, että tänne tulevia maahanmuuttajia opettavat toiset saman maan maahanmuuttajat. Opitaanko nyt yhteiskunnan varoilla taitoja, joista ei varsinaisesti ole maksajalle mitään hyötyä?

Vastaava tilanne on aikuisilla tulkkauksen suhteen. Ei kyseisen äidinkielen opettaminen esikouluikäisenä ainakaan vähennä tulkkauksen tarvetta aikuisena.

[Ernst]

Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mother_tongue

Kokeile hakea tuolta löytyvillä termeillä, jos asia kiinnostaa.

Pirjo, tuo ei mene enää läpi. Äidinkieli on aivan eri termi kuin käyttämäsi tunnekieli. Sinulta on toistuvasti kysytty käyttämällesi käsitteelle perusteluja. Tarjoat wikitason lähdettä eri käsitteestä. Ei hyvä, trolli.

[IDA]

Mites sitten kun maassa on saamelaisia tai ruotsinkielisiä kooltaan vastaava uusi vähemmistöväestö ? Tulisiko näiden kieli virallistaa? Venäjä varmaan ensimmäisenä..

Nimenomaan tuota tarkoitin sillä, että on sulaa hulluutta opettaa suomalaisissa kouluissa äidinkielenä muita kieliä. Mitään rajaa ei voi oikein vetää. Somalialaisilla on täsmälleen sama oikeus omaan kulttuuriinsa ja äidinkieleensä, kuin rantaruotsalaisillakin.

Terkkuja vaan Pyttikseen 

[Jouko]

Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt.

Maahanmuuttokysymyksissä on turha olettaa, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valittavana on ainoastaan erilaisia polkuja, joita kukin etenee oman arvomaailmansa ja käsityksensä mukaan.

Eräs italiassa asuva suomalainen totesi, että jos täällä ei jokin asia hoidu, niin ei siitä kannata murehtia, koska ei se todennäköisesti tule hoitumaankaan. Tämä on se asenne, jolla minä lähestyn maahanmuuttokysymystä. En luota siinä suomalaiseen järjestelmällisyyteen, vaan uskon, että asiat lutviutuvat kaikkine huonoine piirteineenkin, kunhan niistä ei stressaa.

Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.

Aito suomalainen asenne on se että asiat pannaan hoitumaan eikä pyöritellä peukaloita hyödyttömänä manjana-asenteella. Mielelläni asuisin rauhallisissa oloissa mutta jos joku tahtoo sotaa, niin saa sen ja kantaa siitä kaiken vastuun. Autojen ja kiinteistöjen polttaminen ei ole mitään inhimillistä luovaa toimintaa vaan tuhoa ja anarkiaa. Samaan kategoriaan kuuluu seinätöhertely. Kapinaa seuraa kurinpalautus, nollatoleranssi.

[ihminen]

Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta.
Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen
valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten
suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä
kasvua. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan
oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa
monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen
opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti
kaikkia perusopetuksen oppiaineita.
Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää maahanmuuttajien äidinkielen
opetusta. Mikäli kunta järjestää opetusta, sillä on mahdollisuus saada
opetuksen järjestämiseen erillistä valtionavustusta. Valtionavustusta suoritetaan
enintään 2,5 viikkotunnista taloudellisesti muodostettua opetusryhmää
kohden. Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään neljä oppilasta.
Opetuksessa noudatetaan maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen laadittuja
opetuksen perusteita. Vaikka opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää
maahanmuuttajien äidinkielen opetusta, opetukseen osallistuneiden määrä
on suunnilleen sama kuin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen osallistuneidenkin määrä. Jos opetusta ei ole voitu järjestää, syynä on ollut yleensä
joko se, että opetusryhmää (vähintään neljä oppilasta)ei ole saatu muodostettua
tai että ei ole löytynyt opettajaa

Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui syyslukukaudella 2006
yhteensä 11 013 oppilasta tai opiskelijaa 50 eri kielessä. Opetusta järjestettiin
tuolloin yhteensä 81 kunnassa. Tähän opetukseen voivat osallistua esi- ja
perusopetuksen oppilaat sekä lukiokoulutuksen opiskelijat.

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS
- tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf

Sivulta 24

[Ernst]

Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta.
Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen
valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten
suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä
kasvua. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan
oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa
monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen
opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti
kaikkia perusopetuksen oppiaineita.
Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää maahanmuuttajien äidinkielen
opetusta. Mikäli kunta järjestää opetusta, sillä on mahdollisuus saada
opetuksen järjestämiseen erillistä valtionavustusta. Valtionavustusta suoritetaan
enintään 2,5 viikkotunnista taloudellisesti muodostettua opetusryhmää
kohden. Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään neljä oppilasta.
Opetuksessa noudatetaan maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen laadittuja
opetuksen perusteita. Vaikka opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää
maahanmuuttajien äidinkielen opetusta, opetukseen osallistuneiden määrä
on suunnilleen sama kuin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen osallistuneidenkin määrä. Jos opetusta ei ole voitu järjestää, syynä on ollut yleensä
joko se, että opetusryhmää (vähintään neljä oppilasta)ei ole saatu muodostettua
tai että ei ole löytynyt opettajaa

Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui syyslukukaudella 2006
yhteensä 11 013 oppilasta tai opiskelijaa 50 eri kielessä. Opetusta järjestettiin
tuolloin yhteensä 81 kunnassa. Tähän opetukseen voivat osallistua esi- ja
perusopetuksen oppilaat sekä lukiokoulutuksen opiskelijat.

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS
- tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf

Sivulta 24

Tässä siis näkyy se harkintavalta, jota esimerkiksi Helsingin opetuslautakunnan jäsen ja kaupungnvaltuutettu Juss Halla-aho voi käyttää. Järjestetäänkö peruskouluissa täydentävänä verorahoin rahoitettuna opetuksena maahanmuuttajien monien kielien kieltenopetusta vai käytetäänkö rahat muihin tarkoituksiin. Valtiolta saatu avustus on verorahaa sekin.

[etnis]

Kyllä tuo "tunnekieli" kuulostaa lähinnä hölynpölyiseltä muka-uuskieleltä, jolla verorahoilla kustannettavia elintasopakolaisten eritystarpeita pyritään personoimaan koskettaviksi ihmisoikeuskysymyksiksi. Sen puitteissa tähänkin asiaan nuivasti suhtautuvia voidaan aina arvostella empatian puutteesta, jolloin on suvaitsevan diskurssin mukaan jo automaattisesti väärässä aisassa kuin aisassa 

[junakohtaus]

_0/

Mä ainakin olen törmännyt termiin "tunnekieli" siellä-täällä ja pidän ajatusta itsessään ihan järkevänä. Faijankin hurripuoli pääsee aina pintaan jos sillä palaa hermot, vaikka muuten puhutaan aina suomea.

[Jouko]

Kyllä tuo "tunnekieli" kuulostaa lähinnä hölynpölyiseltä muka-uuskieleltä, jolla verorahoilla kustannettavia elintasopakolaisten eritystarpeita pyritään personoimaan koskettaviksi ihmisoikeuskysymyksiksi. Sen puitteissa tähänkin asiaan nuivasti suhtautuvia voidaan aina arvostella empatian puutteesta, jolloin on suvaitsevan diskurssin mukaan jo automaattisesti väärässä aisassa kuin aisassa 

Tuli mieleen että mitenkähän laaja kaupan ja tekniikan sanavarasto piilee noissa "tunnekielissä". Ne kun ovat avaimia työnsaantiin täkäläisessä yhteiskunnassa. Kamelikuskeja ja karjapaimenia kun aika vähän tarvitaan vaikka olisi miten rikas tunnekieli sillä saralla.

[Atte Suomalainen]

Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa?

Siksi että ihmisellä on yleensä vain yksi tunnekieli, joka on omaksuttu lapsena. Tämän kielen hallinta ja kehittäminen on suorassa yhteydessä henkiseen hyvinvointiin, ajattelukykyyn ja tunne-elämän tasapainoon. Tunnekieltä ei voi korvata omaksumisiän jälkeen opetellulla vieraalla kielellä. Siksi on tärkeää, että lapset saavat tunnekielensä opetusta.

Homman nimi on se, että kun niillä somali vanhemmilla ei tunnu olevan muutakaan tekemistä, niin kotiopetusta vaan. Ja ne mukulat kyllä jo osaa. Tarkoitus on näemmä kuormittaa suomalaisten maksumioesten taakkaa. Ei somalin opetusta kouluihin.

[havainnoija]

Vantaalla vuonna 2005 ansiokkaasti tehty Somalin kielen opetuksen suunnitelma määrittelee sisällöllisesti mm. seuraavia asioita kieli-identiteetistä ja kulttuurintuntemuksesta, jotka tulisi osata:
- Tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista
- Tuntea kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua
tarina- ja tietoperinnettä.

Puhumisesta ja kuuntelemisesta:
- Pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa äidinkielellään.

Kielentuntemuksesta:
- Osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan
- Tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuusuhteita
- On kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan.

Kirjoittamisesta:
- Osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen.

Lukeminen ja kirjallisuus:
- Osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja.

Lähde:
http://www.vantaa.fi/redirect.asp?path=1;216;6276;6415;6254;6532;10670;46465;46495&guid=0EC03433-DEEF-4A3A-A501-D5F781D91772&site=4&appendvoucher=true.

Nähtävästi lähtökohdat suomenkieliseen perusopetukseen näiden taitojen oppimisen jälkeen ovat oleellisesti paremmat, kuin ennen koulutusta. Mielestäni tässä puhutaan paljon muustakin, kuin vain kielen oppimisesta. Liittynee ns. tunnekieleen.

[Maastamuuttaja]

Lapset oppivat luonnostaan mitä kieltä tahansa, uusikin kieli tarttuu nopeasti, muutamassa kuukaudessa, jos sitä ympärillä puhutaan. Tämän tietävät omakohtaisten kokemustensa kautta mm. suomalaiset sotalapset.

Koulu ei siis ole ainoa eikä välttämätönkään laitos pienten lasten vieraiden kielten oppimiselle.

Siksi ne somalivanhemmat, jotka haluavat lastensa oppivan suomea Suomessa, sallivat lastensa leikkiä suomalaislasten kanssa. Ja sitten kouluun mentäessä somalilapsillkin on suomen kielen taito jo valmiina.

Jotenkin vaikuttaa siltä, että tätä yksinkertaista ratkaisua ei ole juurikaan hyödynnetty. Miksiköhän?