Helsingin kaupunki uudisti henkilöstöhankinnan periaatteet 20.8.2012

[mietinen]

Henkilöstöhankinnan periaatteissa ongelmallista on, että marginaalisesta tapauksesta, jossa kaksi hakijaa ovat yhtä ansiokkaita (tarkoittanee, että heidän arvioidaan suoriutuvat työtehtävistä yhtähyvin) tehdään henkilöstöhankintaa keskeisesti ohjaava periaate. Keskeisyys tulee ilmi, pätevyysvaatimusten laskemisesta (henkilöstöjohtajan haastattelu), jotta muunkielisiä voitaisiin palkata. Nykyisillä pätevyysvaatimuksilla on saatavissa työntekijöitä, mutta kaupungin näkemyksen mukaan heidän äidinkielensä on väärä.

Henkilöstöhankinnan periaatteiden mukaan: "Onnistuneella henkilöstöhankinnalla turvataan laadukas ja tehokas palvelutoiminta. Sen avulla pyritään saamaan kaupungille koulutukseltaan, työkokemukseltaan ja osaamiseltaan parhaiten soveltuvia henkilöitä." Tämä on kuitenkin voimakkaassa ristiriidassa henkilöstöjohtajan lausunnon kanssa, "Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä"

Lasketuilla pätevyysvaatimusten täyttymistä arvioitaessa, ei tarkastella henkilön kykyä suoriutua työtehtävistä (tai se tehdään korkeintaan muodollisesti), vaan tarkastelu kohdistetaan hänen äidinkieleensä.


Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon kertoo: "Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä. Olemme tällä hetkellä vasta noin puolivälissä sitä tavoitetta." Miksi tavoitetta ei ole kirjattu henkilöstöhankinnan periaatteisiin? Puhuuko henkilöstöjohtaja omiaan?

Erityisesti mitä ryhmien määrittelyn tulee olla täsmällistä ja julkista, muuten valinnat voidaan perustella mielivaltaisesti hakijan edustaman ryhmän aliedustuksella. Valintaperusteista tulee käydä ilmi hakijan edustamalle ryhmälle laskettu aliedustuksen tunnusluku.

Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa yksilöiden yhdenvertaisuuteen (eli heitä ei erotella, arvoteta ja kohdella eritavoin) mm. kielen perusteella. Se, että äidinkieleen perustuvaa syrjintää perustellaan yhdenvertaisuusperiaatteella ei tee siitä yhdenvertaista, vaan naamioitua syrjintää.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS, 8/1976
2 artikla

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

...

26 artikla

Kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.

[mietinen]

Korjaus 1

"Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon
erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-
arvon toteutumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoi-
suudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana
olevaan tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija."

Muutetaan muotoon:

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti työnhakijoita ei arvoteta etnisen taustan, äidinkielen, kulttuurin tai uskonnon perusteella. Hakijan valmius ja halukkuus työskennellä edellytettyjen käytännönvaatimusten mukaan varmistetaan työhaastattelussa.

Etusijaisuusperiaatteen mukaisesti kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoisuudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana olevaan tehtävään valitaan helsingin kaupungin asukas. Jos edellämainitut tekijät eivät erottele hakijoita, valinta suoritetaan arvalla.

[mietinen]

Lisäys

Esimiestehtävissä edellytetään aina hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito.

- Perustelu, esimiehen tulee ymmärtää saamansa ohjeet ja pystyä ohjeistamaan alaisensa ilman väärinymmärryksiä.

- Kaupungin tulee tarjota kaikille halukkaille työntekijöilleen suomen kielen opetusta, jotta kielitaito ei muodosta estettä etenemiselle.

[mietinen]

HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
Päätöstiedote nro 28
Kokousaika: 20.8.2012 klo 16.00


SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1
Henkilöstöhankinnan periaatteet (pdf) (html)

Päätös
Ehdotuksen mukaan.
Jäsen Halla-aho jätti päätökseen vastaehdotuksensa perustelujan mukaisen eriävän mielipiteen.

Käsittely
-         Vastaehdotus

Halla-aho Jussi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevat henkilöstöhallinnan periaatteet siten muutettuna, että tekstin sivulta 1 poistetaan sen 5. kappale ("Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen...") , sekä siten, että ilmaisu "laaja-alainen tasa-arvo" korvataan kaikkialla ilmaisulla "mahdollisuuksien tasa-arvo".

Perustelut:

1. Syy siihen, että esimerkiksi eräät maahanmuuttajaryhmät ovat aliedustettuina niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin töissä, ei ole syrjintä, vaan se, että monet työllistymistä haittaavat ominaisuudet, kuten koulutuksen tai kielitaidon puute, ovat näissä ryhmissä tavallisempia kuin väestössä keskimäärin. Ratkaisu aliedustukseen ei ole näihin ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa vaan työllistymisen esteenä oleviin ominaisuuksiin puuttuminen.

2. Se, että jokin ryhmä on aliedustettuna kaupungin henkilöstössä ei ole itsessään ongelma, jota pitäisi yrittää korjata keinolla millä hyvänsä. Keskeistä on, että jokaisella ihmisellä, hänen taustastaan riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä yhtäläisillä ehdoilla. Mahdollisuus työllistyä taustastaan riippumatta ei ole sama asia kuin etuoikeus työllistyä taustastaan johtuen.

3. "Aliedustettuihin" ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa edellyttää, että työnhakijat kategorisoidaan ryhmiin ja että ryhmät rajataan ja määritellään. Ensinmainittu toimenpide on jyrkässä ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä, ei jonkin sellaisen ryhmän edustajana, johon kuulumiseen hän itse ei voi vaikuttaa.

Huomattakoon, että "Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa" –ohjeistus määrittelee rasismin ideologiaksi, " jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä". On hyvin erikoista, että kaupunki rikkoo omia periaatteitaan harjoittamalla rekrytointipolitiikkaa, joka edellyttää ihmisten luokittelua rodun ja/tai kulttuurin perusteella.

Ryhmien rajaaminen ja määrittely taas on käytännössä vaikeaa ellei mahdotonta. Ovatko "maahanmuuttajat" yksi ryhmä? Jos jokin maahanmuuttajaryhmä on itsessään yliedustettuna (tai riittävästi edustettuna) kaupungin henkilöstössä, onko tähän ryhmään kuuluvaa kuitenkin suosittava ohi suomalaisen hakijan siksi, että hän on maahanmuuttaja ja maahanmuuttajat kokonaisuudessaan ovat aliedustettuina? Entä onko vaikkapa nepalilaista työnhakijaa suosittava ohi somalialaisen työnhakijan sillä perusteella, että nepalilaisia on suhteessa lukumääräänsä vähemmän kaupungin palveluksessa kuin somalialaisia?

Ovatko vasenkätiset ja punavihervärisokeat "ryhmiä", joiden mahdollista aliedustusta on tarkkailtava ja pyrittävä korjaamaan? Ovatko homoseksuaalit tai uskonnolliset vähemmistöt tällaisia "ryhmiä", ja jos ovat, miten kaupunki aikoo pysyä selvillä työntekijöidensä seksuaalisesta tai uskonnollisesta orientoitumisesta?

Miten toimitaan, jos työnhakija kuuluu kahteen relevanttiin "ryhmään", joista toinen on yli- ja toinen aliedustettuna kaupungin henkilöstössä?

4. Kahden tai useamman työnhakijan "ansiokkuutta" on usein vaikea verrata yksiselitteisesti ja täsmällisesti. Jos kahdesta tasavertaisesta hakijasta on suosittava aliedustettuun ryhmään kuuluvaa, ratkaisun tekijään kohdistuu helposti, syrjintäsyytösten pelossa, paineita valita aliedustettuun ryhmään kuuluva myös silloin, kun tämä on tosiasiallisesti vähemmän ansioitunut, mikäli muodolliset pätevyysvaatimukset täyttyvät kummankin hakijan kohdalla.

5. Yhdenvertaisuuslain 7 § sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimenpiteet vain, jos niiden tavoitteena on saman lain 6 §:ssä määritellystä syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen. Koska "Henkilöstöhallinnan periaatteissa" suosimisen perusteena ei ole syrjintä vaan ryhmän suhteellinen aliedustus, nykyinen muotoilu rikkoo yhdenvertaisuuslakia.

Paitsi että työn kannalta epäolennaisiin taustatekijöihin liittyvä suosiminen ja syrjintä on perustuslain hengen vastaista, se on omiaan loukkaamaan ihmisten oikeustajua ja huonontamaan etnisten ryhmien välisiä suhteita.

"Laaja-alaisen tasa-arvon" käsitteestä on syytä luopua, koska sitä voidaan helposti käyttää kaunistelevana nimityksenä tosiasiallisesti epätasa-arvoisille käytännöille. Sen sijaan rekrytoinnissa on syytä kiinnittää huomiota syrjimättömyyteen ja siihen, että jokaisella yksilöllä on yhtäläiset mahdollisuudet hakea kaupungin työpaikkoja ja tulla valituksi niihin.

-         Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Liite 1
Henkilöstöhankinnan periaatteet 13 8 2012.pdf
Liite 2
Henkilöstöhankinnan periaatteet 13.10.2008.pdf
Päätöshistoria (pdf) (html)

[nuiv-or]

-         Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

[Rapsakka Rapu]

Melko laimeaa. Mitenkä tuossa otetaan huomioon intersekionaalisuus, eli se että me kaikki kuulumme useisiin eri ryhmiin (homot ja heterot, miehet ja naiset, afrikkalaiset ja eurooppalaiset, rikkaat ja köyhät, kristityt ja hindut, körtit ja uusheräysläiset jne)? Miten ratkaistaan tilanne jossa erilaisista ryhmäkombinaatioista koostuvat hakijat kilpailevat samasta paikasta, ja molemmat ovat jossain ryhmässään aliedustettuja? Vai tarkoittaako tämä vain etnistä alkuperää?

[Nikopol]

Tietenkään Jussin esitystä ei kannatettu, koska tasa-arvo Helsingin kaupungin toiminnassa on oxymoroni.

Toisaalta tämä tarkoittaa että minun papereillani, kokemuksellani ja karvaisilla kastanjeteillani saan minkä tahansa haluamani opettajanpaikan Helsingissä. Olen näet aliedustettu. Vai eikö se toimikaan näin päin?

[Vesisade]

Tietenkään Jussin esitystä ei kannatettu, koska tasa-arvo Helsingin kaupungin toiminnassa on oxymoroni.

Puoluepolitiikkaahan/änkävänkäilyä se on, jos samaa olisi ehdottanut vihreä tai kokkari niin olisi kannatettu.

[Mika]

Tämä on herkullinen teema kaupunginvaalehin. Oletan että Hallis repii siitä kaiken irti. Minun on vaikea uskoa että kaupungin asujaimiston valtaosa kannattaisi näitä alhaisia hankkeita.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että Hallis on saatu hiljennettyä "takapenkin hiljaiseksi pojaksi".  En ole huomannut, että siltä suunnalta olisi kuulunut mitään pitkään aikaan.  Toivottavasti elonmerkkejä alkaa taas ilmaantua kesälomakauden jälkeen. 

[Jussi Halla-aho]

Tämä on herkullinen teema kaupunginvaalehin. Oletan että Hallis repii siitä kaiken irti. Minun on vaikea uskoa että kaupungin asujaimiston valtaosa kannattaisi näitä alhaisia hankkeita.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että Hallis on saatu hiljennettyä "takapenkin hiljaiseksi pojaksi".  En ole huomannut, että siltä suunnalta olisi kuulunut mitään pitkään aikaan.  Toivottavasti elonmerkkejä alkaa taas ilmaantua kesälomakauden jälkeen.

Aivan kuin olisin kuullut tämä n kertaa vuodesta 2008 alkaen.

[Emo]

^ Ja heti saimme elonmerkin 

[RP]

Aivan kuin olisin kuullut tämä n kertaa vuodesta 2008 alkaen.

Voihan se olla hankalaa, kun vaikka ilmoitus paskalla käymisestä saa enemmän medianäkyvyyttä kuin tuo vastaehdotus, mutta kaipa niitä muutama muukin äänestäjäsi on, jotka soisivat, että käyttäisit sitten blogiasi edes satunnaisesti (enemmän kuin nykyään) sen selittämiseen mitä kaupungin päätöksenteossa tapahtuu.

[Roope]

Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

[Siili]

Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Ehkäpä seuraavassa kaupunginhallituksessa on enemmän kuin yksi perussuomalainen?  Tähän tarvitaan ilmeisesti noin 10% äänisaalis.

[Jussi Halla-aho]

Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

[Vesisade]

Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

En tiedä miten ongelmaa voisi ratkoa, mutta minusta vaikuttaa sille että nämä eivät edes ymmärrä kyseessä olevan etnisen syrjinnän. Niin kauanhan sitä on jo jatkunut.

Koska hallitusten jäsenet/valtuutetut itse eivät ole olleet heikommassa asemassa, heille on vieras jo ajatuskin että suomalainen voisi olla se syrjitty. Siinä kun erinäisiä koulutuksia ja vastaavia järjestetään etnisin perustein, jää suomalaisia rannalle, asumisjonoissa hännille tai aina määräajoin ulos kokonaan jonoista jne. Toisten asemaa ehkä käsittelevät omien kokemustensa kautta ja jokin puolueen jäsenhän on aina ollut etuoikeutetussa asemassa, toisin kuin rehti väki.

[chacha2]

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tulen jättämään Helsingin kaupungin "Henkilöstöhallinnan periaatteista" kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sikäli kuin tämä ei johda mihinkään, laadin asiasta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Kaikille helsinkiläisille varsin hyvää tietää tulevia kuntavaaleja ajatellen.

[Rapsakka Rapu]

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tulen jättämään Helsingin kaupungin "Henkilöstöhallinnan periaatteista" kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sikäli kuin tämä ei johda mihinkään, laadin asiasta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Kaikille helsinkiläisille varsin hyvää tietää tulevia kuntavaaleja ajatellen.

Olisi tosi jees, jos mainitut henkilöt antaisivat jonkinlaista julkilausumaa omista perusteluistaan, toisin sanoen julkisuuteen tuotu keskustelu asiasta olisi tarpeen ja tärkeää. Mahtaakohan kenestäkään olla siihen?

[Roope]

pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tämä selittää. Hurja joukko.

[Rapsakka Rapu]

Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Kiistikö kukaan käydyssä keskustelussa esittämääsi perustelua siitä, että tällainen ohjeistus aiheuttaisi paineita suosia rasismisyytösten pelossa aliedustetun ryhmän edustajaa myös silloin kun tämä on vähemmän ansioitunut? Ja jatkokysymys: kohdistuiko kaikki saamasi kritiikki pelkästään tulkintaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?

[Jussi Halla-aho]

Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Kiistikö kukaan käydyssä keskustelussa esittämääsi perustelua siitä, että tällainen ohjeistus aiheuttaisi paineita suosia rasismisyytösten pelossa aliedustetun ryhmän edustajaa myös silloin kun tämä on vähemmän ansioitunut? Ja jatkokysymys: kohdistuiko kaikki saamasi kritiikki pelkästään tulkintaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?

Tällaisissa tilanteissa tulee usein sellainen olo kuin puhuisi seinälle. Kaikki kuuntelivat kiinnostuneen näköisinä, kun selitin, miksi ohjeistus mielestäni rikkoo perustuslain syrjintäkieltoa tavalla, jota yhdenvertaisuuslaki ei mahdollista. Sen jälkeen useampi kh:n jäsen kommentoi, että katsos Jussi kun tämä meidän perustuslakimmekin jo kieltää syrjinnän, niin siksi tämä ohjeistus pitää hyväksyä.

[qwerty]

Jussin linkissä Valtiosopimukseen on pilkkuvirhe.

Lakitekstiin on nähdäkseni luotu porsaanreikä?

YLEISSOPIMUS, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää

1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "syrjinnällä":

a) kaikkea erottelua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, mistä on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan;

b) kaikenlaista muuta erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan, ja jonka jäsenvaltio on määritellyt kuultuaan edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, mikäli niitä on, samoin kuin muita sopivia elimiä.

5 artikla
1. Erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.

2. Jäsenvaltio voi kuultuaan edustavia työnantajain ja työntekijäin järjestöjä, mikäli niitä on, päättää, ettei syrjinnäksi ole katsottava muita erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden erityiset tarpeet, joiden sukupuolensa, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa tahi sivistystasonsa vuoksi yleisesti myönnetään tarvitsevan erityistä suojelua tai apua.

Viidennen artiklan toinen pykälä mahdollistaa kaikenlaisen syrjinnän. `Erityistä apua sosiaalisen aseman vuoksi´ venyy tarvittaessa vaikka mihin.

[nuiv-or]

Tällaisissa tilanteissa tulee usein sellainen olo kuin puhuisi seinälle. Kaikki kuuntelivat kiinnostuneen näköisinä, kun selitin, miksi ohjeistus mielestäni rikkoo perustuslain syrjintäkieltoa tavalla, jota yhdenvertaisuuslaki ei mahdollista. Sen jälkeen useampi kh:n jäsen kommentoi, että katsos Jussi kun tämä meidän perustuslakimmekin jo kieltää syrjinnän, niin siksi tämä ohjeistus pitää hyväksyä.

Johtuuko tämä mielestäsi muiden alhaisemmasta älykkyysosamäärästä, vai vaikuttaako siltä, että heidät on ohjeistettu ylemmältä taholta käyttäytymään noin?

Eli: leikkivätkö tyhmää vai ovatko sitä?

[Jussi Halla-aho]

Jussin linkissä Valtiosopimukseen on pilkkuvirhe.

Lakitekstiin on nähdäkseni luotu porsaanreikä?

YLEISSOPIMUS, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää

1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "syrjinnällä":

a) kaikkea erottelua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, mistä on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan;

b) kaikenlaista muuta erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan, ja jonka jäsenvaltio on määritellyt kuultuaan edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, mikäli niitä on, samoin kuin muita sopivia elimiä.

5 artikla
1. Erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.

2. Jäsenvaltio voi kuultuaan edustavia työnantajain ja työntekijäin järjestöjä, mikäli niitä on, päättää, ettei syrjinnäksi ole katsottava muita erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden erityiset tarpeet, joiden sukupuolensa, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa tahi sivistystasonsa vuoksi yleisesti myönnetään tarvitsevan erityistä suojelua tai apua.

Viidennen artiklan toinen pykälä mahdollistaa kaikenlaisen syrjinnän. `Erityistä apua sosiaalisen aseman vuoksi´ venyy tarvittaessa vaikka mihin.

Tuossa puhutaan henkilöistä ja näiden ominaisuuksista. Helsingin kaupungin ohjeistuksessa puhutaan ryhmistä ja näiden työmarkkinaosuuksista. Suosiminen ei perustu työnhakijan sosiaaliseen asemaan tai sivistystasoon vaan ryhmään, jota hän edustaa.

[L. Brander]

pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tällä porukalla ja heidän puolueillaan on uskomattoman määrätietoinen asenne heidän ajaessaan epäpätevää henkilöstöä kaupungin palkkalistoille lahjavirkoihin. Suorastaan pöyristyttävän typerää on helsinkiläisiltä antaa vuodesta toiseen ääniä tälle porukalle.

[Roope]

Jos kahdesta tasaveroisesta hakijasta toinen valitaan taustansa perusteella automaattisesti ja toinen jätetään taustansa perusteella yhtä automaattisesti valitsematta, kyllä siinä kai suositaan toista hakijaa hänen taustansa perusteella.

Ehkä periaatteellisesti, mutta tämä kohta on sinänsä pelkkä nyanssi. Jos positiivinen erityiskohtelu oikeasti jäisi tuolle tasolle, niin aivan sama, sitä ei edes huomaisi. Käytännössä näitä ohjeita kuitenkin laajennetaan paljon pitemmälle. Tästä kertoo esimerkiksi Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon haastattelussa kertoma (kiintiö)tavoite lisätä kaupungin palkkaamien maahanmuuttajatyöntekijöiden määrä vastaamaan heidän väestöosuuttaan. Pelkästään maahanmuuttajia yhtä pätevien hakijoiden tapauksessa suosimalla tämä tavoite ei tule yhtään lähemmäksi, vaan päinvastoin maahanmuuttajien määrän kasvaessa karkaa koko ajan entistä kauemmaksi. Tuollaiset 50-50-tilanteet kun ovat rekrytoinnissa hyvin harvinaisia, jos tarkastellaan todellisia eroja pätevyydessä, eikä vain sitä, että hakijat ovat tarpeeksi päteviä.

Se todellinen ongelma on ohjeiden tarkoituksellisessa epämääräisyydessä, samaan aikaan kun rivien välistä, suosituksista ja lausunnoista on pääteltävissä, että tavoitteena on maahanmuuttajatyöntekijöiden ja -esimiesten määrän kasvattaminen keinolla millä hyvänsä (tai rasismi ja syrjintä), ja että yhdenvertaisuuslaissa mainittu positiivinen erityiskohtelu muka oikeuttaa tämän (kunhan siitä ei pidä meteliä). Yksi tapa estää tämä olisi vaatimus, että jos positiivista erityiskohtelua käytetään, se on aina tehtävä näkyvästi. Esimerkiksi hylätyille hakijoille olisi tiedotettava, että heitä ei valittu, koska rekrytoinnissa sovellettiin positiivista erityiskohtelua.

Toinen Tulensalon haastattelusta ilmenevä ikävä kehitys on kielitaito- ja pätevyysvaatimusten laskeminen ja ihmisten rekrytoiminen "varastoon" sillä verukkeella, että muunkielisten palveluun on satsattava. Jos pätevyysvaatimuksia lasketaan, se tarkoittaa työntekijöiden osaamis- ja kommunikointikyvyn laskemista ja siten lisätyötä muille työntekijöille. Maahanmuuttajien määrän kasvattamista ei voi perustella palvelun parantamisella muissa kuin niissä tehtävissä, joissa ollaan tekemisissä maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa, ja niissäkin pitää määritellä tarkat tehtäväkohtaiset kielitaito/osaamisvaatimukset. Maahanmuuttajilla ei ole mitään erityiskompetenssia palvella kaikkia maahanmuuttaja-asiakkaita paremmin kuin ei-maahanmuuttajilla.

Jollain keinolla pitäisi saada nyhdettyä perustelut henkilöstöhallinnan periaatteissa esitettyyn aliedustusväitteeseen. Mutta kun sellaisia ei ole, on niitä vaikea saada.

Useat kaupunginhallituksen jäsenet, samoin kuin esittelijä, kommentoivat ehdotustani. Koska keskustelut ovat luottamuksellisia, en voi yksilöidä, kuka sanoi ja mitä, mutta keskustelun sävy oli melko surrealistinen. Yhdenvertaisuuden katsottiin edellyttävän, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla, mikä puolestaan edellyttää, että ihmisiä ei kohdella samalla tavalla. Annettiin ymmärtää, että perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja kansainväliset sopimukset edellyttävät positiivista erityiskohtelua, mikä – kuten yllä näimme – ei pidä paikkaansa.

Luottamuksellisia keskusteluja ei voi paljastaa, mutta juuri siihen tämä hulluus perustuukin, että noita mielipuolisia perusteluja ei tarvitse esittää julkisesti, eikä edes kirjata yksiselitteiselle selkokielelle viranomaisohjeisiin. Se joka tulkitsee, hallitsee.

[qwerty]

Duoda. Entä jos henkilö palkataan kaupungille esim. venäläisyyden ansiosta ja hän saa vuoden kuluttua Suomen kansalaisuuden, niin siirtyykö hän silloin yliedustettuun suomalaisten ryhmään, joka voidaan todellisen tasa-arvon periaatteen mukaan korvata aliedustetun ryhmän edustajalla. Esimerkiksi venäläisellä? Eli lasketaanko kansalaisuuden saaneet suomalaisiksi vai ulkomaalaisiksi? Mikäli ulkomaalaisiksi, niin mikä mahtaa olla peruste sille?

Muistaakseni kansalaisuuslakia oltiin jossain vaiheessa sorvaamassa siten että kansalaisuuden saanti olisi liki ilmoitusluontoinen asia. Kun ulkomaalaisille myönnetään kansalaisuus lähes passintarkastuksessa, niin "ongelma" ratkeaa itsestään

[RP]

Aivan kuin olisin kuullut tämä n kertaa vuodesta 2008 alkaen.

Voihan se olla hankalaa, kun vaikka ilmoitus paskalla käymisestä saa enemmän medianäkyvyyttä kuin tuo vastaehdotus, mutta kaipa niitä muutama muukin äänestäjäsi on, jotka soisivat, että käyttäisit sitten blogiasi edes satunnaisesti (enemmän kuin nykyään) sen selittämiseen mitä kaupungin päätöksenteossa tapahtuu.

En voi valittaa reaktion hitautta... 

[Suomitalon renki]

Nyt varmaan helsingin kaupungin palvelukseen pääsee perussuomalaisten jäsenkirjalla helpommin töihin, kun demareitten, kokoomuksen tai vihreiden jäsenkirjalla? 


   

[Jussi Halla-aho]

Esimerkiksi hylätyille hakijoille olisi tiedotettava, että heitä ei valittu, koska rekrytoinnissa sovellettiin positiivista erityiskohtelua.

Harmi, etten itse hoksannut tuota. Sitä olisi voinut esittää vaihtoehtona poistolle.