2012-08-04 HS mielipide: Kansainvälisistä osaajista lääke työvoimapulaan

[rähmis]

Taas sitä pukkaa. Oikein raikas ja uusia uria aukova kirjoitus. Sen laatinut Ted Apter näyttäisi googlauksen perusteella olevan kytköksissä Akavaan.

Kansainvälisistä osaajista lääke työvoimapulaan

"Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön osuus Helsingin seudulla kaksinkertaistuu noin 250 000 henkilöön."

Suo­ma­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta uh­kaa va­ka­va työ­voi­ma­pu­la suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön mu­kaan vuon­na 2020 Suo­meen tar­vi­taan noin 150 000 uut­ta työn­te­ki­jää. Huk­kaam­me jat­ku­vas­ti osaa­vaa työ­voi­ma­po­ten­tiaa­lia, sil­lä em­me pa­nos­ta riit­tä­väs­ti kan­sain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den ja maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­seen.

Hel­sin­gin seu­dun tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta työ­mark­ki­na­in­teg­raa­tio on eri­tyi­sen tär­keää, sil­lä puo­let Suo­men maa­han­muut­ta­jis­ta on aset­tu­nut pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Hel­sin­gis­sä asuu noin kol­mas­osa Suo­men maa­han­muut­ta­jis­ta se­kä suu­ri osa 14 000 kan­sain­vä­li­ses­tä tut­kin­to-opis­ke­li­jas­ta.

Mi­tä sit­ten pi­täi­si teh­dä? Mi­ten ylei­sem­min kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le ja maa­han­muut­ta­jil­le ava­taan työ­mark­ki­noil­le pää­syä?

Ka­na­daa ja eten­kin To­ron­ton seu­tua on pi­det­ty maa­han­muut­ta­jien in­teg­roin­nin mal­li­paik­ka­na. Hy­väk­si to­det­tu rat­kai­su on ol­lut To­ron­ton Re­gion Im­mig­rant Emp­loy­ment Coun­cil. Tä­män neu­vos­ton pää­teh­tä­vä­nä on luo­da, tu­kea ja vä­lit­tää toi­mi­via rat­kai­su­vaih­to­eh­to­ja sii­tä, mi­ten osaa­vat maa­han­muut­ta­jat saa­daan in­teg­roi­tua To­ron­ton seu­dun työ­mark­ki­noil­le.

Vuo­des­ta 2004 yli 400 pai­kal­lis­ta työn­an­ta­jaa on saa­nut kou­lu­tus­ta kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien rek­ry­toin­nis­ta, ja osaa­vil­le maa­han­muut­ta­jil­le on luo­tu yli 6 000 men­to­roin­ti­suh­det­ta. Kaik­ki olen­nai­set toi­mi­jat on koot­tu yh­teen kes­kus­te­le­maan epä­vi­ral­li­ses­ti työl­lis­ty­mis­asioi­den edis­tä­mi­ses­tä.

Tar­vit­sem­me Hel­sin­gin seu­dul­le vas­taa­van­lai­sen toi­mie­li­men, jo­ka li­sää tie­toi­suut­ta maa­han­muut­ta­jien osaa­mis­po­ten­tiaa­lis­ta ja ideoi konk­reet­ti­sia pai­kal­li­sia rat­kai­su­ja.

Hel­sin­ki Re­gion Im­mig­rant Emp­loy­ment Coun­cil edes­aut­tai­si myös kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta työ­elä­mä­yh­teyk­sien luo­mi­ses­sa ja työn­an­ta­jia osaa­mi­sen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Kan­sain­vä­li­sis­tä opis­ke­li­jois­ta oli­si huo­mat­ta­vaa hyö­tyä työ­mark­ki­noil­la. Heil­lä on val­mis­tu­mi­sen jäl­kei­nen työ­ura al­ka­mas­sa, laa­ja kie­li­tai­to se­kä ha­lu jää­dä Suo­meen töi­hin.

Opis­ke­li­joi­den tut­ki­mus­sää­tiön Otuk­sen te­ke­män sel­vi­tyk­sen mu­kaan 79 pro­sent­tia Hel­sin­gin yli­opis­ton ja Aal­to-yli­opis­ton kan­sain­vä­li­sis­tä tut­kin­to-opis­ke­li­jois­ta ha­luaa jää­dä val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen Suo­meen työs­ken­te­le­mään jo­ko py­sy­väs­ti tai jok­si­kin ai­kaa.

Uu­sil­le ul­ko­mai­sil­le mark­ki­noil­le in­ves­toi­taes­sa se­kä suo­ma­lai­sen et­tä pai­kal­li­sen kult­tuu­rin tun­te­vis­ta osaa­jis­ta on hyö­tyä. Esi­mer­kik­si vuon­na 2010 teh­dyn In­ter­na­tio­nal Stu­dent Ba­ro­me­ter -sel­vi­tyk­sen mu­kaan eni­ten tut­kin­toon täh­tää­viä kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta tu­lee Kii­nas­ta ja Ve­nä­jäl­tä.

Mo­lem­mat maat ovat kas­va­via ta­lous­mark­ki­noi­ta. Työl­lis­tä­mäl­lä pa­rem­min kan­sain­vä­lis­tä kom­pe­tens­sia saa­tai­siin kie­li­tai­toa ja pai­kal­lis­ta osaa­mis­ta suo­ma­lai­sen yri­tys­vien­nin ja -tuon­nin avuk­si.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun ti­las­to- ja tut­ki­mus­yk­si­köi­den vuon­na 2010 laa­ti­man en­nus­teen mu­kaan vuo­teen 2030 men­nes­sä vie­ras­kie­li­sen väes­tön osuus Hel­sin­gin seu­dul­la kak­sin­ker­tais­tuu noin 250 000 hen­ki­löön.

In­teg­raa­tion lai­min­lyön­ti tu­lee kal­liik­si se­kä in­hi­mil­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta et­tä ra­has­sa mi­tat­tu­na. Roh­kea avoi­muu­den ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen puo­les­taan mak­saa it­sen­sä tu­le­vai­suu­des­sa mo­nin­ker­tai­ses­ti ta­kai­sin.

Hesari (digilehti)

Mihin helkutaan tarvitaan sellaisia kansainvälisiä osaajia, joiden osaaminen on sillä tasolla, etteivät he osaa myydä osaamistaan työnantajalle tilanteessa, missä työmarkkinoilta puuttuu 150.000 osaajaa?

[Marko Parkkola]

Minkä ihmeen ennustuksen? Puhuisi ihan reippaasti suunnitelmista vaan. Eivät ne työvoimapulan paikkaajat tuosta vaan rajan taakse ilmaannu. Kyllä ne sinne tuotetaan.

[Nuivanlinna]

Jos julkisen sektorin "asiantuntija"työpaikat supistettaisiin 80-luvun tasolle, ei työvoimapulaa syntyisi edes villeimmissä skenaarioissa!

[P]

Mihin helkutaan tarvitaan sellaisia kansainvälisiä osaajia, joiden osaaminen on sillä tasolla, etteivät he osaa myydä osaamistaan työnantajalle tilanteessa, missä työmarkkinoilta puuttuu 150.000 osaajaa?

Tuollaista ei saa sanoa ääneen. Muuten keisarin uudet vaatteet saattaisivat..

[Tuju]

Mulla on kaks kaveria jotka ovat syntyperäisiä USA:n kansalaisia ja yrittivät muuttaa ja työllistyä Suomeen - työpaikka oli jo tiedossa. Kummankin kohdalla mielenkiinto lopahti verotusta tarkemmin tarkastelemalla. Toinen tokaisi: Miksi hän tekisi Suomessa 15 vuotta töitä kun voi ansaita saman USA:ssa viidessä?

Kannattaa vaan jatkossakin puhua koulutetusta työvoimasta ja sitten käytännössä keskittyä siihen porukkaan joka polttaa nuotiota olohuoneen matolla. Muita tämä pohjoinen, kylmä, pimeä, Euroopan takapihan sijainti ei kiinnosta.

[Alapo]

Mihin helkutaan tarvitaan sellaisia kansainvälisiä osaajia, joiden osaaminen on sillä tasolla, etteivät he osaa myydä osaamistaan työnantajalle tilanteessa, missä työmarkkinoilta puuttuu 150.000 osaajaa?

Sellaisia osaajia ei ole mitä haetaan. Jos muka 150 000 osaajaa puuttuu, niin niitä vaikka koulutettaisiin jos heitä tarvittaisiin tai rektytoitaisiin ulkomailta.

[Jouko]

Jos julkisen sektorin "asiantuntija"työpaikat supistettaisiin 80-luvun tasolle, ei työvoimapulaa syntyisi edes villeimmissä skenaarioissa!

Tästähän on kysymys. Mamu on vain pelkkä työkalu sen perustelemiseksi että nuo suojatyöpaikat säilyisivät. Yksityinen sektori jatkaa rationalisoimistaan ja teolliset työpaikat katoavat tuhansissa määrin joka vuosi. Monikulttuuriteollisuus kukoistaa. Se vain ei tuota sitä lisäarvoa millä kustannetaan hyvinvointipalvelut Suomen Kansalle.

[ocean]

Minulle käy ihan hyvin Kanadan malli maahanmuutossa. Eli pisteytetään tulijat osaamisen ja työvoiman (alakohtaisesti) tarpeen mukaan. Kanadan mallissa mm. ei saa pisteitä jos yrität tulla tekemään töitä alalle jossa on kotimaista työvoiman ylitarjontaa (suomessa rakennusala).

Lisäksi kieli pitää olla hallussa tai pisteet putoavat rankasti. Suorista sukulaisuussuhteista saa muutaman bonus pisteen mutta ne yksinään eivät riitä mihinkään.

Jos olet kouluttamaton etkä osaa kieltä on ihan turha edes yrittää Kanadaan. Väittäisin että suuri osa suomalaisistakin kohtaisi ongelmia työviisumin hakemisessa Kanadasta.

Toivon todella että hesarin toimittaja olisivat Kanadan mallin takana 100%sesti.

[ElenaDaylights]

 

In­teg­raa­tion lai­min­lyön­ti tu­lee kal­liik­si se­kä in­hi­mil­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta et­tä ra­has­sa mi­tat­tu­na. Roh­kea avoi­muu­den ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen puo­les­taan mak­saa it­sen­sä tu­le­vai­suu­des­sa mo­nin­ker­tai­ses­tiin ta­kai­sin.

Hullun rohkealla avoimuudella sanoisin että tämä on vain mielipide. Kun viljellään näitä vääristyneitä" Saamme hyödyn monikertaisena takaisin " retorisia heittoja, vie se artikkelin uskottavuuden lähelle nollaa.

[P]

In­teg­raa­tion lai­min­lyön­ti tu­lee kal­liik­si se­kä in­hi­mil­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta et­tä ra­has­sa mi­tat­tu­na. Roh­kea avoi­muu­den ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen puo­les­taan mak­saa it­sen­sä tu­le­vai­suu­des­sa mo­nin­ker­tai­ses­tiin ta­kai­sin.

Hullun rohkealla avoimuudella sanoisin että tämä on vain mielipide. Kun viljellään näitä vääristyneitä" Saamme hyödyn monikertaisena takaisin " retorisia heittoja, vie se artikkelin uskottavuuden lähelle nollaa.

Jep. Keski-Euroopan  ulkomaalaistyövoiman haalinnan aiheuttamien no go alueiden syntymisen valossa. Taidamme joutua tulevaisuudessa maksamaan vielä moninkertaisesti lisää. Saksalaisilta ja ranskalaisilta voisi kysyä, olivatko "gastarbeiterit" hyvä investointi, kun Ranskassa pukkaa toivottomia  ZUSseja ja Berliinissä suurin osa turkkilais- ja arabimaahanmuuttajien poikalapsista ei saa peruskoulusta edes pääästötodistusta.

Nämä taivaanrannanmaalarit voisivat konkretisoida väittämiään, koska se miten muualla on todellisuudessa mennt on ihan käytävissä tarkistettavissa Keski-Euroopassa.

[ike60]

Suo­ma­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta uh­kaa va­ka­va työ­voi­ma­pu­la suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön mu­kaan vuon­na 2020 Suo­meen tar­vi­taan noin 150 000 uut­ta työn­te­ki­jää. Huk­kaam­me jat­ku­vas­ti osaa­vaa työ­voi­ma­po­ten­tiaa­lia, sil­lä em­me pa­nos­ta riit­tä­väs­ti kan­sain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den ja maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­seen.

Suurista ikäluokista (1945-50) suurin osa on jo jäänyt eläkkeelle. Työvoimapulaa ei ole vielä näkyvillä paitsi ehkä joidenkin TEMin virkamiesten päissä. Jos se muutamasta kymmenestä tuhannesta eläkkeelle jäävästä suurten ikäluokkien jäsenestä sattuisikin syntymään, meillä on onneksi puolen miljoonan työttömän tai vajaatyöllistetyn työvoimareservi. Aivan varmasti noin isosta joukosta löytyy riittävä määrä kyvykkäitä ja halukkaita täyttämään ne vapautuvat muutama kymmenen tuhatta työpaikkaa. Edes se 150 000 työpaikan täyttäminen puolen miljoonan työvoimareservistä ei ole ongelma.

Potentiaalia epäilemättä hukkaantuu. Tämä kapitalismi nyt vain on sellainen järjestelmä että kaikkea potentiaalia ei aina saada parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Surettaa se minuakin, mutta yhtä lailla ja jopa enemmän minua surettaa se, että niiden puolen miljoonan potentiaalia hukkaantuu.

Mi­tä sit­ten pi­täi­si teh­dä? Mi­ten ylei­sem­min kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le ja maa­han­muut­ta­jil­le ava­taan työ­mark­ki­noil­le pää­syä?

Ka­na­daa ja eten­kin To­ron­ton seu­tua on pi­det­ty maa­han­muut­ta­jien in­teg­roin­nin mal­li­paik­ka­na. Hy­väk­si to­det­tu rat­kai­su on ol­lut To­ron­ton Re­gion Im­mig­rant Emp­loy­ment Coun­cil. Tä­män neu­vos­ton pää­teh­tä­vä­nä on luo­da, tu­kea ja vä­lit­tää toi­mi­via rat­kai­su­vaih­to­eh­to­ja sii­tä, mi­ten osaa­vat maa­han­muut­ta­jat saa­daan in­teg­roi­tua To­ron­ton seu­dun työ­mark­ki­noil­le.

Kuulostaa hyvältä. Osaavat maahanmuuttajat - siis ne jotka jo ovat täällä - pitäisikin saada integroitua Suomen työmarkkinoille; tämä on kaikkien etu. Erityisen mukavaa on, että esimerkki on valittu Kanadasta, jossa integrointi on tiettävästi sujunut paremmin kuin missään muualla. Mutta hetkinen... tulipa mieleeni, että Kanadassa viimeisin tutkittavissa oleva maahanmuutto (1987-2004) on aiheuttanut Kanadan julkishallinnolle vuosittain 6 000 dollaria enemmän kuluja per lärvi kuin mitä he ovat maksaneet veroja. Lisäksi näyttää siltä että edes näiden maahanmuuttajien lapset eivät saa muutettua saldoa positiiviseksi.

Jos Kanadalle, joka erityisen tarkoin valikoi tulijat, huolehtii heistä poikkeuksellisen hyvin ja jota monet pitävät maahanmuuttajien integroinnin mallimaana, koituu maahanmuuttajista noin paljon tappiota, voiko Suomi saada nykyisenlaista maahanmuuttoa rikkaudeksi ja voimavaraksi millään ilveellä?

Olen samaa mieltä Apterin kanssa siitä, että täällä jo olevien kotoutumista pitää tukea, mutta Kanadan(kin) esimerkin mukaisesti vielä tärkeämpää on miettiä keitä tänne päästetään ja kuinka paljon. Kun koulutettujen, nuorten maahanmuuttajienkin työnsaanti takkuilee noin pahasti, kuinka pahasti se takkuilee kouluttamattomien, kielitaidottomien ja toisinaan työnhakuun motivoitumattomien kohdalla? Jotta edes ne koulutetut saadaan työllistettyä ja kotoutettua, pitää siihen saada resurssit jostain. Yksi keino on kutistaa vaikeasti työllistyvien maahanmuutto pikku purosiksi ja käyttää siitä säästyvät voimavarat noiden koulutettujen (ja siis paremmin työllistyvien) kotouttamiseen. Tuo vääränlaisen maahanmuuton tulppaaminen myös säästäisi Suomen muuten tulossa olevalta isolta taloudelliselta ja sosiaaliselta taakalta.

Tar­vit­sem­me Hel­sin­gin seu­dul­le vas­taa­van­lai­sen toi­mie­li­men, jo­ka li­sää tie­toi­suut­ta maa­han­muut­ta­jien osaa­mis­po­ten­tiaa­lis­ta ja ideoi konk­reet­ti­sia pai­kal­li­sia rat­kai­su­ja.

Valtamedia on ihan kivasti ottanut tehtäväkseen lisätä tietoisuutta maahanmuuttajien osaamispotentiaalista, mutta se ei ole vielä toistaiseksi auttanut. Herääkin kysymys, miksi työnantajat eivät ole tarttuneet tähän valtavaan mahdollisuuteen.

Yksi mahdollisuus tietenkin periaatteessa on, että valtaosa työhönottajista on umpipäisiä ja ennakkoluuloisia tolloja. Jos näin on, asia korjaantuu ajan kanssa, sillä tuollaiset yritykset häviävät markkinoilta kun tuottavampaa työvoimaa rekrytoivat yritykset kilpailevat ne pois.

Toinen mahdollisuus on, että useimmat työhönottajat oikeasti ajattelevat työnantajan etua ja ovat ammattitaitoisia. Vallitsevissa suurtyöttömyyden oloissa useimpiin tehtäviin on suuri määrä hakijoita, joista työhönottajan on valittava työtehtäviin ja työyhteisöön sopivin. Jos on useita hakijoita joiden ammattitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat sopivat, pitää valinta tehdä muiden kriteerien pohjalta. Yksi niistä on suomenkielen taito. Työnantajalle on iso kynnys ottaa vieraita kieliä (esim. englantia) työkieleksi: kokousten kieli on vaihdettava englanniksi (ja voin vakuuttaa että on tuottavuuden musta aukko kun kymmenen ihmistä yrittää ensin ymmärtää yhden bingobangoenglannilla esitettyä puheenvuoroa ja sitten odottaa että toinen saa kerrottua h-i-t-a-a-s-t-i vastauksen rysänperänenglannilla), väärinkäsitysten ja niistä johtuvien virheiden määrä kasvaa, työohjeet (jos kyse on vaarallisesta työstä) on käännätettävä suomesta uuden työntekijän ymmärtämälle kielelle, kaikki sähköpostit ym. on kirjoitettava joko suoraan englanniksi tai käännettävä jne.

Yksi konkreettinen paikallinen ratkaisu onkin, että nuo Apterin mainitsemat opiskelijat opettelevat suomenkielen riittävän hyvin jo opiskeluaikanaan. Mutta tätähän heiltä ei vaadita eikä heitä liiemmin siihen taideta edes kannustaa - useimmat ulkomaalaiset taitavat opiskella tässäkin maassa englanninkielellä.

Toki voi olla muitakin syitä - esim. opiskeleeko noiden ulkomaalaisten opiskelijoiden valtaosa, tai edes merkittävä osa, sellaisia harvinaisia aineita että niiden taitajista oikeasti voisi olla pulaa Suomessa - mutta ei mennä nyt siihen.

Uu­sil­le ul­ko­mai­sil­le mark­ki­noil­le in­ves­toi­taes­sa se­kä suo­ma­lai­sen et­tä pai­kal­li­sen kult­tuu­rin tun­te­vis­ta osaa­jis­ta on hyö­tyä. Esi­mer­kik­si vuon­na 2010 teh­dyn In­ter­na­tio­nal Stu­dent Ba­ro­me­ter -sel­vi­tyk­sen mu­kaan eni­ten tut­kin­toon täh­tää­viä kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta tu­lee Kii­nas­ta ja Ve­nä­jäl­tä.

En yhtään epäile, etteikö voisi olla hyötyä. Toisaalta ei tuollaisiakaan taitajia rajattomasti tarvita, ja itse asiassa määrä saattaa olla melko pienikin. Markkinointitehtävissä suomalaisen ja paikallisen kulttuurin tuntemuksesta voi olla hyötyä, samoin erilaisissa viestijän tai esim. toimitus- tai asennusprojektien päällikön töissä. Käännöstöissäkin tuollaisesta osaamisesta saattaa olla hyötyä. Kaikkiaan kuitenkin sellaisten työtehtävien määrä on aika pieni, joissa tuollaisesta osaamisesta olisi hyötyä: vaikka kohdemaan kielen ja kulttuurin osaamista jossain työssä tarvittaisiinkin, on usein helpompaa rekrytoida osaaja sieltä kohdemaasta työskentelemään siellä kohdemaassa. Työhönottajan on mietittävä kustakin osaamisesta koituvaa hyötyä ja verrattava hakijoita keskenään; jos yhdellä hakijalla on vain taitoja joista on työtehtävään vähän hyötyä (esim. interkulturaalinen osaaminen), työhönottaja valitsee helposti toisen hakijan jolla on tärkeitä taitoja (esim. suomenkielen osaaminen).

In­teg­raa­tion lai­min­lyön­ti tu­lee kal­liik­si se­kä in­hi­mil­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta et­tä ra­has­sa mi­tat­tu­na. Roh­kea avoi­muu­den ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen puo­les­taan mak­saa it­sen­sä tu­le­vai­suu­des­sa mo­nin­ker­tai­ses­ti ta­kai­sin.

Samaa mieltä, integraation laiminlyönti tulee todella kalliiksi; tosin Apterin kirjoituksessa puheena olevat täällä jo opiskelleet eivät kovin paljoa integrointia edes tarvitse. Toisaalta rohkea avoimmuuden ja kansainvälistymisen edistäminen ei ole maksanut itseään takaisin Kanadassa (ks. yllä), Tanskassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa tai oikeastaan missään muuallakaan josta olen luotettavaa tietoa nähnyt. Tai riippuu tietenkin siitä, kenen näkökulmasta siitä takaisinmaksusta puhutaan: Yhdysvallat ja Kanada ovat malliesimerkkejä siitä että muuttaminen on kannattanut siirtolaisille ja heidän jälkeläisilleen; kantaväestölle sen sijaan saldo on ollut 1600-luvulta alkaen miinusmerkkinen.

[Soromnoo]

Jos laitettaisiin stoppi eksoottisen värinän lisääntymiselle Suomessa, siinä olisi meidän valttikortti joka vaan kovenisi vuosien vieriessä.

Ja sillä me jopa tienattaisiin.

[nuiseva]

Harkinnanvaraisen taikaseinän lopettaminen integroisi kummasti työmarkkinoille. Onko tämä korrekti ilmaisu -integroida työmarkkinoille- ehtinyt olla käytössä jo pitkään, vai onko se uuden ajan termi loisten töihin potkimiselle?

[VMJ]

Mihin helkutaan tarvitaan sellaisia kansainvälisiä osaajia, joiden osaaminen on sillä tasolla, etteivät he osaa myydä osaamistaan työnantajalle tilanteessa, missä työmarkkinoilta puuttuu 150.000 osaajaa?

Ja mitä hittoa tarkoitetaan kansainvälisellä osaajalla? Ettei nyt vain olisi termi kansainvälinen kirjoittajalla vähän hakusessa...

[Emo]

Mihin helkutaan tarvitaan sellaisia kansainvälisiä osaajia, joiden osaaminen on sillä tasolla, etteivät he osaa myydä osaamistaan työnantajalle tilanteessa, missä työmarkkinoilta puuttuu 150.000 osaajaa?

Ja mitä hittoa tarkoitetaan kansainvälisellä osaajalla? Ettei nyt vain olisi termi kansainvälinen kirjoittajalla vähän hakusessa...

Ja etteikö termi osaaja olisi myös jotenkin ymmärretty nurinperin?

[maisteri]

Työvoimapulaa  on ennakoitu 1970-luvulta alkaen  ja suuren työvoimapulan piti tulla ekan kerran vuonna 1990-91, mutta toisin kävi; tulikin historian syvin lama ja puoli miljoonaa työtöntä.

[Emo]

Työvoimapulaa  on ennakoitu 1970-luvulta alkaen  ja suuren työvoimapulan piti tulla ekan kerran vuonna 1990-91, mutta toisin kävi; tulikin historian syvin lama ja puoli miljoonaa työtöntä.

Sepä voikin olla niin, että näitä ennustuksia pitää tulkita lukemalla ja ymmärtämällä ne aina ihan päivastoin kuin mitä ennustetaan.

[kekkeruusi]

Kun tulisikin jotain osaajia, mutta kun tulee mitään osaamattomia. Tosin, on meillä jo se ~350000 työtöntä osaajaa omastakin takaa joille ei töitä riitä. Miksi sitten ulkomaan tulijoille?

[Jouko]

Kunpa suosittaisii sitä aitoa siirtolaisuutta, joka tulee ilmeiseen tarpeeseen mutta kun halutaan vain runsaitten kotouttamistoimenpiteitten kohteita. Järjestelmä kun on luotu niin sille pitää luoda tarvetta. Tämän kuvion näkee kun käy TE-toimistossa ja vilkaisee ilmoitustauluja. Myös MOL:n sivustoilla törmää tähän.

[rähmis]

Kuka muistaa, milloin sen valtavan työvoimapulan piti alkaa? Eikös se aikaraja ole ohitettu jo vuosia sitten? Monikin poliitikko sitä aikoinaan ei pelkästään ennustanut vaan kertoi pulan tulevan ihan varmana faktana. Nimet esille.

Sitten 1970-luvun jokaista suurta talousromahdusta on edeltänyt hirvittävä kitinä ja perustelut ovat aina olleet osapuilleen samat. Olisi kyllä mukava, kun jostain voisi lukea niitä parhaita ennustuksia.

[nuiseva]

Työvoimapulaa  on ennakoitu 1970-luvulta alkaen  ja suuren työvoimapulan piti tulla ekan kerran vuonna 1990-91, mutta toisin kävi; tulikin historian syvin lama ja puoli miljoonaa työtöntä.

Työvoimapulaan liittyy sellainen seikka, että se tulee yleensä seuraavan 2-5 vuoden kuluessa...

[alussaolisana]

Jos laitettaisiin stoppi eksoottisen värinän lisääntymiselle Suomessa, siinä olisi meidän valttikortti joka vaan kovenisi vuosien vieriessä.

Ja sillä me jopa tienattaisiin.

Jos Suomi profiloituisi (ehkä ainoana) länsieurooppalaisena maana, joka torjui monikulttuurisen kaaoksen, niin sen jälkeen olisi helppoa houkutella TARVITTAESSA niitä oikeita osaajia firmoihin töihin. Plus tietysti meillä olisi jo lähtökohtaisesti paremmin toimivat rattaat joka rintamalla.

Muuten en voi käsittää, että joku esittää, että maahanmuutto voisi olla hyväksi taloudelle silloin, kun ajat ovat vaikeat. Ainoa hetki, jolloin se voisi olla mahdollista, olisi kova nousukausi työvoimapulineen kaikkineen. Mutta silloinkin pitäisi olla maltti ja harkinta matkassa. Pitäisi sekin jokaisen käsittää, että jos maahanmuuttajaa ei pysty laittamaan lähes tulkoon samantien töihin (töiden puuttumisen tai mamun osaamattomuuden tai asenteen takia - ihan sama) niin silloin on tullut tehtyä vakava virheinvestointi. Useimmat sen varmaan tajuavatkin, mikä tietysti todistaa sen, että meille valehdellaan ja että maahanmuuttopolitiikan motiivit ovat aivan muualla.

[Marko M]

Proportionally speaking, Finland has had one of the fastest increases in its foreign-born population between 2000 and 2010 in all of Europe.

http://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_to_Europe#Finland

Tämän mokutuksen on loputtava hyvällä tai pahalla mutta näin ei voi jatkua sillä muuten Suomi ja suomalaiset tuhotaan.

[perusinssi]

Suo­ma­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta uh­kaa va­ka­va työ­voi­ma­pu­la suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön mu­kaan vuon­na 2020 Suo­meen tar­vi­taan noin 150 000 uut­ta työn­te­ki­jää.

Suomessa on käytännössä 350 000 työtöntä ja lisää tulee kiihtyvällä tahdilla! Onko ministeriö laskelmissaan huomioinut jo olemassa olevat reservit?

[Alkuasukas]

Työvoimapulaa  on ennakoitu 1970-luvulta alkaen  ja suuren työvoimapulan piti tulla ekan kerran vuonna 1990-91, mutta toisin kävi; tulikin historian syvin lama ja puoli miljoonaa työtöntä.

Työvoimapulaan liittyy sellainen seikka, että se tulee yleensä seuraavan 2-5 vuoden kuluessa...

Homman mylly-projektina voisi olla etsiä kuvakaappauksia noista ennustuksista. Luulisin että nytkin pitäisi olla jonkinlainen pula päällä 2000-vuoden ennustusten perusteella.

[Eldritch]

Suomessa on käytännössä 350 000 työtöntä ja lisää tulee kiihtyvällä tahdilla! Onko ministeriö laskelmissaan huomioinut jo olemassa olevat reservit?

Käsittääkseni standardivastaus tähän on, että suomalaiset työttömät eivät voi työllistyä, koska heille sopivia työpaikkoja ei ole. Tai he ovat olleet työttöminä niin pitkään, että ovat menettäneet työkykynsä. Joka tapauksessa suomalaiset, varsinkin työttömät sellaiset, ovat niin kelvottomia, ettei heistä ole työvoimapulan poistajiksi.

Yhtä aikaa olemassa olevan massatyöttömyyden ja "työvoimapulan" aiheuttama kognitiivinen dissonanssi onkin eräs multikultikoneiston prioriteeteistä tällä hetkellä.

[kekkeruusi]

^Sehän onkin nerokasta, että suomea osaavat, koulutetut ja maamme työkulttuurin osaavat työttömät eivät muka voi työllistyä, mutta kieltä osaamattomat, kouluttamattomat ja maamme työelämää tuntemattomat jostain vinkuintiasta ovat haluttua työvoimaa(?). Vielä pitäisi löytää ne puuvillapellot, mihin heidät työllistetään, vai käpyjen keräämiseenkö heidät laitetaan?

Työpaikkojen määrä vähenee jatkuvasti ja osin pysyvästi, missä on ne puoli miljoonaa uutta työpaikkaa? Vaikka suuret ikäluokat eläköityvätkin ja tarvitsevat palveluita ei tämän maan talous pyöri millään pelkillä julkisen puolen töillä. Jonkun pitää luoda kasvua ja BKT:tä yksityisellä puolella että saadaan sitä rahaa niihin julkisen puolen työpaikkoihin.