2012-08-01 Maahanmuutto korjaa väestön ikärakenteen vinoumaa (taloussanomat)

[velho]

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/08/01/pian-yha-useampi-elaa-sinun-palkallasi/201234542/12

Pian yhä useampi elää sinun palkallasi

Suomen kuntakartta saattaa mennä ensi vuonna uusiksi. Se ei korjaa hyvinvoinnin suurinta uhkaa – osassa maata työssäkäyvä väki ei millään riitä elättämään työvoiman ulkopuolella olevia. Alueelliset erot ovat huimia. Laskimme, miten niin sanottu huoltosuhde heikkenee eri alueilla. Olisiko maahanmuutosta apua tilanteeseen?

Vaikka kuntauudistus tehtäisiin hallituksen kaavailemalla tavalla, ja 320 kuntaa yhdistyisi noin 70:ksi, alueiden elinvoima ei parane heikon väestökehityksen ja työpaikkakehityksen kuntia yhdistelemällä. Näin totesi Pellervon taloustutkimus (PTT) hiljattain.

– Näyttäisi, että [kuntien yhdistämisen] kriteerit olisivat erityisesti kaupunkiseuduille suunnatut. Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti on nostettu keskeisiksi kriteereiksi. Kaupunkiseuduista kauempana sijaitsevat kunnat näyttäisivät olevan liian pieniä, eivätkä ne täytä väestöpohjakriteeriä.

– Huoltosuhde ei taida sitten olla varsinaisessa [hallituksen] kriteerilistassa, PTT:n ekonomisti Signe Jauhiainen arvelee.

PTT arvioi keväällä nykyesitystä edeltänyttä virkamiestyöryhmän aluekarttaa. PTT katsoo, että hyvin heikon huoltosuhteen kuntien tilanne paranee, kasvukeskusten heikkenee hieman.

Huoltosuhteen osalta synkkä kokonaiskuva säilyy, katsoipa kumpaa kriteerikarttaa tahansa.

Väestöllinen huoltosuhde kertoo huollettavien määrän sataa työikäistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan sen, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa henkeä on yhtä työllistä kohti. Mitä alhaisempi luku, sitä parempi tilanne.

Nykyisin väestöllinen huoltosuhde on 53. Suomessa huoltosuhteen heikkeneminen on lähes nopeinta Euroopan unionin maista. Jos Suomeen ei muuta muualta lisää ihmisiä, huoltosuhde on 73 vuonna 2025.

Etelä-Savo ja Kainuu
murheenkryyneinä

Taloussanomien maakunnittain tekemässä huoltosuhdekartassa alue-erot näkyvät selkeästi (katso kartta jutun alapuolella).

Etelä-Savossa väestöllinen huoltosuhde heikkenisi 2020 mennessä 82:een ja 2040 mennessä 97:een. Myös Kainuussa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa kehitys on nopeaa. Uudellamaalla huoltosuhde on vahvin. Vuonna 2020 se olisi 54, ja 62 vuonna 2040.

Jauhiainen vahvistaa, että Etelä-Savossa kehitys on heikointa.

– Siltä vaikuttaa, että Etelä-Savossa näyttää työvoima loppuvan. Tilanne on heikko. Ihan kannassa tulee Kainuu ja myös Pohjois-Karjala. Jos yhdistettävät kunnat ovat sellaisia, että mikään niistä ei ole järin elinvoimainen, yhdistäminen ei tuo muutosta. Itä-Suomessa on alueita, joilla kunnat ovat liian samanlaisia.

Ennuste ei
ole luonnonlaki

Taloussanomien vertailussa Lappi ei ollut maakunnista aivan heikoimpien joukossa, vaikka sielläkin huoltosuhde heikkenee pahasti.

– Se pitää aina muistaa, että väestöennuste olettaa nykyisen kehityksen jatkuvan. Ei ole mikään luonnonlaki, että näin tulee käymään.

– Joskus sanotaan, että jos väestöennusteet olisivat toteutuneet, Lappi olisi jo tyhjentynyt. Valistunut arvaukseni [Lapin tilanteelle] on, että matkailu on työvoimavaltainen ja kasvanut palveluala. Siellä on työpaikkoja. Tämä voisi näkyä jo koko huoltosuhteen alueellisissa ennusteissa.

Kunnissa karmeita
huoltosuhdelukuja

PTT:n Jauhiainen muistuttaa, että maakunnittainen vertailu antaa vasta varsin karkean kuvan väestötilanteesta. Rovaniemellä voi olla elinvoimaa, ja jos alueen keskus on sellainen, se voi näkyä koko alueen luvuissa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla kasvuveturi Oulu hilaa maakunnan asemaa ylöspäin.

Kunnittain tarkasteltuna tilanne on Kuntaliiton mukaan erityisen dramaattinen muun muassa Puumalassa, Kuhmoisissa, Posiolla, Rautjärvellä, Rääkkylässä, Sysmässä, Tuusniemessä, Hirvensalmella, Kemijärvellä ja Pellossa.
? Mainos, artikkeli jatkuu alempana ? ? Artikkeli jatkuu ?

Esimerkiksi Puumalassa olisi jo kahdeksan vuoden päästä enemmän alle 15- ja yli 65-vuotiaita kuin työikäisiä. Vuonna 2030 huoltosuhde olisi 137.

Väestöennuste + maahanmuutto
= taloudellisen huoltosuhde?

Tilastokeskuksen mukaan maahanmuutto korjaa väestön ikärakenteen vinoumaa, väestöllistä huoltosuhdetta. Jos Suomeen ei tulisi maahanmuuttajia, huoltosuhde heikkenisi vielä rajummin.

Joidenkin maakuntien ikärakenne on jo vinoutunut. Tilastokeskuksen mukaan ilman maahanmuuttoa Etelä-Savo, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Kainuu menettäisivät 2030 mennessä viidenneksen 20–59-vuotiaistaan.

– Heikon väestökeskuksen alueilla, joilla on ihan selvää muuttotappiota ja vähän syntyvyyttä, saattaa maahanmuutto olla ihan viimevuosina kääntynyt positiiviseksi. Maahanmuutto näyttäisi korjaavan huoltosuhdetta jonkin verran näissä heikommissakin paikoissa.

– Se oli yllätys. Yleensä ajatellaan, että suurin osa tulee metropolialueelle, joka hyötyy maahanmuuttajista. Jonkin verran näyttää valuvan hyötyä myös muualle Suomeen.

Jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja työllisty, työllisten vastuulle jää entistä suurempi huollettavien joukko. Tilastokielellä taloudellinen huoltosuhde ei paranekaan samassa suhteessa kuin väestöllinen.

PTT:llä on alkanut hanke, jossa selvitetään maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä eri TE-alueilla. Tutkimustietoa on vielä liian vähän, mielipiteitä sitäkin enemmän.

– Maahanmuutto voisi suuntautua voimakkaammin heikomman väestökehityksen alueille, joilla työväestö uhkaa loppua.

– Toki työvoimakysymyksessä on muitakin asioita kuin maahanmuutto, mutta olisi syytä pohtia uuden työvoiman saamista myönteisenä tavoitteena – sen verran kelvotonta on väestökehitys.

EDIT: aiheeseen liittyen tämä: http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/01/rasanen-maahanmuuton-strategia-pian-uusiksi/201234523/12
Räsänen sentään puhuu työperäisestä maahanmuutosta.

[Jouko]

Väestömuutto korjaa tilannetta niin kauan kuin rahaa riittää. Siihen ei taida löytyä mitään direktiiviä.

[Oho]

Väestömuutto korjaa tilannetta niin kauan kuin rahaa riittää. Siihen ei taida löytyä mitään direktiiviä.

Tosi hyvä idea mutten hommata molemmista päistä pahasti vino väestöjakauma ottamalla paljon maahanmuuttajia maista, joissa on suuri perhekoko ja joista tulevilla aikuisilla ei sitten lasten lisäksi juuri muuta tekemistä olekaan tarjolla, kun ovat koulut jääneet kovin vähälle.

[Tabula Rasa]

Harmi että se yleensä vinouttaa sukupuolijakaumaa. Missään valtakunnassa ikinä eivät massoittain tuodut naimattomat miehet tehneet hyvää yleiselle järjestykselle ja muutenkaan.

[Eino P. Keravalta]

Olisiko maahanmuutosta apua tilanteeseen?

Ei.

Tutkijat, poliitikot, asiantuntijat tai kansalaispiirit eivät vuosikymmenten havaintojenkaan jälkeen ole löytäneet ainuttakaan yhteiskuntaelämän tai talouden osa-aluetta, jolla kehitysmaaperäinen maahanmuutto toisi apua yhtään mihinkään. Haittoja onkin sitten miljarditolkulla - jo nyt Suomenkin maahanmuuttajamäärillä.

[Roope]

Jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja työllisty, työllisten vastuulle jää entistä suurempi huollettavien joukko. Tilastokielellä taloudellinen huoltosuhde ei paranekaan samassa suhteessa kuin väestöllinen.

Selkokielellä taloudellinen huoltosuhde siis huononee.

Sitä paitsi pelkkä työssäkäyvien osuuden tarkastelu ei riitä. On lisäksi tutkittava, millaisiin tehtäviin maahanmuuttajat työllistyvät ja miten paljon he maksavat veroja. Tyypillisesti Suomeen muuttavat ovat suomalaisia heikommin palkattuja. Siivoojat eivät maksa palkastaan tarpeeksi veroja ylläpitääkseen huoltosuhteen edellyttämää kahta tai kolmea huollettavaa, vaikka juuri heitä tänne tunnutaan työvoimapulan nimissä kaivattavan. Maahanmuuttajaprojektien kautta räätälöidyt etnospesifiset työpaikat taas ovat enemmän tilastojen kaunistelua kuin taloudellisen huoltosuhteen korjaamista.

– Maahanmuutto voisi suuntautua voimakkaammin heikomman väestökehityksen alueille, joilla työväestö uhkaa loppua.

– Toki työvoimakysymyksessä on muitakin asioita kuin maahanmuutto, mutta olisi syytä pohtia uuden työvoiman saamista myönteisenä tavoitteena – sen verran kelvotonta on väestökehitys.

Työperäinen maahanmuutto (kuten myös maan sisäinen muutto) voi jo nyt vapaasti suuntautua heikomman väestökehityksen alueille, "joilla työväestö uhkaa loppua". Mutta kun ei suuntaudu, kun ei ole juurikaan työpaikkoja. Sekään ei ole toiminut, että maakuntiin on ohjattu tuhansittain turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia työvoimaresurssiksi. Terveisiä taas Lieksaan.

[Jaska Pankkaaja]

Perusmokutussettiä: jos johonkin Lieksaan ei saada kiireesti työhaluttomia ja mitään osaamattomia neekereitä pyöriämään kaikkien kantisikityöttömien lisäksi niin surkea loppu, voi veljet ja siskot, meitin perii!!11

[coscarnorth]

Olisi kyllä joskus hauska nähdä mitä tämänkin artikkelin takana häärineet "tutkijat" oikein ovat miehiään. Ja eipähän sitten tässäkään jutussa voida mainita, puhutaanko nyt humanitaarisesta- vai työperäisestä maahanmuutosta. Hyvin vaikeaa on kuvitella, että tämä olisi vahinko. Se nyt ehkä ei yllättäisi, että toimittajat eivät näillä kahdella näkisi minkäännäköistä eroa.

Tarkastelemalla humanitaaristen maahanmuuttajaryhmien työllisyysprosentteja ja lukiessa samaan aikaan tätäkin artikkelia, ei vain voi välttyä hämmennykseltä. Jos tälläinen ristiriita häiritsee minua, niin luulisi sen häiritsevän toimittajia ja tutkijoitakin.

[elven archer]

Eihän rajoittava tekijä huoltosuhteessa ole työntekijöiden määrä, vaan työpaikkojen määrä. Eivät ne sillä lisäänny, jos kehitysmaista lappaa väkeä tänne.

[BeerBelly]

Tilastokeskuksen mukaan maahanmuutto korjaa väestön ikärakenteen vinoumaa, väestöllistä huoltosuhdetta. Jos Suomeen ei tulisi maahanmuuttajia, huoltosuhde heikkenisi vielä rajummin.

Onneksi mamut eivät vanhene, joten tästä ei muodostu ikiliikkujaa jonka vuoksi tarvitsemme vuosi vuodelta yhä suuremman joukon mamuja vinoumaa korjaamaan.

Eikun hetkonen...

[Marko M]

Olisi kyllä joskus hauska nähdä mitä tämänkin artikkelin takana häärineet "tutkijat" oikein ovat miehiään. Ja eipähän sitten tässäkään jutussa voida mainita, puhutaanko nyt humanitaarisesta- vai työperäisestä maahanmuutosta. Hyvin vaikeaa on kuvitella, että tämä olisi vahinko. Se nyt ehkä ei yllättäisi, että toimittajat eivät näillä kahdella näkisi minkäännäköistä eroa.

Tarkastelemalla humanitaaristen maahanmuuttajaryhmien työllisyysprosentteja ja lukiessa samaan aikaan tätäkin artikkelia, ei vain voi välttyä hämmennykseltä. Jos tälläinen ristiriita häiritsee minua, niin luulisi sen häiritsevän toimittajia ja tutkijoitakin.

Eivät ristiriidat haittaa jos omaa vihervasemmistolaisen maailmankatsomuksen sillä silloin musta muuttuu valkoiseksi ja paha hyväksi.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194756047816/artikkeli/sunnuntaisuomalainen+vihreat+toimittajien+suosikkipuolue.html

[Khalifatta]

Eihän rajoittava tekijä huoltosuhteessa ole työntekijöiden määrä, vaan työpaikkojen määrä. Eivät ne sillä lisäänny, jos kehitysmaista lappaa väkeä tänne.

No näin se juuri on. Tuosta "huutavasta työvoimapulasta" sen verran, että joka kerta kun olen hakenut työntekijää, niin olen joutunut kahlaamaan satoja ja taas satoja hakemuksia läpi...

[Eino P. Keravalta]

Jos Suomeen ei tulisi maahanmuuttajia, huoltosuhde heikkenisi vielä rajummin.

Tämähän on 100-prosenttinen vale! Juuri päinvastainen on totta! Miten ne kehtaavat puhua tällaista paskaa! Jos sananvapauden väärinkäyttöä olisi olemassa, sitä edustaisi juuri tämänkaltainen törkeä propaganda ja ihmisille valehtelu yhteiskunnallisesti tärkeissä kysymyksissä!

[rölli2]

Humanitaarinen maahanmuutohan synnyttää kaikenmoisia kivoja duunipaikkoja, erilaisista koordinaattoreista sihteereihin ja tulkkeihin. Ai niin mutta mehän niiden palkat maksetaan

[Emo]

Mitäpä iloa on ikäpyramidin tervehtymisestä, kun huoltosuhde samalla muuttuu entistä epäterveemmäksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltosuhde

[Lahti-Saloranta]

Onkohan kukaan tutkinut aiheuttaako maahanmuuttajien seiniin nojailu rakennuksien seinien vinoutumista.

[Eino P. Keravalta]

Onkohan kukaan tutkinut aiheuttaako maahanmuuttajien seiniin nojailu rakennuksien seinien vinoutumista.

Ehkä jatkuva seiniinnojailu tosiaan aiheuttaa jonkinlaista kiinteistön rapautumista. Ei tarvitse kuin katsoa kuvia "värikkäiden" ihmisten Detroitista..

[Marko M]

Onkohan kukaan tutkinut aiheuttaako maahanmuuttajien seiniin nojailu rakennuksien seinien vinoutumista.

Ehkä jatkuva seiniinnojailu tosiaan aiheuttaa jonkinlaista kiinteistön rapautumista. Ei tarvitse kuin katsoa kuvia "värikkäiden" ihmisten Detroitista..

Detroit in RUINS! (Crowder goes Ghetto)
http://www.youtube.com/watch?v=1hhJ_49leBw

[Roope]

Artikkelin luvut ja päätelmät ovat osin täältä:
Tilastokeskus: Suomi ilman maahanmuuttajia 4.6.2012

[tavallinen jantteri]

Kuinkahan monta työssä käyvää siivoojaa tarvitaan että heidän maksamilla veroillaan kuitataan yhden ei-työssä käyvän saamat yhteiskunnan tuet? Tai kouluikäisen kustannukset yhteiskunnalle? Tai montako bussikuskia, jos heillä olisi isommat ennakonpidätykset?

Kyllä kait se niin on, että ainoastaan yksityisellä puolella työssäkäyvä, ilman työssä käymättömiä seuralaisia voi edes teoriassa parantaa hyötysuhdetta. Kaikki muut vaihtoehdot vain huonontavat huoltosuhdetta. Ehkä radikaalisestikin.

[Eino P. Keravalta]

En oikein näe järkeä siinä, että ikärakenteen vinoumaa pyritään "korjaamaan" roturakenteen vinoumalla, eli radikaaleilla demografisilla pakkomuutoksilla, joilla on oleva dramaattinen ja todennäköisesti erittäin haitallinen vaikutus Suomen historiankulkuun.

[59ikapod]

 Mun mielestä koko väestöllisen huoltosuhteen käsite/termi on sontaa. Mitä huoltosuhdetta edustaa työikäisistä ne jotka eivät ole töissä, ei ainakaan verojen maksun muodossa. Potentiaalinen huoltosuhde olis parempi. Ainakaan taloudellinen huoltosuhde ei parane afrikkalaisista, kun ne ei Afrikassakaan juuri töitä tee, tuskin rajanylitys niistä maankovia työmiehiä tekee.

[ruikonperä]

Tämähän voisi olla uusi lisäys rikastuksen oppiin; Potentiaalinen huoltosuhde. "Jos nyt ei duuni kiinnosta, niin kuitenkin tulevaisuudessa aivan varmasti etelän ihme painaa duunia kovemmin kuin suomalainen ikinä."

[Marius]

Otsikosta sen verran, etten tiennyt pitkän iän olevan vinoutuma.
Vinouma sitä vastoin on vinoutuma.

[Cotton Eyed Joe]

Mun mielestä koko väestöllisen huoltosuhteen käsite/termi on sontaa. Mitä huoltosuhdetta edustaa työikäisistä ne jotka eivät ole töissä, ei ainakaan verojen maksun muodossa. Potentiaalinen huoltosuhde olis parempi. Ainakaan taloudellinen huoltosuhde ei parane afrikkalaisista, kun ne ei Afrikassakaan juuri töitä tee, tuskin rajanylitys niistä maankovia työmiehiä tekee.

Suomen työikäisessä ja työkykyisessä väestössä huoltosuhde on 2:1, elikkä jokaista  kahta oikeaa työtä tekevää (=reaalitaloudessa työskentelevää) kohti on yksi verokannasta elävä l. julkisen sektorin työntekijä. Kun korjaamme tämän vinoutuman, ei sairaista, lapsista ja vanhuksista ole rasitetta.

Mitä tämä paisunut julkissektori tekee, kun poliiseja, opettajia ja hoitsuja ei ole tarpeeksi? Se hallinnoi itseään. Konttorin puolella on leegio turhaa väkeä, suorituspuoli kituu vajaamiehitettynä.

Realistinen julkinen sektori on enintään 10% työvoimasta. Suomessa se on 30%. Hallinnosta on varaa potkia pois noin 3/4-osaa tuolinlämmittäjistä. Samalla päästään eroon pahimmista mokuttajista?

[Ernst]

Eihän rajoittava tekijä huoltosuhteessa ole työntekijöiden määrä, vaan työpaikkojen määrä. Eivät ne sillä lisäänny, jos kehitysmaista lappaa väkeä tänne.

No näin se juuri on. Tuosta "huutavasta työvoimapulasta" sen verran, että joka kerta kun olen hakenut työntekijää, niin olen joutunut kahlaamaan satoja ja taas satoja hakemuksia läpi...

Riippuu tietysti toimialasta. Itse pystyisin palkkaamaan heti neljä ihmistä täysiaikaisesti jatkuvaan työsuhteeseen ja yhden ihmisen vuoden määräajaksi. Vaan ei ole tulijoita 

[Khalifatta]

Suomen työikäisessä ja työkykyisessä väestössä huoltosuhde on 2:1, elikkä jokaista  kahta oikeaa työtä tekevää (=reaalitaloudessa työskentelevää) kohti on yksi verokannasta elävä l. julkisen sektorin työntekijä. Kun korjaamme tämän vinoutuman, ei sairaista, lapsista ja vanhuksista ole rasitetta.

Wikipediasta taas löytyy toisenlainen kuvaus:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltosuhde

Tyypillinen huoltosuhde Suomessa on hieman yli yksi (v.2002: 1,3). Taloudellisesti hyvin pärjäävillä alueilla (Helsingin, Tampereen ja Turun seudut) huoltosuhde on yhden luokkaa, työttömyysalueilla luku on jopa yli kaksi. Pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli Suomessa 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä

[ruikonperä]

Wikipediasta taas löytyy toisenlainen kuvaus:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltosuhde

Tyypillinen huoltosuhde Suomessa on hieman yli yksi (v.2002: 1,3). Taloudellisesti hyvin pärjäävillä alueilla (Helsingin, Tampereen ja Turun seudut) huoltosuhde on yhden luokkaa, työttömyysalueilla luku on jopa yli kaksi. Pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli Suomessa 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä

Eli ikiaikainen syyttely onko työtön omasta tahdostaan työtön voi jälleen alkaa.

[Khalifatta]

Eihän rajoittava tekijä huoltosuhteessa ole työntekijöiden määrä, vaan työpaikkojen määrä. Eivät ne sillä lisäänny, jos kehitysmaista lappaa väkeä tänne.

No näin se juuri on. Tuosta "huutavasta työvoimapulasta" sen verran, että joka kerta kun olen hakenut työntekijää, niin olen joutunut kahlaamaan satoja ja taas satoja hakemuksia läpi...

Riippuu tietysti toimialasta. Itse pystyisin palkkaamaan heti neljä ihmistä täysiaikaisesti jatkuvaan työsuhteeseen ja yhden ihmisen vuoden määräajaksi. Vaan ei ole tulijoita 

Rahdattavista moniosaajista ei sinulla sitten lienee paljoakaan käyttöä...

[FatFrank]

Olisiko maahanmuutosta apua tilanteeseen?

Ei.

Tutkijat, poliitikot, asiantuntijat tai kansalaispiirit eivät vuosikymmenten havaintojenkaan jälkeen ole löytäneet ainuttakaan yhteiskuntaelämän tai talouden osa-aluetta, jolla kehitysmaaperäinen maahanmuutto toisi apua yhtään mihinkään. Haittoja onkin sitten miljarditolkulla - jo nyt Suomenkin maahanmuuttajamäärillä.

metsään meni. Kenyalaiset, nepalilaiset työllistyvät kantaväestöä paremmin. Tansanialainen naapurini löysi itsensä työmarrkinoilta alle vuoden maassa oleskelun jälkeen