Äänestys: Pitäisikö Suomessa sallia voittoa tavoittelevat yksityiskoulut?

[chacha2]

Many governments are taking note of the 2009 PISA results, but they are rather selective in reporting of the education systems that are doing well in PISA. Finland has been one of the few consistently high performing systems in PISA's 10-year history. Significantly, Finland has not employed any of the market-based educational reform ideas in the ways that they have been incorporated into the education policies of many other nations, including the United States and England.
...
In Finland teachers design and pursue high quality learning and shared goals. They improve their schools continuously through professional teamwork and networks without being disturbed by standardized teaching, frequent testing or competition over resources and higher rankings.

http://www.pasisahlberg.com/blog/?p=28

The main lesson from Finland is that there is another way to transform current education systems than that based on standardization, testing, accountability and competition. Finland also shows that we don't need to rely on corporate school reform models to achieve our goals. Finnish lesson is that good policies and overall well-being of people, including poverty reduction, are the corner stones of sustainable educational success.

http://www.pasisahlberg.com/blog/?p=32

[AstaTTT]

Minä äänestin ei koska kyse oli voittoa tavoittelevista yksityiskouluista.
Jos taas äänestys olisi voittoa tavoittelemattomista yksityiskouluista äänestäisin kyllä.

Sama peruste. Suomen vahvuus on kaikille avoin, hyvälaatuinen kouluopetus, johon kuuluu terveydenhuolto ja ravitsemusopillinen ruokailu. Voittoa tavoitteleva yksityiskoulujärjestelmä voisi rappeuttaa ajallaan koulujärjestelmämme ja asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan vanhempien tulojen mukaan.

Tämä on niitä mututuntemuksia, jotka vaihtelevat aihealueittain. Tässä kohtaa siis vastaus on ei.

[sunimh]

Many governments are taking note of the 2009 PISA results, but they are rather selective in reporting of the education systems that are doing well in PISA. Finland has been one of the few consistently high performing systems in PISA's 10-year history. Significantly, Finland has not employed any of the market-based educational reform ideas in the ways that they have been incorporated into the education policies of many other nations, including the United States and England.

http://www.pasisahlberg.com/blog/?p=32

Eiköhän Pasi ole ihan yhtä selektiivinen toistaessaan demarien pisa-mantroja; Suomen menestys näissä perustuu lähinnä hu.mamujen suhteellisen vähäiseen määrään. Tulokset laskevat Suomessakin (ilmeisistä syistä) eksponentiaalisessa suhteessa tähän suureeseen. Kai se nyt on helpompaa saavuttaa edes jonkinlaisia tuloksia, jos puolet ajasta ei mene  kielitaidottomien rasistimuslimien kanssa janaamiseen.

[Storm501]

Ymmärtääkseni Suomi alkoi jäämään jälkeen noissa 2009 Pisoissa aasialaisille.

Joten ilman merkittäviä uudistuksia ja investointeja koulutukseen ei kärkisijoille ole pian asiaa. Toisaalta voimme aina onnitella itseämme, että sentään muilla Euroopan mailla menee huonommin, joten ei mitään huolta.

[chacha2]

Ymmärtääkseni Suomi alkoi jäämään jälkeen noissa 2009 Pisoissa aasialaisille.

Joten ilman merkittäviä uudistuksia ja investointeja koulutukseen ei kärkisijoille ole pian asiaa. Toisaalta voimme aina onnitella itseämme, että sentään muilla Euroopan mailla menee huonommin, joten ei mitään huolta.

Third, I think the Finnish example – together with lessons from Canada, Singapore, Japan and Korea – of successful transformation of an education system shows other countries what could be the wrong drivers in educational change that Michael Fullan has recently written about.
...
In my book Finnish Lessons: what can the world learn from educational change in Finland? I talk about the Global Educational Reform Movement (GERM) that has been much less successful than what Finland and the other successful reformers mentioned above have been able to accomplish with almost the opposite solutions. The best-performing educational systems all have built their change strategies on systemic approaches that rely on collective professional and institutional (or social capital) development, enhanced conditions for teaching and learning for all, and more equal educational opportunities within their education systems.

http://www.pasisahlberg.com/blog/?p=32

Meillä on aasialaisten kanssa samanlainen koulujärjestelmä mutta erilainen maahanmuuttopolitiikka.
Tämä ongelma ei ratkaista voittoa tavoittelevilla yksityiskouluilla, päinvastoin.
Sinne mukasuvaitsevaiset vanhemmat laittaisivat omat lapsesena piilooon samalla kun voisivat jatkaa esittäämään niin suvaitsevaista ja toleranttia.
Ja huono maahanmuuttopolitiikka saisi rauhassa jatkua (kuten Ruotsissa).

Mieluummin parempi maahanmuuttopolitiikka kuin lisää yksityiskouluja Suomeen.

[Mursu]

Sivullinen on oikeassa , kotiopetus toimii jo Suomessa laillisesti mutta ei kauan enää jos tietyt tahot saavat tahtonsa läpi:

Sdp ajaa Suomeen Ruotsin mallin mukaista koulupakkoa. Kotiopetus on sallittua lähes koko läntisessä maailmassa. Saksaan säädettiin koulupakko vuonna 1938. Ruotsin uusi koululaki tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Ruotsalaisperheet ovat vielä toistaiseksi löytäneet turvapaikan Suomesta. Se mikä sopii muille kansoille ei näytä sopivan Suomen sosialidemokraateille.

http://www.suomenkotiopettajat.fi/page5.php

Lisää samasta paikasta:

Sdp:n puolukokouksen hyväksymä aloite tähtää koulupakkoon tavanomaista lakia, perusopetuslakia, muuttamalla. Tämä johtaisi väistämättä kotiopetusperheiden, Suomen kansalaisten ja Suomessa nyt turvapaikan saaneiden Ruotsin kansalaisten, EU-kansalaisten, karkoituksiin maasta, kuten nyt tapahtuu Ruotsissa.

On se kummaa tuo sosiaalidemokraattinen todellisuus. Jatkossa ulkomaalainen murhamies voidaan karkoittaa, jos todetaan hänen opettaneen lastaan kotona.

Ei kannata sekoittaa termejä. Puuttumatta siihen, olisiko koulupakko hyvä vai huono asia, ei tässä ole kyse mistään karkottamisesta. Yhteiskunta voi asettaa kansalaisilleen erilaisia velvoitteita. Jos niistä ei pidä, voi vapaasti muuttaa muualle.

[Alkuasukas]

Yhteiskunta voi asettaa kansalaisilleen erilaisia velvoitteita. Jos niistä ei pidä, voi vapaasti muuttaa muualle.

Vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa, joka Suomikin haluaisi olla, on mahdollisimman vähän velvotteita. Meillä on jo nyt totalitaristinen asevelvollisuusjärjestelmä, koulupakkoa ei ole ainakaan vielä. Koulussa lapsia on helppo indoktrinoida uskollisiksi hyvinvoiniyhteiskunnan alamaisiksi ja virkamiehiksi.

[Mursu]

Kyllä, kunhan  niitä ei rahoiteta pennilläkään julkiselta puolelta.

Yksityiskoulut saavat jo nyt saman oppilaskohtaisen rahoituksen yhteiskunnalta kuin julkisetkin koulut.

Mutta tässä olikin kyse voittoa tavoittelevista kouluista. Niin kauan, kun ne toimivat yksityisellä rahalla, kyse on normaaliin vapauteen kuuluvasta asiasta, joita ei oikein voi estää säätämättä koulupakkoa. Jos kouluille aletaan antamaan veronmaksajien rahoja, on kyse poliittisesta päätöksestä. En pidä hyvänä mallia, jossa oppilas saa osan rahoista verosta ja osan vanhempien kukkarosta. Tässä on samat ongelmat kuin kritisoiduissa lääkärikulujen Kela-korvauksissa.

[hoxpox]

Sen verran hämmennän soppaa että totean mikäli on kaksi aivan samantasoista koulua mutta toisesta suodatetaan 10 - 20 % hölmöimmistä pois niin se toinen on merkittävästi parempi.

Onko kokonaisuuden kannalta parempi että hölmöt saavat olla toistensa seurassa? Vai pitääkö hölmöt sekoittaa mahdollisimman laajalle, jotta kaikki altistuvat niille?

[Possumi]

Yhteiskunta voi asettaa kansalaisilleen erilaisia velvoitteita. Jos niistä ei pidä, voi vapaasti muuttaa muualle.

Vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa, joka Suomikin haluaisi olla, on mahdollisimman vähän velvotteita. Meillä on jo nyt totalitaristinen asevelvollisuusjärjestelmä, koulupakkoa ei ole ainakaan vielä. Koulussa lapsia on helppo indoktrinoida uskollisiksi hyvinvoiniyhteiskunnan alamaisiksi ja virkamiehiksi.

Väärin. Vain oikeisto-liberaalissa utopiassa on "mahdollisimman vähän velvoitteita". Tälläisistä utopioista on esimerkkejä mm. väli- ja etelä-amerikan maissa joissa rikkaat suvut/liigat johtavat maita omaksi hyödykseen. Absoluuttista "Vapautta" niissä edustavat mm. panssaroidut autot, aidatut alueet ja jätekasoissa ja jätekasoista elävä popula.

Länsimainen yhteiskunta perustuu demokratiaan perustuvan valtion johtamaan ja kontrolloimaan yhteisöllisyyteen jossa mm. veronmaksun kautta jaetaan hyvinvointi - suunnilleen tasaisesti - näin kontrolloidaan eriarvoistumista - joka muuten johtaisi em. "Vapauteen".

Yhteiskunta voi myös vaatia veronmaksun lisäksi muita velvoitteita (vrt. taloyhtiön talkoo-hommia) kuten varusmiespalvelusta. Edelleen on myös maita joissa ei ole varusmiespalvelusta - eikä edes veronmaksulla rahoitettua puolustusvoimia - nehän ovat kaikista "Vapaimpia" koska ne on usein vapautettu itsenäisyydestäänkin...

Niin oikeisto-liberaali (yksilön ehdoton vapaus) kuin kommunismikin (yksilö on yhteisönsä orja) - ovat esimerkkejä naivista musta-valkoisesta ääriajattelusta. Kultainen keskitie on jossain näiden välillä. Länsimaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kannattajat ymmärtävät että tarvitaan sekä yksilön vapautta toteuttaa itseään ja tervettä kilpailua - että tiettyjen yhteiskunnan sektorien infra, terveys, koulutus, turvallisuus, puolustus - kontrollointia yhteisöllisesti - jotta länsimaisen sivistyksen 'unelma': "mahdollisimman monelle mahdollisimman paljon hyvinvointia" - toteutuisi.

Yhteistä ääri-valtiomuotojen kannattajilla on se - ettei niillä ole osoittaa niistä toimivia käytännön esimerkkejä.

'Länsimaisista' hyvinvointiyhteiskunnista taas on useita eri-asteisia ja erilaisia esimerkkejä: skandinavian maat, vanhan euroopan maat, australia ja uusiseelanti, kanada - japani ja etelä-korea.

[Storm501]

Meillä on aasialaisten kanssa samanlainen koulujärjestelmä mutta erilainen maahanmuuttopolitiikka.
Tämä ongelma ei ratkaista voittoa tavoittelevilla yksityiskouluilla, päinvastoin.
Sinne mukasuvaitsevaiset vanhemmat laittaisivat omat lapsesena piilooon samalla kun voisivat jatkaa esittäämään niin suvaitsevaista ja toleranttia.
Ja huono maahanmuuttopolitiikka saisi rauhassa jatkua (kuten Ruotsissa).

Mieluummin parempi maahanmuuttopolitiikka kuin lisää yksityiskouluja Suomeen.

Joo, tietysti rikkauden tunkeminen väkisin kouluun sotkee pakan. Edes suomen kielen opettelua ei voida oppilailta vaatia, vaan tulkataan ties millä somalilla ja englannilla luokassa.

Joten maahanmuuttopolitiikan vaikutus koulutusjärjestelmän tuloksiin on niin itsestäänselvyys, ettei sitä jaksa enää mainita. Mutta uskoisin, että ilmankin monikulturismin koulutuhoa aasialaiset menevät ohi. He investoivat ja parantavat, samalla kun me leikkaamme ja etenemme vanhalla.

Milloin he menevät/ovat menneet ohi, miten se näkyy jne, se on toissijaista. Mutta mikäli nykyinen trendi jatkuu, on ilmiselvää, että Suomi muiden länsimaiden tavoin jää koulutuksen laadussa jälkeen.

[sivullinen.]

Kotona, netistä ja kirjoista ei voi oppia kaikkea.

Kerrotko vielä mitä? Tarkoitatko "esoteersia" mysteerikouluja, joissa henki laskeutuu oppijan päälle ja saa aikaan korkeamman tietoisuuden? Olettaen vielä tämän tapahtuvan Suomen peruskouluissa. Matematiikkaa, äidinkieltä, piirrustusta, maantiedettä, biologiaa ja musiikkia voi ainakin jokainen opetella kotona vähintään yhtä hyvin kuin peruskoulussa.

[Koskela Suomesta]

Kotona, netistä ja kirjoista ei voi oppia kaikkea.

Kerrotko vielä mitä? Tarkoitatko "esoteersia" mysteerikouluja, joissa henki laskeutuu oppijan päälle ja saa aikaan korkeamman tietoisuuden? Olettaen vielä tämän tapahtuvan Suomen peruskouluissa. Matematiikkaa, äidinkieltä, piirrustusta, maantiedettä, biologiaa ja musiikkia voi ainakin jokainen opetella kotona vähintään yhtä hyvin kuin peruskoulussa.

Ehdottomasti samaa mieltä. Peruskoulun ja lukion oppimäärää mystifioidaan melkoisesti, todellisuudessa se on melkoisen vaatimaton, koska aikaa menee kohinaan aivan tolkuttomasti. Itsenäisesti läpikäytynä kyseessä on max parin tunnin homma päivittäin ja jos käyttäisi saman ajan kuin koulussa, tehollista aikaa olisi kolminkertaisesti. Ehkä tuo käsitys että asiaa ei voisi oppia ihan itse, tulee niistä kirjoista, jotka on tehty perinteisen luokkaopetuksen opetuksen tueksi, ei itsenäistä opiskelua varten.

Muinoin koulukirjoissa oli paljon laajempi sisältö ja niistä todellakin saattai opiskella asian ihan itse. Näin tehneenä minulla ainakin oli todella tylsää tunneilla, sitten käänsin asian toisinpäin, tylsää tunneilla ja ei viitsi edes seurata sitä höpötystä ja asia luin vasta kokeeseen.

Nyt lasteni kirjoista moinen ei oikein onnistu, koska sisältö on niin suppea että moisen oppii lukemalla muutamassa minuutissa, sitten kokeessa pitää osata lauseet ulkoa sanasta sanaan (myös opettajan lauseet) ja vääristä sanoista rangaistaan (etu kympin tytöillä jotka eivät edes käsitä mitä lukevat, kunhan opettelevat sen ulkoa kuin papukaijat), koska asiasisältö on niin suppea että sarjakuvalehdet ajavat edelle. Nykykoulu sopii vain niille joilla on tahto ja kyky (ja käsittämätön taito olla ymmärtämättä moisen mielettömyyttä) opetella asioita sanasta sanaan ulkoa. On palattu 500 vuotta ajassa taaksepäin lukkarinkouluihin tai nykyisten koraanikoulujen koraanin ulkoa resitointiin.... nykyjärjestelmän kannattajien ei kannata yhtään pilkata muslimien koraanin ulkoa opettelua. 

[Alkuasukas]

Lukuaineiden määrä peuskoulussa on naurettavan pieni. Niidn oppimiseen riittää muutama tunti viikossa. Pehmeitä aineita oppii parhaiten muualla kuin luokassa; matkustelu, museokäynnit, konserit, taidenäyttelyt jne.

[Koskela Suomesta]

Lukuaineiden määrä peuskoulussa on naurettavan pieni. Niidn oppimiseen riittää muutama tunti viikossa. Pehmeitä aineita oppii parhaiten muualla kuin luokassa; matkustelu, museokäynnit, konserit, taidenäyttelyt jne.

Ja lukuaineidenkin kokeet ja arvostelu on viety aivan idioottimaisuuden sfääreihin. Historian harrastajana luin pojan kanssa taannoin historiankokeeseen. Minusta hän osasi asiat aivan kympin arvoisesti viimeisenä iltana. Totuus paljastui kun sain kokeen nähdäkseni. Kuusi puoli. Ja mitkä oli virheet? vääriä sanoja verrattuna oppikirjan ilmauksiin, asiat aivan oikein.... hyi helvetti.  Ryhdyin seuraamaan asiaa ja tilanne oli sama kaikissa lukuaineissa, matemaattiset tietysti poislukien. Ei siis ollut yhdestä opettajasta kyse.

[B52]

http://hommaforum.org/index.php/topic,71244.msg1029903/topicseen.html#msg1029903

[kekkeruusi]

Kannatan yksityisiä yrityskouluja, jos:
1) Vanhemmat osallistuvat selkeästi koulutuksen kustannuksiin.

2) Koulu palvelee opetuksellisesti jotain tarkoitusta. Tällaista voisi olla esim. koulu nopeammille oppijoille tai koulu oppimisvaikeuksista kärsiville paremmilla opetusmerodeilla ym. On ihan naurettavaa, että meillä on kaiken maailman "erikoistumiskouluja" kaikenlaisilla virityksillä, mutta opetus on samaa tasapäistä keskiverto Maijan ja Matin mukaan menemistä.

Koulun yrityksenä oleminen ei ole mikään haitta, päinvastoin se vain takaa että kustannukset pysyy järkevinä ja kurissa.

[Koskela Suomesta]

http://hommaforum.org/index.php/topic,71244.msg1029903/topicseen.html#msg1029903

Niin? en ole mikään noista. Tai lähimpänä on duunari, kun olen päässyt eroon alaisista 

[Koskela Suomesta]

Kannatan yksityisiä yrityskouluja, jos:
1) Vanhemmat osallistuvat selkeästi koulutuksen kustannuksiin.

2) Koulu palvelee opetuksellisesti jotain tarkoitusta. Tällaista voisi olla esim. koulu nopeammille oppijoille tai koulu oppimisvaikeuksista kärsiville paremmilla opetusmerodeilla ym. On ihan naurettavaa, että meillä on kaiken maailman "erikoistumiskouluja" kaikenlaisilla virityksillä, mutta opetus on samaa tasapäistä keskiverto Maijan ja Matin mukaan menemistä.

Koulun yrityksenä oleminen ei ole mikään haitta, päinvastoin se vain takaa että kustannukset pysyy järkevinä ja kurissa.

Komppaan. Koulu pojille poikien ehdoilla olisi yksi erikoistumisen ala, kouluja tytöille tyttöjen ehdoilla meillä on joka notkelmassa....  mutta se olisi sovinismia, koska poika joka ei opi samalla tavalla kuin kympintyttö kun opettajana on kympintyttöjä, niin hänhän on luuseri ja joutaa amikseen....

[jopelius]

Joku ehti äänestämään ei, olisi mielenkiintoista kuulla perusteet siihen.

En kannata verovarojen ohjausta siten että niitä tuloutettaisiin liiketoiminnan voittoina yksityiseille yrityksille.

Hyväksyn sellaisen koulun että valtio maksaa esim. tietyn peruskorvauksen koulunpidosta. Loput kerättäisiin lukukausimaksuina oppilaiden vanhemmilta ja esim. yksityisiltä markkinoilta. Tällöin mahdollisesti kertyvän ylijäämän =  liikevoiton saisi kyseinen kouluyrittäjä.

Tällaiseen järjestelmään tulisi kehittää jonkinlainen toimintamalli jossa yhteiskunnan maksama korvaus olisi suhteellisesti riippuvainen koulutuksen tuloksista vs. muiden koulujen sijoittuminen saman laskentamallin mukaan.  Esimerkiksi oppilaiden oppimistuloksen mukaan valtion osuus voisi vaihdella välillä 70-90% kokonaiskustannuksista. Oppimistulokset heijastuisivat siihen kuinla paljon vanhemmat joutuvat maksamaan lukukausimaksua.

Keskimäärin tavoitteena tulisi olla 80 % valtion osuus - 20% yksityinen rahoitus. Tässä mallissa erinomaisen oppimistuloksen saavuttanut kouluyritys voisi saada pienen liikevoiton. Huonossa tapauksessa vanhemmat joutuisivat kustantamaan ylimääräistä lukukausimaksua. (siis 20% osuus kasvaisi 30% osuudeksi).

Eli käytännössä mittarit tulee laatia siten ettei opetustulos heikkene vaikka toisaalta valtion taloudellinen rasite koulutuksesta, kyseisen yksikön osalta, pienenee.

Miksi vanhemmat haluaisivat maksaa ylimääräistä lastensa koulutuksesta?
- kenties koulun opetusohjelma poikkeasi tavan valtiososialistisesta opetusmallista.
- koulussa voisi olla esim. tarkemmin valvotut säännöt häiriköinnin ja kiusaamisen suhteen.
- oppilaille opetattaisiin hyviä käytöstapoja sekä asiallista suhtautumista muihin ihmisiin jne.

[Koskela Suomesta]

Joku ehti äänestämään ei, olisi mielenkiintoista kuulla perusteet siihen.

En kannata verovarojen ohjausta siten että niitä tuloutettaisiin liiketoiminnan voittoina yksityiseille yrityksille.

Nyt et oikein ole saanut kiinni siitä että millaisesta yksityisestä koulusta täällä on puhuttu. Eivät ne olisi yhteiskunnan rahoja jotka voitoksi jäävät, vaan niitä vanhempien rahoja, jos on jäädäkseen. Eli Suomessa annetaan ykstyiselle koululle sama raha yhteiskunnan taholta oppilasta kohden minkä kunnallisetkn saavat. Sen päälle pitäisi voida kerätä vanhemmilta lukukausimaksuja. Jos vanhemmat eivät halua maksaa, on tuote huono ja koulu kaatuu. Jos taas oppilas saa mitä on tullut hakemaan, voi tuosta vanhempien osuudesta jäädä jotain voittoakin, jos on jäädäkseen. En minäkään kannata sitä että jos tällainen koulu puristaisi kulunsa kunnallista koulua pienemmäksi, niin siitä erotuksesta saisi sitten maksaa osinkoja. Ei, se pitäisi palauttaa yhteiskunnalle, mutta eihän sitä toki silloin palautettaisi vaan pidettäisiin huolta että ainakin saman verran rahaa menee kuin kunnallisessakin koulussa.

Minusta tässä ei todellakaan tarvita mitään muita mittarointeja kuin se, että haluaako joku maksaa siitä tuotteesta minkä koulu tarjoaa. Jos ei halua, niin se on sitten siinä.

[jopelius]

Joku ehti äänestämään ei, olisi mielenkiintoista kuulla perusteet siihen.

En kannata verovarojen ohjausta siten että niitä tuloutettaisiin liiketoiminnan voittoina yksityiseille yrityksille.

Nyt et oikein ole saanut kiinni siitä että millaisesta yksityisestä koulusta täällä on puhuttu. Eivät ne olisi yhteiskunnan rahoja jotka voitoksi jäävät, vaan niitä vanhempien rahoja, jos on jäädäkseen. Eli Suomessa annetaan ykstyiselle koululle sama raha yhteiskunnan taholta oppilasta kohden minkä kunnallisetkn saavat...

......Minusta tässä ei todellakaan tarvita mitään muita mittarointeja kuin se, että haluaako joku maksaa siitä tuotteesta minkä koulu tarjoaa. Jos ei halua, niin se on sitten siinä.

Mittareita tarvitaan aina. Vain hyvistä tuotteista kannattaa maksaa, olipa maksajana sitten valtio tai yksityinen. Ja, onhan ne valtion rahatkin minulta nyhdetty.

[Missra]

Sitten valmennuskursseja ostetaan jo lukiossa.

Kuinka niin? Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen arvosanat eivät ole kiinni lompakon paksuudesta.

Taidetaan niitä jo lukiossa muistaakseni ostaa...


Mikäli on kaksi täsmälleen yhtä hyvää oppilasta, jotka ovat molemmat tehneet lukioaikana töitä 100% siitä mitä koskaan voi tehdä.

Toinen on käynyt valmennuskurssin, toinen ei.

Kummalla on sinusta paremmat mahdollisuudet saada laudatur?


Mikäli valmennuskursseista ei koettaisi olevan rahan arvoista hyötyä, valmennuskurssifirmat olisivat menneet konkkaan aikoja sitten.

Lukion päästötodistus on eri asia kuin ylioppilastodistus. Mielestäni lukion päästötodistuksen ei pitäisi vaikuttaa mihinkään koska eri opettajat arvioivat hyvin eri tavoin. Lisäksi opettajilla voi olla inhokkeja/suosikkeja.

[ikuturso]

Niin kauan kuin koulut eivät voi olla voittoa tavoittelevia, syy yksityiskoulujen perustamiseen on puhtaasti aatteellinen, esim. Steiner tai kristillinen koulu.

Jos saa tuottaa voittoa, tulee muitakin tavoitteita ja sitten lukukausimaksuja ja siitä eliittikouluja. Jos jotkut ovat valmiita maksamaan lastensa koulutuksesta suuria summia, niin näille rakennetaan fasiliteetitkin sen mukaan. Opettajien palkkaa voidaan nostaa, ja näihin eliittikouluihin hakeutuvat sitten parhaat opettajat. Ja näin on saatu eriarvoisuutta kasvatettua, niin kuin nykyään on laita myös terveydenhuollossa. Jos trendi jatkuu, kunnallinen opetus kuihtuu, ja sitten ihmetellään, miksei Suomi enää pärjää Pisa-kokeissa.

Eräs tuttavani on perustanut tehtaan Filippiineille. Kertoi, että siellä työvoiman suhteen on sama kuin lääkäreiden ja lakimiesten suhteen. Titteli ei takaa minkäänlaista osaamistasoa. Filippiineillä koulu on maksullinen, ja vain rikkailla on varaa kouluttaa lapsensa. Näin lääkäreiksi ja lakimiehiksi ja insinööreiksi valmistuu vain rikkaiden lapsia älykkyydestä ja edellytyksistä riippumatta. Tämä kuulemma näkyy kaikessa.

Suomessa sen sijaan vaikka koulutus ehkä tasapäistää, täällä niin rikkaan kuin köyhänkin vesalla on mahdollisuus samantasoiseen koulutukseen. Poikkeuksiakin on, mutta pääsääntöisesti pääsykokeet pitävät siitä huolen, että ammatteihin valmistuu niitä parhaita ihmisiä, joilla tosiaan on edellytykset ammattinsa pätevään ja täysipainoiseen harjoittamiseen.

Kaltevahkoa pintaa tässä argumentoidaan, tiedän. Mutta tuottavien yksityiskoulujen salliminen johtaisi eliittikoulujen syntymiseen ja se köyhdyttäisi kunnallista peruskoulu- ja lukiojärjestelmää. Yliopistojen pääsykoekynnys laskisi, jos riittävän tasokasta ainesta ei olisi tarjolla, ja esim. lääkäreistä olisi samaan aikaan huutava pula, mikä pakottaisi lisäämään aloituspaikkojen määrää.

-i-

[ikuturso]

Sitten valmennuskursseja ostetaan jo lukiossa.

Kuinka niin? Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen arvosanat eivät ole kiinni lompakon paksuudesta.

Taidetaan niitä jo lukiossa muistaakseni ostaa...


Mikäli on kaksi täsmälleen yhtä hyvää oppilasta, jotka ovat molemmat tehneet lukioaikana töitä 100% siitä mitä koskaan voi tehdä.

Toinen on käynyt valmennuskurssin, toinen ei.

Kummalla on sinusta paremmat mahdollisuudet saada laudatur?


Mikäli valmennuskursseista ei koettaisi olevan rahan arvoista hyötyä, valmennuskurssifirmat olisivat menneet konkkaan aikoja sitten.

Ei tarvitse ostaa kallista valmennuskurssia. Itse olen esim. opiskeluaikana antanut yksityistunteja matemaattisissa aineissa lukiolaisille ja tekulaisille. Milloin piti päästä YO-kirjoituksista läpi, milloin saada joku hankala laajan matematiikan kurssi läpi, että pääsi luokalta ja saattoi vaihtaa lyhyelle matikalle tms. Vähimmäistavoitteet saavutettiin kaikkien kanssa ja kutsuja YO-juhliin riitti. Useat valmennuskurssit ovat riistoa ja törkeää bisnestä. Ne eivät takaa mitään, mutta raha kelpaa ja mapit ovat paksuja ja hienoja.

-i-

[Koskela Suomesta]

Mittareita tarvitaan aina.

Joskus, eli aika usein tuntuu että niitä ei kannattaisi olla.

Olen nähnyt jo niin monta kertaa että kun mittarit asetetaan typerästi, niin porukka alkaa optimoimaan toimintaa niiden mukaan, mikä tietty on tarkoituskin, mutta lopputulos on jotain aivan muuta kuin mitä haluttiin, hyvin usein jotain aivan tolkutonta.

Ilman mittareita asioita ohjaa ihmisten vaistomainen päämäärätietoisuus, ja tolkuttomuuksilta vältytään.

Mittareilla saadaan aikaan naurettavuuksia ilman että kukaan tajuaa asiaa ennenkuin on liian myöhäistä.

Mittarit ovat hyviä vain jos niitä tehtailevat ja asettavat ihmiset jotka eivät ole vihjeettömiä, ihmiset jotka ovat älyttömyyksiin saakka pragmaattisia ja kyynisiä. Vihjeettömät hyvät ihmiset, syille ja seurauksille sokeat, tai virheellisen ihmiskuvan omaavat asettavat sellaisia mittareita että ajetaan täysillä päin kalliota ja vielä metriä ennen hihkutaan että hienosti menee.

[AstaTTT]

Useat valmennuskurssit ovat riistoa ja törkeää bisnestä. Ne eivät takaa mitään, mutta raha kelpaa ja mapit ovat paksuja ja hienoja.

-i-

Isän veli opetti minulle lukioaikana yksityisesti matematiikkaa, koska jumituin derivointiin - en oikein millään saanut otetta siitä. Muutama yksityistunti ja asia oli sillä selvä. Siihen aikaan ei edes ollut mitään valmennuskursseja, tai en ainakaan tiennyt niistä.

Peruskoulussa laaja matikka oli kasi, mutta lukion päästötodistuksessa se tipahti seiskaan. Silti Kataista parempi. 

Yksi haaste noissa yksityiskouluissa on. Ainakin Oulun kansainvälinen koulu antaa parempia arvosanoja, kuin oppilas ansaitsisi, joten niille tulisi saada ulkopuolinen, riippumaton arviointi, ettei oppilaille aleta systemaattisesti antaa hyviä arvosanoja vain sen takia, että koulu on yksityinen, t.s., ehkä hieman elitistinen ja sillä on tarve näyttää "hyvyytensä".

[Koskela Suomesta]

Useat valmennuskurssit ovat riistoa ja törkeää bisnestä. Ne eivät takaa mitään, mutta raha kelpaa ja mapit ovat paksuja ja hienoja.

-i-

Niin ovat. Erästä tuttavaani pyydettiin jokin aika sitten opettajaksi tällaiselle kurssille. Oli kuulemma valmistunut hieno kirjakin juuri, ja siihen opetuksen tuli perustua. Tämä siksi että pääsykoevaatimukset olivat muuttuneet, ja näin tarvittiin ko. uusi kirja. Katsottuaan kirjaa ja pääsykoevaatimuksia, hän kysyi että saako hän laskuttaa myös ne tunnit, jotka menevät oppituntien uudelleen suunnitteluun, koska uudella kirjalla ja pääsykokeilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Firma kiitti ja kertoi ettei hänen palveluksiaan enää tarvitakaan.... 

[Arvoton]

Aika yleinen mittari lukiotasolla on ylioppilaskokeet. Tarkistava lautakunta on valtakunnallinen.

Tosin kehittyneessä arvostelun versiossa tulee mahdollisuus saada parempia arvosanoja rahalla.
Venäjällä ja kehitysmaissa, ja tiedä, vaikka jenkkilässäkin se toimii.Sama kehittyneisyys on sitten yliopistoissa ja vastaavissa. Kysynnän ja tarjonnan laki. Jos sul on antaa rahaa, poikasi saa hyvän arvosanan. Jos ei, hän reputtaa. Hän on sitten loppuikänsä - lluuuuzeri.

[Koskela Suomesta]

Aika yleinen mittari lukiotasolla on ylioppilaskokeet. Tarkistava lautakunta on valtakunnallinen.

Tosin kehittyneessä arvostelun versiossa tulee mahdollisuus saada parempia arvosanoja rahalla.
Venäjällä ja kehitysmaissa, ja tiedä, vaikka jenkkilässäkin se toimii.Sama kehittyneisyys on sitten yliopistoissa ja vastaavissa. Kysynnän ja tarjonnan laki. Jos sul on antaa rahaa, poikasi saa hyvän arvosanan. Jos ei, hän reputtaa. Hän on sitten loppuikänsä - lluuuuzeri.

Mitä sieniä sinä olet näin kesällä syönyt?