2012-04-25 YLE: Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

- Persian osalta voi kysyä, onko otos pieni, vai näkyykö tässä esim. jotenkin se kulttuurinen seikka, että shaahin ajan Iranhan oli kaikkein länsimaisin valtio tuolla suunnalla. Voi olla, että sieltä edelleen länsimaiseen kulttuurin helpommin integroituvat ovat liikkeellä?

Iran on edelleen monella tavalla varsin moderni maa. Esimerkiksi Teheran on huomattavasti länsimaisempi kaupunki kuin monen arabimaan suurkaupunki. Naisten koulutustaso on myös erittäin korkea ja naisten kouluttautumista suositaan.

Iranilaiset ovat persialaisia, eivät arabeja.

En niin väittänytkään. Olen opiskellut sekä arabiaa että farsia ja matkustanut niin arabimaissa kuin Iranissakin, joten jonkinlaista tietoa on aihepiiristä kertynyt.

[Emo]

- Persian osalta voi kysyä, onko otos pieni, vai näkyykö tässä esim. jotenkin se kulttuurinen seikka, että shaahin ajan Iranhan oli kaikkein länsimaisin valtio tuolla suunnalla. Voi olla, että sieltä edelleen länsimaiseen kulttuurin helpommin integroituvat ovat liikkeellä?

Iran on edelleen monella tavalla varsin moderni maa. Esimerkiksi Teheran on huomattavasti länsimaisempi kaupunki kuin monen arabimaan suurkaupunki. Naisten koulutustaso on myös erittäin korkea ja naisten kouluttautumista suositaan.

Iranilaiset ovat persialaisia, eivät arabeja.

En niin väittänytkään. Olen opiskellut sekä arabiaa että farsia ja matkustanut niin arabimaissa kuin Iranissakin, joten jonkinlaista tietoa on aihepiiristä kertynyt.

Tiedän että sinä tiedät (on ollut puhetta joskus), ihan yleisesti meille kaikille keskustelijoille tuon sanoin vaikka varmasti moni täällä tuon ennestäänkin jo tietää 

[Kokkari]

Mielenkiintoisia tilastoja. Miksi Iranilaiset menestyvät verrattain hyvin? Entä miten muuten ovat sopeutuneet yhteiskuntaan?

Miksi taas ahkeriksi ja lainkuuliaisiksi mielletyt thaimaalaiset taas eivät kovinkaan hyvin?

http://blogit.yle.fi/mot/yleistamalla-alistetut

Suomessa asuu yli 3 500 thaimaalaista, joista 85 prosenttia on naisia

Syrjäytymisen kriteerinähän oli, ettei näy missään tilastoissa. Yksinkertaisin selityshän lienee, että ovat kotiäiteinä/ -vaimoina.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Iranilaiset ovat persialaisia, eivät arabeja.

En niin väittänytkään. Olen opiskellut sekä arabiaa että farsia ja matkustanut niin arabimaissa kuin Iranissakin, joten jonkinlaista tietoa on aihepiiristä kertynyt.

Tiedän että sinä tiedät (on ollut puhetta joskus), ihan yleisesti meille kaikille keskustelijoille tuon sanoin vaikka varmasti moni täällä tuon ennestäänkin jo tietää 

Kansanvalistushengessä lisättäköön, että Iranissa on kyllä arabejakin persialaisten ja monien muiden etnisten ryhmien lisäksi.

Pahoittelut aiheesta lipsumisesta.

[Emo]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/122051-uusi-ilmio-somalien-keskuudessa-%E2%80%9Dyli-puolet-lahtee%E2%80%9D

Uuden Suomen kommenttiosio on niin tulvillaan rasistista vihapuhetta ja monikulttuurikielteisyyttä, että ihmettelen missä US:n moderaatio nuokkuu?

Nämä Homman kommentit ovat lähes suviskamaa näiden rinnalla.

[juge]

(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6072934.ece/ALTERNATES/w580/)


Oheinen kartta kertoo, kuinka suuri osa 15-29-vuotiaista nuorista oli syrjäytyneenä vuoden 2010 lopussa eri puolilla maata. Toisin sanoen mitä pienempi prosenttiluku, sen parempi tilanne.

Koska maahamuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen on merkittävästi yleisempää kuin kantaväestön, syrjäytymisluvut on ilmoitettu erikseen kantaväestölle (suomen- tai ruotsinkieliset) ja vieraskielisille.

[...]

http://yle.fi/uutiset/nain_nuoret_syrjaytyvat_eri_puolilla_suomea/6072902

[Jaska Pankkaaja]

Somalinuorten kohdalla en enää puhuisi syrjäytymisriskistä, koska luvut tuntuvat olevan aivan omaa luokkaa, mutta syrjäytymishalusta voisin puhua. Miksi somalinuori haluaa syrjäytyä, tätä uutinen ei kerro.

Eli toimituksessa seuraavaksi vaan yhteyttä rohkeasti somalinuoriin tai johonkin heidän etujärjestöön, että näin.

No niissä ETUjärjestöissä on töissä se somppujen teräväpää, todelliset huippuosaajat. Minäkin toivoisin että se tavallinen rivisomppunuoriso pääsisi runsaasti ääneen mediassa, leikkaamattomissa teeveen suoralähetyksissä mutta YLEn oksettava rasismi estää tämänkin

Samojn toivoisin että kaikki valtapuolueiden neekeriehdokkaat pääsisivät myös ääneen mediassa eikä hyödynnettäisi vain perunanenien pohjatonta himoa neekerien kehoja kohtaan pitämällä heitä vain kiintiö - ja näyttöneekereinä.

[Teaparty]

On tästä eräästä maasta saapuneiden saamattomuudesta päättäjiä varoitettu aina sieltä vuodesta 1990 asti ja nytkö vasta asiaa on tutkittu ja se hyväksytään.

Se porukka, jonka yhteiskuntamme kouluttaa ilmaiseksi näitä asioita tutkimaan, ei tee tutkimusta vaan politiikkaa. Taannoin käytiin asiaa kuvaava keskustelu aiheesta: Yliopistossa oltiin kovasti sitä mieltä, että ulkomaiset yhteiskuntatieteiden tutkimukset eivät kelpaa Suomen oloihin sovellettaviksi vaan että tutkimusta voidaan tehdä ainostaan suomalaisen lähdeaineiston varassa.

Nyt on 20 vuoden ajalta dataa, ja tuloksia ei pysty enää kiistämään. Somalien ongelmat muualla maailmassa ovat olleet aivan hyvin tiedossa, mutta Suomessa oli jostakin syystä aivan välttämätöntä vahvistaa ulkomaiset tutkimustulokset ikiomalla empiirisellä kokeella. Kallista puuhaa.

[Tauno-yksi]

Olin ajaa relluni ojaan, kun aamulla töihin mennessä kuuntelin radiouutisia. Tämä superdosentti kertoo meille pottunokille, että "somaleiden on niin vaikea tekeytyä suomalaisiksi". Iranilaisilta ja venäläisiltä se tosin käy, venäläisiinhän me suomalaiset suhtaudumme lämmöllä ja kaikella mahdollisella vastaanottavaisuudella, johtuen lämpimästä lähihistoriastamme ja yhteisistä, veljellisistä maaotteluistamme Karjalan metsissä.

Ja että "suomen kieli on jotenkin niin arvostettua". Tämä kommentti vetää siis kerta kaikkiaan täysin sanattomaksi.

Kyllä on iloinen ja lämmin olo, kun valtio vetää työstäni 63% veroja ja muita maksuja, jotta voi maksaa palkkaa dosentin kaltaisille älyn terävyyden huipentumille. Ja eikös hän sitten ollutkin, yllätys yllätys, vihreiden kaupunginvaltuutettu.

Mistä noita oikein tulee?

Samoissa radiouutisissa oli muuten juttu, jossa puhuttiin perussuomalaisten ja median suhteesta, ja taustaääneksi oli "sattumalta" valittu hirveää älämölöä ja huutoa - perussuomalaiset alirodun edustajathan ne siellä lätissään ölisivät turhiaan.

[Roope]

Pekka Myrskylän Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15–29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti on 3,7. Myönteistä on, että nuorten syrjäytyminen ei ole 20 vuodessa lisääntynyt. Itse asiassa Myrskylän mukaan kantaväestön syrjäytyminen on vähentynyt hieman, mutta valitettavasti vieraskielisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on yli viisinkertainen, 20 prosenttia kantaväestöön nähden. Somalinuorista 41 prosenttia on ilman työtä, opiskelupaikkaa ja päästötodistusta. Venäläisillä nuorilla vastaava lukema on 11 prosenttia eli siis neljä kertaa parempi, kuitenkin kolminkertainen valtaväestöön verrattuna.

[...]

Lukiokoulutuksessakin maahanmuuttajista jatkaa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Etenkin lukion opinto-ohjaukseen ja kotimaisten kielten opetukseen kuin myös korkeakoulutukseen hakeutumisvaiheessa pitäisi olla enemmän tukitoimia tarjolla. Esimerkiksi yliopisto-opintoja edeltävät akateemisesti valmistavat opinnot saattaisivat kannustaa ja tukea maahanmuuttajanuoria hakeutumaan korkeakoulutukseen.

[...]

Uskon neljän vuoden lukion, jossa olisi suomen kieli kakkoskielenä koko ajan, olevan maahanmuuttajanuorille hyvä kannuste hakeutua muuhunkin kuin ammattikouluun.

Fatbardhe Hetemaj: Tavoitteena maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 29.5.2012

Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen saadaan kirjoituksessa jollain mystisellä logiikalla liitettyä heidän muuta väestöä pienempään osuuteensa lukioon ja korkeakouluihin valituista. Ensinnäkään näillä asioilla ei ole yhteyttä. Toiseksi ei ole järkevää asettaa tavoitteeksi, että niinkin heterogeenisen ryhmän kuin maahanmuuttajataustaisten nuorten osuuden pitäisi lukiossa ja korkeakouluissa vastata heidän väestöosuuttaan.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdolliset uudet tukitoimet pitää keskittää nimenomaan syrjäytymisen ehkäisemiseen, kun se on mielekästä. Rimaa hipoen vain tukitoimien avulla lukioon ja korkeakouluun pääseviä leikkiakateemisia ei tarvita nykyistä enempää. Ei maahanmuuttajia eikä kantaväestöä.

[törö]

Ensin kuvitellaan että kaikki mamut ovat samanlaisia sopeutujia kuin juutalaiset ja sitten ihmetellään miksi he käyttäytyvät samalla tavalla kuin alkuperämaassaan. Valtaväestö on varmasti syyllinen kun vuohipaimenen koulutustason peruskoulusta huolimatta hankkineesta nuorukaisesta ei tulekaan huippututkijaa tai yrittäjää.

[Siili]

Uskon neljän vuoden lukion, jossa olisi suomen kieli kakkoskielenä koko ajan, olevan maahanmuuttajanuorille hyvä kannuste hakeutua muuhunkin kuin ammattikouluun.

Fatbardhe Hetemaj: Tavoitteena maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 29.5.2012

Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen saadaan kirjoituksessa jollain mystisellä logiikalla liitettyä heidän muuta väestöä pienempään osuuteensa lukioon ja korkeakouluihin valituista. Ensinnäkään näillä asioilla ei ole yhteyttä. Toiseksi ei ole järkevää asettaa tavoitteeksi, että niinkin heterogeenisen ryhmän kuin maahanmuuttajataustaisten nuorten osuuden pitäisi lukiossa ja korkeakouluissa vastata heidän väestöosuuttaan.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdolliset uudet tukitoimet pitää keskittää nimenomaan syrjäytymisen ehkäisemiseen, kun se on mielekästä. Rimaa hipoen vain tukitoimien avulla lukioon ja korkeakouluun pääseviä leikkiakateemisia ei tarvita nykyistä enempää. Ei maahanmuuttajia eikä kantaväestöä.

Minun vaikutelmani Hetemajsta on, että hän on äärimmäisen naivi.  Hänen oma koulutus- ja ammattiuransa on ollut menestys.  Hän ilmeisesti kuvittelee, että samalla sapluunalla hoituu muidenkin maahanmuuttajien kotoutuminen.  Mamumannekiinien kysyntä on kuitenkin rajallista ja mamuinfrakaan ei välttämättä jatkossa kasva yhtä reippaasti kuin tähän asti.  Kyllä on huomattavasti fiksumpaa kouluttautua sellaisiin suoritusportaan hommiin, joita riittää jatkossakin.

[Lemmy]

YLEn propaganda vain tökki siinä, että esimerkki tuli romanialaisesta jätkästä, joka siis tulee EU:sta.

Itse asiassa Romaniassa on suht kovatasoisia koodinvääntäjiä, mm. Ubisoft:in pelit on sieltä alkijaan (silent hunter sukellusvenesimulaattorisarja). Muistaakseni Tietoenaattorilla on Valkovenäjällä ja Tsekeissä valvontakeskukset ja vissiin koodausporukkaa. Ainakin kaveri sanoi että helpparin soitot väheni kummasti kun firman sisällä vastasi Tsekeistä joku.

[OTU]

Roope: "Yhtälö on alun alkaenkin mahdoton, mutta harjoitetun politiikan lopulliset tulokset näkyvät vasta useamman vuosikymmenen päästä."

Juuri näin. Ikävä kyllä. Ja jos tämän monikulttuurihulluuden hedelmä on ylipäätään korjattavissa, siihenkin menee todennäköisesti vuosikymmeniä. Vrt. kommunismi.

[Nanfung]

Mitä on syrjäytyminen?

Se tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan päättäjät ovat syrjäytyneet Suomen alkuperäisväestöistä, eli suomalaisista ja saamelaisista.

[OTU]

YLEn propaganda vain tökki siinä, että esimerkki tuli romanialaisesta jätkästä, joka siis tulee EU:sta.

Itse asiassa Romaniassa on suht kovatasoisia koodinvääntäjiä, mm. Ubisoft:in pelit on sieltä alkijaan (silent hunter sukellusvenesimulaattorisarja). Muistaakseni Tietoenaattorilla on Valkovenäjällä ja Tsekeissä valvontakeskukset ja vissiin koodausporukkaa. Ainakin kaveri sanoi että helpparin soitot väheni kummasti kun firman sisällä vastasi Tsekeistä joku.

Mulla on sellainen käsitys, että vaikka entisissä kommari-onneloissa torimummot laskivat helmitauluilla, niin tietotekniikan teoreettinen koulutus oli korkeatasoista.

[Kuli]

Kaksi (2) vaihtoehtoa:
1.   Järkeistetään /lopetetaan paskamahanmuutto hyysäyskoneistoneen. (huuto suojatyöläisten keskuudessa.)
2.   100 kertaistetaan "kotouttamis"resurssit, velkarahalla.  (närää ja kapinahenkeä  maksajissa)
       Repikääpä tuosta.

Lisäisin tuohon ekaan kohtaan vielä sen, että saattaisipa sieltä "asiakkaiden" puolelta tulla myös vähän itkupotkuraivareita.

[nuiv-or]

Tärkeää on huomata, että tilastosta on poistettu 15-29 -vuotiaat äidit, joilla alle 7-vuotiaita lapsia (l. kaavut.)


Tuossa ikäluokassa on 2481 somalinkielistä nuorukaista (joista 41,4 % ns. syrjäytyneitä eli 1027 mukavan oloista) ja 2195 (tilastoista poistettuja) naispuolista nuorukaista.

Ei-syrjäytynytkään ei ole lottovoitto, vaan tarkoittaa ainoastaan, että nuorukainen on jollain tavalla läpäissyt peruskoulun, on työkkärin kurssilla tai muuten vaan näkymättömänä. Tai vie perunanenäisen työpaikan.

Ja lisää tulossa. Muita vieraskielisiä ja kansalaisuuden saaneita en nyt jaksa laskea. Ja onhan heitä 0-14 ja 29-100 -ikäluokissakin.

Helvetin hyvin menee.

[Roope]

Verkkouutiset/STT: Lasikatto uhkaa myös maahanmuuttajien lapsia 4.6.2012

Erikoinen otsikko, sillä artikkelissa ei väitetä, että menestymättömyys johtuisi muusta kuin omista kyvyistä ja valinnoista. Tosin Fatbardhe Hetemaj selittää tarkemmin perustelematta:

Hetemaj'n mukaan nuorilla ulkomaalaistaustaisilla aikuisilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia valita omaa alaansa kuin kantaväestöllä.

– Toivoisin, että nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuus työllistyä muuallekin kuin hoiva-alalle ja hankkia korkeakoulututkinto.

Kuka tai mikä riistää ulkomaalaistaustaisilta tuon mahdollisuuden?

Itellan lajittelukeskuksen työnjohto kiinnitti huomiota tehokkaaseen ja luotettavaan työntekijään, Wilberforce Essandoriin. Ghanasta Suomeen 1990-luvun taitteessa tullut mies pääsi vuosien uurastuksen jälkeen esimiestehtäviin, joista hänet ylennettiin kehityspäälliköksi.

Nyt 23 vuotta myöhemmin 57-vuotias Essandor toimii asiantuntijatehtävissä samassa firmassa.

– Mielestäni jokainen maahanmuuttaja, joka on oma-aloitteinen, voi edetä yhtä hyvin urallaan.

Essandor on auttanut työssään muita maahanmuuttajia ja nähnyt omin silmin, mitä esteitä heillä voi olla uralla etenemisessä. Hänestä suurimmalla osalla uranousu voi tyssätä uskalluksen puutteeseen tai kielitaidottomuuteen.

Suomessa syntyneellä sukupolvella on Essandorin arvion mukaan helpompaa kuin hänen kaltaisillaan, jotka ovat tulleet maahan aikuisiässä. Toiselle maahanmuuttajasukupolvelle yhteiskunta ja kieli ovat tuttuja.
...
– Maahanmuuttajien työllisyystilanne on vuonna 2020 Suomessa paljon, paljon, paljon, paljon parempi, hän ennustaa.

[yxtoine humanisti]

Mitä on syrjäytyminen?

Esimerkiksi Kati Lahden kasvatustieteen tutkielmassa käsitellään syrjäytymisen ilmiötä melko monipuolisesti (< etenkin, kun ottaa huomioon, että kyseessä on pro gradu -tutkielma). Tekstissä paneudutaan vankilainstituutioon ja rangaistuksen sosiologiaan, mutta niitä tarkastellaan syrjäytymisilmiön kautta. Syrjäytymistä käsitellään työssä laajemminkin sovellettavalla tavalla.

Työn sivuilta 6-7, jossa tekijä kuvailee Pauli Siljanderin (1996) ja Susanna Hyvärin (2001) syrjäytymisen määritelmiä: (boldaukset minun)

"Traditionaaliset määrittelytavat ja näkökulmat olettavat, että syrjäytyminen on vierantumista valtakulttuurin arvo- ja normijärjestelmästä, yleisesti hyväksytyistä toimintatavoista ja jonkin vallitsevan elämänmuodon ihanteista. Tällöin syrjäytyminen edustaa eräällä tavalla vastakulttuuria ja vaihtoehtoa."

Tällaista syrjäytymisen määritelmää ei kuitenkaan voida hyväksyä multikultissa. Silloin jouduttaisiin myöntämään, että valtakulttuurin elämäntavasta poikkeavat elämäntavat - kuten vähemmistöjen harjoittamat - edustavat syrjäytyneisyyttä tai johtavat sellaiseen.

Niinpä maahanmuuttajien (siis "varsinaisten") syrjäytymisestä joudutaan puhumaan työn ja toimeentulon näkökulmasta. Samalla voidaan puhua kantasuomalaisten työttömyydestä tai syrjäytymisestä ja typologisoida ongelma yhdeksi kokonaisuudeksi, luonteeltaan suomalaiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan tuottamaksi. Yleensä kantasuomalainen on kuitenkin sisäistänyt työyhteiskunnan normit hyvin. Kantasuomalaisten syrjäytymistä ei siis tarvitse hoitaa samalla tavalla kuin "varsinaisten" syrjäytymistä, ja käänteisesti: "varsinaisten" syrjäytymistä olisi hoidettava toisella tavalla kuin "suomalaista syrjäytymistä".

Mutta tällaisesta lienee epäkorrektia puhua, sillä tässä tehdään ero kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä tilanteessa, jossa kaikkien pitäisi olla yhtä iloista Suomen kansaa. 

Mielestäni olisi reilumpaa ja suorempaa puhua siitä, että tietynlainen elämäntapa ei laaja-alaisena ja pitkäkestoisena toimi työyhteiskunnassa ilman, että sen toimintaperiaatteet vaarantuvat, kuin moittia työmarkkinoita syrjivistä piilorakenteista. (Suomalaisilla työmarkkinoilla on tapana arvostaa ahkeruutta ja osaamista kenessä tahansa työntekijässä.) Jos haluamme muuttaa yhteiskuntamme toimintaperiaatteita, sitten muutetaan, mutta puheet "syrjäytymisestä" eivät tässä juurikaan auta.

"Toiseksi syrjäytymiseen liittyy yksilöllisen ja yhteisöllisen (valtakulttuurin) ristiriita: syrjäytyminen merkitsee tämän ehdon mukaan yksilön ja yhteiskunnan normijärjestelmien välisen suhteen kriisiä. "

Niinpä. Tällaisia "syrjäytymiskriisejä" tullee multikulttuurissa olemaan yhä enemmän. Ne ihmiset, jotka saapuvat maista, joissa ei toteuteta työyhteiskunnan toimintaperiaatteita, eivät ole sisäistäneet työyhteiskunnan normeja. Tämä on ymmärrettävää ja johdonmukaista, jopa luonnollista. Mielestäni ongelma ei siis ole ensisijaisesti se, että työmarkkinoille on vaikeaa päästä - onhan niille - vaan se, ettei niille ole halua tai mahdollisuuksia päästä, tai kumpaakaan. On selvää, että suomalaisilla työmarkkinoilla pitäisi hallita suomalaiset työllistymisen ehdot ja työskentelykulttuuri. Jos näin ei ole, ei ole itsestään selvää, että kyse olisi suomalaisten työmarkkinoiden "syrjivistä vaikutuksista".

Lahden tutkimusaineistoon kuuluu hänen vangeille tekemiään haastatteluja. Hän kertoo maahanmuuttajavangiksi luokittelemansa henkilön näkemyksistä seuraavasti:

"Koulutusta ei hankita, koska siitä on liikaa vaivaa. Toisaalta maahanmuuttajalla saattaisi olla halujakin opiskella, mutta yritykset tähän suuntaan ovat jääneet kesken. Maahanmuuttaja tunnustaa, että on laiska. Koulutuksella ei kuitenkaan ole roolia siviilielämässä pärjäämiselle. Suunnitelmiin siviilissä kuuluu erilaiset toimet liike-elämän parissa. Koulutusta näiden liiketoimien hoitoon maahanmuuttaja ei usko tarvitsevansa." (Sivulta 160)

Koulutuksella ei ole roolia pärjäämiselle? Ei usko tarvitsevansa koulutusta suomalaisessa yhteiskunnassa toteutettavaan liiketoimen hoitoon? Nykypäivänä?

Takaisin syrjäytymisen käsitteeseen. Tämä syrjäytymismääritelmä on lähimpänä omaa käsitystäni ilmiöstä:

"Syrjäytyminen voidaan nähdä ensinnäkin elämänhallinnan kadottamisena ja siihen liittyvänä vieraantumisen kokemuksena sekä ulosajautumisena keskeisiltä yhteiskunnallisilta foorumeilta." (Sivulta 7)

(Tämän syrjäytymismääritelmän mukaan maahanmuuttajat eivät välttämättä, varsinkaan kollektiivina, ole syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa.)

Tarkoitan siis sanoa, että jonkin muun, kuin tosiasiallisen syrjäytymisen nimittäminen syrjäytymiseksi on vain tapa ilmaista, että poikkeavan elämäntavan koetaan vahingoittavan yhteiskunnassa vallitsevia yleisiä toimintaperiaatteita, ja että tämä saatetaan kokea jopa uhkaavana yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. (Tästä syystä esimerkiksi nuoria, omissa oloissaan viihtyviä miehiä kutsutaan helposti "syrjäytyneiksi".)


Lahden työ vuodelta 2004 löytyy täältä: Opintiellä vankilassa http://www.vhkk.fi/Lahti_Kati.pdf 
(Työ on kiinnostava myös rikollistyyppien luokittelussaan. Kiinnostuneet voivat katsoa sisällysluettelosta.)

[Koskela Suomesta]

Olipa hieno kirjoitus humanistilta....   aika tylyä tekstiä tästä asiasta, ja loogista.

[Skeptikko]

Nuorisotyöntekijä Ujuni Ahmed: Oman yhteisön asenne on rasismia vakavampi syy syrjäytymiseen
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Ujuni_Ahmed-69644

Keskustelu radikalisoitumisen syistä on somalitaustaisen Ujuni Ahmedin mielestä äärimmäisen kapeakatseista.
...
– Nuoren kokema rasismi saattaa olla yksi syy, joka vaikuttaa kuulumattomuuden tuntemiseen, mutta uskallan väittää, että hänen kokema kuulumattomuuden ja hyväksymättömyyden tunne omana itsenään omassa yhteisössä on vakavampi syy syrjäytymiselle. Siinä ei vanhempia tai heidän kotouttamisen tärkeyttä voida sivuuttaa, Ujuni Ahmed jatkaa.
...
– Pahimmissa tapauksissa tämä ns. välimaastossa oleminen johtaa mm. siihen, että nuori kokee ulkopuolisuudentunnetta, päihdeongelmiin, perhesuhdeväkivaltaan sekä mielenterveysongelmiin, joita yhteisöissä ei välttämättä tunnisteta. Tämä vuorostaan johtaa siihen, että nuori pois suljetaan yhteisöstä ja samanaikaisesti yhteiskunta/valtaväestö ei pysty samaistumaan nuoren ongelmiin ja näin ollen he jäävät täysin palveluiden ulkopuolelle.

Hänen mukaansa vanhemmat saattavat antaa anteeksi, mutta yhteisö ei.

– Viime vuosina lukuisten syrjäytyneiden nuorten kanssa työtä tehneenä, uskallan väittää, että yhteiskuntaan on helpompi päästä takaisin kuin yhteisöihin, joiden normit saattavat jossain tapauksissa erota yhteiskuntaamme verrattuna hurjasti. Miten voimme yhdessä varmistaa, että palvelut, tarpeet ja hyväksyntä löytävät myös yhteisöistä ja ennen kaikkea miten voimme avata keskustelun niin, että välttyisimme leimautumisilta puolin ja toisin, hän kirjoittaa.

Arkadian kokoomusnaisiin kuuluva Ujuni Ahmed on tullut julkisuudessa tunnetuksi suorasanaisena kommentaattorina. Vuoden 2016 syksyllä hän nosti Verkkouutisissa esiin rasismin monikasvoisuuden.

Suuren yleisön tietoisuuteen hän tuli maaliskuussa 2015, jolloin hän vaati Helsingin Sanomien haastattelussa somaliyhteisöä tuomitsemaan raiskaukset. Tuolloin julkisuudessa kohistiin Helsingin Tapanilassa tapahtuneesta joukkoraiskauksesta, josta epäiltiin viittä somalitaustaista nuorta.

Tämä aiempi juttu siis on samalta henkilöltä:

Somalinainen sanoo myös maahanmuuttajan voivan olla rasisti: Ei katso kansaa eikä ihonväriä
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ujuni%20ahmed-55536

Hän on ottanut myös reippaasti kantaa maahanmuuton kipupisteisiin.

Jopa niin, että perussuomalaiset kiinnostuivat hänestä.
...
– Se, mitä sanoin, ei minusta ollut mitenkään ihmeellistä. En vieläkään tiedä, miksi tästä nousi niin iso asia, pohdiskelee Ahmed asiaa nuorisotalon sohvalla syyskuussa 2016.

Tarkoitus ei ollut kärjistää vastakkainasettelua somalien ja suomalaisten välillä saati leimautua miksikään "maahanmuuttokriitikoksi". Silmien ummistaminen pahan teon edessä olisi hänestä ollut somaliyhteisöltä kuitenkin virhe.

– Itse nuorisotyötä tekevänä näin jonkinlaisen huolen tällaisessa nuoressa sukupolvessa. Halusin, että somaliyhteisö ottaa kantaa ja toteaa tavallaan itsestään selvyyden: kulttuuriimme ei kuulu raiskaus eikä väkivalta. Se ei olisi ollut minusta paljon vaadittu.

Noihin aikoihin häntä pyydettiin myös perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi. Ahmed kieltäytyi. Hän oli tuolloin kuulunut jo parisen vuotta Arkadian Kokoomusnaisiin.
...
Ujuni Ahmed tietää, mistä puhuu. Hän on ollut tekemässä videohaastatteluja liittyen maahanmuuttajien harjoittamaan rasismiin kantasuomalaisia kohtaan. Kyseessä on tabu, josta ei puhuta. Elokuvateatterissa on saatettu haukkua "valkonaamaksi" eikä esimerkiksi somalityttöjen seurustelua kantasuomalaisten kanssa ole välttämättä katsottu maahanmuuttajayhteisöissä hyvällä.

– Puhutaan kulttuurieroista, mutta minusta tällainen on silkkaa rasismia.

Eikä rasismi ole pelkästään sanoja. Pahinta rasismia voivatkin olla katseet, kuten Ahmed omasta lapsuudestaan hyvin muistaa.
...
Entä mitkä ovat avainasiat maahanmuuttajien kotoutumisessa? Ujuni Ahmedin mielestä yksi sana ylitse muiden on osallistaminen. Se tarkoittaa sitä, ettei maahanmuuttaja pääse ajautumaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Ja miten tämä estetään?

Tärkeitä ovat mahdollisuudet kohdata eri yhteyksissä kantasuomalaisia ja oppia tätä kautta kieltä. Yksi keskeinen asia on työ. Sen tekemiseen liittyy Ahmedin mielestä turhaa sääntelyä ja byrokratiaa.