2012-05-11 HS: Mäenpää: Opiskelijat opiskelemaan 12 kuukautta vuodessa

[Suomi2050]

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää patistaa työurapäätöksiä tekeviä poliitikkoja pohtimaan seuraavaksi, miten opiskelijat saadaan töihin nykyistä nopeammin. Hän ihmettelee, miksi työurien pidentämisestä keskustellaan lähinnä eläkeikäkysymyksenä samalla, kun opiskelijoilla on kuukausien joulu- ja kesälomat.

"Mikä järki tässä on, jos nopea valmistuminen on tärkeää? Miksei oppilaitoksia organisoida siten, että niissä voi opiskella 12 kuukautta vuodessa?" Mäenpää kysyi STTK:n edustajiston kevätkokouksessa tänään.

Lisäksi oppilaitosten pitäisi hänen mielestään järjestää pääsykokeita kaksi kertaa vuodessa, jotta nuoret eivät joutuisi odottamaan seuraavaa mahdollisuutta vuoden ajan.

Mäenpää epäili myös sen järkevyyttä, että lukio voidaan suorittaa neljässä vuodessa, kun se onnistuu kolmessakin.


HS: http://www.hs.fi/kotimaa/M%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4+Opiskelijat+opiskelemaan+12+kuukautta+vuodessa/a1305562074206

[HelmiS]

Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.

Miksi hra Mäenpää muuten arvelee, että se olisi joku autuus käydä koulut mahdollisimman lyhyessä ajassa? Oppiminen vaatii oman aikansa, siihen tarvitaan monesti myös opettajakuntaa ja yleensä ihmisiä kiinnostaa enemmän tehdä jotakin kuin vain notkua työttömänä ja turhautuneena. Opiskelu on tätä "jonkun tekemistä"- paremman puutteessa.

Nämä vartiaiset, mäenpäät, yms. sailaksen perilliset näyttävät elävän jotain ufotodellisuutta. Heille ei ole oikein auennut, että enemmistö kansalaisista pystyy näillä tukiaisilla häthätää kustantamaan itsellensä asunnon ja ruuan. Vaatteet ovatkin jo ylellisyyttä, silmälaiseista tai kengistä nyt puhumattakaan.

[Rapsakka Rapu]

Yliopistoissa voi jo nyt opiskella vuoden ympäri ja pääsykokeita on kahdesti vuodessa. Tämä on ihan ok koska opiskelu on niin vapaata eikä järjestelmä pakota opiskelemaan nopeasti. Meitä jopa varoitettiin opiskelemasta maisteriksi viidessä vuodessa.

Sinänsä on ristiriitaista että halutaan ihmisten oppivan nopeammin, ja samalla helpottaa heikomman aineksen pääsyä opintoihin järjestämällä kahdet pääsykokeet vuodessa. Toki kaksien pääsykokeiden järjestelmä on fiksu muista syistä - esimerkiksi armeijan käyneet pääsevät nopeammin opiskelemaan (lukiossa tai ammattikoulussa tästä ei olisi hyötyä).

[Semiretardi]

Itseäni suorastaan vituttaa tällainen ulostulo. Kuvitteleeko tuo verovaroilla elätettävä porsas, että opiskelijoilla kun on vain 9kk vuodessa opiskelua, on siis 3kk kesäloma jolloin rillutellaan ja pillutellaan. Tajuaakohan idiootti ollenkaan sitä opiskelijan arkea, että kesällä on vähän pakko tehdä töitä, että saisi esimerkiksi tyydytettyä semmoisia perustarpeita kuin syömisen ja vaikkapa pidettyä sen katon pään päällä. Muitakin tämmöisiä opiskelijavastaisia ulostuloja nähneenä rupeaa tuntumaan siltä, että kyseiset mahdollisesti korkeapalkkaiset ihmiset ovat vieraantuneet tavallisesta opiskelijan elämästä. Jos omalle kultamussukalle on varaa sponsoroida niin paljon rahaa, että ei paljoa tartte itteään töissä rasittaa, taikka miettiä, että riittääkö ihan oikeasti rahat ruokaan, saattaa siinä syntyä mielikuva, että ompas helppoa.
Itsehän olen opiskelija ja lomailtu on niin maar perkeleesti. Kesällähän sitä viimeksi sai vetää lonkkaa, oisko ollu 2008. Sillonkin tosin ihan palkallisella ja tienatulla kesälomalla. Pakko sanoa vielä tähän loppuun notta perkele.

[desperaato]

Hyysärin juttua lukematta jotakuinkin samoilla linjoilla STTK Mäenpään kanssa. Tuskin tässä kuitenkaan opiskelijat hanttiin laittavat. Kai siellä korkiakouluissakin pitäisi jonkummoisia opettajiakin olla paikalla. Ei taida käydä laatuun. Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.

[ilmari3.]

Onko Mäenpää juristi? STTK:n heppuna kuitenkin oudosti ulkona työelämästä.

Joskus kauan sitten koneistamoihin satiin ammattikoulun ja muutaman vuoden koneistajan työkokemuksen omaavia teknikoita, tänään parhaassa tapauksessa AMK-inssi, joka on ollut kesäisin harjoittelijana sorvin ääressä ja nyt Mikko Mäenpää on tuhoamassa tämänkin. 

Mitä virkaa on inssillä, joka ei erota sorvia jyrsimestä!

[Parsifal]

Mäenpää on imbesilli. Oppiminen vie oman aikansa (vaikka mitäpä mies siitä tietäisi), eikä sitä voi nopeuttaa pakkokeinoin sen enempää kuin kuunnella musiikkia pikakelauksella. (Tässä vaiheessa  varmasti joku ääliö jossakin röhkii tyyliin "hö hö, voipas" ja heille sanon, että haiskaa pahalle - ja niin te haisettekin.) Asiaa ei paljon auta vuosia jatkunut säästökuuri, jossa tunteja leikataan, luokkakoot suurenevat, kaikkia asioita ei ehditä käsitellä, jolloin ne kaatuvat opiskelijan niskaan itseopiskeluna ja labratyöt pitää tehdä sellaisessa kiireessä, ettei siinä ehdi edes ajatella. Ja jos jokin menee pieleen, joudut pahimmassa tapauksessa käymään koko kurssin uudestaan, koska mahdollisuutta työn uusimiseen ei ole. Ja siinä sivussa monien pitäisi vielä käydä töissä henkensä pitimiksi.

[Kyrsimys]

Hyysärin juttua lukematta jotakuinkin samoilla linjoilla STTK Mäenpään kanssa. Tuskin tässä kuitenkaan opiskelijat hanttiin laittavat. Kai siellä korkiakouluissakin pitäisi jonkummoisia opettajiakin olla paikalla. Ei taida käydä laatuun. Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.

Puolen vuoden kesäloma, just joo. Ja missäs välissä se tutkimus tehdään? Siinähän se itsestään varmaan tapahtuu opetuksen ohessa?

[Nissemand]

Ehtotan samalla että myös työelämästä poistettaisiin kaikenlainen turha kesä- ja talvilomailu. Viikonlopunkin voisi vaihtaa takaisin yksipäiväiseksi, niinkuin se oli vielä kultaisella kuuskytluvulla

[Sorsalampi]

Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.

Bullshit  Lukion kirjoissa pystyy kyllä säästämään, ja niiden kierrätykseen on monenlaisia tapoja nykyään. Niitä oli jopa ennen nettiaikaakin jo tarjolla. Ja jos tosiaan ei kykene niitä kierrätettyjäkään kirjoja hommaamaan, niin sossusta saa rahat kyllä lukiokirjoihin. Kyseiset perheet voivat kyllä katsoa itseään, että minne ne rahat menevät, jos ei muksun koulukirjoihin ole mukamas varaa. Terveisin, aikoinaan pienituloisen perheen lukiolainen.

Nämä vartiaiset, mäenpäät, yms. sailaksen perilliset näyttävät elävän jotain ufotodellisuutta. Heille ei ole oikein auennut, että enemmistö kansalaisista pystyy näillä tukiaisilla häthätää kustantamaan itsellensä asunnon ja ruuan. Vaatteet ovatkin jo ylellisyyttä, silmälaiseista tai kengistä nyt puhumattakaan.

Valtava enemmistö kansalaisista kyllä pärjää jopa tuillakin ihan hyvin.

[Sorsalampi]

Ihan asiaahan tuossa Mäenpäällä oli. Tosin, kuten jo mainittiinkin, nykyään on jo mahdollisuus opiskella ympäri vuoden.
Se vain tarkoittaa, että opintotukea ja -lainaa voi hakea myös kesäksi. On vähän köyhempää, mutta pääsee nopeammin työelämään.

Nykyinen malli on hyvä. Annetaan opiskelijan itse päättää kuinka haluaa opinnoissaan edetä. Kesätyö ei ole pois yhteiskunnalta, koska ei tarvitse maksella tukia kesän ajalta ja opiskelija saa työkokemusta ja auttaa siinä ns. "työvoimapulassa". Kesäopiskelussa taas opiskelija saadaan työelämään nopeammin. Opintotukikuukaudet periaatteessa ovat samat kummallekin ryhmälle.

[Fiftari]

Ehtotan samalla että myös työelämästä poistettaisiin kaikenlainen turha kesä- ja talvilomailu. Viikonlopunkin voisi vaihtaa takaisin yksipäiväiseksi, niinkuin se oli vielä kultaisella kuuskytluvulla

Jännästi viime aikojen ideoista puuttuu johtajatasojen palkkojen leikkaus, työaikojen pidennykset, lomien leikkaus, työaikana olevan ruokailun lyhentäminen jne.

[Fiftari]

On vähän köyhempää, mutta pääsee nopeammin työelämään.

Mihin töihin? Tai no, riippuu kyllä alasta. Mutta eivät kaikki pääse omalle alalleen. Ja itse kaipaisin ainakin kisälli periaatetta työelämään. Vaikka viimeinen vuosi ammattikoulusta oltaisiin työelämässä siis ihan töitä tehden. Tiedän mahdottamaksi kun palkka pitäisi maksaa jne. Mutta Olisi mielestäni parempi kuin tet-jakso.

[uuninpankko]

Yliopistoissa voi jo nyt opiskella vuoden ympäri ja pääsykokeita on kahdesti vuodessa. Tämä on ihan ok koska opiskelu on niin vapaata eikä järjestelmä pakota opiskelemaan nopeasti. Meitä jopa varoitettiin opiskelemasta maisteriksi viidessä vuodessa.

Mihinköhän yliopistoon mahtaa päästä kahdesti vuodessa? Ei ainakaan kauppakorkeakouluihin (ellei lasketa jotain Jyväskylän täydennyshakua), valtsikkaan, lääkiksiin tai oikeustiedettä lukemaan. Eikä kyllä tietääkseni ainakaan Helsingin maa- ja metsätaloustieteelliseenkään tiedekuntaan. Ammattikorkeakouluissa on myös syksyn yhteishaku, mutta tuolloin on helpotettu sisäänotto (pistemäärien muuten täyttyessä lähtöpisteistä riittää 5 saatua koepistettä, kevään yhteishaussa 10 koepistettä).

Vuodesta 2005 alkaen yliopistoon opiskelemaan päässeiden opiskeluaikahan on lähtökohtaisesti rajattu seitsemään vuoteen, joten ikuinen opiskelu on sinällään mahdotonta. Kesäopintoja sitten on enemmän ja vähemmän tarjolla, joka tapauksessa tiedekunnat ja laitokset ovat käytännössä kiinni heinäkuussa.

Ei Mäenpään ehdotus täysin norsunluutornista ole temmattu. Pääkaupunkiseudulla tosin asumisen kallius (opiskelijat joutuvat maksamaan itse asumisensa, toisin kuten toimeentulotuen saajat - opintotuki + opintotuen asumislisä yhteensä ennen opintolainaa maksimissaan n. 500,00 euroa, asumismenot maksaa opiskelija itse; toimeentulotuen perusosa asumismenojen maksamisen jälkeen 419,11 euroa puhtaana käteen) pakottaa ihmisiä töihin määräänsä enemmän, sillä kohtuuhintaisia asuntoja ei vapailta markkinoilta ole juuri saatavissa, kaikille soluasuminen ei käy ja esimerkiksi HOAS:ön halpoihin yksiöihin ei ole asiaa, ellei ole ensin asunut muussa asumismuodossa HOAS:llä. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla on kattava määrä kohtuuhintaisia asuntoja, mutta jonot ovat pitkät.

Eikä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen nopeasti ketään pahenna. Eräs tuttavani aloitti oikeustieteen opiskelun vuonna 2004 ja valmistui 3,5 vuodessa, viettäen silti täysin normaalia ns. "opiskelijaelämää" ja ollen täysipäinen, näin yksi esimerkki mainitakseni. Että ei se osakuntien ja ainejärjestöjen vuosijuhlissa ja ryyppäjäisissä rilluttelu sellaisenaan tarkoita sitä, että ohje- tai maksimiajat paukkuvat ylitse. Tietysti on heitäkin, jotka tiedekuntiin päästyään keskittyvät kaikkeen muuhun, tentit jäävät uusintoihin ja uusintojen uusintoihin ja opiskeluaika venyy. Vielä nykyistäkin enemmän tulisikin paitsi KELA:n, mutta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnittää huomiota siihen, kuinka opiskelu edistyy vai edistyykö lainkaan.

[Sorsalampi]

On vähän köyhempää, mutta pääsee nopeammin työelämään.

Mihin töihin? Tai no, riippuu kyllä alasta. Mutta eivät kaikki pääse omalle alalleen. Ja itse kaipaisin ainakin kisälli periaatetta työelämään. Vaikka viimeinen vuosi ammattikoulusta oltaisiin työelämässä siis ihan töitä tehden. Tiedän mahdottamaksi kun palkka pitäisi maksaa jne. Mutta Olisi mielestäni parempi kuin tet-jakso.

Niin. Jos vaikuttaa, ettei valitun opintolinjan mukaisia töitä löydy, niin vaihtoehtojahan on:
a) Hoitaa nykyiset opinnot nopeasti alta loppuun että voi aloittaa uudet opiskelut tai pyrkiä työelämään etsimään vaikka muun alan töitä.
b) Keskeyttää nykyiset opinnot turhina, ja siirtyä opiskelemaan paremmin työllistävää alaa tai pyrkiä työelämään etsimään vaikka muun alan töitä.
c) Yrittäjyys.

Elämäntilanteen mukaan (opintotukikuukaudet täynnä, perhe-elämä jne.) yllämainittuja vaihtoehtoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen.

x) Toiseksi surkein vaihtoehto on venyttää nykyisiä opintoja, jos kyseisen alan työmarkkinat eivät vedä. Tässä häviävät kaikki.
y) Huonoin vaihtoehto on lopettaa opinnot ja jatkaa epäaktiivisesti töiden etsimistä ja vielä kohdennetusti keskeytetyn opintoalueen töihin. Tätä näkee surullisen paljon.

Eikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.

[Fiftari]

Eikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.

Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.

[uuninpankko]

Eikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.

Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.

Tätäkin epäsuhtaa saataisiin kenties korjattua muuttamalla tiettyjen alojen aloituspaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi. Ei ole mieltä kouluttaa tradenomeja kortistoon / kaupan kassalle tai toisaalta ylikouluttaa kauppatieteen saralla kaikkia yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittajia maistereiksi. Ensin KTK, sitten duuniin ja siinä ohessa maisteriksi, jos vielä tarvetta on.

[Fiftari]

Eikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.

Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.

Tätäkin epäsuhtaa saataisiin kenties korjattua muuttamalla tiettyjen alojen aloituspaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi. Ei ole mieltä kouluttaa tradenomeja kortistoon / kaupan kassalle tai toisaalta ylikouluttaa kauppatieteen saralla kaikkia yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittajia maistereiksi. Ensin KTK, sitten duuniin ja siinä ohessa maisteriksi, jos vielä tarvetta on.

Ehkä hiukan off-topic mutta kuinkas paljon nykyään koulutetaan hammaslääkäreitä ja lääkäreitä? kun joka paikassa pulaa. Onko aloituspaikkoja liian vähän vai eikö hakijoita pääse kokeista läpi tarpeeksi?

[Emo]

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää patistaa työurapäätöksiä tekeviä poliitikkoja pohtimaan seuraavaksi, miten opiskelijat saadaan töihin nykyistä nopeammin. Hän ihmettelee, miksi työurien pidentämisestä keskustellaan lähinnä eläkeikäkysymyksenä samalla, kun opiskelijoilla on kuukausien joulu- ja kesälomat.

"Mikä järki tässä on, jos nopea valmistuminen on tärkeää? Miksei oppilaitoksia organisoida siten, että niissä voi opiskella 12 kuukautta vuodessa?" Mäenpää kysyi STTK:n edustajiston kevätkokouksessa tänään.

Lisäksi oppilaitosten pitäisi hänen mielestään järjestää pääsykokeita kaksi kertaa vuodessa, jotta nuoret eivät joutuisi odottamaan seuraavaa mahdollisuutta vuoden ajan.

Mäenpää epäili myös sen järkevyyttä, että lukio voidaan suorittaa neljässä vuodessa, kun se onnistuu kolmessakin.


HS: http://www.hs.fi/kotimaa/M%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4+Opiskelijat+opiskelemaan+12+kuukautta+vuodessa/a1305562074206

Minne kiire? Syrjäytymään? Työttömäksi?

Jos oppilaitokset toimivat 12 kuukautta vuodessa, niin se merkitsee sitä että oppilaitosten henkilökuntakin siivoojineen ja ruokahuoltoineen joutuu olemaan töissä läpi vuoden.

[uuninpankko]

Eikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.

Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.

Tätäkin epäsuhtaa saataisiin kenties korjattua muuttamalla tiettyjen alojen aloituspaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi. Ei ole mieltä kouluttaa tradenomeja kortistoon / kaupan kassalle tai toisaalta ylikouluttaa kauppatieteen saralla kaikkia yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittajia maistereiksi. Ensin KTK, sitten duuniin ja siinä ohessa maisteriksi, jos vielä tarvetta on.

Ehkä hiukan off-topic mutta kuinkas paljon nykyään koulutetaan hammaslääkäreitä ja lääkäreitä? kun joka paikassa pulaa. Onko aloituspaikkoja liian vähän vai eikö hakijoita pääse kokeista läpi tarpeeksi?

Aloituspaikkoja on liian vähän. Samoin esimerkiksi oikeustietellisessä ammattikunnassa vallitsee lähes täystyöllisyys, eli juristi on työttömänä lähinnä omasta halustaan tai sairastuttuaan. Nyt kun opetusministeri Gustafsson on esittänyt Itä-Suomen yliopistolle lupaa aloittaa juristikoulutus Joensuussa, jossa nykyisellään opetetaan hallintotieteen maisterin koulutukseen johtavassa opetuskokonaisuudessa ns. "julkisoikeutta", Lakimiesliitto ja kaikkien nykyisten oikeustieteellisten tiedekuntien ainejärjestöt kiljuvat kurkku suorana opetuksen tason laskemista, juristien työttömyyden kasvamista, juristikunnan eriarvoistumista jne.

Hah, sanon minä. Korkeintaan pelkäävät, että monopoli sanella työ- ja palkkaehdot romuttuu, kun aloituspaikkojen määrän kasvattaminen synnyttää puolen vuosikymmenen kuluttua enemmän kilpailua alan sisälle. Ja onhan kestämätön tilanne, ettei pohjois-Lapin kuntiin saada lääkäreitä edes kymmenentuhannen euron kuukausipalkalla. Sisäänottoa vain hallitusti kasvattamaan, nykyisten sisäänpääsyrajojen välittömässä tuntumassa on sitä pisteen-parin päähän jäänyttä porukkaa, joka epäilemättä ei henkisiltä kyvyiltään ole lainkaan väljähtyneempää kuin pisteellä-parilla tiedekuntaan päässeet.

[HP^2]

Kesäopintojen löytyminen riippuu ihan täysin laitoksesta, kyllähän fyysikkokin voi käydä kesällä naistutkimuksen kursseja mutta fysiikankursseja ei Jyväskylän yliopistossa kesäisin ole.

Laitosten työmäärät opintopisteitä kohti vaihtelevat myös suuresti, joten opiskeluita voisi vaikka nopeuttaa luopumalla kaikille aloille samoista opintomääristä. Tällä hetkellä yliopistoissa täytyy käydä maisteriksi halutessaan noin 300 op verran kursseja riippumatta yhtään siitä, mille alalle on valmistumassa. Tämän takia esimerkiksi hallintotieteissä yms aloilla voi ottaa täysin rennosti viisi vuotta ja valmistua, kun taas ohjelmoinnin opiskelu on välistä kuin kiinalaisen tehdastyöläisen elämää. Tämä johtuu siitä, että ohjelmoinnissa joutuu opintopisteen saadakseen tekemään tuplasti tai vielä enemmän hommia kuin muualla. Ei ole mitään loogista syytä, miksi eri alat vaatisivat täysin samat opintomäärät, eivätkä ne käytännössä toteudu lainkaan.

[Fiftari]

^onhan se kiva jonottaa hampilääkäriin vähintään se puolisen vuotta. Ehkä vähemmän jos menet yksityiselle ja satut asumaan kultaisen kolmion alueella.

Ihme että terveyspuolen infraan ei panosteta. Hoitajia kyllä on työttöminä reippaasti, mutta se taitaa johtua siitä että halutaan säästää, eikä siitä että hoitajia ei kouluteta.

[Professori]

Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.

Tähän täytyy kyllä kommentoida. En nimittäin ole moisia nähnyt sen enempää itselläni kuin kollegoillakaan. Sen sijaan varsin tavallista on se, että lain mukaisista lomista jää osa pitämättä.

Ei yliopisto-opettajan työ ole pelkkää opetusta, vaan myös tutkimusta. Ja sitä tehdään silloin kun opetusta ei ole - siis varsinkin kesällä. Tässä yhteydessä on oleellista ymmärtää, että tutkimuksen perusteella pätevöidytään niihin muutamiin eläkevirkoihin joita kullakin tieteenalalla on tarjolla. Se tarkoittaa, että varsinkin kunnianhimoiset (siis näitä virkoja tosissaan tavoittelevat) nuoret tutkijat ja dosentit tekevät töitä todella paljon ja vähillä vapaapäivillä. Esimerkiksi itselläni jäi yhtenä vuonna silloisesta 30 päivän lomaoikeudestani (sisältäen lauantait) pitämättä 19 päivää. Jonain vuonna taas pidin neljän ensimmäisen kuukauden aikana kokonaista yhden viikonlopulle sijoittuneen vapaapäivän.

Enkä nyt vielä eläkevirassakaan ole aina kaikkia lomiani ehtinyt pidellä; viikonloput kuitenkin enimmäkseen. Ja tiedän, etten ole mikään kummallinen poikkeus. Mutta toki tässä voi olla tieteenalakohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja. Itse tunnen lomakäytäntöjä lähinnä luonnontieteistä pääkaupunkiseudulla.

EDIT lisäsin sanan "ensimmäisen"

[Emo]

...

Aloituspaikkoja on liian vähän. Samoin esimerkiksi oikeustietellisessä ammattikunnassa vallitsee lähes täystyöllisyys, eli juristi on työttömänä lähinnä omasta halustaan tai sairastuttuaan. Nyt kun opetusministeri Gustafsson on esittänyt Itä-Suomen yliopistolle lupaa aloittaa juristikoulutus Joensuussa, jossa nykyisellään opetetaan hallintotieteen maisterin koulutukseen johtavassa opetuskokonaisuudessa ns. "julkisoikeutta", Lakimiesliitto ja kaikkien nykyisten oikeustieteellisten tiedekuntien ainejärjestöt kiljuvat kurkku suorana opetuksen tason laskemista, juristien työttömyyden kasvamista, juristikunnan eriarvoistumista jne.

Hah, sanon minä. Korkeintaan pelkäävät, että monopoli sanella työ- ja palkkaehdot romuttuu, kun aloituspaikkojen määrän kasvattaminen synnyttää puolen vuosikymmenen kuluttua enemmän kilpailua alan sisälle. Ja onhan kestämätön tilanne, ettei pohjois-Lapin kuntiin saada lääkäreitä edes kymmenentuhannen euron kuukausipalkalla. Sisäänottoa vain hallitusti kasvattamaan, nykyisten sisäänpääsyrajojen välittömässä tuntumassa on sitä pisteen-parin päähän jäänyttä porukkaa, joka epäilemättä ei henkisiltä kyvyiltään ole lainkaan väljähtyneempää kuin pisteellä-parilla tiedekuntaan päässeet.

Koulutetaan ikäluokista vaikka joka toinen lääkäriksi, samapa se. Tai vaikka jokainen, onpahan sitten jokaisella ikioma omalääkäri    Turha enää vinkua, ettei pääse joka naarmua jonottamatta lääkärille esittelemään, kun voi itse naarmunsa katsoa!

Suomessa lääkäritiheys on yksi (1) työikäinen lääkäri 275 asukasta kohti.

http://www.laakariliitto.fi/files/LL_taskutilasto2012_FI_net.pdf


AIVAN KARJUVA PULA LÄÄKÄREISTÄ SIIS!!! Kuten muustakin työvoimasta!!!! Jotain on tehtävä, voimavaroja on suunnattava tähänkin suuntaan!!!

Toki on mahdollista, että lääkärit eivät lähde mettäperän terveyskeskuksiin nykyaikana edes 15 000 euron kuukausipalkalla, mutta sehän ei saa estää meitä kouluttamasta lisää lääkäreitä!!

[Tabula Rasa]

Njooh, työtätekevien lomien poistoa voisi myös jatkaa, ehdotetun kesä ja talviloman lisäksi kaikki pyhät, seittenpäiväinen viikko ja 14h työpäivä pakolliseksi, eihän ihminen muuten tuota tarpeeksi.

Tai voisiko olla että joku voisi jopa tarvita muutakin lepoa kuin sen jokaöisen? Kenelläkään ei voisi pää kosahtaa jos liian tiukalle tungetaan?

[uuninpankko]

Njooh, työtätekevien lomien poistoa voisi myös jatkaa, ehdotetun kesä ja talviloman lisäksi kaikki pyhät, seittenpäiväinen viikko ja 14h työpäivä pakolliseksi, eihän ihminen muuten tuota tarpeeksi.

Tai voisiko olla että joku voisi jopa tarvita muutakin lepoa kuin sen jokaöisen? Kenelläkään ei voisi pää kosahtaa jos liian tiukalle tungetaan?

Homoavioliitoista kirjoittaessaan eräs HS:n kolumnisti arvosteli avioliittoinstituution pysyttämisen puolesta argumentoivia kaltevan pinnan argumentaatiosta: siitä että sanottaessa homoliittojen tulevan laillistetuksi, pian laillistetaan avioituminen koiran kanssa jne. Hommassa aiheellisesti argumentoitiin kolumnistia vastaan.

Nyt sitten toisinpäin vedetään tässä överiksi. On puhuttu opiskelijoiden kesäloman lyhentämisestä taikka poistamisesta; nyt keskustelua vedetään jo lainaamani nimimerkin linjoille.

Itselläni ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voin opiskella nykyistä tehokkaammin touko-, kesä- ja elokuun (heinäkuussa epäilemättä tarjonta on jatkossakin vähäistä), kunhan yhteiskunta tukee tätä mallia siten, että itseni on mahdollista entistä vähäisemmällä työnteolla säilyttää ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo (esim. opintotuen sitomisella indeksiin ja asumiskuluja huomioimalla tavallista reaalisemmin).

Mutta työntekijöiden oikeuksistahan tässä ei puhuttu sanaakaan. Vain opiskelijoiden velvollisuuksista.

[Orkesteri]

Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.

En ole kyllä huonompaa tekosyytä kuullut.

[Orkesteri]

Mäenpää on ihan oikeassa. Koulutukset kestää aivan liian kauan. Ei meillä ole varaa että suoritetaan 2-3 tutkintoa ja sit ollaankin jo 30, ja jos nainen, pari vuotta tyoelämässä ja sit lapsi ja se olikin melkein jo siinä. Veronmaksajien rahoilla koko aika. Jos pitäisi ottaa opintolainaa tuen sijaan, turhia tutkintoja tulisi vähemmän suoritettua, ja kaikki tapahtuisi nopeammin.

Yliopistoissa on ennen tenttiviikkoja kauhea tahti, sit taas on pirun pitkä kesäloma (4-5kk). Tosi tehotonta. Tutkinnon suoritustahti pitäisi olla nopeampaa, ja suurimmalla osalla nuorilla tuntuu olevan sellainen asenne että tutkinto eka loppuun ja SITTEN haetaan toita, ja toivotaan että niitä on.

Wahlrooskin on todennut ettei yhtälo toimi. Ei veronmaksajien tälläistä pelleilyä pidä maksaa.

[eräsmiesvaan]

Mitä nyt muutaman koulutustaustan olen aivan viimeksi kuullut, niin kolme tutkintoa voi olla todellakin hankittuna, mutta lähinnä siitä syystä että niillä aikaisemmilla koulutuksilla ei ole sitten vain työllistynyt. Onko se sitten sellaisen koulutusrumban käyneen/joutuneen vika, niin enpä usko, ainakaan ihan ammattikoulutason opiskelussa. Sitten on toinen juttu mitä yliopistoaikana näin kerran, niin oli sellainen nainen, jolla oli tosiaan kolme eri yliopistotason tutkintoa suoritettuna, kun siis itse siitä kertoi muille yhdessä hänen vetämässään koulutustilaisuudessa. Siihenpä ainakin itse ajattelin, että sellaisessa tilanteessa jos vaihtaa täysin tiedekuntaa ja ne valmistuneen paperitkin on jo olemassa, niin olisi ihan oikein vaikka joutuisi maksamaan seuraavista tutkinnoista. Nimittäin halukkaita varmaankin olisi ollut muitakin hänen tilaltaan niihin koulutuspaikkoihin, ihan sen ensimmäisenkin tutkinnon hankinnan suhteen. Tuommoinen useilla tutkinnoilla jo petraantunut henkilö saattaa varmaankin kohtuu helposti viedä niitä koulutusmahdollisuuksia kanssa toisilta pois, jos systeemi vain sen sallii.

[Fiftari]

Itselläni ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voin opiskella nykyistä tehokkaammin touko-, kesä- ja elokuun (heinäkuussa epäilemättä tarjonta on jatkossakin vähäistä), kunhan yhteiskunta tukee tätä mallia siten, että itseni on mahdollista entistä vähäisemmällä työnteolla säilyttää ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo (esim. opintotuen sitomisella indeksiin ja asumiskuluja huomioimalla tavallista reaalisemmin).

No tuskin tulee tapahtumaan. Pitäisi vain kituutella entistä tarkemman markan miehenä/naisena. Kun en usko että kukaan ajattelee näitä "nerokkaita" lausahduksiaan sen pidemmälle.