Kysely ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta

[Aldaron]

Pakkoruotsi ei johda ruotsin osaamiseen.

Mielestäni tämä ei ole ollut koskaan päällimmäinen tarkoitus, joka taas on poliittisen ja rahallisen vallan kasvattaminen. Ruotsinkielisillä säätiöillä, mitä fondeja ne ovatkaan - heillä on niin paljo rahaa etteivät he oikein tiedä mihin sitä käyttäisi. Hesarihan joku aika sitten mainosti, että suomenruotsalaisella säätiöllä on enemmän varallisuutta kuin mallia-Nobel.

Aikoinaan Ruotsin kuningas kuppasi suomalaisia ja kun Suur-Ruotsi hajosi, jonka itäisestä puolesta syntyi Suomi - olemme saaneet muinaiset itä-ruotsalaiset tai muinaisten itäruotsalaisten kulttuuriperintöä jatkaneet ihmiset nykyisiksi suomenkielisten kuppaajiksi.

Tuon viestin kirjoittaja saisi hieman löysätä sitä foliohattuaan. Hänen asenteensa ruotsinkielisiä maanmiehiään kohtaan on kyllä jo tähän mennessä tullut enemmän kuin selväksi.
Ehkä ei tarvitsisi edes sanoa, mutta sanon kuitenkin, ettei asiasta olisi mitään epäilystä: minkäänlainen yhteistyö tuontyyppisen ihmisen kanssa ei missään olosuhteessa tule kyseeseen. Hän voi kaikessa rauhassa jatkaa itsensä häpäisemistä, jos luulee sen lievittävän jollain tavoin oloaan.
Autuaita ovat yksinkertaiset. 

[Aldaron]

Pakkoruotsi ei johda ruotsin osaamiseen.

Mielestäni tämä ei ole ollut koskaan päällimmäinen tarkoitus, joka taas on poliittisen ja rahallisen vallan kasvattaminen. Ruotsinkielisillä säätiöillä, mitä fondeja ne ovatkaan - heillä on niin paljo rahaa etteivät he oikein tiedä mihin sitä käyttäisi. Hesarihan joku aika sitten mainosti, että suomenruotsalaisella säätiöllä on enemmän varallisuutta kuin mallia-Nobel.

Aikoinaan Ruotsin kuningas kuppasi suomalaisia ja kun Suur-Ruotsi hajosi, jonka itäisestä puolesta syntyi Suomi - olemme saaneet muinaiset itä-ruotsalaiset tai muinaisten itäruotsalaisten kulttuuriperintöä jatkaneet ihmiset nykyisiksi suomenkielisten kuppaajiksi.

Näinhän se tietenkin on. Tärkeintä ei ole, että suomenkieliset osaavat ruotsia, vaan että suomenkielisiä nöyryytetään. Mongolit on saatava tuntemaan paikkansa, etteivät ne ala kuvittelemaan liikoja.

Tuo nyt on jo verbaalista mutalammikossa kieriskelyä. Oletko jo täysin menettänyt kaiken henkilökohtaisen arvokkuuden tajun? Alan jo suorastaan tuntea myötähäpeää puolestasi, vaikka en sinua tunnekaan (enkä totisesti aio tutustua).

[kilohauli]

Magman tutkimuksessa puhutaan edelleen vain peruskoulujen pakkoruotsista, jolle varauksettoman tukensa antaa 25% vastanneista. Myös tässä foorumin kyselyssä peruskoulujen kohdalla on jostain syystä se suurin tuki pakkoruotsille.

Ruotsin kieli on vain turhaa "kommunikointi-redundanssia" niille suomenkielisille, joilla on ruotsin kielen taitoa parempi englannin kielen taito (=lähes kaikilla).

[Aldaron]

Magman tutkimuksessa puhutaan edelleen vain peruskoulujen pakkoruotsista, jolle varauksettoman tukensa antaa 25% vastanneista. Myös tässä foorumin kyselyssä peruskoulujen kohdalla on jostain syystä se suurin tuki pakkoruotsille.

Ruotsin kieli on vain turhaa "kommunikointi-redundanssia" niille suomenkielisille, joilla on ruotsin kielen taitoa parempi englannin kielen taito (=lähes kaikilla).

Peruskoulujen ruotsinopetustahan kysymys on juuri koskenut. Jos on lukenut jotain kieltä peruskoulussa, sen lukemista jatketaan normaalisti myös lukiossa.
Väittämä kuului: "Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi olla jatkossakin pakollista Suomen peruskouluissa".
Samaa mieltä oli 50% suomenkielisistä.
Eri mieltä oli 48%.
"Ei osaa sanoa": 2%.
Puolesta ja vastaan olevat ryhmät voidaan jakaa seuraavan skaalan mukaan:
Täysin samaa mieltä     25%
Jokseenkin samaa mieltä 25%
Jokseenkin eri mieltä   21%
Täysin eri mieltä       27%

[kilohauli]

Peruskoulujen ruotsinopetustahan kysymys on juuri koskenut. Jos on lukenut jotain kieltä peruskoulussa, sen lukemista jatketaan normaalisti myös lukiossa.

Jos ruotsin kieli olisi vapaaehtoista lukiossa, voidaan vain arvailla moniko jatkaisi ruotsin kielen opiskelua peruskoulun jälkeen. Motivoituneimmat jatkaisivat ja toisista kielistä kiinnostuneet saisivat opiskella ruotsin sijasta jotakin muuta kieltä. Kaikki voittaisivat.

[Aldaron]

Peruskoulujen ruotsinopetustahan kysymys on juuri koskenut. Jos on lukenut jotain kieltä peruskoulussa, sen lukemista jatketaan normaalisti myös lukiossa.

Jos ruotsin kieli olisi vapaaehtoista lukiossa, voidaan vain arvailla moniko jatkaisi ruotsin kielen opiskelua peruskoulun jälkeen. Motivoituneimmat jatkaisivat ja toisista kielistä kiinnostuneet saisivat opiskella ruotsin sijasta jotakin muuta kieltä. Kaikki voittaisivat.

En ole tuosta ihan samaa mieltä, mutta on aina virkistävää, kun joku sentään osaa keskustella asiasta paiskomatta samalla pari ämpärillistä mutaa koko ruotsinkielisen väestöryhmän päälle, kuten eräillä toisilla näkyy olevan tapana.

[Simo Hankaniemi]

Pakkoruotsi ei johda ruotsin osaamiseen.

Mielestäni tämä ei ole ollut koskaan päällimmäinen tarkoitus, joka taas on poliittisen ja rahallisen vallan kasvattaminen. Ruotsinkielisillä säätiöillä, mitä fondeja ne ovatkaan - heillä on niin paljo rahaa etteivät he oikein tiedä mihin sitä käyttäisi. Hesarihan joku aika sitten mainosti, että suomenruotsalaisella säätiöllä on enemmän varallisuutta kuin mallia-Nobel.

Aikoinaan Ruotsin kuningas kuppasi suomalaisia ja kun Suur-Ruotsi hajosi, jonka itäisestä puolesta syntyi Suomi - olemme saaneet muinaiset itä-ruotsalaiset tai muinaisten itäruotsalaisten kulttuuriperintöä jatkaneet ihmiset nykyisiksi suomenkielisten kuppaajiksi.

Näinhän se tietenkin on. Tärkeintä ei ole, että suomenkieliset osaavat ruotsia, vaan että suomenkielisiä nöyryytetään. Mongolit on saatava tuntemaan paikkansa, etteivät ne ala kuvittelemaan liikoja.

Tuo nyt on jo verbaalista mutalammikossa kieriskelyä. Oletko jo täysin menettänyt kaiken henkilökohtaisen arvokkuuden tajun? Alan jo suorastaan tuntea myötähäpeää puolestasi, vaikka en sinua tunnekaan (enkä totisesti aio tutustua).

Et siis tiennyt, että suomenkielisiä on pidetty "länsimaassa" mongoleina? Itselläni ei tosin ole mitään tätä attribuointia vastaan. Suomalaisten perimästä neljännes tulee idästä. Useimmilla Pohjois-Amerikan nykyisillä intiaaneilla on paljon vähemmän intiaaniperimää.   

[do.ut.des]

Tuon viestin kirjoittaja saisi hieman löysätä sitä foliohattuaan. Hänen asenteensa ruotsinkielisiä maanmiehiään kohtaan on kyllä jo tähän mennessä tullut enemmän kuin selväksi.
Ehkä ei tarvitsisi edes sanoa, mutta sanon kuitenkin, ettei asiasta olisi mitään epäilystä: minkäänlainen yhteistyö tuontyyppisen ihmisen kanssa ei missään olosuhteessa tule kyseeseen. Hän voi kaikessa rauhassa jatkaa itsensä häpäisemistä, jos luulee sen lievittävän jollain tavoin oloaan.
Autuaita ovat yksinkertaiset. 

Minusta sinä elät omassa satumaailmassa mitä tulee ruotsalaiseen kulttuurisivistykseen suomenkielisiä kohtaan. Tässä pieni pätkä siitä harmoniasta, joka vallitsi aikoinaan ruotsin- ja suomenkielisten kesken Ruotsin kuningaskunnassa.

Suomessa toimeenpantiin Tukholman mallin mukaan Turun verilöyly 1599. Silloin Kaarle herttua mestautti 14 suomalaista aatelismiestä. Kaksi vuotta aikaisemmin Klaus Fleming teurastutti 3000 talonpoikaa ja jätti naiset ja lapset huovien raiskattavaksi.

Suosittelen Aldaron sinua tutustumaan ihan oikeaan suomenkielisten historiaan, eikä mihinkään sokerikuorrutettuun historian tulkintaan Meinanderin tyyliin joka sivuttaa epämukavaa totuutta varhaishistoriastamme poliittisin syin.

Ehdotan, että tutustuisit Helsingin Yliopiston emeritusprofessori, Heikki Ylikankaan tuotantoon Suomen historiasta.

[aivovuoto]

En ole tuosta ihan samaa mieltä, mutta on aina virkistävää, kun joku sentään osaa keskustella asiasta paiskomatta samalla pari ämpärillistä mutaa koko ruotsinkielisen väestöryhmän päälle, kuten eräillä toisilla näkyy olevan tapana.

Mielestäni pakkoruotsinkielistäjät paiskovat sitä sangon sisältöä kohtisuoraan ylöspäin ja ihmettelevät, että miksi se tulee päälle. Ja tällä en missään nimessä tarkoita kansanryhmää, vaan lipposia ja virolaisia (sukunimi  ) yms pakottajia.

[Aldaron]

Tuon viestin kirjoittaja saisi hieman löysätä sitä foliohattuaan. Hänen asenteensa ruotsinkielisiä maanmiehiään kohtaan on kyllä jo tähän mennessä tullut enemmän kuin selväksi.
Ehkä ei tarvitsisi edes sanoa, mutta sanon kuitenkin, ettei asiasta olisi mitään epäilystä: minkäänlainen yhteistyö tuontyyppisen ihmisen kanssa ei missään olosuhteessa tule kyseeseen. Hän voi kaikessa rauhassa jatkaa itsensä häpäisemistä, jos luulee sen lievittävän jollain tavoin oloaan.
Autuaita ovat yksinkertaiset. 

Minusta sinä elät omassa satumaailmassa mitä tulee ruotsalaiseen kulttuurisivistykseen suomenkielisiä kohtaan. Tässä pieni pätkä siitä harmoniasta, joka vallitsi aikoinaan ruotsin- ja suomenkielisten kesken Ruotsin kuningaskunnassa.

Suomessa toimeenpantiin Tukholman mallin mukaan Turun verilöyly 1599. Silloin Kaarle herttua mestautti 14 suomalaista aatelismiestä. Kaksi vuotta aikaisemmin Klaus Fleming teurastutti 3000 talonpoikaa ja jätti naiset ja lapset huovien raiskattavaksi.

Suosittelen Aldaron sinua tutustumaan ihan oikeaan suomenkielisten historiaan, eikä mihinkään sokerikuorrutettuun historian tulkintaan Meinanderin tyyliin joka sivuttaa epämukavaa totuutta varhaishistoriastamme poliittisin syin.

Ehdotan, että tutustuisit Helsingin Yliopiston emeritusprofessori, Heikki Ylikankaan tuotantoon Suomen historiasta.

Tuo oli hyvin erikoinen viesti.
Tässä wikipedian artikkeli Nuijasodasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Nuijasodassa ei ollut kyse kielipolitiikasta. Kansakouluja ei ollut ja muutaman harvan oppikoulua vastaavan koulun opetuskielenä oli latina. Oppikoulujen opetuskieli vaihtui latinasta ruotsiksi vasta 1700-luvulla.
Nuijasota-artikkelin viittaus Ylikankaaseen: "Professori Heikki Ylikangas on osoittanut useissa tutkimuksissaan, että kapinan syyt löytyvät kasvaneesta säätyjen vastakkainasettelusta, joka johtui aatelin kasvusta ja talonpoikien köyhtymisestä."
Välittömästi taustalla oli Venäjään vastaa käyty sota ja sen aiheuttamat linnaleirit ja muut talonpoikaissäätyyn kohdistuneet rasitukset. Siis talonpoikaissäätyyn, ei suomenkieliseen väestönosaan sinänsä. Tuon ajan Suomessa muuten lienee noin viidesosa talonpoikaisssäädystä koostunut ruotsinkielisistä.
Tämä wikiartikkeli antaa vähän perspektiiviä talonpoikaislevottomuuksiin Ruotsin valtakunnassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoikaislevottomuudet_Ruotsin_valtakunnassa
Valtakunnallisella tasolla Nuijasota liittyi Sigismund-kuninkaan ja Kaarle-herttuan taisteluun Ruotsin kruunusta, siis Ruotsin dynastiseen sisällissotaan. Suomen aatelin valtaosa oli Klaus Flemingin johdolla Sigismund-kuninkaan puolella, kapinoivat talonpojat taas olivat Kaarle-herttuan kannattajia ja olivat koko ajan yhteydessä häneen ja hänen kannattajiinsa "varsinaisessa" Ruotsissa (sanan nykymerkityksessä; tuon ajan Suomihan oli Ruotsin itäosa).
Väite siitä, että sekä kapinoiviin talonpoikiin kohdistunut verilöyly (Flemingin/Sigismundin puolueen toimesta suomalaisten aatelismiesten johdolla)  että näitä samoja talonpoikia kukistamassa olleiden suomalaisten aatelismiesten teloittaminen (kapinoivien talonpoikien kannattaman Kaarle-herttuan toimesta) ilmentäisi suomenkieliseen väestönosaan kohdistunutta kielipoliittista sortoa on monellakin tavalla täysin järjetön.
Nyt sattuu olemaan niin, että polveudun eräistä näistä Kaarle-herttuan teloituttamista, Sigismund-kuninkaan ja Klaus Flemingin puolella taistelleista ja kapinoivien talonpoikien kukistamiseen osallistuneista suomalaisista aatelismiehistä. Sikäli kuin tiedän, hän oli ruotsinkielinen, vaikka Suomessa olikin syntynyt. Muiden teloitettujen suomalaisten aatelismiesten äidinkielestä en mene vannomaan, mutta tuo esi-isäni tuskin oli ainoa ruotsinkielinen tuosta joukosta.
Tiivistän: talonpoikien kapinoinnilla ei ollut minkäänlaista kielipoliittista syytä. Se liittyi osittain kasvaneeseen säätyjen vastakkainasetteluun, jollaista ilmeni myös Ruotsin valtakunnan länsiosassa ja ympäri Eurooppaa. Osittain se liittyi valtakunnassa käytyyn dynastiseen sisällissotaan Sigismundin ja Kaarle-herttuan välillä (Sigismund + Fleming + Suomen aateli vastaan Kaarle-herttua + kapinoivat talonpojat.
14 suomalaisen aatelismiehen teloitus oli valtataistelun lopulta voittaneen Kaarle-herttuan kosto Sigismundin ja Flemingin kannattajille Suomessa. Siinä ei ollut minkäänlaista kielipoliittista ulottuvuutta. Kuten sanoin, ainakin tuo teloitettu esi-isäni oli ruotsinkielinen ja vaikutelmani on, että hän ei ollut suinkaan ainoa ruotsinkielinen siitä joukosta. En ole ihan varma, olivatko he peräti kaikki ruotsinkielisiä, mutta en pitäisi sitä kovin epätodennäköisenäkään.
Historiaan kannattaa tosiaankin perehtyä...

[Aldaron]

En ole tuosta ihan samaa mieltä, mutta on aina virkistävää, kun joku sentään osaa keskustella asiasta paiskomatta samalla pari ämpärillistä mutaa koko ruotsinkielisen väestöryhmän päälle, kuten eräillä toisilla näkyy olevan tapana.

Mielestäni pakkoruotsinkielistäjät paiskovat sitä sangon sisältöä kohtisuoraan ylöspäin ja ihmettelevät, että miksi se tulee päälle. Ja tällä en missään nimessä tarkoita kansanryhmää, vaan lipposia ja virolaisia (sukunimi  ) yms pakottajia.

Kaksi asiaa kannattaa tosiaan erottaa toisistaan:
1)Kielipoliittinen keskustelu, jossa mielipiteet voivat legitiimisti erota vaikka kuinka paljon.
2)Kokonaiseen kieliryhmään kohdistuvat ylimalkaiset syytökset, solvaukset, panettelu jne. Juuri tämä on sitä mutaämpärien paiskomista. Silloin nimittäin poltetaan siltoja lopullisesti, ainakin yksilötasolla.

[Pöllämystynyt]

Suomessa toimeenpantiin Tukholman mallin mukaan Turun verilöyly 1599. Silloin Kaarle herttua mestautti 14 suomalaista aatelismiestä. Kaksi vuotta aikaisemmin Klaus Fleming teurastutti 3000 talonpoikaa ja jätti naiset ja lapset huovien raiskattavaksi.

Suosittelen Aldaron sinua tutustumaan ihan oikeaan suomenkielisten historiaan, eikä mihinkään sokerikuorrutettuun historian tulkintaan Meinanderin tyyliin joka sivuttaa epämukavaa totuutta varhaishistoriastamme poliittisin syin.

Ehdotan, että tutustuisit Helsingin Yliopiston emeritusprofessori, Heikki Ylikankaan tuotantoon Suomen historiasta.

Historia on huono veruke sekä ruotsin pakollisuudelle, että ruotsinkielis-vastaisuudelle. Historia on loputtomien kiistojen lähde, jos sitä lähdetään sillä mielellä penkomaan. Historiasta voidaan löytää aineksia kieliriitaan, mutta niitä ei tarvitse siihen käyttää.

"Historiaa" tärkeämpi asia ovat "juuret". "Juurista" ei vain voida löytää, vaan juurista ilmenee päivänselvästi se, että suomella, Suomen alueen saamelaiskielillä, ja suomessa puhutulla ruotsilla on perinteinen ja vakiintunut asema Suomen maaperällä, ja siksi erityisiä oikeuksia ja erityinen suojelun tarve. Historia voi ärsyttää meitä kieliriitaan, mutta juuremme huutavat yhteistyötä vakavan uhan edessä.

Suomen alueen alkuperäiskieliä ovat saamelaiskielet ja suomi. Osa kansasta puhuu myös ruotsia, joka on perinteinen ja olennainen osa Suomea. Näillä kielillä ja niitä puhuvilla on erityinen "luonnonoikeus", "kotipaikkaoikeus" ja oikeus erityiseen suojeluun ja itsensä säilyttämiseen Suomessa ja Suomen maaperällä.

Toivon ja uskon, että suurin osa kriitikoista olisi valmis hyväksymään edellisen kappaleen ehkä joitakin painotuksia, lauserakenteita tms. epäolennaisuuksia muuttaen. Jo tämänkaltainen "yhteisen edun ja kohtalon käsittäminen" olisi tarvittaessa vahva pohja yhteistyölle. Pidemmälle viedyt kielipoliittiset vaatimukset kriitikkojen keskuudessa ovat haitaksi yhteistyölle, niin vaatimukset säilyttää ruotsi pakollisena kuin poistaa sen pakollisuus. Myöskään mikään historiallinen tulkinta ei ole niin konkreettinen kuin ilmiselvästi juuristamme ilmenevä tarve puolustautua yhdessä.

[Aldaron]

Suomen alueen alkuperäiskieliä ovat saamelaiskielet ja suomi. Osa kansasta puhuu myös ruotsia, joka on perinteinen ja olennainen osa Suomea. Näillä kielillä ja niitä puhuvilla on erityinen "luonnonoikeus", "kotipaikkaoikeus" ja oikeus erityiseen suojeluun ja itsensä säilyttämiseen Suomessa ja Suomen maaperällä.

Toivon ja uskon, että suurin osa kriitikoista olisi valmis hyväksymään edellisen kappaleen ehkä joitakin painotuksia, lauserakenteita tms. epäolennaisuuksia muuttaen.

Näinhän se on. Ainakin allekirjoittaneesta tuo vaikuttaa hyvin käyttökelpoiselta lähtököhdalta. Aina kannattaa etsiä sitä "pienintä yhteistä nimittäjää".
Voiko jollain olla jotain olennaista huomauttamista siihen mitä Pöllämystynyt juuri kirjoitti?
Ei minulla ainakaan.

[do.ut.des]

Tuo oli hyvin erikoinen viesti.
Tässä wikipedian artikkeli Nuijasodasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Nuijasodassa ei ollut kyse kielipolitiikasta. Kansakouluja ei ollut ja muutaman harvan oppikoulua vastaavan koulun opetuskielenä oli latina. Oppikoulujen opetuskieli vaihtui latinasta ruotsiksi vasta 1700-luvulla.
Nuijasota-artikkelin viittaus Ylikankaaseen: "Professori Heikki Ylikangas on osoittanut useissa tutkimuksissaan, että kapinan syyt löytyvät kasvaneesta säätyjen vastakkainasettelusta, joka johtui aatelin kasvusta ja talonpoikien köyhtymisestä."
Välittömästi taustalla oli Venäjään vastaa käyty sota ja sen aiheuttamat linnaleirit ja muut talonpoikaissäätyyn kohdistuneet rasitukset. Siis talonpoikaissäätyyn, ei suomenkieliseen väestönosaan sinänsä. Tuon ajan Suomessa muuten lienee noin viidesosa talonpoikaisssäädystä koostunut ruotsinkielisistä.
Tämä wikiartikkeli antaa vähän perspektiiviä talonpoikaislevottomuuksiin Ruotsin valtakunnassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoikaislevottomuudet_Ruotsin_valtakunnassa
Valtakunnallisella tasolla Nuijasota liittyi Sigismund-kuninkaan ja Kaarle-herttuan taisteluun Ruotsin kruunusta, siis Ruotsin dynastiseen sisällissotaan. Suomen aatelin valtaosa oli Klaus Flemingin johdolla Sigismund-kuninkaan puolella, kapinoivat talonpojat taas olivat Kaarle-herttuan kannattajia ja olivat koko ajan yhteydessä häneen ja hänen kannattajiinsa "varsinaisessa" Ruotsissa (sanan nykymerkityksessä; tuon ajan Suomihan oli Ruotsin itäosa).
Väite siitä, että sekä kapinoiviin talonpoikiin kohdistunut verilöyly (Flemingin/Sigismundin puolueen toimesta suomalaisten aatelismiesten johdolla)  että näitä samoja talonpoikia kukistamassa olleiden suomalaisten aatelismiesten teloittaminen (kapinoivien talonpoikien kannattaman Kaarle-herttuan toimesta) ilmentäisi suomenkieliseen väestönosaan kohdistunutta kielipoliittista sortoa on monellakin tavalla täysin järjetön.
Nyt sattuu olemaan niin, että polveudun eräistä näistä Kaarle-herttuan teloituttamista, Sigismund-kuninkaan ja Klaus Flemingin puolella taistelleista ja kapinoivien talonpoikien kukistamiseen osallistuneista suomalaisista aatelismiehistä. Sikäli kuin tiedän, hän oli ruotsinkielinen, vaikka Suomessa olikin syntynyt. Muiden teloitettujen suomalaisten aatelismiesten äidinkielestä en mene vannomaan, mutta tuo esi-isäni tuskin oli ainoa ruotsinkielinen tuosta joukosta.
Tiivistän: talonpoikien kapinoinnilla ei ollut minkäänlaista kielipoliittista syytä. Se liittyi osittain kasvaneeseen säätyjen vastakkainasetteluun, jollaista ilmeni myös Ruotsin valtakunnan länsiosassa ja ympäri Eurooppaa. Osittain se liittyi valtakunnassa käytyyn dynastiseen sisällissotaan Sigismundin ja Kaarle-herttuan välillä (Sigismund + Fleming + Suomen aateli vastaan Kaarle-herttua + kapinoivat talonpojat.
14 suomalaisen aatelismiehen teloitus oli valtataistelun lopulta voittaneen Kaarle-herttuan kosto Sigismundin ja Flemingin kannattajille Suomessa. Siinä ei ollut minkäänlaista kielipoliittista ulottuvuutta. Kuten sanoin, ainakin tuo teloitettu esi-isäni oli ruotsinkielinen ja vaikutelmani on, että hän ei ollut suinkaan ainoa ruotsinkielinen siitä joukosta. En ole ihan varma, olivatko he peräti kaikki ruotsinkielisiä, mutta en pitäisi sitä kovin epätodennäköisenäkään.
Historiaan kannattaa tosiaankin perehtyä...

Kyse ei vielä tuolloin ollut kielipolitiikasta, vaan rodusta. Totta on se, että kyse oli enemmän luokkataistelusta kuin kielestä. Kielellä ei tuolloin ollut mitään väliä, koska suomenkielellä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Suomi oli rahvaan kansan kieli, jonka käyttäjällä ei ollut mitään mahdollisuutta koulutukseen.

Heikki Ylikangas: "Jyrkän eriarvoista sääty-yhteiskuntaa ylläpidettiin ankaran rikoslain ja noitavainojen avulla. Suomalainen maalaiskansa lyötiin kapinoissa 1574-1597. Aatelin ohjailema rautajyrä ei jättänyt rahvaan jäntereisiin kukistamatonta uhmaa. Rahvas taipui säätyvaltaan 1600-luvulla niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi: nöyristellen, totellen, alistuen."

Ruotsin vallan aikana ruotsalaiset olivat yhteiskunnassa korkeammassa asemassa suomenkielisiin nähden. Ruotsalaiset pitivät ja varmaan osa vieläkin pitää suomenkielisiä alempi rotuisena, eläimen tasolla olevana puoli-ihmisenä. Vielä tuolloin Sohlman ei ollut säestämässä kuuluisaa "erämaan pölkkypää"-teesiä mutta en epäile etteikö sellaisia tuntemuksia ruotsinkielisillä olisi ollut suomenkielisten suhteen. Noina aikoina suomenkielinen voitiin julistaa henkipatoksi, jos hän erehtyi puhumaan suomea jossakin kaupungissa, sillä etenkään suomenkieliset torpparit kun maaorjia olivat - eivät kuuluneet ruotsalaiseeen katukuvaan jossa olisi voinut julkisesti puhua suomea.

Ruotsalaiset aatelismiehet käyttivät suomalaisia torppareita pelinappuloinaan, sotilainaan jotka sotivat aatelismiesten sodat.

Peter Englund: Berättelsen om en armés undergång. Atlantis 1988.

Nuoren ruotsalaisen historioitsijan Peter Englundin teos Poltavan taistelusta ja Ruotsin armeijan tuhosta on todennäköisesti syntynyt Ruotsin aateliston maailmankuvaa 1600- luvulla käsittelevän väitöskirjan sivutuotteena. Miksi sodittiin? Koska sotasaalis rikastutti aatelistoa ja koska sodat tarjosivat tärkeimmän uran luomisen mahdollisuuden, Englund kirjoittaa. "Elämällään rivimiehet saivat maksaa korkeitten aatelisten upseerien rikkaudet; näitä verestä tahmeita perhevarallisuuksia on säilynyt tähän päivään saakka", hän moralisoi.

Näin syntyivät myös Suomen rikkaat ruotsinkieliset suvut.

Tämä häikäilemätön tapa käyttää suomenkielisiä alinomaan taisteluissa, on mielestäni silkkaa kansanmurhaa. Huomanet, että sinä hetkenä kun Ruotsilta loppuivat suomalaiset sotilaat, niin Ruotsin sotimiset loppuivat kuin seinä olisi tullut vastaan. Ihan siitä syystä, ettei ollut enää sotamiehiä käytettävissä. Luulen, että jos suomalaiset eivät olisi päässeet erkaantumaan Ruotsin vallasta, niin luulen että tänä päivänä suomenkielisiä ei olisi yhtäkään kappaletta jäljellä.

Suurina nälkävuosina, 1600-luvulla kolmannes Suomen kansasta kuoli nälkään. Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus auttaa kärsiviä suomenkielisiä Viron suurilla viljavarastoilla, mutta se ei tehnyt niin.

Jälleen täytyy todeta, että se edesottamus mitä suomenkieliset ovat joutuneet kokemaan Ruotsin hirmuvallan alla on mielestäni silkkaa kansanmurhaa.

Edellisen viestin lainauspätkällä en viitannut kielipoliittisiin ottamuksiin, kuten asian ymmärsit vaan siihen että Suomessa on ollut tapana tähän päivään saakka vähätellä ruotsalaisten hirmutekoja suomenkielisiä kohtaan, ihan siitä syystä että tämä nähtäisiin "kieliriidan kylvämisenä". Historia on tapahtunut niin kuin se on tapahtunut, eikä sitä pidä vähätellä tai yrittää tapahtuneita peittää. Se tie ei ole oikea. Oikea tie on kertoa totuus ja tunnustaa se. Ikävistäkin asioista on puhuttava. Tekipä tämä hallaa tietylle vähemmistölle tai ei.

Minä näen suorana provokaationa sen, että kun jotkut tahot puhuvat tässä maassa Ruotsi-Suomesta ja suorastaan valehtelevat suomenkielisten kurjaa asemaan Ruotsin vallan ikeessä. Sen näen positiivisena asiana, että olet jaksanut ottaa lainauksesi verran historiastamme selvää.

Mielestäni Folk Hälsanin toimet kertoo hyvin paljon tästä peittelystä, kun viime vuonna eräs suomenkielinen naistutkija pyysi lupaa tulla tutkimaan heidän arkistoa ruotsalaisesta rotuopista, niin tutkijalta evättiin pääsy vedoten "arkistojen sekaisuudella" etteivät ne satu olemaan tarpeeksi hyvin järjestyksessä.

EDIT: Korjaus vuosilukuun.

[Timo Hellman]

Suurina nälkävuosina, 1800-luvulla kolmannes Suomen kansasta kuoli nälkään. Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus auttaa kärsiviä suomenkielisiä Viron suurilla viljavarastoilla, mutta se ei tehnyt niin.

Tarkoittanet vuosien 1696-97 välistä katokautta tai sitten historiantuntemuksesi heittää.

1800-luvulla Viro oli osa Venäjää

Suomen alueen alkuperäiskieliä ovat saamelaiskielet ja suomi. Osa kansasta puhuu myös ruotsia, joka on perinteinen ja olennainen osa Suomea. Näillä kielillä ja niitä puhuvilla on erityinen "luonnonoikeus", "kotipaikkaoikeus" ja oikeus erityiseen suojeluun ja itsensä säilyttämiseen Suomessa ja Suomen maaperällä.

Toivon ja uskon, että suurin osa kriitikoista olisi valmis hyväksymään edellisen kappaleen ehkä joitakin painotuksia, lauserakenteita tms. epäolennaisuuksia muuttaen.

Näinhän se on. Ainakin allekirjoittaneesta tuo vaikuttaa hyvin käyttökelpoiselta lähtököhdalta. Aina kannattaa etsiä sitä "pienintä yhteistä nimittäjää".
Voiko jollain olla jotain olennaista huomauttamista siihen mitä Pöllämystynyt juuri kirjoitti?
Ei minulla ainakaan.

Minulla olisi tunnetusti aina jotain älistävää. Pöllän sitaareissa olevat käsitteet eivät ole virallisia vaan hänen omiaan. Näinollen ne ovat hyvin abstrakteja ja miellettävissä monella tavalla.
Minusta ruotsinkielisen kansanosan "kotipaikkaoikeus" säilyisi vaikka ruotsi olisikin virallinen vähemmistökieli. Luonnollisesti heillä tulisi olla oikeuksia itsensä säilyttämiseen vähemmistönä siinä missä ennenkin.

[Nikopol]

En ole tuosta ihan samaa mieltä, mutta on aina virkistävää, kun joku sentään osaa keskustella asiasta paiskomatta samalla pari ämpärillistä mutaa koko ruotsinkielisen väestöryhmän päälle, kuten eräillä toisilla näkyy olevan tapana.

Mielestäni pakkoruotsinkielistäjät paiskovat sitä sangon sisältöä kohtisuoraan ylöspäin ja ihmettelevät, että miksi se tulee päälle. Ja tällä en missään nimessä tarkoita kansanryhmää, vaan lipposia ja virolaisia (sukunimi  ) yms pakottajia.

Kaksi asiaa kannattaa tosiaan erottaa toisistaan:
1)Kielipoliittinen keskustelu, jossa mielipiteet voivat legitiimisti erota vaikka kuinka paljon.
2)Kokonaiseen kieliryhmään kohdistuvat ylimalkaiset syytökset, solvaukset, panettelu jne. Juuri tämä on sitä mutaämpärien paiskomista. Silloin nimittäin poltetaan siltoja lopullisesti, ainakin yksilötasolla.

No mitä jos erottaisit ne, ja hyväksyisit esitetyt rationaaliset ja empiiriset perusteet pakkoruotsista luopumiselle. Tuo kumpujen yö-sananvaihto ei ainakaan auta, vaikka mielenkiintoista onkin.

[do.ut.des]

Suurina nälkävuosina, 1800-luvulla kolmannes Suomen kansasta kuoli nälkään. Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus auttaa kärsiviä suomenkielisiä Viron suurilla viljavarastoilla, mutta se ei tehnyt niin.

Tarkoittanet vuosien 1696-97 välistä katokautta tai sitten historiantuntemuksesi heittää.

1800-luvulla Viro oli osa Venäjää

Totta, heittää sen verran kyseessä oli Suuret kuolonvuodet 1600-luvulla eikä 1800-luvulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

[Rutja]

Suurina nälkävuosina, 1800-luvulla kolmannes Suomen kansasta kuoli nälkään. Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus auttaa kärsiviä suomenkielisiä Viron suurilla viljavarastoilla, mutta se ei tehnyt niin.

Tarkoittanet vuosien 1696-97 välistä katokautta tai sitten historiantuntemuksesi heittää.

1800-luvulla Viro oli osa Venäjää

Totta, heittää sen verran kyseessä oli Suuret kuolonvuodet 1600-luvulla eikä 1800-luvulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

Ja mahtoikohan tulla mieleen, että vaikka Ruotsilla olisikin ollut ylimääräistä viljaa käytössään (mikä on epätodennäköistä, sillä samalla tavoin huono satokausi koetteli muitakin), niin kuinka ihmeessä riittävä määrä viljaa olisi kuljetettu? 1600 luvun infra ja logistiikka eivät olleet sellaisia, että "siirretäänpä tästä 100 tonnia viljaa tuonne".

[/offtopic]

[do.ut.des]

Ja mahtoikohan tulla mieleen, että vaikka Ruotsilla olisikin ollut ylimääräistä viljaa käytössään (mikä on epätodennäköistä, sillä samalla tavoin huono satokausi koetteli muitakin), niin kuinka ihmeessä riittävä määrä viljaa olisi kuljetettu? 1600 luvun infra ja logistiikka eivät olleet sellaisia, että "siirretäänpä tästä 100 tonnia viljaa tuonne".

[/offtopic]

En ole asiantuntija vastaamaan, mutta varmasti huonot kulkuyhteydet ovat tai olisivat vaikuttaneet asiaan. "Myöskin Norjassa, osassa Ruotsia ja valtakunnan "vilja-aitassa", Baltiassa, oli hätätila." - luultavasti tämäkin vaikutti tai olisi vaikuttanut asiaan. Mutta tässä nähdään se nokkimisjärjestys kenen vatsat täytetään tai jätetään täyttämättä.

Wikipedia:

"Toisaalta myöskin tuon ajan huono tiedonkulku johti siihen, ettei vastatoimenpiteisiin osattu Tukholmassa ruveta riittävällä ripeydellä ja laajuudella."

En ihmettelisi jos "osattu"-sanan paikalla kuuluisi olla "haluttu".

Tässä pätkä Ruotsin kuninkaan kehotuksesta:

Gröll kirjoittaa näin siitä huolimatta, että Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalaisten historioitsijoiden "tuli osoittaa, että esi-isämme eivät olleet barbaareja, joiksi ulkomaalaiset meitä tahtovat nimittää". Sama Kustaa muun muassa sääti kuolemanrangaistuksen katolisen opin levittämisestä. (HS 6.5.88.)

(Minkähän tähden ne ulkomaalaiset nimittelivät.)

On huomattava, että kuningas ei kehottanut virkamiehiä luopumaan barbaarisista menetelmistä, vaan antoi historioitsijoille ohjeen vääristellä historiaa.

Täsmälleen Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalainen valloittaja-miehittäjä on kirjoittanut suomalaisten historian, jota meillä on kritiikittömästi kopioitu, ja josta suomenruotsalaiset eivät halua luopua vieläkään.

- Historian kirjoittaa aina voittaja. Näin entisen kulttuurin tuhoajat on palkittu maailman sivu, sanoo professori Martti Sarmela tästä asiasta.

Lisäys: "Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa ja Suomessa liputuspäivä. Suomessa päivää juhlitaan ruotsalaisuuden päivänä (ruots. Svenska dagen)."

Miettikääpä tätä.

[do.ut.des]

Ruotsalainen "Kartanolaitos levisi Suomessa täsmälleen sinne asti, missä riitti ryöstettävää poiskuljetettavaksi asti." Professori Heikki Kirkinen, HS 26.4.92

Niin, ylpeilkää vain ruotsalaisella sivistyksellä kun suurin osa kansasta ei tiedä  poliittisista syistä suomalaisesta historiasta juuri mitään.

[Aldaron]

Tuo oli hyvin erikoinen viesti.
Tässä wikipedian artikkeli Nuijasodasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Nuijasodassa ei ollut kyse kielipolitiikasta. Kansakouluja ei ollut ja muutaman harvan oppikoulua vastaavan koulun opetuskielenä oli latina. Oppikoulujen opetuskieli vaihtui latinasta ruotsiksi vasta 1700-luvulla.
Nuijasota-artikkelin viittaus Ylikankaaseen: "Professori Heikki Ylikangas on osoittanut useissa tutkimuksissaan, että kapinan syyt löytyvät kasvaneesta säätyjen vastakkainasettelusta, joka johtui aatelin kasvusta ja talonpoikien köyhtymisestä."
Välittömästi taustalla oli Venäjään vastaa käyty sota ja sen aiheuttamat linnaleirit ja muut talonpoikaissäätyyn kohdistuneet rasitukset. Siis talonpoikaissäätyyn, ei suomenkieliseen väestönosaan sinänsä. Tuon ajan Suomessa muuten lienee noin viidesosa talonpoikaisssäädystä koostunut ruotsinkielisistä.
Tämä wikiartikkeli antaa vähän perspektiiviä talonpoikaislevottomuuksiin Ruotsin valtakunnassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoikaislevottomuudet_Ruotsin_valtakunnassa
Valtakunnallisella tasolla Nuijasota liittyi Sigismund-kuninkaan ja Kaarle-herttuan taisteluun Ruotsin kruunusta, siis Ruotsin dynastiseen sisällissotaan. Suomen aatelin valtaosa oli Klaus Flemingin johdolla Sigismund-kuninkaan puolella, kapinoivat talonpojat taas olivat Kaarle-herttuan kannattajia ja olivat koko ajan yhteydessä häneen ja hänen kannattajiinsa "varsinaisessa" Ruotsissa (sanan nykymerkityksessä; tuon ajan Suomihan oli Ruotsin itäosa).
Väite siitä, että sekä kapinoiviin talonpoikiin kohdistunut verilöyly (Flemingin/Sigismundin puolueen toimesta suomalaisten aatelismiesten johdolla)  että näitä samoja talonpoikia kukistamassa olleiden suomalaisten aatelismiesten teloittaminen (kapinoivien talonpoikien kannattaman Kaarle-herttuan toimesta) ilmentäisi suomenkieliseen väestönosaan kohdistunutta kielipoliittista sortoa on monellakin tavalla täysin järjetön.
Nyt sattuu olemaan niin, että polveudun eräistä näistä Kaarle-herttuan teloituttamista, Sigismund-kuninkaan ja Klaus Flemingin puolella taistelleista ja kapinoivien talonpoikien kukistamiseen osallistuneista suomalaisista aatelismiehistä. Sikäli kuin tiedän, hän oli ruotsinkielinen, vaikka Suomessa olikin syntynyt. Muiden teloitettujen suomalaisten aatelismiesten äidinkielestä en mene vannomaan, mutta tuo esi-isäni tuskin oli ainoa ruotsinkielinen tuosta joukosta.
Tiivistän: talonpoikien kapinoinnilla ei ollut minkäänlaista kielipoliittista syytä. Se liittyi osittain kasvaneeseen säätyjen vastakkainasetteluun, jollaista ilmeni myös Ruotsin valtakunnan länsiosassa ja ympäri Eurooppaa. Osittain se liittyi valtakunnassa käytyyn dynastiseen sisällissotaan Sigismundin ja Kaarle-herttuan välillä (Sigismund + Fleming + Suomen aateli vastaan Kaarle-herttua + kapinoivat talonpojat.
14 suomalaisen aatelismiehen teloitus oli valtataistelun lopulta voittaneen Kaarle-herttuan kosto Sigismundin ja Flemingin kannattajille Suomessa. Siinä ei ollut minkäänlaista kielipoliittista ulottuvuutta. Kuten sanoin, ainakin tuo teloitettu esi-isäni oli ruotsinkielinen ja vaikutelmani on, että hän ei ollut suinkaan ainoa ruotsinkielinen siitä joukosta. En ole ihan varma, olivatko he peräti kaikki ruotsinkielisiä, mutta en pitäisi sitä kovin epätodennäköisenäkään.
Historiaan kannattaa tosiaankin perehtyä...

Kyse ei vielä tuolloin ollut kielipolitiikasta, vaan rodusta. Totta on se, että kyse oli enemmän luokkataistelusta kuin kielestä. Kielellä ei tuolloin ollut mitään väliä, koska suomenkielellä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Suomi oli rahvaan kansan kieli, jonka käyttäjällä ei ollut mitään mahdollisuutta koulutukseen.

Heikki Ylikangas: "Jyrkän eriarvoista sääty-yhteiskuntaa ylläpidettiin ankaran rikoslain ja noitavainojen avulla. Suomalainen maalaiskansa lyötiin kapinoissa 1574-1597. Aatelin ohjailema rautajyrä ei jättänyt rahvaan jäntereisiin kukistamatonta uhmaa. Rahvas taipui säätyvaltaan 1600-luvulla niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi: nöyristellen, totellen, alistuen."

Ruotsin vallan aikana ruotsalaiset olivat yhteiskunnassa korkeammassa asemassa suomenkielisiin nähden. Ruotsalaiset pitivät ja varmaan osa vieläkin pitää suomenkielisiä alempi rotuisena, eläimen tasolla olevana puoli-ihmisenä. Vielä tuolloin Sohlman ei ollut säestämässä kuuluisaa "erämaan pölkkypää"-teesiä mutta en epäile etteikö sellaisia tuntemuksia ruotsinkielisillä olisi ollut suomenkielisten suhteen. Noina aikoina suomenkielinen voitiin julistaa henkipatoksi, jos hän erehtyi puhumaan suomea jossakin kaupungissa, sillä etenkään suomenkieliset torpparit kun maaorjia olivat - eivät kuuluneet ruotsalaiseeen katukuvaan jossa olisi voinut julkisesti puhua suomea.

Ruotsalaiset aatelismiehet käyttivät suomalaisia torppareita pelinappuloinaan, sotilainaan jotka sotivat aatelismiesten sodat.

Peter Englund: Berättelsen om en armés undergång. Atlantis 1988.

Nuoren ruotsalaisen historioitsijan Peter Englundin teos Poltavan taistelusta ja Ruotsin armeijan tuhosta on todennäköisesti syntynyt Ruotsin aateliston maailmankuvaa 1600- luvulla käsittelevän väitöskirjan sivutuotteena. Miksi sodittiin? Koska sotasaalis rikastutti aatelistoa ja koska sodat tarjosivat tärkeimmän uran luomisen mahdollisuuden, Englund kirjoittaa. "Elämällään rivimiehet saivat maksaa korkeitten aatelisten upseerien rikkaudet; näitä verestä tahmeita perhevarallisuuksia on säilynyt tähän päivään saakka", hän moralisoi.

Näin syntyivät myös Suomen rikkaat ruotsinkieliset suvut.

Tämä häikäilemätön tapa käyttää suomenkielisiä alinomaan taisteluissa, on mielestäni silkkaa kansanmurhaa. Huomanet, että sinä hetkenä kun Ruotsilta loppuivat suomalaiset sotilaat, niin Ruotsin sotimiset loppuivat kuin seinä olisi tullut vastaan. Ihan siitä syystä, ettei ollut enää sotamiehiä käytettävissä. Luulen, että jos suomalaiset eivät olisi päässeet erkaantumaan Ruotsin vallasta, niin luulen että tänä päivänä suomenkielisiä ei olisi yhtäkään kappaletta jäljellä.

Suurina nälkävuosina, 1600-luvulla kolmannes Suomen kansasta kuoli nälkään. Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus auttaa kärsiviä suomenkielisiä Viron suurilla viljavarastoilla, mutta se ei tehnyt niin.

Jälleen täytyy todeta, että se edesottamus mitä suomenkieliset ovat joutuneet kokemaan Ruotsin hirmuvallan alla on mielestäni silkkaa kansanmurhaa.

Edellisen viestin lainauspätkällä en viitannut kielipoliittisiin ottamuksiin, kuten asian ymmärsit vaan siihen että Suomessa on ollut tapana tähän päivään saakka vähätellä ruotsalaisten hirmutekoja suomenkielisiä kohtaan, ihan siitä syystä että tämä nähtäisiin "kieliriidan kylvämisenä". Historia on tapahtunut niin kuin se on tapahtunut, eikä sitä pidä vähätellä tai yrittää tapahtuneita peittää. Se tie ei ole oikea. Oikea tie on kertoa totuus ja tunnustaa se. Ikävistäkin asioista on puhuttava. Tekipä tämä hallaa tietylle vähemmistölle tai ei.

Minä näen suorana provokaationa sen, että kun jotkut tahot puhuvat tässä maassa Ruotsi-Suomesta ja suorastaan valehtelevat suomenkielisten kurjaa asemaan Ruotsin vallan ikeessä. Sen näen positiivisena asiana, että olet jaksanut ottaa lainauksesi verran historiastamme selvää.

Mielestäni Folk Hälsanin toimet kertoo hyvin paljon tästä peittelystä, kun viime vuonna eräs suomenkielinen naistutkija pyysi lupaa tulla tutkimaan heidän arkistoa ruotsalaisesta rotuopista, niin tutkijalta evättiin pääsy vedoten "arkistojen sekaisuudella" etteivät ne satu olemaan tarpeeksi hyvin järjestyksessä.

EDIT: Korjaus vuosilukuun.

Aivan järjetöntä soopaa alusta loppuun. Eihän tuollaista voi kukaan tosissaan uskoa. Ja jos uskoo, silloin ei kyllä ole kaikki kotona...

[do.ut.des]

Aivan järjetöntä soopaa alusta loppuun. Eihän tuollaista voi kukaan tosissaan uskoa. Ja jos uskoo, silloin ei kyllä ole kaikki kotona...

Malliesimerkki siitä, kun ei kykene enää väittelemään asiasta - tartutaan asian sijasta asiaa esittävään henkilöön. Eipä kyllä ollut ensimmäinen kerta sinulta, tai suomenruotsalaiselta.

[EDIT/Admin: Josko molemmat pukarit taas muistaisivat ne käytöstavat..]

[Aldaron]

Ruotsalainen "Kartanolaitos levisi Suomessa täsmälleen sinne asti, missä riitti ryöstettävää poiskuljetettavaksi asti." Professori Heikki Kirkinen, HS 26.4.92

Niin, ylpeilkää vain ruotsalaisella sivistyksellä kun suurin osa kansasta ei tiedä  poliittisista syistä suomalaisesta historiasta juuri mitään.

Valtakunnan länsiosassa (nykyisessä Ruotsissa) aatelin omistama prosentuaalinen osuus maasta oli selvästi suurempi kuin Suomen puolella, joten myös kartanoiden alustalaisten ja vuokratalonpoikien prosentuaalinen osuus maatalousväestöstä oli korkeampi "varsinaisessa" Ruotsissa kuin Suomessa. Suomessa taas oli suhteellisesti enemmän itsenäisiä talonpoikia kuin "varsinaisessa" Ruotsissa.

[Aldaron]

Aivan järjetöntä soopaa alusta loppuun. Eihän tuollaista voi kukaan tosissaan uskoa. Ja jos uskoo, silloin ei kyllä ole kaikki kotona...

Malliesimerkki siitä, kun ei kykene enää väittelemään asiasta - tartutaan asian sijasta asiaa esittävään henkilöön. Eipä kyllä ollut ensimmäinen kerta sinulta, tai suomenruotsalaiselta.

Kyse on siitä, että tuo pitkä kirjoitus on niin täynnä täysin järjettömiä väitteitä, että jos niitä kaikkia pitää kommentoida, siihen menee aika paljon aikaa, ja itse ajatus tuntuu aika rasittavalta, etenkin kun minusta alkaa ihan oikeasti yhä enemmän tuntua siltä, että yritän väitellä henkisesti epätasapainoisen ihmisen kanssa. Se ei useinkaan ole hyvä idea.

[Aldaron]

Noina aikoina suomenkielinen voitiin julistaa henkipatoksi, jos hän erehtyi puhumaan suomea jossakin kaupungissa, sillä etenkään suomenkieliset torpparit kun maaorjia olivat - eivät kuuluneet ruotsalaiseeen katukuvaan jossa olisi voinut julkisesti puhua suomea.

Tuntuu aika hölmöltä joutua edes kommentoimaan tuollaista roskaa, mutta kai minun sitten on ihan pakko.
1)Väite siitä, että suomen puhuminen olisi johtanut henkipatoksi julistamiseen, on täysin järjetön. 
2)Ruotsissa (Suomi tietysti mukaanlukien) ei koskaan ollut maaorjuutta, kuten Venäjällä, Baltiassa, Tanskassa ja sitä etelämpänä. Sitä paitsi, kuten edellä mainitsin, itsenäisten talonpoikien prosentuaalinen osuus maatalousväestöstä oli Suomessa selvästi korkeampi kuin "varsinaisen" Ruotsin puolella.

[Aldaron]

Suurina nälkävuosina, 1800-luvulla kolmannes Suomen kansasta kuoli nälkään. Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus auttaa kärsiviä suomenkielisiä Viron suurilla viljavarastoilla, mutta se ei tehnyt niin.

Tarkoittanet vuosien 1696-97 välistä katokautta tai sitten historiantuntemuksesi heittää.

1800-luvulla Viro oli osa Venäjää

Totta, heittää sen verran kyseessä oli Suuret kuolonvuodet 1600-luvulla eikä 1800-luvulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

Ja mahtoikohan tulla mieleen, että vaikka Ruotsilla olisikin ollut ylimääräistä viljaa käytössään (mikä on epätodennäköistä, sillä samalla tavoin huono satokausi koetteli muitakin), niin kuinka ihmeessä riittävä määrä viljaa olisi kuljetettu? 1600 luvun infra ja logistiikka eivät olleet sellaisia, että "siirretäänpä tästä 100 tonnia viljaa tuonne".

[/offtopic]

Aivan. "Varsinaisen" Ruotsin puolella oli samaan aikaan muuten ihan sama suurnälänhätä, joka sielläkin tappoi väkeä massoittain. Siellä ei todellakaan eletty missään yltäkylläisyydessä.

[Aldaron]

Kielellä ei tuolloin ollut mitään väliä, koska suomenkielellä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Suomi oli rahvaan kansan kieli, jonka käyttäjällä ei ollut mitään mahdollisuutta koulutukseen.

1) Kansakouluja ei ollut, ei millään kielellä.
2) Kirkko opetti kansalle kristinuskon perustotuuksia, ruotsinkielisille ruotsiksi ja suomenkielisille suomeksi. Raamattu ja Iso sekä Vähä Katekismus oli käännetty suomeksi. Tämän vuoksi, kuten olen aikaisemminkin todennut, syntyi tarve rekrytoida huomattava määrä sujuvaa suomea puhuvaa papistoa. Suurin osa vanhoista pappissuvuistamme polveutuu suomenkielisistä talonpoikais- ja jossain määrin porvariskodeista. Oppikouluja vastaavien koulujen ja yliopiston opetuskielenä toimi latina. Oppikoulujen opetuskieli vaihtui ruotsiksi vasta 1700-luvulla. Koulujen oppilasvalinnan kannalta oppilaan äidinkielellä ei ollut minkään valtakunnan merkitystä. Jos suomenkielisellä ei muka ollut mitään mahdollisuutta koulutukseen, mikä sitten selittää sen, että valtaosa vanhoista pappissuvuistamme polveutuu suomenkielisistä talonpojista tai porvareista?
On todella rasittavaa joutua selittämään tällaisiä perusasioita kerta toisensa jälkeen...   

[do.ut.des]

Tuntuu aika hölmöltä joutua edes kommentoimaan tuollaista roskaa, mutta kai minun sitten on ihan pakko.
1)Väite siitä, että suomen puhuminen olisi johtanut henkipatoksi julistamiseen, on täysin järjetön. 
2)Ruotsissa (Suomi tietysti mukaanlukien) ei koskaan ollut maaorjuutta, kuten Venäjällä, Baltiassa, Tanskassa ja sitä etelämpänä. Sitä paitsi, kuten edellä mainitsin, itsenäisten talonpoikien prosentuaalinen osuus maatalousväestöstä oli Suomessa selvästi korkeampi kuin "varsinaisen" Ruotsin puolella.

Nyt kyllä kirjoitat ihan puutaheinää:


Kruunulle savolaiset talonpojat olivat toisaalta tervetulleita veronmaksajia, toisaalta vieraita, jotka piti ruotsalaistaa mahdollisimman nopeasti. – Esimerkiksi Fryksdalin pitäjän käräjillä kuulutettiin vuonna 1646, että suomalaisten piti oppia ruotsia ja osoittaa ehdotonta kuuliaisuutta esivallalle ja papistolle. Jos joku ei tahtonut tähän suostua, hänestä tuli henkipatto, jonka koti oli poltettava, Eero Sappinen kertoo.

Lähde: http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=584&vl=

[Simo Hankaniemi]

Ruotsin epäluonnollinen asema muuttuu ilman muuta suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa. Siitä ei ole epäilystäkään. Ruotsi siirretään omalle paikalleen vähemmistökieleksi aivan kuten Viron "Pronssisoturi" siirtyi paraatipaikalta sovivampaan asemaan. Tämä asemointi olisi pitänyt tehdä jo pian Suomen itsenäistymisen jälkeen, mutta poliittista tahtoa ei löytynyt vuoden 1918 sodan jälkitunnelmissa.   

[Leif]

Pakko kirjoittaa tähän kommentti, kun joillakin kirjoittajilla on niin todellisuudesta vieraantuneita kannanottoja. Ettäkö pakkoruotsi olisi olemassa koska ruotsinkieliset haluaisivat nöyryyttää suomenkielisiä? Täysin sietämätöntä uhriksi heittäytymistä.

Ajatellaanpa nyt järjellä. Kielivähemmistöjen kielet pysyvät yleensä hengissä kun vähemmistö on joko määrällisesti hyvin suuri, tai vaihtoehtoisesti pysyttelee melko sulkeutuneena, omassa piirissään. Jos ryhmä on määrällisesti pieni eikä ole sulkeutunut vaan "liikkuva/avoin" niin valtakieli usein vähitellen jyrää sen pois. Miksi? No koska maassa kaikki osaavat valtakieltä, mutta eivät vähemmistökieltä. Seka-avioliitoissa valtakielestä tulee yleensä tästä syystä yhteinen kieli (molemmat osaavat sitä), ja siirtyy lapsille. Esimerkkejä tämän takia kuolleista kielistä löytyy maailmalta useita. On mahdotonta sanoa toistuisiko tämä skenaario Suomessa, mutta ei siltä voi silmiäänkään sulkea ja toivoa, että "ei koske Suomea".

Uskon, että ruotsinkielen pakollisuus kouluissa perustuu pitkälti tämän dynamiikan ympärille, eli haluun säilyttää suomenruotsi kielenä. Kuulostaisiko tämä loogisemmalta syyltä kouluruotsin pakollisuudelle kuin ruotsinkielisten halu nöyryyttää suomalaisia?

Ja vielä kommentti nimimerkille do.ut.des: "suomalaisten piti oppia ruotsia" ei tarkoita samaa kuin "suomalaiset eivät saaneet puhua suomea". Vissi ero, eikö vaan?