Mitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?
Ei pitäisi. Virkaloisten ja valtapoliitikkojen moraaliarvot ovat kovin erilaisia kuin minun ja älläähin kiitos näköjään vanhempien kakaroideni. Virassa loisiva paskamöykky on meidän perheemme moraaliarvojen mukaisesti aina ja ainoastaan vihollinen jolle tulee valehdella aina eikä myöskään millään muotoa poissulkea brutaalia ja äkillistä väkivaltaakaan. Voi siskot ja veikot; nämä arvot tosiaan kantavat! :D
Koulussa pitäisi aineiden lisäksi opettaa rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, ahkeruutta ja isänmaallisuutta. Koulussa ei pidä opettaa näiden arvojen vastustajien hyväksymistä. Koulussa ei pidä missään muodossa opettaa monikulttuurisuuden hyväksymistä, vaan sen vastustamista. Koulun tarkoitus on kehittää nuorista kelpo kansalaisia, eikä "ruokkia" heitä perusteettoman vastuun taakalla maailman hädänalaisista.
Koulu on ponnahduslauta menestyksekkääseen aikuisuuteen, eikä hyppypaikka monikultturisuuden rotkoon.
Kouluissa ei tulisi opettaa tunnustuksellista uskontoa ollenkaan, se on selkeästi vanhempien tehtävä.
Uskontoa voidaan yleissivistävästi käsitellä elämänkatsomustunneilla. Moraaliarvoja ei varsinaisesti tule tuputtaa, mutta niitä tulee käsitellä ja yhdessä keskustella niistä ja niiden seurauksista myös esimerkkejä maailmalta antaen. Koulun ei esimerkiksi tule lähtökohtaisesti kannattaa monikultturismia, mutta siitäkin tulee keskustella tosiasioiden valossa.
Tietysti koulussa pitää opettaa lukemista ja laskemisesta perusteet. Ala-asteen matematiikka riittää useimmille koko elämäksi. Kiinnostuneet ja lahjakkaat voivat ottaa lisäkursseja matematiikasta ja sama päteköön kieliin: ei ole mitään järkeä opettaa kaikille kolmea vierasta kieltä, yksi riittäköön. Maahanmuuttajille ei ole mitään järkeä opettaa heidän omaa kieltään, sekin on vanhempien tehtävä.
Koulussa tulisi opettaa ennenkaikkea elämästä selviämistä, elämäntaitoja. Arjen taitoja pitäisi opettaa, yhteiskunnan toimintaa, vaatteiden ja pienkoneiden korjausta, ruuanlaittoa, siivousta ja pyykinpesua myös.
Tärkeässä osassa olisivat myös psykologiset elämäntaidot. Opetettaisiin parisuhteen dynamiikkaa, itsetuntemusta ja psykologiaa ylipäänsä. Ylä-asteen viimeisillä hetkillä opetettaisiin myös seksuaalisuutta, miehen ja naisen seksuaalisuuden erilaisuutta. Käytäisiin läpi itsetyydytystä ja esileikkejä, kumppanin tyydyttämistä. Näin nuoret eivät saisi mallejaan yksinomaan kovasta ja sydämettömästä nettipornosta - muuten nuoret luulevat, että nainen hedelmöittyy siten, että hänen silmäänsä ruiskutetaan siemennestettä.
Opetettaisiin kommunikaatiotaitoja ja egon toimintaa sekä sitä, miten olla samaistumatta egoon. Se on erittäin tärkeää - jopa yhteiskunnallisesti. Myös luonnonsuojelua ja ekosysteemin toimintaa pitää opettaa. Terveet elämäntavat kuuluvat tietysti opetusohjelmaan. Samoin oppilaille on kerrottava rehellisesti eri ihmisrotujen keskimääräisistä taipumuksista objektiivisesti ketään loukkaamatta.
Koulussa tulisi opettaa myös ennenkaikkea tiedon hankintaa ja uskallusta kyseenalaistaa asioita. Filosofiaa tulisi olla joka luokalla lasten taso huomioiden. Meditaation on kuuluttava opetusohjelmaan, sillä se tutkimusten mukaan kohentaa niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä ja lisää onnellisuutta. Liikunta voisi olla pehmeää mutta hyödyllistä, kuten joogaa ja chi gungia.
Kouluissa pitäisi myös pystyä tunnistamaan huippulahjakkuudet. Näille tarjottaisiin kursseja heitä kiinnostavista aiheista. Vaikka suppea perusopetus kuuluisi kaikille, kaikkien ei tule opiskella samaa läpi koulun, koska olemme erilaisia. Toistuvasti häiriköintiin syyllistyvät sijoitetaan omiin erityiskouluihin, joissa heihin kohdistetaan lempeää, mutta lujaa kuria. Uskonnollisia erityisvaatimuksia kouluissa ei kuulu huomioida, sillä uskonto on yksityinen eikä julkinen asia.
Tässä muutama ajatus näin aluksi. :)
QuoteMitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?
Monikulttuurihelvetillisen helsinkiläiskoulun toimintaa seuranneena, olen sitä mieltä että mm Helsingissä lapsilla ei ole yhtä suurta hätää kuin vanhemmillaan. Oikeasti mamukoulut pitäisi käynnistää siten että mm paskastanioista ja afrikasta tuleet vanhemmat kävisivät peruskoulujen alaluokat iltaisin. Valitettavasti tähän ei ole taloudellisia eikä yhteiskunnallisia mahdollisuuksia. Eräiden lasten kohdalla on mielipuolinen tilanne kun ovat fiksumpia ja osaavampia kuin vanhempansa ja aivan liian moni lapsi tekee itse vanhempiensa psta isot opetusvalintapäätökset. Kun mistään mitään tietämättömät reppanat eivät tiedä eivätkä ymmärrä mistään mitään.
Koulu ilman moraaliarvoja on mahdoton yhtälö. Sitä kautta päästää mm ruotsalaiseen tai saksalaiseen sekopäälähiökulttuuriin jossa väkivalta ja sen käyttö kadulla opettaa ihmisille puuttuvan moraalin merkityksen. Valitettavasti vihervasemmistolainen roskaväki nauttii elämästä tasolla jossa todellisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä kuin huumeiden ja lääkkeiden sumentamalla toiveajattelulla. Tämä johtaa lopulta yhteiskunnallisiin tuhoutumisiin aivan kuten on aiheuttanut vuosisatojen ajan kaupunkien ns roskaväestön kohdalla heidän elämänedellytystensä tuhoutumisena.
Koulun tehtävä on opettaa, vaatia ja kertoa mitä tuleman pitää. Samoin itsekurin ja turvallisuuden lähtökohta ovat koulun tehtäviä. Terveen minäkuvan luominen joka auttaa sekä kestämään yhteiskunnan muutokset että luomaan uskon itseensä että maailmaa voi ja kannattaa muuttaa paremmaksi. Ja että jokainen muutos ja parannus lähtee nuoresta lapsesta itsestään.
Tästä syystä pidän tulevaisuudenuskon luomista ja takomista tärkeimpänä kouluun liittyvänä tehtävänä. Pois paha rasismisyyttely ja olosuhteisiin vetoaminen. Tervetuloa uskaliaat nuoret yrittäjähenkiset maailman korjaajat. Vihervasemmistolainen roskaväki on jättänyt teille paljon tekemätöntä työtä ja typerää rahan palvontaa. Raha tulee lopulta vain työtätekevän luokse. Viihdyttäjä ja viihtyjä ajavat lopulta rahan pois luotaan.
PS Jos lapsi tykkää viihteestä ja viihdyttämisestä niin paljon, että aikoo tehdä sitä työkseen, pitäisi peruskoulujen ala-asteella olla erityinen oppitunti jossa opiskellaan AC DC yhtyeen yhden kappaleen, Its a long way to the top (If you wanna rock an roll) todellista sisältöä ja merkitystä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 12:08:32
Kouluissa pitäisi myös pystyä tunnistamaan huippulahjakkuudet. Näille tarjottaisiin kursseja heitä kiinnostavista aiheista.
Mainio uudenvuodenpuhe, mutta tästä kohdasta olen eri mieltä, ihan käytännön syistä:
- monen alan erikoisasiantuntijat (aka opettajat) eivät välttämättä tunnista huippulahjakkuuksia, saati osaa opettaa heitä yksilöllisesti. Tunnistaminen ja erityiskoulutuksen järjestäminen on vanhempien tehtävä. Esimerkkkinä vaikkapa erittäin lahjakas nuori sellisti, jolle kukaan pk:n opettaja ei osaa opettaa sellonsoittoa. Pelkät "kiinnostavien aiheiden koulukurssit" eivät riitä huippulahjakkaille, kiinnostuneille ehkä.
- kaikkien lahjakkaiden lahjakkuus ei ole tunnistettavissa alaluokilla
- resurssit?
Olet Malla, varmaankin aivan oikeassa lahjakkuuden tunnistamisen suhteen kuten myös siinäkin, ettei tavallinen opettaja aina pysty lahjakasta edes opettamaan.
Silti kuitenkin toivon, että kouluissa edes pyrittäisiin tunnistamaan lahjakkuutta. Sellaiset yksilöt sitten voitaisiin ohjata vaikkapa erityiskouluihin, joissa olisi alan asiantuntijoita. Tietysti on myös vanhempien asia järjestää lahjakkaalle lapselleen erityisopetusta, mutta aina sekään ei ole mahdollista, koska eivät kaikki vanhemmatkaan tunnista lahjakkuutta ja toisekseen heillä ei ehkä ole taloudellisia mahdollisuuksia tukea tällä tavoin lastaan. Tässä yhteiskunta voisi tulla avuksi, sillä on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että meillä esimerkiksi matemaattiset, kielelliset, tekniset ja taiteelliset lahjakkuudet saisivat erityisopetusta.
Kysymys resursseista on tietysti aiheellinen. Uskon kuitenkin, että meillä jo nyt on resurssit - ne ovat vain väärin kohdennetut esimerkiksi kevytmieliseen ja vahingolliseen maailmanparantamiseen ja ihmisten kaikkinaiseen tasapäistämiseen. Lisäksi uskon, että jos kouluista tulisi ulos tasapainoisempia ihmisiä, joilla on itsetuntemusta ja elämäntaitoja, yhteiskunta säästäisi suuret summat rahaa kun väkivaltaa, rikoksia, psyykkisiä ongelmia ja päihteidenkäyttöä olisi merkittävästi vähemmän.
Edit: lisätty yksi puuttuva kirjain
It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä. Painopiste käytännönläheisessä mikrotaloudessa eli yksilöissä, kotitalouksissa sekä yrityksissä. Lisäksi oppilaiden kanssa voisi käydä läpi makrotalouden suuria linjoja sekä esimerkiksi erilaisten poliittisten ryhmittymien ja yhteiskunnallisten etujärjestöjen taloudellisia tavoitteita.
Quote from: Isäntä ja loinen on 01.01.2015, 12:55:48
It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä.
Unohdin talouden merkityksen.
Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.
Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 12:52:33
Silti kuitenkin toivon, että kouluissa edes pyrittäisiin tunnistamaan lahjakkuutta.
Jyrkästi samaa mieltä. Joissakin kouluissa onneksi vielä pyritään ja osataankin, mutta se on valitettavasti tuurista kiinni.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 13:00:02
Quote from: Isäntä ja loinen on 01.01.2015, 12:55:48
It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä.
Unohdin talouden merkityksen.
Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.
Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.
Ensin on raha ja sitten vasta työ.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 13:00:02
Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.
Kuuntelin eilen entisen investointipankkiirin mielipiteitä. Häneltä oli high schoolin opettaja kysynyt minkä yhden kirjan antaisi oppilaiden luettavaksi ennen koulun loppua.
V: G. Edward Griffin: The Creature from Jekyll Island - Second look at the Federal Reserve
Itse haluaisin nähdä enemmän USA tyylistä koulujen yksityistämistä siten että olisi enemmän valinnanvaraa, olisi esim. enemmän konservatiivisiä kouluja vaikka lestoille ja sitten liberaaleille omat koulut jne..
Lisäksi haluaisin helpottaa kotikoulutukseen liittyvää järjestelmää helpommaksi, kuten esim. Amerikassa. (En ole tosin perehtynyt niin Suomen kotikoulujärjestelmään, joten en tiedä onko siinä mitä parannettavaa.)
En usko mihinkään "valtio" päättää kaikesta systeemiin, onhan se nähty miten kirkon yhteys valtioon on turmellut sen. On parempi yksityistää kaikki valtion monopolit vaan, etenkin kun Suomi on erittäin liberaali maa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 12:08:32
Kouluissa ei tulisi opettaa tunnustuksellista uskontoa ollenkaan, se on selkeästi vanhempien tehtävä.
Tietysti koulussa pitää opettaa lukemista ja laskemisesta perusteet. Ala-asteen matematiikka riittää useimmille koko elämäksi. Kiinnostuneet ja lahjakkaat voivat ottaa lisäkursseja matematiikasta ja sama päteköön kieliin: ei ole mitään järkeä opettaa kaikille kolmea vierasta kieltä, yksi riittäköön. Maahanmuuttajille ei ole mitään järkeä opettaa heidän omaa kieltään, sekin on vanhempien tehtävä.
Kyllä nyky-yhteiskunnassa tarvitsee vähän enemmänkin kuin vain alkeet matematiikasta. Tunnut suunnittelevan 1920-luvun koulua. Vireraita kieliä kyllä on syytä olla kaksi. Tuossa viimeisessä olet toki oikeassa.
QuoteKyllä nyky-yhteiskunnassa tarvitsee vähän enemmänkin kuin vain alkeet matematiikasta.
Riippuu täysin alasta. On paljon aloja, joilla alkeismatematiikka riittää aivan hyvin. En ymmärrä, miksi 'turhaa' pitää opettaa, se on niin yhteiskunnan kuin oppilaankin resurssien hukkaamista. Opetettakoon niille, joilla on A) taipumusta B) aikomus kouluttautua alalle, jossa edistyneempää matematiikkaa tarvitaan.
QuoteVieraita kieliä kyllä on syytä olla kaksi.
Jos minä saisin päättää, kieliä saisi ottaa vaikka yhdeksän kappaletta, mutta pakollinen olisi vain yksi. Toki kielistä voi olla etua, mutta kaikilla ei ole edellytyksiä oikein oppia sitä yhtäkään. Väkisin pänttääminen heikoin tuloksin ei ole kenenkään etu. Eivätkä kaikki tarvitse kahta vierasta kieltä, jotkut eivät ainuttakaan.
Sen sijaan, että oppilaita yritetään pakottaa nollatuloksin oppimaan jotakin, mihin heillä ei ole taipumuksia tai motivaatiota, saman resurssin voisi käyttää jonkin muun asian opiskeluun. Joku saattaa esimerkiksi olla huono kielissä, mutta taitava ja motivoitunut tekniikan suhteen. Annettakoon hänen opiskella teknisiä taitoja kielipakkopullan sijaan.
Yksilölliset erot tulee huomioida. Tasapäistäminen tuhlaa resursseja ja saa monet inhoamaan koulua. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että oppilaan kyvyt ja taipumukset näkyvät hänen opintosuunnitelmassaan.
Luku- ja laskutaito, informaatioaikakauden työkalut.
Ymmärrän, että kaikkia ei ole ihastuneita matematiikkaan, mutta ihmettelen miten voidaan järkiperustein keskustella maahanmuutosta ja väestonkehityksestä ilman ymmärrystä prosenttilaskusta, etenkin korkoa korolle -ilmiöstä ja vahvaa tilastojen lukutaitoa. Rikostilastoista puhuminen ilman todennäköisyyslaskennan menetelmiä on pelkää käsien heiluttamista. Muut yläluokilla käsiteltävät matematiikan osa-alueet kuten algebra ja geometria eivät suoraan anna työkaluja yhteiskunnalliseen keskusteluun, johon tällä foorumilla paino kohdistuu, mutta kuuluvat länsimaisen kultuurin keskiöön ja ovat tieteellis-teknisen elämäntavan kivijalkoja.
Prosenttilasku kyllä kuuluu ala-asteen matematiikkaan.
Minäkin yhtenä monista olen selvinnyt koko elämäni ala-asteen matematiikalla. Olen jopa sitä käyttäen pystynyt laskemaan somaleiden määrän Suomessa vuonna 2100. ;)
Quote from: Paul Ruth on 01.01.2015, 13:19:51Kuuntelin eilen entisen investointipankkiirin mielipiteitä. Häneltä oli high schoolin opettaja kysynyt minkä yhden kirjan antaisi oppilaiden luettavaksi ennen koulun loppua.
V: G. Edward Griffin: The Creature from Jekyll Island - Second look at the Federal Reserve
Tuo on varmaan viimeinen kirja, mikä high schoolin oppimateriaaleihin päästettäisiin...
QuoteI fear that foreign bankers with their craftiness and tortuous tricks will entirely control the exuberant riches of America and use it to systematically corrupt civilization."
- Otto von Bismark
Paul T. Hellyer: The Money Mafia - A World in CrisisQuoteExposing perceived fault lines in our banking and financial systems and explaining how unemployment could be cut in half in two years and worldwide prosperity restored, this book argues the existence of exotic energy sources to replace fossil fuels and consequently recommends an immediate end to fracking and offshore drilling for oil. It further urges an immediate worldwide mobilization to replace the energy source in every car, truck, tractor, ship, airplane, and house on Earth in seven years in a desperate effort to save the planet from further overheating. The book blasts government secrecy, and more than 65 years of supposed lies and disinformation, and demands full disclosure of what they know about visitors from other realms and their technology and the extent of their collaboration, including any treaties that may have been signed by them. With more than 65 years of participation in and observation of political and economic systems—beginning with the Great Depression, extending through World War II, the postwar era of hope for a better life, the Cold War, the subjugation of democracy by oligarchy, and the subtle but continuous militarization of America—Paul T. Hellyer analyzes what he believes has gone wrong with the world and its economy and suggests radical measures to introduce a universal culture of peace and cooperation.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 13:00:02
Quote from: Isäntä ja loinen on 01.01.2015, 12:55:48
It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä.
Unohdin talouden merkityksen.
Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.
Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.
No mitenkäs tuota opetat kun kotona vanhemmat on saanut ja tulee saamaan kaiken haluamansa vastikkeetta? Kotona saatu esimerkki on keskeinen. Ei siinä dhimmin naisopettajan piipitykset paljoa auta kun mohammad kulkee isäinsä jälkiä kelaan, jos vaikka tarttis uusinta pelikonetta.
Maahantuloputki kiinni. Taikaseinä kiinni. Opettele kieli, mee töihin ja pidä perheestäsi huoli itse. Oma vikas jos tulee kylmä ja nälkä. Näin on ameriikassa maahanmuuttoa hoidettu jo 150 vuotta, ja kummasti siellä on saatu pystyyn maailman johtava talous ja yhteiskunta. Sanokaa mulle joku maa missä on maahanmuutosta parempi track record kuin ameriikassa? Ruotsikin yhteiskuntana romahtaa maahanmuuton alle kun se tarjoaa yhteiskuntansa etuja joka äijälle kuin viiden pennin prostituoitu.
Kummastelija on oikeassa.
Kehitysmaaperäinen maahanmuutto tulee suitsia, sillä se vaikuttaa tässä puheenaolevaan koululaitokseenkin negatiivisesti kuluttamalla resursseja ja luomalla luokkahuoneista perseilykeskuksia. Tähän päälle tietysti vielä muut yhteiskunnalliset ja sosiaaliset haitat.
Quote from: Lalli IsoTalo on 01.01.2015, 11:11:11
Mitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?
Minusta ensimmäinen asia mikä koulussa pitäisi opettaa on koulussa oleminen sisältäen toisten huomioonottamisen ja opettaa lapsille sosiaalisia taitoja. Lapset pitäisi saada tajuamaan että koulu, myös tylsiltä tuntuvat aineet ovat heidän parhaakseen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 13:00:02
Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.
Jälkimmäinen luultavasti ylittää aika monen lapsen (ja aikuisen) käsityskyvyn.
Mitä haluamme? Teen rohkean oletuksen ja kuvittelen että haluamme (kaikki paitsi eräät puolueet) lapsille hyvää. Hyvän elämän. Raha on yksi suhteellinen ja hyvän elämän elementti. Mutta sekin on vain yksi elementti joka suurissa määrissä voi johtaa yllättävään pahaan. Hirvittäviin seurauksiin kun ihmisen sijaan raha alkaakin määräämään ja arvottamaan ihmisiä. Rahaa on oltava tietty määrä ja silloin kun kaikki on jossain järjellisessä mitassa, rahalla ja työllä on suhde. Koska jos ja kun rahaa on järjettömät määrät, tällöin ihmisten tappaminen rahan takia muuttuu kielletystä sallituksi ja suorastaan loogiseksi ratkaisuksi. Vähän niinkuin suola elimistössä. Sitä on oltava tietty määrä mutta liika aiheuttaa ongelmia. Mistä pääsen aasinsiltaa pitkin takaisin työhön. Sitäkin on oltava tietty määrä kuten fyysistä ponnistelua että lapsi voi hyvin koska olemme kuitenkin fyysisisiä olentoja. Suhteellisuudentajua on syytä opiskella ja sellainenkin ilmiö että ihminen voi ostaa vaikka kaikki
maailman ihmiset, ja silti olla suunnattoman surullinen ja yksinäinen koska elämälle välttämätöntä rakkautta ei sittenkään voi ostaa rahalla. Eikä ihmistä, vieraan maan hädänalaista, pidä käsitellä kuin varastossa olevaa laatikkoa, jota siirrellään pelkästä siirtelyn tuottamasta hyvästä mielestä pisteestä A pisteesee B. Vaikka kuinka tekisi mieli. Nämä kun oppii ja vähän vastuuta kanssaihmisistä, ei varmasti tule mokusektorin kaveriksi mutta voi yrittää elää ihmisiksi ja tehdä maailmasta paremman paikan.
QuoteOpettele kieli, mee töihin ja pidä perheestäsi huoli itse. Oma vikas jos tulee kylmä ja nälkä. Näin on ameriikassa maahanmuuttoa hoidettu jo 150 vuotta, ja kummasti siellä on saatu pystyyn maailman johtava talous ja yhteiskunta.
Amerikassa on tapettu aika paljon ihmisiä, asutaan aika kovissa oloissa ja jos tekee rikoksia, joutuu oikeasti kovaan vankilaan tai kuolemanselliin. Valtio on hyväksynyt monikulttuurisuuden ja kohtaa väkivallan kaikkia kulttuureja puhuttelevalla vastaavalla tai paljon suuremmalla määrällä valtiollista väkivaltaa. Äärimmäisenä ajattelussa on jokaisen kansalaisen oikeus puolustautua tappavaa väkivaltaa vastaan vastaavalla määrällä tappavaa väkivaltaa. Inkkareilta tämä kiellettiin ja heille kävikin tosi huonosti.
Quote from: Eino P. KeravaltaKoulussa tulisi opettaa ennenkaikkea elämästä selviämistä, elämäntaitoja
Quote from: Eino P. KeravaltaUskontoa voidaan yleissivistävästi käsitellä elämänkatsomustunneilla. Moraaliarvoja ei varsinaisesti tule tuputtaa
Quote from: siviilitarkkailijaMitä haluamme? Teen rohkean oletuksen ja kuvittelen että haluamme (kaikki paitsi eräät puolueet) lapsille hyvää. Hyvän elämän.
Kyllä.
Mutta mikä on sitä absoluuttisen hyvää ja minkä kaltainen hyvä johtaa
hyvään elämään? Ei tietenkään suoraviivaisesti, mutta antaen parhaat mahdolliset mahdollisuudet siihen.
Mille pohjaamme omantuntomme? Moraaliset ongelmat ovat usein niin monitahoisia ja monimutkaisia, ettei niitä voi edes käsitellä yksin omantunnon avulla. Miten pyrimme pohjustamaan yhteisen, kansallisen omantuntomme ja moraaliset käsityksemme, jos eettinen opetus painottuisi vain relativistiselle elämänkatsomusopille? Relativistinen kanta näkee kuitenkin moraalin subjektiivisena ja muuttuvana.
Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.
Tämä ei kai ollut ihan mitä ketjun aloituksessa haettiin takaa, mutta liittyy aiheeseen silti. Onko se, mitä kouluissa tapahtuu, varmasti yhteiskunnan kontrollissa?
Tanssi- ja lauluorkesteri Yö:n sävellyksessä "Ihmisen poika" on kertosäe
Quote
Voi kunpa matkas onneksi koituis.
Vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa.
Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan.
Kunpa oppisit ajattelemaan.
Siinäpä se on sanottu. Jos ihminen oppii ajattelemaan kaikista asioista itse niin mitään muuta ei oikeastaan tarvita. Kaikki muu hoituu itsestään.
Quote from: jostpuur on 01.01.2015, 15:52:50
Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.
Harmi, että on tuollaisia opettajia, mutta kehitys onneksi ei kuitenkaan ole kulkemassa ehdottamaasi suuntaan - päinvastoin. Tuleva OPS nimenomaan painottaa muuta kuin koearviointia ja muuta osaamista kuin rasti ruutuun -osaamista. Ehdottamasi malli kun johtaisi monivalintakokeisiin tai muuten hyvin simppeleihin kokeisiin, jotka eivät edistäisi syvällistä oppimista.
Kokeita ei ole välttämätöntä edes pitää peruskoulussa. Arviointi joka tapauksessa perustuu paljolti muuhun kuin kokeeseen.
Quote from: jostpuur on 01.01.2015, 15:52:50
Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.
Tämä ei kai ollut ihan mitä ketjun aloituksessa haettiin takaa, mutta liittyy aiheeseen silti. Onko se, mitä kouluissa tapahtuu, varmasti yhteiskunnan kontrollissa?
Nykykouluissa "pelon ilmapiiri" luodaan oppilaiden kautta. Se on merkittävästi yleisempää kuin opettajien käyttämä väärä auktoriteettivalta, joka on korkeintaan marginaali-ilmiö.
Koulun opetusta pitää käsitellä kuten muissakin maissa. Tietyt yhtenäiset oppiaineet esiintyvät kaikkialla. Sen lisäksi voidaan lisätä valinnaisten määrää, joissa voisi käyttää erilaisia yleissivistäviä, ammattiaineita ja kieliä lisänä.
Löyhästi aiheeseen liittyen:
Kun minä olin kouluikäinen, silloin oppilaat pelkäsivät opettajia. Nykyisin opettajat pelkäävät oppilaita. Kumpikaan tilanne ei ole terve. Opettajalla toki täytyy olla auktoriteetti, mutta häntä ei tule pelätä. Samoin nykyisin opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä työtään pelkäämättä oppilaita. Siksi koulussa tuleekin olla vartija, joka opettajan kutsusta tulee poistamaan ja tarvittaessa taltuttamaan vaarallisen oppilaan.
( Joskus 70/80-luvun taitteessa ei ollut mitenkään harvinaista, että opettaja pahoinpiteli oppilasta. Muistan eräänkin opettajan heittäneen oppilaan seinään ja nostaneen toisen naulakkoon vaatteistaan roikkumaan. Näistä tempuista ei opettajalle tullut mitään seuraamuksia, koska tuollainen meno kuului ajan henkeen. Tuskinpa siihen aikaan vanhemmat edes olisivat kehdanneet nostaa meteliä, jos heidän lapsensa oli ollut kuriton ja saanut kovankin rangaistuksen. )
Quote from: jka on 01.01.2015, 16:42:21
Quote
Voi kunpa matkas onneksi koituis.
Vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa.
Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan.
Kunpa oppisit ajattelemaan.
Oppimistulokset ja -vaatimukset laskee koko ajan, tuo on hieman epärealistinen toive. Samoin myytti nykynuorten tietoteknisestä osaamisesta voidaan myös romuttaa. Ei suurin osa osaa mitään hyödyllistä.
Ei Suomen koulu mikään huono ole. Tutkimukseen ja bisnekseen valmistavaa opiskelua saisi painottaa, eli luonnontieteitä, kieliä, esitystaitoja ja yhteiskunnan ymmärtämistä. Oppilaiden itsenäistä ajattelua ja aktiivisuutta pitäisi tukea. Helpommin sanottu kuin tehty.
Koulun pitäisi myös selvittää itselleen, mitä moraalisia arvoja se tukee, ja mihin se ei ota kantaa. Länsimaisia arvoja, niitä perinteisiä, pitäisi tukea. Ei siis toistensa kanssa ristiriidassa olevia moraalisia arvoja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 12:08:32
Kouluissa pitäisi myös pystyä tunnistamaan huippulahjakkuudet. Näille tarjottaisiin kursseja heitä kiinnostavista aiheista.
Huippulahjakkuuksien nostamisesta on ollut aika paljon keskustelua mutta totuus lienee se, että se ei kannata sen koomin taloudellisesti kun henkisestikään.
On selvä, että "eliittiluokkien" luominen aina maksaa jotain tehtiin se missä muodossa tahansa: erityisopetuksena, erikoisopettajilla jne.
Henkisesti hyöty tällaisesta nostosta lienee lähinnä marginaalinen. Peruskoulussa "lahjakkuus" yleensä tarkoittaa että on vuosi pari aikaansa edellä. Se ei tarkoita, että 10-vuotias yht'äkkiä alkaa ratkomaan 3-asteen differentiaaliyhtälöitä tai keksii fuusiovoiman salaisuuden. Lähes aina tämä "lahjakkuus" myös haihtuu iän myötä kun muut oppilaat ottavat kaulan kiinni kypsyessään.
Tällaisille "lahjakkaille" oppilaille on kuitenkin jo nyt tarjolla mahdollisuus jättää luokkia väliin. Keino, jota harvoin sovelletaan koska "lahjakkuus" ei kuitenkaan ole sitä tasoa, että merkittävä osa opiskelusta voisi jättää tekemättä.
Lahjakkaiden oppilaiden nostoa perustellaan sillä, että jos he joutuvat olemaan "heikkojen" seurassa he eivät pääse kehittymään. Tämä väite tuskin pitää paikkansa. Koulun ulkopuolella on runsaasti vapaa-aikaa, jonka puitteissa lahjakas oppilas voi kehittää itsensä. Viimeistään koulun päätyttyä päivisin, jarrumiehet siis häviävät ja jokainen on vapaa panostaa mihin tahasna asiaan haluaa JOS vanhemmat tukevat.
Herää siis kysymys, onko tällaiselle tilapäisille älynpyrähdyksille mielekästä alkaa tekemään sen laajempia erityisjärjestelyjä? Minusta ei ole.
Se, mihin voitaisiin panostaa selvästi enemmän on kaikille avoimet iltakerhot. Niiden kautta lahjakkaat oppilaat pääsevät kehittämään itsensä muiden joukossa.
Vaikken itse (kymmeniä vuosia sitten) ollut erityisen lahjakas kouluaineissa, osallistuin ahkerasti tällaisiin käytännön läheisiin iltakerhoihin (koulujen tiloissa). Niiden kautta pystyin kehittämään itseäni teknisissä aiheissa jotka minua kiinnosti.
Quote from: Totti on 01.01.2015, 17:39:52
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 12:08:32
Kouluissa pitäisi myös pystyä tunnistamaan huippulahjakkuudet. Näille tarjottaisiin kursseja heitä kiinnostavista aiheista.
Huippulahjakkuuksien nostamisesta on ollut aika paljon keskustelua mutta totuus lienee se, että se ei kannata sen koomin taloudellisesti kun henkisestikään.
On selvä, että "eliittiluokkien" luominen aina maksaa jotain tehtiin se missä muodossa tahansa: erityisopetuksena, kerhotoimintana, erikoisopettajilla jne.
Tuo sama aihe nousee aina väliajoin esiin. Samasta syystä on perusteltu erityisten yksityiskoulujen ja oppilaitosten toimintaa. Samoin on vaadittu isompia tasoluokkia kouluihin.
Monet saattavat kannattaa ehdotusta täysin vilpittömästi, mutta väistämättä on tullut mieleen, että joillekin kyse olisi pelkästään siitä kuinka rahalla saataisiin nostettua omia oppilaita muiden edelle. Parempaan yksityiskouluun pääsisi lähestulkoon suoraan rahalla ja suhteilla.
Tuollaiset tasoluokat saattaisivat edistää yksittäisten oppilaiden hyötyä esim. nopeammin päästäisiin seuraaville luokille. Yksittäisiä tälläisiä oppilaita taitaa Suomesta löytyäkin, mutta missä määrin asiaan kannattaisi enemmän panostaa on toinen kysymys. Harva kun on henkisesti yhtään sen edellä muita, vaikka asioita oppisikin nopeammin.
Mielestäni kouluissa tulisi opettaa erilaisia tietoja ja taitoja. Matematiikkaa, äidinkieltä, kieliä, maantietoa, biologiaa, historiaa, liikuntaa, käsityötä (puutyö/ompelu), kuvaamataitoa, musiikkia jne. Filosofia tulisi aloittaa jo peruskoulussa, ei lukion 2. luokalla. Filosofiassa opeteltaisiin päättelyä, ajattelua, erilaisia virhepäätelmiä yms. Koulun tulisi olla poliittisesti täysin neutraali. Silti olisi hyvä opettaa myös joitain sosiaalisia taitoja, jotta toinen ihminen osattaisiin kohdata yksilönä, ja että kukaan ei kiusaisi. Yläasteen kotitalous oppiaine pitää säilyttää.
Olen vahvasti sitä mieltä että peruskoulun matematiikkaa ei saa ikimaailmassa vähentää. Jos olisin tehnyt päätöksen ala-asteella, jatkanko matikkaa, olisin lopettanut koska se tuntui tylsältä. Nyt opiskelen automaatio- ja informaatioteknologiaa Aalto-yliopistossa. Ei ala-aste ikäinen tiedä oikeasti mitä tulevaisuudeltaan haluaa, siksi on paras olla sulkematta portteja joista pääsee eteenpäin.
Yläasteella oli valinnaisaineissa valittavana atk. Se oli turhinta ikinä, opeteltiin kaksi vuotta wordin käyttöä. Olen varsin pettynyt että vasta yliopistossa olen saanut mahdollisuuden saada opetusta ohjelmoinnissa, kun periaatteessa sen asian olisi kyennyt oppimaan jo viisi vuotta aikaisemmin.
Opettajilla pitää olla myös mahdollisuudet kurinpitoon, ja kuria täytyy pitää. Sekasorto luokissa aiheuttaa kiusaamista ja huonontaa oppimista. On häpeällistä huomata, näin partionjohtajana, kuinka 7vuotiaat eivät osaa seistä tai kävellä jonossa, koska eivät ole kuulemma koulussa opetelleet.
Totti kirjoittaa hyviä pointteja.
Huippulahjakkaita ei sitä paitsi montaa sukupolvessa edes ole. Tosin tarkoitinkin vähän maanläheisempää lahjakkuuden ja taipumusten sorttia - neroista en tässä ollut puhumassa. Uskon, että jokaisessa sukupolvessa on tuhansia yksilöitä, joilla on selvästi keskimääräistä parempia kykyjä jollakin alueella ja monesti käy niin, että kaiken tasapäistämisen ja sokeiden markkinavoimien vuoksi läheskään kaikki heistä eivät pääse tukemaan yhteiskuntaa tai yrityselämää parhaimmilla kyvyillään. Yksilöillä itsellään ei aina välttämättä ole voimavaroja tai pitkäjänteisyyttä harjoittaa parhaimpia taipumuksiaan ja tässä voisi avuksi olla se, että koulumaailmassa näitä jonkin verran lahjakkaita tunnistettaisiin ja tuettaisiin hyödyntämään luontainen taipumuksensa.
Tämä ei välttämättä aina vaatisi edes mainittavia resursseja: usein ehkä riittäisi, että lahjakkaalle annetaan pykälää haastavammat tehtävät ja kurssikirjat sekä keskustelutukea opinto-ohjaajan kanssa. Tärkein myötävaikuttamisen tapa on usein ehkä siinä, että oppilas itse tehdään tietoiseksi kyvystään ja jos hänellä nähdään motivaatiota asian suuntaan, kannustetaan ottamaan haasteita.
Sitä paitsi paljon resursseja säästettäisiin jo siinä, että ei yritettäisi saada koiraa kiipeämään puuhun ja kissaa noutamaan keppiä. Eli tasapäistäminen sinänsä on jo valtava resurssihukka, joka uudelleenkohdentamalla toisi parempia tuloksia.
Quote from: Lalli IsoTalo on 01.01.2015, 11:11:11
Mitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?
Minusta olisi erittäin hienoa, jos Suomen peruskoulut ryhtyisivät soveltamaan tätä
https://www.youtube.com/watch?v=Bmv-Wa15G3M
Siis ihan sekulaaristi vain. Tai mahdollisesti luterilaisesti, jos vanhemmat niin haluavat. Suomessa kuitenkin, vaikka välillä toki ihan toiselta vaikuttaa, on eurooppalaisittain yllättävän vahvat klassisen sivistyksen perinteet vielä. Niitä kannattaisi pitää yllä ja nykyisin myös jo elvyttää. Ja tottakai pitää opettaa moraaliarvoja. Toinen vaihtoehto olisi radikaalisti lyhentää kouluaikaa ja opettaa siellä vain välttämätön teknisen selviytymisen kannalta siirtäen täysi vastuu kasvatuksesta vanhemmille ja lähiyhteisölle. Sellainen taas ei tässä postmodernissa maailmassa toteudu ennen kuin aikuiset tulevat järkiinsä. Sitä odotellessa: Hyvää uutta vuotta! ja :tuoppi:
Quote from: Bona on 01.01.2015, 16:58:46
Quote from: jostpuur on 01.01.2015, 15:52:50
Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.
Harmi, että on tuollaisia opettajia, mutta kehitys onneksi ei kuitenkaan ole kulkemassa ehdottamaasi suuntaan - päinvastoin. Tuleva OPS nimenomaan painottaa muuta kuin koearviointia ja muuta osaamista kuin rasti ruutuun -osaamista. Ehdottamasi malli kun johtaisi monivalintakokeisiin tai muuten hyvin simppeleihin kokeisiin, jotka eivät edistäisi syvällistä oppimista.
Kokeita ei ole välttämätöntä edes pitää peruskoulussa. Arviointi joka tapauksessa perustuu paljolti muuhun kuin kokeeseen.
Kokeet voivat olla selitä omin sanoin tai piirrä kuva tyylisiä myös vaikka kokeen laatija ja tarkistaja ei olisi sama henkilö kuin opettaja, jos vain aihealueet ovat selvästi määriteltyjä.
Quote from: nollatoleranssi on 01.01.2015, 17:05:22
Nykykouluissa "pelon ilmapiiri" luodaan oppilaiden kautta. Se on merkittävästi yleisempää kuin opettajien käyttämä väärä auktoriteettivalta, joka on korkeintaan marginaali-ilmiö.
On totta, että muistan vain yhden tuollaisen äärimmäisen opettajan, joten voi olla, että ongelma on harvinainen.
Kun oppilaat itse rupeavat pelolla hallitsijoiksi, sekin toki johtaa takaisin esittämääni kysymykseen, joka oli se, että onko kouluissa tapahtuvat asiat yhteiskunnan kontrollissa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 17:54:39
Totti kirjoittaa hyviä pointteja.
Huippulahjakkaita ei sitä paitsi montaa sukupolvessa edes ole. Tosin tarkoitinkin vähän maanläheisempää lahjakkuuden ja taipumusten sorttia - neroista en tässä ollut puhumassa. Uskon, että jokaisessa sukupolvessa on tuhansia yksilöitä, joilla on selvästi keskimääräistä parempia kykyjä jollakin alueella ja monesti käy niin, että kaiken tasapäistämisen ja sokeiden markkinavoimien vuoksi läheskään kaikki heistä eivät pääse tukemaan yhteiskuntaa tai yrityselämää parhaimmilla kyvyillään. Yksilöillä itsellään ei aina välttämättä ole voimavaroja tai pitkäjänteisyyttä harjoittaa parhaimpia taipumuksiaan ja tässä voisi avuksi olla se, että koulumaailmassa näitä jonkin verran lahjakkaita tunnistettaisiin ja tuettaisiin hyödyntämään luontainen taipumuksensa.
Tämä ei välttämättä aina vaatisi edes mainittavia resursseja: usein ehkä riittäisi, että lahjakkaalle annetaan pykälää haastavammat tehtävät ja kurssikirjat sekä keskustelutukea opinto-ohjaajan kanssa. Tärkein myötävaikuttamisen tapa on usein ehkä siinä, että oppilas itse tehdään tietoiseksi kyvystään ja jos hänellä nähdään motivaatiota asian suuntaan, kannustetaan ottamaan haasteita.
Sitä paitsi paljon resursseja säästettäisiin jo siinä, että ei yritettäisi saada koiraa kiipeämään puuhun ja kissaa noutamaan keppiä. Eli tasapäistäminen sinänsä on jo valtava resurssihukka, joka uudelleenkohdentamalla toisi parempia tuloksia.
Heh, itse sain joskus ekalla/tokalla luokalla opettajalta jonkun vaikeamman matikankirjan "kotitehtäväksi" kun olin liian hyvä. Eiköhän tuollaista tapahdu kokoajan monissa eri muodoissa...
Mitä tuohon muuten tulee, niin mielestäni ei ole hyvä idea, ainakaan lahjakkaita
naisia rohkaista urapyrkyreiksi turhaan. Emmehän halua, että älykkyys jatkaa laskua populaatiossa kun älykkäimpiä painostetaan uralle lasten teon sijaan.
http://vaestotiede.wordpress.com/2014/12/23/alykkyys-lahti-laskuun/
Quote from: nollatoleranssi on 01.01.2015, 17:47:44
Tuo sama aihe nousee aina väliajoin esiin. Samasta syystä on perusteltu erityisten yksityiskoulujen ja oppilaitosten toimintaa. Samoin on vaadittu isompia tasoluokkia kouluihin.
Minusta juuri se tosiasia, että suomalaiset oppilaat pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä vertailussa on osoitus siitä, että Suomen mallin ns. tasa-arvoinen koulu on erittäin toimiva. Meillä on oikeasti hyviä peruskoulun tuloksia vaikka suomalaiset oppilaat eivät pingota kiinalaisten ja singaporelaisten (jotka myös ovat menestyneet PISAssa) tapaan aamusta iltaan.
Suomen systeemi näyttäisi siis olevan erittäin tehokas jos huomioi se suhteellisen pienen työmäärän ja ajan mitä oppilaat koulutukseen sijoittavat.
Samalla Suomi on tuottanut paljon innovaatioita ja huipputeknologiaa pohjautuen suomalaiseen koulutukseen eli lahjakkuus on päässyt esiin vaikka koulutus on suunnilleen saanlaista kaikille.
QuoteMonet saattavat kannattaa ehdotusta täysin vilpittömästi, mutta väistämättä on tullut mieleen, että joillekin kyse olisi pelkästään siitä kuinka rahalla saataisiin nostettua omia oppilaita muiden edelle.
Se, ja sitten ehkä jonkinlainen muutos muutoksen takia. Suomenkin koulujärjestelmään ehdotetaan ja ollaan toteutettu muutoksia useasti. Tulokset ovat olennaisesti samat silti.
Suurin uhka Suomen koululle on, että haksahdetaan uuskokoomukselaiseen ulkoistusrumbaan. Ruotsissa koulut on yksityistetty ja koko järjestelmä on nykyään yksi suuri katastrofi konkursseineen päivineen.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.01.2015, 18:04:41
Mitä tuohon muuten tulee, niin mielestäni ei ole hyvä idea, ainakaan lahjakkaita naisia rohkaista urapyrkyreiksi turhaan. Emmehän halua, että älykkyys jatkaa laskua populaatiossa kun älykkäimpiä painostetaan uralle lasten teon sijaan.
http://vaestotiede.wordpress.com/2014/12/23/alykkyys-lahti-laskuun/
Älykkäille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet käydä tekemässä lapsia välillä, ja tuoda sitten älynsä takaisin työelämään. Lasten teon jättäminen väliin voi olla myös sellainen ura-asioista riippumaton henkilökohtainen valinta, johon on vaikea vaikuttaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 12:08:32
Koulussa tulisi opettaa ennenkaikkea elämästä selviämistä, elämäntaitoja.
... kunkin aikakauden tarpeita vastaamaan ja ajan välineitä ja käytäntöjä hyödyntäen.
Minusta uskonto -- kristinusko -- oli tietyssä yhteiskunnan kehityksen vaiheessa, joka meillä elettiin 1800-luvulla, tärkein ja toimivin "oppiaine". Se kertoi sadunomaisesti opettavaisia tarinoita menneestä, jotka saivat lasten mielikuvituksen kukoistamaan ja aivot kiinnittämään tarinoiden sisältämän tapahtumaketjun muistilohkoihin mahdollistaen näin myöhemmin ajattelun kehityksen. Vaikka uskonto ei nykyisessä moku-kirkkojen muodossa enää olekaan minkään arvoinen, on siitä saadut opetukset ja ikuiset totuudet yhä sisäistämisen arvoisia. Uuden Uskonpuhdistuksen kautta voisimme sovittaa sen sopimaan myös meidän aikaamme. En silti pidä sitä parhaana tienä.
Koulun tehtävä on
koulia lapsista aikuisia. Mielestäni monet hompanssit astuivat tässä kohdin harhaan. He olettivat koulun olevan paikka, jossa aikuisista -- joskin lyhyistä ja pienituloisista -- koulitaan parempia aikuisia. Se ei ole niin. Lapsi on todella tyhmä. Toisaalta lapsi on todella viisas. Mutta lapsi ei ole aikuinen. Lapsi ei tiedä, mitä ei voi tehdä, eikä siksi osaa olla tekemättä mahdottomia asioita, jotka uhkaavat kyseenalaistaa koko hallituksen uskottavuuden ja ylivallan olemassaolon oikeutuksen. Kouliminen ei ole uuden lisäämistä. Kouliminen on harventamista eli vaihtoehtojen vähentämistä. Koulun pitäisi opettaa, ettei kaikkien kukkien voi antaa kukkia. Koulun pitäisi poistaa kiinnostus epäoleellisesta. Koulun pitäisi rajoittaa ihmistaimen elämää tehdäkseen tästä kukoistavan yksilön. Pois mokutus -- tilalle yksi kulttuuri, yksi kansa ja yksi johtava aate. Pois sosialismi ja puolueet -- tilalle yksi kansa, yksi valtakunta ja yksi johtaja. Pois kaunokirjoitus -- tilalle someilu. Helmitaululaskenta on minusta kaikkein surkein kouluaine, ja silti se saa täälläkin eniten ylistystä. Pois, pois ja pois. Väärät mielipiteet on kiellettävä. Opettajan on oltava yksinvaltias. Lapset on pistettävä marssimaan rivissä laulaen marssilauluja päät ajeltuna. Koulu on preussilainen keksintö. Koulu tekee lapsista sosialisteja.
Joten oikeastaan en pidä koko koulua laitoksena enää aikaan sopivana. Olen jo aiemmin ilmaissut sen viittamalla John Taylor Gatton (https://www.youtube.com/watch?v=G3nVwrSk1p4&list=PL8v6e5jkrm1FvaQv7GuZe41o4fPfreV0O) ajatuksiin. Myös Steinerin ajatukset opetuksesta ovat kiehtovia. Valitettavasti käytäntö taitaa olla hieman heikompaa. Emme voi rakentaa koulua emmekä yhteiskuntaa ihmisrodulle, joka on meitä viisaampi, keskittymiskykyisempi ja luovempi. Meidän on rakennettava koulu -- tai sanoisin mieluisammin elämän opiskelu -- meidän omia rajallisia kykyjämme vastaamaan. Meidän on ymmärrettävä opetuksen olevan hengentieteen kehitystä sen nykyisestä tilasta sen tulevaan tilaan, eikä tyhjästä johonkin ihanne tilaan. Nykyinen koulu ei sovi tähän kuvioon mitenkään. Koulun Uudistamisen kautta voisimme sovittaa sen sopimaan myös meidän aikaamme. En silti pidä sitä parhaana tienä.
Quote from: Totti on 01.01.2015, 18:14:31
Minusta juuri se tosiasia, että suomalaiset oppilaat pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä vertailussa on osoitus siitä, että Suomen mallin ns. tasa-arvoinen koulu on erittäin toimiva. Meillä on oikeasti hyviä peruskoulun tuloksia vaikka suomalaiset oppilaat eivät pingota kiinalaisten ja singaporelaisten (jotka myös ovat menestyneet PISAssa) tapaan aamusta iltaan.
Katselinpa tuossa huvikseni PISA-tuloksia jossa viimeisimmässä mitattiin lähinnä matemaattisia taitoja joka onkin oikeastaan kaikista kiinnostavinta dataa.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf?lang=fi
Kyllähän Kiina, Singapore, Taiwan ja Etelä-Korea ovat ihan omaa luokkaansa. Näiden kärkimaiden jälkeen tulee melkoisen iso porras ja siinä seuraavalla portaalla ovat Japani, Lichtenstein ja Sveitsi. Taas tule porras ja seuraavana Alankomaat, Viro ja Suomi.
Mitä tuosta voi päätellä? Ensivilkaisulla ainakin sen että tehty työmäärä tuottaa tulosta. Nämä maat jossa opiskellaan 13 tuntia päivässä ovat kyllä ihan ylivoimaisen suvereeneja tuon tutkimuksen mukaan. Toisaalta voidaan sanoa, että vaikka Suomen systeemi onkin hyvä niin ei voi väittää etteikö siinäkin olisi parantamisen varaa.
Kaikista huolestuttavinta on, että kun sama tutkimus tehtiin nyt vuonna 2012 ja viimeksi vuonna 2003 niin Suomen tulokset matemaattisissa taidoissa on suorastaan romahtanut kymmenen viime vuoden aikana. Eli Suomessa olisi ylipäätään parantamisen varaa, mutta suunta on täysin toinen. Tulokset kokoajan heikkenee.
Quote from: jka on 01.01.2015, 18:57:10
Quote from: Totti on 01.01.2015, 18:14:31
Minusta juuri se tosiasia, että suomalaiset oppilaat pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä vertailussa on osoitus siitä, että Suomen mallin ns. tasa-arvoinen koulu on erittäin toimiva. Meillä on oikeasti hyviä peruskoulun tuloksia vaikka suomalaiset oppilaat eivät pingota kiinalaisten ja singaporelaisten (jotka myös ovat menestyneet PISAssa) tapaan aamusta iltaan.
Katselinpa tuossa huvikseni PISA-tuloksia jossa viimeisimmässä mitattiin lähinnä matemaattisia taitoja joka onkin oikeastaan kaikista kiinnostavinta dataa.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf?lang=fi
Kyllähän Kiina, Singapore, Taiwan ja Etelä-Korea ovat ihan omaa luokkaansa. Näiden kärkimaiden jälkeen tulee melkoisen iso porras ja siinä seuraavalla portaalla ovat Japani, Lichtenstein ja Sveitsi. Taas tule porras ja seuraavana Alankomaat, Viro ja Suomi.
Olen tietoinen näistä eroista. Aasian maiden osalta puhuttiin jo viimeisten PISA-tulosten jälkeen, että esim. Kiina ja Singapore panostivat PISA tulosten nostamiseen valikoimalla oppilaat ja valmentamalla heitä. Eli he harrastivat eräänlaista bluffausta saadakseen hyvät luvut.
Suomea taas laski mamujen tahallinen yliedustus tuloksissa, josta myös uutisoitiin tulosten julkaisun jälkeen.
PISA-tulokset eivät siis ole kaikilta osin enää edustavia kun jotkut pelaavat systeemiä ylöspäin (ja jotkut alaspäin). Siitä huolimatta Suomen tulokset voidaan toistaiseksi pitää hyvinä.
QuoteMitä tuosta voi päätellä?
Ensivilkaisulla ainakin sen että tehty työmäärä tuottaa tulosta. Nämä maat jossa opiskellaan 13 tuntia päivässä ovat kyllä ihan ylivoimaisen suvereeneja tuon tutkimuksen mukaan. Toisaalta voidaan sanoa, että vaikka Suomen systeemi onkin hyvä niin ei voi väittää etteikö siinäkin olisi parantamisen varaa.
Mitä tahansa koulutuloksia voi parantaa panostamalla niihin paljon. Minusta ei kuitenkaan ole mitään mieltä uhrata koko lapsuus pelkkään opiskelemiseen ja silloin Suomen tulokset suhteessa panostukseen ovat erinomaiset. Suomalaisilla oppilailla on paljon vapaa-aikaa vaikka on koulumenestystä.
On jo pitkään ollut tiedossa, että japanilaiset oppilaat tekevät erittäin pitkiä päiviä. Silti japanin innovaatiomäärä suhteessa kansan kokoon ei ole juuri sen kummempi kun suomalaistenkaan.
Tämä kertoo sen, että pelkällä koulumenestyksellä ei pystytä taikomaan esiin lahjakkuuksia ja innovaatioita.
Kiinassa ja Singaporessa on meneillään hyvin voimakas tiger-mom / helicopter-parent buumi missä vanhemmat panostavat valtavasti lastensa osaamiseen. Koulun jälkeen alkaa kotiopiskelu ja erilaiset kurssit monen tunnin edestä. Vapaa-aikaa ei juurikaan ole ja lapset ovat stressaantuneita jatkuvista suorituspaineista.
Toki kansakunnan keskimääräistä osaamista voi kohentaa tällaisella toiminnalla, mutta (koulu)politiikan ensisijainen tavoite pitäisi olla kansan onnellisuuden maksimoiminen, ei kilpaileminen numeroilla.
QuoteKaikista huolestuttavinta on, että kun sama tutkimus tehtiin nyt vuonna 2012 ja viimeksi vuonna 2003 niin Suomen tulokset matemaattisissa taidoissa on suorastaan romahtanut kymmenen viime vuoden aikana. Eli Suomessa olisi ylipäätään parantamisen varaa, mutta suunta on täysin toinen. Tulokset kokoajan heikkenee.
Syy lienee juuri maahanmuuton vaikutuksen kasvaminen tuloksissa. Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että matematiikkaan ehkä pitäisi panostaa lisää. Lopetettakoon vaikka se pakkoruotsi ja lisätään matikan opetusta.
Quote from: Totti on 01.01.2015, 19:13:53
Mitä tahansa koulutuloksia voi parantaa panostamalla niihin paljon. Minusta ei kuitenkaan ole mitään mieltä uhrata koko lapsuus pelkkään opiskelemiseen ja silloin Suomen tulokset suhteessa panostukseen ovat erinomaiset. Suomalaisilla oppilailla on paljon vapaa-aikaa vaikka on koulumenestystä.
Mitä olen omia lapsia seurannut niin aika hengailemalla koulua käydään. Arvosanat on toki hyviä ja lapset osaavat. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin minusta olisi kiristämisen varaa ihan joka osa-alueella. Vapaa-aikaa on harrastuksista huolimatta niin paljon että aina ei tiedä mitä tekisi.
Minä (taas kerran) en halua opettaa lapsille mielipiteitä koska ne ovat MINUN omiani. Lapset oppikoon ITSE omansa.
Haluan opettaa lapset liikkumaan. Käyttämään fyysistä ruumistaan ja sen ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Näkemään maailman fyysisenä kokonaisuutena. En ehkä tee lapsista rikkaita taloudellisesti mutta rikkaita ihmisenä. Niin terveitä kuin voivat olla.
Jos jotain on hienointa kokoomusjohtoisessa Helsingissä, niin Helsinkiläisen mokuhelvettikoulun itsenäisyyspäivätanssiaset jossa lauma lapsia tanssii. Opettelee etikettiä ja ihmisenä olemista. Toisissa perheissä tämä on liian vaikeaa ja siksi tytöt kirjaimellisesti pakotetaan tanssimaan tyttöjen kanssa. Pojat voivat tanssia kenen kanssa hyvänsä tai sitten heidänkin oikeutensa olla ihmisiä rutistetaan nuppuunsa. Toiset perheet ovat tämän rajan yli ja näkee heti kenestä voi tulla ja tullee menestyjä. Toisten jäädessä ruikuttamaan oman kulttuuriperintönsä ja eettisten vaatimustensa mukaan. Mokuhelvetti on rakennettu hyvin nuoreen, sellaiseen joka ei ole valmis hyväksymään suomalaisena olemisen vaatimuksia ja luopumista oikeuksistaan.
Siinä olen samaan mieltä että koulussa on liikaa hengailua ja liian vähän oppimista. Erityisesti matemaattisten alojen kohdalla.
Mielestäni koulun kuuluu olla paikka, jossa lapsille opetetaan miten asioita, kuten lukemista, laskemista ja kriittistä ajattelua, tehdään. Lisäksi opettajat ammattikasvattajina pitäisi antaa neuvoa ja ohjetta vanhemmille kasvatuksessa. Vanhempien pitää kantaa vastuunsa kasvattajina ja kurin pitäjinä, heillä on toisaalta oikeus välittää seuraavalle sukupolvelle maailmankatsomuksensa. Lapsen, kehitysvaiheensa rajoissa, on opetettava kantamaan vastuu itsestään ja toimistaan.
Lapsen pitäisi periä ensimmäisen maailmankatsomuksensa ensisijaisesti vanhemmilta tai huoltajalta. Koulun pitää kuitenkin antaa opettaa kriittistä ajattelua, jolloin lapsella on henkiset työkalut halutessaan muokata maailmankuvaansa.
Quote from: Totti on 01.01.2015, 17:39:52
Herää siis kysymys, onko tällaiselle tilapäisille älynpyrähdyksille mielekästä alkaa tekemään sen laajempia erityisjärjestelyjä? Minusta ei ole.
OT, mutta:
Se ei ole tilapäistä. Kyllä ne 1. luokan fiksut tyypit ovat edelleenkin fiksumpia kuin ne vähemmän fiksut. Etkö huomannut mitään vastaavaa?
Erityisjärjestelyksi riittää aika hyvin se, että annetaan suorittaa koulu omaan tahtiin jossain muualla kuin luokkaopetuksessa. 1/100000 -tyyppiset tapaukset voi antaa yliopistojen hoitoon. Kaupungeissa lisäksi pitää sallia yksityiset toimijat, ne osaavat tehdä niitä erityisjärjestelyitä ja keräävät maksavat asiakkaat ynnä lahjakkuudet.
Quote from: Totti on 01.01.2015, 17:39:52
Huippulahjakkuuksien nostamisesta on ollut aika paljon keskustelua mutta totuus lienee se, että se ei kannata sen koomin taloudellisesti kun henkisestikään.
On selvä, että "eliittiluokkien" luominen aina maksaa jotain tehtiin se missä muodossa tahansa: erityisopetuksena, erikoisopettajilla jne.
Suomessa on ollut n. 20 vuotta olemassa matemaattisesti erityislahjakkaille suunnattu sisäoppilaitosmainen lukio: Päivölän matematiikkalinja (http://aani.nokia.fi/2011/06/08/matematiikkalinjalta-yliopistovalmiudet-valkolakki-ja-tyokokemusta-nokialta/).
Quote
Nokia tekee Toijalassa läheistä yhteistyötä Päivölän matematiikkalinjan kanssa. Koulussa voi suorittaa kahdessa vuodessa matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja ja samalla tehdä lukiotutkinnon Valkeakosken Tietotien lukiosta. Arvokkaan lisän opintoihin on tuonut jo vuodesta 1997 lähtien Nokian Toijalan yksikössä tehtävä työharjoittelu. Valmistuessaan näillä oppilailla on jo parin vuoden työkokemus ohjelmistoalalta.
Tuo vaikuttaa varsin hyvältä mahdollisuudelta lahjakkaille ja hyvän opiskelumotivaation omaaville nuorille: opinnot etenevät paitsi nopeammin (lukio 2 vuodessa), myös oppisisältö on syvällisempää (opiskellaan yliopistotason matematiikkaa) ja saadaan työkokemusta.
Juttu antaa samalla esimerkin siitä, miksei rahoitus välttämättä ole ongelma: yritysmaailmasta löytyy kiinnostusta lahjakkaiden opiskelijoiden rekrytointiin.
Quote
Lahjakkaiden oppilaiden nostoa perustellaan sillä, että jos he joutuvat olemaan "heikkojen" seurassa he eivät pääse kehittymään. Tämä väite tuskin pitää paikkansa. Koulun ulkopuolella on runsaasti vapaa-aikaa, jonka puitteissa lahjakas oppilas voi kehittää itsensä. Viimeistään koulun päätyttyä päivisin, jarrumiehet siis häviävät ja jokainen on vapaa panostaa mihin tahasna asiaan haluaa JOS vanhemmat tukevat.
Herää siis kysymys, onko tällaiselle tilapäisille älynpyrähdyksille mielekästä alkaa tekemään sen laajempia erityisjärjestelyjä? Minusta ei ole.
Näkisin lahjakkaille suunnatun erityiskoulutuksen yhdeksi suurimmaksi motiiviksi mahdollisuuden koota lahjakkaita yhteen. Moni lahjakas jättää lahjansa käyttämättä juuri siitä syystä, että harva ihminen jaksaa olla yksinäinen soturi. Tämä ei koske pelkästään matemaattista lahjakkuutta vaan yhtä hyvin vaikkapa musiikkia tms. Kaverisuhteet, keskustelut yms. ovat varsin tärkeitä ihmisen kehitystä ja elämän suuntaa ohjaavia tekijöitä. Esimerkiksi amerikan huippuyliopistojen suurin valtti ei suinkaan liene ylivertainen opetus vaan ylivertainen opiskelijamateriaali.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.01.2015, 13:21:25
Itse haluaisin nähdä enemmän USA tyylistä koulujen yksityistämistä siten että olisi enemmän valinnanvaraa, olisi esim. enemmän konservatiivisiä kouluja vaikka lestoille ja sitten liberaaleille omat koulut jne..
Siis kouluja, joissa opetetaan uskontoa biologian tunneilla? Minusta politiikka ja koulut sopivat varsin huonosti yhteen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2015, 13:46:39
QuoteKyllä nyky-yhteiskunnassa tarvitsee vähän enemmänkin kuin vain alkeet matematiikasta.
Riippuu täysin alasta. On paljon aloja, joilla alkeismatematiikka riittää aivan hyvin. En ymmärrä, miksi 'turhaa' pitää opettaa, se on niin yhteiskunnan kuin oppilaankin resurssien hukkaamista. Opetettakoon niille, joilla on A) taipumusta B) aikomus kouluttautua alalle, jossa edistyneempää matematiikkaa tarvitaan.
Nuo alat ovat vähenemässä kovaa vauhtia. Toiseksi ei ihmisiä kovin varhaisessa vaiheessa voi jakaa niihin, jotka menevät rupuammatteihin. Suomessahan tämä jo nyt tehdään aika varhaqisessa vaiheessa kansainvälisesti. USA:ssa kaikki käyvät 12 vuotta koulua. Tuolla jaolla helposti tuotettaisiin kympin tyttöjä lukiot täyteen ja siitä julkiselle sektorille. Pojat jäisivät helposti sivuun ja sitten työttömiksi.
Quote
QuoteVieraita kieliä kyllä on syytä olla kaksi.
Jos minä saisin päättää, kieliä saisi ottaa vaikka yhdeksän kappaletta, mutta pakollinen olisi vain yksi. Toki kielistä voi olla etua, mutta kaikilla ei ole edellytyksiä oikein oppia sitä yhtäkään. Väkisin pänttääminen heikoin tuloksin ei ole kenenkään etu. Eivätkä kaikki tarvitse kahta vierasta kieltä, jotkut eivät ainuttakaan.
Kielitaito on nykymaailmassa tärkeää, eikä se englanti pelkästään riitä.
Quote from: huhha on 02.01.2015, 01:30:20
Se ei ole tilapäistä. Kyllä ne 1. luokan fiksut tyypit ovat edelleenkin fiksumpia kuin ne vähemmän fiksut. Etkö huomannut mitään vastaavaa?
Fiksut kyllä, mutta hankala ne on sieltä poimia. Nimittäin 1.1 xxxx syntynyt voi vaikuttaa fiksummalta kun 31.12 xxxx syntynyt varsinkin tuossa varhaisimmassa iässä. Alakoulussa vielä esimerkiksi matematiikassa vanhemmat voivat prepata muksun kympin tasolle jos vaan asian tosissaan ottaa. Erot sitten tasaantuu pitkällä tähtäimellä.
Sama se on kun musiikissakin. Jos lapsi pistetään kunnolla treenaamaan pianoa pari tuntia päivässä niin kyllä se siinä ihan kohtalaiseksi oppii vaikkei kovin lahjakas olisikaan. Mutta lahjakas voi paahtaa ohi vaikka aloittaisi paljon myöhemmin.
Quote from: Mursu on 02.01.2015, 14:42:17
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.01.2015, 13:21:25
Itse haluaisin nähdä enemmän USA tyylistä koulujen yksityistämistä siten että olisi enemmän valinnanvaraa, olisi esim. enemmän konservatiivisiä kouluja vaikka lestoille ja sitten liberaaleille omat koulut jne..
Siis kouluja, joissa opetetaan uskontoa biologian tunneilla? Minusta politiikka ja koulut sopivat varsin huonosti yhteen.
Ei sillä ole juurikaan merkitystä, olennaista on se, että heistä tulee lainkuuliaisia veronmaksajia Suomen yhteiskunnalle. Jos nyt vaikka lestadiolaiset haluaisi opettaa omissa yksityisissä kouluissa älykästä suunnittelua tai jotain vastaavaa, niin en ne siinä mitään ongelmaa.
Toki kannatan myös sitä, että sinun lapsesi saa sellaista opetusta kun sinä parhaaksi näet.
Jokaisella jotakin, siihen perustuu USA:n koulutusjärjetelmä paikoin.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 02.01.2015, 15:09:09
Quote from: Mursu on 02.01.2015, 14:42:17
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.01.2015, 13:21:25
Itse haluaisin nähdä enemmän USA tyylistä koulujen yksityistämistä siten että olisi enemmän valinnanvaraa, olisi esim. enemmän konservatiivisiä kouluja vaikka lestoille ja sitten liberaaleille omat koulut jne..
Siis kouluja, joissa opetetaan uskontoa biologian tunneilla? Minusta politiikka ja koulut sopivat varsin huonosti yhteen.
Ei sillä ole juurikaan merkitystä, olennaista on se, että heistä tulee lainkuuliaisia veronmaksajia Suomen yhteiskunnalle. Jos nyt vaikka lestadiolaiset haluaisi opettaa omissa yksityisissä kouluissa älykästä suunnittelua tai jotain vastaavaa, niin en ne siinä mitään ongelmaa.
Näkisin kuitenkin yhteiskunnan yhdeksi velvollisuudeksi suojella lapsia uskonnolliselta aivopesulta. Suomeen ei esim. kaivata yhtä ainutta konservatiivista islamistista koulua, jossa opetetaan pojille mm. sellaista maailmankatsomusta, että tytöt ovat alempiarvoisia olentoja.
Quote from: Sivustakatsoja on 02.01.2015, 15:33:13
Quote from: kriittinen_ajattelija on 02.01.2015, 15:09:09
Quote from: Mursu on 02.01.2015, 14:42:17
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.01.2015, 13:21:25
Itse haluaisin nähdä enemmän USA tyylistä koulujen yksityistämistä siten että olisi enemmän valinnanvaraa, olisi esim. enemmän konservatiivisiä kouluja vaikka lestoille ja sitten liberaaleille omat koulut jne..
Siis kouluja, joissa opetetaan uskontoa biologian tunneilla? Minusta politiikka ja koulut sopivat varsin huonosti yhteen.
Ei sillä ole juurikaan merkitystä, olennaista on se, että heistä tulee lainkuuliaisia veronmaksajia Suomen yhteiskunnalle. Jos nyt vaikka lestadiolaiset haluaisi opettaa omissa yksityisissä kouluissa älykästä suunnittelua tai jotain vastaavaa, niin en ne siinä mitään ongelmaa.
Näkisin kuitenkin yhteiskunnan yhdeksi velvollisuudeksi suojella lapsia uskonnolliselta aivopesulta. Suomeen ei esim. kaivata yhtä ainutta konservatiivista islamistista koulua, jossa opetetaan pojille mm. sellaista maailmankatsomusta, että tytöt ovat alempiarvoisia olentoja.
Itse en näe siinä ongelmaa. Toki jos tulee ilmi, että siellä romantisoidaan jotain terroristeja ym. muuta vastaavaa niin silloin ne pitää sulkea. Muslimithan ei ole mikään alkuperäislaji Suomessa noin muutenkaan, joten heidän asiat ei paljon kiinnosta minua tässä yhteydessä.
USA:kin on monia kristillisiä tai juutalaisia kouluja missä opetaan hyvin perinteisiä sukupuolirooleja, enkä näe siinä mitään ongelmaa, päinvastoin.
Jos totta puhutaan niin enemmän huolissani olisin liberaalista aivopesusta kuin uskonnollisesta...
Minä laitan lapseni kouluun oppimaan siellä kaiken sen (hyvän ja hyödyllisen), mitä en itse osaa niin hyvin opettaa.
Meillä kyllä pestään pyykkiä, siivotaan, käydään kaupassa, opetellaan leipomista ja ruuanlaittoa ynnä senkin tuhat muuta pikkuaskaretta. Perusjutut elämässä pärjäämiseen hyvillä käytöstavoilla höystettynä iskostan lapsiini jo kotona. Koulu saa niitä täydentää, mutta mielestäni nämä ehdottomasti kuuluvat lähivanhemman kasvatustehtäviin -perusasiat. Myös kannustan lapsia henkisiin harrastuksiin, lukemiseen, taiteeseen, musiikkiin. Siis ekstraa. Keskustellaan uskonnosta, politiikasta ja siitä, miksi ihmiset uskovat eri asioihin. Toivon, että lapseni jakaisivat tulevaisuudessakin arvoni ja jopa uskomukseni, sillä pidän niitä hyvinä. (Jos pitäisi huonona, eläisin itse sitten jollakin toisella tavalla, jota pidän parempana...) Silti opetan, että heillä on valta päättää itse omista tekemisistään, ajatuksistaan ja arvoistaan. Äidin tai isän oppi ei ole ainoa oikea.
Koulu voisi huolehtia erityisesti niistä inessiivi elatiivi illatiivi jutuista ja derivoinnin opetuksesta.
Vaatimustasoa tulisi nostaa rankasti. Erityisesti luonnontieteissä ja äidinkielessä. Tuleivaisuudessa matematiikan ja luonnontieteiden merkitys korostuu entisestään ja on kaksi puolta: ne, jotka osaa ja ne, jotka hyödyntää muiden kehittämiä asioita ymmärtämättä tuon taivaallista.
Nyt jo 90% ihmisistä on täysin ulkona kaikesta eikä ymmärrä juuri mitään, minkä varassa yhteiskunta toimii, puhumattakaan että osaisi kehittää tai edes ylläpitää mitän. Kyyti on kylmää ja tulevaisuudessa vielä kylmempää.
Quote from: yks vaan on 04.01.2015, 13:40:33
Vaatimustasoa tulisi nostaa rankasti. Erityisesti luonnontieteissä ja äidinkielessä. Tuleivaisuudessa matematiikan ja luonnontieteiden merkitys korostuu entisestään ja on kaksi puolta: ne, jotka osaa ja ne, jotka hyödyntää muiden kehittämiä asioita ymmärtämättä tuon taivaallista.
Olen kanssasi samaa mieltä perusongelmasta: Suomi (ja ehkä laajemminkin länsi) uhkaa jäädä (ja on jo osin jäänyt) Aasian nousevien maiden jalkoihin uuden teknologian kehityksessä. Otetaan malliesimerkiksi vaikkapa joku Nokia. Monille voi olla yllätys, että Nokia kuului maailman kaikkien yritysten joukossa kärkiporukkaan tuotekehityspanostusten suhteen (http://www.strategyand.pwc.com/Top-20-RD-Spenders) suunnilleen 10 vuoden ajan ennen ajautumistaan puolittain Microsoftin syömäksi. Mitäs kaikkea Nokian tekniikkaa (siis nimenomaan tässä viime vuosina kehitettyä; aataminaikaisia kännykkäinnovaatioita ei enää lasketa) nykyään myydäänkään runsaasti maailmalla? Aika hiljaista on, jos verrataan vaikkapa Samsungiin, joka on pitkälti kehityksen kärjen tuntumassa esim. LCD-näyttö- tai muistipiiri-teknologian saralla ja näyttää myyvän kännyköiden, tietokoneiden yms. lisäksi myös jääkaappeja, mikroaaltouuneja, pesukoneita, robotti-imureita yms. Teknologiselta osaamistasoltaan (ja laajuudeltaan) Samsung on konsernina valovuosia Nokiaa edellä, vaikka tutkimukseen panostettujen resurssien valossa Nokialla olisi pitänyt olla mahdollisuus nousta samanlaiseksi teknologian jättiläiseksi.
Tämä Nokia vs Samsung on mielestäni aika osuva vertauskuva laajemminkin siitä, miten kehitys länsi vs Aasia näyttäisi menevän. Lännen toiminta painottuu alati enemmän jo olemassaolevan omaisuuden hallintaan ja valmiin tekniikan päälle rakentuviin sovelluksiin. Nuorisolla ei ole erityisen suurta kunnianhimoa haastavien opintojen tai innovoinnin pariin, kun edeltävien sukupolvien luoma elintaso mahdollistaa helpon elämän pelien, elokuvien yms. parissa. Samaan aikaan Aasiassa on miljoonittain pitkiä päiviä nenä kirjassa viettäviä nuoria, jotka taistelevat kynsin hampain omasta aurinkopaikastaan osana siellä vahvasti kasvavaa keskiluokkaa ja eliittiä.
Tällainen vaatimustason nosto vain ei onnistu niin kauan, kuin Suomessa on vallallaan vanhanaikainen vasemmistolainen tasapäistävä suhtautuminen opiskeluun. Vaatimustason nosto kuin tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomeen muodostuisi muutama eliittitason oppilaitos, joiden budjetti ja opiskelijamateriaali olisivat eri luokkaa kuin tavalliselle massalle tarkoitetuissa oppilaitoksissa. Aalto-yliopisto taitaa olla askel tähän suuntaan, mutta se on vielä varsin lapsenkengissään.