Mikä tulisi olla koulun tehtävä?

[Lalli IsoTalo]

Mitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?

[Jaska Pankkaaja]

Ei pitäisi. Virkaloisten ja valtapoliitikkojen moraaliarvot ovat kovin erilaisia kuin minun ja älläähin kiitos näköjään vanhempien kakaroideni. Virassa loisiva paskamöykky on meidän perheemme moraaliarvojen mukaisesti aina ja ainoastaan vihollinen jolle tulee valehdella aina eikä myöskään millään muotoa poissulkea brutaalia ja äkillistä väkivaltaakaan. Voi siskot ja veikot; nämä arvot tosiaan kantavat!

[Mehud]

Koulussa pitäisi aineiden lisäksi opettaa rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, ahkeruutta ja isänmaallisuutta. Koulussa ei pidä opettaa näiden arvojen vastustajien hyväksymistä. Koulussa ei pidä missään muodossa opettaa monikulttuurisuuden hyväksymistä, vaan sen vastustamista. Koulun tarkoitus on kehittää nuorista kelpo kansalaisia, eikä "ruokkia" heitä perusteettoman vastuun taakalla maailman hädänalaisista.

Koulu on ponnahduslauta menestyksekkääseen aikuisuuteen, eikä hyppypaikka monikultturisuuden rotkoon.

[Eino P. Keravalta]

Kouluissa ei tulisi opettaa tunnustuksellista uskontoa ollenkaan, se on selkeästi vanhempien tehtävä.

Uskontoa voidaan yleissivistävästi käsitellä elämänkatsomustunneilla. Moraaliarvoja ei varsinaisesti tule tuputtaa, mutta niitä tulee käsitellä ja yhdessä keskustella niistä ja niiden seurauksista myös esimerkkejä maailmalta antaen. Koulun ei esimerkiksi tule lähtökohtaisesti kannattaa monikultturismia, mutta siitäkin tulee keskustella tosiasioiden valossa.

Tietysti koulussa pitää opettaa lukemista ja laskemisesta perusteet. Ala-asteen matematiikka riittää useimmille koko elämäksi. Kiinnostuneet ja lahjakkaat voivat ottaa lisäkursseja matematiikasta ja sama päteköön kieliin: ei ole mitään järkeä opettaa kaikille kolmea vierasta kieltä, yksi riittäköön. Maahanmuuttajille ei ole mitään järkeä opettaa heidän omaa kieltään, sekin on vanhempien tehtävä.

Koulussa tulisi opettaa ennenkaikkea elämästä selviämistä, elämäntaitoja. Arjen taitoja pitäisi opettaa, yhteiskunnan toimintaa, vaatteiden ja pienkoneiden korjausta, ruuanlaittoa, siivousta ja pyykinpesua myös.

Tärkeässä osassa olisivat myös psykologiset elämäntaidot. Opetettaisiin parisuhteen dynamiikkaa, itsetuntemusta ja psykologiaa ylipäänsä. Ylä-asteen viimeisillä hetkillä opetettaisiin myös seksuaalisuutta, miehen ja naisen seksuaalisuuden erilaisuutta. Käytäisiin läpi itsetyydytystä ja esileikkejä, kumppanin tyydyttämistä. Näin nuoret eivät saisi mallejaan yksinomaan kovasta ja sydämettömästä nettipornosta - muuten nuoret luulevat, että nainen hedelmöittyy siten, että hänen silmäänsä ruiskutetaan siemennestettä.

Opetettaisiin kommunikaatiotaitoja ja egon toimintaa sekä sitä, miten olla samaistumatta egoon. Se on erittäin tärkeää - jopa yhteiskunnallisesti. Myös luonnonsuojelua ja ekosysteemin toimintaa pitää opettaa. Terveet elämäntavat kuuluvat tietysti opetusohjelmaan. Samoin oppilaille on kerrottava rehellisesti eri ihmisrotujen keskimääräisistä taipumuksista objektiivisesti ketään loukkaamatta.

Koulussa tulisi opettaa myös ennenkaikkea tiedon hankintaa ja uskallusta kyseenalaistaa asioita. Filosofiaa tulisi olla joka luokalla lasten taso huomioiden. Meditaation on kuuluttava opetusohjelmaan, sillä se tutkimusten mukaan kohentaa niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä ja lisää onnellisuutta. Liikunta voisi olla pehmeää mutta hyödyllistä, kuten joogaa ja chi gungia.

Kouluissa pitäisi myös pystyä tunnistamaan huippulahjakkuudet. Näille tarjottaisiin kursseja heitä kiinnostavista aiheista. Vaikka suppea perusopetus kuuluisi kaikille, kaikkien ei tule opiskella samaa läpi koulun, koska olemme erilaisia. Toistuvasti häiriköintiin syyllistyvät sijoitetaan omiin erityiskouluihin, joissa heihin kohdistetaan lempeää, mutta lujaa kuria. Uskonnollisia erityisvaatimuksia kouluissa ei kuulu huomioida, sillä uskonto on yksityinen eikä julkinen asia.

Tässä muutama ajatus näin aluksi. 

[siviilitarkkailija]

Mitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?

Monikulttuurihelvetillisen helsinkiläiskoulun toimintaa seuranneena, olen sitä mieltä että mm Helsingissä lapsilla ei ole yhtä suurta hätää kuin vanhemmillaan. Oikeasti mamukoulut pitäisi käynnistää siten että mm paskastanioista ja afrikasta tuleet vanhemmat kävisivät peruskoulujen alaluokat iltaisin. Valitettavasti tähän ei ole taloudellisia eikä yhteiskunnallisia mahdollisuuksia. Eräiden lasten kohdalla on mielipuolinen tilanne kun ovat fiksumpia ja osaavampia kuin vanhempansa ja aivan liian moni lapsi tekee itse vanhempiensa psta isot opetusvalintapäätökset. Kun mistään mitään tietämättömät reppanat eivät tiedä eivätkä ymmärrä mistään mitään.

Koulu ilman moraaliarvoja on mahdoton yhtälö. Sitä kautta päästää mm ruotsalaiseen tai saksalaiseen sekopäälähiökulttuuriin jossa väkivalta ja sen käyttö kadulla opettaa ihmisille puuttuvan moraalin merkityksen. Valitettavasti vihervasemmistolainen roskaväki nauttii elämästä tasolla jossa todellisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä kuin huumeiden ja lääkkeiden sumentamalla toiveajattelulla. Tämä johtaa lopulta yhteiskunnallisiin tuhoutumisiin aivan kuten on aiheuttanut vuosisatojen ajan kaupunkien ns roskaväestön kohdalla heidän elämänedellytystensä tuhoutumisena.

Koulun tehtävä on opettaa, vaatia ja kertoa mitä tuleman pitää. Samoin itsekurin ja turvallisuuden lähtökohta ovat koulun tehtäviä. Terveen minäkuvan luominen joka auttaa sekä kestämään yhteiskunnan muutokset että luomaan uskon itseensä että maailmaa voi ja kannattaa muuttaa paremmaksi. Ja että jokainen muutos ja parannus lähtee nuoresta lapsesta itsestään.

Tästä syystä pidän tulevaisuudenuskon luomista ja takomista tärkeimpänä kouluun liittyvänä tehtävänä. Pois paha rasismisyyttely ja olosuhteisiin vetoaminen. Tervetuloa uskaliaat nuoret yrittäjähenkiset maailman korjaajat. Vihervasemmistolainen roskaväki on jättänyt teille paljon tekemätöntä työtä ja typerää rahan palvontaa. Raha tulee lopulta vain työtätekevän luokse. Viihdyttäjä ja viihtyjä ajavat lopulta rahan pois luotaan.

PS Jos lapsi tykkää viihteestä ja viihdyttämisestä niin paljon, että aikoo tehdä sitä työkseen, pitäisi peruskoulujen ala-asteella olla erityinen oppitunti jossa opiskellaan AC DC yhtyeen yhden kappaleen, Its a long way to the top (If you wanna rock an roll) todellista sisältöä ja merkitystä.

[Malla]

Kouluissa pitäisi myös pystyä tunnistamaan huippulahjakkuudet. Näille tarjottaisiin kursseja heitä kiinnostavista aiheista.

Mainio uudenvuodenpuhe, mutta tästä kohdasta olen eri mieltä, ihan käytännön syistä:
- monen alan erikoisasiantuntijat (aka opettajat) eivät välttämättä tunnista huippulahjakkuuksia, saati osaa opettaa heitä yksilöllisesti. Tunnistaminen ja erityiskoulutuksen järjestäminen on vanhempien tehtävä. Esimerkkkinä vaikkapa erittäin lahjakas nuori sellisti, jolle kukaan pk:n opettaja ei osaa opettaa sellonsoittoa. Pelkät "kiinnostavien aiheiden koulukurssit" eivät riitä huippulahjakkaille, kiinnostuneille ehkä.
- kaikkien lahjakkaiden lahjakkuus ei ole tunnistettavissa alaluokilla
- resurssit?

[Eino P. Keravalta]

Olet Malla, varmaankin aivan oikeassa lahjakkuuden tunnistamisen suhteen kuten myös siinäkin, ettei tavallinen opettaja aina pysty lahjakasta edes opettamaan.

Silti kuitenkin toivon, että kouluissa edes pyrittäisiin tunnistamaan lahjakkuutta. Sellaiset yksilöt sitten voitaisiin ohjata vaikkapa erityiskouluihin, joissa olisi alan asiantuntijoita. Tietysti on myös vanhempien asia järjestää lahjakkaalle lapselleen erityisopetusta, mutta aina sekään ei ole mahdollista, koska eivät kaikki vanhemmatkaan tunnista lahjakkuutta ja toisekseen heillä ei ehkä ole taloudellisia mahdollisuuksia tukea tällä tavoin lastaan. Tässä yhteiskunta voisi tulla avuksi, sillä on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että meillä esimerkiksi matemaattiset, kielelliset, tekniset ja taiteelliset lahjakkuudet saisivat erityisopetusta.

Kysymys resursseista on tietysti aiheellinen. Uskon kuitenkin, että meillä jo nyt on resurssit - ne ovat vain väärin kohdennetut esimerkiksi kevytmieliseen ja vahingolliseen maailmanparantamiseen ja ihmisten kaikkinaiseen tasapäistämiseen. Lisäksi uskon, että jos kouluista tulisi ulos tasapainoisempia ihmisiä, joilla on itsetuntemusta ja elämäntaitoja, yhteiskunta säästäisi suuret summat rahaa kun väkivaltaa, rikoksia, psyykkisiä ongelmia ja päihteidenkäyttöä olisi merkittävästi vähemmän.

Edit: lisätty yksi puuttuva kirjain

[Isäntä ja loinen]

It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä. Painopiste käytännönläheisessä mikrotaloudessa eli yksilöissä, kotitalouksissa sekä yrityksissä. Lisäksi oppilaiden kanssa voisi käydä läpi makrotalouden suuria linjoja sekä esimerkiksi erilaisten poliittisten ryhmittymien ja yhteiskunnallisten etujärjestöjen taloudellisia tavoitteita. 

[Eino P. Keravalta]

It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä.

Unohdin talouden merkityksen.

Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.

Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.

[Malla]

Silti kuitenkin toivon, että kouluissa edes pyrittäisiin tunnistamaan lahjakkuutta.

Jyrkästi samaa mieltä. Joissakin kouluissa onneksi vielä pyritään ja osataankin, mutta se on valitettavasti tuurista kiinni.

[latrom]

It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä.

Unohdin talouden merkityksen.

Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.

Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.

Ensin on raha ja sitten vasta työ.

[PaulR]

Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.

Kuuntelin eilen entisen investointipankkiirin mielipiteitä. Häneltä oli high schoolin opettaja kysynyt minkä yhden kirjan antaisi oppilaiden luettavaksi ennen koulun loppua.

V: G. Edward Griffin: The Creature from Jekyll Island - Second look at the Federal Reserve

[kriittinen_ajattelija]

Itse haluaisin nähdä enemmän USA tyylistä koulujen yksityistämistä siten että olisi enemmän valinnanvaraa, olisi esim. enemmän konservatiivisiä kouluja vaikka lestoille ja sitten liberaaleille omat koulut jne..

Lisäksi haluaisin helpottaa kotikoulutukseen liittyvää järjestelmää helpommaksi, kuten esim. Amerikassa. (En ole tosin perehtynyt niin Suomen kotikoulujärjestelmään, joten en tiedä onko siinä mitä parannettavaa.)

En usko mihinkään "valtio" päättää kaikesta systeemiin, onhan se nähty miten kirkon yhteys valtioon on turmellut sen. On parempi yksityistää kaikki valtion monopolit vaan, etenkin kun Suomi on erittäin liberaali maa.

[Mursu]

Kouluissa ei tulisi opettaa tunnustuksellista uskontoa ollenkaan, se on selkeästi vanhempien tehtävä.

Tietysti koulussa pitää opettaa lukemista ja laskemisesta perusteet. Ala-asteen matematiikka riittää useimmille koko elämäksi. Kiinnostuneet ja lahjakkaat voivat ottaa lisäkursseja matematiikasta ja sama päteköön kieliin: ei ole mitään järkeä opettaa kaikille kolmea vierasta kieltä, yksi riittäköön. Maahanmuuttajille ei ole mitään järkeä opettaa heidän omaa kieltään, sekin on vanhempien tehtävä.

Kyllä nyky-yhteiskunnassa tarvitsee vähän enemmänkin kuin vain alkeet matematiikasta. Tunnut suunnittelevan 1920-luvun koulua. Vireraita kieliä kyllä on syytä olla kaksi. Tuossa viimeisessä olet toki oikeassa.

[Eino P. Keravalta]

Kyllä nyky-yhteiskunnassa tarvitsee vähän enemmänkin kuin vain alkeet matematiikasta.

Riippuu täysin alasta. On paljon aloja, joilla alkeismatematiikka riittää aivan hyvin. En ymmärrä, miksi 'turhaa' pitää opettaa, se on niin yhteiskunnan kuin oppilaankin resurssien hukkaamista. Opetettakoon niille, joilla on A) taipumusta B) aikomus kouluttautua alalle, jossa edistyneempää matematiikkaa tarvitaan.

Vieraita kieliä kyllä on syytä olla kaksi.

Jos minä saisin päättää, kieliä saisi ottaa vaikka yhdeksän kappaletta, mutta pakollinen olisi vain yksi. Toki kielistä voi olla etua, mutta kaikilla ei ole edellytyksiä oikein oppia sitä yhtäkään. Väkisin pänttääminen heikoin tuloksin ei ole kenenkään etu. Eivätkä kaikki tarvitse kahta vierasta kieltä, jotkut eivät ainuttakaan.

Sen sijaan, että oppilaita yritetään pakottaa nollatuloksin oppimaan jotakin, mihin heillä ei ole taipumuksia tai motivaatiota, saman resurssin voisi käyttää jonkin muun asian opiskeluun. Joku saattaa esimerkiksi olla huono kielissä, mutta taitava ja motivoitunut tekniikan suhteen. Annettakoon hänen opiskella teknisiä taitoja kielipakkopullan sijaan.

Yksilölliset erot tulee huomioida. Tasapäistäminen tuhlaa resursseja ja saa monet inhoamaan koulua. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että oppilaan kyvyt ja taipumukset näkyvät hänen opintosuunnitelmassaan.

[Finka]

Luku- ja laskutaito, informaatioaikakauden työkalut.

Ymmärrän, että kaikkia ei ole ihastuneita matematiikkaan, mutta ihmettelen miten voidaan järkiperustein keskustella maahanmuutosta ja väestonkehityksestä ilman ymmärrystä prosenttilaskusta, etenkin korkoa korolle -ilmiöstä ja vahvaa tilastojen lukutaitoa. Rikostilastoista puhuminen ilman todennäköisyyslaskennan menetelmiä on pelkää käsien heiluttamista. Muut yläluokilla käsiteltävät matematiikan osa-alueet kuten algebra ja geometria eivät suoraan anna työkaluja yhteiskunnalliseen keskusteluun, johon tällä foorumilla paino kohdistuu, mutta kuuluvat länsimaisen kultuurin keskiöön ja ovat tieteellis-teknisen elämäntavan kivijalkoja.

[Eino P. Keravalta]

Prosenttilasku kyllä kuuluu ala-asteen matematiikkaan.

Minäkin yhtenä monista olen selvinnyt koko elämäni ala-asteen matematiikalla. Olen jopa sitä käyttäen pystynyt laskemaan somaleiden määrän Suomessa vuonna 2100. 

[Kulttuurirealisti]

Kuuntelin eilen entisen investointipankkiirin mielipiteitä. Häneltä oli high schoolin opettaja kysynyt minkä yhden kirjan antaisi oppilaiden luettavaksi ennen koulun loppua.

V: G. Edward Griffin: The Creature from Jekyll Island - Second look at the Federal Reserve

Tuo on varmaan viimeinen kirja, mikä high schoolin oppimateriaaleihin päästettäisiin...

I fear that foreign bankers with their craftiness and tortuous tricks will entirely control the exuberant riches of America and use it to systematically corrupt civilization."

- Otto von Bismark

[Eino P. Keravalta]

Paul T. Hellyer: The Money Mafia - A World in Crisis

Exposing perceived fault lines in our banking and financial systems and explaining how unemployment could be cut in half in two years and worldwide prosperity restored, this book argues the existence of exotic energy sources to replace fossil fuels and consequently recommends an immediate end to fracking and offshore drilling for oil. It further urges an immediate worldwide mobilization to replace the energy source in every car, truck, tractor, ship, airplane, and house on Earth in seven years in a desperate effort to save the planet from further overheating. The book blasts government secrecy, and more than 65 years of supposed lies and disinformation, and demands full disclosure of what they know about visitors from other realms and their technology and the extent of their collaboration, including any treaties that may have been signed by them. With more than 65 years of participation in and observation of political and economic systems—beginning with the Great Depression, extending through World War II, the postwar era of hope for a better life, the Cold War, the subjugation of democracy by oligarchy, and the subtle but continuous militarization of America—Paul T. Hellyer analyzes what he believes has gone wrong with the world and its economy and suggests radical measures to introduce a universal culture of peace and cooperation.

[kummastelija]

It's the economy, stupid! Rahasta ja taloudesta pitäisi ryhtyä puhumaan viimeistään yläasteelle siirryttäessä.

Unohdin talouden merkityksen.

Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.

Mutta tulisi opettaa myös, miten rahaa luodaan, keskuspankkien toimintaa ja sen sellaista.

No mitenkäs tuota opetat kun kotona vanhemmat on saanut ja tulee saamaan kaiken haluamansa vastikkeetta? Kotona saatu esimerkki on keskeinen. Ei siinä dhimmin naisopettajan piipitykset paljoa auta kun mohammad kulkee isäinsä jälkiä kelaan, jos vaikka tarttis uusinta pelikonetta.

Maahantuloputki kiinni. Taikaseinä kiinni. Opettele kieli, mee töihin ja pidä perheestäsi huoli itse. Oma vikas jos tulee kylmä ja nälkä. Näin on ameriikassa maahanmuuttoa hoidettu jo 150 vuotta, ja kummasti siellä on saatu pystyyn maailman johtava talous ja yhteiskunta. Sanokaa mulle joku maa missä on maahanmuutosta parempi track record kuin ameriikassa? Ruotsikin yhteiskuntana romahtaa maahanmuuton alle kun se tarjoaa yhteiskuntansa etuja joka äijälle kuin viiden pennin prostituoitu.

[Eino P. Keravalta]

Kummastelija on oikeassa.

Kehitysmaaperäinen maahanmuutto tulee suitsia, sillä se vaikuttaa tässä puheenaolevaan koululaitokseenkin negatiivisesti kuluttamalla resursseja ja luomalla luokkahuoneista perseilykeskuksia. Tähän päälle tietysti vielä muut yhteiskunnalliset ja sosiaaliset haitat.

[Lahti-Saloranta]

Mitä koulun pitäisi opettaa lapsille, ja mitä vanhempien pitäisi opettaa lapsille? Mihin vedetään rajaviiva? Pitäisikö koulun opettaa moraaliarvoja?

Minusta ensimmäinen asia mikä koulussa pitäisi opettaa on koulussa oleminen sisältäen toisten huomioonottamisen ja opettaa lapsille sosiaalisia taitoja. Lapset pitäisi saada tajuamaan että koulu, myös tylsiltä tuntuvat aineet ovat heidän parhaakseen.

[siviilitarkkailija]

Kersoille tosiaan pitää opettaa, että raha ei tule taikaseinästä, vaan työnteolla ja innovaatioilla, sillä, että meillä on jotain myytävää maailmalle.

Jälkimmäinen luultavasti ylittää aika monen lapsen (ja aikuisen) käsityskyvyn.

Mitä haluamme? Teen rohkean oletuksen ja kuvittelen että haluamme (kaikki paitsi eräät puolueet) lapsille hyvää. Hyvän elämän. Raha on yksi suhteellinen ja hyvän elämän elementti. Mutta sekin on vain yksi elementti joka suurissa määrissä voi johtaa yllättävään pahaan. Hirvittäviin seurauksiin kun ihmisen sijaan raha alkaakin määräämään ja arvottamaan ihmisiä. Rahaa on oltava tietty määrä ja silloin kun kaikki on jossain järjellisessä mitassa, rahalla ja työllä on suhde. Koska jos ja kun rahaa on järjettömät määrät, tällöin ihmisten tappaminen rahan takia muuttuu kielletystä sallituksi ja suorastaan loogiseksi ratkaisuksi. Vähän niinkuin suola elimistössä. Sitä on oltava tietty määrä mutta liika aiheuttaa ongelmia. Mistä pääsen aasinsiltaa pitkin takaisin työhön. Sitäkin on oltava tietty määrä kuten fyysistä ponnistelua että lapsi voi hyvin koska olemme kuitenkin fyysisisiä olentoja. Suhteellisuudentajua on syytä opiskella ja sellainenkin ilmiö että ihminen voi ostaa vaikka kaikki
maailman ihmiset, ja silti olla suunnattoman surullinen ja yksinäinen koska elämälle välttämätöntä rakkautta ei sittenkään voi ostaa rahalla. Eikä ihmistä, vieraan maan hädänalaista, pidä käsitellä kuin varastossa olevaa laatikkoa, jota siirrellään pelkästä siirtelyn tuottamasta hyvästä mielestä pisteestä A pisteesee B. Vaikka kuinka tekisi mieli. Nämä kun oppii ja vähän vastuuta kanssaihmisistä, ei varmasti tule mokusektorin kaveriksi mutta voi yrittää elää ihmisiksi ja tehdä maailmasta paremman paikan.

Opettele kieli, mee töihin ja pidä perheestäsi huoli itse. Oma vikas jos tulee kylmä ja nälkä. Näin on ameriikassa maahanmuuttoa hoidettu jo 150 vuotta, ja kummasti siellä on saatu pystyyn maailman johtava talous ja yhteiskunta.

Amerikassa on tapettu aika paljon ihmisiä, asutaan aika kovissa oloissa ja jos tekee rikoksia, joutuu oikeasti kovaan vankilaan tai kuolemanselliin. Valtio on hyväksynyt monikulttuurisuuden ja kohtaa väkivallan kaikkia kulttuureja puhuttelevalla vastaavalla tai paljon suuremmalla määrällä valtiollista väkivaltaa. Äärimmäisenä ajattelussa on jokaisen kansalaisen oikeus puolustautua tappavaa väkivaltaa vastaan vastaavalla määrällä tappavaa väkivaltaa. Inkkareilta tämä kiellettiin ja heille kävikin tosi huonosti.

[Brandis]

Koulussa tulisi opettaa ennenkaikkea elämästä selviämistä, elämäntaitoja

Uskontoa voidaan yleissivistävästi käsitellä elämänkatsomustunneilla. Moraaliarvoja ei varsinaisesti tule tuputtaa

Mitä haluamme? Teen rohkean oletuksen ja kuvittelen että haluamme (kaikki paitsi eräät puolueet) lapsille hyvää. Hyvän elämän.

Kyllä.

Mutta mikä on sitä absoluuttisen hyvää ja minkä kaltainen hyvä johtaa hyvään elämään? Ei tietenkään suoraviivaisesti, mutta antaen parhaat mahdolliset mahdollisuudet siihen.

Mille pohjaamme omantuntomme? Moraaliset ongelmat ovat usein niin monitahoisia ja monimutkaisia, ettei niitä voi edes käsitellä yksin omantunnon avulla. Miten pyrimme pohjustamaan yhteisen, kansallisen omantuntomme ja moraaliset käsityksemme, jos eettinen opetus painottuisi vain relativistiselle elämänkatsomusopille? Relativistinen kanta näkee kuitenkin moraalin subjektiivisena ja muuttuvana.

[stefani]

Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.

Tämä ei kai ollut ihan mitä ketjun aloituksessa haettiin takaa, mutta liittyy aiheeseen silti. Onko se, mitä kouluissa tapahtuu, varmasti yhteiskunnan kontrollissa?

[jka]

Tanssi- ja lauluorkesteri Yö:n sävellyksessä "Ihmisen poika" on kertosäe

Voi kunpa matkas onneksi koituis.
Vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa.
Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan.
Kunpa oppisit ajattelemaan.

Siinäpä se on sanottu. Jos ihminen oppii ajattelemaan kaikista asioista itse niin mitään muuta ei oikeastaan tarvita. Kaikki muu hoituu itsestään.

[guest11919]

Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.

Harmi, että on tuollaisia opettajia, mutta kehitys onneksi ei kuitenkaan ole kulkemassa ehdottamaasi suuntaan - päinvastoin. Tuleva OPS nimenomaan painottaa muuta kuin koearviointia ja muuta osaamista kuin rasti ruutuun -osaamista. Ehdottamasi malli kun johtaisi monivalintakokeisiin tai muuten hyvin simppeleihin kokeisiin, jotka eivät edistäisi syvällistä oppimista.

Kokeita ei ole välttämätöntä edes pitää peruskoulussa. Arviointi joka tapauksessa perustuu paljolti muuhun kuin kokeeseen.

[nollatoleranssi]

Itse tunsin yläasteella biologian opettajan, jonka tavoitteena ei ollut se, että oppilaat olisivat oppineet biologiaa, vaan lähinnä vain pelon ilmapiirin ylläpitäminen luokkahuoneessa. Eräs mekanismi, jolla moista voitaisiin kitkeä, olisi se, että kokeet laatisi ja tarkistaisi joku muu kuin itse opettaja.

Tämä ei kai ollut ihan mitä ketjun aloituksessa haettiin takaa, mutta liittyy aiheeseen silti. Onko se, mitä kouluissa tapahtuu, varmasti yhteiskunnan kontrollissa?

Nykykouluissa "pelon ilmapiiri" luodaan oppilaiden kautta. Se on merkittävästi yleisempää kuin opettajien käyttämä väärä auktoriteettivalta, joka on korkeintaan marginaali-ilmiö.

[nollatoleranssi]

Koulun opetusta pitää käsitellä kuten muissakin maissa. Tietyt yhtenäiset oppiaineet esiintyvät kaikkialla. Sen lisäksi voidaan lisätä valinnaisten määrää, joissa voisi käyttää erilaisia yleissivistäviä, ammattiaineita ja kieliä lisänä.

[Eino P. Keravalta]

Löyhästi aiheeseen liittyen:

Kun minä olin kouluikäinen, silloin oppilaat pelkäsivät opettajia. Nykyisin opettajat pelkäävät oppilaita. Kumpikaan tilanne ei ole terve. Opettajalla toki täytyy olla auktoriteetti, mutta häntä ei tule pelätä. Samoin nykyisin opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä työtään pelkäämättä oppilaita. Siksi koulussa tuleekin olla vartija, joka opettajan kutsusta tulee poistamaan ja tarvittaessa taltuttamaan vaarallisen oppilaan.

( Joskus 70/80-luvun taitteessa ei ollut mitenkään harvinaista, että opettaja pahoinpiteli oppilasta. Muistan eräänkin opettajan heittäneen oppilaan seinään ja nostaneen toisen naulakkoon vaatteistaan roikkumaan. Näistä tempuista ei opettajalle tullut mitään seuraamuksia, koska tuollainen meno kuului ajan henkeen. Tuskinpa siihen aikaan vanhemmat edes olisivat kehdanneet nostaa meteliä, jos heidän lapsensa oli ollut kuriton ja saanut kovankin rangaistuksen. )