Tähän ketjuun kerätään tietoa mihin kaikkiin lakeihin ja säännöksiin sanaa "monikulttuuri" on ujutettu, jotta nuo sanat voitaisiin poistaa siinä vaiheessa, kun eduskunta saa järkensä takaisin.
Aloitan tällä:
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.10.2014, 08:45:13
Quote from: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072
Nuorisolaki
1 luku, Yleiset säännökset, 1 § Tavoite
Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
Nuorisoasetuksen lisäksi on näissä:
Ra101a_0_1_z29 VvMAsetus Monikulttuurisuus -juhlarahasta
1 §.
Vuonna 2013 lyödään "Monikulttuurisuus" -aiheinen 20 euron juhlaraha.
Op501 Laki vapaasta sivistystyöstä
1 §. Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet.
Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
Vi106 Laki Yleisradio Oy:stä
7 §. Julkinen palvelu.
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
...
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille
..
Va313_0_4_a OKMAsetus opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksestä
Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto
15 §. Toimiala.
Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
...
7) yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen
...
Si126_0_0_b TPAasetus Suomen Punaisesta Rististä
3 §. Toimintamuodot.
...
7) harjoittaa monikulttuurisuustyötä ja kansainvälisyyskasvatusta;
...
Quote from: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380Laki Yleisradio Oy:stä, 3 luku, Yhtiön tehtävät
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
Quote from: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632
Laki vapaasta sivistystyöstä, 1 luku, Yleiset säännökset 1 § (29.12.2009/1765)
Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
EDIT: Simo täydensikin vastaustaan. Näissä on kuitenkin linkit lakiteksteihin, joten säilytän viestin.
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.10.2014, 10:53:49
Tähän ketjuun kerätään tietoa mihin kaikkiin lakeihin ja säännöksiin sanaa "monikulttuuri" on ujutettu, jotta nuo sanat voitaisiin poistaa siinä vaiheessa, kun eduskunta saa järkensä takaisin.
Toki nämä maininnat pitää poistaa väärinkäyttöjen ehkäisemiseksi, mutta jo ennen niiden poistoa pitää tiedostaa, ettei monikulttuurisuus tarkoita
monikultturismia. Lakien käyttö monikultturismi-ideologian mukaisen väestönvaihdon tukemiseen tai sen vastustajien syrjintään on jo nykyisellään räikeästi lainsäädännön vastaista, niin lain kirjaimen kuin hengenkin mukaan.
Quote from: Simo Hovari on 28.10.2014, 10:58:46
Op501 Laki vapaasta sivistystyöstä
1 §. Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet.
Mikä tämä "Vapaa sivistystyö" oikein on? Mitä se koskee? Ketä? Missä? Milloin?
Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 11:44:49
Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan.
Millaiset sitten? Jos enemmistö tahtoo vaikkapa monokulttuuria puollustavan lain, niin miksei sellaista voisi tehdä?
Jos kaikki "monikulttuuri" -sanan sisältävät lait on jo listattu, muustakin voidaan keskustella. Muistelen, että opetussuunnitelmassa olisi mokutus mainittu, mutta en löytänyt sitä kohtaa.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 11:44:49
Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan.
Mitenkäs vaikkapa tekijäinoikeuslait taikka huumausainelait? Yhtä lailla "ideologisia lakeja".
Joskin, ero on siinä mielessä iso, että toisin kuin monikulttuurisuus niin termi huumausaine on tarkkaan määritelty ja hyvinkin selkeä. Minua ei ärsyttäisi ollenkaan niin paljoa, jos termi monikulttuurisuus olisi määritelty tai vaikka korvattu sanoilla "humanitäärisen maahanmuuton edistäminen". Sanoja, joita ei haluta/voida määrittää, ei tulisi käyttää ollenkaan saati sitten lakitekstissä, varsinkin kun lakia oletetaan noudatettavan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,96735.0.html on hyvä esimerkki oikeusmurhasta, kun lakiteksti on ulkoasultaan täyttä paskaa.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 11:46:12
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 11:44:49
Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan.
Millaiset sitten? Jos enemmistö tahtoo vaikkapa monokulttuuria puollustavan lain, niin miksei sellaista voisi tehdä?
Tunnustetaan sitten avoimesti, ettei enää kyse ole demokratiasta.
Quote from: Frolleri on 28.10.2014, 11:58:57
... Yhtä lailla "ideologisia lakeja".
Tuo termi
"monikulttuurisuus" on aivan samanlainen termi kuin pari vuosikymmentä takaperin oli
"neuvostovastainen"...
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:02:03
Tunnustetaan sitten avoimesti, ettei enää kyse ole demokratiasta.
Siis jos kansa demokraattisesti tahtoo tehdä ideologisen lain, niin demokratia lakkaa olemasta demokratia? Mikä se sitten on?
Quote from: Ink Visitor on 28.10.2014, 12:04:14Tuo termi "monikulttuurisuus" on aivan samanlainen termi kuin pari vuosikymmentä takaperin oli "neuvostovastainen"...
Kyllä ymmärrän, että termi on paska. Huomautin vain, että jos tuo termi olisi määritelty, niin silloin termissä ei olisi mitään "ideologista lakia", sillä yhtälailla kaikki muutkin lait ovat "ideologisia lakeja" jolloin koko sana muuttuu epäsanaksi, ei määrittele sanaan laki mitään. Jos taas ämpee tarkoitti termillään "ideologisia" samaa kuin mistä minä paasaan, niin pahoittelen väärinymmärrystäni. :)
Quote from: Frolleri on 28.10.2014, 11:58:57
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 11:44:49
Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan.
Mitenkäs vaikkapa tekijäinoikeuslait taikka huumausainelait? Yhtä lailla "ideologisia lakeja".
Tekijänoikeuslailla puolustetaan, kuten jo nimestä voidaan päätellä, tekijän oikeuksia omaan työhönsä.
Tekijä voi halutessaan kaupata oikeutensa jollekin toiselle, mutta edelleen tämä laki suojaa itse teosta, pääasiassa sen kaupallisen annin osalta.
Eli kyse ei ole ideologiasta, vaan rahasta.
Huumausainelait voivat vaikuttaa hyvillä aikomuksilla kivetyltä tieltä helvettiin, mutta ei nekään tyhjästä ole tulleet jonkun ideologian kannustamana.
Taustalla on ensin ollut tilanne jossa niitä ei ole kielletty, ja jos ikäviä kokemuksia ei olisi kertynyt, niin niitä ei olisi kielletty koskaan.
Alkoholikin kiellettäisiin, jos se keksittäisiin vasta nyt, mutta se on kuulunut ihmisen kulttuuriin aina, tai ainakin niin pitkään kun on pystytty selvittämään.
Alkoholi on siitä kummallinen puhdistusaine, ettei sille kukaan ihminen ole allerginen.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 12:04:31
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:02:03
Tunnustetaan sitten avoimesti, ettei enää kyse ole demokratiasta.
Siis jos kansa demokraattisesti tahtoo tehdä ideologisen lain, niin demokratia lakkaa olemasta demokratia? Mikä se sitten on?
Esimerkiksi Iranin kaltainen valtio.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:20:21
Esimerkiksi Iranin kaltainen valtio.
'
Iran ei olelähtökohdiiltaankaan demokraattinen. Minä kysyin, että
JOS kansa
demokraattisesti tahtoo tehdä ideologisen lain, niin demokratia lakkaa olemasta demokratia? Mikä se sitten on? Vastaa siihen kysymykseen jonka esitin? Iraniin tuo ei käy koska siellä ei ole koskaan ollut demokratiaa jola päätää yhtäänmitään. Ei edes edustuksellista, saati sitten oikeaa demokratiaa.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:17:33Tekijänoikeuslailla puolustetaan, kuten jo nimestä voidaan päätellä, tekijän oikeuksia omaan työhönsä.
Tekijä voi halutessaan kaupata oikeutensa jollekin toiselle, mutta edelleen tämä laki suojaa itse teosta, pääasiassa sen kaupallisen annin osalta.
Eli kyse ei ole ideologiasta, vaan rahasta.
Huumausainelait voivat vaikuttaa hyvillä aikomuksilla kivetyltä tieltä helvettiin, mutta ei nekään tyhjästä ole tulleet jonkun ideologian kannustamana.
Taustalla on ensin ollut tilanne jossa niitä ei ole kielletty, ja jos ikäviä kokemuksia ei olisi kertynyt, niin niitä ei olisi kielletty koskaan.
Alkoholikin kiellettäisiin, jos se keksittäisiin vasta nyt, mutta se on kuulunut ihmisen kulttuuriin aina, tai ainakin niin pitkään kun on pystytty selvittämään.
Alkoholi on siitä kummallinen puhdistusaine, ettei sille kukaan ihminen ole allerginen.
Edelleenkin kyse on laeista, jotka vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti yksilöihin, kuten kaikki lait. Yhtälailla "monikulttuurisuuden" alla on edunsaajia, joten voidaan määritellä termin perustaksi raha. Yhtälailla jos monikulttuurisuudesta ei olisi mitään positiivista (siiis mitään, ei yksittäistapauksia, ei mitään) niin ei tuo laissa olisi. Keskustelu siitä, onko vaikkapa huumausainelaki toimiva, ei kuulu tähän ketjuun, siitä on oma ketjunsa.
Eli, termi ideologinen, jota käytit, ei tässä yhteydessä määritä mitään, ja siitä vedettävät johtopäätökset "Tunnustetaan sitten avoimesti, ettei enää kyse ole demokratiasta." ovat epävalideja.
Humaahanmuuttopolitiikka Suomessa on perseestä, mutta ei se itsessään Suomesta epädemokraattista tee. Kuten ei tee epäkohdat vaikkapa tekijäinoikeuslaissakaan.
Tämä ei liene suoraan opetussuunnitelmasta, mutta jossakin oli tämä "kerrotaan korostetusti vain positiivisista puolista ja vaietaan negatiivisista puolista" koskein opetussuunnitelmaa. Vai muistanko väärin?
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:17:33
Tekijänoikeuslailla puolustetaan, kuten jo nimestä voidaan päätellä, tekijän oikeuksia omaan työhönsä.
Missä mielessä oikeus abstraktiin työhönsä ei ole ideologia? Jos se ei ole ideologia, niin miten sitten määrittelet ideologisen lain?
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 12:33:07
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:17:33
Tekijänoikeuslailla puolustetaan, kuten jo nimestä voidaan päätellä, tekijän oikeuksia omaan työhönsä.
Missä mielessä oikeus abstraktiin työhönsä ei ole ideologia? Jos se ei ole ideologia, niin miten sitten määrittelet ideologisen lain?
Se on tehtyä työtä siinä missä mikä tahansa työ.
Vai onko mielestäsi oma oikeutesi palkkaan pelkästään ideologista ?
Käsittääkseni siinä on kyse vaihdannasta, työ vaihdetaan rahaan.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:38:34Vai onko mielestäsi oma oikeutesi palkkaan pelkästään ideologista ?
Millä tavoin humamupolitiikka on pelkästään ideologista? Edunsaajia siinäkin on. Määrittele nyt tuo sana ideologinen niin keskustelu pääsee eteenpäin.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:38:34
Se on tehtyä työtä siinä missä mikä tahansa työ.
Tottakai on.
Quote
Vai onko mielestäsi oma oikeutesi palkkaan pelkästään ideologista ?
On. Hyvin yleinen ideologia. Jotkut kommunistit eivät kannata sitä. Olen heidän ideologiastaan erimieltä ja kannatan oikeutta myydä omaan työtään palkkaa vastaan.
Voimme toki myös käyttää sinun määritelmääsi ideologiasta jos tahdot, mutta en vaan tiedä mikä se on.
Boldaan vielä kun et vastannut:
Miten sinä sitten määrittelet ideologisen lain? Tai epäideologisen lain?
Quote from: Frolleri on 28.10.2014, 12:26:28
Edelleenkin kyse on laeista, jotka vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti yksilöihin, kuten kaikki lait. Yhtälailla "monikulttuurisuuden" alla on edunsaajia, joten voidaan määritellä termin perustaksi raha. Yhtälailla jos monikulttuurisuudesta ei olisi mitään positiivista (siiis mitään, ei yksittäistapauksia, ei mitään) niin ei tuo laissa olisi.
Monikulttuurisuudessa yhteiskuntarakenteena ei ole mitään positiivista.
Ajatus on "myyty" väännetyillä käsitteillä edustuksellisen demokratian keinoin, eikä näin ollen kerro mitään hyvää edustuksellisuudesta.
Monikulttuurisuus on yhteiskuntamme rakenteissa kuin virus, joka pyrkii kopioimaan itse itseään, ja edustuksellisuuden takia yhteiskunnalta puuttuu vastustuskyky.
Monikulttuurisuuden epädemokraattisuudesta kertoo se, ettei siitä, tai sen osasista ole koskaan äänestetty.
Suora demokratia tarjoaisi puuttuvan vastustuskyvyn.
Monikulttuurisuus on ideologia jota ei missään ole toimivana, mutta vahingollisista esimerkeistä ei ole puutetta.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:00:31
Monikulttuurisuuden epädemokraattisuudesta kertoo se, ettei siitä, tai sen osasista ole koskaan äänestetty.
Suora demokratia tarjoaisi puuttuvan vastustuskyvyn.
Olen samaa meieltä, mutta miksi suora demokratia lakkaisi olemasta demokraattinen jos ihmiset tahtoisivat puollustaa monokultuuria? Miksei demokratiassa saisi säätää demokraattisesti ideologista lakia?
Quote from: Frolleri on 28.10.2014, 12:42:38
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 12:38:34Vai onko mielestäsi oma oikeutesi palkkaan pelkästään ideologista ?
Millä tavoin humamupolitiikka on pelkästään ideologista? Edunsaajia siinäkin on. Määrittele nyt tuo sana ideologinen niin keskustelu pääsee eteenpäin.
Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ideologia)
Quote"Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta."
Tuolla päästään jo hyvään alkuun.
Demokratia itsessään on ideologia, jonka mukaan yhteisesti tehdyt päätökset ovat paras menetelmä hoitaa yhteisiä asioita.
Jonkun määritelmän mukaan demokratia on huono järjestelmä, mutta parasta mitä ihminen on tähän mennessä keksinyt.
Humamupolitiikan ideologisuus paljastuu tarkkailijalle viimeistään siinä vaiheessa kun sen yhteyteen liitetyt mainoslauseet ja todellisuus kohtaavat.
Tätä kohtaamista on päästy seuraamaan €uroopastakin jo kymmenien vuosien ajan, ja meille "myyty" mainoslause kertoo
"me emme toista muiden tekemiä virheitä", mutta senkin kohdalla todellisuus kertoo jo aivan jotain muuta.
Eli kyse on toisaalta uskomusjärjestelmästä, ja toisaalta yhteiskunnallisesta tavoitteesta jota ei äänestämällä ole valittu, ja siten epädemokraattinen.
Humamupolitiikka on haitallista kaikille siihen käytännössä osallistumaan joutuville.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:09:43
Eli kyse on toisaalta uskomusjärjestelmästä, ja toisaalta yhteiskunnallisesta tavoitteesta jota ei äänestämällä ole valittu, ja siten epädemokraattinen.
Mutta
JOS se valittaisiin äänestämällä, niin eikö siitä silloin tulisi demokraattinen? Ihan kuin jos monokultuurisuuden puollustus valittaisiin äänestämällä, niin siitä tulisi demokraattinen?
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 13:06:04
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:00:31
Monikulttuurisuuden epädemokraattisuudesta kertoo se, ettei siitä, tai sen osasista ole koskaan äänestetty.
Suora demokratia tarjoaisi puuttuvan vastustuskyvyn.
Olen samaa meieltä, mutta miksi suora demokratia lakkaisi olemasta demokraattinen jos ihmiset tahtoisivat puollustaa monokultuuria? Miksei demokratiassa saisi säätää demokraattisesti ideologista lakia?
Kyllä demokratialla on oikeus puolustaa itseään demokraattisin keinoin.
Se, että demokraattisesti päätetään yhteiskunnan olevan monokulttuurinen ei ole demokratian vastaista, sillä yksilötason oikeuksiin sillä ei puututa.
Mikäli monikulttuurisuus valitaan yhteiskunnan rakenteelliseksi tavoitteeksi demokraattisin keinoin, ei siitäkään pitäisi olla mitään valittamista, mutta suoran demokratian vallitessa en kuitenkaan usko tälläisen massiivisen hulluuden menevän läpi.
Suomesta tuli eräs maailman hyvinvointivaltioista monokulttuurisin keinoin, ja jos joku asia ei ole rikki, niin ei pidä korjata sitä.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:22:08
Se, että demokraattisesti päätetään yhteiskunnan olevan monokulttuurinen ei ole demokratian vastaista, sillä yksilötason oikeuksiin sillä ei puututa.
Monokultuuri on sekin ideologia siinä missä monikultuurisuuskin? Sanoit että: "Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan." Oletko yhä sitä mieltä?
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:00:31Monikulttuurisuudessa yhteiskuntarakenteena ei ole mitään positiivista.
Ajatus on "myyty" väännetyillä käsitteillä edustuksellisen demokratian keinoin, eikä näin ollen kerro mitään hyvää edustuksellisuudesta.
Monikulttuurisuus on yhteiskuntamme rakenteissa kuin virus, joka pyrkii kopioimaan itse itseään, ja edustuksellisuuden takia yhteiskunnalta puuttuu vastustuskyky.
Monikulttuurisuuden epädemokraattisuudesta kertoo se, ettei siitä, tai sen osasista ole koskaan äänestetty.
Suora demokratia tarjoaisi puuttuvan vastustuskyvyn.
Monikulttuurisuus on ideologia jota ei missään ole toimivana, mutta vahingollisista esimerkeistä ei ole puutetta.
Siis en ole välttämättä eri mieltä edellä mainituista väitteistä. Ihmettelin vain väitettä "Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan." kun kerta itsekkin toteat, että demokratiakin on ideologia ja joka jo väitteenä itsessään määritelmiesi mukaan on ristiriitainen.
Mutta olkoon osaltani tässä, olen rautalankaa väätänyt jo ihan tarpeeksi.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 12:44:44
Miten sinä sitten määrittelet ideologisen lain? Tai epäideologisen lain?
Laki "uskonrauhan rikkomisesta" on nykyisellään eräs esimerkki ideologisesta laista, jossa vielä toteutetaan mielivallan mahdollisuuden takia kaksoistandardeja monikulttuurisuus-ideologian ajamiseksi.
Kantaväestöllä lain soveltamisessa ei ole mitään pyhiä asioita joita loukata.
Laki "kansanryhmää vastaan kiihottamisesta" on toinen hyvä esimerkki monikulttuurisuus-ideologiaa ajavasta laista, jossa siinäkin sovelletaan kaksoistandardeja kantaväestön haitaksi.
Raamatusta bongattu
"Älä varasta", on epäideologinen yksilönsuojaa turvaava laki, josta meillä on lakikirjoissa variaatioita.
Epäideologisen lain tunnusmerkkinä voidaan pitää kattavuutta samanlaisena kaikille yksilöille, joka ei kuitenkaan estä ideologista lain tulkintaa oikeudessa, joka on sitten aivan oma juttunsa.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 13:24:40
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:22:08
Se, että demokraattisesti päätetään yhteiskunnan olevan monokulttuurinen ei ole demokratian vastaista, sillä yksilötason oikeuksiin sillä ei puututa.
Monokultuuri on sekin ideologia siinä missä monikultuurisuuskin? Sanoit että: "Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan." Oletko yhä sitä mieltä?
Olet oikeassa, mutta palataanpa ajassa taaksepäin.
Ennen kuin Suomesta alettiin tehdä monikulttuurista, sen väitettiin olleen monokulttuurinen.
Kuitenkaan missään laissa ei ollut mitään mainintaa monokulttuurisuudesta, eli kyseessä on harhakuva jota meille on syötetty.
Eli vaihtoehtoja onkin kolme, joista kantaa ottamaton neutraali vaihtoehto on se oikea.
Quote from: Frolleri on 28.10.2014, 13:36:48
Siis en ole välttämättä eri mieltä edellä mainituista väitteistä. Ihmettelin vain väitettä "Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan." kun kerta itsekkin toteat, että demokratiakin on ideologia ja joka jo väitteenä itsessään määritelmiesi mukaan on ristiriitainen.
Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa.
Lain pitää olla ihmistä varten, eikä ihminen lakia varten.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:49:19Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa.
Lain pitää olla ihmistä varten, eikä ihminen lakia varten.
Kerta kiellon päälle:
"Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa." Wipidediaa:
Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta. Sanaa käytetään neutraalisti, eikä ideologiaa itsessään pidetä sen enempää kielteisenä kuin myönteisenäkään.Eli neutraalin ideologiakäsityksen mukaan
mitään ideologiaa ei pidetä myönteisenä/kielteisenä. Ei monikulttuurisuutta, kansallissosialismia, kommunismia, demokratiaa, anarkismia, libertarismia, oikeutta yksityiseen omistukseen jne jne jne. Neutraali ideologia -käsite ei ota kantaa ideologioiden arvolataukseen. Neutraali ideologia ei ota kantaa lakien neutraalisuuteen. Neutraalista ideologiasta ei seuraa, että sen mukaan tehdyt lait ovat demokratiaa, kun ei sen mukaan tehdä lakeja. Ei koko käsite ota lainmuodostukseen itsessään kantaa.
Neutraalista ideologiakäsitteestä ei edes seuraa "Lain pitää olla ihmistä varten, eikä ihminen lakia varten.".
Neutraali ideologia -termi vain kuvastaa kohdekäsitteensä poliittisuutta. "Hauki on kala" ei ole ideologiaa. "Oikeus omaisuuteen" tai "monikulttuurisuus" ovat.
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.10.2014, 11:48:57
Jos kaikki "monikulttuuri" -sanan sisältävät lait on jo listattu, muustakin voidaan keskustella. Muistelen, että opetussuunnitelmassa olisi mokutus mainittu, mutta en löytänyt sitä kohtaa.
Erillistä oppiainetta ei vielä sille ole. Se opetetaan vielä ns. läpäisyperiaatteella. Siis mokutus on jaettu useisiin aineisiin.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 13:37:12
Epäideologisen lain tunnusmerkkinä voidaan pitää kattavuutta samanlaisena kaikille yksilöille
Ok. Eli et kuitenkaan näköjään käytä itse antamaasi ideologian määritelmää:
"Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta."Käytetään sitten antaamaasi ideologian määritelmää, vaikka se okin hyvin epästandardi enkä ole ikinä törmännyt siihen missään muualla, mukaanlukien linkittämäsi wikipedia. Selvyyden vuoksi käytän "ideologia" sanan ympärillä lainausmerkkejä kun käytän äsken antamaasi määritelmää.Jos demokraattisesti tahdotaan päättää, että amerikasta saa tulla tänne työvoimaa ja somaliasta ei, niin miksi tälläinen laki ei olisi demokraattinen, jos kerran se tehtäisiin demokraattisena päätöksenä? Eikö kansa saa sinusta päätää demokraattisesti "ideologisen" lain säätämisestä? Miksi demokratia lakkaa olemasta demokratia, jos
kansa tahtoo "ideologisen" lain?
Sekotat tuon "epäideologisuuden" ja demokratian keskenään. Se että sinulla on ideologia (wikipedian määritelmän mukainen), että demokraattisten päätösten tulisi olla "epäideologisia" on toki validi näkökulma, mutta en tajua miksi tahdot muuttaa demokratiankin määritelmää sen takia?
Quote from: Frolleri on 28.10.2014, 14:07:13
"Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa." Wipidediaa: Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta. Sanaa käytetään neutraalisti, eikä ideologiaa itsessään pidetä sen enempää kielteisenä kuin myönteisenäkään.
Pitää vain muistaa, että "neutraali ideologia" ei ole samaa kuin "ideologisesti neutraali".
Ensimmäisessä on ideologiaa, toisessa sitä ei ole.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 15:07:58
Jos demokraattisesti tahdotaan päättää, että amerikasta saa tulla tänne työvoimaa ja somaliasta ei, niin miksi tälläinen laki ei olisi demokraattinen, jos kerran se tehtäisiin demokraattisena päätöksenä?
Tuo on hyvä esimerkki siitä miten demokratia voi toimia.
Se, että diskriminoidaan ulkopuolisia, ei vähennä automaattisesti sisäistä demokratiaa.
Ei demokratia ole mikään avoin järjestelmä jonne kuka tahansa voi pyytämättä kävellä.
QuoteEikö kansa saa sinusta päätää demokraattisesti "ideologisen" lain säätämisestä? Miksi demokratia lakkaa olemasta demokratia, jos kansa tahtoo "ideologisen" lain?
On erittäin vaikea uskoa, että avoimessa demokratiassa syntyisi niin suurta joukkohulluutta, että demokratian itsensä kannalta kyseenalaiset lait voisivat mennä läpi.
Avoin demokratia itsessään edistää jatkuvuutta, eli on konservatiivinen, ja hetkelliset muotivirtaukset torpataan.
Ihmiset eivät ole niin tyhmiä kuin meille edustuksellisesti koitetaan vakuuttaa.
Toivottavasti selvensi...
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 15:32:54
On erittäin vaikea uskoa, että avoimessa demokratiassa syntyisi niin suurta joukkohulluutta, että demokratian itsensä kannalta kyseenalaiset lait voisivat mennä läpi.
Se on minusta epäoleellista demokratian näkökulmasta onko sitä vaikea uskoa. Mutta siis aina on mielipiteitä jotka kannattavat "ideologisuutta" ja mielipiteitä jotka kannattvat "epäideologisuutta". Ja edelleenkin määritelmäsi demokratiasta ei sisällä sitä että lakien pitäisi olla "ideologisia". Se on "Liberaalia demokratiaa" eikä demokratiaa. Liberaali demokratia on eri ideologia (wikipedian määritelmän mukaan), kuin demokratia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liberaali_demokratia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Liberaali_demokratia)
Liberaalidemokratia on demokratia, joka pysyy noiden määritelmien mukaan liberaalina äänestäjien tahdosta. Jos äänestäjät alkavat kannattaa "ideologisia" lakeja, niin se muuttuu demokratiaksi.
Demokratian ydin on demokratiassa, eikä siinä ovatko lait "ideologisia".
"Monikulttuuri" on jotain aivan liian kallista ja hienoa meille pohjoisen junteille. Eihän meillä ole varaa tuottaa kunnolla palveluja edes omalle väestölle, kahdella kielellä. Saati sitten 52 kielellä ja kaikki hyysättävien kulttuuriset sekä uskonnolliset erikoisvaateet (ja niitähän on) huomioonottaen. "Monikulttuuri" ei saa aikaan muuta kuin ongelmia ja se tuhoaa siinä samalla arvokkaat alkuperäiskulttuurit.
Ne kansanedustajat, jotka tuon koko kirosanan "monikulttuuri" ovat lakiteksteihin upottaneet pitäisi karkottaa maasta. Saisikohan noita nimiä ongittua jostain esiin?
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 15:46:28
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 15:32:54
On erittäin vaikea uskoa, että avoimessa demokratiassa syntyisi niin suurta joukkohulluutta, että demokratian itsensä kannalta kyseenalaiset lait voisivat mennä läpi.
Se on minusta epäoleellista demokratian näkökulmasta onko sitä vaikea uskoa.
Demokratian kannalta kyllä, mutta todennäköisyyksiä arvioitaessa ei.
QuoteMutta siis aina on mielipiteitä jotka kannattavat "ideologisuutta" ja mielipiteitä jotka kannattavat "epäideologisuutta".
Epäilemättä, mutta avoimessa demokratiassa hetkelliset virtaukset ja muoti-oikut eivät saa riittävää kannatusta.
Edustuksellisen demokratian oloissa pieni piiri voi tehdä periaatteessa mitä vain, pahemmin kyselemättä.
QuoteJa edelleenkin määritelmäsi demokratiasta ei sisällä sitä että lakien pitäisi olla "ideologisia".
Lakien nimenomaan pitää olla ideologioiden ulkopuolella.
Lain tarkoitus on ylläpitää yhteiskuntaa, ei ohjailla sitä jonkun ideologian suuntaan ja mukaan.
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 16:04:04
Lakien nimenomaan pitää olla ideologioiden ulkopuolella.
Tuo on yksi ideologia (wikipedian määritelmän mukaan), että lakien pitää olla "ideologioiden" (sinun määritelmäsi mukaan) ulkopuolla. Jos joku äänestäjä on erimieltä, niin hänellä on siihen demokratiassa täysi oikeus. Jos heitä on enemmistö, niin sitten se on edelleen demokraattinen päätös että he eivät tahdo kannattaa tuota ideologiaasi (wikipedian määritelmän mukaan).
Holokaustiopetus ei olekaan yhtään hullumpi idea, jos mukaan muistetaan ottaa myös Ranskassa vimeisen vuoden aikana tapahtuneet juutalaisten murhat. Unohtamatta tietenkään mainita, ketkä olivat iskujen takana.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 16:11:00
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 16:04:04
Lakien nimenomaan pitää olla ideologioiden ulkopuolella.
Tuo on yksi ideologia (wikipedian määritelmän mukaan), että lakien pitää olla "ideologioiden" (sinun määritelmäsi mukaan) ulkopuolla. Jos joku äänestäjä on erimieltä, niin hänellä on siihen demokratiassa täysi oikeus. Jos heitä on enemmistö, niin sitten se on edelleen demokraattinen päätös että he eivät tahdo kannattaa tuota ideologiaasi (wikipedian määritelmän mukaan).
Olet käsittänyt ihan oikein, onnitteluni !!1!
Eiköhän tämäkin rönsy nyt ole tällä taputeltu ?
OT
Quote from: Nousuhumala on 28.10.2014, 17:04:42
QuoteRuotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa.
Jos nyt unohdetaan holokausti ja rasismi, niin onko tuo
linjavalintaikä linjassa nykyisen tieteellisen käsityksen kanssa?
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 17:48:14
Eiköhän tämäkin rönsy nyt ole tällä taputeltu ?
Jos hyväksyt, että puhuit ihan höpöjä siinä missä tämä ränsy lähti, niin joo.
Nyt voitaisiin keskittyä miettimään, mistä voisi vielä löytyä virallista ohjeistusta monikulttuurisuuden puolesta.
Kirkko- ja sharialaeista?
Tämä liippaa läheltä.
Quote from: SISÄASIAINMINISTERIÖN MÄÄRÄYSKOKOELMA SM-2005-03391/Yl-3, 15.12.2005, sivu 7, alalaita.
"Syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä."
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.10.2014, 18:02:05
OT
Quote from: Nousuhumala on 28.10.2014, 17:04:42
QuoteRuotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa.
Jos nyt unohdetaan holokausti ja rasismi, niin onko tuo linjavalintaikä linjassa nykyisen tieteellisen käsityksen kanssa?
Vai niin, muka. Mulle se nuivettuminen tapahtui 60 vuoden kohdalla. Tosin viitteitä oli aiemminkin. Mutta esimerkiksi vielä 2000 luvulla pidin SDP:n jäsenkirjaa ainoana oikeana ja Persuja mikälie-puolueena. Nyt en missään tapauksessa diggaa SDP:tä ja kun se ruukku särkyy, niin sitä ei voi enää korjata. Hallis sai ääneni ja joku Uudenmaan Persuehdokas seuraavan EK-vaalissa.
Näin ollen oletan, että ihminen muuttaa mielipidettään iästä riippumatta, jos signaalit ympäristöstä ja sidosryhmistä ovat riittävän voimakkaat. Kun taas katsoo 11 vuoden molemmilla puolilla olevia sukulaisia, niin nuivuus on hyvin voimakasta ja aivan riippumatta siitä, mitä propagandaa koulussa harrastetaan.
Samahan se oli 50-luvulla, kun kansakoulussa, mitä kävin (muuten "Töölönkadun Pakkilaatikko") oli tuossa iässä raittiusvalistusta. Oli kansakoulun ylläpitämiä kerhoja koulun tiloissa ja valistusluentoja oppilaille. Mikäli sitten muistan myöhemmältä ajalta, niin eipä sillä vaikutusta ole ollut.
Suomen monokulttuuri vaikutti suurin piirtein 1930-luvulta 1970-luvulle. Monoja käytettiin pääsääntöisesti ulkoiluun, mm. hiihtämiseen (Veikko Hakulinen). Kilpaurheilussa nautittiin myös mustikkasoppaa matkan varrella, ja siitä huolimatta tai sen takia, voitettiin silloin tällöin ruotsalaiset ja norjalaisetkin. Enempää eksotiikkaa ei laduilla ja saunassa oikein osattu kaivatakaan.
Monokulttuuri on sittemmin vaihtunut monikulttuuriin. Siksi näemme monojen sijasta yhä useammin niken ja adidaksen kengänpohjat hartaissa tilanteissa.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.10.2014, 18:02:09
Quote from: ämpee on 28.10.2014, 17:48:14
Eiköhän tämäkin rönsy nyt ole tällä taputeltu ?
Jos hyväksyt, että puhuit ihan höpöjä siinä missä tämä ränsy lähti, niin joo.
Mitäänhän en myönnä.
Quote from: P on 28.10.2014, 14:23:03
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.10.2014, 11:48:57
Jos kaikki "monikulttuuri" -sanan sisältävät lait on jo listattu, muustakin voidaan keskustella. Muistelen, että opetussuunnitelmassa olisi mokutus mainittu, mutta en löytänyt sitä kohtaa.
Erillistä oppiainetta ei vielä sille ole. Se opetetaan vielä ns. läpäisyperiaatteella. Siis mokutus on jaettu useisiin aineisiin.
Vuoden 2004 eli viimeisimmässä voimassaolevassa OPSissa http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf (http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf) näkyisi mainittavan monikulttuurisuus sanahaun mukaan 20 kertaa. Aivan alussa arvopohjan yhteydessä sanavalinnalla "monikulttuurin hyväksyminen", sittemmin P:n mainitsemissa läpäisyaiheissa kohdassa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, jäljempänä vielä eri aineiden kohdalla, kuten äidinkielen, elämänkatsomustiedon ja jopa oppilaanohjauksen. Aivan erityisen koominen on kotitalouden kohdalla mainittu "tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia".
Quote from: Bona on 28.10.2014, 20:26:32
Vuoden 2004 eli viimeisimmässä voimassaolevassa OPSissa http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf (http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf) näkyisi mainittavan monikulttuurisuus sanahaun mukaan 20 kertaa.
Tässä siis lienee oleellisin kohta:
Quote
2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.
"Hyväksyminen."
Anna tuon sanan merkityksen laskeutua tietoisuuteesi, kaikessa rauhassa.
"Monikulttuurisuuden hyväksyminen."
"Monikulttuuri" lienee nykyään kaikissa laeissa, vaikka sitä ei sanana lakitekstissä näkyisikään.
Näistä esimerkeistä saisi monta hyvää lakialoitetta. Jokaisen aloitteen sisältö koskisi monikulttuurin poistamista jostain laista. :)
"Monikulttuurisuuden hyväksyminen."
Hyväksyä.
Suostua.
Alistua.
Jos "monikulttuurisuuden edistäminen" mainitaan jossain lakitekstissä, ei tällaista lakia voi noudattaa,
sillä monikulttuurisuus on monien lakien voimassa oloa samanaikaisesti, mutta ei minkään lain
laillisuudein, tai siis laillisummuudein, monikultturellisuudellisuuksin, laillisuuksellisuuksin, monilakisellisyyksin, monilakisillisyyksisin
laki.
Monikulttuurinen laki on mahdotonta, kaunis illuusio, kuin ihmisen hyvyys.
Quote from: SISÄASIAINMINISTERIÖN MÄÄRÄYSKOKOELMA SM-2005-03391/Yl-3, 15.12.2005, sivu 7, alalaita.
"Syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä."
[/quote]
Jos nuo kultamunat olisivat sellainen siunaus ja rikkaus kuin meille on kerrottu niin tämäkin määräys olisi täysin tarpeeton...
Koko mokutus perustuu täysin pelkälle valheelle >:(
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.10.2014, 22:16:28
"Monikulttuurisuuden hyväksyminen."
Hyväksyä.
Suostua.
Alistua.
Menin asiasta tietämättömänä lupautumaan edustamaan luokkaamme koulun kehityskeskustelutilaisuuteen. Sitten sain käteeni kasan papereita joita olisi pitänyt lukea ja kirjata ylös mitä olisi parannettavaa missäkin asiassa.
Kuitenkin jo heti ensimmäisellä sivulla oli kohta "sosiaaliset ongelmat" tms. ja sen alla ranskalaisilla viivoilla muunmuassa kohta monikulttuurisuus, rasismin ennaltaehkäisy, ja muuta mukavaa.
No, annoin ennakkomateriaalin opettajalle takaisin ja sanoin että saa etsiä jonkun toisen tilalleni sillä en suostu keskustelemaan sellaisten asioiden kehittämisestä, mitkä ovat mielestäni haitallisia, ammattiin opiskelun kannalta täysin tarpeettomia, sekä yhteiskuntaa vaarantavia. Hän sanoi että on jo ilmoittanut nimeni tilaisuuden vetäjille, minkä kuittasin nopeasti sanomalla ettei suoraan sanottuna kiinnosta muumiakaan, etsiköön jonkun muun.
En hyväksy, en suostu enkä alistu. Vaikka tilaisuus nyt ei pelkkää mokua olisi ollutkaan, niin päätin olla menemättä sillä perusteella, etten oikein voi oikein olla hiljaakaan kun näitä asioita käsitellään eikä ns. Väärillä mielipitellä ole ideologian edessä mitään merkitystä.
Tulevasta OPSista (2016) sana monikulttuuri näyttäisi häviävän miltei kokonaan. Netistä löytyvät versiot ovat tässä vaiheessa luonnoksia, mutten löytänyt sanaa monikulttuuri kuin muutamasta kohtaa: yläkoulussa edelleen äidinkielen ja oppilaanohjauksen yhteydestä, alakoulun puolella äidinkielen ja ympäristöopin. Uudet läpäisyaiheet lausuvat näin:
QuoteOppilaita ohjataan
näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä
ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten
media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena
hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat
havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. He oppivat myös
välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä. Oppilaita kasvatetaan kohtaamaan
arvostavasti muita ihmisiä ja noudattamaan hyviä tapoja.
Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja
toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja
tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti
lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja
kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.
Boldaukset minun.
Tärkeää tuossa on se, että ihmisoikeudet on nostettu esiin ja ikäänkuin monikultturismin rajaukseksi. Tähän ajatukseen nojaten olen tähänkin mennessä opettanut, mutta nyt asia on ilmaistu eksplisiittisesti ja samalla monikulttuuri-termi on poistettu tästä yhteydestä.
Huolestuttavin kohta edellä on tuo luottamuksen vahvistaminen muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan. On kertakaikkiaan vastuutonta opettaa lapsia ja nuoria luottamaan sellaisiin ihmisryhmiin, jotka pyrkivät vallloittamaan näiden nuorten tulevaisuuden asuinpaikat ja alistamaan heidät uskontonsa sääntöihin.
Tällaiseen vastasin n. 1½ vuotta sitten.
Sain täydet pisteet ;)
http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/yhteiskuntaoppi_s13.pdf
QuoteAlla on kolme lainausta, jotka käsittelevät maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta Euroopassa.
Vertaile niiden tulkintoja Euroopan maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikasta ja pohdi,
millaisena eurooppalaisuus niissä esitetään.
1960-luvulla maamme houkutteli vierastyöläisiä, ja nyt he elävät Saksassa. Huijasimme itseämme jonkin aikaa, kun sanoimme, etteivät he ole tulleet jäädäkseen, vaan lähtevät joskus pois. – – Yritys rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta, jossa ihmiset eläisivät rintarinnan ja nauttisivat yhteiselostaan, on epäonnistunut, täysin epäonnistunut.
(käännös: YTL)
Saksan liittokansleri Angela Merkel Saksan maahanmuuttopolitiikkaa käsitelleessä puheessaan lokakuussa 2010.
Valtion monikulttuurisuusopin perusteella olemme kannustaneet erilaisia kulttuureja elämään omilla tavoillaan, erillään toisistaan ja valtavirrasta. Olemme epäonnistuneet pyrkimyksessä luoda näkemys yhteiskunnasta, johon he [eri kulttuuritaustan omaavat henkilöt] tuntisivat halua kuulua. Olemme jopa sietäneet näiden eristyneiden yhteisöjen harjoittamaa käytöstä, joka on täysin omien arvojemme vastaista. – – Sen sijaan että sulkisimme silmämme ääriliikkeiden ideologioilta, meidän on hallituksina ja yhteiskuntina puututtava niihin kaikissa muodoissaan.
(käännös: YTL)
Ison-Britannian pääministeri David Cameron Britannian maahanmuuttopolitiikkaa käsitelleessä puheessaan
helmikuussa 2011.
Eurooppa näyttää olevan kollektiivisen muistinmenetyksen vallassa suhteessa omaan lähihistoriaansa. Toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rakennusprojektin pyrkimys on ollut estää valtioiden ajautuminen uusiin vihollisleireihin, mutta yhteistä identiteettiä onkin rakennettu pohjalle, joka sulkee ulkopuolelleen ei-kristityt, ei-länsimaiset maahanmuuttajat. Kansalaisyhteiskuntia uhkaa jälleen jakautuminen. – – Maahanmuuttajat ovat tulleet jäädäkseen, ja on todennäköistä, ettei eurooppalaisuus enää muutaman vuosikymmenen kuluttua voi määrittyä nykyisen arvopohjan varaan. Eurooppalainen identiteetti ja kansalaisyhteiskunta tulisi
rakentaa universaalien ja demokraattisempien arvojen varaan, ja Euroopan on pyrittävä aktiivisesti kohti solidaarisempaa yhteiskuntaa.
(käännös: YTL)
Amerikkalaisen Yalen yliopiston sosiologian professori Jeffrey Alexander esitelmässään Turun yliopistossa
elokuussa 2012.