"Monikulttuuri" -sana lakiteksteissä - mistä kaikkialta sitä löytyy?

[ämpee]

Se, että demokraattisesti päätetään yhteiskunnan olevan monokulttuurinen ei ole demokratian vastaista, sillä yksilötason oikeuksiin sillä ei puututa.

Monokultuuri on sekin ideologia siinä missä monikultuurisuuskin? Sanoit että: "Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan." Oletko yhä sitä mieltä?

Olet oikeassa, mutta palataanpa ajassa taaksepäin.
Ennen kuin Suomesta alettiin tehdä monikulttuurista, sen väitettiin olleen monokulttuurinen.
Kuitenkaan missään laissa ei ollut mitään mainintaa monokulttuurisuudesta, eli kyseessä on harhakuva jota meille on syötetty.
Eli vaihtoehtoja onkin kolme, joista kantaa ottamaton neutraali vaihtoehto on se oikea.

[ämpee]

Siis en ole välttämättä eri mieltä edellä mainituista väitteistä. Ihmettelin vain väitettä "Ideologiset lait eivät kuulu demokratiaan." kun kerta itsekkin toteat, että demokratiakin on ideologia ja joka jo väitteenä itsessään määritelmiesi mukaan on ristiriitainen.

Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa.
Lain pitää olla ihmistä varten, eikä ihminen lakia varten.

[Frolleri]

Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa.
Lain pitää olla ihmistä varten, eikä ihminen lakia varten.

Kerta kiellon päälle:

"Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa." Wipidediaa: Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta. Sanaa käytetään neutraalisti, eikä ideologiaa itsessään pidetä sen enempää kielteisenä kuin myönteisenäkään.

Eli neutraalin ideologiakäsityksen mukaan mitään ideologiaa ei pidetä myönteisenä/kielteisenä. Ei monikulttuurisuutta, kansallissosialismia, kommunismia, demokratiaa, anarkismia, libertarismia, oikeutta yksityiseen omistukseen jne jne jne. Neutraali ideologia -käsite ei ota kantaa ideologioiden arvolataukseen. Neutraali ideologia ei ota kantaa lakien neutraalisuuteen. Neutraalista ideologiasta ei seuraa, että sen mukaan tehdyt lait ovat demokratiaa, kun ei sen mukaan tehdä lakeja. Ei koko käsite ota lainmuodostukseen itsessään kantaa.

Neutraalista ideologiakäsitteestä ei edes seuraa "Lain pitää olla ihmistä varten, eikä ihminen lakia varten.".

Neutraali ideologia -termi vain kuvastaa kohdekäsitteensä poliittisuutta. "Hauki on kala" ei ole ideologiaa. "Oikeus omaisuuteen" tai "monikulttuurisuus" ovat.

[P]

Jos kaikki "monikulttuuri" -sanan sisältävät lait on jo listattu, muustakin voidaan keskustella. Muistelen, että opetussuunnitelmassa olisi mokutus mainittu, mutta en löytänyt sitä kohtaa.

Erillistä oppiainetta ei vielä sille ole. Se opetetaan vielä ns. läpäisyperiaatteella. Siis mokutus on jaettu useisiin aineisiin.

[Rubiikinkuutio]

Epäideologisen lain tunnusmerkkinä voidaan pitää kattavuutta samanlaisena kaikille yksilöille

Ok. Eli et kuitenkaan näköjään käytä itse antamaasi ideologian määritelmää: "Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta."

Käytetään sitten antaamaasi ideologian määritelmää, vaikka se okin hyvin epästandardi enkä ole ikinä törmännyt siihen missään muualla, mukaanlukien linkittämäsi wikipedia. Selvyyden vuoksi käytän "ideologia" sanan ympärillä lainausmerkkejä kun käytän äsken antamaasi määritelmää.

Jos demokraattisesti tahdotaan päättää, että amerikasta saa tulla tänne työvoimaa ja somaliasta ei, niin miksi tälläinen laki ei olisi demokraattinen, jos kerran se tehtäisiin demokraattisena päätöksenä? Eikö kansa saa sinusta päätää demokraattisesti "ideologisen" lain säätämisestä? Miksi demokratia lakkaa olemasta demokratia, jos kansa tahtoo "ideologisen" lain?

Sekotat tuon "epäideologisuuden" ja demokratian keskenään. Se että sinulla on ideologia (wikipedian määritelmän mukainen), että demokraattisten päätösten tulisi olla "epäideologisia" on toki validi näkökulma, mutta en tajua miksi tahdot muuttaa demokratiankin määritelmää sen takia?

[ämpee]

"Ideologisesti neutraalit lait ovat demokratiaa." Wipidediaa: Neutraalin ideologiakäsityksen mukaan ideologia tarkoittaa ajatusten ja uskomusten järjestelmää ja näkemystä maailmasta. Sanaa käytetään neutraalisti, eikä ideologiaa itsessään pidetä sen enempää kielteisenä kuin myönteisenäkään.

Pitää vain muistaa, että "neutraali ideologia" ei ole samaa kuin "ideologisesti neutraali".
Ensimmäisessä on ideologiaa, toisessa sitä ei ole.

[ämpee]

Jos demokraattisesti tahdotaan päättää, että amerikasta saa tulla tänne työvoimaa ja somaliasta ei, niin miksi tälläinen laki ei olisi demokraattinen, jos kerran se tehtäisiin demokraattisena päätöksenä?

Tuo on hyvä esimerkki siitä miten demokratia voi toimia.
Se, että diskriminoidaan ulkopuolisia, ei vähennä automaattisesti sisäistä demokratiaa.
Ei demokratia ole mikään avoin järjestelmä jonne kuka tahansa voi pyytämättä kävellä.

Eikö kansa saa sinusta päätää demokraattisesti "ideologisen" lain säätämisestä? Miksi demokratia lakkaa olemasta demokratia, jos kansa tahtoo "ideologisen" lain?

On erittäin vaikea uskoa, että avoimessa demokratiassa syntyisi niin suurta joukkohulluutta, että demokratian itsensä kannalta kyseenalaiset lait voisivat mennä läpi.
Avoin demokratia itsessään edistää jatkuvuutta, eli on konservatiivinen, ja hetkelliset muotivirtaukset torpataan.
Ihmiset eivät ole niin tyhmiä kuin meille edustuksellisesti koitetaan vakuuttaa.

Toivottavasti selvensi...

[Rubiikinkuutio]

On erittäin vaikea uskoa, että avoimessa demokratiassa syntyisi niin suurta joukkohulluutta, että demokratian itsensä kannalta kyseenalaiset lait voisivat mennä läpi.

Se on minusta epäoleellista demokratian näkökulmasta onko sitä vaikea uskoa. Mutta siis aina on mielipiteitä jotka kannattavat "ideologisuutta" ja mielipiteitä jotka kannattvat "epäideologisuutta". Ja edelleenkin määritelmäsi demokratiasta ei sisällä sitä että lakien pitäisi olla "ideologisia". Se on "Liberaalia demokratiaa" eikä demokratiaa. Liberaali demokratia on eri ideologia (wikipedian määritelmän mukaan), kuin demokratia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liberaali_demokratia

Liberaalidemokratia on demokratia, joka pysyy noiden määritelmien mukaan liberaalina äänestäjien tahdosta. Jos äänestäjät alkavat kannattaa "ideologisia" lakeja, niin se muuttuu demokratiaksi.

Demokratian ydin on demokratiassa, eikä siinä ovatko lait "ideologisia".

[Viimeinen suomalainen]

"Monikulttuuri" on jotain aivan liian kallista ja hienoa meille pohjoisen junteille. Eihän meillä ole varaa tuottaa kunnolla palveluja edes omalle väestölle, kahdella kielellä. Saati sitten 52 kielellä ja kaikki hyysättävien kulttuuriset sekä uskonnolliset erikoisvaateet (ja niitähän on) huomioonottaen. "Monikulttuuri" ei saa aikaan muuta kuin ongelmia ja se tuhoaa siinä samalla arvokkaat alkuperäiskulttuurit.

Ne kansanedustajat, jotka tuon koko kirosanan "monikulttuuri" ovat lakiteksteihin upottaneet pitäisi karkottaa maasta. Saisikohan noita nimiä ongittua jostain esiin?

[ämpee]

On erittäin vaikea uskoa, että avoimessa demokratiassa syntyisi niin suurta joukkohulluutta, että demokratian itsensä kannalta kyseenalaiset lait voisivat mennä läpi.

Se on minusta epäoleellista demokratian näkökulmasta onko sitä vaikea uskoa.

Demokratian kannalta kyllä, mutta todennäköisyyksiä arvioitaessa ei.

Mutta siis aina on mielipiteitä jotka kannattavat "ideologisuutta" ja mielipiteitä jotka kannattavat "epäideologisuutta".

Epäilemättä, mutta avoimessa demokratiassa hetkelliset virtaukset ja muoti-oikut eivät saa riittävää kannatusta.
Edustuksellisen demokratian oloissa pieni piiri voi tehdä periaatteessa mitä vain, pahemmin kyselemättä.

Ja edelleenkin määritelmäsi demokratiasta ei sisällä sitä että lakien pitäisi olla "ideologisia".

Lakien nimenomaan pitää olla ideologioiden ulkopuolella.
Lain tarkoitus on ylläpitää yhteiskuntaa, ei ohjailla sitä jonkun ideologian suuntaan ja mukaan.

[Rubiikinkuutio]

Lakien nimenomaan pitää olla ideologioiden ulkopuolella.

Tuo on yksi ideologia (wikipedian määritelmän mukaan), että lakien pitää olla "ideologioiden" (sinun määritelmäsi mukaan) ulkopuolla. Jos joku äänestäjä on erimieltä, niin hänellä on siihen demokratiassa täysi oikeus. Jos heitä on enemmistö, niin sitten se on edelleen demokraattinen päätös että he eivät tahdo kannattaa tuota ideologiaasi (wikipedian määritelmän mukaan).

[repsikka]

Holokaustiopetus ei olekaan yhtään hullumpi idea, jos mukaan muistetaan ottaa myös Ranskassa vimeisen vuoden aikana tapahtuneet juutalaisten murhat. Unohtamatta tietenkään mainita, ketkä olivat iskujen takana.

[ämpee]

Lakien nimenomaan pitää olla ideologioiden ulkopuolella.

Tuo on yksi ideologia (wikipedian määritelmän mukaan), että lakien pitää olla "ideologioiden" (sinun määritelmäsi mukaan) ulkopuolla. Jos joku äänestäjä on erimieltä, niin hänellä on siihen demokratiassa täysi oikeus. Jos heitä on enemmistö, niin sitten se on edelleen demokraattinen päätös että he eivät tahdo kannattaa tuota ideologiaasi (wikipedian määritelmän mukaan).

Olet käsittänyt ihan oikein, onnitteluni !!1!
Eiköhän tämäkin rönsy nyt ole tällä taputeltu ?

[Lalli IsoTalo]

OT

Ruotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa.

Jos nyt unohdetaan holokausti ja rasismi, niin onko tuo linjavalintaikä linjassa nykyisen tieteellisen käsityksen kanssa?

[Rubiikinkuutio]

Eiköhän tämäkin rönsy nyt ole tällä taputeltu ?

Jos hyväksyt, että puhuit ihan höpöjä siinä missä tämä ränsy lähti, niin joo.

[Lalli IsoTalo]

Nyt voitaisiin keskittyä miettimään, mistä voisi vielä löytyä virallista ohjeistusta monikulttuurisuuden puolesta.

[Marius]

Kirkko- ja sharialaeista?

[Lalli IsoTalo]

Tämä liippaa läheltä.

"Syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä."

[Deputy M]

OT

Ruotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa.

Jos nyt unohdetaan holokausti ja rasismi, niin onko tuo linjavalintaikä linjassa nykyisen tieteellisen käsityksen kanssa?

Vai niin, muka. Mulle se nuivettuminen tapahtui 60 vuoden kohdalla. Tosin viitteitä oli aiemminkin. Mutta esimerkiksi vielä 2000 luvulla pidin SDP:n jäsenkirjaa ainoana oikeana ja Persuja mikälie-puolueena. Nyt en missään tapauksessa diggaa SDP:tä ja kun se ruukku särkyy, niin sitä ei voi enää korjata. Hallis sai ääneni ja joku Uudenmaan Persuehdokas seuraavan EK-vaalissa.

Näin ollen oletan, että ihminen muuttaa mielipidettään iästä riippumatta, jos signaalit ympäristöstä ja sidosryhmistä ovat riittävän voimakkaat. Kun taas katsoo 11 vuoden molemmilla puolilla olevia sukulaisia, niin nuivuus on hyvin voimakasta ja aivan riippumatta siitä, mitä propagandaa koulussa harrastetaan.

Samahan se oli 50-luvulla, kun kansakoulussa, mitä kävin (muuten "Töölönkadun Pakkilaatikko") oli tuossa iässä raittiusvalistusta. Oli kansakoulun ylläpitämiä kerhoja koulun tiloissa ja valistusluentoja oppilaille. Mikäli sitten muistan myöhemmältä ajalta, niin eipä sillä vaikutusta ole ollut.

[Maastamuuttaja]

Suomen monokulttuuri vaikutti suurin piirtein 1930-luvulta 1970-luvulle. Monoja käytettiin pääsääntöisesti ulkoiluun, mm. hiihtämiseen (Veikko Hakulinen). Kilpaurheilussa nautittiin myös mustikkasoppaa matkan varrella, ja siitä huolimatta tai sen takia, voitettiin silloin tällöin ruotsalaiset ja norjalaisetkin. Enempää eksotiikkaa ei laduilla ja saunassa oikein osattu kaivatakaan.

Monokulttuuri on sittemmin vaihtunut monikulttuuriin. Siksi näemme monojen sijasta yhä useammin niken ja adidaksen kengänpohjat hartaissa tilanteissa.

[ämpee]

Eiköhän tämäkin rönsy nyt ole tällä taputeltu ?

Jos hyväksyt, että puhuit ihan höpöjä siinä missä tämä ränsy lähti, niin joo.

Mitäänhän en myönnä.

[guest11919]

Jos kaikki "monikulttuuri" -sanan sisältävät lait on jo listattu, muustakin voidaan keskustella. Muistelen, että opetussuunnitelmassa olisi mokutus mainittu, mutta en löytänyt sitä kohtaa.

Erillistä oppiainetta ei vielä sille ole. Se opetetaan vielä ns. läpäisyperiaatteella. Siis mokutus on jaettu useisiin aineisiin.

Vuoden 2004 eli viimeisimmässä voimassaolevassa OPSissa http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf näkyisi mainittavan monikulttuurisuus sanahaun mukaan 20 kertaa. Aivan alussa arvopohjan yhteydessä sanavalinnalla "monikulttuurin hyväksyminen", sittemmin P:n mainitsemissa läpäisyaiheissa kohdassa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, jäljempänä vielä eri aineiden kohdalla, kuten äidinkielen, elämänkatsomustiedon ja jopa oppilaanohjauksen. Aivan erityisen koominen on kotitalouden kohdalla mainittu "tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia".

[Lalli IsoTalo]

Vuoden 2004 eli viimeisimmässä voimassaolevassa OPSissa http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf näkyisi mainittavan monikulttuurisuus sanahaun mukaan 20 kertaa.

Tässä siis lienee oleellisin kohta:

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

"Hyväksyminen."

Anna tuon sanan merkityksen laskeutua tietoisuuteesi, kaikessa rauhassa.

"Monikulttuurisuuden hyväksyminen."

[Marius]

"Monikulttuuri" lienee nykyään kaikissa laeissa, vaikka sitä ei sanana lakitekstissä näkyisikään.

[Nikolas]

Näistä esimerkeistä saisi monta hyvää lakialoitetta. Jokaisen aloitteen sisältö koskisi monikulttuurin poistamista jostain laista. 

[Lalli IsoTalo]

"Monikulttuurisuuden hyväksyminen."

Hyväksyä.

Suostua.

Alistua.

[Marius]

Jos "monikulttuurisuuden edistäminen" mainitaan jossain lakitekstissä, ei tällaista lakia voi noudattaa,
sillä monikulttuurisuus on monien lakien voimassa oloa samanaikaisesti, mutta ei minkään lain

laillisuudein, tai siis laillisummuudein, monikultturellisuudellisuuksin, laillisuuksellisuuksin, monilakisellisyyksin, monilakisillisyyksisin
laki.

Monikulttuurinen laki on mahdotonta, kaunis illuusio, kuin ihmisen hyvyys.

[Ink Visitor]

"Syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä."

[/quote]

Jos nuo kultamunat olisivat sellainen siunaus ja rikkaus kuin meille on kerrottu niin tämäkin määräys olisi täysin tarpeeton...
Koko mokutus perustuu täysin pelkälle valheelle

[nuivistus]

"Monikulttuurisuuden hyväksyminen."

Hyväksyä.

Suostua.

Alistua.

Menin asiasta tietämättömänä lupautumaan edustamaan luokkaamme koulun kehityskeskustelutilaisuuteen. Sitten sain käteeni kasan papereita joita olisi pitänyt lukea ja kirjata ylös mitä olisi parannettavaa missäkin asiassa.

Kuitenkin jo heti ensimmäisellä sivulla oli kohta "sosiaaliset ongelmat" tms. ja sen alla ranskalaisilla viivoilla muunmuassa kohta monikulttuurisuus, rasismin ennaltaehkäisy, ja muuta mukavaa.

No, annoin ennakkomateriaalin opettajalle takaisin ja sanoin että saa etsiä jonkun toisen tilalleni sillä en suostu keskustelemaan sellaisten asioiden kehittämisestä, mitkä ovat mielestäni haitallisia, ammattiin opiskelun kannalta täysin tarpeettomia, sekä yhteiskuntaa vaarantavia. Hän sanoi että on jo ilmoittanut nimeni tilaisuuden vetäjille, minkä kuittasin nopeasti sanomalla ettei suoraan sanottuna kiinnosta muumiakaan, etsiköön jonkun muun.

En hyväksy, en suostu enkä alistu. Vaikka tilaisuus nyt ei pelkkää mokua olisi ollutkaan, niin päätin olla menemättä sillä perusteella, etten oikein voi oikein olla hiljaakaan kun näitä asioita käsitellään eikä ns. Väärillä mielipitellä ole ideologian edessä mitään merkitystä.

[guest11919]

Tulevasta OPSista (2016) sana monikulttuuri näyttäisi häviävän miltei kokonaan. Netistä löytyvät versiot ovat tässä vaiheessa luonnoksia, mutten löytänyt sanaa monikulttuuri kuin muutamasta kohtaa: yläkoulussa edelleen äidinkielen ja oppilaanohjauksen yhteydestä, alakoulun puolella äidinkielen ja ympäristöopin. Uudet läpäisyaiheet lausuvat näin:

Oppilaita ohjataan
näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä
ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten
media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena
hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat
havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. He oppivat myös
välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä. Oppilaita kasvatetaan kohtaamaan
arvostavasti muita ihmisiä ja noudattamaan hyviä tapoja.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja
toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja
tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti
lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja
kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Boldaukset minun.

Tärkeää tuossa on se, että ihmisoikeudet on nostettu esiin ja ikäänkuin monikultturismin rajaukseksi. Tähän ajatukseen nojaten olen tähänkin mennessä opettanut, mutta nyt asia on ilmaistu eksplisiittisesti ja samalla monikulttuuri-termi on poistettu tästä yhteydestä.

Huolestuttavin kohta edellä on tuo luottamuksen vahvistaminen muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan. On kertakaikkiaan vastuutonta opettaa lapsia ja nuoria luottamaan sellaisiin ihmisryhmiin, jotka pyrkivät vallloittamaan näiden nuorten tulevaisuuden asuinpaikat ja alistamaan heidät uskontonsa sääntöihin.