Hommaforum Testi

QuoteAsutus keskittyy taajamiin, kylät hiljenevät. Tämä kehitys on jatkunut vuosikymmeniä eikä muutosta näy, pikemminkin päinvastoin. Entistä suurempi osa maatamme kokee muuttotappiota ja asutus keskittyy vain muutamiin kasvukeskuksiin. Viimeisimmän juuri julkistetun tutkimuksen mukaan parhaiten kasvavia keskuksia on vain viisi, jo ennestään tunnettujen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun lisäksi tähän joukkoon on nyt nostettu Jyväskyläkin. Kakkoskastiin pääsevät Kuopio ja Vaasa, Ahvenanmaa ja joitakin yksittäisiä kuntia. Vaasa kyllä ihmetyttää tässä jokossa, ennemminkin sen tilalla näkisen Seinäjoen. Kaikkein synkintä on Lapissa ja Itä-Suomessa, jossa ei edes Rovaniemen, Joensuun eikä Kajaaninkaan imu riitä.

Niinpä Kuusamosta kerrotaan viimeisenkin myymäläauton lopetuksen jälkeen kauppamatkojen olevan yli 40 kilometriä. Kauppias olisi hankkinut ikälopun auton tilalle uuden veroisen, mutta 50.000€ avustus tyssäsi byrokratiaan, haja-asutusalueen kaupalle tarkoitettua kehittämisavustusta ei voida antaa yritykselle, jonka toimipaikka on Kuusamon keskustassa, vaikka auto olisikin liikkennöinyt kylillä. Ei sekään olisi auttanut, että olisi perustettu tytäryritys syrjäkylälle. Järjen käyttökin olisi sallittua. Näin Kuusamon syrjäkyliltä meni ainoa palvelu. Myymäläautoja onkin koko maassa enää vain 32 kappaletta.

Aiemmin kylillä oli kauppa ja koulu. Molemmat on nykyään yleensä lopetettu. Nuoret kaikkoavat työn perässä, vanhat joutuvat muuttamaan keskustaajamiin palveluiden perässä. Kylien elävöittämiseksi ei ole keksitty keinoja.

http://anssijoutsenlahti.blogspot.fi/2010/01/kylat-autioituvat.html

Quote1951-99 koko maan väkiluku on kasvanut 27 %. Helsingin väkiluku 46 %. 313:ssa Suomen kunnassa väkiluku on vähentynyt ja vain 139 kunnassa kasvanut. 44 kunnassa väestön määrä on pudonnut alle puoleen sodan jälkeisestä tasostaan. Nopeimmin kasvaneiden kuntien joukossa on Helsingin, Oulun, Turun ja Tampereen ja Kouvolan seudun kuntia. Maaseutukunnat ovat poikkeuksetta menettäneet väestöään, eniten itärajan ja saariston kunnat. Vuodesta 1960 taajamaväestö on Suomessa miltei kaksinkertaistunut (4,5 miljoonaa asukasta) ja haja-asutusväestö puolittunut ( 900 000 asukasta). Suurin taajama on Helsingin keskustaajama, joka kattaa pääosin Espoon ja Vantaa ja jarkuu pääradan vartta pohjoiseen. Sen asukasluku oli vuonna 1960 vain 470 000 ja nykyisellään lähes miljoona.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/06/suomi-jakautuu-kasvukeskuksiin-ja.html

QuotePERUSSUOMALAISET julkaisi torstaina Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta.
KAIKISTA vastaajista 51 prosenttia pitää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löysänä.
Sopivana sitä pitää 32 prosenttia vastaajista.
Yhteensä 16 prosenttia pitää sitä hieman tai aivan liian tiukkana.
Miehet ovat kriittisempiä kuin naiset ja työikäiset kriittisempiä kuin eläkeläiset ja opiskelijat.
Ammatti ja asema heijastuvat asenteissa voimakkaammin.
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

-Nähdäkseni isoissa kaupungeissa kasvaa uusavuttomien sukupolvi joka kannattaa vihervasemmistoa, kuten vaalitulokset kertoo. Kun taas syrjäseuduilla ihmiset on enemmän realistisia mistä syystä peräti 89% maanviljelijöistä on maahanmuuttovastaisia ja kuten myös vaalitulokset kertoo, kuinka moni äänestää vihervasemmistoa maaseudulla/syrjäseuduilla. Nähdäkseni maahanmuuttovastaista liikettä ei siten hyödytä juurikaan se jos kaikki syrjäseudut näivettyy ja he muuttaa Helsinkiin. Samalla menetämme perinteistä kotiseutu kulttuuria jos kaikki vaan muuttaa kaupunkien lähiöihin.

-Ongelma on lähinnä se mistä töitä ihmisille syrjäseuduilla, ehdotuksia.

(http://1.bp.blogspot.com/-AaKi_YBoL_U/Us6WcmT3JzI/AAAAAAAAKYA/1kAVjDiUkN4/s1600/IMG_8226.jpg)
(http://1.bp.blogspot.com/-CDU5rcAtACU/Us6fMGWFP6I/AAAAAAAAKZQ/qSADSavZSA4/s1600/P8110026.JPG)

Miksi julkisen sektorin kokoa pitäisi pitää yllä osaltaan sillä, että muutama tyyppi voi asua syrjäkylillä keskellä ei mitään muiden varoilla?

Mikä on syrjäseutu?

Onko esim. Espoon Matinkylä syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Helsingin Punavuori syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Vantaan Korso syrjäseutua? Mielestäni kyllä.

Jokainen kulmakunta jossa on tarpeeksi monikulttuuria on syrjäseutua, jos ei aivan juuri tänä päivänä,
niin tulevaisuudessa takuulla.

Mikä tahansa seutu Suomessa pysyy elinvoimaisena kunhan monikulttuuri ei sitä löydä.
Kell` onni on se onnen kätkeköön.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 17:48:15
Mikä on syrjäseutu?

Onko esim. Espoon Matinkylä syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Helsingin Punavuori syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Vantaan Korso syrjäseutua? Mielestäni kyllä.

Jokainen kulmakunta jossa on tarpeeksi monikulttuuria on syrjäseutua, jos ei aivan juuri tänä päivänä,
niin tulevaisuudessa takuulla.

Mikä tahansa seutu Suomessa pysyy elinvoimaisena kunhan monikulttuuri ei sitä löydä.
Kell` onni on se onnen kätkeköön.

Voit toki olla mitä mieltä haluat. Ehkä joskus palaat todellisuuteen?

Niin olenkin.
Btw, kumpi on syrjäseutua: todellisuus vai rinnakkaistodellisuus?

Quote from: Marius on 26.04.2014, 18:08:51
Niin olenkin.
Btw, kumpi on syrjäseutua: todellisuus vai rinnakkaistodellisuus?

Tai ehkä et palaa.

Yritän kaikkeni.  ;)

Ehkä on niin, että Suomen "syrjäseutujen" elinvoimaisuus on kiinni syrjäseuduilla elävistä ihmisistä,
ei niinkään teeskentelystä.

Maaseudun ongelmat, joille voisi tehdä jotain:

-Keskustan pikkupolitiikot.
-Verotus- ja lupapolitiikka, joka ehkäisee maaseudulla yrittämistä. Kaupungissa voi harrastaa siistiä yrittämistä kuten palvelualat ja asiantuntijana toiminen, maaseudun yrittäjyydessä käännetään maata, kaadetaan metsää ja kaikkea muuta kauheaa.
-Rapautuva tiestö

Syrjäseutujen pitäminen edes jossain määrin asuttuina edellyttäisi mielestäni vain toisenlaista politiikkaa kuin nykyään harrastetaan: vähemmän palveluja ja byrokratiaa, vähemmän veroja.

Minun mielestäni ei voi olettaa että jos ostaa mökin keskeltä metsää niin on oikeutettu kaikkiin palveluihin esim. koulukuljetuksen ym. vaan sitten pitäisi ottaa vastuuta itse elämisestään. Toisaalta tuloveroja voisi leikata reilusti koska silti tulisi maksettavaksi kaikki välilliset verot vaikkei niistä maalikylien hienoista palveluista pääsekään nauttimaan.

Sitten kaikenlaisten turhien määräysten karsiminen päälle.

Tällä politiikalla saataisiin maalle juuri sellaista porukkaa joka siellä pärjää patalaiskojen kepulaisten lippalakkien lisäksi.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 26.04.2014, 19:53:10
Syrjäseutujen pitäminen edes jossain määrin asuttuina edellyttäisi mielestäni vain toisenlaista politiikkaa kuin nykyään harrastetaan: vähemmän palveluja ja byrokratiaa, vähemmän veroja.
Minun mielestäni ei voi olettaa että jos ostaa mökin keskeltä metsää niin on oikeutettu kaikkiin palveluihin esim. koulukuljetuksen ym. vaan sitten pitäisi ottaa vastuuta itse elämisestään. Toisaalta tuloveroja voisi leikata reilusti koska silti tulisi maksettavaksi kaikki välilliset verot vaikkei niistä maalikylien hienoista palveluista pääsekään nauttimaan.
Sitten kaikenlaisten turhien määräysten karsiminen päälle.
Tällä politiikalla saataisiin maalle juuri sellaista porukkaa joka siellä pärjää patalaiskojen kepulaisten lippalakkien lisäksi.

Aivan totta. Syrjäseutu ei ole uusavuttomien viherpiipertäjien asuinpaikka. Jos muuttaa syrjäseudulle niin tosiaan tulee myös vastata valinnastaan eikä mennä ensimmäisenä poraamaan palvelujen puutteesta. Syrjäseudulla asuminen on ihan ok kunhan osaa pitää huolen itsestään.

Suomen syrjäseutu pitää pitää elinvoimaisena. Ei ole mitään mieltä pakottaa ihmiset muuttamaan kaupunkeihin ajamalla alas syrjäseutujen yhteisöt.

Eräs keskeisin, ja paikoin jopa ainoa tarvittava tekijä syrjäseutujen elonolojen turvaamiseksi on varmistaa, että liikkuminen palvelujen ja työpaikkojen luo toimii. Käytännössä tämä tarkoittaa asianmukaisten bussilinjojen ylläpitämistä verovaroin.

Säästöjen nimissä ollaan kuitenkin monella paikkakunnalla siirrytty muutamaan bussivuoroon suuntaansa viikossa.  On selvä, ettei näin harvalla yhteydellä pysty edes käymään töissä syrjäseudulta. Ainoaksi vaihtoehdoksi työntekijäperheelle jää silloin muuttaa lähemmäksi keskustaa tai hankkia jopa kahdet autot kovin kustannuksin.

Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Syrjäseudut ovat oma lukunsa ja kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos syrjäseudut ovat kuihtuaakseen niin mitkään julkisen vallan toimet eivät tuota kehitystä käännä.

Kokonaan toinen asia on kuitenkin miten syrjäseutu määritellään. Esim Kouvola on keskisuuri kaupunki eli ei täytä syrjäseudun määritelmää. Kuitenkin Kouvolan kokoisessa kaupungissa ei ole synnytyssairaalaa. Kouvolassa on joukkoliikenne ajettu täysin alas. Kouvolassa on lakkautettu lähes kaikki muut lukiot kuin kanta-Kouvolassa ja Kuusankoskella sijaitsevat.

Quote from: -PPT- on 26.04.2014, 20:57:20
Syrjäseudut ovat oma lukunsa ja kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos syrjäseudut ovat kuihtuaakseen niin mitkään julkisen vallan toimet eivät tuota kehitystä käännä.

Pötyä! Syrjäseudut toimivat ihan hyvin jos niiden annetaan toimia. Syrjäseutu ei tarkoita yksittäistä mökkiä jossain saaressa vaan noin satojen tai tuhansien henkilöiden ja sitä suuremmat yhteisöt.

Tällaiset seudut eivät tarvitse muuta kun toimivan kommunikaation (puhelin, netti) sekä edes jonkin tasoinen yhteysliikenne lähikeskustaan, jolla pääsee palvelujen ja työpaikkojen ääreen.

Näiden ylläpitäminen jopa verovaroin ei maksa juuri mitään valtiollisella tasolla. Satakunta miljoonalla pystyttäisiin pitää edes bussiyhteydet toimivina.

Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa, viistoista kilsaa valtatielle, ja saan kunnalta työpaikan,
niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Quote from: Totti on 26.04.2014, 20:49:54
Suomen syrjäseutu pitää pitää elinvoimaisena. Ei ole mitään mieltä pakottaa ihmiset muuttamaan kaupunkeihin ajamalla alas syrjäseutujen yhteisöt.

Eräs keskeisin, ja paikoin jopa ainoa tarvittava tekijä syrjäseutujen elonolojen turvaamiseksi on varmistaa, että liikkuminen palvelujen ja työpaikkojen luo toimii. Käytännössä tämä tarkoittaa asianmukaisten bussilinjojen ylläpitämistä verovaroin.

Säästöjen nimissä ollaan kuitenkin monella paikkakunnalla siirrytty muutamaan bussivuoroon suuntaansa viikossa.  On selvä, ettei näin harvalla yhteydellä pysty edes käymään töissä syrjäseudulta. Ainoaksi vaihtoehdoksi työntekijäperheelle jää silloin muuttaa lähemmäksi keskustaa tai hankkia jopa kahdet autot kovin kustannuksin.

Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Tyhjillä busseilla edestakaisin ajaminen onkin järkevää aluepolitiikkaa. Tai siis hetkonen...

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:26:47
Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa ja saan kunnalta työpaikan, niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Lähes kaikilla on apostolin hevoset käytössä. Jos haluaa olla moderni, niin velosipeediakin voi käyttää, jotta pääsee lähimmälle bussipysäkille.

Olennaista ei ole se, että bussi kulkee jokaisen talon ohi vaan että se ylipäätään kulkee jostain edes jollain järjellisellä taajuudella. Se että bussi on käytettävissä 2 kertaa viikossa ei riitä kellekään.

Syrjäseutu pysyy ja voidaan pitää elinvoimaisena kunhan ihmiset ei eristetä sinne katkaisemalla kohtuuhintaiset puhelin-/nettiyhteydet ja lopeteta julkinen liikkuminen.

Tämä edellyttää jotain tukia veronmaksajilta ja itse olen valmis sen maksamaan vaikka porvari olenkin.

Jos lapsen koulumatka on kohtuuton niin vanhemmat miettii järkevämpää vaihtoehtoa, tästä voi jokainen päätellä miksi kylät kuihtuu.

Totti:
Minkälaisia työpaikkoja syrjäseuduille pitäisi "luoda"?

Pitäisikö niiden olla kannattavia, vai tarkoitatko kenties, että maallemuuttajille pitäisi vain antaa kolme tonnia kuussa käteen,
ilman sen kummempaa?

Kunhan ostaa kyläkaupasta hangon ja keksejä?

Quote from: mikkoR on 26.04.2014, 21:34:04
Jos lapsen koulumatka on kohtuuton niin vanhemmat miettii järkevämpää vaihtoehtoa, tästä voi jokainen päätellä miksi kylät kuihtuu.

Minusta kyläkoulut pitäisi palauttaa. Ne ovat oppimismielessä tehokkaita, luovat yhteishenkeä ja vähentävät liikkumista. Toki ne maksavat pikkasen enemmän kun 500-1000 oppilaan massakoulut oppilasta kohden, mutta niiden tuottama oppilaslaatu ja osaaminen on ihan omaa luokkkaansa.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:37:37
Totti:
Minkälaisia työpaikkoja syrjäseuduille pitäisi "luoda"?

Valtion tai kunnan ei pidä luoda työpaikkoja, mutta ei myöskään pidä ottaa yrittämisen mahdollisuudet pois kokonaan karsimalla kaikki palvelut ja verottamalla yritykset hautaan.

QuotePitäisikö niiden olla kannattavia

Tottakai! Työpaikat pitää synnyttää yksityiselle sektorille, jolla on voittotavoite. Silloin työpaikat ovat myös kannattavia.

Suomen ongelma on valtavat julkisen sektorin kustannukset, jotka aiheuttaa jatkuvia kustannuspaineita ja verojen korotuksia.

Kuntatasolla aletaan silloin katsomaan mistä voidaan karsia ja ensimmäisenä karsitaan siitä mistä kuntalaiset eivät ymmärrä valittaa eli infrastruktuurista.
Infran karsimisen myötä lähtee myös työpaikat koska yritykset eivät voi toimia tilassa, missä työntekijät eivät pääse töihin kohtuullisin kustannuksin. Silloin jäädään mielummin työttömäksi ja yritykset joutuvat sulkemaan ovensa.
Valtion tasolla ongelmana on verotus, joka johtaa kohtuuttomiin työllistämiskustannuksiin.

Syrjäseudulle tulee silloin kaksinkertainen rasite, jolloin siellä asuville ei jää muu vaihtoehto kun muuttaa pois.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.04.2014, 17:34:28
-Ongelma on lähinnä se mistä töitä ihmisille syrjäseuduilla, ehdotuksia.

Iso ongelmahan tuo on. Toki monet tehtaat voivat toimia tuollaisilla alueillakin, mutta eipä sinne halua kukaan niitä perustaa.

Matkailuala pystyisi toimimaan varmaankin alueellisesti monissa paikoissa, mutta sekin taitaisi "rajoittua" tietyille aikakausille ja olisi epävarma-ala.

Paljon riippuu juuri maaseutuelinkeinosta ja sen kannattavuudesta, että jäävätkö ihmiset kyseisille alueille vai eivät.

Merkittävä tekijä alueellisesti ovat erilaiset oppilaitokset ja niiden tukeminen valtion taholta. Jos tukea löytyy, niin silloin monet alueet säilyttävät elinvoimansa.

Toisaalta valtion tehtävä on ennen kaikkea kuntien vähentäminen, joten tuo voi luoda paineen olla tukematta merkittävästi pienten alueiden yrityksiä.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 20:49:54
Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Minusta suosiminen eli tekemällä kannattavaksi kannattamattoman tekeminen on huono ajatus, sillä se vain lisää byrokraattien työtä. Maaseudulla pitäisi enemmänkin purkaa sääntelyä niin, että siellä kannattaa kokeilla kaikkea sellaista liiketoimintaa, joka juuri maaseudulle sopii. Esimerkiksi pomppiva ja hötkyilevä energiapolitiikka estää vaihtoehtoisten energiamuotojen kokeilun.

Luontoarvot: raskasmetallien, muovien ja kaiken muun, joka siirtyy ruokaketjussa eteenpäin, kanssa pitääkin olla tarkka mutta maatuvien ainesten kanssa pitäisi ottaa rennommin rantein.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 21:33:37

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:26:47
Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa ja saan kunnalta työpaikan, niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Lähes kaikilla on apostolin hevoset käytössä. Jos haluaa olla moderni, niin velosipeediakin voi käyttää, jotta pääsee lähimmälle bussipysäkille.

Olennaista ei ole se, että bussi kulkee jokaisen talon ohi vaan että se ylipäätään kulkee jostain edes jollain järjellisellä taajuudella. Se että bussi on käytettävissä 2 kertaa viikossa ei riitä kellekään.

Syrjäseutu pysyy ja voidaan pitää elinvoimaisena kunhan ihmiset ei eristetä sinne katkaisemalla kohtuuhintaiset puhelin-/nettiyhteydet ja lopeteta julkinen liikkuminen.

Tämä edellyttää jotain tukia veronmaksajilta ja itse olen valmis sen maksamaan vaikka porvari olenkin.

Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?
Jos en pääse, menetän duunin, ja joudun kaiketi karenssille, eli menetän työttömyyskovaukseni ja joudun vielä
parin, kolmen kuukauden karenssille, ilman mitään tuloja.
Vain siksi, että bussi ei kulje.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 20:49:54
Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Olen samaa mieltä tuosta ongelmasta, mutta samalla taas kuntien määrää pitää joka tapauksessa vähentää. Kuntien vähentäminen tietää lähes automaattisesti myös alueen näivettymistä pidemmällä aikavälillä.

Kaikkea elinkeinoelämää ei pitäisi kuitenkaan poliittisten päätösten kautta luoda vain pääkaupunkiseudulle. Tämän takia oppilaitoksia ja valtion virastotaloja yms. pitäisi hajauttaa alueellisesti koko Suomeen.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:26:47
Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa ja saan kunnalta työpaikan, niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Tuossa ei taida olla sitten muuta vaihtoehtoa kuin muutto lähemmäksi työpaikkaa tai auton käyttäminen tai sitten bussin tarvittaessa. Riippuen tietenkin etäisyyksistä.

Perusongelmahan on talouden rakennemuutos. Kun maatalous ei enää tarvitse työvoimaa, ei syrjäseuduilla ole töitä. Kaikki kynnelle kykenevät muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Väestöpohjan kuihtuessa palvelut vähenevät.

Jokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö. En suosittele. Maalaiskylän yhteisöllisyyskin on yleensä kaiken uuden ja erilaisen ulossulkevaa. Kaksikymmentä vuotta sitten kylälle muuttanut on helposti vielä vieras, jota ei oteta yhteisön jäseneksi. Maalla toimii myös omankädenoikeus. Viinapäissä voidaan esim. käydä kaatamassa moottorisahalla naapurin aita, jos se ei kyläpäällikköä miellytä.

Omasta lapsuudesta on kokemusta n. 100 oppilaan ala-asteesta ja n. 30 oppilaan kyläkoulusta. En kyllä suosittele jälkimmäistä.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:54:35
Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?

Silloin olet jo hyödytön asuit missä tahansa. Liikuntarajoitteiset eivät ole miltään osin olennaisia syräjseutukeskustelun osalta.

Quote from: Aurelius on 26.04.2014, 21:59:36
Omasta lapsuudesta on kokemusta n. 100 oppilaan ala-asteesta ja n. 30 oppilaan kyläkoulusta. En kyllä suosittele jälkimmäistä.

Tuollainen voi olla joillekin (sanoisin useimmille) erittäin hyvä juttu, vaikka ei kaikille olisikaan. Suurempi ongelma useimmille voivat olla yliahdetut kaupungit, joissa luokkahuoneissa on 30-40 oppilasta. Eivätkä kaikki käy naapurin aitoja kaatamassa...

Esimerkiksi polttoaineen verojen tiputtaminen nollaan. Lisäksi poistetaan pakollisia vuosittaisia maksuja jne. Tuetaan biokaasutuotantoa tiloilla joissa kylliksi paskaa omasta takaa tehdäkseen sen suht järkevässä ajassa kannattavaksi/omavaraiseksi jne.

Energian hinta. Jos 1000km matka kustantaa nyt pitkälti toista sataa pelkästään polttoaineiden osalta niin ykköskymppien hintaisena kellä hyvänsä olisi mahdollisuus käydä pidemmältä työssä. Lisäksi lämmityksestä ja muusta pakollisesta vapautuisi rahaa talouden käyttöön.

Ja toki kaikenlainen byrokratia. Siinä niin tuhottomasti turhaa työtä että kannattavuus heikkenee.

Quote from: Aurelius on 26.04.2014, 21:59:36
Perusongelmahan on talouden rakennemuutos. Kun maatalous ei enää tarvitse työvoimaa, ei syrjäseuduilla ole töitä.

On ja ei ole. Itse yrittäjänä teen kaiket päivät maaseudulta käsin etätöitä vaikka liiketoiminta on kaukana pääkaupunkiseudulla. Maaseutu ei ole sama kun maatalous.

QuoteJokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö.

Ei todellakaan ole. Kyläkoulu on laadullisesti täysin ylivoimainen massakouluihin verrattuna. Olen käynyt aikoinaan  molempia ja otan kyläkoulun koska tahansa ennemmin kun 500 oppilaan massakoulua, jota myös olen kokenut.

QuoteMaalla toimii myös omankädenoikeus. Viinapäissä voidaan esim. käydä kaatamassa moottorisahalla naapurin aita, jos se ei kyläpäällikköä miellytä.

Missäköhän mustalaisyhteisössä olet elänyt?

Näissä keskusteluissa aina luodaan asetelma että syrjäseudun vastakohta on Helsinki. Todellisuudessa syrjäseudun vastakohta voi olla esim Rovaniemi, Mikkeli tai Joensuu.

Quote from: -PPT- on 26.04.2014, 22:10:26
Näissä keskusteluissa aina luodaan asetelma että syrjäseudun vastakohta on Helsinki. Todellisuudessa syrjäseudun vastakohta voi olla esim Rovaniemi, Mikkeli tai Joensuu.

Tuo on osittain totta. Mutta toisaalta Itä- ja Pohjois-Suomen isoillakaan kaupungeilla ei ole julkisuudessa merkittäviä puolustajia ja tukijoita. Lisäksi kuntaliitosten takia nuo kaupunkialueet ovat todella isot.

On myös täysin eri asia muuttaa yli 500km:n päähän Helsinkiin kuin 50-100km:n alueen isoimpaan "pääkaupunkiin".

Quote from: Aurelius on 26.04.2014, 21:59:36
Perusongelmahan on talouden rakennemuutos. Kun maatalous ei enää tarvitse työvoimaa, ei syrjäseuduilla ole töitä. Kaikki kynnelle kykenevät muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Väestöpohjan kuihtuessa palvelut vähenevät.

Jokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö. En suosittele. Maalaiskylän yhteisöllisyyskin on yleensä kaiken uuden ja erilaisen ulossulkevaa. Kaksikymmentä vuotta sitten kylälle muuttanut on helposti vielä vieras, jota ei oteta yhteisön jäseneksi. Maalla toimii myös omankädenoikeus. Viinapäissä voidaan esim. käydä kaatamassa moottorisahalla naapurin aita, jos se ei kyläpäällikköä miellytä.

Omasta lapsuudesta on kokemusta n. 100 oppilaan ala-asteesta ja n. 30 oppilaan kyläkoulusta. En kyllä suosittele jälkimmäistä.

Onko 100 vuotta sitten kylälle muuttanut vielä vieras?
Entä 1000 vuotta sitten kylälle muuttanut?
Tai 10 000 vuotta sitten muuttanut?

Jos yksilö jää jostain syystä yhteisönsä ulkopuolelle, useimmiten yksilö voi myös hetken tutkia itseään.

QuotePerusongelmahan on talouden rakennemuutos. Kun maatalous ei enää tarvitse työvoimaa, ei syrjäseuduilla ole töitä. Kaikki kynnelle kykenevät muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Väestöpohjan kuihtuessa palvelut vähenevät.

Ja tähän pitää tulla muutos.

QuoteJokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö. En suosittele. Maalaiskylän yhteisöllisyyskin on yleensä kaiken uuden ja erilaisen ulossulkevaa.

Ei ihme siis että maalla ei kannateta monikulttuurisuutta saati muuta sukupuolineutraalisuutta. Onko tuo niin negatiivinen asia loppupeleissä?

QuoteKaksikymmentä vuotta sitten kylälle muuttanut on helposti vielä vieras, jota ei oteta yhteisön jäseneksi.

Lienee se silti enemmän yhteisöllinen kuin kaupunkiasuminen missä ei tiedetä edes naapureita nimeltä...

QuoteMaalla toimii myös omankädenoikeus. Viinapäissä voidaan esim. käydä kaatamassa moottorisahalla naapurin aita, jos se ei kyläpäällikköä miellytä.

Ei tuokaan välttämättä ole negatiivinen asia, maalaiset sentään osaa puolustaa itseään toisin kuin kaupunkilaiset jotka on on avuttomia kuin hylkeet jos "etelän rikkaus" tulee heitä ryöstämään. Tosiasia on kuitenkin että maalla rikollisuus on paljon pienempää kuin kaupungeissa.

QuoteOmasta lapsuudesta on kokemusta n. 100 oppilaan ala-asteesta ja n. 30 oppilaan kyläkoulusta. En kyllä suosittele jälkimmäistä.

Ainakin opettajat voi keskittyä opettamaan pienissä kouluissa paremmin ongelmia kokevia.

Minusta syrjäseutujen pitäisi antaa autioitua ja ennemminkin rohkaista väkeä siirtymään kasvukeskuksiin.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.04.2014, 22:16:01

Quote from: AureliusJokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö. En suosittele. Maalaiskylän yhteisöllisyyskin on yleensä kaiken uuden ja erilaisen ulossulkevaa.

Ei ihme siis että maalla ei kannateta monikulttuurisuutta saati muuta sukupuolineutraalisuutta. Onko tuo niin negatiivinen asia loppupeleissä?

On se yleensä varsin negatiivinen juttu. Alueellisesti koska tulee sellaisia "pikkupomoja", jotka määräävät kaikesta ja tuhoavat sen mikä ei heitä miellytä.

Tuosta kyllä löytyy varmasti päinvastaisiakin esimerkkejä, mutta liian suljetut yhteisöt ovat yleensä aina ongelmapesäkkeitä.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:03:46

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:54:35
Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?

Silloin olet jo hyödytön asuit missä tahansa. Liikuntarajoitteiset eivät ole miltään osin olennaisia syräjseutukeskustelun osalta.

En minä sanonut, että olisin liikuntarajoitteinen. Minulla vain ei ole polkupyörää eikä huvita kävellä.

Kirjoitusrajoitteiset hyödyttömät ovatkin tosi olennaisia syräjseutukeskustelun osalta.

Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 22:21:08

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.04.2014, 22:16:01

Quote from: AureliusJokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö. En suosittele. Maalaiskylän yhteisöllisyyskin on yleensä kaiken uuden ja erilaisen ulossulkevaa.

Ei ihme siis että maalla ei kannateta monikulttuurisuutta saati muuta sukupuolineutraalisuutta. Onko tuo niin negatiivinen asia loppupeleissä?

On se yleensä varsin negatiivinen juttu. Alueellisesti koska tulee sellaisia "pikkupomoja", jotka määräävät kaikesta ja tuhoavat sen mikä ei heitä miellytä.

Tuosta kyllä löytyy varmasti päinvastaisiakin esimerkkejä, mutta liian suljetut yhteisöt ovat yleensä aina ongelmapesäkkeitä.

Sehän on oma valinta syrjäseuduilla/maalla meneekö osaksi noita pieniä piirejä, kyllähän sielläkin voi elellä ihan rauhassa siellä omassa mökissä metsän reunalla niinkuin monet tekee...

On ihan luonnollista että "pikkupomoja" tulee vastaan kaikkialla missä on ihmisiä, myös kaupungeissa.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 22:22:43

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:03:46

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:54:35
Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?

Silloin olet jo hyödytön asuit missä tahansa. Liikuntarajoitteiset eivät ole miltään osin olennaisia syräjseutukeskustelun osalta.

En minä sanonut, että olisin liikuntarajoitteinen. Minulla vain ei ole polkupyörää eikä huvita kävellä.

Jää sitten kotiin mätänemään jos ei huvita liikkua. Ei kait se sen kummempaa ole?!

Kaupunkiasumistakin tuetaan asumistuella, julkisella liikenteellä (eikös tuo veroja syöne kaupungissakin) ja kulttuuri-guggenheimillä (ooppera ym kaikki muu hyödytön kuuluu tavallaan kaupunkiasumisen kuluihin, ei näitä voi landelainen käyttää). En ihan usko että kaupungissa asuminen välttämättä olisi halvempaa kuin maalla. Jos maalla voisi vapaasti kasvattaa elukoita ja rakentaa sellaisen halvan savupirtin, niin voisipa tuo loppupeleissä olla halvempikin tuo maalaiselämä.

Nyt kaupunkilaisilta häviävät vähäiset viheralueet kun asuntoja pitää tehdä lisää. Ja sitten ihmiset äänestävät vihreitä, kun haluavat suojella luontoa ja ovat harmistuneet ulkoilualueensa hävittämisestä. Eivät tallukat ymmärrä että vihreäthän ne juuri haluavat tiiviimpää kaupunkiasumista.

Syrjäseuduita uupuvat toki työpaikat, mutta eipä niitä ole kaikille kaupungissakaan. JOS omistaisi vähän metsää, niin melko pieneltä alueelta saa tarvitsemansa polttopuut ja käteisen rahan tarve on paljon pienempi kuin kaupungissa.

Työpaikkojen luominen valtion avulla on minusta ihan järkevää. Se voisi mennä vaikka niin, että valtio rahoittaa yrityksen (esim. keittiökalusteiden valmistus puusta) ja yrittäjä maksaa rahoituksen takaisin osamaksulla. Jos yritys menisi konkurssiin, valtio kärsisi vahingon. Valtio voisi myös vaihtaa yrittäjän toiseen, jos yrittäjä ei menesty vaikka liikeidea olisi lupaava. Tavallinen kapitalistinen pääoma hakee riskitöntä ja helppoa tuottoa, milloinhan rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan olisi tehty jos se olisi pitänyt yksityisellä pääomalla tehdä.

Kaupungissa asumisessa on omat hankaluutensa ja maalla omansa. Mitä olen nähnyt, niin Helsingissä katujen talvikunnossapito on heikompaa kuin sivukylillä, ilma huonompaa. Kauppaan on tok lyhyempi matka. Autopaikkakin on kallis kaupungissa mutta maalla ilmainen.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.04.2014, 22:23:19
Sehän on oma valinta syrjäseuduilla/maalla meneekö osaksi noita pieniä piirejä, kyllähän sielläkin voi elellä ihan rauhassa siellä omassa mökissä metsän reunalla niinkuin monet tekee...

On ihan luonnollista että "pikkupomoja" tulee vastaan kaikkialla missä on ihmisiä, myös kaupungeissa.

Ei se ole oikein oma valinta, jos asuu tuollaisella alueella ja on riippuvainen paikallisesta yhteisöstä tai haluaisi kehittää ja olla osa sitä.

Tosin puhun asiasta ihan yleistasolla, en mistään kokemuksesta.

Se on totta, että samanlaista kohtelua voi tulla vastaan muuallakin. Pienillä alueilla vain joutuu olemaan osa sitä, jos ei sitten muuta pois. Isommissa kaupungeissa löytyy muitakin piirejä.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:25:55

Quote from: Marius on 26.04.2014, 22:22:43

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:03:46

Quote from: Marius on 26.04.2014, 21:54:35
Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?

Silloin olet jo hyödytön asuit missä tahansa. Liikuntarajoitteiset eivät ole miltään osin olennaisia syräjseutukeskustelun osalta.

En minä sanonut, että olisin liikuntarajoitteinen. Minulla vain ei ole polkupyörää eikä huvita kävellä.

Jää sitten kotiin mätänemään jos ei huvita liikkua. Ei kait se sen kummempaa ole?!

Sinusta tulisi oikein hyvä lähihoitaja. "Jää sitten mätänemään jos ei huvita liikkua".
Oletko kotoisin Mogadishusta?

Parempi se pikkuhitleri omassa mökissään keskellä ei mitään kuin puhkomassa renkaita tai pieksämässä poliisihevosia.

Quote from: Janix on 26.04.2014, 22:26:19
Syrjäseuduita uupuvat toki työpaikat, mutta eipä niitä ole kaikille kaupungissakaan. JOS omistaisi vähän metsää, niin melko pieneltä alueelta saa tarvitsemansa polttopuut ja käteisen rahan tarve on paljon pienempi kuin kaupungissa.

Rahan tarve on itseasiassa merkittävästi suurempi, kun kaikki kustannukset ovat suurempia mm. lämmitys, vesi, ruoka. Auto on lisäksi pakollinen ja siihen päälle vakuutusmaksut yms. Eivätkä ne polttopuutkaan ilmaiseksi sieltä metsästä tule ja jos et omaa omaa metsää, niin silloin pitäisi käydä valtion/toisen omistajan metsästä ja se voisi pidemmän päälle tulla varsin kalliiksi (paikkakunnan poliisit perässä). Puilla lämmittäminen ei ole myöskään se luotettavin vaihtoehto.

Quote from: Janix on 26.04.2014, 22:26:19
Kaupungissa asumisessa on omat hankaluutensa ja maalla omansa. Mitä olen nähnyt, niin Helsingissä katujen talvikunnossapito on heikompaa kuin sivukylillä, ilma huonompaa. Kauppaan on tok lyhyempi matka. Autopaikkakin on kallis kaupungissa mutta maalla ilmainen.

Jos vertaa Helsinkiä ja pikkukaupunkeja, niin toki niissä joissakin pikkukaupungeissa asiat voivat pelata sutjakkaammin alueellisesti. Mutta jos vertaa oikeasti maaseutukyliä, niin kyllä ne hommat hoituvat paljon hitaammin. Voi olla, ettei jonakin päivänä pääse edes lähtemään liikkeelle, jos paha keli sattuu.

Autopaikka on ilmainen, mutta auton kustannukset kalliimmat.

Noin yleensä sanoisin, että Suomen sielu on maaseudulla. Te, jotka ette ole koskaan kokeneet mitä maaseutuelämä tarkoittaa tuskin ymmärrätte mistä puhun.

Itse olen maaseudun lapsi ja se on ollut aidosti rikastuttava kokemus toisin kun maahantuotu etnoväritys. Maaseudulla on puhdas luonto ja terve elämä. Siellä ei kärsitä astmasta, allergioista tai kauhistella irtoneita tekokynsiä.
Suomi ei ole Robets Coffeen vaniljalatet ja steissin kebabit vaan avarat maisemat, vihreät metsät, siniset järvet ja aidot ihmiset, jotka puhuvat hassulla tavalla.

Säälin kaupungin ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa kosmopoliittejä juostesssaan stokkan hulluilla päivillä hamstraamassa tavaraa. Elämä maaseudulla on vaan niin paljon hienompaa.

Työpaikkojen luominen jonnekin syrjäseudulle ei ole mikään helppo asia. (https://www.youtube.com/watch?v=TLTqojfYjGM)

Eikä tilannetta ainakaan paranna €U-direktiivit, luvat, kortit, yms. lisääntynyt byrokratia.

Järkevän tekemisen puute syrjäseuduilla ajaa ihmisiä sieltä pois, eikä sen tekemisen keksimättömyys ole kotiseutunsa jättämään joutuvan ihmisen yrittämättömyydestä kiinni.
Kyseessä on saman sukuinen ilmiö joka tappoi aikanaan pientilat, ajoi ihmiset asutuskeskuksiin ja ulkomaille.

Globaalissa maailmassa globaali kilpailu tappaa elinkeinoja yrittämisen kannalta vaikeimmista paikoista.
Erikoistuminen joskus auttaa, mutta ei sekään ole mikään ihmelääke, jos olisi niin se olisi jo käytössä.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 22:29:23
Sinusta tulisi oikein hyvä lähihoitaja. "Jää sitten mätänemään jos ei huvita liikkua".
Oletko kotoisin Mogadishusta?

En ole somali. Jos sinua ei huvita niin mätäne paikoillesi. Kukas minä olen sinua pakottamaan, omapahan on valintasi. Ei ole veronmaksajien tehtävä nostaa sinut sängystä aamuisin.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:38:08
Noin yleensä sanoisin, että Suomen sielu on maaseudulla. Te, jotka ette ole koskaan kokeneet mitä maaseutuelämä tarkoittaa tuskin ymmärrätte mistä puhun.

Itse olen maaseudun lapsi ja se on ollut aidosti rikastuttava kokemus toisin kun maahantuotu etnoväritys. Maaseudulla on puhdas luonto ja terve elämä. Siellä ei kärsitä astmasta, allergioista tai kauhistella irtoneita tekokynsiä.
Suomi ei ole Robets Coffeen vaniljalatet ja steissin kebabit vaan avarat maisemat, vihreät metsät, siniset järvet ja aidot ihmiset, jotka puhuvat hassulla tavalla.

Säälin kaupungin ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa kosmopoliittejä juostesssaan stokkan hulluilla päivillä hamstraamassa tavaraa. Elämä maaseudulla on vaan niin paljon hienompaa.

Ja siksi toivon että valtion politiikkaa todellakin muutettaisiin tukemaan maalla/syrjäseuduilla asumista.
Itsekin kun haluaisin asua siellä mutta tällä hetkellä näyttää siltä että kaupungeissa sitä joutuu asumaan työn perässä......

Quote from: Marius on 26.04.2014, 22:15:17
Onko 100 vuotta sitten kylälle muuttanut vielä vieras?
Entä 1000 vuotta sitten kylälle muuttanut?
Tai 10 000 vuotta sitten muuttanut?

Jos yksilö jää jostain syystä yhteisönsä ulkopuolelle, useimmiten yksilö voi myös hetken tutkia itseään.

Jos kunta kaavoittaa alueelle parikymmentä omakotitalotonttia, ja uudet asukkaat jäävät ulkopuolelle? Ja vanhat asukkaat harjoittavat sakkotuomioihin asti johtavaa ilkivaltaa, kaivavat traktorilla yksityistien pelloksi ja virittelevät ansaketjuja (jotta uusien asukkaiden lapset eivät aja pyörällä alle 200 metrin päästä heidän taloaan), riehuvat kirveen kanssa, kaatavat koulun kuusiaidan, riitelevät vuosikausia vanhempainyhdistyksessä ja koulun johtokunnassa, savustavat pois opettajia jotka ovat "ulkopuolelta tulleita" jne? Niin muuttajat voivat hetken tutkia itseään?

No, tervemenoa maaseudulle!

Syrjäseuduilla, kuten täälläkin, on tärkeää että koulu säästyy. Se on se sydän joka pumppaa verta kiertämään kylässä. Siinä koulussa kun on muutakin toimintaa kuin se koulunkäynti. Ainakin täällä on erilaista liikuntaharrastusta koulun tiloissa. Myös kerhotoimintaa on. Monet kylät kuihtuu kun koulu lähtee.

Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 21:55:23
kuntien määrää pitää joka tapauksessa vähentää.

Miksi kuntia pitää mielestäsi vähentää?

Quote from: Marius on 26.04.2014, 22:15:17
Jos yksilö jää jostain syystä yhteisönsä ulkopuolelle, useimmiten yksilö voi myös hetken tutkia itseään.

Tämä.


Olen asunut kolmessa pienessä kunnassa, kymissä, etelä-savossa ja nyt varsinais-suomessa, enkä ole kyllä törmännyt Aureliuksen kertomiin asioihin itse.
Ihan välittömästi on jokaisessa näistä paikoista naapurit ja kylänmiehet ottanu hyvin vastaan, enkä ole huomannut kenenkään kyräilevän saha selän takana. Päinvastoin, puusavotassa oli naapuri vuosi sitten, jolloin siis olimme olleet tässä rapia vuoden. VUOSI. Ei 20. Näin on ollut jokaisessa muussakin paikassa. Kylään kutsutaan vähän väliä. Niin, olimme olleet näissä koordinaateissa 2v. Ei 20. Eräs toinen naapuri tossa yks päivä sahaa laulatti, siistien peltojensa ojia. Ei siis meidän aitaa.
Poikamme käy kyläkoulua jossa ~60 oppilasta. On tietysti enemmän kuin se 30, muttei kuitenkaan mikää "iso" koulu jossa on 1,2,3, jne luokat erikseen, vaa on 1&2, 3&4, 5&6 samassa. En ole kuullut moitteita. Keneltäkään.

Täällä muutenkin yhteisöllisyys on kova sana, ja kaikenlaista puuhaa on mahdollista yhdessä tehdä. Siis kyläläisten kesken. Ilman sahoja, tai sahojen kanssa.



Edit:

Quote from: Aurelius on 26.04.2014, 22:41:21
Jos kunta kaavoittaa alueelle parikymmentä omakotitalotonttia, ja uudet asukkaat jäävät ulkopuolelle? Ja vanhat asukkaat harjoittavat sakkotuomioihin asti johtavaa ilkivaltaa, kaivavat traktorilla yksityistien pelloksi ja virittelevät ansaketjuja (jotta uusien asukkaiden lapset eivät aja pyörällä alle 200 metrin päästä heidän taloaan), riehuvat kirveen kanssa, kaatavat koulun kuusiaidan, riitelevät vuosikausia vanhempainyhdistyksessä ja koulun johtokunnassa, savustavat pois opettajia jotka ovat "ulkopuolelta tulleita" jne? Niin muuttajat voivat hetken tutkia itseään?

No, tervemenoa maaseudulle!

Huhhuh!
Ei ihme että ei maalla eläminen maistu.  :(
Älä silti meitä kaikkia tuomitse omien kokemustes perusteella.

Maaseudun suurin valttikortti on vapaus. Sitä vapautta ei monesti kaupungeista löydä.

Quote from: Herrahuu on 26.04.2014, 22:43:01

Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 21:55:23
kuntien määrää pitää joka tapauksessa vähentää.

Miksi kuntia pitää mielestäsi vähentää?

Ne ovat suurin kustannuserä Suomen valtiolle. Monet alueet tulevat myös väistämättä katoamaan ja ovat jo kadonneet ihmisten poismuuton/lähtemisen/luonnollisen poistuman seurauksena.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:38:08
Noin yleensä sanoisin, että Suomen sielu on maaseudulla. Te, jotka ette ole koskaan kokeneet mitä maaseutuelämä tarkoittaa tuskin ymmärrätte mistä puhun.

Itse olen maaseudun lapsi ja se on ollut aidosti rikastuttava kokemus toisin kun maahantuotu etnoväritys. Maaseudulla on puhdas luonto ja terve elämä. Siellä ei kärsitä astmasta, allergioista tai kauhistella irtoneita tekokynsiä.
Suomi ei ole Robets Coffeen vaniljalatet ja steissin kebabit vaan avarat maisemat, vihreät metsät, siniset järvet ja aidot ihmiset, jotka puhuvat hassulla tavalla.

Säälin kaupungin ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa kosmopoliittejä juostesssaan stokkan hulluilla päivillä hamstraamassa tavaraa. Elämä maaseudulla on vaan niin paljon hienompaa.

Hyvin kirjoitettu. Sori aiempaa lievää sparraustani.
Olemme selvästi samoilla linjoilla, vaikka minulla on vain kolmas jalka maaseudulla.  ;)
Elämä maaseudulla on hienompaa, vaikka puhunkin siellä hassulla tavalla.  ;)

Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 22:36:00

Quote from: Janix on 26.04.2014, 22:26:19
Syrjäseuduita uupuvat toki työpaikat, mutta eipä niitä ole kaikille kaupungissakaan. JOS omistaisi vähän metsää, niin melko pieneltä alueelta saa tarvitsemansa polttopuut ja käteisen rahan tarve on paljon pienempi kuin kaupungissa.

Rahan tarve on itseasiassa merkittävästi suurempi, kun kaikki kustannukset ovat suurempia mm. lämmitys, vesi, ruoka. Auto on lisäksi pakollinen ja siihen päälle vakuutusmaksut yms. Eivätkä ne polttopuutkaan ilmaiseksi sieltä metsästä tule ja jos et omaa omaa metsää, niin silloin pitäisi käydä valtion/toisen omistajan metsästä ja se voisi pidemmän päälle tulla varsin kalliiksi (paikkakunnan poliisit perässä). Puilla lämmittäminen ei ole myöskään se luotettavin vaihtoehto.

Quote from: Janix on 26.04.2014, 22:26:19
Kaupungissa asumisessa on omat hankaluutensa ja maalla omansa. Mitä olen nähnyt, niin Helsingissä katujen talvikunnossapito on heikompaa kuin sivukylillä, ilma huonompaa. Kauppaan on tok lyhyempi matka. Autopaikkakin on kallis kaupungissa mutta maalla ilmainen.

Jos vertaa Helsinkiä ja pikkukaupunkeja, niin toki niissä joissakin pikkukaupungeissa asiat voivat pelata sutjakkaammin alueellisesti. Mutta jos vertaa oikeasti maaseutukyliä, niin kyllä ne hommat hoituvat paljon hitaammin. Voi olla, ettei jonakin päivänä pääse edes lähtemään liikkeelle, jos paha keli sattuu.

Autopaikka on ilmainen, mutta auton kustannukset kalliimmat.

Lämmitys.

Miksi puu ei olisi luotettavin vaihtoehto? Puulämmitteinen vesikierto on varsin edullinen jos ei lakse hartiapankille hintaa. Vaihtoehtona myös esim briketti tai pelletti jotka voidaan tehdä vielä heikommasta materiaalista. Puristuskoneita saa muutemalla tonnilla. Lähtökustannusten jälkeen lämmitys ei vaadi kuin hartiapankkia. Jos ei omaa metsää omista niin sitten tekee sen verran töitä että saa puut kasaan. Tekemätöntä työtä löytyy maalta. Se sitten ettei siitä ilmoitella eikä palkka ole tessien mukainen.

Vesi? Kaivo, lähde tms? Paljonko se nyt maksaa? Pumppaamisen hinnan? Lämmitys samalla puulämmitteisellä vesikierrolla kuin talonkin.

Ruoka.

Mahdollisuus huomattavasti kaupunkia suurempaan omavaraisuuteen. Kuusi hyvin valittua lajiketta 150m2 peltopläntillä tarkoittaa yhden hengen laskennallista vuotuista ravinnontarvetta. Päälle vielä metsästys, kalastus jne.

Toki se paljonko on halukas tekemään töitä itsensä eteen. Väitän kuitenkin että aika moni tekee huomattavan ahkerasti kun tietää että jokainen sentti tulee omaan taskuun. 

Ylipäätään mahtava omavaraisuus. Tuohon jos vielä tulee päälle satasia työkkäristä niin vot. Mitä kulkemiseen tulee niin näilä poliisimäärillä syrjäkylien jokaista mökkimopoa ei tosiaan rekisteröidä. Eikä kortilla ajeta.

Lieksassa on tähän keksitty ratkaisu: Tuodaan uutta väkeä oikein afrikasta asti syrjäseutuja kansoittamaan, valtio maksaa viulut.

Quote from: Morsum on 26.04.2014, 22:17:41
Minusta syrjäseutujen pitäisi antaa autioitua ja ennemminkin rohkaista väkeä siirtymään kasvukeskuksiin.

Periaatteessa kaikki suomalaiset voisi asuttaa vaikkapa Jyväskylän eteläpuolelle, sitten tempaistaan Suomi siitä Jyväskylän korkeudelta poikki ja myydään se pohjoinen puoli Venäjälle. Nehän viimeaikoina ovat tuntuneet olevan sen "lebensraumin" perään. Vähenisi samalla se kuntienkin määrä. ;)

Rehellisesti sanoen minusta on ikävä nähdä syrjäseutujen autioituvan. Teollisuuskin on keskitetty aikanaan eteläisempiin kaupunkeihin, parempien liikenneyhteyksien äärelle. Tätä syrjäseutujen autioitumista ei ole helppo ratkaista luomalla uutta teollisuutta syrjäseuduille. Suomen teollisuus tuskin on kauheasti kasvamassa lähiaikoina, koska puolalainen tekee halvemmalla, joten ne viimeisetkin työikäiset ihmiset alkavat valua syrjäseuduilta kaupunkeihin. Tosin eipä täällä kaupungeissakaan enää pahemmin töitä teollisuudessa ole tarjolla. Pian voimme elättää itsemme pesemällä toistemme paitoja.

Valtio voisi tarjota paketteja nuorille/aikuisille: mihin kuuluu että ensin käydään amiksessa joko maaseutu/metsätalous ym. koulutus ja sitten valtio tarjoaa edullisen mökin ja pienehkön pellon jokaiselle halukkaalle. Sitten siihen päälle perustulo ym. muut tuet että pysyy siellä hengissä vaikkei itse metsä/maatöillä pystyisikään itseään elättämään 100%:sti. Tämä pitäisi syrjäseudut nykyistä enemmän hengissä, oikein markkinoituna.

Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 22:43:28
Maaseudun suurin valttikortti on vapaus. Sitä vapautta ei monesti kaupungeista löydä.

Minusta kaupungeissa on yleensä vapaus olla oma itsensä. Maaseudulla taas tulee turpiin, jos et ole samanlainen kuin muut. Pienessä yhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisensa on vahva yhdenmukaisuuspaine. Kaupungeista taas löytyy jos jonkinmoista alakulttuuria ja harrastusryhmää.

Maaseudulla taas on vastaavasti vapaus kävellä yksin metsässä törmäämättä keneenkään, ja muutenkin valvovat viranomaiset ovat etäämmällä.

Organismin perustarpeet ovat syöminen selviytyminen ja lisääntyminen. Ihminen tarvitsee ruokaa, juomaa ja suojaa selviytyäkseen. Maaseutua tarvitaan ruuan, energian ja suojien tuottamiseen.

Kaupunkien ainoa hyöty on sieltä löytyvät naaraat, jotka ovat karanneet sinne maaseudulta.

Mutta mitäs me sitten teemme, jos ei ole paitaa?

Quote from: Marius on 26.04.2014, 23:01:09
Mutta mitäs me sitten teemme, jos ei ole paitaa?

Myydään kiviä toisillemme ja rikastutaan.

Quote from: Marius on 26.04.2014, 23:01:09
Mutta mitäs me sitten teemme, jos ei ole paitaa?

Mitäpä niillä paidoilla jos jokaisella on kylliksi omaa lääniä elon järjestykseen.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 26.04.2014, 19:53:10
Syrjäseutujen pitäminen edes jossain määrin asuttuina edellyttäisi mielestäni vain toisenlaista politiikkaa kuin nykyään harrastetaan: vähemmän palveluja ja byrokratiaa, vähemmän veroja.

Minun mielestäni ei voi olettaa että jos ostaa mökin keskeltä metsää niin on oikeutettu kaikkiin palveluihin esim. koulukuljetuksen ym. vaan sitten pitäisi ottaa vastuuta itse elämisestään. Toisaalta tuloveroja voisi leikata reilusti koska silti tulisi maksettavaksi kaikki välilliset verot vaikkei niistä maalikylien hienoista palveluista pääsekään nauttimaan.

Sitten kaikenlaisten turhien määräysten karsiminen päälle.

Tällä politiikalla saataisiin maalle juuri sellaista porukkaa joka siellä pärjää patalaiskojen kepulaisten lippalakkien lisäksi.

Boldaan.
Eipä tarvinnut itse kirjoittaa.

Minne maalaiset sitten sijoitettaisiin?

Kenelle "patalaiskojen" maat annettaisiin?

Quote from: Marius on 26.04.2014, 23:28:13
Minne maalaiset sitten sijoitettaisiin?

Kenelle "patalaiskojen" maat annettaisiin?

Miksi pitäisi sijoittaa minnekään? Määrittele patalaiska ja miksi heidän maansa pitäisi antaa?

Käytännössä Suomen syrjäseudut eläisivät kohtalaisen hyvin jo nyt, jos verot energiasta, ruuasta, polttoaineista, kiinteistöistä, jne. sekä laskematon määrä erilaisista lupamaksuista olisi jollain järkevällä tasolla. Täällä talot ovat edullisia, tonttien neliöhinnat maltillisia, asunnot halpoja...ongelma vain että jos haluat pitää autoa niin maksaa niin vitusti ja bensat päälle niin sillä kylän asiakaskunnalla on aika vaikea saada mitään järkevää voittoa. Tämä meinaa että palveluyrittäjät kaikkoavat ja kun ne kaikkoavat alkaa liikehdintä laajemminkin. Jos ainoat kannattavat yritysmuodot ovat pubi, bensa-asema, totokioski, hautaustoimisto ja ruokakauppa niin jotain on hieman pielessä.

Minä olen kotoisin maaseudulta. Siis ihan oikealta maaseudulta lehmineen, vuohineen, kanoineen ja kaikkineen. Maaseudulla kärsitään astmasta, toisin kuin täällä väitettiin. Siellä on juoppoja, huumeongelmia ja ihan samoja ongelmia kuin kaupungissakin, paitsi ehkä ruuhka puuttuu. Katupöly keväisin on minusta ihan selkein ero, mutta se näkyykin sitten talvella maaseutujen surkeampikuntoisissa teissä.

En mistään hinnasta muuttaisi enää maaseudulle asumaan. Siellä on ihan kiva käydä, mutta aika äkkiä sieltä haluaa takaisin.

Quote from: Tabula Rasa on 26.04.2014, 23:30:20

Quote from: Marius on 26.04.2014, 23:28:13
Minne maalaiset sitten sijoitettaisiin?

Kenelle "patalaiskojen" maat annettaisiin?

Miksi pitäisi sijoittaa minnekään? Määrittele patalaiska ja miksi heidän maansa pitäisi antaa?

Hyviä kysymyksiä. Vastaan ja määrittelen, kunhan kerkiän... t. patalaiska.

^^Se mitä sinä tunnet maaseudusta lienee samantekevää. Se että kaiketi jokaisella vapaus valita? Mikäli tahdottaisiin niin moni olisi paljon mielummin omavarainen kuin tukiriippuvainen. Kuitenkin nyt tahdotaan kuristaa paskamaksuilla kaupunkeihin.

Quote from: Kuningasweecee on 26.04.2014, 23:35:26
Käytännössä Suomen syrjäseudut eläisivät kohtalaisen hyvin jo nyt, jos verot energiasta, ruuasta, polttoaineista, kiinteistöistä, jne. sekä laskematon määrä erilaisista lupamaksuista olisi jollain järkevällä tasolla. Täällä talot ovat edullisia, tonttien neliöhinnat maltillisia, asunnot halpoja...ongelma vain että jos haluat pitää autoa niin maksaa niin vitusti ja bensat päälle niin sillä kylän asiakaskunnalla on aika vaikea saada mitään järkevää voittoa. Tämä meinaa että palveluyrittäjät kaikkoavat ja kun ne kaikkoavat alkaa liikehdintä laajemminkin. Jos ainoat kannattavat yritysmuodot ovat pubi, bensa-asema, totokioski, hautaustoimisto ja ruokakauppa niin jotain on hieman pielessä.

Aina on kukkakauppa, vaikka miten pienessä pitäjässä.

Quote from: Totti on 26.04.2014, 22:38:08
Maaseudulla on puhdas luonto ja terve elämä. Siellä ei kärsitä astmasta, allergioista tai kauhistella irtoneita tekokynsiä.

Ai ei vai? Tutuistani astmasta ja allergioista kroonisesti kärsivät ovat maaseudulla kasvaneita, maatilojen lapsia.
Nuoruudessani ehdottomasti tyylitietoisimmat tytöt olivat maalaisia.

Quote from: Tabula Rasa on 26.04.2014, 23:41:40
^^Se mitä sinä tunnet maaseudusta lienee samantekevää. Se että kaiketi jokaisella vapaus valita? Mikäli tahdottaisiin niin moni olisi paljon mielummin omavarainen kuin tukiriippuvainen. Kuitenkin nyt tahdotaan kuristaa paskamaksuilla kaupunkeihin.

Tämän allekirjoitan, tottakai.

Jaa'a.. mielestäni lähitulevaisuuden Suomen 'syrjäseudut' saattavat olla jopa taas mitä elinvoimaisimman haluttuja muuttoalueita.. kunhan aina vaan 'monikulttuurisemmat' etelämmän pääkaupunkiseudut 'kehittyvät'.. yhä vaan ihan oikeasti kansaltamme lupaa kysymättömämpään suuntaan..

Voisimmepa kutsua jo hieman ennustavasti (muun Euroopan esimerkeistä mallia katsoen) lähitulevaisuuden pääkaupunkiseutuja ehkäpä lyhennettyinä nimellä vaikka lystikkäästi.. The Hell.. mutta tämähän saattaa tietysti olla vaikkapa ihan vaan makuasia..

Quote from: Morsum on 26.04.2014, 23:37:39
En mistään hinnasta muuttaisi enää maaseudulle asumaan. Siellä on ihan kiva käydä, mutta aika äkkiä sieltä haluaa takaisin.

Mainostat olevasi homo. Se varmaan vaikuttaa asenteisiin. Maaseutu on kuppikuntaisempi ja homoilla on takuulla vaikeampi olla siellä kun kaupungeissa.

Itse koin nuorena että kaupunki houkutteli ja maaseutu jossa vartuin oli syvältä. Olen asunut Helsingissä vajaa kolmisenkymmentä vuotta. Vanhemmalla iällä olen muuttanut takaisin maaseudulle koska elämä "ei missään" on paljon antoisampaa kun kaupungissa. Elämä on muuttunut suorittamisesta ja "ystäväpiiristä" pienen perunamaan istuttamiseen keväisin ja puiden pilkkomiseen. Ei sen takia että on pakko vaan sen takia että voi.

On upeaa juoda aamukahvi terassilla maisemia katsellessa, voin jättää auton pihalle lukitsematta ja pitää ovia sepposen selällään koko päivän. Luonnon ja olohuoneeni välinen raja on hävinnyt, kävelen paljain jaloin sisältä ulos suoraan nurmikolle välittämättä mitä minulla on päälläni.

Maaseudulla eläminen on vaan niin paljon vapaampaa ja helpompaa. Suosittelen.

Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 22:28:02

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.04.2014, 22:23:19
Sehän on oma valinta syrjäseuduilla/maalla meneekö osaksi noita pieniä piirejä, kyllähän sielläkin voi elellä ihan rauhassa siellä omassa mökissä metsän reunalla niinkuin monet tekee...

On ihan luonnollista että "pikkupomoja" tulee vastaan kaikkialla missä on ihmisiä, myös kaupungeissa.

Ei se ole oikein oma valinta, jos asuu tuollaisella alueella ja on riippuvainen paikallisesta yhteisöstä tai haluaisi kehittää ja olla osa sitä.

Tosin puhun asiasta ihan yleistasolla, en mistään kokemuksesta.

Se on totta, että samanlaista kohtelua voi tulla vastaan muuallakin. Pienillä alueilla vain joutuu olemaan osa sitä, jos ei sitten muuta pois. Isommissa kaupungeissa löytyy muitakin piirejä.

Ainakin jos on kouluikäisiä lapsia, niin ei voi vain sulkeutua omaan hyvään seuraansa.

Quote from: Aurelius on 26.04.2014, 22:41:21
Jos kunta kaavoittaa alueelle parikymmentä omakotitalotonttia, ja uudet asukkaat jäävät ulkopuolelle? Ja vanhat asukkaat harjoittavat sakkotuomioihin asti johtavaa ilkivaltaa, kaivavat traktorilla yksityistien pelloksi ja virittelevät ansaketjuja (jotta uusien asukkaiden lapset eivät aja pyörällä alle 200 metrin päästä heidän taloaan), riehuvat kirveen kanssa, kaatavat koulun kuusiaidan, riitelevät vuosikausia vanhempainyhdistyksessä ja koulun johtokunnassa, savustavat pois opettajia jotka ovat "ulkopuolelta tulleita" jne? Niin muuttajat voivat hetken tutkia itseään?

No, tervemenoa maaseudulle!

Vähän myöhäisherännäisenä sekoitan äyskärini tähän soppaan.

Toveri Aureliuksen ikävät kokemukset maaseudusta palauttavat mieleeni erinäisiä muistoja kerrostaloasumisesta kaupungista - sitä kesti n. 20 vuotta ja nyt asun onnellisesti maaseudulla lampaiden ja kanojen kanssa. Onhan se hienoa että kaupungissa on vain fiksuja, empaattisia sekä kärsivällisiä ihmisiä - sehän vielä puuttuisi jos kaupungissa olisi kerrostalokyttääjiä, vainoajia, kiusantekijöitä tai muuten ikäviksi ihmisiksi luokiteltavia asujia. Saan oikein väristyksiä ajatuksesta että kaupungissa voisi olla ihmisiä jotka ihan suorittamisen ilosta vandalisoisivat toisten omaisuutta tai aktiivisesti yrittäisivät savustaa väärin ajattelijoita pois taloyhtiöstä. *Väristys*

Taidankin muuttaa takaisin kaupunkiin - eihän siitä mitään tule että naapuri yllättää iloisesti ja tekee lumityöt puolestasi tai leikkaa nurmikkosi ... tai myy rankaa niin edullisesti että puulämmitteisessä talossa lämmityskulut jäävät alle 500€ / vuosi. Pakko päästä  takaisin kaupunkiin.

Tässä on toki vielä se, että kaupungeissa on tarjolla paljon pieniä vuokra-asuntoja. Helppo muuttaa sisään, helppo muuttaa pois jos alue ei miellytä. Maaseudulla, taajamien ulkopuolella tarjolla on pääasiassa omakotitaloja ja mökkejä, erittäin vähän vuokra-asuntoja. On pakko tehdä pääomaa sitova investointi ja pois muuttaminen voi olla hankalaa, kun syrjäseudun kiinteistö ei mene kaupaksi - vaikka asunnot ovatkin hinnoiltaan halvempia.

Minusta maalle muuttaminen olisi suuri riski. Entäs jos joutuukin keskelle ei-mitään katselemaan hullujen kylänmiesten riehumista? Eri asia tietty, jos kyse on paluusta kotiseudulle, tuttujen ihmisten keskelle.

Haja-asutusaluella ihmisiä, joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä on vaikeampi valita, koska piirit ovat pienet ja palveluita ja harrastusmahdollisuuksia vähän. Vähän kouluja, päiväkoteja, ym. Kaupungissa on ihan luksusta sekin, että kävelymatkan päässä voi olla 10 päiväkotia ja 4 ala-astetta. Yläasteita ja lukioita on samoin kaupungeissa useita. Maaseudulla vaihtoehtoja on yleensä yksi, tai sitten matkaa tuleekin jo 50 km tai joutuu muuttamaan. Kavereita on samoin ne kylän 5-10 lasta. Lapsi ei pääse tapaamaan kavereita, tai sitten ekaluokkalainen pistetään pyöräilemään yksin kilometrejä jotain tienviertä. Harrastukset ovat pääsääntöisesti niin kaukana, että vanhempien pitää kuljettaa autolla joka paikkaan. Samoin kaupat, kioskit, muut palvelut. Vasta mopoiässä pääsee eroon autorumbasta. Minusta kuulostaa lähinnä lapsen vihaamiselta tai piittaamattomuudelta, jos haluaa tarjoata lapselle elinpiiriksi maaseudun haja-asutusalueen.

Lähtökohtaisesti ongelma johtuu tietysti siitä, että maaseutu on tyhjentynyt. Kyllähän siellä ennen oli jopa kymmenkertaisesti ihmisiä. Bussit kulkivat, oli kyläkauppaa, kyläkoulua, harrastusseuroja ym. Kuka muuttaisi lasten kanssa taantuvaan teollisuuskaupunkiin? Miksi sitten maaseudulle?

Tässä ketjussa taas kerran henkilökohtaisia makuasioita ja mieltymyksiä aletaan pitämään jonain faktoina. Jotkut tykkäävät asua enemmän kaupungissa kuin maaseudulla ja jotkut taas päinvastoin.

Itse olen luonteeltani selainen hieman erakomainen ja syrjäänvetäytyvä, että pidän enemmän kaupungista. Paradoksihan tuo on että jos on antisosiaalinen niin kaupunki on parempi asuinpaikka kuin pieni kylä mutta kaupungissa voi säilyttää anonymiteettinsä kun taas pienessä kylässä nopeasti leimautuisi omituiseksi hiippariksi.

Asia on niin tärkeä ja keskustelu niin hakoteillä että rikon kirjoitustaukoni tämän yhden kirjoituksen verran. Nämä ovat sitten näkemyksiä ja kohdeltakoon niitä sellaisina.

Koska ketjussa on erimielisyyttä siitä, että mitä termillä "syrjäseutu" tarkoitetaan niin määrittelen sen tässä: Syrjäseutuja ovat tekstissäni haja-asutusalueet, pienet taajamat, kylät, kirkonkylät ja sellaiset pikkukaupungit, joissa Henna Virkkusen on vaikea löytää tarpeeksi trendikästä naistenhuonetta. Jos joku muu haluaa määritellä syrjäseudun toisin, niin tehköön sen itse.


1) Syrjäseutu pysyy elinvoimaisena ja sen elinvoimaisuus jopa lisääntyy ilman erillisiä tukitoimia jos Suomi suostuu antamaan syrjäseuduille mahdollisuuden.

2) Keskeisin mahdollisuuden antamisen keino olisi syrjäseutuja kuristavan turhan säätelyn vähentäminen.
- Paskalaki tappoi aika paljon syrjäseutuja. Ei sellaisia, kiitos.
- On täysin mielipuolista jos syrjäseutujen rintamiestalojen peruskorjaukset pitäisi tehdä maalaisjärjen sijaan muovipullotalojen rakennusmääräysten mukaan. Samoin uusien omakotitalojen rakennusmääräykset nostavat rakennuskustannukset ohi syrjäseutujen suhteen järkevän tason.
- Jos joku haluaa muuttaa talviasuttavaan kesämökkiinsä niin siitä vain. Sillä se syrjäseutu elpyy ainakin vähän.
- Kun kasvukeskuksia tuetaan aivan järjettömillä summilla viemällä niihin julkisen alan työpaikkoja, oppilaitoksia, subventoimalla julkista liikennettä.... niin ehkä niitä kyläkoulujakin voisi subventoida sopivasti. Jos kyläkoulu tuottaa huonoa oppimista tai onnettomia ihmisiä, niin sitten nurin ja samantien.
- Liika ja vääränlainen säätely + luparahastus pois metsästyksen, kalastuksen yms. parista.
- Syrjäseuduilla tapahtuvaa puulla lämmittämistä ei pidä vaikeuttaa.
- Turpeen hyödyntäminen luontoarvoiltaan keskinkertaisilla ja matalilla paikoilla helpommaksi.
- Ainakin syrjäseuduilla asuvilla pitäisi olla mahdollisuus suorittaa ajokortti 16-vuotiaana niin että opiskelu ja työelämän harjoittelu onnistuu ilman turhia esteitä.
- Jos jollakulla on syrjäseudulla tontti tai pläntti johon mahtuu talo niin ilman todella, todella pätevää juuri kyseiseen tonttiin liittyvää estettä ei rakentamista saisi estää tai vaikeuttaa.
- jne. jne. jne.

3) Toiseksi keskeisin mahdollisuuden antamisen muoto olisi ajastaan jälkeenjääneen keskittämiseen ja keskusjohtoisuuteen nojautuvan ajattelun heittäminen romukoppaan.
- Netti, sähköposti, mobiili kommunikointi, GPS, yhteiskunnan kehittyminen kansalaisyhteiskunnan suuntaan, some ja kiljoona muuta asiaa tukeva 1800-1900 luvun keskitettyjen ratkaisujen sijaan modernimpia hajautettuja ratkaisuja oli sitten kyse energiantuotannosta ja jakelusta, hallinnosta, palveluiden järjestämisestä... Jos lakataan rakentamasta viime vuosisadan "tehokkuus"ajattelun mukaista maailmaa pakolla ja annetaan maailman rakentua tehokkaasti siten kuin se rakentuu, niin syrjäseudut elävöityvät aika paljon jo siitä että niitä ei suunnitelmallisesti suljeta ulos.

4) Kolmanneksi keskeisin mahdollisuuden antaminen olisi koulutusjärjestelmän siirtäminen tälle vuosituhannelle.
- Ketjussa puhutaan paskaa. Eivät ihmiset muuta syrjäseuduilta taajamiin niinkään työn kuin kouluttautumisen perässä. Itse asiassa jo kouluttautuneideen ja työelämään päässeiden kohdalla on jo aika voimakasta paluumuuttoa. Näin ollen keskeinen kysymys ei ole se, että kuinka voitaisiin (keinotekoisesti) luoda tai kuljettaa syrjäseudulle töitä vaan se, että kuinka voitaisiin poistaa osin keinotekoiset, vanhentuneeseen ajatteluun ja politiikkaan sekä turhaan byrokraattisuuteen pohjaavat etä- ja monimuotokouluttautumisen esteet.
- Iso osa peruskoulun, lukion, ammattikoulujen, ammattikorkeiden, työvoimakoulutusten, muunto- ja täydennyskoulutusten teoriaopetuksesta voitaisiin antaa etä- ja monimuoto-opetuksena sujuvammin, kustannustehokkaammin ja paljon laajemmalle kohderyhmälle kuin tässä kiertokoulukulttuurin aikaisessa penkinkulutuskoulutusjärjestelmässä. Raju rakennemuutos koko koulutuslaitokseen ja rakennemuutokseen mukaan myös mahdollisuus tenttiä esseenä etänä osa kokeista niin maaseutu nousee koulutustason nousun myötä. Ja kun yhdistetään lähes rajattomat opiskelumahdollisuudet varsin moninpuolisia muita resursseja ja mahdollisuuksia sisältävään ympäristöön, niin työpaikat alkavat pian keksiä itse itsejään.


Ei maaseutu tarvitse mitään tekohengittämistä tai keinotekoista elinvoimaisena pitämistä.

Maaseutu tarvitsee sen, että sen rintakehällä istuminen lopetetaan, sen henkisen infran kehittymiselle annetaan kasvukeskusten kanssa samat edellytykset ja että maaseudun olosuhteisiin sopimaton säätely-kiusaaminen lopetetaan. Toi riitää.

Tämän kirjoitettuani palaan kirjoitustaolle. Yksäreihin vastaan. Palstalle en kirjoita - en myöskään puolustaakseni yllä olevia näkemyksiä jos niitä kritisoidaan.

Mukavaa hommailua vaan kaikille kuitenkin.

QuoteJa siksi toivon että valtion politiikkaa todellakin muutettaisiin tukemaan maalla/syrjäseuduilla asumista.

Päinvastoin - Suomessa tuetaan syrjäseutujen asumista jättiläismäisellä rahalla.

Aalto-yliopiston (TKK - tuotantotalous) professori Esko  Niemi laski joku aika sitten Tilastokeskuksen vuosikirjasta, että kuntien tulontasaukset ja maaseudun yritytuet maksavat palkansaajille vuodessa 7.000 miljoonaa euroa.

Tästä summasta puuttuvat vielä kaikki maaseudun epäsuorat tuet kuten maatalouden lomitukset ja vakuutukset, eläkemaksujen tuet, korko- ja investointuet, harvaan asuttujen alueiden mittavat infrakustannukset sekä hallinto- ja tutkimus- ja palvelukustannukset. Maa- ja metsätalousministeriö on lähes kokonaan syrjäseutujen palveluksessa, samoin suuri osa liikenneministeriötä.

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

On yksinkertaisesti väärin ja epätasa-arvoista, että taajamien palkansaajat joutuvat maksamaan syrjäseutujen asukkaiden koko elämän ja palvelut. Maasedulta on helppo löytää kuntia, joiden palveluista helsinkiläiset, turkulaiset ja tamperelaiset maksavat puolet.  Esimerkiksi pääkaupunkiseutu maksaa joka vuosi yli 500 miljoonaa euroa kuntien tulontasausta.

Syrjäseudulla asuminen voi olla kivaa ja lupsakkaa, mutta jokainen rahoittakoot sen omilla rahoillaan.

Kaikki me tiedämme, miksi syrjäseutujen tukiaiset on keksitty. Maalaisliitto on sotien jälkeen syytänyt jokaisen liikenevän markan ja euron maaseudulle, missä raha ei tuota mitään muuta kuin tappiota. Tämä raha on käytännössä vain suoraa tukea Maalaisliiton kannattajille.

Jo 1970-luvulla oli näkyvissä tämän aluepolitiikan politiikan umpikuja, mutta nykyisin umpikuja on vielä selvempi - jos joku ei ryhdy lahjoittamaan Suomelle taikaseinästä konttikaupalla rahaa. Sitä ennen on niin, että taajamien palkansaajat joutuvat ahkeroimaan kaksinkertaisesti rahoittaakseen ensin oman perheensä ja sitten vielä maaseudun perheen elämän. Se on väärin.

Toiseksi on muistettava, että jokseenkin kaikki uusi ajattelu ja yritystoiminta syntyvät taajamissa ja kaupungeissa. Maaseudut eivät ole koskaan olleet kuin maataloustuotantoa - ja sittemmin kesämökkeilyä varten - eivätkä tule koskaan muuta olemaan. Mutta - kuten  sanoin - minulla ei ole mitään syrjäseutuja ja maaseudulla asumista vastaan - jos minä en joudu tätä asumista muiden puolesta maksamaan.







 

Taidankin muuttaa takaisin kaupunkiin - eihän siitä mitään tule että naapuri yllättää iloisesti ja tekee lumityöt puolestasi tai leikkaa nurmikkosi ... tai myy rankaa niin edullisesti että puulämmitteisessä talossa lämmityskulut jäävät alle 500€ / vuosi. Pakko päästä  takaisin kaupunkiin.

Asun Ähtärin "kaupungissa" .. kaupunki heh.hee.. mutta just noin pääsi käymään yhtenä lumisena talvipäivänä. Muijan kanssa olimme Madeiran aurigossa ja sillä aikaa naapurin rouva (puolen kilometrin takana) oli lumikolansa roudannut meitin pihaan ja noin 1500 neliötä lunta kolannut ihan itekseen.. on täällä kurjaa.

Suoli24 kun lukee paikkakuntien kohdalta Ähtäri, en kyllä tunnista siitä kotikuntaani. On täällä muitakin vittumaisia tyyppejä ihteni lisäksi, mutta kai sekin on geneettinen erityispiirre.

pyöräilijän mielipiteet kuulostavat niin helvetin usein kuullulta, en itsekään saa elantoa maataloudesta, kynäniska Suomen vanhimman teollisuuskonsernin palveluksessa n.30 vuotta. Maalla muka kaikki maataloutta.. tekis mieli haistattaa, mutta kato edes tilastosta: http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/989.html

tämän kyläpahaisen asukeista 9 prossaa toimii alkutuotannossa. Vituttaa oikeasti tuo iänikuinen vastakkainasettelu. Päätän keskustelun osaltani tähän.

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

verokertymästä jää sitten kaupunkeihin jaettavaa rapiat 40.000 miljoonaa..

Quote from: Tabula Rasa on 26.04.2014, 22:51:32
...

Quote from: Ulkopuolinen on 27.04.2014, 18:41:22
...

Ihailen sitkeyttänne tässäkin keskustelussa vääntää ties kuinka monennen kerran taas uudelleen rautalankaa.

Itse en tästäkään aiheestä jaksa vääntää, kun päivällä tuli siirrettyä aika läjä niin ruokakasvien kuin puuvartisten kasvien taimia ruukkukasvatukseen 1-2 vuodeksi ennen istuttamistaan isänmaan multiin. Tyrneillekin löytyi ehkä sopiva paikka eräästä sopivan oloisesta rantalepikosta. Samalla tuli täytettyä metsätiehen ilmaantunut monttu "muutamalla" kasvimaalta kerätyllä mukulakivellä jahka ne kuormaan sai heitettyä. Sorat heitin kottikärryllä päälle, kun talvella jäi lähelle kasaan hivenen ylimääräistä. Kahvit join termarista rannalla ja illemmalla kylvettiin vaimon kanssa saunamökillä.

Jokainen neliömetri plantaasia on ostettu tulotasolla, joka ei riittäisi meillä pääkaupunkiseudulla edes köyhyysrajan ylittämiseen ja loppu on itse raivattu tai rakennettu. Tapiolassa tuli asuttua muutaman vuoden; Espoon keskus tai Kontula eivät nekään vieraita asuinpaikkoja ole.

Kukin tyylillään ja kuten itse haluaa.

Lopetan tämän aiheen käsittelyn tähän.

Quote from: hiemannuivis on 27.04.2014, 21:10:02

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

verokertymästä jää sitten kaupunkeihin jaettavaa rapiat 40.000 miljoonaa..

Ei, vaan tämä 10.000 - 13.000 on tulonsiirtoa kaupungeista maaseudulle.

Loput 40.000 euroa jaetaan kaikkien suomalaisten kesken. Siihen kuuluvat muun muassa poliisi- ja puolustusvoimat, koulutus- ja terevspalvelut sekä lapsilisän kaltaiset tuet. 

Toistan vielä, että minulla ei ole mitään syrjäseutuja ja siellä asuvia vastaan - puhun vain rahasta. Jos joku haluaa asua kaupungissa, se on hänen valintansa. Jos joku haluaa asua syrjäseudulla, se on hänen henkilökohtainen valintansa. Kukin suomalainen maksakoot omat valintansa itse omista rahoistaan.

Minä asun Helsingissä ja maksan viimeistä senttiä myöten siitä päätöksestä seuraavat kulut.

Minusta on kohtuullisen törkeää ajatella, että pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, syrjäytyneet, työttömät ja työkansa eivät saisi käyttää omia rahojaan omiin palveluihinsa. Tässäkin ketjussa aika moni  pitää itsestään selvänä, että pääkaupunkilaisten tulee lähettää rahansa syrjäseudun lupsakalle väestölle.
     

Pyöräilijä varmaan viittaa tulonsiirroilla valtionosuuksiin, joita helsinki menettää muun maan hyväksi 300 miljoonaa. Samalla Helsinkiin kuitenkin keskitetään valtionvirastot, ministeriöt jne, muu maa kouluttaa helsingin työvoiman. Sillä pendelöiviä että.maaseudulta kaupunkiin muuttaneet, usein on koulutettu siellä maaseudulla. Armas Helsinkisi muuten velkaantuu vuosi vuodelta, johtuen ihan päättäjien päättömyyksistä.

Pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat jne, käyttävät siis enemmän rahaa palveluihinsa kuin heidän maksamansa verot antaisivat myöten. Budjettisi mukaan 20% rahasta on tulonsiirtoa kaupungeilta maaseudulle. Samalla se loppu 80% jaettaisiin kaikkien kesken. Valtion budjetin miettiminen koko maan kattavasti on vähän näköalatonta. Sillä pitäisi tarkistella myöa kuntien budjetteja. Kokonaisuutta. Julkisen sektorin menot pyöreästi à 100 mjd/58%bkt. On jo itsessään budjetin ylittävä jolloin 10 - 13 mjd tulonsiirrot on harrison-stetson metodia.

Kaupungit elävät koska maaseutu, maaseutu elää koska kaupunki. Symbioosi on ehkä epäterve. Mutta sen epäterveyden luo pääasiassa kaupungeissa paperia pyörittävät virkajoutilaat, joille maaseudun kampitus on elämänasia.

Jos ostan vaikkapa 100ha metsää. Lähinpään naapuriin olisi 4km matkaa. Kaataisin puita ja rakentaisin talon itselleni. Johon vetäytyisin elämään maani antimilla. Kuulostaa kivalta. Mut rakennussäädökset määrää että kattotuolien pitää olla lujuusluokitellut. Talosta pitää olla arkkitehdin tai vastaavan piirustukset, perustukset hyväksytyt, talon mallin, ulkovuorauksen ja värin tulee olla hyväksyttyjä kaavoituksessa. Ympärivuotien asuminen vaatii sähkö liittymän jne. Se ei helsinkiläistä kauheasti heilauta kun Ministeriö x keksii idiotismeja maaseudun kiusaksi.

Quote from: Pyöräilijä on 28.04.2014, 10:57:17

Quote from: hiemannuivis on 27.04.2014, 21:10:02

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

verokertymästä jää sitten kaupunkeihin jaettavaa rapiat 40.000 miljoonaa..

Ei, vaan tämä 10.000 - 13.000 on tulonsiirtoa kaupungeista maaseudulle.

Loput 40.000 euroa jaetaan kaikkien suomalaisten kesken. Siihen kuuluvat muun muassa poliisi- ja puolustusvoimat, koulutus- ja terevspalvelut sekä lapsilisän kaltaiset tuet. 

Toistan vielä, että minulla ei ole mitään syrjäseutuja ja siellä asuvia vastaan - puhun vain rahasta. Jos joku haluaa asua kaupungissa, se on hänen valintansa. Jos joku haluaa asua syrjäseudulla, se on hänen henkilökohtainen valintansa. Kukin suomalainen maksakoot omat valintansa itse omista rahoistaan.

Minä asun Helsingissä ja maksan viimeistä senttiä myöten siitä päätöksestä seuraavat kulut.

Minusta on kohtuullisen törkeää ajatella, että pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, syrjäytyneet, työttömät ja työkansa eivät saisi käyttää omia rahojaan omiin palveluihinsa. Tässäkin ketjussa aika moni  pitää itsestään selvänä, että pääkaupunkilaisten tulee lähettää rahansa syrjäseudun lupsakalle väestölle.
   

Njooh. Mitenkäs moni esim s tai k-kaupan pisteistä on muualla kuin pk-seudulla? Tai montako hehtaaria paperimetsää kaadetaan siellä? Kerro myös helsingin kaivoksista ja muusta tuotannosta. Se että joku pääkonttori on helsingissä ei tee kerro helsinkiläisten työpanoksesta mitään. Erittele vaikka ne ''väärät'' tuet joita jaetaan mielestäsi väärin perustein. nyt sinun mukaasi niitä pitäisi löytyä ainakin 10 miljardin edestä. Pelasta suomi ja kerro mistä säästetään.

Quote from: Pyöräilijä on 28.04.2014, 10:57:17
Minä asun Helsingissä ja maksan viimeistä senttiä myöten siitä päätöksestä seuraavat kulut.

Minusta on kohtuullisen törkeää ajatella, että pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, syrjäytyneet, työttömät ja työkansa eivät saisi käyttää omia rahojaan omiin palveluihinsa. Tässäkin ketjussa aika moni  pitää itsestään selvänä, että pääkaupunkilaisten tulee lähettää rahansa syrjäseudun lupsakalle väestölle.

Kirjoittajalla on selvästi kovin kieroutunut käsitys Suomesta ja mm. pääkaupunkiseudusta.

Juuri sieltä syrjäseudultakin sitä osaamista tulee mittavassa määrin pääkaupunkiseudulle. Siinä missä heidät toki ensin koulutetaan yhteiskunnan varoin ihan siellä syrjäseudullakin, mutta lopulta heidän hyöty näkyy ennen kaikkea pääkaupunkiseudun liike-elämässä ja tuloissa.

Samalla tavalla tämä tulos näkyy niin Suomen ykköspoliitikoissa kuin urheilijoissakin. Toisaalta näitä henkilöitä sitten hurrataan "koko Suomen voimalla", vaikka pääosin heidänkin rahoituksensa on voinut alunperin olla tuon tulonsiirron ansiota. Nykyisin he sitten vaikuttavat muissa maissa tai pääkaupunkiseudulla.

Sen takia on varsin järjetöntä ajatella, että kun Suomen osaaminen keskittyy yhdelle alueelle muualta Suomesta, niin sen alueen pitäisi rahoittaa pelkästään oman alueen väkeä.

Quote from: mannym on 28.04.2014, 11:39:48Jos ostan vaikkapa 100ha metsää. Lähinpään naapuriin olisi 4km matkaa. Kaataisin puita ja rakentaisin talon itselleni. Johon vetäytyisin elämään maani antimilla. Kuulostaa kivalta. Mut rakennussäädökset määrää että kattotuolien pitää olla lujuusluokitellut. Talosta pitää olla arkkitehdin tai vastaavan piirustukset, perustukset hyväksytyt, talon mallin, ulkovuorauksen ja värin tulee olla hyväksyttyjä kaavoituksessa. Ympärivuotien asuminen vaatii sähkö liittymän jne. Se ei helsinkiläistä kauheasti heilauta kun Ministeriö x keksii idiotismeja maaseudun kiusaksi.

Tässä taas yksi hyvä syy, miksi taidan jättää tähän maahan rakentamatta, ainakaan mitään ympäri "virallisesti" ympäri vuoden asuttavaa tönöä.

Minusta se, että kaikki asuisi kaupungeissa ja taajamissa on tulevaisuuden dystopian alku. Jos ihmiset pakotetaan palvelujen puutteen vuoksi muuttamaan lähiöihin niin ihmiseltä viedään käytännössä vapaus. Sote uudistuksen pääasia taitaakin olla juurikin se, että kansa muuttaisi maalta vaikka Helsinkiin. Maailman verotetuimmassa maassa kun ei ole rahaa kuntien peruspalveluihin. Kukaan ei tunnu ihmettelevän menoa.

Quote from: Lovecraft on 28.04.2014, 15:23:45

Quote from: mannym on 28.04.2014, 11:39:48Jos ostan vaikkapa 100ha metsää. Lähinpään naapuriin olisi 4km matkaa. Kaataisin puita ja rakentaisin talon itselleni. Johon vetäytyisin elämään maani antimilla. Kuulostaa kivalta. Mut rakennussäädökset määrää että kattotuolien pitää olla lujuusluokitellut. Talosta pitää olla arkkitehdin tai vastaavan piirustukset, perustukset hyväksytyt, talon mallin, ulkovuorauksen ja värin tulee olla hyväksyttyjä kaavoituksessa. Ympärivuotien asuminen vaatii sähkö liittymän jne. Se ei helsinkiläistä kauheasti heilauta kun Ministeriö x keksii idiotismeja maaseudun kiusaksi.

Tässä taas yksi hyvä syy, miksi taidan jättää tähän maahan rakentamatta, ainakaan mitään ympäri "virallisesti" ympäri vuoden asuttavaa tönöä.

Eipä kannata liikaa sääntöjä morkata. Suomessa ajattelu lähtee turvallisuuden näkökulmasta varsinkin rakentamisessa.

Onhan sitä maailmalla niitä maita, joissa ei paljon välitetä, että minkälaisia pytinkejä pystytetään minnekin. Jälki on sitten sen mukaista, kun perustukset sortuvat alta ja luonto pilataan jätteillä.

Turvallisuudessa pitää ajatella myös muitakin ihmisiä, ei pelkästään talon rakentajaa. Lisäksi sama talo saatetaan myydä myöhemmin eteenpäin.

Se sitten että mitä turvallisuutta tuo vaatimus sähköliittymästä jatkuvasti asuttavaan asuntoon? Tai kuuluisa jätevesiuudistus. Onhan näitä. Viljelijöiltä kuulee parhaat jutut eudirektiiveistä. Ei siellä paljon tolkku paina. Esim kylvö pitää suorittaa tiettyyn päivämäärään mennessä jolloin suomessa on yleensä vielä lumet maassa. Tai oikeastaan. Kukaan eussa ei tajua suomalaisista oloista hevonkukkua. Jopa vielä vähemmän kuin käteinen. Se on sentään saavutus.

Quote from: Tabula Rasa on 28.04.2014, 16:37:21
Se sitten että mitä turvallisuutta tuo vaatimus sähköliittymästä jatkuvasti asuttavaan asuntoon? Tai kuuluisa jätevesiuudistus. Onhan näitä. Viljelijöiltä kuulee parhaat jutut eudirektiiveistä. Ei siellä paljon tolkku paina. Esim kylvö pitää suorittaa tiettyyn päivämäärään mennessä jolloin suomessa on yleensä vielä lumet maassa. Tai oikeastaan. Kukaan eussa ei tajua suomalaisista oloista hevonkukkua. Jopa vielä vähemmän kuin käteinen. Se on sentään saavutus.

Se on totta, että EU:sta voi tulla typeriäkin päätöksiä ja niissä ei aina huomioida Suomen tilannetta. Osataan sitä Suomessa tehdä typeryyksiä itsekin, kuten mainittu vesijätelaki.

Tuossa otinkin lähinnä kantaa tuohon rakentamiseen.

Rakentamisessa on hyvä olla perussäännöt, sitä ei käy kieltäminen. Omassa talossa kattotuolit ei oo niin kuranttia, mutta ehjät ovat, ilman lujuusluokituksiakin. Se vaan on kummallista että joku viraston kottarainen voi sanoa ettei valitsemani talon väri sovi ympäröivään asutukseen taikka maisemakuvaan, jolloin väri on vaihdettava. Oma lukunsa vielä siitä että saako tehdä mansardikaton jos huvittaa, vai pitääkö sen olla harjakatto kun naapurilla kilsan tai kahden päässä on sellainen.

Turvallisuus on hieno asia, mutta se harvemmin on se peruste millaisen talon tontilleni saisin rakentaa.

QuoteKirjoittajalla on selvästi kovin kieroutunut käsitys Suomesta ja mm. pääkaupunkiseudusta.

Juuri sieltä syrjäseudultakin sitä osaamista tulee mittavassa määrin pääkaupunkiseudulle. Siinä missä heidät toki ensin koulutetaan yhteiskunnan varoin ihan siellä syrjäseudullakin, mutta lopulta heidän hyöty näkyy ennen kaikkea pääkaupunkiseudun liike-elämässä ja tuloissa.

Niin, nämä syrjäseutujen nuoret on koulutettu kaupunkilaisten rahoilla ja kuntien tulontasauksilla.

Toiseksi nämä nuoret eivät kanna maaseudulta kaupounkeihin muutakaan paikallista rahaa kuin henkilökohtaisana perintönä. Kolmanneksi koulutus on ensisijassa jokaisen henkilökohtainen hanke ja omaisuus, jonka voi viedä vaikka ulkomaille. Tästä syystä olen sitä mieltä, että ainakin korkeimman koulutuksen tullisi olla - ainakin osaksi - maksullista.

Meille sopisi hyvin Ison-Britannian järjestelmää, jossa yliopistot perivät lukukausimaksun, mutta samalla valtio takaa opintolainan köyhimmillekin opiskelijoille. Isossa-Britanniassa lainoja ei tarvitse edes maksaa takaisin, jos ei pääse työmarkkinoille opintojen jälkeen.

Tässä ketjussa myös vedotaan pääkaupunkiseudun mittavaan virkakuntaan, mutta unohdetaan, että valtion palkkalistoilla on maakunnissa yli 60.000 viljelijää. Jokainen heistä saa valtiolta vuodessa 65.000 euron tukiaiset, jotka taajamien palkansaajat maksavat.

Uusimaa tuottaa yli kolmanneksen Suomen kansantulosta. Uusimaa. Pirkanmaa ja Satakunta hankkivat yhdessä yli 70 prosenttia Suomen kasantuotteesta. On siis turha puhua, että pääkaupunkiseudulla ei tehtäisi tuottavaa työtä. Toinen ikivanha harhakuva on, että vain puun kaato ja sellun keittäminen olisi oikeaa työtä. Näin ei ole, vaan tietokoneiden kanssa räplääminen voi tuottaa kymmeniä ja jopa satoja kertoja paremman koron sijoitetulle pääomalle - ja se ratkaisee, missä on työnteon tulevaisuus.

Vain ylisuuret tukiaiset estävät kehittämästä modernia tietotyötä samalla tavoin maakunnissa.   

Mistä minä sitten vähentäisin julkisia menoja? Olen ennenkin sanonut, että kehitysapu on ensimmäinen, sosiaaliperusteinen maahanmuutto toinen ja kansalliset maataloustuet kolmas menoerä, jotka joutavat pois. Niistä syntyy 2.500 - 3. 500 miljoonan euron säästö helposti. En ymmärrä, miksi maitotuotteiden vienti tukiaisten avulla  Venäjälle on yhtään sen viisaampaa kuin rahojemme haaskaaminen mustaan Afrikkaan.

Muihinkin suoriin ja epäsuoriin tukiaisiin on otettava entistä tiukempi ja ankarampi ote.

Lähtökohtaisesti jokaisen kunnan ja jokaisen kotitalouden tulee huomisen Suomessa rahoittaa omat menonsa omalla työllään ja omilla tuloillaan. Ei ole konsti eikä mikään karsia Suomessa julkisia menoja, jos aloitetaan karsinta omavastuun pohjalta. Tukiaiset eivät saa olla kenenkään pääasiallinen tulonlähde, vaan pelkkä vakuutusmaksu niille, jotka ovat vakavasti sairaita tai täysin vammaisia. 

Tämä on reilu ja oikeudenmukainen periaate, jossa kukaan työtätekevä ei häviä mitään.

Kuten sanottu enkä mielelläni toista itseäni yksikään paperitehdas tai tukki ei tuota mitään pelkällä tietokoneistunnalla. Ne pitää kaataa ja työstää haluttuun muotoon. Myyjä joka myy vain tyhjää on hyvin nopeasti ulkona markkinoilta.

Työtä on käytännössä kolmea lajia.

1. perusasteen tuottava työ. Sellainen kuin maanviljelys tai metsuri tai kaivosmies joka tuottaa raaka-aineita ja lisää näin hyvinvointia.

2. jatkojalostus. Suurin osa viennistä on tätä. Se josta valde kerää suurimmat voitot jollei huomioida veroja ja muita rahojen siirtelyjä taskusta toiseen.

3. huoltotyö/avustava työ. Entisen ylläpito. Kaikkein hankalimmin määriteltävä. Esim autonasentaja tekee varmasti hyödyllistä työtä mutta tässä kuitenkin vain kiertää järjestelmän sisäinen raha. Myös poliisit, hoitsut, virastot jne ovat ylläpitävää työtä. Kuitenkin nämä eivät tuota järjestelmän sisällä kiertävää rahaa. Ainoastaan kierrättävät olemassaolevaa.

Se että väität jonkun paperinpyörittäjän yksinään olevan ainoastaan hyvinvoinnin tuottaja on naurettavaa. Ensin pitää olla sitä mitä myydä eikä suomen talous ole todellakaan mikään ohjelmistovetoinen. Lisäksi suurin osa virasto ja paperiarmeijasta on vähintäänkin epäilyttävää hyödyltään. Vähemmistövaltuutetuista lähtien. Meillä on byrokraatit paljon suuremman kansan tarpeiksi.

Mitä maataloustukiin tulee itse katsoisin että mikäli niissä on ongelmia niitä tulisi muokata elintarvikeomavaraisuutta katsoen. Se kun on kuitenkin yhdeksän ateriaa anarkiaan. 


   

Uusimaa väkiluku 1 586 994. VastA pyöreästi 36% suomen väestöstä. Heidän tuottonsa vastaa heidän osuuttaan väestöstä. Eli verraten muuhun suomeen uusimaa ei tuolla luvulla vaikuta ylivoimaisen tuottavalta. Valitsemasi 3 maakuntaa muodostavat 50% suomen väestöstä. Kutsuisin tuota cherry pickingiksi. Sitten voitkin tarkistella karttaa sillä pirkanmaa ja satakunta eivät kuulu pääkaupunki seutuun. Ja yllä oleva väestö/tuotto kertoo olennaisen.

Olisi kyllä kiva nähdä millainen olisi helsingin tuottoluku ilman satamia ja pörssiä. Sitten kun tarkastellaan kaupungin päättymistä. Se loppuu periaatteessa moottoritien alkuun. Ei kovin pitkää matkaa tarvitse ajaa kun jo kaupunki on jäänyt taakse. Sitten ollaankin jo ns. Maaseudulla jossa on valtion tuilla peltoa viljeleviä. Kas uusimaa on kovin laaja ja sinne mahtuu niin tuottavaa kuin tulonsiirtojakin saavaa väkeä.

Koska helsingissä paljon väkeä, myös valtion tuet ovat suuret, valtio myös tuked korkeakouluja yms instansseja.
Loppuun vielä kysymys. Onko syrjäseutu eri kuin maaseutu. Miten erittelet taajamasta kerätyt verot taajaman ulkopuolelta kerätyistä veroista?

On kyllä kompattava pääosaa aiemmista kirjoituksista.
Oma näkemys on, että kaupungit ja maaseutu kulkevat käsi kädessä kohtaloonsa mikä se sitten onkaan. Ilman maaseutua ei olisi kaupunkeja, ja toisaalta nykysysteemien mukaisesti ilman kaupunkeja ei maaseutukaan voisi järin hyvin, syynä siis kauppa jne.
Vastakkainasettelu on minusta aika turhanpäiväistä.

Mielipide on että maaseutu tulee pitää elinvoimaisena, nykyaikana se saattaa meinata kaikista syrjäisimpien seutujen autioitumista, mutta ei siten etteikö pääosassa maaseutua voisi elää. Tietyntasoinen infrastruktuuri ja tiestö tulee pitää kunnossa pääosassa maata.
Loppupelissä maaseutu on Suomen viimeinen turva, ja tässä tapauksessa se tarkoittaa tietyn osan maataloustuotannon ylläpitämistä (tai ainakin valmiutta siihen, peltomaareservejä) sekä tietenkin metsätaloutta jossa saattaa piillä Nokian jälkeisen Suomen pelastus taas kerran.

Inhoan maallerakentamisen byrokratiaa, jo on ihme jos ei ihminen omille mailleen voi tehdä taloa ja asua siinä mahdollisuuksien mukaan omavaraisena ilman nykyisenlaista byrokratiaa, systeemin jossa lupa vain ilmoitetaan (kunhan säädöksiä noudatetaan purku-uhan varjollakin) tulisi olla riittävä tämänkokoiseen maahan.

QuoteSe että väität jonkun paperinpyörittäjän yksinään olevan ainoastaan hyvinvoinnin tuottaja on naurettavaa. Ensin pitää olla sitä mitä myydä eikä suomen talous ole todellakaan mikään ohjelmistovetoinen. Lisäksi suurin osa virasto ja paperiarmeijasta on vähintäänkin epäilyttävää hyödyltään. Vähemmistövaltuutetuista lähtien. Meillä on byrokraatit paljon suuremman kansan tarpeiksi.

Mitä maataloustukiin tulee itse katsoisin että mikäli niissä on ongelmia niitä tulisi muokata elintarvikeomavaraisuutta katsoen. Se kun on kuitenkin yhdeksän ateriaa anarkiaan. 

Tietotekniikkaa on keskeisin osa modernia työtä - mutta se ei ole tärkeää - vaan työn ja pääoman tuotto.

Perinteinen teollisuustyö kuten metsätuotteiden jalostus tai laivanrakennus eivät ole automattisesti tuottavaa työtä. Juuri Suomessa metsäyhtiöt ovat sulkeneet viime vuosina kymmeniä paperi- ja sellutehtaita siksi, että ne tuottavat tappiota omistajilleen. Vain hyvin rikas - ja typerä - kansakunta kuten Saudi-Arabia voi teettää työtä firmoissa, jotka tuovat omistajiensa taskuun vähemmän rahaa kuin vievät.

Toiseksi paperinpyörittäminen voi olla - ja onkin - merkittävästi kannattavampaa kuin perinteinen teollisuus ja massatuotteiden valmistus. Juuri siksi länsimaiden suuryritykset siirtävät tuotteidensa valmistuksen edullisemmille työmarkkinoille ja keräävät itse rahansa suunnittelusta, ohjelmistoista, tavaramerkistä ja kaupasta.

Tukholman pörssin arvokkain yritys on H&M, joka ei valmista yhtään mitään, mutta hallitsee maailmanlaajuista muotivaateketjua. H&M suuunnittelee, markkinoi ja myy vaatteita, jotka se tilaa alihankkijoiltaan Aasiasta. H&M:n pörssiarvo on 351 miljardia kruunua, mikä ei ole ihan vähän. Ruotsin toiseksi arvokkain on teollisuuden Ericsson, mutta jo kolmas Nordea, jonka työ on pelkkää paperinpyörittämistä.

Muistettakoon, että Ruotsin valtio tai yksityiset omistajat eivät pelastaneet kansallista ylpeyttään Volvoa, joka myytiin konkurssikelpoisena kiinalaisille. Ruotsi ei myöskään rahoittanut saammuvia telakoitaan eikä kutistuvaa maatalouttaan, koska ei näe niissä kannattavaa tulevaisuutta.   

Saksan arvokkain pörssiyhtiö on SAP, joka vain suunnittelee tietokoneohjelmia asiakkailleen. Se on silti arvokkaampi yhtiö kuin vanhat teolliset jättiläiset Siemens tai Volkswagen. Suomessa Helsingin pörssin arvokkain yritys on Telia-Sonera, joka ei valmista muuta kuin teleliikenneyhteyksiä.

Toinen asia on se paperinpyöritys, joka tapahtuu julkisessa hallinnossa kuten kunnissa. Siihen minä jo annoin korjausohjeen. Reseptini nojaa ajatukseen, että jokainen kunta hankkikoot yksin ja itse rahat omiin palveluihinsa. Lakia muutettakoon siten, että näin tapahtuu.

Maataloudesta vielä pari sanaa. Suomen maatalous on osa EU:n maataloutta jo vuodesta 1995. Mitään kansallisia tukia ei tarvita eikä kaivata. Varmuusvarastotkin on suunniteltu koko EU:n laajuisesti eikä kansallisesti jo 19 vuoden ajan. Viljaa, lihaa, juustoja ja maitonesteitä sekä vettä on mahdollista myös varastoida vuosikausia, jos sellainen olisi tarpeen.

Vakavampaa on, että maatalouden tukiaiset pudottavat järkyttävällä tavalla palkansaajien ostovoimaa ja elintasoa. Tämä vaurioittaa Suomen kansaa ja sen tulevaisuutta kohtalokkaasti, jos kurssia ei pian käännetä.

Maatalouden tukiaiset vs ,julkisen sektorin menot 67%:bkt ja 46% kokonaisveroaste. Ehkä pikkaisen vakavampia nuo kaksi jälkimmäistä kuin ensimmäinen. Sekä kansan ostovoiman että tulevaisuuden kannalta.

Niin arvon pyöräilijä, ensi vuoden alusta saat maksaa Helsingissä asumisestasi vielä vähän enemmän. EU lainsäädännön vuoksi kaupungin kruununjalokivi Helen, yhtiöitetään. Sen jälkeen kaupunki ei voi piilottaa velkaantumistaan sen taseeseen, sen tuloutukset tulevat putoamaan rajusti, kun yhtiö alkaa maksamaan veroja.
Metroa odottaa yhtiöitys sillä se toimii pian kaupungin rajojen ulkopuolella.
25% kaupungin asunnoista on vuokrattu väelle, joka elää tukien varassa. Helsinki on uppoava laiva. Sitä ei pelasta paperinpyöritys, ei ohjelmistofirmat yms. Sellaista se on, sokeasti suuruuteen uskominen.

QuoteOnko syrjäseutu eri kuin maaseutu. Miten erittelet taajamasta kerätyt verot taajaman ulkopuolelta kerätyistä veroista?

Syrjäseudut ovat niitä kuntia, joiden palveluista ulkopuoliset maksavat leijonan osa.

Kaikki kunnat, jotka saavat yli 40 prosenttia tuloistaan tulontasauksilla, ovat taloudellisesti syrjäseutuja. Ja tämä ratkaisee - ei maantiede. Näitä syrjäseutuja on Suomessa liikaa, eikä ole mitään syytä tekohengittää niitä enää kauempaa. Määrätietoinen alasajo ja hallittu konkurssi on kaikille parempi ratkaisu.

Kysymys ei ole siitä, onko syrjäseutulaisilla nyt riittävä tulot vaan siitä, onko kohta kellään rahaa.

Valtiovarainministeriön mukaan kriisikuntia oli viime vuonna neljä: Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki.
Kriisiytyviä kuntia olivat Kitee, Ähtäri, Honkajoki, Raasepori, Alavieska, Kauhajoki, Utsjoki, Tohmajärvi, Multia, Paimio, Vaala, Outokumpu, Hyrynsalmi, Urjala, Aura, Suonenjoki, Kotka, Puumala, Ylivieska, Sotkamo, Rääkkylä, Juankoski, Kaustinen, Kärsämäki, Karkkila, Sievi, Raahe, Nivala, Reisjärvi, Halsua, Toholampi, Haapajärvi, Kemi ja Virolahti.

On selvää, että Kotkan, Raahen, Kemin tai Hangon kaupunkien konkurssit eivät ole mahdollista, mutta eivät ne nykyiselläkään voi jatkaa. Pienemmät ja syrjäisemmät kunnat on ajettava kuitenkin alas - mitä pikemmin sen parempi.

Yksityisen yritystoiminnan näkökulmasta syrjäseutujen kartta voi näyttää erilaiselta. Virallisissa kriisikunnissa yritystoimintaa ei silti ole missään tapauksessa riiittävästi, koska muuten ne eivät kuuluisi kriisikuntien joukkoon.

Quote
Maatalouden tukiaiset vs ,julkisen sektorin menot 67%:bkt ja 46% kokonaisveroaste. Ehkä pikkaisen vakavampia nuo kaksi jälkimmäistä kuin ensimmäinen. Sekä kansan ostovoiman että tulevaisuuden kannalta.

Niin arvon pyöräilijä, ensi vuoden alusta saat maksaa Helsingissä asumisestasi vielä vähän enemmän. Helsinki on uppoava laiva. Sitä ei pelasta paperinpyöritys, ei ohjelmistofirmat yms. Sellaista se on, sokeasti suuruuteen uskominen.

Minä en ole missään sanonut, että Helsinki olisi erinomaisesti hoidettu kunta.

Itse tekisin kuntalaisena monta asiaa toisin, mutta en voi niistä yksin päättää. Luotan siihen, että Helsingissäkin raha - tai itse asiassa sen puute - on paras konsultti ajan mittaan kuten muuallakin Suomessa.

Maataloustuet kuuluvat julkisiin menoihin ja ovat yksi huomattava syy siihen, että julkiset menot ovat 67 prosenttia kansantuotteesta, kuten sanoit. Ilman tukiaisia farmarit ryhtyisivät korjaamaan tuottamattomia ja tuhlaavia työtapojaan sekä kohentamaan pääomansa käyttöä kuten kaikilla muillakin toimialoilla on tapahtunut kun tukiaiset on  poistettu.

Esimerkkejä löytyy kasapäin lentoliikenteestä, vähittäiskaupasta ja paperitehtailusta autonvalmistukseen.

P.S. Helsingin vuokra-asunnoissa lienee tukia saavien osuus jo 60-70 prosenttia. Mahanmuuttajien osuus näissä vuokra-asunnoissa ja sosiaalitoimen toimeentulotuen asiakaskunnassa on yli 40 prosenttia.

Quote from: Pyöräilijä on 29.04.2014, 12:08:27
Kolmanneksi koulutus on ensisijassa jokaisen henkilökohtainen hanke ja omaisuus, jonka voi viedä vaikka ulkomaille. Tästä syystä olen sitä mieltä, että ainakin korkeimman koulutuksen tullisi olla - ainakin osaksi - maksullista.

Suomi ei ole valtava maa. Jos Suomesta siirtyisivät osaajat muihin maihin, niin eipä taitaisi Suomen tilanne tulevaisuudessa kovin hääppöisältä näyttää. Tietääkseni näin tapahtuu mm. Baltian maissa.

Korkeakoulutuksen maksullisuuteen on vaikeaa ottaa kantaa. Se voi periaatteessa olla hyvä juttu, mutta se voi tuoda myös ongelmia. Suomessa on tällä hetkellä kouluttautuminen ilmaista, mutta pelkällä opintotuilla ei kovin pitkälle pötkitä. Tulot eivät helpostikkaan riitä menoihin tai se on +-0.

Quote from: Pyöräilijä on 29.04.2014, 12:08:27
Tässä ketjussa myös vedotaan pääkaupunkiseudun mittavaan virkakuntaan, mutta unohdetaan, että valtion palkkalistoilla on maakunnissa yli 60.000 viljelijää. Jokainen heistä saa valtiolta vuodessa 65.000 euron tukiaiset, jotka taajamien palkansaajat maksavat.

Jos syyttää maataloustukiaisia ongelmista, niin silloin pitäisi syyttää koko EU:ta siitä, joka on keksinyt tälläisen maataloustukijärjestelmän.

Syy järjestelmään löytyy yksinkertaisesta syystä eli muualla olisi helpompaa ja halvempaa tuottaa ruokaa. Kallis järjestelmä on tehty suojelemaan Euroopan omavaraistaloutta.

Quote from: Pyöräilijä on 29.04.2014, 12:08:27
Uusimaa tuottaa yli kolmanneksen Suomen kansantulosta. Uusimaa. Pirkanmaa ja Satakunta hankkivat yhdessä yli 70 prosenttia Suomen kasantuotteesta. On siis turha puhua, että pääkaupunkiseudulla ei tehtäisi tuottavaa työtä. Toinen ikivanha harhakuva on, että vain puun kaato ja sellun keittäminen olisi oikeaa työtä. Näin ei ole, vaan tietokoneiden kanssa räplääminen voi tuottaa kymmeniä ja jopa satoja kertoja paremman koron sijoitetulle pääomalle - ja se ratkaisee, missä on työnteon tulevaisuus.

Pääkaupunkiseudulla on Suomen parhaimmat kauppayhteydet kaikkiin suuntiin. Jos haluttaisiin Itä- ja Pohjois-Suomi vetämään paremmin, niin tarvittaisiin merkittävästi lisää yhteistyötä Venäjän kanssa. Eikä tämä taida olla Suomen valtion ykkösintressejä.

Suomi on pärjännyt kilpailussa lähes ainoastaan koulutuksen avulla. Mitä enemmän sille luodaan ongelmia, niin sitä suuremmat ovat todennäköisesti Suomen ongelmat.

IT-alan ongelma on siinä, että se voi luoda pienillä panostuksilla merkittävästi tuloja, mutta ala muuttuu ja tuotteet vaihtuvat nopeasti. Eikä IT-alallekkaan kaikista ole, vaan varsin harvoista. Tarvitaan merkittävää kivijalkateollisuutta sen lisäksi.

Quote from: Pyöräilijä on 29.04.2014, 12:08:27
Vain ylisuuret tukiaiset estävät kehittämästä modernia tietotyötä samalla tavoin maakunnissa.

Ilman tukiaisia Suomi jakaantuisi Ahvenanmaan kaltaisiin maakuntiin ja jokainen pitäisi huolta itsestään. Ahvenanmaa voitaisiin hyvin erottaa Suomesta (ja se olisi Manner-Suomen edun mukaista), mutta voitaisiinko sama temppu tehdä Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomelle?   

QuoteJos syyttää maataloustukiaisia ongelmista, niin silloin pitäisi syyttää koko EU:ta siitä, joka on keksinyt tälläisen maataloustukijärjestelmän.

Syy järjestelmään löytyy yksinkertaisesta syystä eli muualla olisi helpompaa ja halvempaa tuottaa ruokaa. Kallis järjestelmä on tehty suojelemaan Euroopan omavaraistaloutta.

Olen samaa mieltä, EU on vain maailman suurin maatalousjärjestö - ja se on tuhoisaa.

EU:n maataloustuet ovat tietenkin tarpeettomia, koska ne syntyivät pelkän poliittisen lehmänkaupan tuloksena 1950-luvulla. Ranska halusi maataloustuet maksuksi sitä vastaan, että saksalaiset teollisuustuotteet pääsevät vapaasti Ranskan markkinoille.

EU:n maatalouspolitiikka on vakava virhe menneisyydessä, eikä sen korjaaminen ole aivan yksinkertaista. EU:ssa on kuitenkin jo monta jäsenmaata, jotka vastustavat nykyisiä tukiaisia kuten Ruotsi, Tanska, Viro, Hollanti ja Io-Britannia. Myös uudet jäsenmaat ovat tyytymättömiä, koska niiden saamat maataloustuet ovat merkittävästi pienemmät kuin vanhojen jäsenmaiden tuet.

Tukiaisia puolustavat kiivaasti vain eteläisen Euroopan heikkolahjaiset ja veltot kansantaloudet kuten Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka - ja tietenkin Ranska. Afrikka alkaa tunnetusti Pariisista ja siinä maailmassa kelpaavat kaikki tukiaiset, jotta työhön ei tarvitse tarttua omin voimin ja omin rahoin.

Suomi saa EU:n maataloustukea 800 miljoona euroa ja maksaa viljelijöille kansallista tukea 1.200 miljoonaa euroa. Minä ehdotin näiden kansallisten tukien poistamista mitä pikimmin. Suomessa ei ole syytä rakentaa mitään työtä tukiaisten varaan - ei ainakaan enempää kuin on täysin välttämätöntä. Maatalouden kokoa ja tuotannon määrää voi Suomessa merkittävästi järkevöittää ja pudottaa ennenkuin tämä välttämätön raja tulee vastaan.

Pari sanaa kansainvälisestä kaupasta. Maailmankaupan valtavirrassa on viime 60 vuotta poistettu maiden välisiä rajoja ja vapautettu kaupankäyntiä. Tämä kehitys ei pysähdy vaan jatkuu. Ennen pitkää vapaampi kauppa koskee myös elintarvikkeita - ja hyvä niin. Pakolaisten virta Afrikasta Eurooppaan tyrehtyy merkittävästi kun afrikkalaiset saavat tilaisuuden ansaita omaa rahaa oman maataloudensa tuotteilla EU:n markkinoilla.

QuotePääkaupunkiseudulla on Suomen parhaimmat kauppayhteydet kaikkiin suuntiin. Jos haluttaisiin Itä- ja Pohjois-Suomi vetämään paremmin, niin tarvittaisiin merkittävästi lisää yhteistyötä Venäjän kanssa. Eikä tämä taida olla Suomen valtion ykkösintressejä.

Ilman tukiaisia Suomi jakaantuisi Ahvenanmaan kaltaisiin maakuntiin ja jokainen pitäisi huolta itsestään. Ahvenanmaa voitaisiin hyvin erottaa Suomesta (ja se olisi Manner-Suomen edun mukaista), mutta voitaisiinko sama temppu tehdä Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomelle?

Minä luulen, että Venäjä on ainoa saavutettava ja kasvava vientimarkkina suomalaisille yrityyksille.

Suomalaisten yritysten ponnistukset länsimarkkinoilla eivät tuota tulosta samalla tavalla kuin ennen. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomen vientiä länteen vauhditettiin devalvaatioilla kymmenen vuoden välein ennen vuotta 1995. Tästä syntyi harhakuva, että suomalaisilla on jotain erinomaista osaamista länsimaiden vientimarkkinoilla - ja tämä ei ole totta.

Maakuntien pärjäämisestä minulla ei ole niin pessimististä kuvaa kuin sinulla. Omavastuun kasvattaminen kohentaa maakuntien keskinäistä kauppaa, riippuvuutta ja vuorovaikutusta eikä päinvastoin. 

Ihmisten perustarpeet eivät ole ohjelmistoja. Jossain pitää tuottaa ihmisten kuluttamat tavarat. Rahaa ei voi syödä. Mitä enemmän halutaan rahaa sen korkeamman jatkokehitysasteen tuotteita pitää tuottaa. Ohjelmistot ovat toki osa taloutta mutta eivät suomessa mitenkään merkittävässä osassa. Mikä ei sano etteivät voisi olla. Sitä odotellessa.

Lisäksi toki tulee energiabisnes ihan omanaan.

Loppu tuotanto on firmojen tarvitsemaa.

Jos lähdetään tuota ajatusrakennelmaa jatkamaan niin suomi on syrjäseurua eusta katsottuna ja joutaisi sulkea. Suomalaiset saisivat luvan marssia johonkin berliinin lähiöön tms. Mikäli siis mennään tuota tietä loppuun saakka.

Quote from: Tabula Rasa on 30.04.2014, 15:29:07
Ihmisten perustarpeet eivät ole ohjelmistoja. Jossain pitää tuottaa ihmisten kuluttamat tavarat. Rahaa ei voi syödä. Mitä enemmän halutaan rahaa sen korkeamman jatkokehitysasteen tuotteita pitää tuottaa. Ohjelmistot ovat toki osa taloutta mutta eivät suomessa mitenkään merkittävässä osassa. Mikä ei sano etteivät voisi olla. Sitä odotellessa.

Lisäksi toki tulee energiabisnes ihan omanaan.

Loppu tuotanto on firmojen tarvitsemaa.

Jos lähdetään tuota ajatusrakennelmaa jatkamaan niin suomi on syrjäseurua eusta katsottuna ja joutaisi sulkea. Suomalaiset saisivat luvan marssia johonkin berliinin lähiöön tms. Mikäli siis mennään tuota tietä loppuun saakka.

Minustakin on väärä ajattelutapa lähtä siitä liikkelle että vain "talouskasvu" ja "taloudellinen voitto" merkitsisi. Minun mielestäni olisi ihan kohdallaan että Suomen valtio harjottaisi politiikkaa joka mahdollistaisi kenties jopa kannustaisi ihmisiä asumaan siellä täällä ympäri Suomea eikä vain PK-seudulla, kuitenkin pystyen harjoittamaan erilaisia elinkeinoja. En tiedä onko tämä tapa taloudellisesti paras, onko väliä? Pyöräilijän tapaiset voidaan panna maksamaan tämä lysti sitten.  8)