Hommaforum Testi

http://www.iltalehti.fi/perhe/2013122817877263_pr.shtml

QuoteOpettajilla on myös mahdollisuus tarkastaa oppilaan tavarat koskien esineitä, jotka vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Tarkastaminen edellyttää kuitenkin perusteltua ja ilmeistä syytä.

Opetusministeriön mukaan tarkastamisessa tulee olla läsnä kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita.

Ompahan todella mielenkiintoinen ja älytön lisäys josta olisi syytä selvittää onko opetusministeriössä tultu hulluiksi vai onko kysessä lehtihenkilön kirjoitusvirhe. On kaunis mutta totaalisen sairas ajatus että takavarikoinnin kohteeksi päätyvä vaarallisen tai häiritsevän esineen haltija voisi valita henkilön joka tekee hänelle tarkastuksen. Puhumattakaan syntyvistä vaaratilanteista joita ihmiselle kuuluvan esineen poisotto alaikäiseltä tulee aiheuttamaan.

Jokainen joka on ottanut tavaraa pois lapselta, tietää mitä juhlaa se on ja kuinka helppoa. Tähän päälle lapsen itku ja vaatimus että toimenpiteen pitäisi tehdä lapsen määräämä henkilö?

Melko varmasti lapsen haluama henkilö ei sattumalta ole paikkakunnalla, ehkä on jopa ulkomailla. Tämä on ehtaa Krista Kiurua. Muistatte varmaan, miten tämä valtakunnan johtava tyhjänpuhuja pani reilussa vuodessa Hesan vuokra-asuntoasiat kuntoon ja nyt poistaa opetusministerinä suitsait kouluhäiriköinnin.

Saakohan oppilas valita tarkastukseen kenet tahansa? Tämähän on sitten taas niitä sääntöjä jotka koskevat vain kilttejä ihmisiä. Kiltti oppilas hyväksyy toisen saatavilla olevan henkilön koulusta mutta hankala tapaus pyytää sellaista joka ei paikalle pääse jolloin tarkastus jää tekemättä. Ärsyttää tällaiset säännöt jotka eivät pure juuri niihin joita varten koko sääntö on tehty.  >:(

Opettajille voitaisiin ehkä harkita myönnettäväksi myös oikeutta nuhdella haistattelevaa ja räyhäävää oppilasta, jahka ko. toruminen on ensin hyväksytetty

1) Eduskunnan oikeusasiamiehellä

2) Valtakunnansyyttäjällä

3) Lapsen valitsemalla turvallisella ja kiltillä aikuisella

Kaikki lait,asetukset ja ohjeet ryssitään harkinnanvaraisuuksilla, poikkeuksilla, tapauskohtaisilla arvioinneilla ja tällaisilla naurettavuuksilla.

Ajatelkaapa tilannetta jossa piltti tulee puukon kanssa kouluun. Puukko välähtää ja ope tai siivooja näkee sen. Puukko menee reppuun. Paikalle tulee opettaja joka vaatii saada laukun tarkastettavaksi. Alkaa vääntö jossa oppilas kieltäytyy ja vaatii paikalle isän/äidin isänäidin tms. Tämän henkilön paikallesaaminen kestää parhaimmillaankin tunteja. Aina se ei edes ole mahdollista, syistä joita oppilas ei voi tietää. Kuten se miten oppilas ylipäänsä voi tietää onko hänen vaatimansa henkilö vapaa tai halukas tulemaan paikalle todistamaan tapahtumaa.

Sokerina pohjalla on tikkarin ottaminen lapselta. Kuvitellaan että piltti tökkii toista tikkarilla häiritsevästi. Arvatkaa onko lapselta helppoa ottaa kyseinen herkku pois. Ei todellakaan. Alkaa vääntö ja lopussa on pystypainia tikkarista. Siis niinkuin oikeesti. Ja asia käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä, että paha ope kävi päälle! Ja sitten kysytään opelta että miksi? No koska tikkari! Soo soo ope ei se nyt niin häiritsevää ollut että painia pitäisi!

Tämän voisi tulkita niinkin, että "tarkastamisessa tulee olla mahdollisimman monta muslimia", jolloin aikuisia ei enää tarvita.

Jos vähän viitsisitte googlettaa, jotta ei tarvitse olla tollon toimittajan epäselvästi esittämän tiedon varassa.

Linkki unohtui:  http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_181_2013_p.shtml

QuoteLaki perusopetuslain muuttamisesta

36 e §
Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat
Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

QuoteLaki lukiolain muuttamisesta

26 e §
Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat
Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

QuoteLaki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

35 e §
Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat
Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

Kiitoksia saippuakuplalle kun en ole itse muun kuin kämyisen mobiilin varassa, niin on tuo linkkien teko vähän vaikeaa.

Tulihan sieltä se määritelmä oppilaitoshenkilökunnan paikallaolosta. Mutta tuossa on paha moka lain(tässä tapauksessa)säätelijän tsta kun lähdetään siitä että tarkastettaessa on ryhdyttävä ottamaan vastapuolen vaatimuksia huomioon kun kerran toimenpide on päätetty toteuttaa. Asiaa voi selvittää sillä että väkivaltainen oppilas ilmoittaa ennen tarkastusta että jos ette tee niinkuin minä vaadin, alan tappelemaan ja oikeasti tarkastettava alkaa määräämään toimenpiteen tahdin. Mikä on jokatapauksessa vain ajan kysymys kun kokematon tarkastaja käy kiinni työhönsä.

Todella tyhmää on lainsäätäjän vaatimus että tarkastustyö rajataan VAIN opettajille ja rehtoreille mikä on aivan turha rajoitus. Vahtimestari on aivan riittävän hyvä henkilö tekemään ko toimenpiteitä mutta nyt hänet otetaan mukaan vain tarkkailijaksi mikä on perusteetonta. Puhumattkaan siitä että lainsäätäjä ei ole paskaakaan välittänyt siitä mitä SiTTEN jos ja kun tavaraa otetaan haltuun? Lain mukaan kaikesta takavarikoinnista on tehtävä paperityötä aika perkeleen paljon (myös toimenpiteen kohteelle on annettava kuittinsa) mutta hävitettäväksi luovutettavasta ei ole. Kumpaakohan lainsäätäjä tässä tarkoitaa?

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 15:16:52
Puhumattkaan siitä että lainsäätäjä ei ole paskaakaan välittänyt siitä mitä SiTTEN jos ja kun tavaraa otetaan haltuun? Lain mukaan kaikesta takavarikoinnista on tehtävä paperityötä aika perkeleen paljon (myös toimenpiteen kohteelle on annettava kuittinsa) mutta hävitettäväksi luovutettavasta ei ole. Kumpaakohan lainsäätäjä tässä tarkoitaa?

On siellä selvitys- ja kirjaamisvelvoite:

QuoteLaki perusopetuslain muuttamisesta

36 f §
Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet
Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa.

Edellä 36 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian.


36 g §
Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen
Opettajan tai rehtorin 36 d §:n perusteella haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.

Yleensähän nämä säädökset ovat yhtä tyhjän kanssa. Kuten tästäkin voi todeta, niin siellä on tuollaisia järjettömiä lisäsäädöksiä, jotka romuttavat täysin koko toimintavan alkuperäisen idean.

Opettaja jos toimiikin eri tavalla, niin hän rikkoo lakia. Käytännössä opettaja ei pysty siis nykyisin tekemään tilanteelle yhtään sen enempää kuin aikaisemminkaan.

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 14:37:13
Jos vähän viitsisitte googlettaa, jotta ei tarvitse olla tollon toimittajan epäselvästi esittämän tiedon varassa.

Linkki unohtui:  http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_181_2013_p.shtml

QuoteLaki perusopetuslain muuttamisesta

36 e § Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Tuolla seikalla on ainakin tuo ongelma ratkaistu, mutta on eri asia miten tilanne menee käytännössä. Vaaditaanko aina jotakin tiettyä opettajaa paikalle, että saataisiin luotua mahdollisimman paljon ongelmia?

Quote from: nollatoleranssi on 28.12.2013, 15:33:00
Opettaja jos toimiikin eri tavalla, niin hän rikkoo lakia. Käytännössä opettaja ei pysty siis nykyisin tekemään tilanteelle yhtään sen enempää kuin aikaisemminkaan.

Opettaja on kyllä tähänkin saakka saanut ottaa esim. puukon pois hätävarjeluna, mikäli oppilas on alkanut heilumaan sen kanssa. Tuo ei tietenkään ole koskenut tilannetta, jossa oppilas on ilman melskaamista esitellyt puukkoa ja sitten piilottanut sen vaikka kalsareihin. Tuolloin on kutsuttu poliisi paikalle.

Vaikka tuolla laissa lukee mitä tahansa, niin opettajan tulee aina varautua siihen, että hölmöilevän kullannupun huoltajat vetävät herneen nenään kaikista voimakeinoista. Kannattaa siis miettiä kaksi kertaa ennen voimakeinojen käyttöä ja katsoa vielä kerran onko paikalla sinulle oletettavasti edullisia todistajia.

Quote from: nollatoleranssi on 28.12.2013, 15:37:29
Tuolla seikalla on ainakin tuo ongelma ratkaistu, mutta on eri asia miten tilanne menee käytännössä. Vaaditaanko aina jotakin tiettyä opettajaa paikalle, että saataisiin luotua mahdollisimman paljon ongelmia?

Ainakin tuo sitoo henkilökunnasta yhden ylimääräisen henkilön. Yksi henkilö vahtii oppilasta ja toinen hakee paikalle pyydetyn henkilökunnan edustajan.   

Ongelma numero 1 on opettajien reviiri ja ongelmaoppilaat.

Opettaja A näkee oppilaat koulun oppilaina. Opettaja B omina lapsinaan. Opettaja A ei pahastu jos opettaja C tekee tarkastuksen oppilaalleen. Opettaja B pitää tekoa sodanjulistuksena ja haluaa vielä itse valvoa oppilaidensa oikeuksia vedoten suhteisiinsa oppilaiden vanhempiin yms.

Väkivaltaisen erityisluokan oppilaan tarkastus on myös tarkastajalle haasteellinen ja aluksi vaarallinen jos ei ole tehnyt työtä ja päättääkin ryhtyä hommaan.

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 15:47:29

Quote from: nollatoleranssi on 28.12.2013, 15:37:29
Tuolla seikalla on ainakin tuo ongelma ratkaistu, mutta on eri asia miten tilanne menee käytännössä. Vaaditaanko aina jotakin tiettyä opettajaa paikalle, että saataisiin luotua mahdollisimman paljon ongelmia?

Ainakin tuo sitoo henkilökunnasta yhden ylimääräisen henkilön. Yksi henkilö vahtii oppilasta ja toinen hakee paikalle pyydetyn henkilökunnan edustajan.

ööö minun matikalla tuossa on jo 3 henkilöä.  Eli siis jos meillä on laitoksen henkilö joka näkee tilanteen yksin (useimmin näin on) hänen pitäisi sekä hakea/soittaa kolmas henkilö. Jotta esitetty tilanne tapahtuisi, kahden ihmisen pitäisi nähdä aivan sama asia yhtä aikaa mikä on likipitäen mahdotonta. Kyllä se vaan niin on että yksi näkee ja soittaa jonkun henkilön joka tulee jos on tullakseen. Tilanteen näkijän on vain pidäteltävä eikä hän voi lähteä mihinkään. Pikku konna kun ei jää paikalle vaikka sanot mitä tai kielletty esine ei jää vaan menee kaverin kouraan ja reppuun. Nämä ovat 1 vs lauma kakaroita tilanteita.

Ongelma tässä tulkinnassa alkaa kyllä jo Opetusministeriön tiedotteesta. Siinä ei ole lakipykälän sanoja "koulun henkilökuntaan kuuluva", eli viemärilehden toimittaja on -taas, voi mikä yllätys- ollut laiska. Tai ties vaikka olisi tahallaan kohua nostatellut?

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/12/Vuodenvaihteen_muutoksia.html?lang=fi

Quote from: nollatoleranssi on 28.12.2013, 15:37:29

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 14:37:13
Jos vähän viitsisitte googlettaa, jotta ei tarvitse olla tollon toimittajan epäselvästi esittämän tiedon varassa.

Linkki unohtui:  http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_181_2013_p.shtml

QuoteLaki perusopetuslain muuttamisesta

36 e § Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Tuolla seikalla on ainakin tuo ongelma ratkaistu, mutta on eri asia miten tilanne menee käytännössä. Vaaditaanko aina jotakin tiettyä opettajaa paikalle, että saataisiin luotua mahdollisimman paljon ongelmia?

Opetusministeriö on mokannut.

Opettajalla tai rehtorilla ei pitäisi olla mitään asiaa suorittaa tällaisia tarkastuksia tai takavarikkoja - ne pitää jättää ammattilaisille, sillä opettajan tehtävä on opettaa ja rehtorin tehtävä on johtaa koulua.

Mitäpä esimerkiksi pari eläkeikää lähestyvää, viisikymmentäkiloista naisopettajaa voi asiassa, jossa testosteronia tihkuva, käytöshäiriöinen ja moniongelmainen, kehonrakennusta harrastava, 75-kiloinen, 15-vuotias poika päättää, että hän pitää veitsensä ja vielä ehkä käyttää sitä, jos häneen kohdistetaan pakkotoimia?

Tämän vuoksi koulussa pitää olla koulutettu vartija, joka kutsutaan paikalle vaivihkaa opettajan hallussa olevasta napista. Vartijalla on ihmisen hallintaan tarvittava välineistö ja taito käyttää niitä. Lisäksi koulussa tulee olla erityinen tila, jonne riehuvan, mahdollisesti päihteitä käyttäneen oppilaan voi raudoittaa kiinni.

Paitsi tällaisten vaarallisten tilanteiden vuoksi, pitää opettajan ja tarkastukseen fyysisesti pakottavan henkilön olla eri ihmiset psykologisista syistä. Opettajan ja oppilaan välistä suhdetta ei tule kierouttaa sillä, että opettaja voi kohdistaa nöyryyttäviä ja julkisia, fyysisiä toimenpiteitä oppilaaseen. Fyysinen puuttuminen voi kuulua vain neutraalille, luokan ulkopuoliselle taholle. Näin opettajakin säilyttää paremmin arvovaltansa ja mahdollisuuden jatkaa opetusta heti, kun häirikkö on noudettu.

Vartijat saavat myös jo pelkällä olemassolollaan useimmat perseilevät oppilaat harkitsemaan viisi kertaa, ennenkuin ryhtyvät älyttömyyksiin, koska vastapuolella ei olekaan haurasta ja itkuista naisopettajaa, jota voi julkisesti nöyryyttää, vaan vastassa on väkivaltatilanteiden ammattilainen, jonka edessä ei v-ttuilla, viisastella ja vetkutella, koska näin menetellessään oppilas tietää aivan varmasti menettävänsä omat kasvonsa.

Ja etteivät vartijat tulisi liian kalliiksi, tulee heidän tehtäviinsä yhdistää myös kiinteisönhuollon tehtäviä ja sensellaista.

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 15:57:23

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 15:47:29

Quote from: nollatoleranssi on 28.12.2013, 15:37:29
Tuolla seikalla on ainakin tuo ongelma ratkaistu, mutta on eri asia miten tilanne menee käytännössä. Vaaditaanko aina jotakin tiettyä opettajaa paikalle, että saataisiin luotua mahdollisimman paljon ongelmia?

Ainakin tuo sitoo henkilökunnasta yhden ylimääräisen henkilön. Yksi henkilö vahtii oppilasta ja toinen hakee paikalle pyydetyn henkilökunnan edustajan.

ööö minun matikalla tuossa on jo 3 henkilöä.

Normaalisti ja järkevästi tarkastus hoituisi kahdella henkilöllä, mutta jos lapsukainen vaatii paikalle haluamansa henkilön, niin tarvitaan ylimääräinen henkilö. Yksi vahtii, toinen hakee kolmatta. Sitten kun otetaan vähän realismia kehiin niin luokkaan jääviä oppilaita ei saa jättää keskenään hölmöilemään. Vaaditaan vielä yksi henkilö olemaan heidän kanssa.

Quote from: hakare on 28.12.2013, 13:22:25
Melko varmasti lapsen haluama henkilö ei sattumalta ole paikkakunnalla, ehkä on jopa ulkomailla. Tämä on ehtaa Krista Kiurua. Muistatte varmaan, miten tämä valtakunnan johtava tyhjänpuhuja pani reilussa vuodessa Hesan vuokra-asuntoasiat kuntoon ja nyt poistaa opetusministerinä suitsait kouluhäiriköinnin.

Muistettakoon myös kielto mobiilioperaattoreille rakentaa 4G-tukiasemia 100 km lähemmäs Neuvostoliiton veetu Venäjän siis itärajaa, ettei Venäjän sotilastutkat häiriintyisi  ;D

Anteeksi ja kiitos...

Meinaatko saippuakupla tosissasi että kun häirikkö X esittelee kiellettyä esinettä tilanteessa, niin jostain oudosta syystä siinä on AINA 2 kpl kouluhenkilökuntaan kuuluvia paikalla? Niinkuin että ensin arvoisa kielletyn esineen tuoja ennen shown alkua, varmistuu että paikalla on kaksi opettajakunnan edustajaa? Ei se niin mene.

Toinen asia joka on aivan idioottimainen on luulo että kun meillä on sääntö, jossa mennään NUOREN ihmisen iholle, tavaroihin. Niin että siinä ylipäänsä on kyse mistään normaalista ja järkeävästä. Ei ole. Normaalia ja järkevää ei edes tarkasteta. Koko toiminnan lähtökohta on se että joku tai jossain on poikkeavaa ja järjetöntä ja tarkastamalla yritetään palauttaa tilanne järkeväksi. Ei niitä tarkastusten sääntöjä ja lainalaisuuksia ole keksitty sen takia että haluttaisiin olla järkeviä tai normaaleja. Ne on keksitty mm siksi kun tarkastettava on suutuspäissään potkaissut tarkastajalta hampaat kurkkuun kesken tarkastuksen. Tarkastettava on myös lyönyt varoittamatta pystypainiksi kun tarkastajan kädet tulivat "iholle" ja myöhemmin kuulusteluissa ei osaa muuta syytä pahoinpitelylleen kertoa.

Lainsäätäjää ei kiinnosta se mitä oikeasti tehdään vaan se että näyttää mukamas hyvältä.

Käytännössä nämä tilanteet tulevat olemaan 99%:sti kännykkää ja tupakoita koskevia. Tai jos epäillään pöllimistä ja halutaan siitä selkoa. Ja käyttöä koulurauhapaketilla tulee olemaan enimmäkseen luokilla 7-9.
Osa opettajista - ihan koulurauhapaketista riippumatta - jatkaa välinpitämätöntä suhtautumistaan häiritsemiseen ja koettaa vaan jatkaa työskentelyä niiden kanssa, joita oppiminen kiinnostaa. Häilääviä häiriköitä, lähiöurpoja ja takapenkin urokefaaleja ei tämä pykälämuutos muuta yhtään sen kummemmiksi.

Mutta tärkein osahan on jälki-istunnon muuttuminen edes jotenkin mielekkääksi. En ole viiteentoista vuoteen antanut jälki-istuntoa, koska se on vaan niin typerän vanhanaikainen keino.

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 16:53:29
Meinaatko saippuakupla tosissasi että kun häirikkö X esittelee kiellettyä esinettä tilanteessa, niin jostain oudosta syystä siinä on AINA 2 kpl kouluhenkilökuntaan kuuluvia paikalla? Niinkuin että ensin arvoisa kielletyn esineen tuoja ennen shown alkua, varmistuu että paikalla on kaksi opettajakunnan edustajaa? Ei se niin mene.

Onko joku väittänyt, että se menee noin? Tuohan on sinun ikioma kuvitelma, jota koetat syöttää eteenpäin.

Luokassa on normaalisti yksi opettaja. Kun oppilas alkaa esittelemään puukkoa/viuhtoa puukon kanssa pistetään muut oppilaat ulos luokasta ja pyydetään hakemaan apua lähimmästä luokasta. Vaihtoehtoisesti pyritään estämään puukolla viuhtojaa käymästä muiden päälle ja koetetaan saada joku oppilas hakemaan apua. Vaihtoehtoisesti käytetään hälytysjärjestelmää, mikäli sellainen jostain syystä sattuisi normaalissa peruskoulussa olemaan. Vaihtoehtoisesti koetetaan saada puukolla viuhtoja pois luokasta ja muut oppilaat jäämään luokkaan (ei välitunnilla). Vaihtoehtoisesti tehdään jotain muuta. Itsestäänselvyys on myös, että puukkoa esittelevää oppilasta koetetaan rauhoitella ja koetetaan saada hänet luovuttamaan puukko siten, että se saadaan haltuun mahdollisimman turvallisella tavalla. Toiminta on tilanne-, tila- ja aikariippuvaista ja kaikki edellä esitetyt vain mahdollisia esimerkkejä toiminnasta moisessa tilanteessa. Perussääntö on, että pyritään turvaamaan muut paikalla olevat henkilöt ja paikalle pyritään mahdollisimman pian saamaan apua, joka tarkoittaa aluksi lisää henkilökuntaa. Kenenkään ei pitäisi lähteä omatoimisesti tutkimaan tai saattamaan toiseen tilaan puukkoa hallussa pitävää oppilasta. Jos oppilas on rauhallinen, mutta hänellä on puukko hallussa jota ei suosiolla luovuta, niin oppilas pidetään jossain tietyssä valvotussa tilassa ja odotellaan poliisia paikalle.

Edit: Lisätään nyt vielä, että jos Pikku-Jorma esittelee puukkoa luokassa saati heiluttelee sitä siellä, niin Pikku-Jorman koulupäivä ei varmasti jatku normaalisti sen jälkeen vaikka tuo luovuttaisi puukon pois.

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 17:42:42
..koetetaan rauhoitella..toiminta on tilanne-, tila- ja aikariippuvaista ja kaikki edellä esitetyt vain mahdollisia esimerkkejä toiminnasta moisessa tilanteessa. Perussääntö on, että pyritään turvaamaan muut paikalla olevat henkilöt ja paikalle pyritään mahdollisimman pian saamaan apua, joka tarkoittaa aluksi lisää henkilökuntaa. Kenenkään ei pitäisi lähteä omatoimisesti tutkimaan tai saattamaan toiseen tilaan.. pidetään jossain tietyssä valvotussa tilassa ja odotellaan poliisia paikalle.

;D

Tuosta paatoksesta jo käy ilmi, että olet opettaja. Joka tapauksessa joku valden syöttiläs.

Quote from: Möhömaha on 28.12.2013, 18:17:07
Tuosta paatoksesta jo käy ilmi, että olet opettaja. Joka tapauksessa joku valden syöttiläs.

Voimakeinot ovat viimeinen vaihtoehto, koska niistä päätyy nykyään selvittämään asiaa esitutkintaan ja pahimmillaan oikeuteen. Ei sinne kukaan halua joutua, koska lopputulos saattaa olla jotain ihan muuta kuin kukaan olisi odottanut.

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 15:47:29
Ainakin tuo sitoo henkilökunnasta yhden ylimääräisen henkilön. Yksi henkilö vahtii oppilasta ja toinen hakee paikalle pyydetyn henkilökunnan edustajan.

Tässä on kaksi henkilöä. Saippuakuplan mielessä lienee ajatus että laitetaampa oppilas hälyyttämään apua. Vai liekö itse ajatellut jättää oppilaat keskenään ja opettajan poistuessa tilanteesta. Mutta selvästi saippuakupla sanoo että ensin luokassa on yksi opettaja, jonka jälkeen (mistä lie syntyvä henkilökunnan jäsen, eli todennäköisimmin oppilas) saa ryhtyä henkilökunnaksi. Jonka harteille usutetaan henkilöhakutehtävä.

Toiseksi, puukolla viuhtova ihminen luokassa voidaan kohdata vaikka lyömällä tuolilla päähän ja kysymällä asiasta jälkikäteen. Ihminen joka ei erota tarkastustilannetta uhkaavasta tilanteesta ei saisi puuttua kumpaankaan. Ainoa hälyytysjärjestelmä on 112 eikä asia kuulu enää koululle vaan poliisille ja yleiselle syyttäjälle. Käräjät on nimenomaan keksitty puukollaviuhtovia varten. Tällä ja häiritsevän esineen poistolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ovat aivan eri tilanteita.

Luultavasti ainoa järkevä ratkaisu on oppilaiden kännyköiden massasäilytys koulujen kaapeissa yms.

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 19:22:57

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 15:47:29
Ainakin tuo sitoo henkilökunnasta yhden ylimääräisen henkilön. Yksi henkilö vahtii oppilasta ja toinen hakee paikalle pyydetyn henkilökunnan edustajan.

Tässä on kaksi henkilöä. Saippuakuplan mielessä lienee ajatus että laitetaampa oppilas hälyyttämään apua.

Et liene tutustunut koulujen toimintaohjeisiin uhkaaviin tilanteisiin liittyen. Joissain tapauksissa järkevä ja suositeltavin tapa toimia on lähettää oppilas tai oppilaita hakemaan apua paikalle. Joissain kouluissa tosin käytetään kirjejärjestelmää, jolloin oppilas vie luokassa valmiina olevan kirjeen ensimmäiselle vastaan tulevalle henkilökunnan jäsenelle tai suoraan lähimpään luokkaan ja sen opettajalle. Kirje sisältää tiedon luokasta, jossa tarvitaan apua. Oppilaan saa lähettää hakemaan apua paikalle ja se on yksi mahdollinen toimintatapa uhkaavassa tilanteessa.

No en ole, mutta jos nuo olivat pelimerkkejä, niin en tiedä mitä sanoa. Huh huh.

1. Puukollaheiluvan ulottuvilta pois. Kannattaa opettaa pilteille (käy aikuisillekkin) että eivät jää pokerinaamalla "hautautumaan" lehden/kirjan taakse ja kuvitella ettei puukkojunkkari "näe" heitä.

2. Kaveri joka uhkaa puukolla, voi lyödä, hän EI siis ole kaveri. Vaikka olet millainen lapsuudenystävä, luokassa tms tilassa voi tulla moraa. Ja usein "vahingossa". Lyöjät aika usein kertovat ettei tarkoituksena ollut satuttaa juurikin tielle tullutta henkilöä.

Lopusta konsultoinnista saa maksaa. Lähettää kirje. Joo. No ehkä se toimii...

Ps Känny äänettömänä päälle ja hätänumeroon.

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 19:49:03
No en ole, mutta jos nuo olivat pelimerkkejä, niin en tiedä mitä sanoa. Huh huh.

Asiansa hoitavista kouluista löytyy ns. turvallisuuskansio tai vastaava ohjeistus. Yleensä turvallisuuskansio sisältää avoimen sisällön lisäksi rajoitettua sisältöä, joka on tarkoitettu vain kyseisen koulun henkilökunnalle. Siellä pitäisi löytyä koulukohtainen ohjeistus niin hälytysjärjestelmistä kuin muista asiaan liittyvistä toimintamalleista.

Henkilötarkastustilanne on ihan jotain muuta kuin kansiotietoa. Meillä on toisensa tunteva yhteisö. Meillä on toisensa tuntevat tarkastettavat. Maine, uskottavuus ja paljastumisaspektit ja ennenkaikkea (todellisista ja kuvitelluista) oikeuksistaan hyvin kiinnipitävät kakarat.

Asiaa ei voi oppia kuin käymällä "käsiksi" puolituttuihin näidet tavarat selvittäen. Edessä on nopea oppimiskäyrä tai vielä nopeampi tie sairaslomalle. Kaikki vaarallisen tilanteen elementit lastattu opettajan niskoille ja jos kuvittelee että aloitetusta tarkastuksesta voi noin vain lähteä, erehtyy. Kun tarkastustila on sama kuin oppimistila.

Kannattaa pohtia huolellisesti mitä on tekemässä ja varautua yllätyksiin. Pienenä vihjeenä voin kehottaa ensikertalaisia varautumaan tupakanpolttoon ja jos tarkastettavana on reipas lapsi, niin sillekin kannattaa varata ensitarkastuksen jälkeen tupakkaa.

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 20:53:17
Henkilötarkastustilanne on ihan jotain muuta kuin kansiotietoa. Meillä on toisensa tunteva yhteisö. Meillä on toisensa tuntevat tarkastettavat. Maine, uskottavuus ja paljastumisaspektit ja ennenkaikkea (todellisista ja kuvitelluista) oikeuksistaan hyvin kiinnipitävät kakarat.

Tuossa lakimuutoksessa ei tarkastuksesta käytetä nimitystä henkilöntarkastus, mutta aika lähellä sitä kuitenkin ollaan. Eipä opettajia ole koulutettu moisen tekemiseen ja lähinnä tuo "tarkastaminen" tulee olemaan pyyntöjä opiskelijan omatoimisesta repun sisällön ja taskuissa olevien tavaroiden esittämisestä. Jos yläasteella oleva oppilas tai 2. asteella oleva opiskelija vastustaa tarkastuksen tekoa, niin oletettavasti aika harvalla opettajalla on valmiuksia ja osaamista pitää kiinni aikuisen kokoista jullikkaa. Silloin ollaan taas tilanteessa, jossa kutsutaan poliisi paikalle. Erityis- tai sairaalakouluissa on henkilökunnalla sitten huomattavasti paremmat valmiudet ja osaaminen tarkastusten tekemiseen ja esim. väkivaltatilanteissa toimimiseen ja kiinnipitoihin.

Quote from: Saippuakupla on 28.12.2013, 21:12:56

Quote from: siviilitarkkailija on 28.12.2013, 20:53:17
Henkilötarkastustilanne on ihan jotain muuta kuin kansiotietoa. Meillä on toisensa tunteva yhteisö. Meillä on toisensa tuntevat tarkastettavat. Maine, uskottavuus ja paljastumisaspektit ja ennenkaikkea (todellisista ja kuvitelluista) oikeuksistaan hyvin kiinnipitävät kakarat.

Tuossa lakimuutoksessa ei tarkastuksesta käytetä nimitystä henkilöntarkastus, mutta aika lähellä sitä kuitenkin ollaan. Eipä opettajia ole koulutettu moisen tekemiseen ja lähinnä tuo "tarkastaminen" tulee olemaan pyyntöjä opiskelijan omatoimisesta repun sisällön ja taskuissa olevien tavaroiden esittämisestä. Jos yläasteella oleva oppilas tai 2. asteella oleva opiskelija vastustaa tarkastuksen tekoa, niin oletettavasti aika harvalla opettajalla on valmiuksia ja osaamista pitää kiinni aikuisen kokoista jullikkaa. Silloin ollaan taas tilanteessa, jossa kutsutaan poliisi paikalle. Erityis- tai sairaalakouluissa on henkilökunnalla sitten huomattavasti paremmat valmiudet ja osaaminen tarkastusten tekemiseen ja esim. väkivaltatilanteissa toimimiseen ja kiinnipitoihin.

Taas typeryyksissäni ja joulun jälkihumuissa hieman kommentteja lukeneena arvelen että Saippuakuplalla selvää tietoa on, joten olisiko helpompi valtion taholta tarjota turvallisuuuskoulutusta opettajille tai valmiudet kutsua häiriöhommissa käytännössä poliisi paikalle? Mielestäni opettajille riittävä auktoriteetti vaikka sitten pienen lisäkoulutuksen kautta. Mahtaisiko sitten olla suurikin muutos, eduskuntaa tähän joka tapauksessa tarvittaneen?

Quote from: FlyinHighAgain on 28.12.2013, 21:55:45
Taas typeryyksissäni ja joulun jälkihumuissa hieman kommentteja lukeneena arvelen että Saippuakuplalla selvää tietoa on, joten olisiko helpompi valtion taholta tarjota turvallisuuuskoulutusta opettajille tai valmiudet kutsua häiriöhommissa käytännössä poliisi paikalle? Mielestäni opettajille riittävä auktoriteetti vaikka sitten pienen lisäkoulutuksen kautta. Mahtaisiko sitten olla suurikin muutos, eduskuntaa tähän joka tapauksessa tarvittaneen?

Noissa koulutuksissa on sellainen ongelma, ettei muutama lyhyt koulutuskerta anna juurikaan valmiuksia. Tarvitaan säännöllistä treenausta, jotta homma luonnistuu. Toinen ongelma on siinä, että työyhteisössä pitäisi suunnilleen kaikilla olla samat valmiudet, jotta voidaan työparin tai useamman henkilön voimin toimia tehokkaasti ja suhteellisen turvallisesti. Tietysti esim. Avekki-koulutus tai koulutukset, joissa käydään läpi järkeviä sisältöjä, antavat perusvalmiuksia toimia tilanteissa, joissa tarvitaan osaamista esim. väkivalta- ja kiinnipitotilanteissa. Jos minä saisin päättää, niin aivan ensiksi laitettaisiin koulujen hälytysjärjestelmät siihen kuosiin, että hälytyksen voi tarvittaessa tehdä helposti ja se varmasti menee henkilökunnalle. Joissakin yksittäisissä kouluissa hälytys menee suoraan sekä henkilökunnalle että vartiointifirmaan, mutta noissa paikoissa on paljon väkivaltatilanteita. Se auttaa monissa tilanteissa, että paikalle saadaan nopeasti useampi henkilökuntaan kuuluva, jotka sitten arvioivat tilanteen ja pyrkivät yhdessä rauhoittamaan tilanteen. Siviilitarkkailija tuossa aikaisemmin jo mainitsi, että koulujen huoltomiehet/vahtimestarit olisi myös pitänyt mainita lakimuutoksessa, jotta heillä olisi tarvittaessa oikeus osallistua voimakeinojen käyttöön. Toki hätävarjelu sitten antaa huoltomiehelle/vahtimestarille oikeuden toimia, mikäli tilanne todella vaatii voimakeinoilla puuttumista.

Minusta huomattavan järkevää pohdintaa. Kannatan kouluikäisen lapsen isänä ja tiettyyn ikäluokkaan kuuluvana sopivaa kuria kouluihinkin, asiaa vain eteenpäin, puolella ollaan

Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2013, 16:00:13
Mitäpä esimerkiksi pari eläkeikää lähestyvää, viisikymmentäkiloista naisopettajaa voi asiassa, jossa testosteronia tihkuva, käytöshäiriöinen ja moniongelmainen, kehonrakennusta harrastava, 75-kiloinen, 15-vuotias poika päättää, että hän pitää veitsensä ja vielä ehkä käyttää sitä, jos häneen kohdistetaan pakkotoimia?

Mitä tekee 45-kiloinen Alepan kassaneiti, jos veitsenheiluttelija tulee "ostamaan" kaljaa? Eipä juuri mitään. Pitääkö siitä syystä määrätä pakollisiksi jokaiseen Alepaan vartijat ja oikeus ja velvollisuus tarkastaa jokainen kauppaantulija päästä varpaisiin -- sillä sitähän ehdotuksesi tarkoitti. Luottamus hyvä kontrolli parempi. Ihmisille sellainen on vain elämää helvetissä.

Kouluista on tehty vankileirejä. Niissä ei enää oppiminen ole olennaisessa osassa, koska opettajien taidot ja OAJ:n poliittinen ohjelma ei sellaista suosi. Ne eivät ole olemassa oppilaita varten vaan opettajia -- opettajien työpaikkoina. Koulujen korruptoituminen on kulkenut samaa tahtia muun yhteiskunnan korruption kanssa. Kaikki järki on hävinnyt. Vanhoja muodollisuuksia yritetään ylläpitää kulisseina. Vailla sisältöä. Se vaatii vapauden riistoa ja pakkotoimia. Miten rajatonta vihaa ja kostonhimoa muita kohtaan tällainen käytös saakaan aikaan. Nyt se vielä näkyy järjestäytymättömänä koulupuukotuksena tai -ammuskeluna. Sitä paheksutaan yksilön mielenterveydellisinä ongelmina. Halutaan kieltää todellisuus; halutaan kieltää koulujärjestelmän perustavanlaatuiset ongelmat. Miksi muualla maailmassa ei tapahdu koulupuukotuksia? Ovatko mielenterveysongelmat suomalaisten "geneettinen ominaispiirre" -- ja vielä sellainen piirre, joka on ollut piilossa ainakin viimeiset sata vuotta? Eikö olisi opettajien ja OAJ:n aika katsoa peiliin? Ennenkuin on liian myöhäistä; ennenkuin peruskouluvankileirien asukit alkavat kohdistaa samanlaisia pakkotoimia kaikkiin muihin. Kun sosialisti pistetään uudelleen koulutusleirille joka aamuisine tarkastuksineen terävien esineiden varalta, ymmärtää hän mitä tuli tehtyä. Mutta silloin sitä ei saa enää tekemättömäksi; silloin se on liian myöhäistä. Onko pakko kulkea sinne asti?

Näkisin tälläiset toimenpiteet kuitenkin varsin mitättöminä, jos todelliseen ongelmaan eli yleiseen häiriköintiin ja kiusaamiseen ei puututa.

Nykyisin opettajien valtaoikeudet ovat täysin riittämättömät. Sitä pidetään myös enemmän syntinä puuttua häiriköintitilanteisiin kuin oikeutena. Opettaja on huono opettaja, jos joutuu heittämään huonosti käyttäytyvän oppilaan ulos luokasta. Sama tilanne silloinkin jos joku oppilas ei noudata opettajan käskyjä, vaan tietoisesti häiriköi tunnilla. Tilanne jää siihen ja sama juttu seuraavalla tunnilla ja sitä seuraavalla tunnilla.

Ei voi pitää sen takia ihmeenä, jos suomalaisissa kouluissa viihtyvyys ei ole kovin hyvää luokkaa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2013, 16:00:13
Opetusministeriö on mokannut.

Opettajalla tai rehtorilla ei pitäisi olla mitään asiaa suorittaa tällaisia tarkastuksia tai takavarikkoja - ne pitää jättää ammattilaisille, sillä opettajan tehtävä on opettaa ja rehtorin tehtävä on johtaa koulua.

Nykyisin ongelma on tosiaan siinäkin, että opettajat joutuvat tekemään paljon muitakin tehtäviä opettamisen lisäksi (juuri tuo oppilaiden poistaminen luokasta hyvänä esimerkkinä).

Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2013, 16:00:13
Mitäpä esimerkiksi pari eläkeikää lähestyvää, viisikymmentäkiloista naisopettajaa voi asiassa, jossa testosteronia tihkuva, käytöshäiriöinen ja moniongelmainen, kehonrakennusta harrastava, 75-kiloinen, 15-vuotias poika päättää, että hän pitää veitsensä ja vielä ehkä käyttää sitä, jos häneen kohdistetaan pakkotoimia?

Tuo on sinänsä hyvä pointti, koska miksi opettaja alkaisi omaa terveyttään uhrata sen kannalta, että saisi jonkun tälläisen pojan hyökkäämään kimppuunsa? Tai miksi ylipäätään yrittäisi väkisin saada luokkaa kuriin, jos sama oppilas istuu samassa luokassa heti seuraavalla tunnilla tai seuraavana päivänä?

Tämän takia pitäisikin olla paljon tehokkaampia keinoja kuin pelkästään yksittäiset jälki-istunnot tai kotiin soittamiset. Muuten sama oppilas häiriköi samaan tahtiin seuraavana päivänä ja mikään ei ole tilanteessa muuttunut. Ainoastaan muut oppilaat siitä kärsivät, jotkut suoraan ja jotkut sen takia koska eivät pysty keskittymään opetukseen.

Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2013, 16:00:13
Tämän vuoksi koulussa pitää olla koulutettu vartija, joka kutsutaan paikalle vaivihkaa opettajan hallussa olevasta napista. Vartijalla on ihmisen hallintaan tarvittava välineistö ja taito käyttää niitä. Lisäksi koulussa tulee olla erityinen tila, jonne riehuvan, mahdollisesti päihteitä käyttäneen oppilaan voi raudoittaa kiinni.

Vartijakoulutuksen saanut henkilö voisi toimia myös paikan vahtimestarina. Nykyisin tilanne taitaa mennä niin, että kutsutaan koulun rehtori. Usein koulun rehtorikin on "samaa kokoluokkaa oleva nainen".

Quote from: sivullinen. on 28.12.2013, 23:16:52
Kouluista on tehty vankileirejä.

Taidat vitsailla? Päinvastoin. Kouluissa ei toteuteta edes alkeellisimpia rangaistustoimenpiteitä.

Quote from: sivullinen. on 28.12.2013, 23:16:52
Se vaatii vapauden riistoa ja pakkotoimia. Miten rajatonta vihaa ja kostonhimoa muita kohtaan tällainen käytös saakaan aikaan.

Kouluissa pitäisikin käyttää kovempia rangaistusmenetelmiä oppilaisiin. Luuletko jonkun häirikön uskovan sitä, jos opettajat "uhkailevat" tähän tapaan: "Ensi tunnilla sinua ei kannetakkaan viiden naisoppilaan kanssa ulos luokasta jos kuuntelet kiltisti opetusta?" tai että "Jos et käyttäydy kunnolla luokassa niin joudun antamaan sinulle todistukseen viitosen!".

Käytännössä koulujen rangaistusasteikot ovat tuollaisia, koska mitään todellisia rangaistuksia kuten koulusta erottamisia tai muita toimenpiteitä ei voida käyttää. Mistään "vankilaoloista" ei voida puhua.

Quote from: sivullinen. on 28.12.2013, 23:16:52
Nyt se vielä näkyy järjestäytymättömänä koulupuukotuksena tai -ammuskeluna. Sitä paheksutaan yksilön mielenterveydellisinä ongelmina. Halutaan kieltää todellisuus; halutaan kieltää koulujärjestelmän perustavanlaatuiset ongelmat. Miksi muualla maailmassa ei tapahdu koulupuukotuksia?

Koulupuukotukset kertovat juuri siitä, että näihin häiriköintitapauksiin ei puututa millään tavalla. Se on se suurin ongelma. Tilanteet menevätkin pahimmillaan puukotuksen asteelle.

Kouluampumistapaukset ovat paljon vaikeammin käsiteltävissä. Ne voivat osaltaan liittyä tuohon samaan syyhyn eli siihen, ettei kouluissa tarvitse noudattaa sääntöjä. Toisaalta kun teot ovat kohdistuneet lähinnä viattomiin ja usein "vuosia myöhemmin", niin on vaikeaa luoda tuollaista yhtäläisyysviivaa esim. kiusaamisen ja kouluampumisten kesken. Sillä voi olla jotakin vaikutuksia, mutta enemmän taustalla on muitakin syitä. Yksi syy voi olla siinä, että maailmassa eletään "mediahurmiossa" ja sitä julkisuutta hamutaan millä tavoilla tahansa.

Esim. itse kiinnitin huomiota siihen, miten joka toinen YLE:n dokumentti koski Hitleriä. Mahtoi olla hyvä tyyppi se Hitler, kun joka toinen dokumentti koskee kyseistä heppua. Pahoilla teoilla saakin julkisuutta paljon enemmän kuin hyvillä teoilla. Uutisten ja median suosio ja logiikka perustuukin lähinnä pahojen asioiden kertomiseen.

Quote from: sivullinen. on 28.12.2013, 23:16:52Ennenkuin on liian myöhäistä; ennenkuin peruskouluvankileirien asukit alkavat kohdistaa samanlaisia pakkotoimia kaikkiin muihin. Kun sosialisti pistetään uudelleen koulutusleirille joka aamuisine tarkastuksineen terävien esineiden varalta, ymmärtää hän mitä tuli tehtyä. Mutta silloin sitä ei saa enää tekemättömäksi; silloin se on liian myöhäistä. Onko pakko kulkea sinne asti?

Vankiloissakin vaaditaan sentään jonkinlaisia käytöstapoja. Siinä mielessä oppia voitaisiin ottaa sieltäkin suunnasta, mutta järkevämpää olisi pitää kouluja asiallisina laitoksina, mutta jos niissä käyttäytyy tietoisesti huonosti niin silloin joutuisi "vankilaan" (=erityiskoulu tai oma kouluyksikkönsä).

Quote from: nollatoleranssi on 29.12.2013, 00:01:25
Esim. itse kiinnitin huomiota siihen, miten joka toinen YLE:n dokumentti koski Hitleriä. Mahtoi olla hyvä tyyppi se Hitler, kun joka toinen dokumentti koskee kyseistä heppua. Pahoilla teoilla saakin julkisuutta paljon enemmän kuin hyvillä teoilla. Uutisten ja median suosio ja logiikka perustuukin lähinnä pahojen asioiden kertomiseen.

Tämän avulla asioita voisi selittää, mutta en pidä sitä uskottavana. Hitler dokumentit on suunnattu enemmän aikuiselle väestölle. Työpaikka-ampumisia tai -puukotuksia ei vielä ole suuremmassa määrin ollut. Eikä puhuta työpaikoilla suoritettavista työntekijöiden tarkastuksista, eikä vaadita vartijoita valvomaan työntekijöiden työsuorituksia. Jotenkin työpaikat eroavat kouluista. Nähdäkseni kyseessä on vapaus. Sitä vielä työpaikoilla paljon on, mutta kouluissa vain nimellisesti.

Kouluista ulospäin ilmenevä käytös muistuttaa muutenkin erittäin läheisesti vankiloista ilmenevää käytöstä. Jengiintymistä ja väkivallan käyttöä epätoivoisena ulospääsyratkaisuna. Vankileirivertaukseni on siten asiatodisteiden valossa erittäin osuva ilmaus. Kovempien rankaisutoimenpiteiden vaatiminen epäonnistuneen toiminnan korvikkeeksi vain korostaa samankaltaisuutta: Samat henkilöt, jotka vaativat vankiloihin kovempaa kuria, vaativat sitä myös kouluihin. Koulun ei pitäisi olla vankila. Vai mitä lapsi on tehnyt joutuakseen vankilaan? Eikö syyttömän tuomitseminen opeta tuomituille vankiloiden käytön luontaisena osana poliittista liikehdintää ja uudelleen koulutusta: Tee niin toisille kuin haluaisit itsellesi tehtävän? Historiasta löytyy voimakasta tukea tällaiselle.

Koulupakko -- de facto koulupakko siis -- on vapaudenriistoa. Sille pitää olla erittäin hyvät perusteet, eikä sitä saa yhtään välttämätöntä enempää tehdä vankilamaiseksi.

Jätetään hitlerit ja vankileirit pois koulukeskustelusta kiitos.

Quote from: sivullinen. on 28.12.2013, 23:16:52

Mitä tekee 45-kiloinen Alepan kassaneiti, jos veitsenheiluttelija tulee "ostamaan" kaljaa? Eipä juuri mitään. Pitääkö siitä syystä määrätä pakollisiksi jokaiseen Alepaan vartijat ja oikeus ja velvollisuus tarkastaa jokainen kauppaantulija päästä varpaisiin --

Ei tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa. Veitsellä voi uhata ja ottaa niin paljon kaljaa kun jaksaa kantaa ja juosta. Keskimäärin 24 tölkkiä, ehkä 48 (n 35 €...onko puukkouhan arvoista? Minusta ei ole). Alepoissa on vartijat jotka on koulutettu tilanteisiin. Kalja on halpaa. Jos haluaa aseella uhaten sitä ottaa, sopii ottaa. Juoksukalja on myös käsite, mutta saa juosta aika pitkään ja ikävän elämän jos päättää tuota optiota käyttää. Ikävää mutta näin se vaan on. Kouluissa asia on ihan eri asia...siellä on ihmisiä, ei kaljatölkkejä.


(http://i.imgur.com/8p7Pizd.jpg)

Otteessa rimpuileva mulkero puukotti 4 ihmistä likipitäen kuoliaaksi. Oli tullut kouluun tarkoituksenaan tappaa kanssaopiskelijoitaan. Eli ihmisiä joiden kanssa vietti aikaa ja joilla ei ollut vähäisintäkään käsitystä että jätkä oli tullut tappamaan. Ikävä todeta että koulujen todellisuudessa järjetön ja äärimmäinen väkivalta on valitettava fakta. Kysymys on siitä että mitkä ovat oikeat keinot kohdata järjetön äärimmäinen väkivalta? Ei siitä miksi vaan miten mielipuoli kanssaihminen pitää kohdata.

Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2013, 16:00:13

Ja etteivät vartijat tulisi liian kalliiksi, tulee heidän tehtäviinsä yhdistää myös kiinteisönhuollon tehtäviä ja sensellaista.

Jos turvapalveluihin tarvitsee yhdistellä oheispalveluja, jotta turvapalveluista kannattaisi maksaa, ei tosiasiassa turvapalvelu itsessään ole tarpeellinen. Toimenkuvien sekoittaminen ("vartija-huoltomies", "vartija-myyjä", jne.) on näennäisturvallisuutta, jossa vaikutelman turvallisuustasosta antaa turvallisuutta näennäisesti ylläpitävän henkilön työasussa lukeva teksti. Tosiasiassa oheistehtävät vievät aikaa siltä varsinaiselta turvallisuuden ylläpidolta eikä niitä muutenkaan suostu tekemään kovin moni arvonsa tunteva alan ammattilainen, jolloin suorittajiksi päätyy kokemattomia tai ammattitaidottomia vaatehenkareita, mikä sekin on tämän näennäisturvallisuuden aspekti.

Miksi juuri turvallisuus on aina se asia, johon pitää joka paikassa tunkea kylkiäisiä jotta homma menee läpi? Näin vertailun vuoksi jos VR:n konnareille käytäisiin sanomassa, että "lopetetaan vaunusiivoojat tarpeettomina, siivotkaa te silloin kun ei ole asiakkaita" niin konnarit todennäköisesti nauraisivat ehdottajan pihalle ulosmarssien jne. kera. Alalla työskentelevänä koen moiset sekatoimenkuva-viritykset henkilökohtaisesti ja ammatillisesti loukkaavina sekä jopa suoranaisena valehteluna palvelun vastaanottajalle, koska monipalvelutyöntekijä vain tekee parin eri alan työntekijän hommat huonommin kuin kaksi omalle alalleen koulutuksen saanutta henkilöä eri toimenkuvilla.

Pidetään nyt vaan ne toimenkuvat ihan erillisinä, jookos?

Jos ei ole taloudellisesti järkevää palkata paikallisvartijaa kouluun, kuten Suomen oloissa ei varmasti useimmissa tapauksissa olekaan, niin ennemmin esim. piirivartiointipalvelu. Autolla liikkuva vartija käy läpi alueellaan sijaitsevia kouluja oman harkinnan ja kouluhenkilökunnan toiveiden mukaan, haistelee käynneillä yleistä ilmapiiriä, kuulee päivän kuulumiset henkilökunnalta jne. ja tulee erikseen paikalle soitettaessa, mikäli on häiriötä. Tarvittaessa tiettyjä ongelmakouluja voidaan painottaa.

Fataali ongelma esitetyssä laissa on todistusjärjestys. Oikeasti asia koskee vain harvoja sekä yleensä päin persettä menneitä tarkastuksia mutta niitäkin olisi syytä miettiä ennenkun menee toteuttamaan lainsäätäjän tahtotilaa. Ei ole ensimmäinen (eikä viimeinen demla-paskan) ryssimä laki joka menee läpi että heilahtaa.

Palataan alkutilanteeseen. Meillä on siis häiriötä aiheuttava asia tai esine. Opettaja toteaa että nyt on aika tarkastaa ja tarvittaessa takavarikoida häiriötä aiheuttava esine. Mitä tapahtuu lainsäätäjän tahdon mukaisesti.

1. Lainsäätäjä käskee että Opettaja tekee tarkastuksen.

2. Lainsäätäjä ystävällisesti huomioi että kuka vaan oppilaitoksen henkilökunnasta voi tulla todistamaan tarkastusta.

Kuvitellaan huvin vuoksi että näin käy ja tarkastus menee "reisille". Opettaja luulee löytäneensä jotain mitä ei löytynyt. Takavarikoidaan puhelin joka katoaa. Oppilaan isä haastaa oikeuteen. Todistajaksi kutsutaan (nyt tarkkana) LAINSÄÄTÄJÄN ohjeistama koulunhenkilöstöön kuuluva työntekijä joka joutuukin ensikertaa elämässään todistamaan oikeudessa.

Opettaja on tehnyt kaikki jutut kuten lainsäätäjä tahtoi ja yllätyksekseen huomaakin oikeudessa olevansa syytettynä ja tuomittuna. Koska hän on vastuullinen ja ennenkaikkea koska hänet on laissa laitettu likipitäen kusetustilanteeseen. Opettajan kun ei missään nimessä pidä hyväksyä todistajaksi ketään muuta kuin toisen opettajan koska kun asiaa käsitellään oikeudessa, opettajan sanalla on painoa eri tavalla kuin vahtimestarin, koska vahtimestaria ei nimenomaisesti edes haluttu toimenpiteen tekijäksi (kuten ei ketään muutakaan laitoshenkilökunnan edustajaa lainsäätäjän typeryydestä johtuen).

Jotta opettaja välttää lainsäätäjän tekemän ansan, hänen ei pidä missään nimessä hyväksyä tarkastuksen todistajaksi ketään laitoshenkilöstön edustajaa kuin toisen opettajan koska riski todistuksen käänntymisestä kasvaa. Vastaavasti kun itse toimenpiteen teko on opettajan vastuulla, ei paikalle kutsutulla kansalaisella, ole mitään vastaavaa arvoa toisin kuin kanssaopettajalla.

Krista (haistakaa opettajat paska) Kiuru SDP on lähtenyt laissa yksiselitteisesti linjalta että ainoa jonka oikeushyvää laki ajaa on häirikköoppilas, ei opettaja. Jos ja kun lain mukaan opettaja kuvittelee tekevänsä oikein, niin vastassa on yllätys jos ei pidä tarkkaan huolta että HÄNEN oikeuksiaan puolustaa toinen opettaja. Lainsäätäjä puhuu oppilaan oikeuksista kun oikeasti kyse on opettajan oikeussuojasta. Ei ole ensimmäinen kerta kun sosialistpaska kusettaa opettajia oikein urakalla.

QuoteOpettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Laissa ei ole muuten mainintaa tarkastuksesta kieltäytymisestä eikä sen seurauksista. Tarkastus jossa ei ole kieltäytymisoikeutta, menee aika nopeasti pakkokeinoksi jossa tarkastettavan tahdolla ei ole mitään merkitystä. Näiden paskalakien kyhäelmissä ei näköjään ole mietitty lainkaan tarkastuksesta kieltäytymisen yksinkertaista ja opettajalle sekä koululle selkeää ratkaisua. Eli ainoa mitä on ajateltu että opiskelija kieltäytyy luovuttamasta esineitä tms mutta ei selvää lainsäätäjän tahtoa siitä että mitä tapahtuu jos ja kun tarkastuksen kohde kieltäytyy tarkastuksesta ja sen mitä siitä lainsäätäjän mielestä pitäisi seurata. Vähemmän yllättävästi sosialistiministerin mielestä ei mitään.

Quote from: siviilitarkkailija on 29.12.2013, 02:23:04
Kouluissa asia on ihan eri asia...siellä on ihmisiä, ei kaljatölkkejä.

Työpaikoilla on myös ihmisiä. Miksi siellä ei pitäisi saada tarkastaa kaverin reppua, laukkua tai salkkua? Miten se eroaa oppilaiden "työpaikasta" eli koulusta? Miksi työpaikoilla ei puukoteta tai ammuskella? Kuten jo sanoin, minun mielestäni pakko on avainsana. Jos jossain ollaan pakolla, kuten siellä vankilassa halusit sitä keskusteluun tai et, niin käytös on ihan toista kuin paikoissa joissa oleminen on vapaaehtoista.

Kun valtio on muuttanut koulut OAJ:n eli ammattiyhdistysliikkeen toimesta opettajien leikkipaikoiksi oppilaiden koulutuspaikoista, on koko koululaitoksen oikeutus hävinnyt. Sen palauttaminen on kova homma. On selvää, ettei se enää julkisen perusopetuksen aikana tule tapahtumaan. Siirrytäänkö sitten islamilaisiin koraanikouluihin, amerikkalaisiin yksityiskouluihin, australialaiseen etäopetukseen vai mihin, näyttää tulevaisuus. Yhteiskunnan romahdus on aina kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa kaikkien instituutioiden merkitys tullaan uudelleen arvioimaan -- ja kelvottomat hylätään. Peruskoululaitos on yksi selvästi hylätyksi tuleva. Sairaanhoito on toinen. Oikeuslaitoksesta voi olla kahta mieltä. Poliisi taas toimii jokseenkin hyvin. Ammattiyhdistysliikkeen mielivalta tuntuisi olevan yhteiskunnan syöpäpesäkkeitä yhdistävä tekijä -- mikä tuskin tulee yllätyksenä kenellekkään.

Quote from: sivullinen. on 30.12.2013, 02:17:45

Quote from: siviilitarkkailija on 29.12.2013, 02:23:04
Kouluissa asia on ihan eri asia...siellä on ihmisiä, ei kaljatölkkejä.

Työpaikoilla on myös ihmisiä. Miksi siellä ei pitäisi saada tarkastaa kaverin reppua, laukkua tai salkkua?

Monessa työpaikassa tarkastetaan kaverin reppu, työnantaja varaa oikeuden kurkata laukkuun yms.

QuoteMiten se eroaa oppilaiden "työpaikasta" eli koulusta?

Työpaikka on aina vapaaehtoinen. Oppivelvollisuuden alainen koulutus ei ole mutta se voidaan toki järjestää vaikka kotona.

QuoteMiksi työpaikoilla ei puukoteta tai ammuskella?

Riippuu siitä mitä työtä tekee. Toisten työpaikoilla ei muuta tehdäkkään. Toisten työpaikoilla seisoo ovella ihminen ja pitää häiriköt ja varkaat loitolla ettei kunnonväen tarvitse murehtia moista.

QuoteKuten jo sanoin, minun mielestäni pakko on avainsana. Jos jossain ollaan pakolla, kuten siellä vankilassa halusit sitä keskusteluun tai et, niin käytös on ihan toista kuin paikoissa joissa oleminen on vapaaehtoista.

Niin no. Koulun ei ole syytä olla vankila eikä tämä tarkastus tee sitä vankilaksi. Mutta lainsäätäjä on tehnyt työkalun joka ei ratkaise sen käyttöön liittyviä ongelmia. Eli ihan yksinkertainen tarkastuksesta kieltäytymisen seuraus on jäänyt lainsäätäjältä huomiotta koska sosialisti on halunnut näyttävyyttä eikä toiminnallisuutta.

Tämäkään asia (reppujen tarkastaminen) ei ollut ongelma 1980-luvulla.
Ei ihme, että suomalaiset ikävöivät 1980-lukua, silloin ihmiset osasivat elää. Kaikki ei ollut yhtäkuin ongelma.

Quote from: siviilitarkkailija on 29.12.2013, 23:46:29
Laissa ei ole muuten mainintaa tarkastuksesta kieltäytymisestä eikä sen seurauksista. Tarkastus jossa ei ole kieltäytymisoikeutta, menee aika nopeasti pakkokeinoksi jossa tarkastettavan tahdolla ei ole mitään merkitystä. Näiden paskalakien kyhäelmissä ei näköjään ole mietitty lainkaan tarkastuksesta kieltäytymisen yksinkertaista ja opettajalle sekä koululle selkeää ratkaisua.

Luetko sinä noita lakeja? Siis muitakin pykäliä kuin vain ja ainoastaan tuota yhtä jankkaamaasi pykälää? Jos kapistuksen haltuun ottamiseen on hyvä ja perusteltu syy, niin sen voi tehdä vaikka voimakeinoja käyttäen. Jos ei ole hyvää syytä ja oppilas esimerkiksi lupaa laittaa kapistuksen pois, niin turha sitä on alkaa riuhtomaan oppilaalta. Poikkeuksena tietysti kapistukset, joita julkisella paikalla ei saa pitää hallussa, jolloin kannattanee pari kertaa pohtia sen omatoimista ja voimakeinoilla suoritettua haltuun ottamista. Kyseessä ei ole lakimuutos, jonka perusteella oppilas saa omatoimisesti päättää ja kieltäytyä moisesta asiasta.

Quote from: Saippuakupla on 30.12.2013, 21:42:37

Quote from: siviilitarkkailija on 29.12.2013, 23:46:29
Laissa ei ole [...]

Luetko sinä noita lakeja?

Ei se lue.

Vastaavia keskusteluja on käyty ennenkin kombinaatiolla siviilitarkkailija + kouluaihe +"laki".

Itseasiassa olen lukenut tarkastusta koskevia lakipykäliä, päässyt jopa tutkimaan toisenlaista alaa koskevaa lainsäädäntöä oikein urakalla. Ja kyllä,  yksittäisen laikipykälän jankkaaminen on myös ollut osa elämää. Yllättäen monessa tapauksessa olen joutunut jopa vetoamaan nimenomaisiin lakipykäliin joissa on tullut ristivetoa tulkinnan suhteen. Eikä muuten ole ensimmäinen alaa koskeva laki jossa ministeriöstä tullut lakiasiantuntija tyytyväisenä esityksensä jälkeen joutuu hetken keskusteltuaan tyrmistyneenä toteamaan että itseasiassa kirjoittamansa laki olikin täysin päinvastainen siihen verrattuna mitä hän juuri aikaisemmin esityksessään kertoi sen olevan. Juu olen hieman epäileväinen ja ...jankuti jankuti ...sanon suoraan että vaikka laki sanoo mitä hyvänsä, niin kannattaa olla äärimmäisen varovainen viedessään noin huonon lain kanssa opettajana asiaansa eteenpäin.

Meillä on hyvin erilainen käsitys siitä mitä on tarkastaminen ja mitä siinä tehdään ja missä järjestyksessä. Sanon suoraan että toinen meistä on tehnyt ko työtä ja se et ole sinä. Koska jos olisit, et käsittelisi koko tarkastustyötä noin yliolkaisesti. Tarkastaminen on kuitenkin aina riskaabelia työtä koska tosin kuin sinä nyt luulet, et todellakaan voi tietää mitä löydät ja mitä sitten tapahtuu. 10 000 tarkastusta voi mennä hyvin ja sitten tulee se yksi joka päättää ilman varoitusta että nyt alkaa tanssi-paini ja lopputulos on koulu-ope-oppilas tilanteessa täysi kysymysmerkki. Ja yleensä opettajan työsuhteen jatkolle riski. Etenkin jos ope voittaa sen painiottelun.

elävässä elämässä asiat on tarkastustoiminnassa jaoteltu kahteen ryhmään. Pakkotoimenpiteet ja kulunvalvonta. Helpointa olisi hoitaa asia niin että tarkastuksesta kieltäytyvä ohjataan suoraan erilliseen tilaan josta ei ole pääsyä pois ennen tarkastusta. Mutta sitten ollaan aika lähellä vapaudenriistoa mutta koska lait ei ole elävää elämää varten vaan tulkintaa, niin se lienee paras ratkaisu. Mutta tuottaa läjän uusia ongelmia. En esim usko että lainsäätäjä tai koulu valmistaa tarkastaja-opea siihen että, tarkastamastaan laukusta ulosvetämässään kädessä törröttää lystikäs injektioneula. Kuntatyönantajan mielestä esimerkkiongelma on muuten asianosaisen open, OAJ:n ja työsuojeluvaltuutetun ei koulun tai kunnan. Siinä kelpaa pohtia haltuunotetun vaarallisen esineen sisältämiä elementtejä....niin ja työnantajan velvollisuutta tarjota hepatiitti-rokotuksia.

Quote from: siviilitarkkailija on 30.12.2013, 22:20:44
Sanon suoraan että toinen meistä on tehnyt ko työtä ja se et ole sinä. Koska jos olisit, et käsittelisi koko tarkastustyötä noin yliolkaisesti. Tarkastaminen on kuitenkin aina riskaabelia työtä koska tosin kuin sinä nyt luulet, et todellakaan voi tietää mitä löydät ja mitä sitten tapahtuu.

Ah, aina pätevää arviointia. En nyt kuitenkaan ala avaamaan omaa työhistoriaani.  ;)

Ei tarvitse koska tässä laissa ja siihen liittyvässä ympäristössä toimintaa ei ole harjoitettu. Näinollen mitään oikeudellista ennakkotapausta EI ole. Ennakkotapaus on se mikä ratkaisee. Miten helkkarissa saisin rautalankasolmun auki. Normaalisti en viitsisi mutta tässä on aika ikävä koira haudattuna.

Uusi laki ei ole vielä valmis vaikka se on muodollisesti voimassa. Kun jossain koulussa ope A päättää käyttää lainsäätäjän hänelle myöntämää tarkastusoikeutta kuten se uuden lain mukaan on kirjattu, asia ei ole ihan niin yksinkertaista. Jos nimittäin tarkastuksen kohde toteaakin oikeuksiaan ja yksityisyyttään pahasti loukatun ja vastoin hänen lupaansa ja vaatimuksiaan, niin meilläpä onkin syytettyjen penkillä ope A. Ope A uskoo hyvää hyvyyttään että hän toimi koulun parhaaksi, ja että kyllä valtio/kuntatyönantaja viekahenkilöistään huolen pitää! Niin yllätys onkin melkoinen jos oikeus ennakkopäätöksessään toteeakin että perusteita lain määrittelemälle toimenpiteelle ei ollutkaan ja opettajan syyllistyi hänelle myönnettyjen oikeuksien ylitykseen.

Toinen asia on  ajatus että akateemisen työn tekijä osallistuisi tarkastustoimenpiteeseen jonka todistajana on koulun keittäjä, vahtimestari siivooja tms. Eikä siis päinvastoin. Aika perseestä jos asiaa ajattelee opettajan oikeusturvan (ja mahdollisen virkasuhteen jatkon) kannalta kun monet opettajat ovat määräaikaisella sopimuksella työssään.

Oli ennakkotapaukseksi ryhtyvä ope kuka hyvänsä, niin lirissä on. Helsingin opetusvirasto osoittivat että opettaja, vaikka olisi kuinka oikeassa ja jopa koulun sääntöjä noudattamassa, niin potkut voi tulla että heilahtaa. Veronmaksajana totean että juuri siksi olisi ehdottoman tärkeää että fyysisen toimenpiteen tekijä olisi joku muu ja todistajana akateemisen koulutuksen saanut viranhaltija. Ei siksi etteikö toinen osaisi vaan siksi koska joku joutuu käräjille ennakkotapauksena eikä ole perusteltua että se joku on viranhaltija opettaja. Sitäpaitsi luotan saippuakuplaa enemmän opettajien kykyyn toimia toimenpiteen todistajina kuin paikalle saadun siivoojan/keittäjä/avustajaan.

On minusta selvää, että siviilitarkkailija puhuu tällä kertaa viisautta ja saippuakupla paikkaansa pitämätöntä teoriaa. Esim. ajatus, että opettaja "vastaa" luokan turvallisuudesta, jos joku alkaa heilua puukon kanssa on absurdi. Edes poliisi ei aseistamattomana ja yksin vastaa kenenkään turvallisuudesta aseistautunutta henkilöä vastaan. Entä jos kaverilla on pistooli? Minkälainen velvollisuus opettajalla silloin on sen lisäksi että poliisille olis hyvä soittaa, jos jossain välissä kykenee? Opettajalla ei itse asiassa ole velvollisuutta turvata ketään oman turvallisuutensa kustannuksella. Voidaanko tarkastamiseen velvoittaa? Eipä oikein.

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 00:20:27
On minusta selvää, että siviilitarkkailija puhuu tällä kertaa viisautta ja saippuakupla paikkaansa pitämätöntä teoriaa. Esim. ajatus, että opettaja "vastaa" luokan turvallisuudesta, jos joku alkaa heilua puukon kanssa on absurdi. Edes poliisi ei aseistamattomana ja yksin vastaa kenenkään turvallisuudesta aseistautunutta henkilöä vastaan. Entä jos kaverilla on pistooli? Minkälainen velvollisuus opettajalla silloin on sen lisäksi että poliisille olis hyvä soittaa, jos jossain välissä kykenee? Opettajalla ei itse asiassa ole velvollisuutta turvata ketään oman turvallisuutensa kustannuksella. Voidaanko tarkastamiseen velvoittaa? Eipä oikein.

Missä tai kuka on kirjoittanut, että opettaja vastaa yksin luokan turvallisuudesta puukolla heiluvaa henkilöä vastaan?

Quote from: siviilitarkkailija on 30.12.2013, 23:13:51
Oli ennakkotapaukseksi ryhtyvä ope kuka hyvänsä, niin lirissä on. Helsingin opetusvirasto osoittivat että opettaja, vaikka olisi kuinka oikeassa ja jopa koulun sääntöjä noudattamassa, niin potkut voi tulla että heilahtaa.

Tuosta vaarasta ja todennäköisestä seurauksesta olen käsittääkseni maininnut parikin kertaa. Silti viime vuonna opettajat ovat kirjattujen ilmoituksien mukaan käyttäneet esim. Helsingissä voimakeinoja 130 kertaa, joista ainakin yhdestä tunnetussa tapauksessa päädyttiin näyttävästi riitelemään julkisuudessa. 

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 00:39:13

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 00:20:27
On minusta selvää, että siviilitarkkailija puhuu tällä kertaa viisautta ja saippuakupla paikkaansa pitämätöntä teoriaa. Esim. ajatus, että opettaja "vastaa" luokan turvallisuudesta, jos joku alkaa heilua puukon kanssa on absurdi. Edes poliisi ei aseistamattomana ja yksin vastaa kenenkään turvallisuudesta aseistautunutta henkilöä vastaan. Entä jos kaverilla on pistooli? Minkälainen velvollisuus opettajalla silloin on sen lisäksi että poliisille olis hyvä soittaa, jos jossain välissä kykenee? Opettajalla ei itse asiassa ole velvollisuutta turvata ketään oman turvallisuutensa kustannuksella. Voidaanko tarkastamiseen velvoittaa? Eipä oikein.

Missä tai kuka on kirjoittanut, että opettaja vastaa yksin luokan turvallisuudesta puukolla heiluvaa henkilöä vastaan?

Tässä ketjussa ja sinä:

[/quote]Kun oppilas alkaa esittelemään puukkoa/viuhtoa puukon kanssa pistetään muut oppilaat ulos luokasta ja pyydetään hakemaan apua lähimmästä luokasta. Vaihtoehtoisesti pyritään estämään puukolla viuhtojaa käymästä muiden päälle ja koetetaan saada joku oppilas hakemaan apua. Vaihtoehtoisesti käytetään hälytysjärjestelmää, mikäli sellainen jostain syystä sattuisi normaalissa peruskoulussa olemaan. Vaihtoehtoisesti koetetaan saada puukolla viuhtoja pois luokasta ja muut oppilaat jäämään luokkaan (ei välitunnilla). Vaihtoehtoisesti tehdään jotain muuta. Itsestäänselvyys on myös, että puukkoa esittelevää oppilasta koetetaan rauhoitella ja koetetaan saada hänet luovuttamaan puukko siten, että se saadaan haltuun mahdollisimman turvallisella tavalla. Toiminta on tilanne-, tila- ja aikariippuvaista ja kaikki edellä esitetyt vain mahdollisia esimerkkejä toiminnasta moisessa tilanteessa. Perussääntö on, että pyritään turvaamaan muut paikalla olevat henkilöt ja paikalle pyritään mahdollisimman pian saamaan apua...[/quote]

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 14:36:54

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 00:39:13

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 00:20:27
On minusta selvää, että siviilitarkkailija puhuu tällä kertaa viisautta ja saippuakupla paikkaansa pitämätöntä teoriaa. Esim. ajatus, että opettaja "vastaa" luokan turvallisuudesta, jos joku alkaa heilua puukon kanssa on absurdi. Edes poliisi ei aseistamattomana ja yksin vastaa kenenkään turvallisuudesta aseistautunutta henkilöä vastaan. Entä jos kaverilla on pistooli? Minkälainen velvollisuus opettajalla silloin on sen lisäksi että poliisille olis hyvä soittaa, jos jossain välissä kykenee? Opettajalla ei itse asiassa ole velvollisuutta turvata ketään oman turvallisuutensa kustannuksella. Voidaanko tarkastamiseen velvoittaa? Eipä oikein.

Missä tai kuka on kirjoittanut, että opettaja vastaa yksin luokan turvallisuudesta puukolla heiluvaa henkilöä vastaan?

Tässä ketjussa ja sinä:

Ei siinä lainauksessa kyllä noin lue. Autan sinua hieman:

QuotePerussääntö on, että pyritään turvaamaan muut paikalla olevat henkilöt ja paikalle pyritään mahdollisimman pian saamaan apua.

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 15:22:19

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 14:36:54

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 00:39:13

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 00:20:27
On minusta selvää, että siviilitarkkailija puhuu tällä kertaa viisautta ja saippuakupla paikkaansa pitämätöntä teoriaa. Esim. ajatus, että opettaja "vastaa" luokan turvallisuudesta, jos joku alkaa heilua puukon kanssa on absurdi. Edes poliisi ei aseistamattomana ja yksin vastaa kenenkään turvallisuudesta aseistautunutta henkilöä vastaan. Entä jos kaverilla on pistooli? Minkälainen velvollisuus opettajalla silloin on sen lisäksi että poliisille olis hyvä soittaa, jos jossain välissä kykenee? Opettajalla ei itse asiassa ole velvollisuutta turvata ketään oman turvallisuutensa kustannuksella. Voidaanko tarkastamiseen velvoittaa? Eipä oikein.

Missä tai kuka on kirjoittanut, että opettaja vastaa yksin luokan turvallisuudesta puukolla heiluvaa henkilöä vastaan?

Tässä ketjussa ja sinä:

Ei siinä lainauksessa kyllä noin lue. Autan sinua hieman:

QuotePerussääntö on, että pyritään turvaamaan muut paikalla olevat henkilöt ja paikalle pyritään mahdollisimman pian saamaan apua.

Siinä luki juuri noin.

"Kun oppilas alkaa esittelemään puukkoa/viuhtoa puukon kanssa pistetään muut oppilaat ulos luokasta ja pyydetään hakemaan apua lähimmästä luokasta." -Otetaan siis vastuu oppilaiden turvallisuudesta ja johdetaan tilannetta.

"Vaihtoehtoisesti koetetaan saada puukolla viuhtoja pois luokasta ja muut oppilaat jäämään luokkaan." -Jälleen johdetaan tilannetta edestä.

"Itsestäänselvyys on myös, että puukkoa esittelevää oppilasta koetetaan rauhoitella ja koetetaan saada hänet luovuttamaan puukko siten, että se saadaan haltuun mahdollisimman turvallisella tavalla." -Eli poliisin työtä pidät "itsestäänselvyytenä" eli velvollisuutena.

Näkemyksesi olisivat vielä oudompia, jos paikalle ei yritettäisi saada apua mahdollisimman pian. Eli sen toteaminen ei muuta millään lailla sitä, mitä oletat ennen sitä tapahtuvan.

Pitääkö tuota "jonka oppilas saa valita" lukea niin, että paikalle pitää saada oikeaa uskontoa/etnisyyttä/sukupuolta oleva aikuinen, jotta kyseinen taapero voi suostua noudattamaan Suomen lakeja ja koulun paragraahveja? Eikö näissä pitäisi kuitenkin pysyä siinä, että aikuiset päättävät, ja lapsi tottelee?

Quote from: Kulttuurirealisti on 31.12.2013, 16:20:59
Pitääkö tuota "jonka oppilas saa valita" lukea niin, että paikalle pitää saada oikeaa uskontoa/etnisyyttä/sukupuolta oleva aikuinen, jotta kyseinen taapero voi suostua noudattamaan Suomen lakeja ja koulun paragraahveja? Eikö näissä pitäisi kuitenkin pysyä siinä, että aikuiset päättävät, ja lapsi tottelee?

Näkisin, että opettaja ja rehtori, joilla on yhtään rohkeutta, tulkitsevat lakia niin, että oppilaalle annetaan kaksi vaihtoehtoa, joista valita. Valitettavasti enemmistöllä Suomen rehtoreista ei ole palleja tulkita näin ja tässäkään asiassa OAJ ei tule antamaan toimintaohjetta. Eli homma etenee sitten, kuten joku mainitsi, eli ennakkopäätöksien kautta.

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 16:59:04

Quote from: Kulttuurirealisti on 31.12.2013, 16:20:59
Pitääkö tuota "jonka oppilas saa valita" lukea niin, että paikalle pitää saada oikeaa uskontoa/etnisyyttä/sukupuolta oleva aikuinen, jotta kyseinen taapero voi suostua noudattamaan Suomen lakeja ja koulun paragraahveja? Eikö näissä pitäisi kuitenkin pysyä siinä, että aikuiset päättävät, ja lapsi tottelee?

Näkisin, että opettaja ja rehtori, joilla on yhtään rohkeutta, tulkitsevat lakia niin, että oppilaalle annetaan kaksi vaihtoehtoa, joista valita.

Jos vähän viitsii lukea ketjua ja jättää mutu-jutut, niin vastaus löytyy ihan tuosta laista, jonka asiaa koskevat pykälät on jo tähänkin ketjuun linkitetty:

http://hommaforum.org/index.php/topic,90598.msg1518560.html#msg1518560

Quote from: Kulttuurirealisti on 31.12.2013, 16:20:59
Pitääkö tuota "jonka oppilas saa valita" lukea niin, että paikalle pitää saada oikeaa uskontoa/etnisyyttä/sukupuolta oleva aikuinen, jotta kyseinen taapero voi suostua noudattamaan Suomen lakeja ja koulun paragraahveja?

Ei pidä. Kts. http://hommaforum.org/index.php/topic,90598.msg1518560.html#msg1518560

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 17:53:17

Quote from: alussaolisana on 31.12.2013, 16:59:04

Quote from: Kulttuurirealisti on 31.12.2013, 16:20:59
Pitääkö tuota "jonka oppilas saa valita" lukea niin, että paikalle pitää saada oikeaa uskontoa/etnisyyttä/sukupuolta oleva aikuinen, jotta kyseinen taapero voi suostua noudattamaan Suomen lakeja ja koulun paragraahveja? Eikö näissä pitäisi kuitenkin pysyä siinä, että aikuiset päättävät, ja lapsi tottelee?

Näkisin, että opettaja ja rehtori, joilla on yhtään rohkeutta, tulkitsevat lakia niin, että oppilaalle annetaan kaksi vaihtoehtoa, joista valita.

Jos vähän viitsii lukea ketjua ja jättää mutu-jutut, niin vastaus löytyy ihan tuosta laista, jonka asiaa koskevat pykälät on jo tähänkin ketjuun linkitetty:

http://hommaforum.org/index.php/topic,90598.msg1518560.html#msg1518560

Juuri noiden pykälien tulkinnasta minä puhuinkin. Mikä siinä oli niin vaikeaa?

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 17:54:03

Quote from: Kulttuurirealisti on 31.12.2013, 16:20:59

Ei pidä. Kts. http://hommaforum.org/index.php/topic,90598.msg1518560.html#msg1518560

Luin taas ketjua vähän alusta ja lopusta. Jatkossa yritän lukea vähän lisää, mutta kommentoinnin tarve on joskus polttava ja välitön.

Lainsäätäjä lienee opetushallituksen juristi, joka on joskus nähnyt tarkastuksen, ja saanut päähänsä sorvata näkemänsä perusteella mielestään hyvän lain. Sama asia kuin kirjoittaa muurausohjekirja katsomalla kuinka muurari levittää laastia ja latoo kiviä.

Lainsäätäjä ei ole vähäisimmässäkään määrin paneutunut itse tarkastustyön ja opetustyön ristiriitaan. Opettajan ja oppilaan välillä on syytä olla luottamusta. Tätä yritetään toitottaa ja mielikuvassa lisätä, mikä on paitsi järjetön ja tolkuton ajatus ja saa nuorten päässä aivan vääriä mielikuvia aikaan. Asia olisi huomattavasti paremmin tehty laiksi jos lainsäätäjä ei olisi tarkoituksellisesti luonut mussuttamiselle ja väärille luuloille noin selvää pohjaa vaan ilmoittanut suoraan kuka tarkastuksen tekee ja kenelle ja mitä kieltäytymisestä seuraa. Meillä on runsaasti lakeja joiden rikkomisesta ei ole mitään rangaistusta, ja tästä tullee yksi siihen listaan.

Molemminpuolinen luottamus on opetustilanteen syvä olemus.

Tarkastuksessa tarkastettavan ja tarkastajan välillä ei tarvita luottamusta. Toki toisen näkemys kuullaan mutta sitä ei kunnella ennenkuin tarkastustyö on tehty. Minkä jälkeen voidaan ottaa muut näkemykset ja tarkastuksen mukanatullut tieto vastaan. Ihmisten välinen suhde on kuitenkin perusteellisesti muuttunut. Mikäli tarkastaja aloittaa työnsä oheisen lainsäätäjän määrittelemällä tavalla, lopputulos on kaikille epämiellyttävä ja tuskallinen kohtaaminen ja täynnä valitusta.

Toinen asia on huonosti tehty tarkastus tai kuten täällä eräs esitti, tarkastettavan itse itselleen tekemä tarkastus. Mikä ei ole tarkastamista vaan pelleilyä ja koko toiminnan uskottavuuden ja opettajan ammattitaidon murentamista. Mutta niin makaa kuin petaa.

QuotePitääkö tuota "jonka oppilas saa valita" lukea niin, että paikalle pitää saada oikeaa uskontoa/etnisyyttä/sukupuolta oleva aikuinen, jotta kyseinen taapero voi suostua noudattamaan Suomen lakeja ja koulun paragraahveja?

Saippuakuplan suun saisi pestä saippualla. Laki on täysin selvä tässä asiassa. Kaiken lisäksi kyseinen laki koskee ammatillista ja lukioita joten kyse on nuorista aikuisista. Laissa sanotaan että

Quote
Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta.

Samansukupuolinen tarkastaja kuten täysi-ikäisyys ovat ehdottomia vaatimuksia. Sanon suoraan että en tunne saippuakuplan kykyä arvioida kiireellisiä tai hätävarjelutilanteita. Hänellä on niihin ihan omia (tosielämään hieman liian hienoja) pääsääntöjä, että ei missään nimessä kannata sotkeutua yhtään enempää ongelmiin kuin mitä laki sinällään aiheuttaa arvioinnissa. Ja tässä nimenomaan ovat naisopettajat vaarassa jos ovat paikassa missä ei ole miesopettajia saatavilla ja (vaikeassa tilanteessa) odottavan aika käy yllättävän pitkäksi. Siinä voi käydä niin että tarkastattava huligaali saa päähänsä houkutella opettajatätiä taputtelemaan itseään että pääsisi tarkastustilanteesta pois. Kameroiden yms tallentavien laitteiden johdosta ei missään nimessä pidä mennä taputtelemaan vastakkaista sukupuolta olevaa tarkastettavaa.

Samasukupuolisuusvaatimus koulutilassa tehtävälle tarkastamiselle on aivan ehdoton.

Quote from: siviilitarkkailija on 31.12.2013, 21:53:02
Samasukupuolisuusvaatimus koulutilassa tehtävälle tarkastamiselle on aivan ehdoton.

Pyrkimys on siihen ja pääsääntöisesti noin on, mutta tarvittaessa asiasta voidaan poiketa.

QuoteEdellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Quote from: Saippuakupla on 31.12.2013, 21:57:26

Quote from: siviilitarkkailija on 31.12.2013, 21:53:02
Samasukupuolisuusvaatimus koulutilassa tehtävälle tarkastamiselle on aivan ehdoton.

Pyrkimys on siihen ja pääsääntöisesti noin on, mutta tarvittaessa asiasta voidaan poiketa.

QuoteEdellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Ei, ei ja vielä kerran ei. Älä ...sinä et kertakaikkiaan ymmärrä enkä usko että ymmärrät. Epäilen että et edes tiedä mitä on tarkastuksen tekeminen vastakkaiselle sukupuolelle. Jos nimittäin asia olisi noin pitkällä, niin käytännössä tarkastus olisi jo poliisiviranomaiselle kuuluva hälyytystehtävä, eikä enää opettajalle ja kouluturvallisuuteen liittyvä tarkastus. Lainsäätäjä on tahtonsa selkeästi ilmaissut. Vastakkaiselle sukupuolelle tarkastuksen tekevä opettaja voittaa käräjillä hopeamitalin. Myönnän että lisäys varmasti sotkee ajattelua. Se saa tilanteen näyttämään siltä kuin lainsäätäjä moisen myönnytyksen tekisi. Sori ei kuitenkaan tee.

Quote from: siviilitarkkailija on 31.12.2013, 22:07:01
Ei, ei ja vielä kerran ei. Älä ..

Olet aika kujalla tässä koko asiassa, mutta mikä siinä, jankkaa pois. Sekoitat myös henkilöntarkastuksen (se on siis henkilöntarkastus, ei henkilötarkastus) tähän koulussa mahdollisesti tehtävään tarkastukseen.  :)

Oikein hyvää ja rauhallista uuttavuotta myös Saippuakuplalle täältä pimeältä kujalta.

Ps Jos joku sekoittaa henkilötatkastuksen niin toivottavasti se en ole minä. Koulussa häiritsevän tai vaarallisen esineen tarkastus on lähempänä turvatarkastamista kuin henkilötarkastusta.

:)

QuoteTyörauha puntarissa
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755393291
Koulujen työrauhalakipaketti jakaa myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien mielipiteitä.
Riitta Korkeakivi ja Matti Rutonen

Opettaja-lehti kysyi puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta:

1) Pitäisikö myös peruskoulun rehtorilla olla oikeus evätä oppilaalta opetus kolmeksi päiväksi?

2) Voisiko lukuvuositodistuksen saada vasta sitten, kun kaikki rangaistukset – esimerkiksi jälki-istunnot – on suoritettu?



Vastaajista Anne Kalmari on keskustan ryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, muut ovat puheenjohtajia.

Petteri Orpo
kokoomus
1) Kyllä, ehdottomasti. Koulussa pitää olla turvallinen oppimisympäristö. Mahdollisuus kolmen päivän karenssiin on perusteltu, kun turvallisuus on uhattuna. Omaa oppimistaan ja mahdollisesti luokkakavereiden sekä koko kouluyhteisön työrauhaa sabotoinut oppilas on saatava jäähylle esimerkiksi äärimmilleen kärjistyneessä väkivaltatilanteessa. Niitä tulee harvoin, mutta kun ilmenee, on oltava työkalut toimia.

2) Kannatettava esitys. Oppilaan on opittava kantamaan vastuunsa teoistaan. Todistus ja sitä seuraava kesäloma ovat konkreettisia tavoitteita, joita ilman kukaan ei halua jäädä.

Jouni Backman
Sdp
1) Sdp:n ryhmä ei kannata kolmen päivän opintojen epäämisoikeuden ulottamista peruskouluun. Kyse on alaikäisistä lapsista ja oppivelvollisista, jolloin kouluun pääsyn estäminen kolmeksi päiväksi edes äärimmäisenä kurinpidollisena toimena ei ole perusteltua.

2) Todistuksen epääminen – vaikka vain äärimmäisenä kurinpitotoimena – voisi pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa nuoren etenemistä opinnoissa tai työelämässä eteenpäin ja johtaa jopa nuoren syrjäytymiseen. Tämä hinta on liian suuri jälki-istuntojärjestelmän perälaudasta.

Pirkko Ruohonen-Lerner
perussuomalaiset
1) Epääminen pitäisi olla mahdollinen vain äärimmäisissä tapauksissa, sillä se ei auta ratkaisemaan peruskouluikäisen ongelmakäyttäytymistä. Ratkaisukeskeiset menetelmät kuten keskustelut ja muu tuki olisivat suositeltavampia keinoja. Oppilaan huoltajien pitäisi osallistua yhteiseen ongelmanratkaisuun.

2) Jos rikkoo yhteisiä sääntöjä, pitää osata kantaa myös vastuuta teoista. Rangaistukset tulisi suorittaa ennen todistuksen antamista, muuten sääntöjä ja niiden rikkomisesta seuraavia rangaistuksia ei kukaan ota vakavissaan.

Anne Kalmari
keskusta
1) Keskustan ryhmä tervehtii ilolla OAJ:n aktiivisuutta koulurauhakysymyksissä. Koulurauha on ehdoton ja perustavaa laatua oleva oikeus sekä opettajille että oppilaille. Opettajilla pitää olla välineet puuttua ongelmatilanteisiin. Epäämismahdollisuuksien osalta on välttämätöntä saada varma tieto siitä, että tukitoimet ja sen resursointi ovat kunnossa sellaisessakin tilanteessa, kun opetus evätään.

2) Vaaditut suoritukset – myös rangaistukset – tulee suorittaa ennen todistuksen saantia.

Annika Lapintie
vasemmistoliitto
1) Ei. Nykyinen mahdollisuus evätä opetus loppupäivän ajaksi riittää. Opetus on kouluissa järjestettävä siten, että kaikkien lasten oikeus opetukseen toteutuu. Kouluille on myös taattava riittävät voimavarat, jotta henkilökuntaa on tarpeeksi ja oppimisympäristö hyvä.

2) Ehtona todistuksen saamiselle voi olla, että kaikki oppimiseen liittyvät tehtävät on suoritettu. Sen sijaan kurinpidollisten rangaistuksen tulisi raueta kouluvuoden päättyessä. Tässä opettajien on noudatettava järkevää harkintaa. Yhteiskunnan etu ei ole pitkittää kenenkään koulunkäyntiä.

Oras Tynkkynen
vihreät
1) Ei. Oireilevien oppilaiden ongelmia ei ratkaista sulkemalla heidät kouluyhteisön ulkopuolelle. Se voi jopa syventää kierrettä. Peruskoululaiset ovat myös vielä hyvin nuoria. Mihin heidät ohjattaisiin erottamisen ajaksi? Monet toimivat keinot parantaa työrauhaa ja hyvinvointia koulussa perustuvat yhteisön kykyyn ratkaista ongelmia yhdessä.

2) Ei. Ilman todistusta voi olla vaikeampi hakea esimerkiksi kesätöitä ja toisen asteen opiskelupaikkaa.Kouluongelmia ei ratkaista hankaloittamalla nuoren pärjäämistä koulun ulkopuolella.

Mikaela Nylander
Rkp
1) En kokonaan sulje pois mahdollisuutta, että koulurauhan palauttamiseksi peruskoulussakin voisi olla kolmen päivän epäämismahdollisuus. Se tulisi kyseeseen ainoastaan aivan äärimmäisissä tapauksissa. Oppilashuollon tulisi aina olla mukana asiassa ja oppilaalle tulisi tarvittaessa järjestää tukiopetusta.

2) En näe, että käytännöllä olisi toivottua vaikutusta, eikä se toimisi ennaltaehkäisevästi.

Peter Östman
kristillisdemokraatit
1) Mahdollisuus evätä oppilaalta opetus kolmeksi päiväksi voisi rajatuissa tapauksissa olla peruskoulun yläluokilla perusteltua. Sitä olisi kuitenkin käytettävä hyvin harkiten. Epäämismahdollisuutta voisi käyttää esimerkiksi silloin, jos oppilas on vaaraksi toisten turvallisuudelle tai terveydelle. Silloinkin on syytä huolehtia siitä, että koululainen saa tarvitsemaansa apua oppilashuollon avulla.

2) Pidämme tärkeänä, että koululainen oppii kantamaan tekojensa seurauksia. Siksi kannatamme aloitetta, jossa kaikki rangaistukset tulisi suorittaa ennen todistuksen saamista.

Mitä SDP:n, Vihreiden, Vasemmiston ja RKP:n vastaajien päässä liikkuu? Kyllä oppilaiden pitää kantaa vastuu tekosistaan, jos siinä siirtyy toisen asteen koulutuspaikka tai kesätyöpaikka, niin se on heidän oma ongelmansa.

Vaikea sanoa mitä vihreiden päässä liikku, vai liikkuuko mitään. Vasemmisto-sdp:n vaikutus opetushallituksen poliittisen virkanimittämisen johdosta on kuitenkin painoarvoaan vahvempaa.

Jos kuitenkin yrittää (ehkä huonolla menestyksellä) avata vasemmiston linjaa (joka näkyy myös tarkastuslaissa) , niin:

Kaiken toiminnan johtoajatus on oppilaan rinnastaminen lapseen. Oppilas = lapsi. Lapsi ei ole vastuussa koskaan mistään. Siksi toiminta rakennetaan eräänlaisen lässyttämisen ja ikuisen sallimuksen ympärille jossa elämän perustotuuksien opettaminen jää lopulta muiden harteille tai lapset tuhoavan keskinäisen rajattoman kilpailun tehtäväksi. Koulu opettaa tietoa ei taitoa elää oikein. Mistä seurauksena mm järjetön kouluväkivalta.

QuoteJouni Backman
Sdp
1) Kyse on alaikäisistä lapsista ja oppivelvollisista, jolloin kouluun pääsyn estäminen kolmeksi päiväksi edes äärimmäisenä kurinpidollisena toimena ei ole perusteltua.
2) Todistuksen epääminen – vaikka vain äärimmäisenä kurinpitotoimena – voisi pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa nuoren etenemistä opinnoissa tai työelämässä eteenpäin ja johtaa jopa nuoren syrjäytymiseen. Tämä hinta on liian suuri jälki-istuntojärjestelmän perälaudasta.

Annika Lapintie
vasemmistoliitto
2) Sen sijaan kurinpidollisten rangaistuksen tulisi raueta kouluvuoden päättyessä. .. Yhteiskunnan etu ei ole pitkittää kenenkään koulunkäyntiä.

Oras Tynkkynen
vihreät
1) ...Mihin heidät ohjattaisiin erottamisen ajaksi? Monet toimivat keinot parantaa työrauhaa ja hyvinvointia koulussa perustuvat yhteisön kykyyn ratkaista ongelmia yhdessä.
2) Kouluongelmia ei ratkaista hankaloittamalla nuoren pärjäämistä koulun ulkopuolella.

Mikaela Nylander
2) En näe, että käytännöllä olisi toivottua vaikutusta, eikä se toimisi ennaltaehkäisevästi.

Vasemmisto/vihreä/rkp -akselin pehmeys ärsyttää koko ajan enemmän. Luulevatko ne, että jos kaikki rangaistukset raukeavat, pahimmat rellestäjät välittävät enää mistään? Kouluilla pitää olla pisteitä, joiden jälkeen ymmärtäminen ei ole enää pääosassa, vaan lapset laitetaan kestämään jotain epämukavaa. Tässä lakiesityksessä käsittääkseni yritetään antaa opettajille ja kouluille jotain kättä pidempää suurimpien ongelmalasten kanssa. Heidän kanssaan pitää myös keskustella, ei siinä mitään, mutta jotkut ymmärtävät vain rangaistuksia. He kiittävät johdonmukaisesta kurista kymmenen vuotta myöhemmin, kun tolkku on toivottavasti lisääntynyt.

Eikä jälki-istuntojen istuminen ole mikään ylitsepääsemätön asia. Jos niitä on kertynyt vaikka kymmeniä tunteja, niitä voidaan istua sitten kouluvuoden päätteeksi vaikka monta työpäivää putkeen.

Minä luulen että tuo vastuun käsite on hukassa monella muullakin.

Tässä keskustelussa on itselleni selvinnyt kuinka "maailman parhaaksi PISA-opettajaksi" tai sellaisena esiintyvä ihminen muuttuu hyvin nopeasti myös turvallisuusalan täysinkoulutetuksi ammattilaiseksi tai sellaisena esiintyväksi. Ehkä siinä opetusympäristössä on jotain joka saa opettajat tai ainakin rehtorit, tuntemaan tarvetta ratkoa itse (minun mielestäni) asioita joita heideän ei pitäisi edes yrittää ratkoa. Ymmärrän että arkihäiriköinti ei todellakaan ole mikään iso juttu. Mutta juuri tämä iso juttu lankeaa kohdalle, sitä ryhdytään heti ratkomaan kuin se olisi arkipäivää. Hype-ope varmaan uskoo ja tuntee että voi hoitaa kaiken mitä tulee vastaan. Kuten Jokelan entinen reksi joka lähti "riisumaan pikku-eerikkiä aseista" ja juttelemaan.

Itse ajattelen asiaa niin että jos olisin opettaja, ja miettisin kuinka paljon tolkuttomia väkivallantekoja Suomen kouluissa on tehty, niin kyllä miettisin missä omassa työssäni olisi vikaa tai ainakin korjattavaa. Mutta kun tämä perkeleen PiSa sanoo että olen täydellinen niin miten täydellinen muka korjaantuu paremmaksi?

Quote from: sivullinen. on 29.12.2013, 01:07:14
Tämän avulla asioita voisi selittää, mutta en pidä sitä uskottavana. Hitler dokumentit on suunnattu enemmän aikuiselle väestölle. Työpaikka-ampumisia tai -puukotuksia ei vielä ole suuremmassa määrin ollut. Eikä puhuta työpaikoilla suoritettavista työntekijöiden tarkastuksista, eikä vaadita vartijoita valvomaan työntekijöiden työsuorituksia. Jotenkin työpaikat eroavat kouluista. Nähdäkseni kyseessä on vapaus. Sitä vielä työpaikoilla paljon on, mutta kouluissa vain nimellisesti.

Ei ollut tarkoitus kiinnittää huomiota mainittuun H-heppuun, vaan myös siihen, miten mediassa erilaiset pahantekijät saavat suuremman huomion kuin hyväntekijät. Ainakin pari kouluampumistapausta on suoraan liitettävissä tähän huomiohakuisuuteen Suomessa ja niiden ainoa tehtävä on ollut saada lisää huomiota.

Työpaikat eroavat kouluista ennen kaikkea siinä, että niissä ei ole pakko käydä. Työpaikoilla voi olla hyvinkin samanlaisia ongelmia kuin kouluissakin laajemmin, mutta tällöin jokainen työpaikassa oleva tiedostaa sen, että voi halutessaan irtisanoutua tai lähteä lätkimään. Kouluissa tälläistä valinnanvapautta ei ole.

Quote from: sivullinen. on 29.12.2013, 01:07:14
Samat henkilöt, jotka vaativat vankiloihin kovempaa kuria, vaativat sitä myös kouluihin. Koulun ei pitäisi olla vankila. Vai mitä lapsi on tehnyt joutuakseen vankilaan? Eikö syyttömän tuomitseminen opeta tuomituille vankiloiden käytön luontaisena osana poliittista liikehdintää ja uudelleen koulutusta: Tee niin toisille kuin haluaisit itsellesi tehtävän? Historiasta löytyy voimakasta tukea tällaiselle.

Vaadin kovempia rangaistuksia niistä rangaistuksista, jotka siihen oikeuttavat. Varsinkin taparikollisille ei ole mitään järkeä laittaa minimituomioita vain sen takia, että sama tekijä on pian vapaalla jalalla rikoksia tekemässä.

Koulu ei ole vankila, jos siellä vaaditaan käytöstapojen noudattamista ja jos niitä käytöstapoja ei noudata, niin niistä seuraa rangaistuksia. Rangaistuksena voi olla mainittu erityiskoulu, koska koulusta erottaminen on liian ongelmallista. Käytännössä siis häiriköinnistä lähetettäisiin erikoiskouluun.

Nykyisin tilanne menee vain niin päin, että häiriköinnistä kärsivä oppilas joutuu lähtemään koulusta ja sama häiriköinti jatkuu muiden oppilaiden kohdalla.

Quote from: siviilitarkkailija on 29.12.2013, 02:23:04
Otteessa rimpuileva mulkero puukotti 4 ihmistä likipitäen kuoliaaksi. Oli tullut kouluun tarkoituksenaan tappaa kanssaopiskelijoitaan. Eli ihmisiä joiden kanssa vietti aikaa ja joilla ei ollut vähäisintäkään käsitystä että jätkä oli tullut tappamaan. Ikävä todeta että koulujen todellisuudessa järjetön ja äärimmäinen väkivalta on valitettava fakta. Kysymys on siitä että mitkä ovat oikeat keinot kohdata järjetön äärimmäinen väkivalta? Ei siitä miksi vaan miten mielipuoli kanssaihminen pitää kohdata.

Tuo puukotustapauskin oli hyvin samantapainen kuin ne aikaisemmat kouluampumiset (ainakin mitä nyt foorumeilta asiasta luki). Kaikissa tilanteissa teot ovat kohdistuneet enemmän tai vähemmän syyttömiin henkilöihin.

Mitään muuta motiivia taustalle on vaikeaa laittaa kuin halu päästä julkisuuteen.

Erikoista on toisaalta sekin, miten nämä teot ovat kohdistuneet aina ns. viattomiin henkilöihin (kun kyseessä on ollut useampi uhri). Aivan kuin stereotypisesti olisi otettu mallia jostakin hyvis-pahis elokuvista ja tällä tavalla saatu korostettua "omaa pahuuttaan".