QuoteTämän vuoksi ulkomaalainen ei opi suomea
Noin kymmentä kieltä puhuva hollannin kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori Rogier Nieuweboer sanoo, että vieraan kielen oppimiseen vaikuttaa aina oma äidinkieli. Suomen kieli on niin omanlaistaan, ettei äidinkielestä ole mitään hyötyä. Kielen oppiminen on kuitenkin monen asian summa.
Helsingin yliopiston hollannin kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori Rogier Nieuweboer on asunut Suomessa noin kymmenen vuotta. Hän osasi hiukan suomea jo muuttaessaan, koska oli asunut pari vuotta Virossa.
– En puhu suomea vieläkään sujuvasti. Aika hyvin ehkä. Jo alussa pystyin puhumaan suomea jonkin verran ja opin aika nopeasti, Nieuweboer sanoo hyvin ymmärrettävällä suomen kielellä.
Nieuweboerin mukaan vieraan kielen oppimiseen vaikuttaa hyvin paljon oma äidinkieli. Hänen äidinkielensä on hollanti, joten muut germaaniset kielet kuten saksa, ruotsi ja englanti eivät ole hänelle niin vaikeita.
Tämä seikka voi kääntyä samalla myös suomen kieltä vastaan. Kielestä tekevät hankalan sijamuodot ja etenkin partitiivi.
– Jos suomi on ensimmäinen vieras kieli, niin se voi olla pieni sokki. Minulle ei ollut hollannista apua suomen oppimisessa, koska se on niin erilainen kieli. Oma äidinkieli ei suomen kohdalla auta niin paljon kuin muiden kielten oppimisessa. Virossa asuminen auttoi minua paljon.
Suomalaisilla hyvä kielipohja
Uusien kielten oppimista edistävät myös koulussa opitut kielet. Suomalaisilla on Nieuweboerin mielestä hyvät pohjat kielten opiskelulle.
– He oppivat paljon kieliä koulussa. Täällä yliopistolla tulee usein tunne, ettei ole olemassa liian vaikeita kieliä. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että kaikki muut kielet ovat toisenlaisia.
Kielen omaksuminen on sitä helpompaa, mitä enemmän sitä joutuu käyttämään.
– Itse puhun suomea joka päivä. Lisäksi puhun hollantia töissä, ruotsia kotona ja saksaa kollegoiden kanssa. Jos käyttäisin suomea koko ajan, oppisin nopeammin.
Kaikkein eniten kielen oppiminen vaatii kuitenkin motivaatiota. Jos kieltä ei tarvitse omassa arjessaan, sen opiskelu ei ehkä kiinnosta kovin paljon. Suomessakin pärjää mainiosti, vaikka ei puhuisi suomea ollenkaan.
– Minä rakastan kieliä. Minusta on hauska oppia suomea, vaikka se on vähän haasteellinen kieli. Jos ei tykkää kielestä, ei opikaan niin hyvin.
Nieuweboer puhuu hollannin ja suomen lisäksi saksaa, englantia, ranskaa, latinaa, kreikkaa, venäjää ja ruotsia. Hän on opiskellut vähän myös jiddišiä ja uuskreikkaa.
YLE Kymenlaakso (http://yle.fi/uutiset/taman_vuoksi_ulkomaalainen_ei_opi_suomea/6909217)
No shit, Sherlock.
Kyllä oikea syyllinen on rakenteellinen piilorasismi. Ainakin jos varsinainen ei opi.
Kyllä ulkomaalainen oppii suomea. Jotkut oppii todella hyvin ja toiset taas vähemmän hyvin.
Oppiminen riippuu paljon oppijasta ja hänen motivaatiostaan oppia kieltä.
Jos motivaatiota ei ole yhtään niin sitä ei todellakaan opi, mutta vaatii aikamoista kyvykkyyttä kyllä elää Suomessa 10-20 vuotta ja olla oppimatta edes auttavasti suomea.
Joo ja samaan aikaan tulla valituksi joksikin mister mamuksi. >:(
Niuweber ei luultavasti puhu mitään kieltä kunnolla. Moniosaaja.
Jos haluaa oppia kunnollista suomea, kannattaa lukea vanhempaa kirjallisuutta.
Esim. Veikko Huovisen kirjoja.
Kiven Seitsemää veljestä, Aleksis Kiveä yleensäkin.
Ihan sydänalasta vääntää, kun kuulee aivan mediatoimittajien suusta huonoa suomea.
http://eiskis.net/seitsemanveljesta/?page=all
Quote
Ensimmäinen luku
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halki-leikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.
http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/
(http://213.143.184.82/kirjasto/huovinen/images/siluet1.gif)
QuoteLämmin kuiva tuuli pani männynkävyt rapsahtelemaan. Käpysuomut aukenivat. Muutamien millimetrien pituiset siemenet, joita ympäröi pihtimäisesti siemensiipi, lähtivät matkaan. Ne olivat pieniä, mutta niissä asui suuri tulevaisuus!
(Puukansan tarina, 1984)
Tällä kertaa meissä suomalaisissakin saattaa olla hieman vikaa.
Nimittäin me vaihdamme herkästi englantiin ulkomaalaiselle puhuessamme, vaikka meidän tulisi pitäytyä suomessa niin pitkälti, kuin mahdollista. Itsekin myönnän refleksinomaisesti vastaavani englanniksi, jos joku puhuttelee minua englanniksi. Näin ei pitäisi välttämättä tehdä. Esimerkiksi eilen Asematunnelissa joku import-taisto lähestyi minua nippu Iso numero-lehtiä kainalossaan ja kun en osoittanut ostomielenkiintoa, hän sanoi englanniksi, että hänen on nälkä. Kerroin hänelle, että minunkin on nälkä. Minun olisi pitänyt sanoa sama suomeksi.
Jospa onkin niin, että aivan kaikki eivät ole kykeneviä oppimaan suomenkieltä.
On ulkomaalaisia ja on ulkomaalaisia. Toiset osaavat suomen lisäksi kymmentä kieltä, toiset osaavat arabiaa. En tiedä, mistä se sitten kiikastaa.
Paljon varmaan riippuu siitä tarvitseeko suomea arkielämässä. Minulla on aika paljon työkavereita jotka eivät ole pahemmin oppineet suomen kieltä johtuen juuri siitä ettei ole tarvetta. Jos on perhettä ja lapsia niin silloin usein lähtee paremmin luistamaan kun asioi päiväkodin/koulun/neuvolan jne kanssa.
Amerikkalainen ystävä joka oli ennestään kaksikielinen oppi suomen kielen alle vuodessa. Tuo kaksikielisyys varmaan vaikutti.
Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.
Se yksi Katariinoista joka ei osaa suomea voisi hankkia jonkun muun harrastuksen. Ellei sitten ole täällä oppimassa monipuolista ja vaihtelevaa suomenkielistä ilmaisua.
Sata vuotta sitten kaalit eroteltiin perunoista luettamalla yksi, kaksi, kolme. Jos sanoi juksi kaksi, sai napin otsaan. On oikein toivottavaa että kaiken maailman joutolaiset ja maankiertäjät erottaa jo puheesta, etenkin työhönotossa.
Quote from: mielipide on 01.11.2013, 18:15:53
Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.
Ulkkareiden on käytävä kielikurssi tai kela ei maksa.
Quote from: Suvaitsija on 01.11.2013, 18:07:13On ulkomaalaisia ja on ulkomaalaisia. Toiset osaavat suomen lisäksi kymmentä kieltä, toiset osaavat arabiaa. En tiedä, mistä se sitten kiikastaa.
Koulutustausta vaikuttanee paljon. Esimerkiksi afrikkalaiset joutuvat yleensä käymään koulua jollain muulla kuin omalla äidinkielellään. Opetuksen taso on heikko. Kaikki mahdollinen sivistys rakentuu hataran pohjan päälle.
Tunnen afrikkalaisia, jotka ovat kuvitelleet oppivansa suomen nopeasti, mutta käytännössä he eivät opi sitä koskaan. On äärimmäisen surullista, kun alle kouluikäiset osaavat suomea paremmin kuin vanhempansa, jotka eivät ole puhuneet lapsilleen omaa äidinkieltään.
No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne. Siinä saa jonkinlaisen tuntuman kieleen jo ennen kuin ryhtyy opiskelemaan sitä. Itselläni heräsi kiinnostus englantia kohtaan 13-vuotiaana kun piti saada selvää englantilaisten ja amerikkalaisten bändien sanoituksista. Sitten tulivat englanninkieliset musiikkilehdet ja sarjakuvalehdet opiskelun tueksi. Sikäli voin kyllä ymmärtää mamua joka tulee nuorena aikuisena Suomeen ja herää täällä siihen tosiasiaan, että hänen pitäisi oppia suomea, kieltä, josta hänellä ei voi olla minkäänlaista ymmärrystä. Toiset oppivat, toiset eivät. En minä sitä ihmettele, jos tuskastuttaa.
Suomea, urdua, hindiä, swahilia ja englantia oppii puhumaan jokainen motivoitunut ihminen. Itsekin aikoinaan kiinaa opettelin ja opinkin pikkuisen lukemaan puhumaan ja kirjoittamaan kuudessa kuukaudessa. Sen jälkeen olin kolme kuukautta kiinassa aivan huitsin nevadassa, enkä kuollut nälkään. Mamuilla on oppimisen esteenä avustajat ja Kelagold.
Periaatteessa käänteisesti suomalaiselle ulkomaisten kielten oppiminen on yhtä vaikeaa, koska suomi on niin erilainen kieli muihin verrattuna. Jostain syystä näin ei ole, vaan suomalaiset oppivat hyvin muita kieliä.
Uskaltaisiko sanoa jopa, että me olemme muita parempia tässä suhteessa? Saako näin edes sanoa nykyisenä suomalaisvihamielisenä aikana saamatta nuijasta päähän?
Quote from: mielipide on 01.11.2013, 18:15:53
Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.
Muistaakseni tulkkia ei makseta Suomen kansalaisille, vaikkei osaisikaan suomea tai ruotsia (http://hommaforum.org/index.php/topic,88816.0.html). Jos ei hae kansalaisuutta, niin sitten maksetaan loppuelämä.
No niin, siinä meni argumentti pakkoruotsittajilta! Hollantilaiset ymmärtävät ruotsia ihan helposti, ainakin kirjoitettuna. Jos ruotsin kielen ymmärtäminen muka olisi tie oppimaan muita kieliä, niin joku valehtelee nyt ja se valehtelija ei ole tämä hollandeiser-gouda.
Itse olen etuoikeutettu, kun opiskelin aikoinaan lukiossa pitkän enkun, pakkoruotsin ja keskipitkän saksan. Korkeakoulussa ja Kanarialla 8) opettelin espanjaa, työn takia opettelin italiaa, portugalia, brasilian portugalia sekä ranskaa, viimeksimainittua ainoastaan ruoka- ja viinilistan verran koska asiakkaan kaverit suostuivat puhumaan ainoastaan englantia :roll:
Heh, jopa zulujen kieltä opettelin ja muistan vielä "jebu" ja "siabonga". "I love you":nkin osasin mutta en enää muista sitä, valitettavasti...
Venäjää opin Izvestija-turnauksista, kun tunsin kaikki jääkiekkoilijat kun olin 10-vuotias ja kyllähän tuo "blondikin" venäjäntaitooni nykyään vaikuttaa :)
Kiinaahan osaa kaikki, mutta kun sen nyanssit eivät ole hallussa, en mainitse osaavani sitä 8) Intiaa en osaa enkä aio koskaan osatakaan...
Nuo koulukielet ovat asia erikseen, mutta muut kielet olen joutunut oppimaan luonnon menetelmällä, kun olen joutunut työskentelemään noilla kielialueilla. (Ranskassa kaikki puhuivat mulle enkkua, mikä on tappio).
Ainoastaan Italiassa olin veropakolaisena, muualla vain lyhyitä aikoja. Eli pointti on, paitsi lahjakkuus myös tahto tai pakko oppia.
Prkl, puola unohtui! Jedno piwo, tva piwa, pinch piw... Ja Karjala tietenkin isänhiestä...
Suljetaan vielä ympyrä: Enkku, ruotsi ja saksa koulusta, turisti-espanja ja jääkiekko-venäjä, ja silloin maailman kaikki kielet ovat helppoja. Ja myönnetään, olen jäävi arvioimaan suomea, mutta tiedän venäläisiä taviksia, joille ei ole ollut ongelma oppia suomea, ja yksi Sao Paulon slummista bongattu kaverikin oppi auttavan suomen kielen, jotta pystyi juttelemaan suomalaisten asentajien kanssa. Hänen ääntämisensä oli täydellistä.
Quote from: JoKaGO on 01.11.2013, 18:50:19
8) Intiaa en osaa enkä aio koskaan osatakaan...
Heh.
Pepe: "No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne."
Näin on, muualla maailmassa ei katsota jenkkileffoja tai kuunnella jenkkimusaa.
Quote from: Archaeopteryx on 01.11.2013, 18:38:23
Periaatteessa käänteisesti suomalaiselle ulkomaisten kielten oppiminen on yhtä vaikeaa, koska suomi on niin erilainen kieli muihin verrattuna.
Suuri osa kielemme ominaisuuksista on itseasiassa varsin tyypillisiä, jos katsotaan maailman kieliä kokonaisuutena. Se mikä saa Suomen näyttämään jotenkin hirmuisen poikkeukselliselta ovat ne ei-suomensukuiset naapurikielet ja Euroopan indoeurooppalaisten kielten hegemonia. Suomi ei itseasiassa ole ihan hirmuisen poikkeuksellinen kieli, jos vaihteeksi pienempiä tai ei-indoeurooppalaisia kieliä ympäri maailmaa otetaan vertailukohdaksi.
Kyseessä on siis tietyntyyppinen perspektiiviharha, mutta suomenkielisille se ei välttämättä ole huono juttu. Ajattelun terävöittämisen kannalta ei ole mitenkään haitallista, että vieraita kieliä lähestytään todellakin vieraina kielinä sen sijaan, että niitä pidettäisiin lähtökohtaisesti esim. erittäin kaukaisina murteina. Jos kuuntelette esim. tyypillisen ruotsalaisen englantia, voitte helposti huomata miten muukin kuin fonetiikka vetää kotiin päin. Vetävät rakenteet suomenkielisilläkin kotiinpäin, mutta siihen sortuminen uskottavasti on paljon hankalampaa, ja saa toivottavasti ihmiset oikeasti ajattelemaan kielten ja ilmaisun erilaisuutta.
Quote from: Dangr on 01.11.2013, 19:51:06
Pepe: "No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne."
Näin on, muualla maailmassa ei katsota jenkkileffoja tai kuunnella jenkkimusaa.
Itse asiassa ne leffat on dubattuja omalle kielelle aika monessa maassa Euroopassa. Joten eivät kuule englantia tai amerikkaa juurikaan.
Musiikki on tietty eri asia.
Suomi onkin yleisesti yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia kieliasiantuntijoiden mielestä, myös suomalaisilla on yleisesti ottaen vaikeuksia oppia esim. englantia jos ei ole hyvä kielipää. Monet ulkomaillakin asuvat suomalaiset puhuu/lausuu englantia aika kehnosti, onhan se jo nähty, youtubeen voi mennä ihastelemaan suomalaisten kielitaitoa.
https://www.youtube.com/watch?v=28bx5F0_Yto (https://www.youtube.com/watch?v=28bx5F0_Yto)
https://www.youtube.com/watch?v=rRIq3UhoB-M (https://www.youtube.com/watch?v=rRIq3UhoB-M)
Ku jos joskus jokkuu jotakii mut ku ei kukkaa mittää millokaa ku kaek aena vaa! :facepalm:
Quote from: Suvaitsija on 01.11.2013, 18:07:13
On ulkomaalaisia ja on ulkomaalaisia. Toiset osaavat suomen lisäksi kymmentä kieltä, toiset osaavat arabiaa. En tiedä, mistä se sitten kiikastaa.
90-luvun alkuun asti tiedostavaiston pyhä kieli oli venäjä, jonka kansa, kielensä ansiosta, oli ainoana kykenevä luomaan jotain täydellistä - siis sosialismin. Siihen jotkut uskoivat, ja kieltä tämän vuoksi innolla ihailivat ja tavasivat. Kaikki eivät kuitenkaan tajunneet sitä miksi sen kielen asemaan olisi pitänyt täysin kritiikittä ihailulla suhtautua.
Tänään useat, usein jopa edellisten kanssa samat ihmiset ovat löytäneet sielunsa syleiltäväksi arabian ja aatteen, joka ei hengiltäsyleilevässä laadussaan juuri edellisestä poikkea. Kukin tulkoon omalla tapaansa autuaaksi, mutta onko siihen aivan pakko sotkea myös ne jotka eivät voisi vähempää olla asiasta kiinnostuneita?
Savannin poika englannin tai ranskan kielisenä oppii siirtolaisena vaikkapa armeniaa, muttei suomea, koska suomi on harvinaiseen kieliryhmään ja kielten tunkiolle kuuluva kieli. Näinhän se on.
Suomessa kaikki puhuvat englantia. Virastot, pomot, Soneran asiakaspalvelu, myyjät, jne. Siksi afrikan pojan (paitsi somalit) ei tarvitse opetella suomea Suomessa koskaan.
Taas tätä moneen kertaan jauhettua ja moneen kertaan kumottua "suomi on vaikeampi, monimutkaisempi jne. kieli kuin muut" -läppää.
Kaikki luonnolliset kielet ovat yhtä monimutkaisia, yhtä vaikeita ja yhtä ilmaisuvoimaisia. Minkään kielen oppiminen ei lähtökohtaisesti ole vaikeampaa kuin jonkin toisen kielen. Sukukielten osaaminen toki helpottaa kielenoppimista varsinkin aikuisiällä, mutta jos ajatellaan vaikkapa luontaisesti kaksikielisiä lapsia, joiden vanhemmilla on eri äidinkielet, ei ole yhtään sen vaikeampaa oppia esimerkiksi suomea ja kiinaa kuin englantia ja ranskaa.
Quote from: Arvoton on 01.11.2013, 20:08:31
Savannin poika englannin tai ranskan kielisenä oppii siirtolaisena vaikkapa armeniaa, muttei suomea, koska suomi on harvinaiseen kieliryhmään ja kielten tunkiolle kuuluva kieli. Näinhän se on.
Suomessa kaikki puhuvat englantia. Virastot, pomot, Soneran asiakaspalvelu, myyjät, jne. Siksi afrikan pojan (paitsi somalit) ei tarvitse opetella suomea Suomessa koskaan.
Paradoksaalisinta tässä kuviossa on, että nimenomaan somalit ovat se kultamunakkuuden multihuipennus, jolla maahanmuuton positiivista väkevyyttä mediassa todistellaan. Kai tässä on jotenkin kyse siitä, ettei tavoitteena ole tavoitella mitään yhteistä, vaan erilaista. Niin erilaista, että voisimme samantien jutella vaikka marsilaisten kanssa.
Pöh. Jos oppii ruotsin kieltä, niin oppii helposti myös suomea. Uuden historiankirjoituksen mukaanhan ei ole olemassakaan mitään suomalaista - ei historiaa, ei kulttuuria, ei kansaa, ei mitään, joten ei kai kieltäkään voi olla. On vain itä-ruotsalaisten maakuntien kehittämä slangi, joka on pakko olla peräisin ruotsinkielestä.
Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.
Tarjotaanpa turvapaikkaturisteille miljoonan euron palkintoa sujuvan suomen osaamisesta, niin kokisimme ihmeellisen oppimisennätyksen.
Quote from: Topi Junkkari on 01.11.2013, 20:09:28
Sukukielten osaaminen toki helpottaa kielenoppimista varsinkin aikuisiällä, mutta jos ajatellaan vaikkapa luontaisesti kaksikielisiä lapsia, joiden vanhemmilla on eri äidinkielet, ei ole yhtään sen vaikeampaa oppia esimerkiksi suomea ja kiinaa kuin englantia ja ranskaa.
Alle kouluikäinen poikani puhuu mandariinikiinaa, englantia, suomea ja arabiaa. Tässä järjestyksessä. Kyse on lähinnä siitä, tarvitseeko kieltä vai ei. Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet...
Quote from: foobar on 01.11.2013, 20:21:03
Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet.
Tämä on jo todella kummallista. Kaverisi joutui siis vauvana eroon täysin suomalaisista vanhemmistaan ja kasvoi ensimmäiset vuotensa Pakistanissa, Englannissa tai sielläpäin, jossa oppi kasvattivanhemmiltaan urdua. Kouluikään mennessä hän kuitenkin palasi suomenkieliseen ympäristöön ja lopulta unohti urdun kielen.
En osaa tapausta muutoin selittää. Täysin suomalaissyntyisen lapsen vanhemmat toki olisivat puhuneet lapselleen suomea pienestä pitäen, jos lapsi olisi saanut kasvaa heidän kanssaan.
Quote from: Topi Junkkari on 01.11.2013, 20:32:10
Quote from: foobar on 01.11.2013, 20:21:03
Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet.
Tämä on jo todella kummallista. Kaverisi joutui siis vauvana eroon täysin suomalaisista vanhemmistaan ja kasvoi ensimmäiset vuotensa Pakistanissa, Englannissa tai sielläpäin, jossa oppi kasvattivanhemmiltaan urdua.
Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli. Ja ovathan kaikki muistikuvat vuosikymmenten takaa vähemmän tarkkoja...
Quote from: foobar on 01.11.2013, 20:42:26
Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli.
Okei, eli vanhemmilla oli niin kiire lähetyssaarnata (termi on minun mielestäni ihan korrekti), että lapsi jäi "yhteisön" eli koko lähetysaseman porukan hoidettavaksi ja kuuli enimmäkseen urdua. Aivan mahdollista tuontyyppisissä yhteisöissä. Isä ja äiti lähtevät ihan vilpittömällä mielellä muutamaksi viikoksi lähetyssaarnaamaan kaukaiseen kylään ja jättävät siksi aikaa lapsensa tukikohtaan, lähetysasemalle, mikä sen nimi nyt onkaan, kollegoidensa huolehdittaviksi.
Havaintojeni mukaan ihonväri vaikuttaa selvästi kielen oppimiseen. Olen tavannut useita länsimaista tänne muuttaneita, jotka pystyvät jo 1-2 vuoden jälkeen puhumaan ymmärrettävää Suomea. Samaten olen tavannut useita afrikkalaisia, jotka eivät 5-10 vuoden jälkeenkään kykene muodostamaan kunnolla ymmärrettäviä lauseita.
Tämä on siinä mielessä kummallista, että luulisi että nimenomaan afrikkalaisilla olisi suurin motiivi oppia suomea, koska heidän kanssaan muutakaan yhteistä kieltä ei aina ole. Lähes kaikki Suomeen länsimaista muuttaneet puhuvat englantia, ja tämä hidastaa kielen oppimista. Suomalaiset kun ikävä kyllä puhuvat mielellään englantia, vaikka ulkomaalainen ehkä itse haluaisi mieluummin yrittää tulla toimeen oppimallaan suomenkielellä.
Quote from: Elemosina on 01.11.2013, 19:56:30
Quote from: Dangr on 01.11.2013, 19:51:06
Pepe: "No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne."
Näin on, muualla maailmassa ei katsota jenkkileffoja tai kuunnella jenkkimusaa.
Itse asiassa ne leffat on dubattuja omalle kielelle aika monessa maassa Euroopassa. Joten eivät kuule englantia tai amerikkaa juurikaan.
Musiikki on tietty eri asia.
Joo, tuo dubbaus on maailmalla tapana, ja jos pakolaisista puhutaan, en usko heidän paljoakaan jenkkileffoja katselleen tai jenkkimusaa kuunnelleen. Vaikka toisaalta, mistäpä minä sitä tiedän, voihan se olla, että pakolaisten kuulokkeissa paukkuu KISS, ihan kuten minulla 13-vuotiaana.
Quote from: Topi Junkkari on 01.11.2013, 20:47:55
Quote from: foobar on 01.11.2013, 20:42:26
Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli.
Okei, eli vanhemmilla oli niin kiire lähetyssaarnata (termi on minun mielestäni ihan korrekti), että lapsi jäi "yhteisön" eli koko lähetysaseman porukan hoidettavaksi ja kuuli enimmäkseen urdua. Aivan mahdollista tuontyyppisissä yhteisöissä. Isä ja äiti lähtevät ihan vilpittömällä mielellä muutamaksi viikoksi lähetyssaarnaamaan kaukaiseen kylään ja jättävät siksi aikaa lapsensa tukikohtaan, lähetysasemalle, mikä sen nimi nyt onkaan, kollegoidensa huolehdittaviksi.
Oma näkemykseni asiasta on, että kavereita olisi ollut paljon vähemmän ilman paikallista kielitaitoa. Tämä tästä.
Quote from: kekkeruusi on 01.11.2013, 20:16:03
Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.
Esitätkö tyhmempää kuin olet?
Germaanisissa kielissä on huonolla tuurilla ehkä jopa kolme-neljä taivutusmuotoa per sana. Suomessa jokaiselle nominille on n. 2200 taivutusmuotoa. Siinä on parempikin kielipää kovilla.
http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/genkau2.html
Ei tarvita kuin n. 1:20 maahanmuuttajista, jotka osaavat Suomen kieltä. Nämä voivat toimia asiontitulkkeinta, jotta yhteiskunnan tarjoamat palvelut saadaan hyödynnettyä. Huom. he voivat perustaa toimiminimen ja laskuttaa yhteiskuntaa näistä palveluista. 19:20 voi rauhassa elellä omiensa parissa, pyöriä kaupungilla ja rukoushuoneissa kuutelemassa vihapuhetta länsimaita kohtaan.
Jos Suomeen muuttanut ei halua opiskella suomen kieltä , on se rasismia.
Omaa kultturia pidetään parempana ja halveksitaan asuinmaan kulttuuria.
Heimokansoilla ei ole tapana arvostaa toisen heimon tapoja ja ajatuksia . Minkäänlaista demokratiaa ja kansanvaltaa ei ole, eikä äänestämistä ja vaaleilla valittua hallitusta arvosteta, saati pystyttäisiin saamaan aikaiseksi. Jatkuva heimojen välinen riitely on yhteiskunnan elämäntapa.
Quote from: Katarina.R on 01.11.2013, 18:14:00
Paljon varmaan riippuu siitä tarvitseeko suomea arkielämässä. Minulla on aika paljon työkavereita jotka eivät ole pahemmin oppineet suomen kieltä johtuen juuri siitä ettei ole tarvetta. Jos on perhettä ja lapsia niin silloin usein lähtee paremmin luistamaan kun asioi päiväkodin/koulun/neuvolan jne kanssa.
Niin, mikä on se tarve? Lähisukulaiseni asuu maassa, jonka kieltä ei oppinut koulussa ja jonka kieltä ei tarvitse opinnoissaan tai muutenkaan, koka lähes kaikki osaavat englantia. Mutta niinpä hänkin vain oppi (=opetteli) maan kielen, koska se on hänen mielestään
kohteliasta ja mielenkiintoista. Korostuksessa on toki huomauttamista, koska paikallisopet ovat kotoisin eri puolilta maata, mutta arkipuheessa menee ihan natiivista. (Eikä ole perhettä eikä lapsia).
Quote from: foobar on 01.11.2013, 20:42:26
Quote from: Topi Junkkari on 01.11.2013, 20:32:10
Quote from: foobar on 01.11.2013, 20:21:03
Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet.
Tämä on jo todella kummallista. Kaverisi joutui siis vauvana eroon täysin suomalaisista vanhemmistaan ja kasvoi ensimmäiset vuotensa Pakistanissa, Englannissa tai sielläpäin, jossa oppi kasvattivanhemmiltaan urdua.
Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli. Ja ovathan kaikki muistikuvat vuosikymmenten takaa vähemmän tarkkoja...
Tunnetko Tarzanin? :)
Eiköhän tuo kielen oppiminen ole yksilöllistä. Esimerkiksi germaani Roman Schatz osaa mielestäni liiankin hyvin suomea. Kaikkea en haluaisi ymmärtää.
Quote from: Mika on 01.11.2013, 20:49:03
Havaintojeni mukaan ihonväri vaikuttaa selvästi kielen oppimiseen. Olen tavannut useita länsimaista tänne muuttaneita, jotka pystyvät jo 1-2 vuoden jälkeen puhumaan ymmärrettävää Suomea. Samaten olen tavannut useita afrikkalaisia, jotka eivät 5-10 vuoden jälkeenkään kykene muodostamaan kunnolla ymmärrettäviä lauseita.
Tämä on siinä mielessä kummallista, että luulisi että nimenomaan afrikkalaisilla olisi suurin motiivi oppia suomea, koska heidän kanssaan muutakaan yhteistä kieltä ei aina ole. Lähes kaikki Suomeen länsimaista muuttaneet puhuvat englantia, ja tämä hidastaa kielen oppimista. Suomalaiset kun ikävä kyllä puhuvat mielellään englantia, vaikka ulkomaalainen ehkä itse haluaisi mieluummin yrittää tulla toimeen oppimallaan suomenkielellä.
Mutta eikös se ala nykyisin olla kutakuinkin niin, että jos tulija puhuu Suomeen tullessaan täydellistä englantia, ei hän sitten suomea enää tarvitsekaan. Paremminhan suomalaiset englantia puhuvat kuin ruotsia. Ja voisi kai ajatella niinkin, että ne tulijat jotka eivät osaa englantia, ryhtyisivät Suomessa opiskelemaan sekä englantia että suomea, pääpaino kuitenkin englannissa. Tarkoitan vain, että jos tai kun suomalaiset ovat innokkaita puhumaan englantia, miksei se sitten voisi toimia yleiskielenä jolla asiat kaikkien maahanmuuttajien kanssa hoidetaan. Lapset voisivat oppia englantia ja suomea kotona ja koulussa. Kimuranttia kieltämättä, mutta tärkeintähän lienee saada kielimuuri murretuksi.
Quote from: mielipide on 01.11.2013, 18:15:53
Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.
Kotouttamisvaiheen suomenkielentunneilla vain pieni vähemmistö todella paneutuu suomenkieleen oppimismielessä. Muut viettävät siellä aikaa saadakseen tuet juoksemaan täysimääräisinä. Tämän asian minä tiedän.
Quote from: Katarina.R on 01.11.2013, 18:14:00
Amerikkalainen ystävä joka oli ennestään kaksikielinen oppi suomen kielen alle vuodessa. Tuo kaksikielisyys varmaan vaikutti.
Vaikka olisi 10 kielinen niin jos ei ole motivaatiota/tarvetta (joku tulkkaa tarvittaessa) niin ei opi varmasti sinun kaverisikaan. Itse tunnen työkavereita joilla oma motivaatio oppia (tässä kyllä pitää paikkansa että vaihdetaan englanniksi liian helposti vaikka toinen haluaisi puhua suomea). Avain sana motivaatio ja siihen pitää laittaa panoksia että pakko opiskella eikä maata himassa (eli sanktiota kehiin jos ei kiinnosta).
Quote from: AjatusRikollinen on 01.11.2013, 18:22:17
Ulkkareiden on käytävä kielikurssi tai kela ei maksa.
Korjaus: ulkkareiden
on osallistuttava kielikursseille tai ...
Ei siellä tarvi mitään oppia, kunhan on paikalla säädettynä aikana.
Quote...Kaikkein eniten kielen oppiminen vaatii kuitenkin motivaatiota. Jos kieltä ei tarvitse omassa arjessaan, sen opiskelu ei ehkä kiinnosta kovin paljon. Suomessakin pärjää mainiosti, vaikka ei puhuisi suomea ollenkaan.
– Minä rakastan kieliä. Minusta on hauska oppia suomea, vaikka se on vähän haasteellinen kieli. Jos ei tykkää kielestä, ei opikaan niin hyvin.
...
Motivaatio! Juuri niin, japanilainen ystäväni puhui suomea alta vuoden opiskelulla. Hän halusi oppia.
Oletin otsikon luettuani että syyksi tarjotaan sitä että rasistinen suomalainen keksi niin vaikean kielen että ei sitä voi oppia. Onneksi suomenkieli ei ole kuin keskivaikea kieli oppia, muu on paskapuhetta.
Ulkomaalaisilta vain ei vaadita tarpeeksi, aina puhutaan englantia. Sorrun tähän itsekkin liian usein.
Quote from: Katarina.R on 01.11.2013, 18:14:00
Paljon varmaan riippuu siitä tarvitseeko suomea arkielämässä. Minulla on aika paljon työkavereita jotka eivät ole pahemmin oppineet suomen kieltä johtuen juuri siitä ettei ole tarvetta. Jos on perhettä ja lapsia niin silloin usein lähtee paremmin luistamaan kun asioi päiväkodin/koulun/neuvolan jne kanssa.
Amerikkalainen ystävä joka oli ennestään kaksikielinen oppi suomen kielen alle vuodessa. Tuo kaksikielisyys varmaan vaikutti.
Kun sukulaismies yli 100 vuotta sitten lähti Amerikkaan, ei hän ollut koskaan aikaisemmin kuullut sikäläistä kieltä. Pakko oli oppia, vaikka ei metsätyö Oregonissa jättänyt paljon ylimääräistä rupatteluaikaa. Ja oppihan sitä, kun oli pakko.
Ei ollut monikulttuuri-iötamia, jolloin kaikki muut olisivat yrittäneet puhua hänelle suomeksi. Ei ollut liioin tulkkeja eikä kulttuurikonsulaatteja siloittamassa tietä.
Eikä häntä äänestetty milloinkaan mister maahanmuuttajaksi mokugaalassa.
Onneksi työn jälki ja osaaminen oli kelvollista.
Nykysuomessa juuri ne maahanmuuttajanaiset joilla on eniten lapsia oppivat suomea huonoiten. Tai eivät edes yritä. Ei ole pakko eikä oikeastaan edes lupaa opetella.
Quote from: Juoni on 01.11.2013, 21:34:25
Quote from: kekkeruusi on 01.11.2013, 20:16:03
Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.
Esitätkö tyhmempää kuin olet?
Se taitaakin olla jotain mihin sinä et pysty.
Quote from: Juoni on 01.11.2013, 21:34:25
Quote from: kekkeruusi on 01.11.2013, 20:16:03
Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.
Esitätkö tyhmempää kuin olet?
Germaanisissa kielissä on huonolla tuurilla ehkä jopa kolme-neljä taivutusmuotoa per sana. Suomessa jokaiselle nominille on n. 2200 taivutusmuotoa. Siinä on parempikin kielipää kovilla.
http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/genkau2.html
Joo, jos on niin töppö, että yrittää opetella jokaisen permutaation ulkoa sen sijaan, että tajuaisi niiden koostuvan osasista, joilla on aina sama merkitys.
Quote...
Suomalaisille kerrotaan usein, että puhumme vaikeaa kieltä. Suomen kieli löytyy kuitenkin vasta toiseksi vaikeimmasta kategoriasta. Sen oppimiseen arvioidaan menevän 44 viikkoa, eli 1100 opiskelutuntia. Tämä on vain puolet vaikeimpiin kieliin verrattuna.
...
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013061517156003_ul.shtml
44 viikkoa eli puhtaasti motivaatio kysymys, tosin ei sitä itsekkään osaa kaikkia kieliä joita haluaisi osata. Ei ole ollut "aikaa" tai pakottavaa tarvetta opetella.
QuoteKielestä tekevät hankalan sijamuodot ja etenkin partitiivi.
Suksi vittuun sijamuotoinesi partitiivi. :facepalm:
Työelämässä näen ja kuulen somalian kieltä joka päivä Kainuun korvessa. Ei varmaan ole syy oppimattomuuteen mutta uskallan väittää että jos
suomea ei puhuta yhtään päivää kuukaudessa kuuden vuoden aikana se voi olla osasyy oppimattomuuteen?
Quote from: kekkeruusi on 02.11.2013, 00:15:07
Quote from: Juoni on 01.11.2013, 21:34:25
Quote from: kekkeruusi on 01.11.2013, 20:16:03
Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.
Esitätkö tyhmempää kuin olet?
Se taitaakin olla jotain mihin sinä et pysty.
Pystyn toki, mutten tee niin koskaan, vaan pyrin aina puhumaan tahi kirjoittamaan totta.
Jos minä en ole oppinut jotakin asiaa, syynä lienee
1. En ole viitsinyt opiskella
2. Olen liian tyhmä
3. Molempien kombinaatio
Miksi mamu olisi poikkeus? Vai ajatellaanko rasistisesti, että mamu ei ole poikkus?
En oikeesti ymmärrä miten jotkut eivät opi suomea. Tunnen monta mamua, jotka ovat Venäjältä tai Algeriasta. Kaikki puhuvat hyvää suomea. Yksi Algerialainen on ihan suomalaisen deekun veroinen syrjäytynyt, mutta silti puhuu hyvää suomea. Kyllä se taitaa olla ihan ihmisestä kiinni opitko kieltä vai et. Jos ei ole motivaatiota tai tarvetta opiskella, niin miksi sitten tekisikään niin
Sent from my GT-I9100 using Tapatalk
Jos kieltä tarvitsee aidosti, sen oppii. Eikä se tarvi erityistä lahjakkuutta. Vähän tahtotilaa ja pakkoa..?
Ulkkis joka ei opi kieltä on laiska paska. Kielen oppii vuodessa. Oikeasti.
Quote from: Boon Choo on 02.11.2013, 05:10:58
Jos kieltä tarvitsee aidosti, sen oppii. Eikä se tarvi erityistä lahjakkuutta. Vähän tahtotilaa ja pakkoa..?
Ulkkis joka ei opi kieltä on laiska paska. Kielen oppii vuodessa. Oikeasti.
Ainakin sen verran kieltä oppii, että pärjää arjessa. Voi oppia enemmänkin, jopa niin että voi antautua suht' syvällisiin keskusteluihin. Ja keskustellessa tietysti oppii lisää.
Quote from: Ylenanto Kymenlaakson suomea taitamaton toimittajaNieuweboer puhuu hollannin ja suomen lisäksi saksaa, englantia, ranskaa, latinaa, kreikkaa, venäjää ja ruotsia. Hän on opiskellut vähän myös jiddišiä ja uuskreikkaa.
Pitäisi varmaan panna toimittaja suomen kielen kertauskurssille...
Kreikkaa?
Uuskreikkaa? Kyllä noi suomeksi ovat klassinen kreikka ja kreikka.
Korjatkaa ihmeessä, jos olen jäänyt kielenkehityksessä jälkeen.
Quote from: mielipide on 01.11.2013, 18:15:53
Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.
Tulkista lienee apua myös autokoulun "kirjallista" koetta suullisesti suoritettuna. Kirjoitustaidottomalle se koe kait suoritetaan suullisena. Tulkilla yleensä ajokortti on, autollaan ne liikkuu tulkkauskeikkojaan tekemään.
Quote from: Leso on 02.11.2013, 06:07:31
Quote from: Ylenanto Kymenlaakson suomea taitamaton toimittajaNieuweboer puhuu hollannin ja suomen lisäksi saksaa, englantia, ranskaa, latinaa, kreikkaa, venäjää ja ruotsia. Hän on opiskellut vähän myös jiddišiä ja uuskreikkaa.
Pitäisi varmaan panna toimittaja suomen kielen kertauskurssille...
Kreikkaa? Uuskreikkaa? Kyllä noi suomeksi ovat klassinen kreikka ja kreikka.
Korjatkaa ihmeessä, jos olen jäänyt kielenkehityksessä jälkeen.
Ensiksi mainittu on klassinen tai muinaiskreikka (jotka eivät ole sama asia), jälkimmäinen nykykreikka. Molemmat voivat myös olla tilanteesta riippuen ihan vaan kreikka. Uuskreikka on ehkä haastateltavan keksimä Nieuwgrieksin pohjalta.
Tarkoitat varmaankin, että haastattelijan keksimä termi (se uuskreikka)?
On saattanut haastateltava korostaa uuskreikkaa, eli nykykreikkaa, eli kreikkaa.
Tuo kielen oppiminen varmaankin riippuu siitä mikä on oma äidinkieli. Kehitysapuhommissa työskennellyt kaverini kertoi että Afrikassa yleisessä svahilin kielessä ääntämisellä on suuri merkitys. Kuvaili kieltä samalta kuulostavaksi kuin metson soidinmenot. Ihmeellisia naksutuksia ja korahduksia. Kai niille on vaikea löytää sitten sanallista vastiketta. Jos jokin tuntee svahilin kielen salat niin olisi hauska kuulla osuiko tuo työkaverini kuvaus oikeaan vai oliko se vain huulenheittoa.
Kyllä se henkilökohtainen motivaatio lienee se juttu. Ympäristö on toinen.
Isäni työkaveri tuli Japanista Suomeen töihin 70-luvulla. Nimi oli Suzuki. Kaveri posmotti joka helvetin hetki suomea ääneen: Seinä. Tuoli. Lattia. Paljonko maksaa ateria? Minä kävelen. Tie on märkä. Auto ajaa. Missä on kalatiski?
Harva silloin puhui englantia. Suzuki hoiti omat asiansa ilman tulkkeja muutaman viikon jälkeen.
Osa kavereistani on Pakistanista. Yliopisto-opiskelijoita. Vain pari heistä selviää suomella. Ei tarvitse käyttää. Kaikki puhuvat englantia. Kurssitkin järjestetään englanniksi. Vaihto-opilaat puhuvat keskenään englantia. Siwan kassa puhuu sujuvaa lontoota. Samoin pankit. Myös minä. Koska on nopeampaa ja helpompaa puhua jo valmiiksi osattua kieltä, kuin käyttää aikaa uuden opettelemiseen/opettamiseen.
Surullista. Eivätkä japanilaisetkaan nykyisin enää suomea opettele. Paitsi muutamat.
Pieni epätarkkuus tai kirotusvihre: "Kielen oppii vuodessa. Oikeasti".
Pitää olla: "Kielen oppii vuoteessa. Oikeasti". LakanaLinguaphone on tehokkain oppimisväline.
Quote from: Leso on 02.11.2013, 06:40:28
Tarkoitat varmaankin, että haastattelijan keksimä termi (se uuskreikka)?
On saattanut haastateltava korostaa uuskreikkaa, eli nykykreikkaa, eli kreikkaa.
Ei, kyllä hän tarkoitti, että
haastateltavan keksimä termi. Haastateltavahan on suomea hyvin osaava alankomaalainen. Hän on kuitenkin haastattelutilanteessa ajatellut oman äidinkielensä sanaa
Nieuwgrieks, kääntänyt sen mielessään kirjaimellisesti suomeksi ja sanonut "uuskreikka".
Aijuu, unohdin, ettei toimittajien tarvitse osata suomea. Mun paha.
Kyllä suomen kieli on liian vaikea kieli, jopa suomalaiselle. Ylen toimittaja:"ei onnistunut tehdä maalia".
Quote from: Juoni on 01.11.2013, 21:34:25
Germaanisissa kielissä on huonolla tuurilla ehkä jopa kolme-neljä taivutusmuotoa per sana. Suomessa jokaiselle nominille on n. 2200 taivutusmuotoa. Siinä on parempikin kielipää kovilla.
Tämähän se onkin se jutun juoni :facepalm:
Quote from: Ari-Lee on 02.11.2013, 03:21:47
Työelämässä näen ja kuulen somalian kieltä joka päivä Kainuun korvessa. Ei varmaan ole syy oppimattomuuteen mutta uskallan väittää että jos suomea ei puhuta yhtään päivää kuukaudessa kuuden vuoden aikana se voi olla osasyy oppimattomuuteen?
Juuri näin! Jollei nykyistä isompi osa mamuja (varsinaisia) opi suomea mitenkään, jossain on vikaa ja vika ei ole suomen kielen vaikeus.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.11.2013, 04:13:36
Jos minä en ole oppinut jotakin asiaa, syynä lienee
1. En ole viitsinyt opiskella
2. Olen liian tyhmä
3. Molempien kombinaatio
Miksi mamu olisi poikkeus? Vai ajatellaanko rasistisesti, että mamu ei ole poikkus?
E-hei, ei mamu ole poikkeus. Mamu vaan ei ole laiska ja/tai tyhmä :P :roll:
Quote from: hiljainen tukija on 02.11.2013, 06:08:11
Tulkista lienee apua myös autokoulun "kirjallista" koetta suullisesti suoritettuna. Kirjoitustaidottomalle se koe kait suoritetaan suullisena.
Onkohan Paretskoi koskaan kade tälle nykymeiningille? Se ei varmasti olisi ikimaailmassa kehdannut kirjoittaa mitään näin pahasti parodiahorisontin ylittävää Pahkasikaan.
Quote from: JoKaGO on 02.11.2013, 10:57:48
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.11.2013, 04:13:36
Jos minä en ole oppinut jotakin asiaa, syynä lienee
1. En ole viitsinyt opiskella
2. Olen liian tyhmä
3. Molempien kombinaatio
Miksi mamu olisi poikkeus? Vai ajatellaanko rasistisesti, että mamu ei ole poikkus?
E-hei, ei mamu ole poikkeus. Mamu vaan ei ole laiska ja/tai tyhmä :P :roll:
Niin.
Mamut ovatkin kristusmamuja, joihin tavallinen kausaliteetti, luonnonlait ja todennäköisyydet eivät päde - onhan se Suomessa nähty.
Quote from: Leso on 02.11.2013, 06:07:31
Kreikkaa? Uuskreikkaa? Kyllä noi suomeksi ovat klassinen kreikka ja kreikka.
Korjatkaa ihmeessä, jos olen jäänyt kielenkehityksessä jälkeen.
Kaverini opiskeli klassista, vanhaa kreikkaa siis sitä, jonka puhekieltä ei tunneta.
Retkiä miehen urhokkaan runoneito sä kerro...
Näin ymmärsin. Vai oliko se sitten koinee-kreikkaa?
Itse opiskelin sitä ns. hopealatinaa yhden kurssin verran ja suoritin sen vanhan kielikokeen latinasta suomeen.
Sen opiskelu antoi mukavaa pohjaa muille kielille ja oppihan siinä samassa antiikin tarinoita, kreikkalaisia näytelmiä.
Edelleenkin luen aina silloin tännöin tämän
anagen( väärin kirjoitettu,mutten osaa oikeinkaan)- eli Oidipuksen ja Odysseian.
Joulunpyhinä luemme muutaman näytelmän sama-keskustelu niitä on jo perinnettä enemmän kuin Luukkaan evankeliumi.
Quote from: Nanfung on 02.11.2013, 09:57:05
Kyllä suomen kieli on liian vaikea kieli, jopa suomalaiselle. Ylen toimittaja:"ei onnistunut tehdä maalia".
Mitä väärin on sanonnassa "hänen ei onnistunut tehdä maalia"? Muutenkin tämä tämä suomalaisten nipottaminen etenkin puhekielestä. Äidinkielenään puhuva osaa kieltä. Jos hän toimii jonkin sääntöjen vastaisesti voi vika olla säännöissä. Suomen kirjakieli on ulkoa tuotu vieras luomus, joka on pakotettu suomen kielen päälle. Esimerkiksi jako pronominien se ja hän välillä on täysin keinotekoinen ja muista kielistä kopioitu. Ei ihme, että se ei puhekieleen istu.
"Hän ei onnistunut tekemään maalia." "Hän ei onnistunut maalinteossa." Mitä vikaa?
Juu, ja sori, kun en osannut tarpeeksi tarkasti nimittää kaikkia kreikkoja.
Osaan vaan arkaaisen kreikan alkeet ja latinanikin on tasavallan ajan Rooman tavernoista kuulokorvalla matkittua.
mitäpä jos syypä siihen miksei mamut, kuten tämäkin opi suomea on se, että täkäläiset puhuvat hänelle, vieraanvaraisuuttan ja kohteliaisuuttaan englantia?
Kuinka äkkiä suomi opittaisiin, jos suomalaiset alkaisivat vaatimaan tänne muuttaneita puhumaan suomea?
Quote from: Mursu on 02.11.2013, 11:18:39
[Esimerkiksi jako pronominien se ja hän välillä on täysin keinotekoinen ja muista kielistä kopioitu. Ei ihme, että se ei puhekieleen istu.
Kyllä minun koirani ovat kovasti pahoillaan, jos en kutsu heitä häneksi. Mutta usein kyllä joudun toteamaan, että meni sitten tämäkin treeni häneksi.
Quote from: Lahti-Saloranta on 02.11.2013, 07:20:00
Tuo kielen oppiminen varmaankin riippuu siitä mikä on oma äidinkieli. Kehitysapuhommissa työskennellyt kaverini kertoi että Afrikassa yleisessä svahilin kielessä ääntämisellä on suuri merkitys. Kuvaili kieltä samalta kuulostavaksi kuin metson soidinmenot. Ihmeellisia naksutuksia ja korahduksia. Kai niille on vaikea löytää sitten sanallista vastiketta. Jos jokin tuntee svahilin kielen salat niin olisi hauska kuulla osuiko tuo työkaverini kuvaus oikeaan vai oliko se vain huulenheittoa.
Tuo kuulostaa enemmän khoisan-kieleltä jossa on kurkkuääniä ja naksauksia. Swahilin ääntäminen on erittäin helppoa, tosian eri maiden swahilit eroavat jonkin verran. Swahili eli kiswahili on alunperin pidgin, keksitty sekakieli mm orjakaupan tarpeisiin. Sanasto peräisin arabiasta, englannista ja bantukielistä (kahawa, kitab eli kahvi ja kirja; teksi, motokaa eli taksi ja auto). Riikinswahilia puhutaan Sansibarilla.
Bantukielistä monet ovat keskenään hyvin samanlaisia, joten bantu saattaa osata neljää-viittäkin kieltä riittävästi selviytyäkseen. Suullinen kulttuuri saattaa auttaa omaksumaan helposti kuultua kieltä. Afrojen englanti on hämmentävän saman kuuloista, tuli puhuja sitten Ghanasta tai Kamerunista tai Keniasta. Samoin afroranska.
Quote from: Nanfung on 02.11.2013, 09:57:05
Kyllä suomen kieli on liian vaikea kieli, jopa suomalaiselle. Ylen toimittaja:"ei onnistunut tehdä maalia".
On todellakin kansalaisten halveksimista tyrkyttää sille sontaa. Valtakunnan ykkösmedioiden tulisi olla tarkempia myös toimittajiensa laadusta.
Itseäni ärsyttää ohjelman nimi "Arvostele mun illallinen", joka ei ole mitään kieltä. Ei ainakaan suomea.
Quote from: Marija on 02.11.2013, 12:31:50
Itseäni ärsyttää ohjelman nimi "Arvostele mun illallinen", joka ei ole mitään kieltä. Ei ainakaan suomea.
'Arvostele mamun illallinen' olisi tietenkin sopivampi. Tosin mamujahan ei saa arvostella, saati heidän illallisiaan, vaikka ne tulevatkin heille itsestään ja ilmaiseksi.
Kukaan ei opi suomea, saamea, ruotsia tai kastiljaanoa (espanjaa), jos ei halua. Kieli on kuin pimppi, jos ei saa kumpaakaan liukkaasti toimimaan, niin kitkaa on sopeutumisessa vallitseviin olosuhteisiin.
Olen yksinkertainen ihminen joka tienaa hyvin. Miksei yksinkertaiset ihmiset ulkomailta pysty samaan. Olen tyhmyyteen asti kuuliainen ja maksan 35 prosenttia veroja ansiotuloistani, jotta minua viisaammat maahanmuuttajat pystyvät käyttämään minun verorahojani vastikkeettomasti. Miksi minä olen näin tyhmä? Kenties siksi että minut on pakotettu tähän! Ei tarvitse oppia suomea, koska minä muiden muassa maksan laiskojen ihmisten sopeutumattomuutta ja sitä ruokkivaa Piittaamattomusteollisuutta.
Quote from: foobar on 01.11.2013, 19:41:21
Quote from: JoKaGO on 01.11.2013, 18:50:19
8) Intiaa en osaa enkä aio koskaan osatakaan...
Heh.
Intian kielen opiskelu ei ole ollenkaan vaikeaa, pitää vain valita joku niistä kahdeksasta sadasta intian kielestä mitä haluaa puhua. Aluksi suosittelen hindiä ja sitten englantia. Siitä on sitten helppo laajentaa intian kielen taitoja. Noilla parilla kielellä saat kaikkialla intiassa kaljaa, pimppiä, ruokaa ja turpaan. Olen itse kokeillut, pimppiä enkä turpaan ole tosin saannut.
QuotePikkulapsen leikittäjä, kerhomummo ja suomen kielen opettaja – vapaaehtoisia kaikki
Jokaisella on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä, jos sellaiseen on kiinnostusta. Valtakunnallinen Suurella Sydämellä etsii jatkuvasti uusia vapaaehtoisia. Kotkassa vapaaehtoiset ovat opettaneet lukuisille maahanmuuttajanaisille suomen kielen alkeita ja auttaneet sopeutumisessa.
- Kävelen, kävelet, kävelemme. Juoksen, juokset, juoksemme, kuuluu kuorossa, kun oppilaat opettajan johdolla harjoittelevat verbien taivutusta.
Joukko kriisimaista Suomeen tulleita maahanmuuttajanaisia opettelevat suomen kielen alkeita Kotkan Kymin seurakuntayhtymän tiloissa. Heidän opettajinaan toimivat vapaaehtoistyöntekijät. Viime oppitunnilla käytiin läpi vertailua, nyt ovat vuorossa liikkumiseen liittyvät sanat.
Oppitunti on osa Suurella Sydämellä -kanavan toimintaa. Se on valtakunnallinen netissä oleva vapaaehtoisen auttamisen kanava, jonka taustavoimina toimivat seurakunnat eri puolilta Suomea. Tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus vapaaehtoistyöhön, jos sellaiseen on kiinnostusta.
[...]
- Kun etsimme Luetaan yhdessä -ryhmään naisia ja miehiä opettamaan maahanmuuttajille suomenkieltä, olimme todella yllättyneitä siitä, miten paljon ihmiset olivat siitä kiinnostuneita ja miten he todellakin suurella sydämellä sitoutuivat vapaaehtoistyöhön, sanoo Kymin seurakunnan lähetyssihteeri Anne Hovi.
[...]
http://yle.fi/uutiset/pikkulapsen_leikittaja_kerhomummo_ja_suomen_kielen_opettaja__vapaaehtoisia_kaikki/6901280
QuoteVapaaehtoiset opettavat maahanmuuttajille suomea
Virolainen Anneli Teder ja venäjänkarjalainen Tatiana Yarne käyvät kerran viikossa perjantaisin Varissuolla Mannerheimin lastensuojeluliiton Perhekeskus Touhulassa opiskelemassa yhdessä muiden maahanmuuttajanaisten kanssa suomea. Opetuksesta vastaavat Turun Akateemisten Naisten vapaaehtoiset opettajat. Maahanmuuttajaäidit voivat jättää Varissuolla myös lapsensa hoitoon suomen kielen tuntien ajaksi.
– Suomen kielen opiskeluista on hyötyä työelämässä ja vapaa-ajalla, jos aion asua Suomessa pitempään. Olen nyt opiskellut jo vuoden suomen kieltä, kertoo sujuvalla suomenkielellä jo kolme vuotta Suomessa asunut Yarne.
– On hienoa, että täällä on myös lastenhoito järjestetty sitä tarvitseville. Lisäksi opettajat ovat todella hyviä, kehuu kuusi vuotta Suomessa asunut Teder, ja lisäsi haluavansa oppia puhumaan ja kirjoittamaan hyvää suomea.
Irakilainen Abdasdada Nagham on opiskellut kotimaassaan rakennusalan insinööriksi. Hän muutti Suomeen kolme vuotta sitten ja on opiskellut kaksi vuotta Suomea.
– Haluan oppia puhumaan todella hyvin suomen kieltä, koska näen paikkani nyt täällä. En halua palata takaisin Irakiin, koska mieheni kuoli siellä sodan vuoksi. Haluan pystyä integroitumaan tänne hyvin ja toivon voivani työllistyä alallani, kertoi Nagham jo edistyneellä suomenkielellään.
Nagham pitää Varissuon kielikoulutusta hyvänä mahdollisuutena päästä tutustumaan myös muihin maahanmuuttajanaisiin. Hänen vieressään istuva somalialainen Nuuro Dhoore kertoo haluavansa oppia kommunikoimaan hyvin suomeksi kielenopetuksen avulla.
Yhdistyksen vapaaehtoistoiminta alkoi vuonna 2011, mitä ennen saman yhdistyksen naiset Ritva Salo ja Marja-Liisa Rintanen olivat antaneet vapaaehtoisina suomen kielen opetusta Turun työväenopistolla. Heille oli kerrottu, että yhteiskunnan palkkaamia opettajia oli liian vähän suhteessa suuriin ryhmiin ja eritasoisiin oppilaisiin.
[...]
Varissuon lisäksi vapaaehtoiset opettavat suomen kieltä työväenopistolla, Opetuskoti Mustikassa Hallisissa, Päiväkoti Villasukassa Lausteella sekä ikääntyneille Ruusukorttelissa.
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/kaupunki/vapaaehtoiset-opettavat-maahanmuuttajille-suomea (http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/kaupunki/vapaaehtoiset-opettavat-maahanmuuttajille-suomea)