2013-10-31 YLE: Tämän vuoksi ulkomaalainen ei opi suomea

[saippuakauppias]

Pöh. Jos oppii ruotsin kieltä, niin oppii helposti myös suomea. Uuden historiankirjoituksen mukaanhan ei ole olemassakaan mitään suomalaista - ei historiaa, ei kulttuuria, ei kansaa, ei mitään, joten ei kai kieltäkään voi olla. On vain itä-ruotsalaisten maakuntien kehittämä slangi, joka on pakko olla peräisin ruotsinkielestä.

[kekkeruusi]

Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.

Tarjotaanpa turvapaikkaturisteille miljoonan euron palkintoa sujuvan suomen osaamisesta, niin kokisimme ihmeellisen oppimisennätyksen.

[foobar]

Sukukielten osaaminen toki helpottaa kielenoppimista varsinkin aikuisiällä, mutta jos ajatellaan vaikkapa luontaisesti kaksikielisiä lapsia, joiden vanhemmilla on eri äidinkielet, ei ole yhtään sen vaikeampaa oppia esimerkiksi suomea ja kiinaa kuin englantia ja ranskaa.

Alle kouluikäinen poikani puhuu mandariinikiinaa, englantia, suomea ja arabiaa. Tässä järjestyksessä. Kyse on lähinnä siitä, tarvitseeko kieltä vai ei. Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet...

[Topi Junkkari]

Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet.

Tämä on jo todella kummallista. Kaverisi joutui siis vauvana eroon täysin suomalaisista vanhemmistaan ja kasvoi ensimmäiset vuotensa Pakistanissa, Englannissa tai sielläpäin, jossa oppi kasvattivanhemmiltaan urdua. Kouluikään mennessä hän kuitenkin palasi suomenkieliseen ympäristöön ja lopulta unohti urdun kielen.

En osaa tapausta muutoin selittää. Täysin suomalaissyntyisen lapsen vanhemmat toki olisivat puhuneet lapselleen suomea pienestä pitäen, jos lapsi olisi saanut kasvaa heidän kanssaan.

[foobar]

Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet.

Tämä on jo todella kummallista. Kaverisi joutui siis vauvana eroon täysin suomalaisista vanhemmistaan ja kasvoi ensimmäiset vuotensa Pakistanissa, Englannissa tai sielläpäin, jossa oppi kasvattivanhemmiltaan urdua.

Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli. Ja ovathan kaikki muistikuvat vuosikymmenten takaa vähemmän tarkkoja...

[Topi Junkkari]

Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli.

Okei, eli vanhemmilla oli niin kiire lähetyssaarnata (termi on minun mielestäni ihan korrekti), että lapsi jäi "yhteisön" eli koko lähetysaseman porukan hoidettavaksi ja kuuli enimmäkseen urdua. Aivan mahdollista tuontyyppisissä yhteisöissä. Isä ja äiti lähtevät ihan vilpittömällä mielellä muutamaksi viikoksi lähetyssaarnaamaan kaukaiseen kylään ja jättävät siksi aikaa lapsensa tukikohtaan, lähetysasemalle, mikä sen nimi nyt onkaan, kollegoidensa huolehdittaviksi.

[Mika]

Havaintojeni mukaan ihonväri vaikuttaa selvästi kielen oppimiseen. Olen tavannut useita länsimaista tänne muuttaneita, jotka pystyvät jo 1-2 vuoden jälkeen puhumaan ymmärrettävää Suomea. Samaten olen tavannut useita afrikkalaisia, jotka eivät 5-10 vuoden jälkeenkään kykene muodostamaan kunnolla ymmärrettäviä lauseita.

Tämä on siinä mielessä kummallista, että luulisi että nimenomaan afrikkalaisilla olisi suurin motiivi oppia suomea, koska heidän kanssaan muutakaan yhteistä kieltä ei aina ole.  Lähes kaikki Suomeen länsimaista muuttaneet puhuvat englantia, ja tämä hidastaa kielen oppimista. Suomalaiset kun ikävä kyllä puhuvat mielellään englantia, vaikka ulkomaalainen ehkä itse haluaisi mieluummin yrittää tulla toimeen oppimallaan suomenkielellä.

[Pepe]

Pepe: "No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne."

Näin on, muualla maailmassa ei katsota jenkkileffoja tai kuunnella jenkkimusaa.

Itse asiassa ne leffat on dubattuja omalle kielelle aika monessa maassa Euroopassa. Joten eivät kuule englantia tai amerikkaa juurikaan.
Musiikki on tietty eri asia.

Joo, tuo dubbaus on maailmalla tapana, ja jos pakolaisista puhutaan, en usko heidän paljoakaan jenkkileffoja katselleen tai jenkkimusaa kuunnelleen. Vaikka toisaalta, mistäpä minä sitä tiedän, voihan se olla, että pakolaisten kuulokkeissa paukkuu KISS, ihan kuten minulla 13-vuotiaana.

[foobar]

Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli.

Okei, eli vanhemmilla oli niin kiire lähetyssaarnata (termi on minun mielestäni ihan korrekti), että lapsi jäi "yhteisön" eli koko lähetysaseman porukan hoidettavaksi ja kuuli enimmäkseen urdua. Aivan mahdollista tuontyyppisissä yhteisöissä. Isä ja äiti lähtevät ihan vilpittömällä mielellä muutamaksi viikoksi lähetyssaarnaamaan kaukaiseen kylään ja jättävät siksi aikaa lapsensa tukikohtaan, lähetysasemalle, mikä sen nimi nyt onkaan, kollegoidensa huolehdittaviksi.

Oma näkemykseni asiasta on, että kavereita olisi ollut paljon vähemmän ilman paikallista kielitaitoa. Tämä tästä.

[Juoni]

Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.

Esitätkö tyhmempää kuin olet?

Germaanisissa kielissä on huonolla tuurilla ehkä jopa kolme-neljä taivutusmuotoa per sana. Suomessa jokaiselle nominille on n. 2200 taivutusmuotoa. Siinä on parempikin kielipää kovilla.

http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/genkau2.html

[starsailor]

Ei tarvita kuin n. 1:20 maahanmuuttajista, jotka osaavat Suomen kieltä. Nämä voivat toimia asiontitulkkeinta, jotta yhteiskunnan tarjoamat palvelut saadaan hyödynnettyä. Huom. he voivat perustaa toimiminimen ja laskuttaa yhteiskuntaa näistä palveluista. 19:20 voi rauhassa elellä omiensa parissa, pyöriä kaupungilla ja rukoushuoneissa kuutelemassa vihapuhetta länsimaita kohtaan.

[Kokokokonkokkoko]

Jos Suomeen muuttanut ei halua opiskella suomen kieltä , on se rasismia.
Omaa kultturia pidetään parempana ja halveksitaan asuinmaan kulttuuria.
Heimokansoilla ei ole tapana arvostaa toisen heimon tapoja ja ajatuksia . Minkäänlaista demokratiaa ja kansanvaltaa ei ole, eikä äänestämistä ja vaaleilla valittua hallitusta arvosteta, saati pystyttäisiin saamaan aikaiseksi. Jatkuva heimojen välinen riitely on yhteiskunnan elämäntapa.

[Malla]

Paljon varmaan riippuu siitä tarvitseeko suomea arkielämässä. Minulla on aika paljon työkavereita jotka eivät ole pahemmin oppineet suomen kieltä johtuen juuri siitä ettei ole tarvetta. Jos on perhettä ja lapsia niin silloin usein lähtee paremmin luistamaan kun asioi päiväkodin/koulun/neuvolan jne kanssa.

Niin, mikä on se tarve? Lähisukulaiseni asuu maassa, jonka kieltä ei oppinut koulussa ja jonka kieltä ei tarvitse opinnoissaan tai muutenkaan, koka lähes kaikki osaavat englantia. Mutta niinpä hänkin vain oppi (=opetteli) maan kielen, koska se on hänen mielestään kohteliasta ja mielenkiintoista. Korostuksessa on toki huomauttamista, koska paikallisopet ovat kotoisin eri puolilta maata, mutta arkipuheessa menee ihan natiivista. (Eikä ole perhettä eikä lapsia).

[Marija]

Erikoisin tuntemani tapaus on opiskelu- ja työkaverini, joka täysin suomalaissyntyisenä oppi urdun ensimmäisenä kielenään. Kouluiällä hän unohti sen kokonaan, ja on puhunut ainoana tuntemanaan äidinkielenä suomea jo vuosikymmenet.

Tämä on jo todella kummallista. Kaverisi joutui siis vauvana eroon täysin suomalaisista vanhemmistaan ja kasvoi ensimmäiset vuotensa Pakistanissa, Englannissa tai sielläpäin, jossa oppi kasvattivanhemmiltaan urdua.

Vanhemmat olivat lähetyssaarnaajia, vai miksi niitä pitäisi kutsua. Kaveri itse väitti, että hänen äidinkielensä oli suomalaiseen kouluikään asti nimenomaan urdu. Toisaalta varmaan suomeakin kuuli. Ja ovathan kaikki muistikuvat vuosikymmenten takaa vähemmän tarkkoja...

Tunnetko Tarzanin?   

[Blanc73]

Eiköhän tuo kielen oppiminen ole yksilöllistä. Esimerkiksi germaani Roman Schatz osaa mielestäni liiankin hyvin suomea. Kaikkea en haluaisi ymmärtää.

[Pepe]

Havaintojeni mukaan ihonväri vaikuttaa selvästi kielen oppimiseen. Olen tavannut useita länsimaista tänne muuttaneita, jotka pystyvät jo 1-2 vuoden jälkeen puhumaan ymmärrettävää Suomea. Samaten olen tavannut useita afrikkalaisia, jotka eivät 5-10 vuoden jälkeenkään kykene muodostamaan kunnolla ymmärrettäviä lauseita.

Tämä on siinä mielessä kummallista, että luulisi että nimenomaan afrikkalaisilla olisi suurin motiivi oppia suomea, koska heidän kanssaan muutakaan yhteistä kieltä ei aina ole.  Lähes kaikki Suomeen länsimaista muuttaneet puhuvat englantia, ja tämä hidastaa kielen oppimista. Suomalaiset kun ikävä kyllä puhuvat mielellään englantia, vaikka ulkomaalainen ehkä itse haluaisi mieluummin yrittää tulla toimeen oppimallaan suomenkielellä.

Mutta eikös se ala nykyisin olla kutakuinkin niin, että jos tulija puhuu Suomeen tullessaan täydellistä englantia, ei hän sitten suomea enää tarvitsekaan. Paremminhan suomalaiset englantia puhuvat kuin ruotsia. Ja voisi kai ajatella niinkin, että ne tulijat jotka eivät osaa englantia, ryhtyisivät Suomessa opiskelemaan sekä englantia että suomea, pääpaino kuitenkin englannissa. Tarkoitan vain, että jos tai kun suomalaiset ovat innokkaita puhumaan englantia, miksei se sitten voisi toimia yleiskielenä jolla asiat kaikkien maahanmuuttajien kanssa hoidetaan. Lapset voisivat oppia englantia ja suomea kotona ja koulussa. Kimuranttia kieltämättä, mutta tärkeintähän lienee saada kielimuuri murretuksi.

[alussaolisana]

Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.

Kotouttamisvaiheen suomenkielentunneilla vain pieni vähemmistö todella paneutuu suomenkieleen oppimismielessä. Muut viettävät siellä aikaa saadakseen tuet juoksemaan täysimääräisinä. Tämän asian minä tiedän.

[kkatajis]

Amerikkalainen ystävä joka oli ennestään kaksikielinen oppi suomen kielen alle vuodessa. Tuo kaksikielisyys varmaan vaikutti.

Vaikka olisi 10 kielinen niin jos ei ole motivaatiota/tarvetta (joku tulkkaa tarvittaessa) niin ei opi varmasti sinun kaverisikaan. Itse tunnen työkavereita joilla oma motivaatio oppia (tässä kyllä pitää paikkansa että vaihdetaan englanniksi liian helposti vaikka toinen haluaisi puhua suomea). Avain sana motivaatio ja siihen pitää laittaa panoksia että pakko opiskella eikä maata himassa (eli sanktiota kehiin jos ei kiinnosta).

[haermae]

Ulkkareiden on käytävä kielikurssi tai kela ei maksa.

Korjaus: ulkkareiden on osallistuttava kielikursseille tai ...

Ei siellä tarvi mitään oppia, kunhan on paikalla säädettynä aikana.

[ihminen]

...Kaikkein eniten kielen oppiminen vaatii kuitenkin motivaatiota. Jos kieltä ei tarvitse omassa arjessaan, sen opiskelu ei ehkä kiinnosta kovin paljon. Suomessakin pärjää mainiosti, vaikka ei puhuisi suomea ollenkaan.

– Minä rakastan kieliä. Minusta on hauska oppia suomea, vaikka se on vähän haasteellinen kieli. Jos ei tykkää kielestä, ei opikaan niin hyvin.
...

Motivaatio! Juuri niin, japanilainen ystäväni puhui suomea alta vuoden opiskelulla. Hän halusi oppia.

Oletin otsikon luettuani että syyksi tarjotaan sitä että rasistinen suomalainen keksi niin vaikean kielen että ei sitä voi oppia. Onneksi suomenkieli ei ole kuin keskivaikea kieli oppia, muu on paskapuhetta.

Ulkomaalaisilta vain ei vaadita tarpeeksi, aina puhutaan englantia. Sorrun tähän itsekkin liian usein.

[Rekku]

Paljon varmaan riippuu siitä tarvitseeko suomea arkielämässä. Minulla on aika paljon työkavereita jotka eivät ole pahemmin oppineet suomen kieltä johtuen juuri siitä ettei ole tarvetta. Jos on perhettä ja lapsia niin silloin usein lähtee paremmin luistamaan kun asioi päiväkodin/koulun/neuvolan jne kanssa.

Amerikkalainen ystävä joka oli ennestään kaksikielinen oppi suomen kielen alle vuodessa. Tuo kaksikielisyys varmaan vaikutti.

Kun sukulaismies yli 100 vuotta sitten lähti Amerikkaan, ei hän ollut koskaan aikaisemmin kuullut sikäläistä kieltä. Pakko oli oppia, vaikka ei metsätyö Oregonissa jättänyt paljon ylimääräistä rupatteluaikaa. Ja oppihan sitä, kun oli pakko.

Ei ollut monikulttuuri-iötamia, jolloin kaikki muut olisivat yrittäneet puhua hänelle suomeksi. Ei ollut liioin tulkkeja eikä kulttuurikonsulaatteja siloittamassa tietä.
Eikä häntä äänestetty milloinkaan mister maahanmuuttajaksi mokugaalassa.
Onneksi työn jälki ja osaaminen oli kelvollista.

Nykysuomessa juuri ne maahanmuuttajanaiset joilla on eniten lapsia oppivat suomea huonoiten. Tai eivät edes yritä. Ei ole pakko eikä oikeastaan edes lupaa opetella.

[kekkeruusi]

Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.

Esitätkö tyhmempää kuin olet?

Se taitaakin olla jotain mihin sinä et pysty.

[Saturoitunut]

Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.

Esitätkö tyhmempää kuin olet?

Germaanisissa kielissä on huonolla tuurilla ehkä jopa kolme-neljä taivutusmuotoa per sana. Suomessa jokaiselle nominille on n. 2200 taivutusmuotoa. Siinä on parempikin kielipää kovilla.

http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/genkau2.html

Joo, jos on niin töppö, että yrittää opetella jokaisen permutaation ulkoa sen sijaan, että tajuaisi niiden koostuvan osasista, joilla on aina sama merkitys.

[ihminen]

...
Suomalaisille kerrotaan usein, että puhumme vaikeaa kieltä. Suomen kieli löytyy kuitenkin vasta toiseksi vaikeimmasta kategoriasta. Sen oppimiseen arvioidaan menevän 44 viikkoa, eli 1100 opiskelutuntia. Tämä on vain puolet vaikeimpiin kieliin verrattuna.
...
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013061517156003_ul.shtml

44 viikkoa eli puhtaasti motivaatio kysymys, tosin ei sitä itsekkään osaa kaikkia kieliä joita haluaisi osata. Ei ole ollut "aikaa" tai pakottavaa tarvetta opetella.

[Ari-Lee]

Kielestä tekevät hankalan sijamuodot ja etenkin partitiivi.

Suksi vittuun sijamuotoinesi partitiivi. 

Työelämässä näen ja kuulen somalian kieltä joka päivä Kainuun korvessa. Ei varmaan ole syy oppimattomuuteen mutta uskallan väittää että jos suomea ei puhuta yhtään päivää kuukaudessa kuuden vuoden aikana se voi olla osasyy oppimattomuuteen?

[Juoni]

Jännästi suomalaiset oppivat kyllä germaanisia kieliä, vaikka eivät muistuta äidinkieltämme lainkaan. Jännästi on jännää.

Esitätkö tyhmempää kuin olet?

Se taitaakin olla jotain mihin sinä et pysty.

Pystyn toki, mutten tee niin koskaan, vaan pyrin aina puhumaan tahi kirjoittamaan totta.

[Eino P. Keravalta]

Jos minä en ole oppinut jotakin asiaa, syynä lienee

1. En ole viitsinyt opiskella

2. Olen liian tyhmä

3. Molempien kombinaatio

Miksi mamu olisi poikkeus? Vai ajatellaanko rasistisesti, että mamu ei ole poikkus?

[tos11]

En oikeesti ymmärrä miten jotkut eivät opi suomea. Tunnen monta mamua, jotka ovat Venäjältä tai Algeriasta.  Kaikki puhuvat hyvää suomea. Yksi Algerialainen on ihan suomalaisen deekun veroinen syrjäytynyt, mutta silti puhuu hyvää suomea. Kyllä se taitaa olla ihan ihmisestä kiinni opitko kieltä vai et. Jos ei ole motivaatiota tai tarvetta opiskella, niin miksi sitten tekisikään niin

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk

[Boon Choo]

Jos kieltä tarvitsee aidosti, sen oppii. Eikä se tarvi erityistä lahjakkuutta. Vähän tahtotilaa ja pakkoa..?

Ulkkis joka ei opi kieltä on laiska paska. Kielen oppii vuodessa. Oikeasti.

[Leso]

Jos kieltä tarvitsee aidosti, sen oppii. Eikä se tarvi erityistä lahjakkuutta. Vähän tahtotilaa ja pakkoa..?

Ulkkis joka ei opi kieltä on laiska paska. Kielen oppii vuodessa. Oikeasti.

Ainakin sen verran kieltä oppii, että pärjää arjessa. Voi oppia enemmänkin, jopa niin että voi antautua suht' syvällisiin keskusteluihin. Ja keskustellessa tietysti oppii lisää.

Nieuweboer puhuu hollannin ja suomen lisäksi saksaa, englantia, ranskaa, latinaa, kreikkaa, venäjää ja ruotsia. Hän on opiskellut vähän myös  jiddišiä ja uuskreikkaa.

Pitäisi varmaan panna toimittaja suomen kielen kertauskurssille...

Kreikkaa? Uuskreikkaa? Kyllä noi suomeksi ovat klassinen kreikka ja kreikka.
Korjatkaa ihmeessä, jos olen jäänyt kielenkehityksessä jälkeen.