2013-10-31 YLE: Tämän vuoksi ulkomaalainen ei opi suomea

[Iloveallpeople]

Tämän vuoksi ulkomaalainen ei opi suomea

Noin kymmentä kieltä puhuva hollannin kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori Rogier Nieuweboer sanoo, että vieraan kielen oppimiseen vaikuttaa aina oma äidinkieli. Suomen kieli on niin omanlaistaan, ettei äidinkielestä ole mitään hyötyä. Kielen oppiminen on kuitenkin monen asian summa.

Helsingin yliopiston hollannin kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori Rogier Nieuweboer on asunut Suomessa noin kymmenen vuotta. Hän osasi hiukan suomea jo muuttaessaan, koska oli asunut pari vuotta Virossa.

– En puhu suomea vieläkään sujuvasti. Aika hyvin ehkä. Jo alussa pystyin puhumaan suomea jonkin verran ja opin aika nopeasti, Nieuweboer sanoo hyvin ymmärrettävällä suomen kielellä.

Nieuweboerin mukaan vieraan kielen oppimiseen vaikuttaa hyvin paljon oma äidinkieli. Hänen äidinkielensä on hollanti, joten muut germaaniset kielet kuten saksa, ruotsi ja englanti eivät ole hänelle niin vaikeita.

Tämä seikka voi kääntyä samalla myös suomen kieltä vastaan. Kielestä tekevät hankalan sijamuodot ja etenkin partitiivi.

– Jos suomi on ensimmäinen vieras kieli, niin se voi olla pieni sokki. Minulle ei ollut hollannista apua suomen oppimisessa, koska se on niin erilainen kieli. Oma äidinkieli ei suomen kohdalla auta niin paljon kuin muiden kielten oppimisessa. Virossa asuminen auttoi minua paljon.

Suomalaisilla hyvä kielipohja

Uusien kielten oppimista edistävät myös koulussa opitut kielet. Suomalaisilla on Nieuweboerin mielestä hyvät pohjat kielten opiskelulle.

– He oppivat paljon kieliä koulussa. Täällä yliopistolla tulee usein tunne, ettei ole olemassa liian vaikeita kieliä. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että kaikki muut kielet ovat toisenlaisia.

Kielen omaksuminen on sitä helpompaa, mitä enemmän sitä joutuu käyttämään.

– Itse puhun suomea joka päivä. Lisäksi puhun hollantia töissä, ruotsia kotona ja saksaa kollegoiden kanssa. Jos käyttäisin suomea koko ajan, oppisin nopeammin.

Kaikkein eniten kielen oppiminen vaatii kuitenkin motivaatiota. Jos kieltä ei tarvitse omassa arjessaan, sen opiskelu ei ehkä kiinnosta kovin paljon. Suomessakin pärjää mainiosti, vaikka ei puhuisi suomea ollenkaan.

– Minä rakastan kieliä. Minusta on hauska oppia suomea, vaikka se on vähän haasteellinen kieli. Jos ei tykkää kielestä, ei opikaan niin hyvin.

Nieuweboer puhuu hollannin ja suomen lisäksi saksaa, englantia, ranskaa, latinaa, kreikkaa, venäjää ja ruotsia. Hän on opiskellut vähän myös  jiddišiä ja uuskreikkaa.

YLE Kymenlaakso

[JJohannes]

No shit, Sherlock.

[Uuno Nuivanen]

Kyllä oikea syyllinen on rakenteellinen piilorasismi. Ainakin jos varsinainen ei opi.

[Elemosina]

Kyllä ulkomaalainen oppii suomea. Jotkut oppii todella hyvin ja toiset taas vähemmän hyvin.
Oppiminen riippuu paljon oppijasta ja hänen motivaatiostaan oppia kieltä.

Jos motivaatiota ei ole yhtään niin sitä ei todellakaan opi, mutta vaatii aikamoista kyvykkyyttä kyllä elää Suomessa 10-20 vuotta ja olla oppimatta edes auttavasti suomea.

[Uuno Nuivanen]

Joo ja samaan aikaan tulla valituksi joksikin mister mamuksi. 

[Marius]

Niuweber ei luultavasti puhu mitään kieltä kunnolla. Moniosaaja.

[Marija]

Jos haluaa oppia kunnollista suomea, kannattaa lukea vanhempaa kirjallisuutta.
Esim. Veikko Huovisen kirjoja.

Kiven Seitsemää veljestä, Aleksis Kiveä yleensäkin.

Ihan sydänalasta vääntää, kun kuulee aivan mediatoimittajien suusta huonoa suomea.

http://eiskis.net/seitsemanveljesta/?page=all

Ensimmäinen luku

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halki-leikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.

http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/

               (http://213.143.184.82/kirjasto/huovinen/images/siluet1.gif)

Lämmin kuiva tuuli pani männynkävyt rapsahtelemaan. Käpysuomut aukenivat. Muutamien millimetrien pituiset siemenet, joita ympäröi pihtimäisesti siemensiipi, lähtivät matkaan. Ne olivat pieniä, mutta niissä asui suuri tulevaisuus!

(Puukansan tarina, 1984)

[Eino P. Keravalta]

Tällä kertaa meissä suomalaisissakin saattaa olla hieman vikaa.

Nimittäin me vaihdamme herkästi englantiin ulkomaalaiselle puhuessamme, vaikka meidän tulisi pitäytyä suomessa niin pitkälti, kuin mahdollista. Itsekin myönnän refleksinomaisesti vastaavani englanniksi, jos joku puhuttelee minua englanniksi. Näin ei pitäisi välttämättä tehdä. Esimerkiksi eilen Asematunnelissa joku import-taisto lähestyi minua nippu Iso numero-lehtiä kainalossaan ja kun en osoittanut ostomielenkiintoa, hän sanoi englanniksi, että hänen on nälkä. Kerroin hänelle, että minunkin on nälkä. Minun olisi pitänyt sanoa sama suomeksi.

[Marius]

Jospa onkin niin, että aivan kaikki eivät ole kykeneviä oppimaan suomenkieltä.

[Suvaitsija]

On ulkomaalaisia ja on ulkomaalaisia. Toiset osaavat suomen lisäksi kymmentä kieltä, toiset osaavat arabiaa. En tiedä, mistä se sitten kiikastaa.

[Katarina.R]

Paljon varmaan riippuu siitä tarvitseeko suomea arkielämässä. Minulla on aika paljon työkavereita jotka eivät ole pahemmin oppineet suomen kieltä johtuen juuri siitä ettei ole tarvetta. Jos on perhettä ja lapsia niin silloin usein lähtee paremmin luistamaan kun asioi päiväkodin/koulun/neuvolan jne kanssa.

Amerikkalainen ystävä joka oli ennestään kaksikielinen oppi suomen kielen alle vuodessa. Tuo kaksikielisyys varmaan vaikutti.

[mielipide]

Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.

[Toadie]

Se yksi Katariinoista joka ei osaa suomea voisi hankkia jonkun muun harrastuksen. Ellei sitten ole täällä oppimassa monipuolista ja vaihtelevaa suomenkielistä ilmaisua.

Sata vuotta sitten kaalit eroteltiin perunoista luettamalla yksi, kaksi, kolme. Jos sanoi juksi kaksi, sai napin otsaan. On oikein toivottavaa että kaiken maailman joutolaiset ja maankiertäjät erottaa jo puheesta, etenkin työhönotossa.

[AjatusRikollinen]

Ulkomaalainen ei opi suomea koska:
a)yhteiskunta maksaa heille ilmaisen elämän eli suomea ei tarvitse oppia koska töissä ei tarvitse käydä.
b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.

Ulkkareiden on käytävä kielikurssi tai kela ei maksa.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

On ulkomaalaisia ja on ulkomaalaisia. Toiset osaavat suomen lisäksi kymmentä kieltä, toiset osaavat arabiaa. En tiedä, mistä se sitten kiikastaa.

Koulutustausta vaikuttanee paljon. Esimerkiksi afrikkalaiset joutuvat yleensä käymään koulua jollain muulla kuin omalla äidinkielellään. Opetuksen taso on heikko. Kaikki mahdollinen sivistys rakentuu hataran pohjan päälle.

Tunnen afrikkalaisia, jotka ovat kuvitelleet oppivansa suomen nopeasti, mutta käytännössä he eivät opi sitä koskaan. On äärimmäisen surullista, kun alle kouluikäiset osaavat suomea paremmin kuin vanhempansa, jotka eivät ole puhuneet lapsilleen omaa äidinkieltään.

[Pepe]

No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne. Siinä saa jonkinlaisen tuntuman kieleen jo ennen kuin ryhtyy opiskelemaan sitä. Itselläni heräsi kiinnostus englantia kohtaan 13-vuotiaana kun piti saada selvää englantilaisten ja amerikkalaisten bändien sanoituksista. Sitten tulivat englanninkieliset musiikkilehdet ja sarjakuvalehdet opiskelun tueksi. Sikäli voin kyllä ymmärtää mamua joka tulee nuorena aikuisena Suomeen ja herää täällä siihen tosiasiaan, että hänen pitäisi oppia suomea, kieltä, josta hänellä ei voi olla minkäänlaista ymmärrystä. Toiset oppivat, toiset eivät. En minä sitä ihmettele, jos tuskastuttaa.

[Mehud]

Suomea, urdua, hindiä, swahilia ja englantia oppii puhumaan jokainen motivoitunut ihminen. Itsekin aikoinaan kiinaa opettelin ja opinkin pikkuisen lukemaan puhumaan ja kirjoittamaan kuudessa kuukaudessa. Sen jälkeen olin kolme kuukautta kiinassa aivan huitsin nevadassa, enkä kuollut nälkään. Mamuilla on oppimisen esteenä avustajat ja Kelagold.

[Archaeopteryx]

Periaatteessa käänteisesti suomalaiselle ulkomaisten kielten oppiminen on yhtä vaikeaa, koska suomi on niin erilainen kieli muihin verrattuna. Jostain syystä näin ei ole, vaan suomalaiset oppivat hyvin muita kieliä.

Uskaltaisiko sanoa jopa, että me olemme muita parempia tässä suhteessa? Saako näin edes sanoa nykyisenä suomalaisvihamielisenä aikana saamatta nuijasta päähän?

[Iloveallpeople]

Ulkomaalainen ei opi suomea koska:

b)yhteiskunta maksaa heillle ilmaisen tulkin heidän loppuelämäkseen veronmaksajien rahoilla eli suomea ei tarvitse oppia koska tulkki kertoo mitä sossuntäti/tuomari/kela-virkailija sanoo.

Muistaakseni tulkkia ei makseta Suomen kansalaisille, vaikkei osaisikaan suomea tai ruotsia. Jos ei hae kansalaisuutta, niin sitten maksetaan loppuelämä.

[JoKaGO]

No niin, siinä meni argumentti pakkoruotsittajilta! Hollantilaiset ymmärtävät ruotsia ihan helposti, ainakin kirjoitettuna. Jos ruotsin kielen ymmärtäminen muka olisi tie oppimaan muita kieliä, niin joku valehtelee nyt ja se valehtelija ei ole tämä hollandeiser-gouda.

Itse olen etuoikeutettu, kun opiskelin aikoinaan lukiossa pitkän enkun, pakkoruotsin ja keskipitkän saksan. Korkeakoulussa ja Kanarialla  opettelin espanjaa, työn takia opettelin italiaa, portugalia, brasilian portugalia sekä ranskaa, viimeksimainittua ainoastaan ruoka- ja viinilistan verran koska asiakkaan kaverit suostuivat puhumaan ainoastaan englantia 
Heh, jopa zulujen kieltä opettelin ja muistan vielä "jebu" ja "siabonga". "I love you":nkin osasin mutta en enää muista sitä, valitettavasti...

Venäjää opin Izvestija-turnauksista, kun tunsin kaikki jääkiekkoilijat kun olin 10-vuotias ja kyllähän tuo "blondikin" venäjäntaitooni nykyään vaikuttaa 
Kiinaahan osaa kaikki, mutta kun sen nyanssit eivät ole hallussa, en mainitse osaavani sitä  Intiaa en osaa enkä aio koskaan osatakaan...
Nuo koulukielet ovat asia erikseen, mutta muut kielet olen joutunut oppimaan luonnon menetelmällä, kun olen joutunut työskentelemään noilla kielialueilla. (Ranskassa kaikki puhuivat mulle enkkua, mikä on tappio).
Ainoastaan Italiassa olin veropakolaisena, muualla vain lyhyitä aikoja. Eli pointti on, paitsi lahjakkuus myös tahto tai pakko oppia.

Prkl, puola unohtui! Jedno piwo, tva piwa, pinch piw... Ja Karjala tietenkin isänhiestä...

Suljetaan vielä ympyrä: Enkku, ruotsi ja saksa koulusta, turisti-espanja ja jääkiekko-venäjä, ja silloin maailman kaikki kielet ovat  helppoja. Ja myönnetään, olen jäävi arvioimaan suomea, mutta tiedän venäläisiä taviksia, joille ei ole ollut ongelma oppia suomea, ja yksi Sao Paulon slummista bongattu kaverikin oppi auttavan suomen kielen, jotta pystyi juttelemaan suomalaisten asentajien kanssa. Hänen ääntämisensä oli täydellistä.

[foobar]

Intiaa en osaa enkä aio koskaan osatakaan...

Heh.

[Dangr]

Pepe: "No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne."

Näin on, muualla maailmassa ei katsota jenkkileffoja tai kuunnella jenkkimusaa.

[foobar]

Periaatteessa käänteisesti suomalaiselle ulkomaisten kielten oppiminen on yhtä vaikeaa, koska suomi on niin erilainen kieli muihin verrattuna.

Suuri osa kielemme ominaisuuksista on itseasiassa varsin tyypillisiä, jos katsotaan maailman kieliä kokonaisuutena. Se mikä saa Suomen näyttämään jotenkin hirmuisen poikkeukselliselta ovat ne ei-suomensukuiset naapurikielet ja Euroopan indoeurooppalaisten kielten hegemonia. Suomi ei itseasiassa ole ihan hirmuisen poikkeuksellinen kieli, jos vaihteeksi pienempiä tai ei-indoeurooppalaisia kieliä ympäri maailmaa otetaan vertailukohdaksi.

Kyseessä on siis tietyntyyppinen perspektiiviharha, mutta suomenkielisille se ei välttämättä ole huono juttu. Ajattelun terävöittämisen kannalta ei ole mitenkään haitallista, että vieraita kieliä lähestytään todellakin vieraina kielinä sen sijaan, että niitä pidettäisiin lähtökohtaisesti esim. erittäin kaukaisina murteina. Jos kuuntelette esim. tyypillisen ruotsalaisen englantia, voitte helposti huomata miten muukin kuin fonetiikka vetää kotiin päin. Vetävät rakenteet suomenkielisilläkin kotiinpäin, mutta siihen sortuminen uskottavasti on paljon hankalampaa, ja saa toivottavasti ihmiset oikeasti ajattelemaan kielten ja ilmaisun erilaisuutta.

[Elemosina]

Pepe: "No joo, suomalaisilla on englannin suhteen se etu, että englantia aletaan kuulla pienestä pitäen elokuvissa, musiikissa jne."

Näin on, muualla maailmassa ei katsota jenkkileffoja tai kuunnella jenkkimusaa.

Itse asiassa ne leffat on dubattuja omalle kielelle aika monessa maassa Euroopassa. Joten eivät kuule englantia tai amerikkaa juurikaan.
Musiikki on tietty eri asia.

[kriittinen_ajattelija]

Suomi onkin yleisesti yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia kieliasiantuntijoiden mielestä, myös suomalaisilla on yleisesti ottaen vaikeuksia oppia esim. englantia jos ei ole hyvä kielipää. Monet ulkomaillakin asuvat suomalaiset puhuu/lausuu englantia aika kehnosti, onhan se jo nähty, youtubeen voi mennä ihastelemaan suomalaisten kielitaitoa.

https://www.youtube.com/watch?v=28bx5F0_Yto
https://www.youtube.com/watch?v=rRIq3UhoB-M

[Marija]

Ku jos joskus jokkuu jotakii mut ku ei kukkaa mittää millokaa ku kaek aena vaa!   

[foobar]

On ulkomaalaisia ja on ulkomaalaisia. Toiset osaavat suomen lisäksi kymmentä kieltä, toiset osaavat arabiaa. En tiedä, mistä se sitten kiikastaa.

90-luvun alkuun asti tiedostavaiston pyhä kieli oli venäjä, jonka kansa, kielensä ansiosta, oli ainoana kykenevä luomaan jotain täydellistä - siis sosialismin. Siihen jotkut uskoivat, ja kieltä tämän vuoksi innolla ihailivat ja tavasivat. Kaikki eivät kuitenkaan tajunneet sitä miksi sen kielen asemaan olisi pitänyt täysin kritiikittä ihailulla suhtautua.

Tänään useat, usein jopa edellisten kanssa samat ihmiset ovat löytäneet sielunsa syleiltäväksi arabian ja aatteen, joka ei hengiltäsyleilevässä laadussaan juuri edellisestä poikkea. Kukin tulkoon omalla tapaansa autuaaksi, mutta onko siihen aivan pakko sotkea myös ne jotka eivät voisi vähempää olla asiasta kiinnostuneita?

[Arvoton]

Savannin poika englannin tai ranskan kielisenä oppii siirtolaisena vaikkapa armeniaa, muttei suomea, koska suomi on harvinaiseen kieliryhmään ja kielten tunkiolle kuuluva kieli. Näinhän se on.

Suomessa kaikki puhuvat englantia. Virastot, pomot, Soneran asiakaspalvelu, myyjät, jne. Siksi afrikan pojan (paitsi somalit) ei tarvitse opetella suomea Suomessa koskaan.

[Topi Junkkari]

Taas tätä moneen kertaan jauhettua ja moneen kertaan kumottua "suomi on vaikeampi, monimutkaisempi jne. kieli kuin muut" -läppää.

Kaikki luonnolliset kielet ovat yhtä monimutkaisia, yhtä vaikeita ja yhtä ilmaisuvoimaisia. Minkään kielen oppiminen ei lähtökohtaisesti ole vaikeampaa kuin jonkin toisen kielen. Sukukielten osaaminen toki helpottaa kielenoppimista varsinkin aikuisiällä, mutta jos ajatellaan vaikkapa luontaisesti kaksikielisiä lapsia, joiden vanhemmilla on eri äidinkielet, ei ole yhtään sen vaikeampaa oppia esimerkiksi suomea ja kiinaa kuin englantia ja ranskaa.

[foobar]

Savannin poika englannin tai ranskan kielisenä oppii siirtolaisena vaikkapa armeniaa, muttei suomea, koska suomi on harvinaiseen kieliryhmään ja kielten tunkiolle kuuluva kieli. Näinhän se on.

Suomessa kaikki puhuvat englantia. Virastot, pomot, Soneran asiakaspalvelu, myyjät, jne. Siksi afrikan pojan (paitsi somalit) ei tarvitse opetella suomea Suomessa koskaan.

Paradoksaalisinta tässä kuviossa on, että nimenomaan somalit ovat se kultamunakkuuden multihuipennus, jolla maahanmuuton positiivista väkevyyttä mediassa todistellaan. Kai tässä on jotenkin kyse siitä, ettei tavoitteena ole tavoitella mitään yhteistä, vaan erilaista. Niin erilaista, että voisimme samantien jutella vaikka marsilaisten kanssa.