QuoteMaahanmuuttajat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa
25.4.2013 14:05
Anna-Riitta Sippola
Helsingin Sanomat
[...]
Tänään julkaistussa Kelan tutkimuksessa selvitetään, keitä toimeentulotuen saajat ovat ja mihin tuet käytetään. Tutkimusaineisto on saatu pääosin Helsingin sosiaaliviraston rekistereistä vuosilta 2008–2010.
[...]
Maahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia. Tukea saavat maahanmuuttajat ovat kantaväestöä useimmin lapsiperheitä.
Toimeentulotuesta 60 prosenttia maksetaan suoraan asiakkaan tilille erittelemättä sen käyttökohdetta. Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu muun muassa ruoka- ja vaatemenoihin.
Eritellyistä käyttökohteista eniten tukea maksettiin asumiseen ja terveydenhoitoon.
QuoteTänään julkaistussa Kelan tutkimuksessa selvitetään, keitä toimeentulotuen saajat ovat ja mihin tuet käytetään.
Mutta onko KELA:ssa jalkautuvia tarkastajia ketkä kävisivät katsomassa toimeentulotuen saajan asuntoa keitä siellä majailee ja onko tuen saaja itse koskaan läsnä?
Sori, heti artikkelin ensimmäinen lause jäi jumittamaan:
QuoteMelkein kolmannes toimeentulotukea saavista helsinkiläisistä on miehiä. Toiseksi suurin ryhmä toimeentulotukea tarvitsevista, 14 prosenttia, on yksin asuvia naisia. Yksinhuoltajat ja pariskunnat ovat jo selvästi pienempi ryhmä.
Siis miehet on suurin toimeentulotukea saava ryhmä, vaikka he saavat vain kolmanneksen toimeentulotuista? Seuraava ryhmä on yksin asuvat naiset. Minkä takia miehet muodostavat oman ryhmän, mutta naiset eivät? Ketkä muodostavat sen loput 2/3 toimeentulotukien saajista, andogyynit ja sukupuolettomat vai? En tajunnut.
Tervetuloa A.A. Tiukenna hieman vaatimustasoa. Ei kannata pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle, vaan suoraan Suomen ensimmäiseksi kalifiksi! ;)
Quote from: Suvaitsija on 25.04.2013, 14:41:22
Sori, heti artikkelin ensimmäinen lause jäi jumittamaan:
QuoteMelkein kolmannes toimeentulotukea saavista helsinkiläisistä on miehiä. Toiseksi suurin ryhmä toimeentulotukea tarvitsevista, 14 prosenttia, on yksin asuvia naisia. Yksinhuoltajat ja pariskunnat ovat jo selvästi pienempi ryhmä.
Siis miehet on suurin toimeentulotukea saava ryhmä, vaikka he saavat vain kolmanneksen toimeentulotuista? Seuraava ryhmä on yksin asuvat naiset. Minkä takia miehet muodostavat oman ryhmän, mutta naiset eivät? Ketkä muodostavat sen loput 2/3 toimeentulotukien saajista, andogyynit ja sukupuolettomat vai? En tajunnut.
Miehen tukieuro on 30 senttiä.
Monikulttuuriset ja -avioiset yksinhuoltajaperheet.
Helsingin taloudellinen selkäranka on katki eikä kokoomuksen tai vihreiden linjoilla asia parane ollenkaan. Ratkaisuksi yritetään yhdistyttää konkurssin partaalle ajettua kaupunkia varakkaampien naapuriensa maksettavaksi. Koska kaupungin poliittinen johto on ollut kiinnostuneempi rahan jakamisesta kuin rahan tekemisestä. Rahan jakaminen on ollut kivaa, helppoa ja poliittisesti kannattavaa. Siksi kaupunginjohtajiksi on tullut tyhjäpäitä ja poliittisia pukareita joiden kyky ylläpitää hyvinvointia on loppu.
Erityisesti kannattaa ymmärttä että Suomessa on poliittisesti itsemurha sanoa ääneen että "kaikille suomalaisille ja varsinkaan helsinkiläisille ei riitä hoitoa eikä palveluja". Siksi vihervasemmistolainen media toitottaa valheita ja uskomuksia talouden kestosta ja velkavetoisen kokoomustaloudenhoidon onnesta. Maamme hyvinvointi on kupla ja kohta se puhkeaa. Kuplan puhkeamista venytetään kertomalla että tehdään ns sote-uudistus koska yhdelläkään poliittiseen virkaan valitulla kansliapäälliköllä tai ministerillä ei ole kanttia myöntää että kaikki eivät näillä rahoilla ja kohonneilla maahanmuuttokustannuksilla tule koskaan saamaan tarvitsemiaan palveluja. Poliittisessa liturgiassa kansalaisille valehteleminen joudutaan esittelemään ns "sote-uudistuksena". Uudistus on käytännössä toteamus että kaikki eivät saa hoitoa eivätkä kaikki saa palveluja vaan ne kohdennetaan pääasiassa kasvuväestöön eli poliittisesti maahan haalitulle tuen ammattikuluttajajoukolle.
Helsingin vanhuksista palvelutaloissa 12 % on jatkuvassa aliravitsemuksessa ja hoitoa ei käytännöllisesti katsottuna ole. Siksi on suositeltavaa että vanhukset hoidon sijasta valitsisivat eutanasian että rahaa jää tärkeämpiin asioihin kuten valtionyhtiöiden johtajien sekä kaupunginjohtajien mega-eläkkeisiin.
Quote
http://www.hs.fi/m/kotimaa/Maahanmuuttajat+yliedustettuina+toimeentulotuen+saajissa/a1366854948155
Maahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia. Tukea saavat maahanmuuttajat ovat kantaväestöä useimmin lapsiperheitä.
Toimeentulotuesta 60 prosenttia maksetaan suoraan asiakkaan tilille erittelemättä sen käyttökohdetta. Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu muun muassa ruoka- ja vaatemenoihin.
Kuinka ihmeessä tällainen tieto julkistetaan. Äkki laskettuna mamu saa toimeentukituloa 4.25 kertaa useammin kuin kantis. Totuushan taitaa olla se että yksittäisen mamun saama tukikin on suurempi kuin kantiksen. Ja tuo erittelemättömän toimeentulotuen maksaminen keskittynee pääasiassa mamuille. Kyllä Helsinki rikastuu vuosi vuodelta enemmän ja enemmän.
QuoteKuinka ihmeessä tällainen tieto julkistetaan.
Heh eihän tuohon tietoon voi uskoa tietona koska se on sanoman vih.vas. tuotteen pläjäys tutkimuksesta. Oikeat luvut voivat olla paljon suuremmat. Maksut monivuotisia ja sisältää hyvinkin paljon suoranaisia tukirikoksia mutta hesari on muokannut todellisuudesta uutista niin lähtökohta on se että jos tämä on hesarin artikkeli niin totuus on noin dekadia rumempi, rikollisempi ja tuhoisampi.
Helsinki on pääkaupunkiseudun työpaikkojen uusjaon suurin häviäjä. Sen harjoittama itseriittoinen ja -tuhoinen työttömyyden ja moniosaamattomuuden vaaliminen näkyvät tuossa tilastossa erittäin selkeästi. Eli haalitaan ns moniosaajia ja työvoimaa mutta Helsinki menettää jatkuvasti teollisia ja tuotannollisia työpaikkoja. Lopputulos näkyy mm toimeentulotuen sekä tästä hyötyvän tukiasuntokeinottelun saralla. Kannattaa nimittäin huomioda että nämä toimeentulotuet eivät mene minne sattuu vaan pääosin kaupungin vuokra-asuntobisnestä pyörittävien taskuun.
Korruptoituminen on kovaa ja armotonta siellä missä ilmaista yhteiskunnan rahaa liikkuu.
Tutkimus: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1)
Minua yllätti, että OECD-maista lähtöisin olevat saivat yhteensä lähes yhtä paljon kaupungin taikaseinärahaa kuin Itä-Euroopasta lähtöisin olevat.
Quote from: Suvaitsija on 25.04.2013, 14:41:22
Siis miehet on suurin toimeentulotukea saava ryhmä, vaikka he saavat vain kolmanneksen toimeentulotuista?
Siinä tarkoitettiin tietysti yksin asuvia miehiä. Pariskunnatkaan tuossa tilastossa eivät ole pääosin lesboja.
Tässä linkki KELA:n tutkimukseen. Kovin kauniisti otsikoitu:
Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008-2010. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1)
QuoteToimeentulotukea käytetään asumiseen ja terveydenhoitomenoihin
http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/hi7XSp34x4we/content/toimeentulotukea-kaytetaan-asumiseen-ja-terveydenhoitomenoihin;jsessionid=268948C8477D900755B076517285CD0D?redirect=http%3A%2F%2Fwww.kela.fi%2Fajankohtaista-henkiloasiakkaat%3Bjsessionid%3D268948C8477D900755B076517285CD0D%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_bXQwrAFx2FGH%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D3 (http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/hi7XSp34x4we/content/toimeentulotukea-kaytetaan-asumiseen-ja-terveydenhoitomenoihin;jsessionid=268948C8477D900755B076517285CD0D?redirect=http%3A%2F%2Fwww.kela.fi%2Fajankohtaista-henkiloasiakkaat%3Bjsessionid%3D268948C8477D900755B076517285CD0D%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_bXQwrAFx2FGH%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D3)
Ohessa lainaus tutkimuksesta:
QuoteLähtömaan ja muuton syyn merkitys kotoutumisprosessissa ei ole yllättävä, koska
ne heijastavat maahanmuuttajan taustaan liittyviä havaittuja ja havaitsemattomia
tekijöitä. Havaitsemattomat tekijät ovat keskeinen ongelma myös kantaväestön työmarkkina-
asemaa koskevassa tutkimuksessa, sillä monia olennaisia tekijöitä, esimerkiksi
sosiaalisia kykyjä, on hankalaa havaita tai mitata
Quote
Helsingin maahanmuuttajaväestö on kasvanut suhteellisesti yli
kymmenen kertaa enemmän kuin kantaväestö
QuoteAfrikan pakolaismaista ja Lähi-idän maista tulleilla, vähän aikaa Suomessa olleilla
maahanmuuttajilla vetosuhde on moninkertainen. Näiden ryhmien suurista vetosuhteista
merkittävä osa selitty y kotoutumistuella, jota maksetaan maahanmuuttajille
maahanmuuton jälkeisten kotoutumistoimenpiteiden ajan. Tästä huolimatta näiden
ryhmien toimeentulotuen saamisriski on huolestuttavan suuri.
Tutkimuksen sivulla 83 on kuvattu kuinka paljon eri ryhmät saavat tukea verrattuna kantaväestöön kun ikä ja kotitalousrakenne on vakioitu. Eniten kantaväestön tukitasoa ylittävät kiinalaiset, Lähi-Itä ja Afrikan pakolaismaat.
Kiinalaiset on äkkiseltään hieman yllättävä ryhmä, mutta kun tuntee heidän toimintatavan niin ehkä ei sittenkään yllätä. Kiinalaiset ovat erittäin aktiivisia selvittämään itselleen etuuksia ja järjestämään elämänsä mahdollisimman edulliseksi. Tämä kansanluonne nostaa helposti kiinalaiset suurimmaksi tuen saajiksi.
Samalla myytti ahkerista ja tuottavista kiinalaista maahanmuuttajista saa kolauksen. Korkea tuki ja puheet kiinalaisesta yrittelijäisyydestä ei oikein mene yhteen.
QuoteMaahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.
Helsingin toimeentulomenot = 132.000.000 euroa
tästä 27% menee mamuille = 35.640.000 euroa
Helsingin väkiluku = ~600.000
Tästä 8% on mamuja = 48.000
Per mamu tämä tarkoittaa = 742,50 euroa
Ongelmana on se, että maahanmuuttaneet henkilöt ovat täällä töissä. Heiltähän edellytetään että voivat todistettavasti elättää itsensä. Siksi tuo etuuksia saavan ryhmän koko on varmasti pienempi. Vai epäileeko joku että vuoden voi elättää maahanmuuttajaa maamme pääkaupungissa 742,50 eurolla?
Ulkomaalaisista kolmas osa oli työttömiä, joten voisimmeko laskeä että tuen saajia olisi 31.000 jolloin summa olisi jo 1.149 euroa? Edelleen kuulostaa todella pienelle. Pitäisi jostain saada jonkunlainen lukumäärä jotta tuota lukua voisi jotenkin edes pyöritellä. Ja lasketaanko ulkomaalaisiin tai maahanmuuttajiin niitä, joilla on jo suomen kansalaisuus?
QuoteLähtömaan ja muuton syyn merkitys kotoutumisprosessissa ei ole yllättävä, koska
ne heijastavat maahanmuuttajan taustaan liittyviä havaittuja ja havaitsemattomia
tekijöitä.
Syyn merkitys prosessissa heijastaa taustaan liittyviä havaitsemattomia tekijöitä.
En ymmärrä tuota.
Edit: taitaa tarkoittaa sitä, että on laitonta kirjoittaa se syy raporttiin.
Quote from: Kraken on 25.04.2013, 15:41:50
Tutkimuksen sivulla 83 on kuvattu kuinka paljon eri ryhmät saavat tukea verrattuna kantaväestöön kun ikä ja kotitalousrakenne on vakioitu. Eniten kantaväestön tukitasoa ylittävät kiinalaiset, Lähi-Itä ja Afrikan pakolaismaat.
Kiinalaiset on äkkiseltään hieman yllättävä ryhmä, mutta kun tuntee heidän toimintatavan niin ehkä ei sittenkään yllätä. Kiinalaiset ovat erittäin aktiivisia selvittämään itselleen etuuksia ja järjestämään elämänsä mahdollisimman edulliseksi. Tämä kansanluonne nostaa helposti kiinalaiset suurimmaksi tuen saajiksi.
Samalla myytti ahkerista ja tuottavista kiinalaista maahanmuuttajista saa kolauksen. Korkea tuki ja puheet kiinalaisesta yrittelijäisyydestä ei oikein mene yhteen.
Tuossa taulukossa puhuttiin siitä osasta populaa, joka saa toimeentulotukea. Kiinalaisten todennäköisyys kerätä sitä täälläoloajasta riippumatta on varsin tarkalleen kantaväestön tasoa (joten kiinalaisten saajien absoluuttinen määrä on pieni ja suhteellinen hajonta euroina suuri). "Afrikan pakolaismaista" tulleiden toimeentulosaanti todennäköisyys oli kantaväestöön nähden pitkälti yli kymmenkertainen niidenkin osalta, jotka olivat olleet Suomessa kymmenisen vuotta tai kauemmin.
Quote from: Kraken on 25.04.2013, 15:41:50
Tutkimuksen sivulla 83 on kuvattu kuinka paljon eri ryhmät saavat tukea verrattuna kantaväestöön kun ikä ja kotitalousrakenne on vakioitu. Eniten kantaväestön tukitasoa ylittävät kiinalaiset, Lähi-Itä ja Afrikan pakolaismaat.
Tuohon taulukkoon ei niin paljoa kannat kiinnittää huomiota. Se lähinnä kertoo sen miten paljon tuensaajat saavat tukia verrattuna muihin. Kiina on kärkeä uusissa maahanmuuttajissa. Sivun 82 taulukko on merkittävämpi. Vetosuhde vuonna 2000-2006 eli tutkimuksen aikaan 2-10 vuotta Suomessa olleilla Afrikan pakolaismaista tulleilla oli 54,7, kun muusta Afrikasta tulleilla se oli 4,5. Suurimmat vetosuhteet Afrikan pakolaismaiden jälkeen olivat Lähi-idällä 34,3 ja Maghrebilla (s.o. Pohjois-Afrikka) 10,1. Kaksi vuottahan oli se Suurpään raja, jossa pakolainen alkaa ansaitsemaan.
Kannattaa muistaa, että toimeentulotuki on vain yksi osa tukirypästä. Vaikka alan ammattilaisille se voi olla erityisasemassa, käytännössä on sama onko työmarkkinatuella vai toimeentulotuella.
Jotenkin en ole yllättynyt tuosta tiedosta. Sen sijaan olen yllättynyt siitä, että juuri Hesari uutisoi siitä. Toimittajan tilapäinen mielenhäiriö? :o
Korjaus: ei kyse ollutkaan mielenhäriöistä. Toimittaja väitti virheellisesti, että Helsingissä mamujen osuus väestöstä olisi 8 %, kun se todellisuudessa on 12,19 %. Tulihan se vääristely sieltä esiin, kun vähän kaivoi. Jos mamujen osuus onkin todellisuudessa korkeampi kuin tuo toimittajan väittämä 8 %, niin silloin myös mamujen osuus toimeentulotukimenoista on isompi kuin 27 %.
niin ja pitää muistaa vielä tuo kikkailu että miehellä on oma osoite ja naisella oma vaikka asuvatkin yhdessä, ja täydet tuet molemmille
Quote from: Micke90 on 25.04.2013, 16:18:12Jotenkin en ole yllättynyt tuosta tiedosta. Sen sijaan olen yllättynyt siitä, että juuri Hesari uutisoi siitä. Toimittajan tilapäinen mielenhäiriö? :o
Miksi ei uutisoisi. Jos jotain agendaa asiasta haluaa nostattaa, niin onnistuu se näilläkin eväillä. (maahanmuuttajat syrjäytyneitä > rasismi, lisää rahaa kotoutukseen, lisää kaupungin työpaikkoja kiintiöillä jne. jne.)
On syytä myös muistaa, että suurelle joukolle mamuja on menty leväperäisesti myöntämään Suomen kansalaisuus. Tilasto siis kaunistaa todellisuutta jo tältä osin.
Pieninä huomioina: Tutkinusväli oli 2008-2010, jona aikana maahanmuuttajien määrä kasvoi runsaasti yli 10% Helsingissä. Myöskin nuo tulokset ovat siis keskimäärin jo neljä vuotta vanhoja. Maahanmuuttajaksi ei laskettu ketään Suomessa syntynyttä. Täysikäisten Suomessa syntyneiden perunanokkaisuusaste oli vielä vuonna 2010 lähellä 100%, mutta tulee siitä laskemaan.
Quote from: RP on 25.04.2013, 16:24:35
Pieninä huomioina: Tutkinusväli oli 2008-2010, jona aikana maahanmuuttajien määrä kasvoi runsaasti yli 10% Helsingissä. Myöskin nuo tulokset ovat siis keskimäärin jo neljä vuotta vanhoja. Maahanmuuttajaksi ei laskettu ketään Suomessa syntynyttä. Täysikäisten Suomessa syntyneiden perunanokkaisuusaste oli vielä vuonna 2010 lähellä 100%, mutta tulee siitä laskemaan.
Mutta tilastojen kerääminen 'maahanmuuttaja-taustaisten' joukosta - edes sen yrittäminen - sehän olisi rasismia :flowerhat:
Quote from: RP on 25.04.2013, 15:59:14
Quote from: Kraken on 25.04.2013, 15:41:50
Samalla myytti ahkerista ja tuottavista kiinalaista maahanmuuttajista saa kolauksen. Korkea tuki ja puheet kiinalaisesta yrittelijäisyydestä ei oikein mene yhteen.
Tuossa taulukossa puhuttiin siitä osasta populaa, joka saa toimeentulotukea. Kiinalaisten todennäköisyys kerätä sitä täälläoloajasta riippumatta on varsin tarkalleen kantaväestön tasoa (joten kiinalaisten saajien absoluuttinen määrä on pieni ja suhteellinen hajonta euroina suuri).
Sinänsä harmi, ettei tutkimuksessa mitenkään kommentoitu tuota kiinalaisten lukua eli että miksi ne (sinänsä harvat) kiinalaiset, jotka toimeentulotukea saavat, saavat sitä keskimääräistä eniten.
Koska toimeentulotuen määrä määräytyy ainakin suurimmaksi osin melko selvien sääntöjen mukaan ja lasten rooli tuen määrässä on hyvin merkittävä, tulisi äkkiseltään mieleen lähinnä sellainen selitys, että kiinalaiset turvautuvat toimeentulotukeen lähinnä silloin, kun tulee perheenlisäystä. Muutkin ryhmät toki saavat lasten myötä korotettuja tukia, mutta ehkä heidän joukossaan on lisäksi runsaasti esimerkiksi toimeentulotukea saavia poikamiehiä, jotka laskevat koko ryhmän keskiarvoa (siitäkin huolimatta, vaikka mukana olisi lisäksi aivan poikkeuksellisen suuria tukia saavia "lapsitehtailijoita").
Quote from: Aallokko on 25.04.2013, 16:21:23
On syytä myös muistaa, että suurelle joukolle mamuja on menty leväperäisesti myöntämään Suomen kansalaisuus. Tilasto siis kaunistaa todellisuutta jo tältä osin.
"Maahanmuuttajan" käytetty määritelmä: Syntynyt ulkomailla, äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi.
Quote from: ekto on 25.04.2013, 15:46:01
QuoteMaahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.
Helsingin toimeentulomenot = 132.000.000 euroa
tästä 27% menee mamuille = 35.640.000 euroa
Helsingin väkiluku = ~600.000
Tästä 8% on mamuja = 48.000
Per mamu tämä tarkoittaa = 742,50 euroa
Ongelmana on se, että maahanmuuttaneet henkilöt ovat täällä töissä. Heiltähän edellytetään että voivat todistettavasti elättää itsensä. Siksi tuo etuuksia saavan ryhmän koko on varmasti pienempi. Vai epäileeko joku että vuoden voi elättää maahanmuuttajaa maamme pääkaupungissa 742,50 eurolla?
Ulkomaalaisista kolmas osa oli työttömiä, joten voisimmeko laskeä että tuen saajia olisi 31.000 jolloin summa olisi jo 1.149 euroa? Edelleen kuulostaa todella pienelle. Pitäisi jostain saada jonkunlainen lukumäärä jotta tuota lukua voisi jotenkin edes pyöritellä. Ja lasketaanko ulkomaalaisiin tai maahanmuuttajiin niitä, joilla on jo suomen kansalaisuus?
Onko tuossa toimeentulotuessa esimerkiksi asuntotuki mukana?
Quote from: normi on 25.04.2013, 17:17:01
Onko tuossa toimeentulotuessa esimerkiksi asuntotuki mukana?
Ei tietenkään, niin kuin eivät mitkään muutkaan Kelan tuet.
Quote from: RP on 25.04.2013, 17:23:23
Quote from: normi on 25.04.2013, 17:17:01
Onko tuossa toimeentulotuessa esimerkiksi asuntotuki mukana?
Ei tietenkään, niin kuin eivät mitkään muutkaan Kelan tuet.
Eli tuo on siis vain murto-osa mamujen saamista tuista Helsingissä. Mikähän on osuus asuntotukipotista?
Quote from: normi on 25.04.2013, 17:17:01
Quote from: ekto on 25.04.2013, 15:46:01
QuoteMaahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.
Helsingin toimeentulomenot = 132.000.000 euroa
tästä 27% menee mamuille = 35.640.000 euroa
Helsingin väkiluku = ~600.000
Tästä 8% on mamuja = 48.000
Per mamu tämä tarkoittaa = 742,50 euroa
Ongelmana on se, että maahanmuuttaneet henkilöt ovat täällä töissä. Heiltähän edellytetään että voivat todistettavasti elättää itsensä. Siksi tuo etuuksia saavan ryhmän koko on varmasti pienempi. Vai epäileeko joku että vuoden voi elättää maahanmuuttajaa maamme pääkaupungissa 742,50 eurolla?
Ulkomaalaisista kolmas osa oli työttömiä, joten voisimmeko laskeä että tuen saajia olisi 31.000 jolloin summa olisi jo 1.149 euroa? Edelleen kuulostaa todella pienelle. Pitäisi jostain saada jonkunlainen lukumäärä jotta tuota lukua voisi jotenkin edes pyöritellä. Ja lasketaanko ulkomaalaisiin tai maahanmuuttajiin niitä, joilla on jo suomen kansalaisuus?
Onko tuossa toimeentulotuessa esimerkiksi asuntotuki mukana?
Asumistuen maksaa KELA. Luvussa ei ole myöskään mukana ns. pakolaisen kuntakorvaukset 3 vuoden ajalta.
Kerrottu luku on sinänsä alakanttiin koska maahanmuuttajia lasketaan eri tavoin, äidinkielen, kansalaisuuden tai ulkomailla syntyneiden mukaan. Toimeentulotuenmenot ovat siis varmaankin esitettyä suuremmat, mikäli lasketaan vieraskielisten perusteella.
Helsingissä oli VIERASKIELISIÄ (muut kuin suomen/ruotsin kieltä puhuvia) 12% eli 68000 henkilöä. HS käytti artikkelissaan 8%, jossa on eroa 4% vieraskielisten määrään.
Quote from: Sivustakatsoja on 25.04.2013, 16:28:54
Quote from: RP on 25.04.2013, 15:59:14
Quote from: Kraken on 25.04.2013, 15:41:50
Samalla myytti ahkerista ja tuottavista kiinalaista maahanmuuttajista saa kolauksen. Korkea tuki ja puheet kiinalaisesta yrittelijäisyydestä ei oikein mene yhteen.
Tuossa taulukossa puhuttiin siitä osasta populaa, joka saa toimeentulotukea. Kiinalaisten todennäköisyys kerätä sitä täälläoloajasta riippumatta on varsin tarkalleen kantaväestön tasoa (joten kiinalaisten saajien absoluuttinen määrä on pieni ja suhteellinen hajonta euroina suuri).
Sinänsä harmi, ettei tutkimuksessa mitenkään kommentoitu tuota kiinalaisten lukua eli että miksi ne (sinänsä harvat) kiinalaiset, jotka toimeentulotukea saavat, saavat sitä keskimääräistä eniten.
Koska toimeentulotuen määrä määräytyy ainakin suurimmaksi osin melko selvien sääntöjen mukaan ja lasten rooli tuen määrässä on hyvin merkittävä, tulisi äkkiseltään mieleen lähinnä sellainen selitys, että kiinalaiset turvautuvat toimeentulotukeen lähinnä silloin, kun tulee perheenlisäystä. Muutkin ryhmät toki saavat lasten myötä korotettuja tukia, mutta ehkä heidän joukossaan on lisäksi runsaasti esimerkiksi toimeentulotukea saavia poikamiehiä, jotka laskevat koko ryhmän keskiarvoa (siitäkin huolimatta, vaikka mukana olisi lisäksi aivan poikkeuksellisen suuria tukia saavia "lapsitehtailijoita").
Isot tuet voisivat johtua siitä, että ehkä Kiinalaiset fattatapaukset ovat yhteiskunnan tukien varassa vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja lähinnä "töiden välissä". Eli jos olet töissä ja et saa KELAn asumistukea, niin joutuessasi työttömäksi ensimmäiset fattan päätökset sisältävät myös asumistuen osuuden (ennen kuin Kela alkaa niitä maksamaan).
Quote from: Mikko pa on 25.04.2013, 16:19:04
niin ja pitää muistaa vielä tuo kikkailu että miehellä on oma osoite ja naisella oma vaikka asuvatkin yhdessä, ja täydet tuet molemmille
Jos tarkoitat että molemmat saavat
"erikseen asuessaan", huijatessaan kahdella asunnolla KELA:n työttömyyspäivärahaa niin unohda koska laki muuttui vuoden alusta. Nyt saa asua toisen ihmisen kanssa samassa taloudessa ja molemmat saavat KELA:n tuet täysimääräisinä. Tämän on tarkoitus vapauttaa asuntoja. Myös työmarkkinatukien ja kassojen soviteltujen päivärahojen saajalle tästä on suunnatonta helpotusta.
Nyt tosiaankin tarvitaan KELA:lle jalkautuvia toimeentulotukitarkastajia. Keitä asuu osoitteissa joissa pitäisi asua vain tuen saaja?
Quote from: RP on 25.04.2013, 16:33:08
Quote from: Aallokko on 25.04.2013, 16:21:23
On syytä myös muistaa, että suurelle joukolle mamuja on menty leväperäisesti myöntämään Suomen kansalaisuus. Tilasto siis kaunistaa todellisuutta jo tältä osin.
"Maahanmuuttajan" käytetty määritelmä: Syntynyt ulkomailla, äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi.
s. 75
QuoteMaahanmuuttajiksi määritellään henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla eikä heidän äidinkielensä ole suomi. Lisäksi ruotsinkieliset ruotsalaiset luokitellaan kantaväestöön kuuluviksi suuren paluumuuttovirran takia. Tällöin tosin aidosti ruotsalaiset maahanmuuttajat tulevat luokitelluksi virheellisesti kantaväestöön. Näillä ehdoilla maahanmuuttajaväestöön kuului noin 46 000 henkilöä eli 8,2 prosenttia vuoden 2010 lopun Helsingin väestöstä.
Ts. sanottuna Suomessa syntynyt ulkomaalainen lasketaan kantaväestöön?
s. 31
QuoteYhden aikuisen taloudet ovat suuri ja selkeä tutkimuskohde verrattuna kotitalouksiin, joissa on useampia aikuisia ja elättäjiä eli sosiaalisten riskien taloudellisten seuraamusten jakajia. Julkaisun tämä luku tarkasteleekin helsinkiläisiä yhden aikuisen toimeentulotukea saavia talouksia, yksin eläviä naisia ja miehiä sekä yksinhuoltajia. Tarkastelun ulkopuolelle rajataan Helsingin kantaväestöön kuulumattomat sekä nuoret, alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat. Näin pääosa maahanmuuttajataustaisista kotitalouksista rajautuu pois tämän luvun analyyseista.
s. 44
QuoteToimeentulotukea myönnetään toimeentulotukilain perusteella a) perustoimeentulotukena, b) täydentävänä toimeentulotukena, c) tukena kuntouttavaan työtoimintaan, jolloin kriteerinä ovat työvoimatoimiston tai sosiaaliviraston kriteerit sekä d) ehkäisevänä toimeentulotukena. Lisäksi maahanmuuttajille myönnetään kotoutumistukea. Perustoimeentulotuki jakautuu perusosaan ja muihin perusmenoihin. Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi lasten päivähoitomenoihin, ylimääräisiin asumismenoihin (kuten muuttokustannuksiin) ja erityisiin tarpeisiin, kuten pitkäaikaissairaudesta aiheutuviin menoihin.
s. 71
QuoteMaahanmuuttajien lukumäärän lisääntyminen Suomessa on kiihdyttänyt julkista keskustelua maahanmuuton kustannuksista ja sosiaaliturvan käytöstä. Yksi usein esiin nouseva argumentti on se, että pohjoismaisen hy vinvointivaltion tarjoama sosiaaliturva hidastaa maahanmuuttajien työllistymistä. Vastaavaa keskustelua käydään Euroopassa laajemminkin, ja joissain maissa maahanmuuttajien aiheuttama rasite julkiselle taloudelle voi muodostua merkittäväksi. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä (Hansen ja Löfström 2003).
Laajemmasta näkökulmasta sosiaaliturvan käyttöä voidaan tarkastella myös kotoutumisprosessin indikaattorina. Etenkin Suomessa ja Ruotsissa, joissa pakolaisten osuus maahanmuuttajista on suuri, ei ole yllättävää, että työmarkkinoille kotoutuminen kestää kauemmin ja väliaikana sosiaaliturvan käyttö on runsaampaa. Toisaalta joidenkin maahanmuuttajaryhmien osalta voidaan nostaa esiin huoli omien oikeuksien ja sosiaaliturvajärjestelmän huonosta tuntemuksesta (ks. Zimmermann ym. 2012). Tämä saattaa johtaa sosiaaliturvan vajaakäyttöön ja lisätä köyhyysriskiä, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia erityisesti lapsiperheiden osalta.
...
Helsinkiläisten maahanmuuttajien tarkastelu on olennaista, koska lähes puolet Suomen maahanmuuttajista asuu Helsingin seudulla ja heistä valtaosa nimenomaan Helsingissä (Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010). Näin ollen pelkästään Helsinkiä tutkimalla saadaan melko kattava kuva maahanmuuttajista, mutta tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon alueen erityispiirteet kuten korkeat asumiskustannukset.
Tutkimuksessa on aineistona Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotukirekisterin perusteella muodostettu TotuHelsinki-aineisto, joka sisältää poikkeuksellisen yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa toimeentulotuen käytöstä ja myöntämisperusteista. Aineiston muodostamista on esitelty tarkemmin tämän kirjan luvussa 2. Aineistoon on yhdistetty väestörekisterin ja Kelan vakuuttamisrekisterin tietoja maahanmuuttajataustan määrittämiseksi. Väestörekisteritiedot mahdollistavat toimeentulotuen käytön suhteuttamisen eri väestöryhmien kokoon. Aikaisemmin maahanmuuttajien taustaa tai toimeentulotuen käyttöä ei ole pystytty tutkimaan vastaavalla tarkkuudella Suomessa.
s. 72-73
QuoteLähtömaan ja muuton syyn merkitys kotoutumisprosessissa ei ole yllättävä, koska ne heijastavat maahanmuuttajan taustaan liittyviä havaittuja ja havaitsemattomia tekijöitä. Havaitsemattomat tekijät ovat keskeinen ongelma myös kantaväestön työmarkkina-asemaa koskevassa tutkimuksessa, sillä monia olennaisia tekijöitä, esimerkiksi sosiaalisia kykyjä, on hankalaa havaita tai mitata. Maahanmuuttajien kohdalla ongelma korostuu, sillä he ovat lähtökohtaisesti hy vin heterogeeninen ryhmä ja heistä on yleensä vähemmän tietoa kuin kantaväestöstä. Esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksesta tai kielitaidosta ei ole yleensä yhteismitallista tietoa tai se puuttuu kokonaan. Käytämme lähtömaata myös tässä tutkimuksessa korvikemuuttujana kuvaamaan eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräisiä ominaisuuksia.
...
Tulosten tarkastelussa nähdään, että maahanmuuttajat saavat toimeentulotukea selvästi kantaväestöä enemmän. Maahanmuuttajia on aineistossa 8,2 prosenttia, mutta heidän osuutensa toimeentulotukimenoista on 27 prosenttia. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin huomattavaa hajontaa. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka muuttavat pääosin työn vuoksi, on toimeentulotuen riski osin jopa kantaväestöä pienempi. Sen sijaan pakolaismaista tulleilla riski on huolestuttavan suuri. Luvun lopussa esitämme päätelmät.
...
Maahanmuuttajia varten on kuitenkin tehty joitain täydennyksiä sosiaaliturvan lainsäädäntöön. Olennaisin on laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999), jonka korvasivat myöhemmin laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) sekä laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011). Lisäksi maahanmuuttajille suunnatusta eläke-etuudesta on säädetty laissa maahanmuuttajan erityistuesta (1192/2002), joka korvattiin myöhemmin lailla takuueläkkeestä (703/2010).
s. 74
QuoteVuodesta 1999 lähtien työmarkkinatuki ja toimeentulotuki on maksettu kotoutumissuunnitelman piirissä oleville maahanmuuttajille kotoutumistukena. Kotoutumistuen toimeentulotukeen sovelletaan samoja sääntöjä kuin toimeentulotukeen yleensä. Tämä tarkoittaa sitä, että työkykyiselle maahanmuuttajalle kotoutumistuen työmarkkinatuki on ensisijainen kotoutumistuen muoto. Kuten kantaväestön kohdalla, työtön maahanmuuttaja voi saada kotoutumistuen työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea, jos hän täyttää tuen edellytykset.
Maahanmuuttaja laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimiston virkailijan kanssa. Samalla maahanmuuttaja sitoutuu osallistumaan suunnitelmaan kirjattuihin kotoutumista edistäviin koulutuksiin tai muihin toimenpiteisiin. Suunnitelma tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan merkitsemisestä ja kahden kuukauden kuluessa työttömyyden tai toimeentulotuen saamisen alkamisesta. Kotoutumissuunnitelman yhteiskesto saa olla enintään kolme tai erikoistapauksissa viisi vuotta.
Kotoutumistukeen liittyy tiettyjä ehtoja ja sanktioita. Jos maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelman toimenpiteisiin, voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa määräajaksi 20 prosenttia. Laiminlyöntien toistuessa voidaan perusosaa alentaa 40 prosenttia. Lisäksi kotoutumistuen työmarkkinatukeen liittyvät normaalit työttömyysturvan sanktiot. Jos työtön kieltäytyy ilman pätevää syytä hänelle osoitetusta toimenpiteestä tai työstä, menettää hän tuen 60 päiväksi. Kotoutumissuunnitelma on myös ollut maahanmuuttajan työmarkkinatuen ehtona vuoteen 2011 saakka, joten suunnitelman puuttuessa ainoa vaihtoehto on ollut kotoutumistuen ulkopuolinen toimeentulotuki.
Vaikka toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimien vastuulla, osallistuu valtio sen rahoitukseen voimakkaasti etenkin maahanmuuttajien kohdalla. Valtio korvaa kunnalle kaikki pakolaisten toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeentulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta. Muutoin valtionosuus kattaa perustoimeentulotuen kuluista puolet.
Kiinnostaisi tietää, kuinka monelta maahanmuuttajalta leikataan 20-40 %?
s. 74-75
QuoteVäestörekisteritietoja tarvitaan erityisesti maahanmuuttaja-aseman määrittämiseksi. Ne sisältävät tiedot synnyinmaasta, nykyisistä ja sekä äidinkielestä kaikille helsinkiläisille. Lisäksi aineistossa on tieto iästä, sukupuolesta ja siviilisäädystä. Toisena tausta-aineistona on käytetty Kelan vakuuttamistietoja, joihin on kirjattu Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen ajankohta sekä Kelan kirjaama maahanmuuton syy aikaisemmista kansalaisuuksista
s. 77
QuoteMaahanmuuton ajankohdaksi määritellään joko ensimmäisen vakituisen kotikunnan merkitsemispäivä tai Kelan vakuuttamisjakson alkupäivämäärä riippuen siitä, kumpi on aikaisempi. Turvapaikanhakijoille tämä tarkoittaa turvapaikan myöntämispäivää. Maahanmuuttajista 99,5 prosentille on arvioitavissa maahantuloaika.
Muuton syy -tieto on saatavissa Kelan vakuuttamistiedoista pääasiassa vain niille, jotka ovat hakeneet Kelalta oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan marraskuusta 2000 alkaen. Tämän vuoksi tieto on kahdelle kolmesta maahanmuuttajasta. Muuton syy -tieto luokitellaan seuraaviin luokkiin: pakolainen, työ, opiskelu, perheenjäsen, sukujuuret ja muut syyt.
Pakolaiseksi luetaan maahanmuuttajat, jotka ovat maassa kiintiöpakolaisina, myönteisen turvapaikka- tai muun suojelupäätöksen perusteella sekä pakolaisena tulleen henkilön perheenyhdistämisen seurauksena. Perheenjäsen-luokka taas merkitään Kelassa muuton syyksi, kun "henkilö muuttaa Suomeen toisen henkilön perheenjäsenenä eikä hänellä ole omaa perustetta vakuuttamiselle".
Turvapaikanhakijat ovat maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on oleskeluoikeus maassa hakemuksen käsittelyn ajaksi. Koska heidän oleskeluoikeutensa pituus on epävarma ja heidän työnteko- ja opinto-oikeutensa on rajoitettu, ei heidän toimeentuloturvan käyttöään ole mielekästä verrata muihin maahanmuuttajiin. Tämän vuoksi turvapaikanhakijat on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
s. 81
QuoteToimeentulotuen käyttökohteet ovat verrattain samankaltaisia ryhmien välillä. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilla on kuitenkin asumismenojen osuus selvästi muita alhaisempi, ja kantaväestöllä on enemmän terveysmenoja, joka liittyy todennäköisesti eroihin ikärakenteessa. Muutenkin ryhmät ovat demografisilta ominaisuuksiltaan huonosti vertailtavia, minkä vuoksi asiakkuusosuuksien ja tukimäärien suora vertailu on hankalasti tulkittavissa.
Kantaväestössä puolet toimeentulotuen saajista on yksin eläviä miehiä. Entisen Neuvostoliiton alueelta tullut tuensaaja on taas muita ryhmiä yleisemmin yksin elävä nainen. Lapsiperheitä on kuitenkin kaikissa maahanmuuttajaryhmissä enemmän kuin kantaväestössä. Muut maat -ryhmässä on jopa viidesosa lapsiperheitä, kun muissa ryhmissä yksinhuoltajia on selvästi enemmän.
Suurin osa toimeentulotuen saajista niin kantaväestössä kuin maahanmuuttajissakin on työttömiä. Osuudet kuitenkin vaihtelevat ryhmittäin. Kantaväestössä on suhteessa kaksi kertaa enemmän työkyvyttömiä maahanmuuttajiin nähden. OECD-maista tulleissa on muita enemmän työssä käyviä toimeentulotuen saajia. Entisen Neuvostoliiton alueilta tulleissa on eniten eläkeläisiä. Muut maat -ryhmässä vanhempainlomalla ja muissa perheenhoitotehtävissä olevat ovat yliedustettuina.
Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu vuokralla joko pää- tai alivuokralaisena. Maahanmuuttajat, varsinkin Muut maat -ryhmässä, asuvat kantaväestöä hieman useammin sukulaisten tms. luona. Kuitenkin maahanmuuttajat ovat keskimäärin kantaväestöä harvemmin vailla vakinaista asuntoa. Kantaväestöllä on muu asumismuoto maahanmuuttajia yleisempi. Eroa selittävät mm. kantaväestön tuki- ja laitosasuminen sekä asuminen omistusasunnossa. Tieto asumismuodosta perustuu sosiaalityöntekijän kirjaukseen.
Koska tarkasteltavien ryhmien välillä on suuret demograiset erot, pyrimme muodostamaan paremmin vertailtavat ryhmät vakioimalla perustaustaominaisuudet regressiomallilla. Taulukossa 5.4 (s. 82) on esitetty maahanmuuttajien toimeentulotukiasiakkuuden riski vetosuhteella (odds ratio) kantaväestöön nähden mitattuna.
Maahanmuuttajat on jaettu muuttoajankohdan perustella kolmeen ryhmään, jotta saataisiin karkea kuva kotoutumisprosessista. Ryhmistä viimeisin, vuosina 2007–2009 muuttaneet, kuvaa maassaoloajaltaan kotoutumissuunnitelman piirissä olevia maahanmuuttajia. Aineiston rajoitusten vuoksi analy ysi koskee vain täysi-ikäistä väestöä.
Taulukosta nähdään, että toimeentulotuen saamisriski on maahanmuuttajilla pääasiassa kantaväestöä suurempi myös silloin, kun demografiset erot on vakioitu. Alaryhmien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Turkista ja Virosta tulleilla on OECD-ryhmässä suurempi riski ja Muut maat -ryhmässä on suurta hajontaa. Intiasta ja Kiinasta tulleet maahanmuuttajat ovat lähellä kantaväestön tasoa tai jopa sen alapuolella, kun taas pakolaisia sisältävät ryhmät Afrikasta ja Lähi-idästä ovat selvästi muita korkeammalla tasolla.
(http://i.imgur.com/Inj1TZD.jpg)
s. 82-83
QuoteMaahanmuuttajien työllisyyden on todettu parantuvan maassaoloajan mukaan (Sarvimäki 2011). Tämän perusteella toimeentulon saamisriskin voisi olettaa olevan pienempi aikaisemmin saapuneilla. Taulukon 5.4 perusteella näin ei kuitenkaan ole kaikissa ryhmissä. Osalle ryhmistä riskisuhde on suurin ennen vuotta 2000 muuttaneille. Monet näistä maaryhmistä ovat sellaisia, joista työperäisen maahanmuuton osuus on suuri. Tällöin tarve toimeentulotuelle saattaa syntyä vasta pidemmän maassa asumisen jälkeen, kun alkuperäinen työsuhde on päättynyt. Toisaalta selityksenä voivat olla ryhmien rakenteiden muutokset. Esimerkiksi ennen 2000-lukua OECD:n ulkopuolisesta Euroopasta tulleissa on paljon Jugoslavian alueelta tulleita pakolaisia.
Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idän maista tulleilla, vähän aikaa Suomessa olleilla maahanmuuttajilla vetosuhde on moninkertainen. Näiden ryhmien suurista vetosuhteista merkittävä osa selittyy kotoutumistuella, jota maksetaan maahanmuuttajille maahanmuuton jälkeisten kotoutumistoimenpiteiden ajan. Tästä huolimatta näiden ryhmien toimeentulotuen saamisriski on huolestuttavan suuri.
(http://i.imgur.com/Dek99r2.jpg)
s. 84
QuoteTaulukosta nähdään, että maahanmuuttajat saavat yleensä enemmän toimeentulotukea kuin kantaväestö. Mallin kertoimista kuitenkin vain harvat ovat merkitseviä, mikä kertoo siitä, että useimmissa ryhmissä toimeentulotuen määrä vaihtelee ryhmän sisällä niin paljon, että ryhmien välisiä eroja ei voida tulkita aineistosta luotettavasti. Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulotukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu. Ero selittyy pääasiassa sillä, että näillä ryhmillä on kantaväestöä enemmän toimeentulotukikuukausia vuoden aikana. Varsinkin kotoutumistuen aikana ero on huomattava pakolaisten lähtömaista tulevilla. Lisäksi työperäisen maahanmuuton alueilta tulleilla kertoimet tyypillisesti nousevat maassaoloajan myötä. Tämä tukee sitä selitystä, että työperäisellä maahanmuuttajalla toimeentulotuen tarve syntyy vasta viiveellä. Erot kantaväestöön eivät kuitenkaan ole merkitseviä lukuun ottamatta vuosina 2007–2009 Intiasta muuttaneita, jotka saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 300 euroa kantaväestöä vähemmän kulutusyksikköä kohden.
...
Aikaisempien tutkimusten tapaan ryhmien välillä oli suuri ero maahanmuuton syyn mukaan. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka ovat muuttaneet yleensä työn vuoksi, oli toimeentulotuen saamisriski osin jopa pienempi kuin kantaväestöllä. Sen sijaan pakolaisten lähtömaista tulleilla riskisuhde oli huolestuttavan suuri. Tämä viittaa siihen, että kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja että heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Sy ynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla.
s.85
QuoteTutkimuksessa tarkasteltiin myös kotoutumisprosessin etenemistä yksinkertaisesti jakamalla maahanmuuttajat ennen vuotta 2000, vuosina 2000–2006 sekä vuosina 2007–2009 muuttaneisiin. Lisäksi tarkastelussa vakioitiin ikä sekä kotitaloustyyppiä kuvaavat tekijät. Kotoutumisesta toimeentulotuen käytön näkökulmasta saatiin näin kaksijakoinen kuva. Ryhmillä, joilla tuen saamisriski oli korkealla tasolla, tuen käyttö oli vähäisempää pitkään maassa asuneilla. Sen sijaan niissä ryhmissä, joissa on paljon työn vuoksi maahan muuttaneita, riskitaso oli alempi myöhemmin muuttaneilla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että näissä ryhmissä on maahanmuuton jälkeen hyvä työllisy ys, mutta on myös mahdollista, että maahanmuuttajilla on toimeentulotuen alikäyttöä. Tulokset ovat pääosin linjassa Sarvimäen (2011) tutkimuksen kanssa, jossa OECD-maista muuttaneiden toimeentulotuen saajien osuus oli kantaväestön tasolla ja OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus laski maassaoloajan mukana.
Jatkotutkimuksissa kotoutumisprosessista voidaan saada yksityiskohtaisempi kuva ottamalla analyysiin mukaan laajempi joukko maahanmuuttajien taustatekijöitä sekä tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin muuttoajankohdan vaikutusta. Laajemmat tiedot taustatekijöistä mahdollistavat maahanmuuttajien paremman kaltaistamisen kantaväestöön. Lisäksi voisi analysoida erikseen maahanmuuton syyn roolia kotoutumisessa 2000-luvulla muuttaneilla, joista tieto on käytettävissä. Jotta sosiaaliturvan käytöstä saataisiin kattavampi kuva, tulisi aineistoon liittää tiedot myös Kelan maksamista etuuksista sekä työllisyydestä.
Quote from: Possumi on 25.04.2013, 16:28:44
Quote from: RP on 25.04.2013, 16:24:35
Pieninä huomioina: Tutkinusväli oli 2008-2010, jona aikana maahanmuuttajien määrä kasvoi runsaasti yli 10% Helsingissä. Myöskin nuo tulokset ovat siis keskimäärin jo neljä vuotta vanhoja. Maahanmuuttajaksi ei laskettu ketään Suomessa syntynyttä. Täysikäisten Suomessa syntyneiden perunanokkaisuusaste oli vielä vuonna 2010 lähellä 100%, mutta tulee siitä laskemaan.
Mutta tilastojen kerääminen 'maahanmuuttaja-taustaisten' joukosta - edes sen yrittäminen - sehän olisi rasismia :flowerhat:
Entäs jos kerätään tilastoja etnisesti suomalaisista? Sehän ei ole rasismia. Ja sen jälkeen, hups, joku osaa vähennyslaskun...
QuoteEsimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksesta tai kielitaidosta ei ole yleensä yhteismitallista tietoa tai se puuttuu kokonaan.
Mutta se kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajia tarvitaan lisää. Ja kyllä heitä saadaankin, ainakin niin kauan kuin elämisen Suomessa kustantaa suomalainen veronmaksaja. Kuka hullu enää haluaa asua jossain Kongossa tai Kamerunissa?
Tuo tutkimus on aika kurjaa luettavaa erityisesti maahanmuuttajien osalta. On vaikea löytää mitään valonpilkahdusta noista luvuista. Vuositasolla tukien määrä on vain kasvanut.
Sivulla 78 on mielenkiintoinen taulukko. Siitä ilmenee, että OECD maista 51% tuli Suomeen työn takia eli 8533 hlöä. Vastaava luku muille maille yhteensä on 22-24% eli 6692 henkilöä. Kaikista maahanmuttajista vain 32% tuli työn perään Suomeen.
Tämä kertoo aika karua kieltä kestävyysvajeen korjaamisesta maahanmuutolla. Se näyttäisi olevan lähtökohtaisestikin täysin mahdoton tehtävä kun suurin osa maahanmuuttajista ei edes omasta mielestään tule Suomeen työn takia. Tarkasteluajanjaksona lähes 70% tuli Suomeen ihan muista syistä.
Nuo todelliset luvuthan ovat ihan järkyttävät, sillä turvapaikanhakijat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Lisäksi onko turvapaikanhakija ikuisesti turvapaikanhakija vai muuttuuko jossain vaiheessa maahanmuuttajaksi [ja pääsee tutkimukseen mukaan]?
Kaunisteltuja lukuja. Juuri se tieto mitä myös kaivattaisiin eli turvapaikanhakijoille maksettavat tuet, jäävät pois tästä.
Quote from: Elemosina on 25.04.2013, 19:54:25
Nuo todelliset luvuthan ovat ihan järkyttävät, sillä turvapaikanhakijat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Lisäksi onko turvapaikanhakija ikuisesti turvapaikanhakija vai muuttuuko jossain vaiheessa maahanmuuttajaksi [ja pääsee tutkimukseen mukaan]?
Kaunisteltuja lukuja. Juuri se tieto mitä myös kaivattaisiin eli turvapaikanhakijoille maksettavat tuet, jäävät pois tästä.
En ole lukenut koko ketjua, mutta turvapaikanhakijoiden - jos termiä käytetään oikein - pitäisi muuttua viimeistään muutaman vuoden jälkeen jonkintyyppisen oleskeluluvan haltijoiksi, tai poistua maasta tai ainakin tukien piiristä. En sitten tiedä onko tässä taas käytetty termejä luovasti, tyyliin "kerran turvapaikanhakija, aina turvapaikanhakija." "Afrikan pakolaismaiden" luvut ovat siinä määrin tylyjä, että voisi ehkä jopa veikata niissä olevan myös humanitäärisen ja toissijaisen suojelun oleskelulupalaisten ja perheenyhdistettyjen mukana. Siis toivottavasti.
Nuokin tilastot paljastavat joka tapauksessa ongelman ytimen: sen, että toimeentulovaatimuksesta tehdään poikkeuksia, käytännössä syntyperän perusteella. Maahanmuuton kulurakenne korjaantuisi melkeinpä kokonaan sillä, että näitä poikkeuksia *normista* ei olisi rakennettu eikä niitä jaeltaisi tavalla, joka ajaa merkittävän osan maahanmuutosta poikkeuskategorioihin. Nyt moni maailmanpelastaja ei edes ymmärrä että kyse on poikkeuksista, vaan kuvittelee että Suomen ulkomaalaislain tarkoituksena on antaa kaikille mahdollisuus muuttaa Suomeen. Sellaista mahdollisuutta ei ole edes pitkäaikaistyöttömällä ruotsalaisella, mutta jostain syystä sopivalta alueelta saapuvalla työttömällä somalialaisperheellä mahdollisuus on. Jos tämä ei ole epätasa-arvoa ja reiluuden käsitystä murentavaa toimintaa, mielestäni ei sitten mikään.
Quote from: Elemosina on 25.04.2013, 19:54:25
Lisäksi onko turvapaikanhakija ikuisesti turvapaikanhakija vai muuttuuko jossain vaiheessa maahanmuuttajaksi [ja pääsee tutkimukseen mukaan]?
Tp-hakija on tp-hakija siihen asti kunnes saa oleskeluluvan:
QuotePakolaiseksi luetaan maahanmuuttajat, jotka ovat maassa kiintiöpakolaisina, myönteisen turvapaikka- tai muun suojelupäätöksen perusteella sekä pakolaisena tulleen henkilön perheenyhdistämisen seurauksena.
...
Turvapaikanhakijat ovat maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on oleskeluoikeus maassa hakemuksen käsittelyn ajaksi. Koska heidän oleskeluoikeutensa pituus on epävarma ja heidän työnteko- ja opinto-oikeutensa on rajoitettu, ei heidän toimeentuloturvan käyttöään ole mielekästä verrata muihin maahanmuuttajiin. Tämän vuoksi turvapaikanhakijat on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?
Quote81 § (11.6.2010/549) Työnteko ilman oleskelulupaa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L5P81)
[...]
Ulkomaalaisella on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa:
1) kun hänellä on 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta; tai
2) kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta.
Quote from: Junes Lokka on 25.04.2013, 20:23:26
Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?
Tiedän turvapaikanhakijoita, jotka ovat olleet valmentavilla kursseilla. Siellä on muun muassa leivottu ja opiskeltu suomea.
Muistelin tässä, kuinka erään turvapaikanhakijan piti kerran pistäytyä virallisessa asuinpaikassaan eli vastaanottokeskuksessa, koska sosiaalityöntekijä oli tulossa käymään siellä toimeentulotuen takia. Hänen ei kuitenkaan siis tarvinnut vaivautua sosiaalivirastoon. Muuten hän oleili jossain muualla ja etsiskeli siinä sivussa suomalaista naista. Ensimmäinen perhe oli "kadonnut" Afrikkaan.
Quote from: Junes Lokka on 25.04.2013, 20:23:26
Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?
Miten minulla on jäänyt mieleen, että joskus jossain Hommaan linkatussa uutisjutussa olisi ollut 2 tuntia suomen kielen opiskelua viikossa jossain vastaanottokeskuksessa.
Edit. Ei kun oli se neljä tuntia viikossa, jonka opiskelevat viikossa. En tiedä saavatko tuon lisäksi opiskella kieltä muualla.
hommaforum.org/index.php/topic,9227 (http://hommaforum.org/index.php/topic,9227)
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 25.04.2013, 20:36:34
Muistelin tässä, kuinka erään turvapaikanhakijan piti kerran pistäytyä virallisessa asuinpaikassaan eli vastaanottokeskuksessa, koska sosiaalityöntekijä oli tulossa käymään siellä toimeentulotuen takia. Hänen ei kuitenkaan siis tarvinnut vaivautua sosiaalivirastoon. Muuten hän oleili jossain muualla ja etsiskeli siinä sivussa suomalaista naista. Ensimmäinen perhe oli "kadonnut" Afrikkaan.
Tällaiset tyypit sopisivat pakkotöihin, joissa ansaittaisiin oma paluulippu karkotukselle, piste. Eikö käy? No, rajallemme suuntautuva pysähtymätön haittamaahanmuuttovirta sitten jatkuu ja kasvaa viidakkorummun jytistessä kutsua maailman äärille.
Jos tuon tutkimuksen luvut - vaikka turvapaikanhakijoiden puuttuminen tekee niistä järkyttävän alakanttiin vedetyt - eivät saa koko kansalla hälytyskelloja soimaan, niin mikä sitten?
Quote from: Iloveallpeople on 25.04.2013, 20:53:53
Quote from: Junes Lokka on 25.04.2013, 20:23:26
Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?
Miten minulla on jäänyt mieleen, että joskus jossain Hommaan linkatussa uutisjutussa olisi ollut 2 tuntia suomen kielen opiskelua viikossa jossain vastaanottokeskuksessa.
Edit. Ei kun oli se neljä tuntia viikossa, jonka opiskelevat viikossa. En tiedä saavatko tuon lisäksi opiskella kieltä muualla.
hommaforum.org/index.php/topic,9227 (http://hommaforum.org/index.php/topic,9227)
Ainakin tuo nuorukainen, josta edellä kerroin, opiskeli muualla kuin vastaanottokeskuksessa.
QuoteMaahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.
Kuulinko juuri hätäkakan lurahtavan mokuttajien housuihin??
Quote from: Blanc73 on 25.04.2013, 21:16:32
QuoteMaahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.
Kuulinko juuri hätäkakan lurahtavan mokuttajien housuihin??
Luulen, että he jatkavat etsivää sosiaalityötänsä. Suomessa on pakko olla paperittomia siirtolaisia, liikkuvan väestönosan edustajia ja muita yksittäistapauksia, jotka eivät ole vielä käyttäneet oikeuttaan hakea toimeentulotukea.
Quote from: Nousuhumala on 25.04.2013, 22:05:52
Okei, maahanmuuttajat saavat 27% toimeentulotuesta. Mitä se on teiltä pois?
Nuo luvut tosiaan pyöriteltyään selviää, että kehityksen lakipisteessä lähempänä sitä 100% rikastusastetta siis, toimeentulokustannukset pompsahtaisivat ainakin 4.25 kertaisiksi nykyisestä. Sehän sitten olettaisi, että kantaväestö olisi nostanut kytkintä kyseiseltä paikkakunnalta.
Myös niitten maksettujen kela-korvauksien määrät asumistuen suhteen olisi todella kiinnostavaa tietää, koska Suomihan on kallis maa asua, muuallakin kuin vain pelkästään Etelä-Suomessa. Valtiohan ei siis myönnä, että todellisuudessa Suomen kalliit elämiskustannukset ajavat lopulta myös työnantajat pois tästä maasta, mitä sitä siis pahentaa tursahtanut julkinen sektori ja nämä erinäiset kokeilut.
Kokonaisuuden kannalta, saataisiin sitten suuntia, paljonko valtio velkaantuu vuodessa pelkästään tästäkin kokeilusta. Ja trendinä siitä sitten, paljonko kustannukset vielä nousevat sitä mukaan kun rikastusaste nousee. Eli toisin sanoen, paljonko verotus kiristyy nykyisestä.
QuoteMaahanmuuttajat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa
Se jolle tämä uutinen tuli uutena tietona on joko onnellisen tietämätön ympäröivästä maailmasta tai :flowerhat:
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Quote from: ElKaNi on 06.09.2014, 17:33:14
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Kuten tuosta sivulla 80 käy ilmi niin kantasuomalaisista suurinosa on yksinasuvia (83% vs muut 57%) ja sarjassa muut maat on lapsiperheitä 17% enemmän. Lapsille ja pareille maksetaan vähemmän per nuppi. Suomalaisten keskimääräinen kotitalous 1.3 vs muut 2.4).
Samalla sivulla näkyy myös että saivat täydentävää toimeentulotukea useammin (53% vs 43%).
Täällä jaetun tiedon mukaan vieraskielisten ryhmä 12% ei vastaa tilaston ryhmää 8% sekä lisäksi maahanmuuttaja voinee ottaa uudeksi äidinkielekseen virallisesti suomen tai ruotsin. En ihmettelisi yhtään jos jokin lafka maksaisi mamuille tilastojen sotkemisesta.
Kolmannes lisää alkuperäiseen lukuun=39,5% Ulkopuolelle rajatut turvapaikanhakija, kolmivuotis jne muut etuudet sekä suomen kansalaisina tai suomenkielisen nimellä tukirahaa saavat niin oikea luku lienee enemmänkin 45-50% kaikesta toimeentulotukirahasta kuin 27.
Quote from: Onkko on 06.09.2014, 17:55:28
Quote from: ElKaNi on 06.09.2014, 17:33:14
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Kuten tuosta sivulla 80 käy ilmi niin kantasuomalaisista suurinosa on yksinasuvia (83% vs muut 57%) ja sarjassa muut maat on lapsiperheitä 17% enemmän. Lapsille ja pareille maksetaan vähemmän per nuppi. Suomalaisten keskimääräinen kotitalous 1.3 vs muut 2.4).
Samalla sivulla näkyy myös että saivat täydentävää toimeentulotukea useammin (53% vs 43%).
Kantaväestölle myönnetään vastaavasti enemmän ehkäisevää ja kuntouttavaa toimeentulotukea.
Turvapaikanhakijoita ei lasketa maahanmuuttajiksi (ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa) ja heillehän ei myönnetä (pääsääntöisesti) toimeentulotukea vaan vastaanottorahaa.
Toisen sukupolven maahanmuuttajia (vieraskieliset, Suomessa syntyneet) ei laskettu tuossa maahanmuuttajiksi mutta käytännössä heille maksetut tuet on siinä maahanmuuttajaryhmässä kun he ovat pääosin alaikäisiä ja tuet maksetaan heidän vanhemmille.
elkani. Kerro mihin ihmeeseen kantaväestön kuntouttava ja ehkäisevä toimeentulotuki jaetaan. Ja miten se olisi likimainkaan yhteismitallista mamupentutehtaiden kanssa. Satojen miljoonien ehkäisevä toimeentulotukivirta? Tai kuntouttava? Yleensä kuntoutuksen tarpeessa olevat toimivat kelan kansssa joten tämä lienee marginaalnen toimeentulotukiryhmä. Ja mitenkä lie se ehkäsevä jolla hankitaan uusimmat pyörät, lastenvaunut ja mitä lie mamuperheille?
Quote from: Tabula Rasa on 07.09.2014, 10:06:00
elkani. Kerro mihin ihmeeseen kantaväestön kuntouttava ja ehkäisevä toimeentulotuki jaetaan. Ja miten se olisi likimainkaan yhteismitallista mamupentutehtaiden kanssa. Satojen miljoonien ehkäisevä toimeentulotukivirta? Tai kuntouttava? Yleensä kuntoutuksen tarpeessa olevat toimivat kelan kansssa joten tämä lienee marginaalnen toimeentulotukiryhmä. Ja mitenkä lie se ehkäsevä jolla hankitaan uusimmat pyörät, lastenvaunut ja mitä lie mamuperheille?
Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.
Mamuperheille kun ei hankita uusia vaunuja ja pyöriä vaan heillekin voidaan tietyissä tilanteissa myöntää tt-tukea näiden hankkimiseen. Ihan samalla tavalla myönnetään kantisperheille tukea.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 12:32:32
Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.
Kyllä ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ja myönnetään muuhunkin kuin vuokrarästeihin.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 12:32:32
Quote from: Tabula Rasa on 07.09.2014, 10:06:00
elkani. Kerro mihin ihmeeseen kantaväestön kuntouttava ja ehkäisevä toimeentulotuki jaetaan. Ja miten se olisi likimainkaan yhteismitallista mamupentutehtaiden kanssa. Satojen miljoonien ehkäisevä toimeentulotukivirta? Tai kuntouttava? Yleensä kuntoutuksen tarpeessa olevat toimivat kelan kansssa joten tämä lienee marginaalnen toimeentulotukiryhmä. Ja mitenkä lie se ehkäsevä jolla hankitaan uusimmat pyörät, lastenvaunut ja mitä lie mamuperheille?
Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.
Mamuperheille kun ei hankita uusia vaunuja ja pyöriä vaan heillekin voidaan tietyissä tilanteissa myöntää tt-tukea näiden hankkimiseen. Ihan samalla tavalla myönnetään kantisperheille tukea.
Kuntouttavaa työtoimintaa. Eli käytännössä työkkärin rahalla: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta
Ei mene selostus läpi. Selitäpä uudestaan mistä ne toimeentulotukimiljoonat kuluvat kantisten kuntoutukseen.
Ja oletko nähnyt yhtään seinänkannattelijaa kirppari tai lahjoitusvaatteissa? 500e takkien ja kenkien bongaus ei ole vaikeaa. Ajokortteja ja autoja on maksettu ja bensanostositoumuksistakin löytyy lieksanketjussa tietoa. Tietosuojaan vedoten näistä ei kuitenkaan jaeta virallista tietoa. Tätä harkinnanvaraista ehkäisevää on jaettu lieksassa oikein olan takaa mamuille eikä ole mitään syytä olettaa että muualla olisi yhtään erilainen meno. Jos kotimainen saa puolet kirppiskärryjen hinnasta ja mamu saa vaunuihin ostolapun ilman ylärajaa niin kyllähän tuo vituttaa. Noita kultamunia kun ei työnnetä viidenkympin toimivissa halpisvaunuissa vaan vähintään viidensadan trendimerkeissä.
Vuokrarästit lienevät melko marginaalinen osuus koko potista.
Vai onko tietoa muusta?
Aluksi yllättyin positiivisesti Helsingin Sanomain julkaistua tällaisen (rasistisen :'( :flowerhat:) tutkimuksen.
Sitten kävi ilmi, mitä kaikkea Helsingin Sanomat jätti kertomatta, vaikka varmaankin toimitus oli tutustunut koko tutkimukseen.
Helsingin päättäjät:
Joko on metropolin vetovoima taattu ja työvoimapula paikattu?
Turustanissa tällaisia tutkimuksia ei julkaista, joten "rasismi" ei lisäänny.
Ja pitäähän meidän elättää ns. veljeskansaammekin ja yhä enemmän myös venäläisiä, jotka tuntuvat saavan oleskeluluvan, kun vain ilmoittavat tulopäivänsä. Olivatpa he pimeissä töissä täällä tai kotimaissaan samaan aikaan.
Jussin ajama ajatus rajavalvonnasta EU:n sisällä lienee fasismia samoin kuin "työvoiman" vapaan liikkuvuuden rajoittamisajatuskin.
Hyvää ihmistä ei vituta eestiläisten Eestistä halvalla ostamat autonsa, jotka pysyvät Eestin kilvissä vuodesta toiseen. Mua vituttaa, koska olen ikävä ihminen. Kolhoosimme parkkisella niitä on ainakin toistakymmentä.
Quote from: Saippuakupla on 07.09.2014, 12:38:50
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 12:32:32
Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.
Kyllä ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ja myönnetään muuhunkin kuin vuokrarästeihin.
Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:42:34
Quote from: Saippuakupla on 07.09.2014, 12:38:50
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 12:32:32
Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.
Kyllä ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ja myönnetään muuhunkin kuin vuokrarästeihin.
Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203
Käsillä oleva selvitys käsittelee hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevia päätöksiä vuosilta 2008–2010.
Eli ei kerro mitään tuista vaan porukasta joka jaksaa valittaa.
Quote from: Tabula Rasa on 07.09.2014, 12:43:24
Kuntouttavaa työtoimintaa. Eli käytännössä työkkärin rahalla: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta
Ei mene selostus läpi. Selitäpä uudestaan mistä ne toimeentulotukimiljoonat kuluvat kantisten kuntoutukseen.
Ja oletko nähnyt yhtään seinänkannattelijaa kirppari tai lahjoitusvaatteissa? 500e takkien ja kenkien bongaus ei ole vaikeaa. Ajokortteja ja autoja on maksettu ja bensanostositoumuksistakin löytyy lieksanketjussa tietoa. Tietosuojaan vedoten näistä ei kuitenkaan jaeta virallista tietoa. Tätä harkinnanvaraista ehkäisevää on jaettu lieksassa oikein olan takaa mamuille eikä ole mitään syytä olettaa että muualla olisi yhtään erilainen meno. Jos kotimainen saa puolet kirppiskärryjen hinnasta ja mamu saa vaunuihin ostolapun ilman ylärajaa niin kyllähän tuo vituttaa. Noita kultamunia kun ei työnnetä viidenkympin toimivissa halpisvaunuissa vaan vähintään viidensadan trendimerkeissä.
Vuokrarästit lienevät melko marginaalinen osuus koko potista.
Vai onko tietoa muusta?
Totesin vaan sen faktan että kantikset saavat suhteellisesti enemmän tuota kuntouttavaa tukea.
Autoja tai ajokortteja ei ole maksettu ja jostain roskiksesta kaivettuja bensakuitteja ei kerro muuta kuin sen että sosiaalivirastolla on autoja käytössä ( mm kodinhoitajille). Bensakuluja voidaan joskus korvata (ihan yhtälailla kantiksille) jos kyse työnhaku tai opiskeluun liittyvistä matkoista.
Ja kuten lehdissäkin on nyt todettu niin ihan samanlaista tukea mamut ja kantikset saavat lastenvaunuihin.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:42:34
Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203
Ja tuon päätelmän teit pelkästään hallinto-oikeuksien päätöksistä, joiden joukossa on sekä toimeentulotuen saajien tekemiä valituksia, toimeentulotuen takaisinperintään liittyviä hallintoriita-asioita että kuntien välisiä toimeentulotuen kustannuksien korvaamista koskevia hakemuksia? Eli päätelmä on tehty vain ja ainoastaan valitusten perusteella, joita on ollut "kourallinen" per vuosi. :)
QuoteSelvityksen aineistona olevissa hallinto-oikeuden päätöksissä ehkäisevään toimeentulotukeen liittyviä tapauksia on vain kourallinen vuosittain. Näistä ratkaisuista lähestulkoon kaikki koskevat vuokrarästeihin haettua toimeentulotukea. Muita kuin vuokrarästeihin liittyviä valituksia on siis jokaisena vuonna vain muutama yksittäistapaus. Ne liittyvät pääasiassa yleiseen elämäntilanteen parantamiseksi haettuun apuun tai esimerkiksi harrastusmenoihin.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:51:07
Quote from: Tabula Rasa on 07.09.2014, 12:43:24
Kuntouttavaa työtoimintaa. Eli käytännössä työkkärin rahalla: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta
Ei mene selostus läpi. Selitäpä uudestaan mistä ne toimeentulotukimiljoonat kuluvat kantisten kuntoutukseen.
Ja oletko nähnyt yhtään seinänkannattelijaa kirppari tai lahjoitusvaatteissa? 500e takkien ja kenkien bongaus ei ole vaikeaa. Ajokortteja ja autoja on maksettu ja bensanostositoumuksistakin löytyy lieksanketjussa tietoa. Tietosuojaan vedoten näistä ei kuitenkaan jaeta virallista tietoa. Tätä harkinnanvaraista ehkäisevää on jaettu lieksassa oikein olan takaa mamuille eikä ole mitään syytä olettaa että muualla olisi yhtään erilainen meno. Jos kotimainen saa puolet kirppiskärryjen hinnasta ja mamu saa vaunuihin ostolapun ilman ylärajaa niin kyllähän tuo vituttaa. Noita kultamunia kun ei työnnetä viidenkympin toimivissa halpisvaunuissa vaan vähintään viidensadan trendimerkeissä.
Vuokrarästit lienevät melko marginaalinen osuus koko potista.
Vai onko tietoa muusta?
Totesin vaan sen faktan että kantikset saavat suhteellisesti enemmän tuota kuntouttavaa tukea.
Autoja tai ajokortteja ei ole maksettu ja jostain roskiksesta kaivettuja bensakuitteja ei kerro muuta kuin sen että sosiaalivirastolla on autoja käytössä ( mm kodinhoitajille). Bensakuluja voidaan joskus korvata (ihan yhtälailla kantiksille) jos kyse työnhaku tai opiskeluun liittyvistä matkoista.
Ja kuten lehdissäkin on nyt todettu niin ihan samanlaista tukea mamut ja kantikset saavat lastenvaunuihin.
Bensaa on maksettu, sitä et sentään kiistänyt. Siitä kun on todisteet. Nyt todistat että muita ei ole maksettu.
Ihan yhtälailla voidaan ei tarkoita että maksetaan. Todista.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:51:07
Totesin vaan sen faktan että kantikset saavat suhteellisesti enemmän tuota kuntouttavaa tukea.
Autoja tai ajokortteja ei ole maksettu ja jostain roskiksesta kaivettuja bensakuitteja ei kerro muuta kuin sen että sosiaalivirastolla on autoja käytössä ( mm kodinhoitajille). Bensakuluja voidaan joskus korvata (ihan yhtälailla kantiksille) jos kyse työnhaku tai opiskeluun liittyvistä matkoista.
Ja kuten lehdissäkin on nyt todettu niin ihan samanlaista tukea mamut ja kantikset saavat lastenvaunuihin.
Huhu somalien autojen saamisesta johti somalien autojen vahingoittamiseen jos muistat Lieksan somaliryhmän lausunnon.
Bensakuluja korvataan tarveharkinnan mukaisesti. 5 lapsen kanssa kun ei voi bussilla välttämättä liikkua kovin helposti.
Eihän tuossa lehtitiedoissa kerrottu mitään saamispuolesta ja mitä kukin on saanut. Siinä kerrottiin vaih ohje, joka on edelleenkin ohjeellinen ja etuuskäsittelijä harkitsee tarpeen ja harkinnan mukaisesti tarveharkinnalla.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:51:07
Quote from: Tabula Rasa on 07.09.2014, 12:43:24
Kuntouttavaa työtoimintaa. Eli käytännössä työkkärin rahalla: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta
Ei mene selostus läpi. Selitäpä uudestaan mistä ne toimeentulotukimiljoonat kuluvat kantisten kuntoutukseen.
Ja oletko nähnyt yhtään seinänkannattelijaa kirppari tai lahjoitusvaatteissa? 500e takkien ja kenkien bongaus ei ole vaikeaa. Ajokortteja ja autoja on maksettu ja bensanostositoumuksistakin löytyy lieksanketjussa tietoa. Tietosuojaan vedoten näistä ei kuitenkaan jaeta virallista tietoa. Tätä harkinnanvaraista ehkäisevää on jaettu lieksassa oikein olan takaa mamuille eikä ole mitään syytä olettaa että muualla olisi yhtään erilainen meno. Jos kotimainen saa puolet kirppiskärryjen hinnasta ja mamu saa vaunuihin ostolapun ilman ylärajaa niin kyllähän tuo vituttaa. Noita kultamunia kun ei työnnetä viidenkympin toimivissa halpisvaunuissa vaan vähintään viidensadan trendimerkeissä.
Vuokrarästit lienevät melko marginaalinen osuus koko potista.
Vai onko tietoa muusta?
Totesin vaan sen faktan että kantikset saavat suhteellisesti enemmän tuota kuntouttavaa tukea.
Autoja tai ajokortteja ei ole maksettu ja jostain roskiksesta kaivettuja bensakuitteja ei kerro muuta kuin sen että sosiaalivirastolla on autoja käytössä ( mm kodinhoitajille). Bensakuluja voidaan joskus korvata (ihan yhtälailla kantiksille) jos kyse työnhaku tai opiskeluun liittyvistä matkoista.
Ja kuten lehdissäkin on nyt todettu niin ihan samanlaista tukea mamut ja kantikset saavat lastenvaunuihin.
Totesit vain perusteenasi kuntouttava työtoiminta jonka osoitin täysin sosiaalitoimeen kuulumattomaksi. Siis toteamuksellasi ei ole ninkäänlaista likviditeettiä. Minäkin voin vain todeta että joka kultanua saa miljoonan tekultaisen tervetulotoivotuksen ja perustella sitä hammastahnamainoksilla. Eli todisteesi ei todista mitään.
Quote from: ElKaNi on 06.09.2014, 17:33:14
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Unohdat edelleenkin, että mamut saavat vähintään 25-113 euroa kantiksia enemmän per kulutusyksikkösi.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 07:37:52
Kantaväestölle myönnetään vastaavasti enemmän ehkäisevää ja kuntouttavaa toimeentulotukea.
Turvapaikanhakijoita ei lasketa maahanmuuttajiksi (ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa) ja heillehän ei myönnetä (pääsääntöisesti) toimeentulotukea vaan vastaanottorahaa.
Toisen sukupolven maahanmuuttajia (vieraskieliset, Suomessa syntyneet) ei laskettu tuossa maahanmuuttajiksi mutta käytännössä heille maksetut tuet on siinä maahanmuuttajaryhmässä kun he ovat pääosin alaikäisiä ja tuet maksetaan heidän vanhemmille.
Oliko prosentin enemmän ehkäisevää toimeentulotukea?
Älä väärennä tutkimuksen tietoja sen enempää. Alle 19-vuotiaat lasketaan edelleenkin maahanmuuttajiksi maahanmuuttoajankohdan mukaan ja suomessa syntyneet kantaväestöön.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:42:34
Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203
Millä tavoin lainsäätäjä ajatteli toisin? Toimeentulotukilaki määrää ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiskriteerit kuntien harteille.
Mitä linkkisi piti kertoa?
Quote from: Saippuakupla on 07.09.2014, 16:08:29
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 15:42:34
Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203
Ja tuon päätelmän teit pelkästään hallinto-oikeuksien päätöksistä, joiden joukossa on sekä toimeentulotuen saajien tekemiä valituksia, toimeentulotuen takaisinperintään liittyviä hallintoriita-asioita että kuntien välisiä toimeentulotuen kustannuksien korvaamista koskevia hakemuksia? Eli päätelmä on tehty vain ja ainoastaan valitusten perusteella, joita on ollut "kourallinen" per vuosi. :)
QuoteSelvityksen aineistona olevissa hallinto-oikeuden päätöksissä ehkäisevään toimeentulotukeen liittyviä tapauksia on vain kourallinen vuosittain. Näistä ratkaisuista lähestulkoon kaikki koskevat vuokrarästeihin haettua toimeentulotukea. Muita kuin vuokrarästeihin liittyviä valituksia on siis jokaisena vuonna vain muutama yksittäistapaus. Ne liittyvät pääasiassa yleiseen elämäntilanteen parantamiseksi haettuun apuun tai esimerkiksi harrastusmenoihin.
Asia otettiin esiin seminaarissa missä tuotiin esiin pettymystä siitä että kunnat käyttävät niin vähän tuota ehkäisevää tukea (alle 3% myönnetystä tuesta) ja että käytetään pääosin vuokrarästeihin.
Lähes 90% maksetusta toimeentulotuesta on perustoimeentulitukea ja loput sitten täydentevää ja ehkäisevää.
Quote from: niemi2 on 07.09.2014, 18:26:50
Quote from: ElKaNi on 06.09.2014, 17:33:14
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Unohdat edelleenkin, että mamut saavat vähintään 25-113 euroa kantiksia enemmän per kulutusyksikkösi.
Per kulutusyksikkö kantis saa keskimäärin 453 e/kk, maahanmuuttaja 384 ekk (tai alke riippuen lähtöalueesta)
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 19:07:50
Per kulutusyksikkö kantis saa keskimäärin 453 e/kk, maahanmuuttaja 384 ekk (tai alke riippuen lähtöalueesta)
´
???
Ei siis tasa-arvoista?
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 19:04:39
Asia otettiin esiin seminaarissa missä tuotiin esiin pettymystä siitä että kunnat käyttävät niin vähän tuota ehkäisevää tukea (alle 3% myönnetystä tuesta) ja että käytetään pääosin vuokrarästeihin.
Tämähän ei nyt millään lailla todentanut väitettäsi. Minäkin olen istunut seminaarissa, jossa kerrottiin, että pyrkimys on siihen, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 % kunnan perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen menoista. Sielläkin todettiin, että alle jäädään. Noita vuokrarästejä on riitautettu juuri sen takia, että kunnat eivät halua maksaa niitä henkilöille, jotka ovat saaneet toimeentulotukea ja heillä olisi ollut mahdollisuus maksaa vuokrat saamastaan toimeentulotuesta.
Quote from: Selvitys hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevista päätöksistä vuosilta 2008–2010Hallinto-oikeuden päätöksissä koskien vuokrarästejä nousee useammassa tapauksessa esille se, että ehkäisevää tukea ei ole myönnetty rästeihin sen vuoksi, että asiakas on saanut rästien kerääntymisen kuukausina normaalin toimeentulotuen ja katsotaan siis, että asiakkaalla on ollut varoja maksaa vuokrat ajallaan. Kunnat katsovat, että ei ole syytä maksaa samasta menosta kahteen kertaan. Hallinto-oikeudet toteavat saman omissa perusteluissaan. Tässä kohtaa korostetaan siis henkilön velvollisuutta omatoimiseen asioiden suorittamiseen. Laskut tulee maksaa silloin kun ne erääntyvät ja niihin on tarvittavat varat käytössä.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 19:04:39
Lähes 90% maksetusta toimeentulotuesta on perustoimeentulitukea ja loput sitten täydentevää ja ehkäisevää.
Onhan tuosta tarkempiakin tietoja olemassa.
Quote from: Toimeentulotuki 2012Ehkäisevää toimeentulotukea kotitaloudet saivat keskimäärin 1,6 kuukautta kalenterivuotta kohden.
[...]
Varsinaisen toimeentulotuen osuus maksetuista tuista oli 97,2 %. Perustoimeentulotuen osuus oli noin 88,3 % ja täydentävän toimeentulotuen noin 7,7 %. Ehkäisevän toimeentulotuen menojen osuus oli noin 2,1 % ja kuntouttavan työtoiminnan korvausten osuus noin 0,7 % toimeentulotuen bruttomenoista.
https://www.julkari.fi/handle/10024/114525
Linkistä kautta löytyy myös liitetaulukko 12b, joka on ehkäisevän toimeentulotuen suuruus vuodessa kotitaloutta kohti alueittain 1990-2012.
Vuoden 2013 käppyrässä ovat menneet yhdistämään ehkäisevän toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan menot otsikon Muu toimeentulotuki alle.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 19:07:50
Per kulutusyksikkö kantis saa keskimäärin 453 e/kk, maahanmuuttaja 384 ekk (tai alke riippuen lähtöalueesta)
Sepäs oli helppoa! Ohessa kuitenkin maahanmuuttajaryhmien toimeentulotuen vuosikertymän poikkeama kantaväestöön nähden euroina kulutusyksikköä kohden. Taustatekijöistä on vakioitu ikä ja kotitalousrakenne. Kannattaa myös muistaa, että maahanmuuttajien määrä on noussut vuodesta 2009, joten tämän päivän luvut ovat jotain ihan muuta kuin tuo taulukko osoittaa.
Quote from: Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008-2010.Taulukosta nähdään, että maahanmuuttajat saavat yleensä enemmän toimeentulo tukea kuin kantaväestö. Mallin kertoimista kuitenkin vain harvat ovat merkitseviä, mikä kertoo siitä, että useimmissa ryhmissä toimeentulotuen määrä vaihtelee ryhmän sisällä niin paljon, että ryhmien välisiä eroja ei voida tulkita aineistosta luotettavasti. Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo tukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu. Ero selittyy pääasiassa sillä, että näillä ryhmillä on kantaväestöä enemmän toimeentulotuki kuukausia vuoden aikana. Varsinkin kotoutumistuen aikana ero on huomattava pakolaisten lähtömaista tulevilla. Lisäksi työperäisen maahanmuuton alueilta tulleilla kertoimet tyypillisesti nousevat maassaoloajan myötä. Tämä tukee sitä selitystä, että työperäisellä maahanmuuttajalla toimeentulotuen tarve synty y vasta viiveellä. Erot kantaväestöön eivät kuitenkaan ole merkitseviä lukuun ottamatta vuosina 2007–2009 Intiasta muuttaneita, jotka saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 300 euroa kanta väestöä vähemmän kulutusyksikköä kohden.
Quote
Sepäs oli helppoa! Ohessa kuitenkin maahanmuuttajaryhmien toimeentulotuen vuosikertymän poikkeama kantaväestöön nähden euroina kulutusyksikköä kohden. Taustatekijöistä on vakioitu ikä ja kotitalousrakenne. Kannattaa myös muistaa, että maahanmuuttajien määrä on noussut vuodesta 2009, joten tämän päivän luvut ovat jotain ihan muuta kuin tuo taulukko osoittaa.
[Quote/]
On se helppoa kun tietää mistä on kyse. Jos katsoo kuinka paljon mamuille myönnetään tukea niin selviää helposti että heille myönnetään vähän vähemmän kuin muille.
Toisaalta selviää myös että maahanmuuttajat saavat useammin kuin muut toimeentulotukea. Ja se taas johtuu siitä että työllisyys paljon heikompi. Maahanmuuttajille kertyy myös enemmän toimeentulokuukausia.
Mutta huuhaajutut suurista harkinnanvaraisista tuista osoittautui taruksi.
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 19:07:50
Quote from: niemi2 on 07.09.2014, 18:26:50
Quote from: ElKaNi on 06.09.2014, 17:33:14
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Unohdat edelleenkin, että mamut saavat vähintään 25-113 euroa kantiksia enemmän per kulutusyksikkösi.
Per kulutusyksikkö kantis saa keskimäärin 453 e/kk, maahanmuuttaja 384 ekk (tai alke riippuen lähtöalueesta)
Huomaatko kuinka nopeasti unohdat edelleenkin, että mamut saavat vähintään 25-113 euroa kantiksia enemmän per kulutusyksikkösi.
Quote from: ElKaNi on 06.09.2014, 17:33:14
On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.
Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Noin Hilamon tutkimuksen mukaan, mikäli viittaa kulutusyksikkökohtaiseen
1 summaan. Tosin saman tutkimuksen samassa taulukossa todetaan maahanmuuttajista:
- kaikki mamuryhmät saavat kantiksia useamman kuukausierän vuodessa
- vuosikertymä per kotitalous on kantiksia suurempi ryhmissä OECD-maat ja Muut maat
- pitkäaikaisasiakkaita (väh. 10 kk/vuosi) on kantiksia enemmän ryhmissä ent. Neuvostoliiton maat ja Muut maat, OECD-maiden prosenttiosuus on sama kuin kantiksilla
- uusien asiakkaiden prosenttiosuus kaikissa mamurymissä enemmän kuin kantiksissa
QuoteVuositasolla maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista on 27 prosenttia, mikä myös vastaa lähes täsmälleen heidän osuuttaan asiakkuuksista. Maksujen rakenne kuitenkin poikkeaa kantaväestöstä. Kuukausimaksut kulutusyksikköä kohden ovat selvästi pienemmät, kun taas tukikuukausia on maahanmuuttajilla enemmän. Tässäkin OECD-maista tulleiden luvut ovat lähimpänä kantaväestöä. Kotitalous tasolla tarkasteltuna maahanmuuttajien suurempia tukimenoja selittää suurempi kotitalouden koko.
Taulukko 5.5. taas kertoo:
QuoteTaulukosta nähdään, että maahanmuuttajat saavat yleensä enemmän toimeentulo tukea kuin kantaväestö. Mallin kertoimista kuitenkin vain harvat ovat merkitseviä, mikä kertoo siitä, että useimmissa ryhmissä toimeentulotuen määrä vaihtelee ryhmän sisällä niin paljon, että ryhmien välisiä eroja ei voida tulkita aineistosta luotettavasti. Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo tukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu. Ero selittyy pääasiassa sillä, että näillä ryhmillä on kantaväestöä enemmän toimeentulotuki kuukausia vuoden aikana. Varsinkin kotoutumistuen aikana ero on huomattava pakolaisten lähtömaista tulevilla. Lisäksi työperäisen maahanmuuton alueilta tulleilla kertoimet tyypillisesti nousevat maassaoloajan myötä. Tämä tukee sitä selitystä, että työperäisellä maahanmuuttajalla toimeentulotuen tarve synty y vasta viiveellä. Erot kantaväestöön eivät kuitenkaan ole merkitseviä lukuun ottamatta vuosina 2007–2009 Intiasta muuttaneita, jotka saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 300 euroa kanta väestöä vähemmän kulutusyksikköä kohden.
QuoteHelsingin väestöstä oli 8,2 prosenttia maahanmuuttajia vuonna 2010. He olivat kuitenkin selvästi kantaväestöä todennäköisemmin toimeentulotuen asiakkaita, ja Helsingissä 27 prosenttia toimeentulotukimenoista kohdistui maahanmuuttajille. Osuus on suuri, ja vertailussa nousivat esiin erityisesti maaryhmät, joista on tullut paljon pakolaisia. Hiljattain muuttaneiden pakolaisten kohdalla suurta osuutta selittää se, että heille maksetusta toimeentulotuesta on merkittävä osa kotoutumistukea.
Aikaisempien tutkimusten tapaan ryhmien välillä oli suuri ero maahanmuuton syyn mukaan. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka ovat muuttaneet yleensä työn vuoksi, oli toimeentulotuen saamisriski osin jopa pienempi kuin kantaväestöllä. Sen sijaan pakolaisten lähtömaista tulleilla riskisuhde oli huolestuttavan suuri. Tämä viittaa siihen, että kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja että heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla.
Noin siis vuonna 2010.
1 Kulutusyksikkö on muodostettu toimeentulotukilain sääntöjen ja aineiston rajoitusten pohjalta. Aikuiset muodostavat yhden ja alle 18-vuotiaat lapset 0,665 kulutusyksikköä. Lasten yksikkökokona käytetään alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräistä osuutta yksin elävän aikuisen toimeentulotuen perusosasta, koska aineistossa ei ole lasten tarkkoja ikiä. Lisäksi kotona asuvat 18 vuotta täyttäneet lapset näkyvät aineistossa yksin asuvina, mikä tuo harhaa yksikkövakiointiin.
On todella epälooginen ajatus että kieliä osaamaton ja kouluja käymätön avuton afrikkalainen saisi muka vähemmän (harkinnanvaraista)toimeentulotukea kuin kanta-suomalainen vähävarainen ihminen. Sehän olisi puhdasta rasismia....
Quote from: ElKaNi on 07.09.2014, 20:54:47
Quote
Sepäs oli helppoa! Ohessa kuitenkin maahanmuuttajaryhmien toimeentulotuen vuosikertymän poikkeama kantaväestöön nähden euroina kulutusyksikköä kohden. Taustatekijöistä on vakioitu ikä ja kotitalousrakenne. Kannattaa myös muistaa, että maahanmuuttajien määrä on noussut vuodesta 2009, joten tämän päivän luvut ovat jotain ihan muuta kuin tuo taulukko osoittaa.
[Quote/]
On se helppoa kun tietää mistä on kyse. Jos katsoo kuinka paljon mamuille myönnetään tukea niin selviää helposti että heille myönnetään vähän vähemmän kuin muille.
Toisaalta selviää myös että maahanmuuttajat saavat useammin kuin muut toimeentulotukea. Ja se taas johtuu siitä että työllisyys paljon heikompi. Maahanmuuttajille kertyy myös enemmän toimeentulokuukausia.
Mutta huuhaajutut suurista harkinnanvaraisista tuista osoittautui taruksi.
Huuhaajutut suurista harkinnanvaraisista niin kuin tämän yhden tapauksessa joka jäi housut kintussa kiinni yli 50 000e tukihuijauksesta parissa vuodessa eikä tavinnut edes maksaa takaisin? vrt. kantiksen perusosa samassa ajassa jotain kuutta tonnia.
Ja kun näyt tietävän niin kerro nyt toki millä matikalla vähemmän kuin kadun pultsarit saavat mamut ostelevat tonnien vaateparsia tai muuta luksustavaraa?
Varmaan jossain näkyy vielä erään lieksansomalin tiliote, en jaksa nyt etsiä.
^http://jlokka.blogspot.fi/2013/09/from-lieksa-with-tiliote.html
Quote from: Saippuakupla on 09.09.2014, 08:07:35
Tämä viittaa siihen, että kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja että heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla.
Siis voi hellantuuteli sentään: VOIVAT olla selityksenä !? Siis tutkija EI TIEDÄ ? Elääkö hän siinä kuvitelmassa, että mamut ovatkin loppujen lopuksi ihan kielitaitoisia (Suomi, Ruotsi, Englanti, Saksa, Venäjä, Ranska ?) ja hyvin koulutettuja (loppututkinto Mogadishun yliopistosta ?) mutta diskriminointi ja rrrrrasismi ja suomalaisten sopeutumattomuus mamukulttuuriin estää työllistymisen ??? VIITTAA SIIHEN, että kot.pros. kestää kauan !? Eikö ole tätäkään tähän päivään mennessä vielä oikeasti havainnut ? On siis luullut, että kotoutuminen etenee varsin mukavasti, jopa rivakasti - etenkin kun siihen on pumpattu rutkasti rahaa ja palkattu paljon avustajia ??? Eikö ole lukenut muiden maiden kokemuksista ? Ehkä syynä onkin koko ajan ollut se, että rahaa on ollut liian vähän käytössä tähän tarkoitukseen ? Siis lisää rahaa !!!
Kannattaisikohan jo avata ne sälekaihtimet tutkijankammiossa - vai istuuko hän jossain ikkunattomassa kellarissa ?
Tämä viittaa siihen, että tutkimusprosessi kestää epäpätevillä tutkijoilla kauan ja että heidän on vaikea siirtyä julkiselta sektorilta yksityiselle. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla poliittiset seikat ja suosikkijärjestelmä työmarkkinoilla.
Quote from: Ink Visitor on 09.09.2014, 13:11:49
^http://jlokka.blogspot.fi/2013/09/from-lieksa-with-tiliote.html
Puhuin kyllä siitä ennen lieksaa kiinni jääneestä tukihuijarisomaliyyhoosta, mutta onhan näitä huijareita loputtomiin
Quote from: Tabula Rasa on 09.09.2014, 13:23:23
Quote from: Ink Visitor on 09.09.2014, 13:11:49
^http://jlokka.blogspot.fi/2013/09/from-lieksa-with-tiliote.html
Puhuin kyllä siitä ennen lieksaa kiinni jääneestä tukihuijarisomaliyyhoosta, mutta onhan näitä huijareita loputtomiin
Jep, siitä tuli mieleeni tämä tapaus.
tuo 1800e per somppu. Jos suomalainen saa 453e+ vuokran+asumiskulut(vesi,lämpö,sähkö jne) maksaa sosku ja somppu 1800e ja vuokran sekä asumiskulut maksaa sosku, niin eikös tuo yliedustus selkene aika hyvin.
Eli 8% saa 27%= 3,375x enemmän.
453x3,375 =1500~ ehkä somali saa siihen vielä hyvänkulttuurinlisää jostain ihan muista kuin soskurahoista?
Täältäkin saattaa löytyä jotain...
http://wiki.hommaforum.org/wiki/Somalit
Quote from: Tabula Rasa on 09.09.2014, 13:32:20
tuo 1800e per somppu. Jos suomalainen saa 453e+ vuokran+asumiskulut(vesi,lämpö,sähkö jne) maksaa sosku ja somppu 1800e ja vuokran sekä asumiskulut maksaa sosku, niin eikös tuo yliedustus selkene aika hyvin.
Eli 8% saa 27%= 3,375x enemmän.
453x3,375 =1500~ ehkä somali saa siihen vielä hyvänkulttuurinlisää jostain ihan muista kuin soskurahoista?
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk. Toimeentulotukiasiakkaista n 27% on maahanmuuttajia ja saavat vastaavasti 37% maksetusta tuesta. Hiukan pienemmät kk-summat mutta vastaavasti vähän enemmän tukikuukausia vuodessa.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 17:31:54
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk.
Missä kerrotaan somalien saaman keskimääräisen toimeentulotuen määrä per henkilö/kk? Hiilamon tutkimuksessa sitä ei kerrota, koska ryhmässä muut maat on yhdistetty useita maita. Veikkaan, että Tervolan tutkimuksen alustavat tulokset antavat paremmin osviittaa pakolaismaista saapuneiden henkilöiden tukien suuruudesta suhteessa kantaväestöön.
www.emn.fi/files/860/Jussi_Tervola_KELA_EMN_esitys.pd
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 17:31:54
Quote from: Tabula Rasa on 09.09.2014, 13:32:20
tuo 1800e per somppu. Jos suomalainen saa 453e+ vuokran+asumiskulut(vesi,lämpö,sähkö jne) maksaa sosku ja somppu 1800e ja vuokran sekä asumiskulut maksaa sosku, niin eikös tuo yliedustus selkene aika hyvin.
Eli 8% saa 27%= 3,375x enemmän.
453x3,375 =1500~ ehkä somali saa siihen vielä hyvänkulttuurinlisää jostain ihan muista kuin soskurahoista?
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk. Toimeentulotukiasiakkaista n 27% on maahanmuuttajia ja saavat vastaavasti 37% maksetusta tuesta. Hiukan pienemmät kk-summat mutta vastaavasti vähän enemmän tukikuukausia vuodessa.
Miksi juksaat? Ei tuossa mitään sellaista sanottu. Lähdet väärentämään tutkimuksessa esitettyjä tietoja ja jäät kiinni.
"
Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulotukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu."
Quote from: Saippuakupla on 09.09.2014, 18:07:20
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 17:31:54
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk.
Missä kerrotaan somalien saaman keskimääräisen toimeentulotuen määrä per henkilö/kk? Hiilamon tutkimuksessa sitä ei kerrota, koska ryhmässä muut maat on yhdistetty useita maita. Veikkaan, että Tervolan tutkimuksen alustavat tulokset antavat paremmin osviittaa pakolaismaista saapuneiden henkilöiden tukien suuruudesta suhteessa kantaväestöön.
www.emn.fi/files/860/Jussi_Tervola_KELA_EMN_esitys.pd
Siinä ryhmässä muut pakolaiset ovat suurimpia ryhmiä ja silti kk-summa jää selkeästi alle kantisten kk-määrää.
Siinä antamassasi linkissäsi ei oteta kantaa tukien suuruuteen vaan lähinnä katsotaan tukien saamisen yleisyyteen.
Toinen lähde on valtion budjetti mistä selviää että pakolaisille varattu n 2400 e/vuosi tt-tukea.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 17:31:54
Quote from: Tabula Rasa on 09.09.2014, 13:32:20
tuo 1800e per somppu. Jos suomalainen saa 453e+ vuokran+asumiskulut(vesi,lämpö,sähkö jne) maksaa sosku ja somppu 1800e ja vuokran sekä asumiskulut maksaa sosku, niin eikös tuo yliedustus selkene aika hyvin.
Eli 8% saa 27%= 3,375x enemmän.
453x3,375 =1500~ ehkä somali saa siihen vielä hyvänkulttuurinlisää jostain ihan muista kuin soskurahoista?
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk. Toimeentulotukiasiakkaista n 27% on maahanmuuttajia ja saavat vastaavasti 37% maksetusta tuesta. Hiukan pienemmät kk-summat mutta vastaavasti vähän enemmän tukikuukausia vuodessa.
Valehtelet. Somalien keskimääräistä summaa ei sanota missään. Tuohon summaan on jaettu intialaiset insinöörit yms. Samoten se että lapsia on paljon kuuuu tuohon summaan, lapsille ei jaeta aikuisen toimeentulotukea.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 19:38:43
Quote from: Saippuakupla on 09.09.2014, 18:07:20
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 17:31:54
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk.
Missä kerrotaan somalien saaman keskimääräisen toimeentulotuen määrä per henkilö/kk? Hiilamon tutkimuksessa sitä ei kerrota, koska ryhmässä muut maat on yhdistetty useita maita. Veikkaan, että Tervolan tutkimuksen alustavat tulokset antavat paremmin osviittaa pakolaismaista saapuneiden henkilöiden tukien suuruudesta suhteessa kantaväestöön.
www.emn.fi/files/860/Jussi_Tervola_KELA_EMN_esitys.pd
Siinä ryhmässä muut pakolaiset ovat suurimpia ryhmiä ja silti kk-summa jää selkeästi alle kantisten kk-määrää.
Siinä antamassasi linkissäsi ei oteta kantaa tukien suuruuteen vaan lähinnä katsotaan tukien saamisen yleisyyteen.
Toinen lähde on valtion budjetti mistä selviää että pakolaisille varattu n 2400 e/vuosi tt-tukea.
Valtio ei huolehdi toimeentulotuesta.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 19:38:43
Siinä ryhmässä muut pakolaiset ovat suurimpia ryhmiä ja silti kk-summa jää selkeästi alle kantisten kk-määrää.
Siinä antamassasi linkissäsi ei oteta kantaa tukien suuruuteen vaan lähinnä katsotaan tukien saamisen yleisyyteen.
Toinen lähde on valtion budjetti mistä selviää että pakolaisille varattu n 2400 e/vuosi tt-tukea.
Tämä on kyllä riemastuttavaa huttua. Sivu 16 linkin kautta = Sosiaaliturvan käyttö 17-64-vuotiaissa, €/asukas.
www.emn.fi/files/860/Jussi_Tervola_KELA_EMN_esitys.pdf
Ja mistä sitten oli kysymys:
Quote from: Saippuakupla on 09.09.2014, 18:07:20
Veikkaan, että Tervolan tutkimuksen alustavat tulokset antavat paremmin osviittaa pakolaismaista saapuneiden henkilöiden tukien suuruudesta suhteessa kantaväestöön.
Mitä taas Hiilamon tutkimuksessa tulee pakolaismaihin:
QuotePoikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo tukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938
Quote from: Lahti-Saloranta on 25.04.2013, 14:55:40
Äkki laskettuna mamu saa toimeentukituloa 4.25 kertaa useammin kuin kantis.
En jaksa kehlata koko ketjua josko tästä laskelmasta olisi jo keskusteltu?
Sain samansuuruisen luvun mutta eikös se kerro, että mamu saa keskimäärin 4,25 kertaisesti rahaa toimeentulotukena verrattuna kantis porukan keskimääräisiin tukiin? Eli harkinnanvaraista lapataan mamuille isolla käellä.
Sivulla 16 ei puhuta mitään toimeentulotuesta vaan siitä miten eri sosiaaliturvan muodot jakaantuvat eri ryhmien välillä. Jos nyt pakolaisten työllisyys on 20% tietämillä on selvää että moni elää työmarkkinatuella. Mutta nyt ei ollut kyse siitä. Myytti niistä huimista harkinnanvaraisista tuista ammuttiin alas siinä Hiilamon tutkimuksessa.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 20:23:20
Sivulla 16 ei puhuta mitään toimeentulotuesta vaan siitä miten eri sosiaaliturvan muodot jakaantuvat eri ryhmien välillä.
Eipä puhuta toimeentulotuesta ja siksipä en ole moista väittänyt. :)
Quote from: Saippuakupla on 09.09.2014, 18:07:20
Veikkaan, että Tervolan tutkimuksen alustavat tulokset antavat paremmin osviittaa pakolaismaista saapuneiden henkilöiden tukien suuruudesta suhteessa kantaväestöön.
Kyseiseltä sivulta löytyy kuitenkin kiva taulukko, jossa kerrotaan keskimääräinen kokonaissumma taulukossa esitettyihin tukiin ja eri ryhmiin liittyen: Sosiaaliturvan käyttö 17-64-vuotiaissa, €/asukas.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 20:23:20
Sivulla 16 ei puhuta mitään toimeentulotuesta vaan siitä miten eri sosiaaliturvan muodot jakaantuvat eri ryhmien välillä. Jos nyt pakolaisten työllisyys on 20% tietämillä on selvää että moni elää työmarkkinatuella. Mutta nyt ei ollut kyse siitä. Myytti niistä huimista harkinnanvaraisista tuista ammuttiin alas siinä Hiilamon tutkimuksessa.
Mitä ihmeen pakolaisia? Meidän piti kyllä auttaa pakolaisia, mutta turvapaikkahakemuksen perusteella heidät todetaan yksittäistapauksia lukuunottamatta ei-pakolaisiksi.
Hiilamon tutkimuksessahan selviää, että maahanmuuttajat saavat täydentävää toimeentulotukea selkesti kantaväestöä enemmän?
Hiilamon tutkimuksen tulosten tarkastelussa selviää edelleenkin, että maahanmuuttajat saavat kantaväestöä selvästi enemmän toimeentulotukea.
Valkoihoinen kantasuomalainen ei taatusti ole koskaan saanut fattasta autoa, afrikkalainen mamu on saanut.
Quote from: ElKaNi on 09.09.2014, 17:31:54
Somali taas saa keskimäärin 384 e/kk.
Tuo tutkimuksessa esitetty summa (toimeentulotuen kuukausierä kulutusyksikköä kohden, €) on muuten näistä maista tulleiden keskiarvo per kulutusyksikkö
1 vuonna 2010:
QuoteAfrikka, pakolaismaat
Angola
Burundi
Kongon demokraattinen tasavalta
Liberia
Ruanda
Somalia
Sudan
Afrikka, muut
Benin
Botswana
Burkina Faso
Cape Verde
Djibouti
Eritrea
Etelä-Afrikka
Etiopia
Gambia
Ghana
Guinea
Guinea-Bissau
Kamerun
Kenia
Keski-Afrikan tasavalta
Kongo
Madagaskar
Malawi
Mali
Mauritius
Mosambik
Namibia
Niger
Nigeria
Norsunluurannik ko
Päiväntasaajan Guinea
Sambia
Senegal
Seychellit
Sierra Leone
Swazimaa
Tansania
Togo
Tšad
Uganda
Zimbabwe
Muu Eurooppa
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Bulgaria
(Jugoslavia)
Kroatia
Kypros
Makedonia
Malta
Montenegro
Romania
Serbia
Intia
Intia
Thaimaa
Thaimaa
Kaakkois-Aasia
Bangladesh
Bhutan
Filippiinit
Indonesia
Kambodža
Laos
Malesia
Myanmar
Nepal
Singapore
Sri Lanka
Vietnam
Kiina
Kiina
Mongolia
Pohjois-Korea
Lähi-itä
Afganistan
Bahrain
Irak
Iran
Jemen
Jordania
Kuwait
Libanon
Pakistan
Saudi-Arabia
Syyria
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Maghreb-maat
Algeria
Egypti
Libya
Marokko
Mauritania
Tunisia
Väli- ja Etelä-Amerikka
Argentiina
Barbados
Belize
Bolivia
Brasilia
Costa Rica
Dominica
Dominikaaninen
tasavalta
Ecuador
El Salvador
Fidži
Guatemala
Guyana
Haiti
Honduras
Jamaika
Kolumbia
Kuuba
Nicaragua
Panama
Paraguay
Peru
Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucia
Saint Vincent ja Grenadiinit
Tonga
Trinidad ja Tobago
Uruguay
Venezuela
Moniko siten sai toimeentulotukea ryhmässä "Muut maat"?
QuoteAfrikka, pakolaismaat 4029
Lähi-itä 3128
Kaakkois-Aasia 2554
Muu Afrikka 2029
Kiina 1650
Muu Eurooppa 1636
Intia 1198
Maghreb 1184
Väli- ja Etelä-Amerikka 854
Thaimaa 817
Yhteensä 19079
1 Kulutusyksikkö on muodostettu toimeentulotukilain sääntöjen ja aineiston rajoitusten pohjalta. Aikuiset muodostavat yhden ja alle 18-vuotiaat lapset 0,665 kulutusyksikköä. Lasten yksikkökokona käytetään alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräistä osuutta yksin elävän aikuisen toimeentulotuen perusosasta, koska aineistossa ei ole lasten tarkkoja ikiä. Lisäksi kotona asuvat 18 vuotta täyttäneet lapset näkyvät aineistossa yksin asuvina, mikä tuo harhaa yksikkövakiointiin.
Quote from: Werner.M on 09.09.2014, 20:54:16
Valkoihoinen kantasuomalainen ei taatusti ole koskaan saanut fattasta autoa, afrikkalainen mamu on saanut.
Tuli mieleen, jos jollain lieksassa on liiaksi aikaa ja mielenkiintoa niin katsokaapa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tms autojen rekisterit ja verratkaa niiden omistajien maksamiin veroihin. Saa hyödyntää myös vapaasti muualla. Voi löytyä kovin mielenkiintoisia autoja joiden omistaja ei maksa senttiäkään veroja mutta ajelee kymppitonnin autolla. Voidaan kysyä että millä rahalla.
Sosiaalialan ammattilaisten sivustolta löytyi mielenkiintoinen juttu toimeentulotuen pitkäaikaisesta (yli 10 vuotta) mamu asiakkaasta, joka on ostanut 180 000 euron omarahoitusosuudella asunnon + 10 000 euron auton.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/kysymykset_ja_vastaukset/kysymysarkisto/kysymyksia-ja-vastauksia-konsultointipalvelu/toimeentulotuen-myontaminen-ja-asiakkaan-omaisuus
Kysymyksessä on toimeentulotuki ja sen myöntämisperusteet. Asiakas on ulkomaalaistaustainen henkilö, joka on hakenut toimeentulotukea yli kymmenen vuoden ajan. Toimeentulotuen hakeminen on ollut muuten säännöllistä, mutta pari vuotta sitten hakemisessa oli kahden vuoden tauko. Asiakkaan tultua takaisin toimeentulotuen hakijaksi, hän oli tämän parin vuoden tauon aikana ostanut itselleen asunnon. Asuntolaina, jonka hän nosti asunnon hankintaa varten, oli pienehkö, n. 30000€. Omarahoitusosuus vastaavasti oli n. 180000€.
Nyt, kun henkilö on taas palannut asiakkaaksemme, häneltä on kysytty, omistaako hän auton, eikä hän oman kertomuksensa mukaan omista, mutta tiedustelu Liikenne- ja turvallisuusvirastosta paljasti, että hän omistaa auton, jonka arvo on n. 10000€. Auton ostohetkellä (n. 5 vuotta sitten) asiakas on nostanut säännöllisesti kuukausittain toimeentulotukea. Kerrottaessa asiakkaalle, että olemme saaneet selville hänellä olevan auton, hän sanoi siirtävänsä auton omistuksen pojalleen, joka asiakkaan mukaan yksinomaan autoa käyttää.
Henkilö on nyt siis jälleen asiakkaanamme ja hakee toimeentulotukea kuukausittain. Kysymykseni kuuluukin, kuinka yllä mainittuihin asioihin tulisi suhtautua, ts. voimmeko jotenkin tarttua niihin? Voiko toimeentulotuen hakija yhtäkkiä ostaa asunnon merkittävällä omarahoitusosuudella ilman, että siihen pystytään mitenkään toimeentulotuessa ja sen myöntämisessä puuttumaan? Entä voimmeko vaatia asiakasta realisoimaan autonsa tai jos hän ei sitä tee ja "lahjoittaa" autonsa virkamiehen saatua siitä vihiä, hylätä toimeentulotukihakemuksen sillä perusteella, että asiakkaalla on omaisuutta? Entä voiko autonhankintaan mitenkään jälkikäteen puuttua, kun asiakas on nostanut toimeentulotukea samaan aikaan, kun hän on ostanut auton?
Vastaus:
Tällaisia tapauksia, joissa henkilö hakiessaan toistuvasti toimeentulotukea jättää kertomatta omaisuudestaan, tulee valitettavasti silloin tällöin eteen. On muistettava, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja ensisijaisesti hakijan tulee hankkia toimeentulonsa muulla tavoin. Järjestelyajan jälkeen kyseeseen voi tulla esim. omaisuuden myyminen. Lisäksi hakija vastaa siitä, että hän antaa oikeat tiedot toimeentulotukihakemuksessaan ja voi joutua vastuuseen antamistaan mahdollisesti virheellisistä tiedoista.
Tässä tapauksessa olimme sitä mieltä, että vaikka hakija ei asunnon hankkimishetkellä ole ollut hakijana, on kyseessä niin huomattava summa, että laittaisimme lisäselvityspyynnön hakijalle sen osalta, mistä ja milloin saaduilla varoilla hän on asunnon hankkinut.
Pyytäisimme selvitystä myös auton hankinnan osalta. Asiakas olisi auton hankkimiseen käyttämillään varoilla pystynyt vastaamaan omasta ja perheensä elatuksesta pitkään. Mikäli asiakas ei selvitystä anna, voisi hakemuksen hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. Mikäli asiakas selvittää rahasummat, tulisi sen jälkeen arvioida, olisiko asiakkaan pitänyt ensisijaisesti niillä huolehtia elannostaan ja olisiko kohtuudella oletettavissa, että rahaa edelleen olisi jäljellä elantoon.
Mikäli auton lahjoituksen saanut lapsi asuu perheessä ja etenkin, jos hän on alaikäinen, lahjoitus ei auta, vaan auton reaaliarvo voidaan huomioida toimeentulotuessa. Auton arvo ei liene kuitenkaan sama kuin viisi vuotta sitten. Harkittavaksi jääkin, onko auton myyntiarvo sellainen, että sillä olisi vaikutusta asiakkaan toimeentulotukioikeuteen. Suoralta kädeltä autoon vedoten toimeentulotukea ei voida hylätä.
Tapaus on ikävä ja on hyvin valitettavaa, että työntekijä joutuu hankkimaan tietoa asiakkaan omaisuudesta tällä tavoin sen sijaan, että asiakas kertoisi siitä itse. Sosiaalityön peruslähtökohta on luottamuksellinen asiakassuhde, jota ilman työ helposti kilpistyy asiakkaan kontrolloimiseen. Hyvän asiakassuhteen luomiseen vaaditaan mahdollisuus asiakkaan henkilökohtaisiin tapaamisiin ja keskusteluihin hänen kanssaan. On kuitenkin selvää, että huolimatta siihen tarjotuista mahdollisuuksista asiakkaat toisinaan jättävät kertomatta asioita, joiden ajattelevat vaikuttavan epäsuotuisasti heitä koskevaan päätökseen.
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Kysymystä pohtivat Tuija Laakso, Tuula Tuominen ja Kerttu Vesterinen
Quote
Valtio ei huolehdi toimeentulotuesta.
Valtio maksaa pakolaisten toimeentulotuet kolmen ensimmäisen vuoden osalta. Tähän varataan n 2400 e/vuosi/henkilö.
Quote from: ElKaNi on 10.09.2014, 08:50:17
Quote
Valtio ei huolehdi toimeentulotuesta.
Valtio maksaa pakolaisten toimeentulotuet kolmen ensimmäisen vuoden osalta. Tähän varataan n 2400 e/vuosi/henkilö.
Valtio maksaa tuet veronmaksajien veroeuroilla.
Kunta maksaa tuet veronmaksajien veroeuroilla.
Sama pökäle eri paketissa.
Pitää erottaa kuinka paljon yksittäinen tuen saaja saa tukea ja toisaalta kuinka paljon on tuensaajia jossain ryhmässä. Ryhmässä Muut maat somalit on suurin ryhmä ja näin ollen heidän saama tuki on lähellä tuota keskiarvoa (384 e/kk). Ei intialaisen insinöörin saama tt-tuki poikkea merkittävästi esimerkiksi irakilaisen saamasta tuesta. Intialaisten keskuudessa toki vähemmän tuensaajia, onhan heidän työllisyys paljon parempi kuin pakolaismamujen työllisyys.
Quote from: ElKaNi on 10.09.2014, 08:50:17
Quote
Valtio ei huolehdi toimeentulotuesta.
Valtio maksaa pakolaisten toimeentulotuet kolmen ensimmäisen vuoden osalta. Tähän varataan n 2400 e/vuosi/henkilö.
On se vaan reilu tuo valde, se aina maksaa joten se ei ole pois meiltä muilta.
Tosin vaikka valde maksaa niin silti Helsingissä ne 8% "maahanmuttajia" ottavat 27% veroilla tai velaksi otettua rahaa ilmaiseksi omaan taskuunsa.
Mutta heillähän on siihen täysi oikeus...
Quote from: Werner.M on 09.09.2014, 21:38:26Suoralta kädeltä autoon vedoten toimeentulotukea ei voida hylätä.
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Kysymystä pohtivat Tuija Laakso, Tuula Tuominen ja Kerttu Vesterinen
Mitenhän olisi jos spermanaama olisi kyseessä?
Quote from: ElKaNi on 10.09.2014, 08:57:05
Pitää erottaa kuinka paljon yksittäinen tuen saaja saa tukea ja toisaalta kuinka paljon on tuensaajia jossain ryhmässä. Ryhmässä Muut maat somalit on suurin ryhmä ja näin ollen heidän saama tuki on lähellä tuota keskiarvoa (384 e/kk). Ei intialaisen insinöörin saama tt-tuki poikkea merkittävästi esimerkiksi irakilaisen saamasta tuesta. Intialaisten keskuudessa toki vähemmän tuensaajia, onhan heidän työllisyys paljon parempi kuin pakolaismamujen työllisyys.
Sinä siis pystyt tekemään tulkintoja, joita tutkija ei ole tehnyt? Tutkimuksessa kerrotaan kyllä seuraavaa kohdassa maahanmuuttajaryhmien toimeentulotuen vuosikertymän poikkeama kantaväestöön nähden euroina kulutusyksikköä kohden:
QuoteTaulukosta nähdään, että maahanmuuttajat saavat yleensä enemmän toimeentulo tukea kuin kantaväestö. Mallin kertoimista kuitenkin vain harvat ovat merkitseviä, mikä kertoo siitä, että useimmissa ryhmissä toimeentulotuen määrä vaihtelee ryhmän sisällä niin paljon, että ryhmien välisiä eroja ei voida tulkita aineistosta luotettavasti. Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo tukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu. Ero selittyy pääasiassa sillä, että näillä ryhmillä on kantaväestöä enemmän toimeentulotuki kuukausia vuoden aikana. Varsinkin kotoutumistuen aikana ero on huomattava pakolaisten lähtömaista tulevilla. Lisäksi työperäisen maahanmuuton alueilta tulleilla kertoimet tyypillisesti nousevat maassaoloajan myötä. Tämä tukee sitä selitystä, että työperäisellä maahanmuuttajalla toimeentulotuen tarve syntyy vasta viiveellä. Erot kantaväestöön eivät kuitenkaan ole merkitseviä lukuun ottamatta vuosina 2007–2009 Intiasta muuttaneita, jotka saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 300 euroa kantaväestöä vähemmän kulutusyksikköä kohden.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1
Selvennetäänpä vielä:
Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleet saivat toimeentulotukea enemmän kuin kantaväestö, mutta Intiasta vuosina 2007-2009 muuttaneet saivat toimeentulotukea kantaväestöä huomattavasti vähemmän. Lähes kaikkien muiden ryhmien kohdalla vaihtelua on liiaksi, jotta luotettavia tulkintoja voitaisiin tehdä.
Ja taas sekoitettiin kuinka paljon saajia on jossain ryhmässä ja toisaalta kuonka paljon yksittäinen tuen saaja saa. Hiilamo toteaa että maahanmuuttajat saavat pienempiä tukisummia (per kk) kuin kantaväestö mutta tuen saajia on enemmän ja erityisesti pakolaisten kohdalla tukikuukausia on enemmän. Taustallahan on eri ryhmien työllisyystilanne. Intialaiset esimerkiksi ovat pääosin tulleet työperäisinä maahanmuuttajina jolloin maahantulon edellytyksenä on että on jo työllistynyt. Jos hän myöhemmin joutuu työttömäksi, sairastuu vakavasti tms niin hän voi hakea tt-tukea ja saa sen 384e/kk keskimäärin. Saman verran kuin juuri maahan tullut pakolainen.
Syy miksi kantikset saavat vähän isompia tukisummia liittyy pääosin siihen että terveydenhoitokuluja on enemmän ja perhekoko pienempi.
Mutta nyt on ainakin tiedossa että maahanmuuttajat eivät saa mitään ylensuuria harkinnanvaraisia tukia.
Quote from: ElKaNi on 11.09.2014, 08:07:57
Mutta nyt on ainakin tiedossa että maahanmuuttajat eivät saa mitään ylensuuria harkinnanvaraisia tukia.
Minusta jäsen ElKaNin
saarna esitys ei ole kovin vakuuttava.
Quote from: ElKaNi on 11.09.2014, 08:07:57
Ja taas sekoitettiin kuinka paljon saajia on jossain ryhmässä ja toisaalta kuonka paljon yksittäinen tuen saaja saa. Hiilamo toteaa että maahanmuuttajat saavat pienempiä tukisummia (per kk) kuin kantaväestö
K*******.*:n mielikuvitus vs. Hiilamo:
"Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat
saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulotukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu."
Unohdat myös jatkuvasti perustavanlaatuisen ongelmasi asiayhteydestään irroitetun luvun kanssa, että kulutusyksikkö on aina riippuvainen talouden muiden jäsenten saamista tuista. Siksi sinä esität maahanmuuttajien tulevan halvemmaksi mitä enemmän lapsia tehtaillaan.
50 tonnin autokin on 10 tonnin autoa halvempi mitä enemmän jakolaskua suoritetaan talouden koon mukaan tai kuukausien määrän suhteen.
Quote
mutta tuen saajia on enemmän ja erityisesti pakolaisten kohdalla tukikuukausia on enemmän.
Tarkoitat siis myös turvapaikkahakemuksen perusteella ei-pakolaiseksi tarkoitettuja. Varsinaisia pakolaisia meillä on kourallinen, mutta valtavasti näitä, jotka todettiin virallisesti ei-pakolaiseksi.
Quote
Taustallahan on eri ryhmien työllisyystilanne. Intialaiset esimerkiksi ovat pääosin tulleet työperäisinä maahanmuuttajina jolloin maahantulon edellytyksenä on että on jo työllistynyt. Jos hän myöhemmin joutuu työttömäksi, sairastuu vakavasti tms niin hän voi hakea tt-tukea ja saa sen 384e/kk keskimäärin. Saman verran kuin juuri maahan tullut pakolainen.
Harvemmin näitä päätelmiäsi löytyy todellisesta elämästä. Työntekijät ovat sairasvakuutettuja ja työkomennuksilla vakavasti sairastuneet palautetaan helposti takaisin sinne mistä tulivatkin. Suurempi ongelma taitaa olla se, että palkka ei välttämättä riitäkään elinkustannuksiin tai sitten perhettä tulee mukana ja näistä kertyy laskua.
Quote
Syy miksi kantikset saavat vähän isompia tukisummia liittyy pääosin siihen että terveydenhoitokuluja on enemmän ja perhekoko pienempi.
Mutta nyt on ainakin tiedossa että maahanmuuttajat eivät saa mitään ylensuuria harkinnanvaraisia tukia.
Miten kantaväestö saa suurempia tukisummia. Hiilamo Aholan tutkimus toteaa, että tulosten tarkastelussa ilmenee maahanmuuttajien saavan kantaväestöä selvästi enemmän.
Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuuttajat saavat enemmän myös täydentävää toimeentulotukea, joten mistä revit näitä älyttömyyksiä?
Sinulla menee selvästi miinus ja plus merkit sekaisin.
Hiilamon tutkimus toteaa että maahanmuuttajille myönnetään pienemmät summat mutta tuensaajia on enemmän ja erityisesti pakolaisten kohdalla tukikuukausia vuodessa on enemmän.