2013-04-25 Hki: Maahanmuuttajat (8%) saavat 27% toimeentulotuesta

[Ari-Lee]

niin ja pitää muistaa vielä tuo kikkailu että miehellä on oma osoite ja naisella oma vaikka asuvatkin yhdessä, ja täydet tuet molemmille

Jos tarkoitat että molemmat saavat "erikseen asuessaan", huijatessaan kahdella asunnolla KELA:n työttömyyspäivärahaa niin unohda koska laki muuttui vuoden alusta. Nyt saa asua toisen ihmisen kanssa samassa taloudessa ja molemmat saavat KELA:n tuet täysimääräisinä. Tämän on tarkoitus vapauttaa asuntoja. Myös työmarkkinatukien ja kassojen soviteltujen päivärahojen saajalle tästä on suunnatonta helpotusta.

Nyt tosiaankin tarvitaan KELA:lle jalkautuvia toimeentulotukitarkastajia. Keitä asuu osoitteissa joissa pitäisi asua vain tuen saaja?

[nuiv-or]

On syytä myös muistaa, että suurelle joukolle mamuja on menty leväperäisesti myöntämään Suomen kansalaisuus. Tilasto siis kaunistaa todellisuutta jo tältä osin.

"Maahanmuuttajan" käytetty määritelmä: Syntynyt ulkomailla, äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi.

s. 75

Maahanmuuttajiksi määritellään henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla eikä hei­dän äidinkielensä ole suomi. Lisäksi ruotsinkieliset ruotsalaiset luokitellaan kanta­väestöön kuuluviksi suuren paluumuuttovirran takia. Tällöin tosin aidosti ruotsalai­set maahanmuuttajat tulevat luokitelluksi virheellisesti kantaväestöön. Näillä ehdoilla maahanmuuttajaväestöön kuului noin 46 000 henkilöä eli 8,2 prosenttia vuoden 2010 lopun Helsingin väestöstä.

Ts. sanottuna Suomessa syntynyt ulkomaalainen lasketaan kantaväestöön?


s. 31

Yhden aikuisen taloudet ovat suuri ja selkeä tutkimuskohde verrattuna kotitalouk­siin, joissa on useampia aikuisia ja elättäjiä eli sosiaalisten riskien taloudellisten seu­raamusten jakajia. Julkaisun tämä luku tarkasteleekin helsinkiläisiä yhden aikuisen toimeentulotukea saavia talouksia, yksin eläviä naisia ja miehiä sekä yksinhuoltajia. Tarkastelun ulkopuolelle rajataan Helsingin kantaväestöön kuulumattomat sekä nuoret, alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat. Näin pääosa maahanmuuttajataus­taisista kotitalouksista rajautuu pois tämän luvun analyyseista.

s. 44

Toimeentulotukea myönnetään toimeentulotukilain perusteella a) perustoimeen­tulotukena, b) täydentävänä toimeentulotukena, c) tukena kuntouttavaan työtoi­mintaan, jolloin kriteerinä ovat työvoimatoimiston tai sosiaaliviraston kriteerit sekä d) ehkäisevänä toimeentulotukena. Lisäksi maahanmuuttajille myönnetään kotoutumistukea. Perustoimeentulotuki jakautuu perusosaan ja muihin perus­menoihin. Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi lasten päivähoi­tomenoihin, ylimääräisiin asumismenoihin (kuten muuttokustannuksiin) ja eri­tyisiin tarpeisiin, kuten pitkäaikaissairaudesta aiheutuviin menoihin.

s. 71

Maahanmuuttajien lukumäärän lisääntyminen Suomessa on kiihdyttänyt julkista keskustelua maahanmuuton kustannuksista ja sosiaaliturvan käytöstä. Yksi usein esiin nouseva argumentti on se, että pohjoismaisen hy vinvointivaltion tarjoama so­siaaliturva hidastaa maahanmuuttajien työllistymistä. Vastaavaa keskustelua käydään Euroopassa laajemminkin, ja joissain maissa maahanmuuttajien aiheuttama rasite julkiselle taloudelle voi muodostua merkittäväksi. Esimerkiksi Ruotsissa maahan­muuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä (Hansen ja Löfström 2003).

Laajemmasta näkökulmasta sosiaaliturvan käyttöä voidaan tarkastella myös kotoutu­misprosessin indikaattorina. Etenkin Suomessa ja Ruotsissa, joissa pakolaisten osuus maahanmuuttajista on suuri, ei ole yllättävää, että työmarkkinoille kotoutuminen kestää kauemmin ja väliaikana sosiaaliturvan käyttö on runsaampaa. Toisaalta joi­denkin maahanmuuttajaryhmien osalta voidaan nostaa esiin huoli omien oikeuksien ja sosiaaliturvajärjestelmän huonosta tuntemuksesta (ks. Zimmermann ym. 2012). Tämä saattaa johtaa sosiaaliturvan vajaakäyttöön ja lisätä köyhyysriskiä, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia erityisesti lapsiperheiden osalta.

...

Helsinkiläisten maahanmuuttajien tarkastelu on olennaista, koska lähes puolet Suo­men maahanmuuttajista asuu Helsingin seudulla ja heistä valtaosa nimenomaan Hel­singissä (Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010). Näin ollen pelkästään Helsinkiä tutkimalla saadaan melko kattava kuva maahanmuuttajista, mutta tuloksia tulkittaes­sa tulee ottaa huomioon alueen erityispiirteet kuten korkeat asumiskustannukset.

Tutkimuksessa on aineistona Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulo­tukirekisterin perusteella muodostettu TotuHelsinki-aineisto, joka sisältää poik­keuksellisen yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa toimeentulotuen käytöstä ja myön­tämisperusteista. Aineiston muodostamista on esitelty tarkemmin tämän kirjan luvussa 2. Aineistoon on yhdistetty väestörekisterin ja Kelan vakuuttamisrekisterin tietoja maahanmuuttajataustan määrittämiseksi. Väestörekisteritiedot mahdollistavat toimeentulotuen käytön suhteuttamisen eri väestöryhmien kokoon. Aikaisemmin maahanmuuttajien taustaa tai toimeentulotuen käyttöä ei ole pystytty tutkimaan vastaavalla tarkkuudella Suomessa.

s. 72-73

Lähtömaan ja muuton syyn merkitys kotoutumisprosessissa ei ole yllättävä, koska ne heijastavat maahanmuuttajan taustaan liittyviä havaittuja ja havaitsemattomia tekijöitä. Havaitsemattomat tekijät ovat keskeinen ongelma myös kantaväestön työ­markkina-asemaa koskevassa tutkimuksessa, sillä monia olennaisia tekijöitä, esimer­kiksi sosiaalisia kykyjä, on hankalaa havaita tai mitata. Maahanmuuttajien kohdalla ongelma korostuu, sillä he ovat lähtökohtaisesti hy vin heterogeeninen ryhmä ja heistä on yleensä vähemmän tietoa kuin kantaväestöstä. Esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksesta tai kielitaidosta ei ole yleensä yhteismitallista tietoa tai se puuttuu kokonaan. Käytämme lähtömaata myös tässä tutkimuksessa korvikemuuttujana kuvaamaan eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräisiä ominaisuuksia.

...

Tulosten tarkastelussa nähdään, että maahanmuuttajat saavat toimeentulotukea sel­västi kantaväestöä enemmän. Maahanmuuttajia on aineistossa 8,2 prosenttia, mutta heidän osuutensa toimeentulotukimenoista on 27 prosenttia. Eri maahanmuutta­jaryhmien välillä on kuitenkin huomattavaa hajontaa. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka muuttavat pääosin työn vuoksi, on toimeentulotuen riski osin jopa kantaväestöä pienempi. Sen sijaan pakolaismaista tulleilla riski on huolestuttavan suuri. Luvun lopussa esitämme päätelmät.

...

Maahanmuuttajia varten on kuitenkin tehty joitain täyden­nyksiä sosiaaliturvan lainsäädäntöön. Olennaisin on laki maahanmuuttajien ko­touttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999), jonka korvasivat myöhemmin laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) sekä laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011). Lisäksi maahanmuuttajille suunnatusta eläke-etuudesta on säädetty laissa maahanmuuttajan erityistuesta (1192/2002), joka korvattiin myöhemmin lailla takuueläkkeestä (703/2010).

s. 74

Vuodesta 1999 lähtien työmarkkinatuki ja toimeentulotuki on maksettu kotoutu­missuunnitelman piirissä oleville maahanmuuttajille kotoutumistukena. Kotoutu­mistuen toimeentulotukeen sovelletaan samoja sääntöjä kuin toimeentulotukeen yleensä. Tämä tarkoittaa sitä, että työkykyiselle maahanmuuttajalle kotoutumistuen työmarkkinatuki on ensisijainen kotoutumistuen muoto. Kuten kantaväestön koh­dalla, työtön maahanmuuttaja voi saada kotoutumistuen työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea, jos hän täyttää tuen edellytykset.

Maahanmuuttaja laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimiston virkailijan kanssa. Samalla maahanmuuttaja sitoutuu osallistu­maan suunnitelmaan kirjattuihin kotoutumista edistäviin koulutuksiin tai muihin toimenpiteisiin. Suunnitelma tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan merkitsemisestä ja kahden kuukauden kuluessa työttömyy­den tai toimeentulotuen saamisen alkamisesta. Kotoutumissuunnitelman yhteiskesto saa olla enintään kolme tai erikoistapauksissa viisi vuotta.

Kotoutumistukeen liittyy tiettyjä ehtoja ja sanktioita. Jos maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistu­masta kotoutumissuunnitelman toimenpiteisiin, voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa määräajaksi 20 prosenttia. Laiminlyöntien toistuessa voidaan perusosaa alentaa 40 prosenttia. Lisäksi kotoutumistuen työmarkkinatukeen liittyvät normaalit työttömyysturvan sanktiot. Jos työtön kieltäytyy ilman pätevää syytä hänelle osoi­tetusta toimenpiteestä tai työstä, menettää hän tuen 60 päiväksi. Kotoutumissuunnitelma on myös ollut maahanmuuttajan työmarkkinatuen ehtona vuoteen 2011 saakka, joten suunnitelman puuttuessa ainoa vaihtoehto on ollut kotoutumistuen ulkopuolinen toimeentulotuki.

Vaikka toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimien vastuulla, osallistuu valtio sen rahoitukseen voimakkaasti etenkin maahanmuuttajien kohdalla. Valtio korvaa kun­nalle kaikki pakolaisten toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeen­tulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta. Muutoin valtionosuus kattaa perustoimeentulotuen kuluista puolet.

Kiinnostaisi tietää, kuinka monelta maahanmuuttajalta leikataan 20-40 %?


s. 74-75

Väestörekisteritietoja tarvitaan erityisesti maahanmuuttaja-aseman määrittämiseksi. Ne sisältävät tiedot synnyinmaasta, nykyisistä ja sekä äidinkielestä kaikille helsinkiläisille. Lisäksi aineistossa on tieto iästä, sukupuo­lesta ja siviilisäädystä. Toisena tausta-aineistona on käytetty Kelan vakuuttamistietoja, joihin on kirjattu Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen ajankohta sekä Kelan kirjaama maahanmuuton syy aikaisemmista kansalaisuuksista

s. 77

Maahanmuuton ajankohdaksi määritellään joko ensimmäisen vakituisen kotikunnan merkitsemispäivä tai Kelan vakuuttamisjakson alkupäivämäärä riippuen siitä, kumpi on aikaisempi. Turvapaikanhakijoille tämä tarkoittaa turvapaikan myöntämispäivää. Maahanmuuttajista 99,5 prosentille on arvioitavissa maahantuloaika.

Muuton syy -tieto on saatavissa Kelan vakuuttamistiedoista pääasiassa vain niille, jotka ovat hakeneet Kelalta oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan marraskuusta 2000 alkaen. Tämän vuoksi tieto on kahdelle kolmesta maahanmuuttajasta. Muuton syy -tieto luokitellaan seuraaviin luokkiin: pakolainen, työ, opiskelu, perheenjäsen, sukujuuret ja muut syyt.

Pakolaiseksi luetaan maahanmuuttajat, jotka ovat maassa kiintiöpakolaisina, myön­teisen turvapaikka- tai muun suojelupäätöksen perusteella sekä pakolaisena tulleen henkilön perheenyhdistämisen seurauksena. Perheenjäsen-luokka taas merkitään Kelassa muuton syyksi, kun "henkilö muuttaa Suomeen toisen henkilön perheenjä­senenä eikä hänellä ole omaa perustetta vakuuttamiselle".

Turvapaikanhakijat ovat maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on oleskeluoikeus maassa hakemuksen käsittelyn ajaksi. Koska heidän oleskeluoikeutensa pituus on epävarma ja heidän työnteko- ja opinto-oikeutensa on rajoitettu, ei heidän toimeentu­loturvan käyttöään ole mielekästä verrata muihin maahanmuuttajiin. Tämän vuoksi turvapaikanhakijat on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

s. 81

Toimeentulotuen käyttökohteet ovat verrattain samankaltaisia ryhmien välillä. Enti­sen Neuvostoliiton alueelta tulleilla on kuitenkin asumismenojen osuus selvästi muita alhaisempi, ja kantaväestöllä on enemmän terveysmenoja, joka liittyy todennäköisesti eroihin ikärakenteessa. Muutenkin ryhmät ovat demografisilta ominaisuuksiltaan huonosti vertailtavia, minkä vuoksi asiakkuusosuuksien ja tukimäärien suora vertailu on hankalasti tulkittavissa.

Kantaväestössä puolet toimeentulotuen saajista on yksin eläviä miehiä. Entisen Neu­vostoliiton alueelta tullut tuensaaja on taas muita ryhmiä yleisemmin yksin elävä nai­nen. Lapsiperheitä on kuitenkin kaikissa maahanmuuttajaryhmissä enemmän kuin kantaväestössä. Muut maat -ryhmässä on jopa viidesosa lapsiperheitä, kun muissa ryhmissä yksinhuoltajia on selvästi enemmän.

Suurin osa toimeentulotuen saajista niin kantaväestössä kuin maahanmuuttajissakin on työttömiä. Osuudet kuitenkin vaihtelevat ryhmittäin. Kantaväestössä on suhteessa kaksi kertaa enemmän työkyvyttömiä maahanmuuttajiin nähden. OECD-maista tul­leissa on muita enemmän työssä käyviä toimeentulotuen saajia. Entisen Neuvostolii­ton alueilta tulleissa on eniten eläkeläisiä. Muut maat -ryhmässä vanhempainlomalla ja muissa perheenhoitotehtävissä olevat ovat yliedustettuina.

Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu vuokralla joko pää- tai alivuokralaisena. Maahanmuuttajat, varsinkin Muut maat -ryhmässä, asuvat kantaväestöä hieman useammin sukulaisten tms. luona. Kuitenkin maahanmuuttajat ovat keskimäärin kantaväestöä harvemmin vailla vakinaista asuntoa. Kantaväestöllä on muu asu­mismuoto maahanmuuttajia yleisempi. Eroa selittävät mm. kantaväestön tuki- ja laitosasuminen sekä asuminen omistusasunnossa. Tieto asumismuodosta perustuu sosiaalityöntekijän kirjaukseen.

Koska tarkasteltavien ryhmien välillä on suuret demograiset erot, pyrimme muo­dostamaan paremmin vertailtavat ryhmät vakioimalla perustaustaominaisuudet regressiomallilla. Taulukossa 5.4 (s. 82) on esitetty maahanmuuttajien toimeentulo­tukiasiakkuuden riski vetosuhteella (odds ratio) kantaväestöön nähden mitattuna.

Maahanmuuttajat on jaettu muuttoajankohdan perustella kolmeen ryhmään, jotta saataisiin karkea kuva kotoutumisprosessista. Ryhmistä viimeisin, vuosina 2007–2009 muuttaneet, kuvaa maassaoloajaltaan kotoutumissuunnitelman piirissä olevia maa­hanmuuttajia. Aineiston rajoitusten vuoksi analy ysi koskee vain täysi-ikäistä väestöä.

Taulukosta nähdään, että toimeentulotuen saamisriski on maahanmuuttajilla pää­asiassa kantaväestöä suurempi myös silloin, kun demografiset erot on vakioitu. Ala­ryhmien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Turkista ja Virosta tulleilla on OECD-ryhmässä suurempi riski ja Muut maat -ryhmässä on suurta hajontaa. Intiasta ja Kiinasta tulleet maahanmuuttajat ovat lähellä kantaväestön tasoa tai jopa sen ala­puolella, kun taas pakolaisia sisältävät ryhmät Afrikasta ja Lähi-idästä ovat selvästi muita korkeammalla tasolla.

(http://i.imgur.com/Inj1TZD.jpg)

s. 82-83

Maahanmuuttajien työllisyyden on todettu parantuvan maassaoloajan mukaan (Sar­vimäki 2011). Tämän perusteella toimeentulon saamisriskin voisi olettaa olevan pienempi aikaisemmin saapuneilla. Taulukon 5.4 perusteella näin ei kuitenkaan ole kaikissa ryhmissä. Osalle ryhmistä riskisuhde on suurin ennen vuotta 2000 muut­taneille. Monet näistä maaryhmistä ovat sellaisia, joista työperäisen maahanmuuton osuus on suuri. Tällöin tarve toimeentulotuelle saattaa syntyä vasta pidemmän maassa asumisen jälkeen, kun alkuperäinen työsuhde on päättynyt. Toisaalta selityksenä voivat olla ryhmien rakenteiden muutokset. Esimerkiksi ennen 2000-lukua OECD:n ulkopuolisesta Euroopasta tulleissa on paljon Jugoslavian alueelta tulleita pakolaisia.

Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idän maista tulleilla, vähän aikaa Suomessa olleilla maahanmuuttajilla vetosuhde on moninkertainen. Näiden ryhmien suurista vetosuh­teista merkittävä osa selittyy kotoutumistuella, jota maksetaan maahanmuuttajille maahanmuuton jälkeisten kotoutumistoimenpiteiden ajan. Tästä huolimatta näiden ryhmien toimeentulotuen saamisriski on huolestuttavan suuri.

(http://i.imgur.com/Dek99r2.jpg)

s. 84

Taulukosta nähdään, että maahanmuuttajat saavat yleensä enemmän toimeentulo­tukea kuin kantaväestö. Mallin kertoimista kuitenkin vain harvat ovat merkitseviä, mikä kertoo siitä, että useimmissa ryhmissä toimeentulotuen määrä vaihtelee ryhmän sisällä niin paljon, että ryhmien välisiä eroja ei voida tulkita aineistosta luotettavasti. Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo­tukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu. Ero selittyy pääasiassa sillä, että näillä ryhmillä on kantaväestöä enemmän toimeentulotuki­kuukausia vuoden aikana. Varsinkin kotoutumistuen aikana ero on huomattava pakolaisten lähtömaista tulevilla. Lisäksi työperäisen maahanmuuton alueilta tulleilla kertoimet tyypillisesti nousevat maassaoloajan myötä. Tämä tukee sitä selitystä, että työperäisellä maahanmuuttajalla toimeentulotuen tarve syntyy vasta viiveellä. Erot kantaväestöön eivät kuitenkaan ole merkitseviä lukuun ottamatta vuosina 2007–2009 Intiasta muuttaneita, jotka saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 300 euroa kanta­väestöä vähemmän kulutusyksikköä kohden.

...

Aikaisempien tutkimusten tapaan ryhmien välillä oli suuri ero maahanmuuton syyn mukaan. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka ovat muuttaneet yleensä työn vuoksi, oli toimeentulotuen saamisriski osin jopa pienempi kuin kantaväestöllä. Sen sijaan pakolaisten lähtömaista tulleilla riskisuhde oli huolestuttavan suuri. Tämä viittaa siihen, että kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja että heidän on vai­kea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Sy ynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla.

s.85

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kotoutumisprosessin etenemistä yksinkertaisesti jakamalla maahanmuuttajat ennen vuotta 2000, vuosina 2000–2006 sekä vuosina 2007–2009 muuttaneisiin. Lisäksi tarkastelussa vakioitiin ikä sekä kotitaloustyyppiä kuvaavat tekijät. Kotoutumisesta toimeentulotuen käytön näkökulmasta saatiin näin kaksijakoinen kuva. Ryhmillä, joilla tuen saamisriski oli korkealla tasolla, tuen käyttö oli vähäisempää pitkään maassa asuneilla. Sen sijaan niissä ryhmissä, joissa on paljon työn vuoksi maahan muuttaneita, riskitaso oli alempi myöhemmin muuttaneilla. Tä­mä johtuu todennäköisesti siitä, että näissä ryhmissä on maahanmuuton jälkeen hyvä työllisy ys, mutta on myös mahdollista, että maahanmuuttajilla on toimeentulotuen alikäyttöä. Tulokset ovat pääosin linjassa Sarvimäen (2011) tutkimuksen kanssa, jossa OECD-maista muuttaneiden toimeentulotuen saajien osuus oli kantaväestön tasolla ja OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus laski maassaoloajan mukana.

Jatkotutkimuksissa kotoutumisprosessista voidaan saada yksityiskohtaisempi kuva ottamalla analyysiin mukaan laajempi joukko maahanmuuttajien taustatekijöitä sekä tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin muuttoajankohdan vaikutusta. Laajemmat tiedot taustatekijöistä mahdollistavat maahanmuuttajien paremman kaltaistamisen kantaväestöön. Lisäksi voisi analysoida erikseen maahanmuuton syyn roolia kotou­tumisessa 2000-luvulla muuttaneilla, joista tieto on käytettävissä. Jotta sosiaaliturvan käytöstä saataisiin kattavampi kuva, tulisi aineistoon liittää tiedot myös Kelan mak­samista etuuksista sekä työllisyydestä.

[Kimmo Pirkkala]

Pieninä huomioina: Tutkinusväli oli 2008-2010, jona aikana maahanmuuttajien määrä kasvoi runsaasti yli 10% Helsingissä. Myöskin nuo tulokset ovat siis keskimäärin jo neljä vuotta vanhoja. Maahanmuuttajaksi ei laskettu ketään Suomessa syntynyttä. Täysikäisten Suomessa syntyneiden perunanokkaisuusaste oli vielä vuonna 2010 lähellä 100%, mutta tulee siitä laskemaan.

Mutta tilastojen kerääminen 'maahanmuuttaja-taustaisten' joukosta - edes sen yrittäminen - sehän olisi rasismia

Entäs jos kerätään tilastoja etnisesti suomalaisista? Sehän ei ole rasismia. Ja sen jälkeen, hups, joku osaa vähennyslaskun...

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksesta tai kielitaidosta ei ole yleensä yhteismitallista tietoa tai se puuttuu kokonaan.

Mutta se kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajia tarvitaan lisää. Ja kyllä heitä saadaankin, ainakin niin kauan kuin elämisen Suomessa kustantaa suomalainen veronmaksaja. Kuka hullu enää haluaa asua jossain Kongossa tai Kamerunissa?

[Kraken]

Tuo tutkimus on aika kurjaa luettavaa erityisesti maahanmuuttajien osalta. On vaikea löytää mitään valonpilkahdusta noista luvuista. Vuositasolla tukien määrä on vain kasvanut.

Sivulla 78 on mielenkiintoinen taulukko. Siitä ilmenee, että OECD maista 51% tuli Suomeen työn takia eli 8533 hlöä. Vastaava luku muille maille yhteensä on 22-24% eli 6692 henkilöä. Kaikista maahanmuttajista vain 32% tuli työn perään Suomeen.

Tämä kertoo aika karua kieltä kestävyysvajeen korjaamisesta maahanmuutolla. Se näyttäisi olevan lähtökohtaisestikin täysin mahdoton tehtävä kun suurin osa maahanmuuttajista ei edes omasta mielestään tule Suomeen työn takia. Tarkasteluajanjaksona lähes 70% tuli Suomeen ihan muista syistä.

[Elemosina]

Nuo todelliset luvuthan ovat ihan järkyttävät, sillä turvapaikanhakijat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Lisäksi onko turvapaikanhakija ikuisesti turvapaikanhakija vai muuttuuko jossain vaiheessa maahanmuuttajaksi [ja pääsee tutkimukseen mukaan]?

Kaunisteltuja lukuja. Juuri se tieto mitä myös kaivattaisiin eli turvapaikanhakijoille maksettavat tuet, jäävät pois tästä.

[foobar]

Nuo todelliset luvuthan ovat ihan järkyttävät, sillä turvapaikanhakijat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Lisäksi onko turvapaikanhakija ikuisesti turvapaikanhakija vai muuttuuko jossain vaiheessa maahanmuuttajaksi [ja pääsee tutkimukseen mukaan]?

Kaunisteltuja lukuja. Juuri se tieto mitä myös kaivattaisiin eli turvapaikanhakijoille maksettavat tuet, jäävät pois tästä.

En ole lukenut koko ketjua, mutta turvapaikanhakijoiden - jos termiä käytetään oikein - pitäisi muuttua viimeistään muutaman vuoden jälkeen jonkintyyppisen oleskeluluvan haltijoiksi, tai poistua maasta tai ainakin tukien piiristä. En sitten tiedä onko tässä taas käytetty termejä luovasti, tyyliin "kerran turvapaikanhakija, aina turvapaikanhakija." "Afrikan pakolaismaiden" luvut ovat siinä määrin tylyjä, että voisi ehkä jopa veikata niissä olevan myös humanitäärisen ja toissijaisen suojelun oleskelulupalaisten ja perheenyhdistettyjen mukana. Siis toivottavasti.

Nuokin tilastot paljastavat joka tapauksessa ongelman ytimen: sen, että toimeentulovaatimuksesta tehdään poikkeuksia, käytännössä syntyperän perusteella. Maahanmuuton kulurakenne korjaantuisi melkeinpä kokonaan sillä, että näitä poikkeuksia *normista* ei olisi rakennettu eikä niitä jaeltaisi tavalla, joka ajaa merkittävän osan maahanmuutosta poikkeuskategorioihin. Nyt moni maailmanpelastaja ei edes ymmärrä että kyse on poikkeuksista, vaan kuvittelee että Suomen ulkomaalaislain tarkoituksena on antaa kaikille mahdollisuus muuttaa Suomeen. Sellaista mahdollisuutta ei ole edes pitkäaikaistyöttömällä ruotsalaisella, mutta jostain syystä sopivalta alueelta saapuvalla työttömällä somalialaisperheellä mahdollisuus on. Jos tämä ei ole epätasa-arvoa ja reiluuden käsitystä murentavaa toimintaa, mielestäni ei sitten mikään.

[nuiv-or]

Lisäksi onko turvapaikanhakija ikuisesti turvapaikanhakija vai muuttuuko jossain vaiheessa maahanmuuttajaksi [ja pääsee tutkimukseen mukaan]?

Tp-hakija on tp-hakija siihen asti kunnes saa oleskeluluvan:

Pakolaiseksi luetaan maahanmuuttajat, jotka ovat maassa kiintiöpakolaisina, myön­teisen turvapaikka- tai muun suojelupäätöksen perusteella sekä pakolaisena tulleen henkilön perheenyhdistämisen seurauksena.

...

Turvapaikanhakijat ovat maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on oleskeluoikeus maassa hakemuksen käsittelyn ajaksi. Koska heidän oleskeluoikeutensa pituus on epävarma ja heidän työnteko- ja opinto-oikeutensa on rajoitettu, ei heidän toimeentu­loturvan käyttöään ole mielekästä verrata muihin maahanmuuttajiin. Tämän vuoksi turvapaikanhakijat on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?

81 § (11.6.2010/549) Työnteko ilman oleskelulupaa

[...]

Ulkomaalaisella on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa:

1) kun hänellä on 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta; tai

2) kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?

Tiedän turvapaikanhakijoita, jotka ovat olleet valmentavilla kursseilla. Siellä on muun muassa leivottu ja opiskeltu suomea.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Muistelin tässä, kuinka erään turvapaikanhakijan piti kerran pistäytyä virallisessa asuinpaikassaan eli vastaanottokeskuksessa, koska sosiaalityöntekijä oli tulossa käymään siellä toimeentulotuen takia. Hänen ei kuitenkaan siis tarvinnut vaivautua sosiaalivirastoon. Muuten hän oleili jossain muualla ja etsiskeli siinä sivussa suomalaista naista. Ensimmäinen perhe oli "kadonnut" Afrikkaan.

[Iloveallpeople]

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?

Miten minulla on jäänyt mieleen, että joskus jossain Hommaan linkatussa uutisjutussa olisi ollut 2 tuntia suomen kielen opiskelua viikossa jossain vastaanottokeskuksessa.

Edit. Ei kun oli se neljä tuntia viikossa, jonka opiskelevat viikossa. En tiedä saavatko tuon lisäksi opiskella kieltä muualla.

hommaforum.org/index.php/topic,9227

[Aallokko]

Muistelin tässä, kuinka erään turvapaikanhakijan piti kerran pistäytyä virallisessa asuinpaikassaan eli vastaanottokeskuksessa, koska sosiaalityöntekijä oli tulossa käymään siellä toimeentulotuen takia. Hänen ei kuitenkaan siis tarvinnut vaivautua sosiaalivirastoon. Muuten hän oleili jossain muualla ja etsiskeli siinä sivussa suomalaista naista. Ensimmäinen perhe oli "kadonnut" Afrikkaan.

Tällaiset tyypit sopisivat pakkotöihin, joissa ansaittaisiin oma paluulippu karkotukselle, piste. Eikö käy? No, rajallemme suuntautuva pysähtymätön haittamaahanmuuttovirta sitten jatkuu ja kasvaa viidakkorummun jytistessä kutsua maailman äärille.

Jos tuon tutkimuksen luvut - vaikka turvapaikanhakijoiden puuttuminen tekee niistä järkyttävän alakanttiin vedetyt - eivät saa koko kansalla hälytyskelloja soimaan, niin mikä sitten?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa tapauksesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden maahantulosta, että ei se kovin rajattua ole. Opinto-oikeudesta en tiedä. Onko kielikurssille osallistuminen rajoitettua tp-hakijoille?

Miten minulla on jäänyt mieleen, että joskus jossain Hommaan linkatussa uutisjutussa olisi ollut 2 tuntia suomen kielen opiskelua viikossa jossain vastaanottokeskuksessa.

Edit. Ei kun oli se neljä tuntia viikossa, jonka opiskelevat viikossa. En tiedä saavatko tuon lisäksi opiskella kieltä muualla.

hommaforum.org/index.php/topic,9227

Ainakin tuo nuorukainen, josta edellä kerroin, opiskeli muualla kuin vastaanottokeskuksessa.

[Blanc73]

Maahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.

Kuulinko juuri hätäkakan lurahtavan mokuttajien housuihin??

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Maahanmuuttajien osuus Helsingin toimeentulomenoista on 27 prosenttia, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin kahdeksan prosenttia.

Kuulinko juuri hätäkakan lurahtavan mokuttajien housuihin??

Luulen, että he jatkavat etsivää sosiaalityötänsä. Suomessa on pakko olla paperittomia siirtolaisia, liikkuvan väestönosan edustajia ja muita yksittäistapauksia, jotka eivät ole vielä käyttäneet oikeuttaan hakea toimeentulotukea.

[eräsmiesvaan]

Okei, maahanmuuttajat saavat 27% toimeentulotuesta. Mitä se on teiltä pois?

Nuo luvut tosiaan pyöriteltyään selviää, että kehityksen lakipisteessä lähempänä sitä 100% rikastusastetta siis, toimeentulokustannukset pompsahtaisivat ainakin 4.25 kertaisiksi nykyisestä. Sehän sitten olettaisi, että kantaväestö olisi nostanut kytkintä kyseiseltä paikkakunnalta.

Myös niitten maksettujen kela-korvauksien määrät asumistuen suhteen olisi todella kiinnostavaa tietää, koska Suomihan on kallis maa asua, muuallakin kuin vain pelkästään Etelä-Suomessa. Valtiohan ei siis myönnä, että todellisuudessa Suomen kalliit elämiskustannukset ajavat lopulta myös työnantajat pois tästä maasta, mitä sitä siis pahentaa tursahtanut julkinen sektori ja nämä erinäiset kokeilut.

Kokonaisuuden kannalta, saataisiin sitten suuntia, paljonko valtio velkaantuu vuodessa pelkästään tästäkin kokeilusta. Ja trendinä siitä sitten, paljonko kustannukset vielä nousevat sitä mukaan kun rikastusaste nousee. Eli toisin sanoen, paljonko verotus kiristyy nykyisestä.

[Antti Moisander]

Maahanmuuttajat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa

Se jolle tämä uutinen tuli uutena tietona on joko onnellisen tietämätön ympäröivästä maailmasta tai 

[ElKaNi]

On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.

Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.


https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938

[Onkko]

On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.

Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.


https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938

Kuten tuosta sivulla 80 käy ilmi niin kantasuomalaisista suurinosa on yksinasuvia (83% vs muut 57%) ja sarjassa muut maat on lapsiperheitä 17% enemmän. Lapsille ja pareille maksetaan vähemmän per nuppi. Suomalaisten keskimääräinen kotitalous 1.3 vs muut 2.4).
Samalla sivulla näkyy myös että saivat täydentävää toimeentulotukea useammin (53% vs 43%).

[Tabula Rasa]

Täällä jaetun tiedon mukaan vieraskielisten ryhmä 12% ei vastaa tilaston ryhmää 8% sekä lisäksi maahanmuuttaja voinee ottaa uudeksi äidinkielekseen virallisesti suomen tai ruotsin. En ihmettelisi yhtään jos jokin lafka maksaisi mamuille tilastojen sotkemisesta.

Kolmannes lisää alkuperäiseen lukuun=39,5% Ulkopuolelle rajatut turvapaikanhakija, kolmivuotis jne muut etuudet sekä suomen kansalaisina tai suomenkielisen nimellä tukirahaa saavat niin oikea luku lienee enemmänkin 45-50% kaikesta toimeentulotukirahasta kuin 27.

[ElKaNi]

On sinänsä itsestäänselvyys ettei mamuja suosita. Lainsäädäntö kieltää ja toimeentulituki hyvin tarkasti ohjeistettu.

Helsingissä tutkittiin toimeentulotukipäätöksiä vuoden osalta ja siitä kävi ilmi että mamuille myönnetään keskimäärin alle 400 e/kk kun kantikselle myönnetään n 450 euroa.


https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38938

Kuten tuosta sivulla 80 käy ilmi niin kantasuomalaisista suurinosa on yksinasuvia (83% vs muut 57%) ja sarjassa muut maat on lapsiperheitä 17% enemmän. Lapsille ja pareille maksetaan vähemmän per nuppi. Suomalaisten keskimääräinen kotitalous 1.3 vs muut 2.4).
Samalla sivulla näkyy myös että saivat täydentävää toimeentulotukea useammin (53% vs 43%).

Kantaväestölle myönnetään vastaavasti enemmän ehkäisevää ja kuntouttavaa toimeentulotukea.

Turvapaikanhakijoita ei lasketa maahanmuuttajiksi (ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa) ja heillehän ei myönnetä (pääsääntöisesti) toimeentulotukea vaan vastaanottorahaa.

Toisen sukupolven maahanmuuttajia (vieraskieliset, Suomessa syntyneet) ei laskettu tuossa maahanmuuttajiksi mutta käytännössä heille  maksetut tuet on siinä maahanmuuttajaryhmässä kun he ovat pääosin alaikäisiä ja tuet maksetaan heidän vanhemmille.

[Tabula Rasa]

elkani. Kerro mihin ihmeeseen kantaväestön kuntouttava ja ehkäisevä toimeentulotuki jaetaan. Ja miten se olisi likimainkaan yhteismitallista mamupentutehtaiden kanssa. Satojen miljoonien ehkäisevä toimeentulotukivirta? Tai kuntouttava? Yleensä kuntoutuksen tarpeessa olevat toimivat kelan kansssa joten tämä lienee marginaalnen toimeentulotukiryhmä. Ja mitenkä lie se ehkäsevä jolla hankitaan uusimmat pyörät, lastenvaunut ja mitä lie mamuperheille?

[ElKaNi]

elkani. Kerro mihin ihmeeseen kantaväestön kuntouttava ja ehkäisevä toimeentulotuki jaetaan. Ja miten se olisi likimainkaan yhteismitallista mamupentutehtaiden kanssa. Satojen miljoonien ehkäisevä toimeentulotukivirta? Tai kuntouttava? Yleensä kuntoutuksen tarpeessa olevat toimivat kelan kansssa joten tämä lienee marginaalnen toimeentulotukiryhmä. Ja mitenkä lie se ehkäsevä jolla hankitaan uusimmat pyörät, lastenvaunut ja mitä lie mamuperheille?

Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.

Mamuperheille kun ei hankita uusia vaunuja ja pyöriä vaan heillekin voidaan tietyissä tilanteissa myöntää tt-tukea näiden hankkimiseen. Ihan samalla tavalla myönnetään kantisperheille tukea.

[Saippuakupla]

Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.

Kyllä ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ja myönnetään muuhunkin kuin vuokrarästeihin.

[Tabula Rasa]

elkani. Kerro mihin ihmeeseen kantaväestön kuntouttava ja ehkäisevä toimeentulotuki jaetaan. Ja miten se olisi likimainkaan yhteismitallista mamupentutehtaiden kanssa. Satojen miljoonien ehkäisevä toimeentulotukivirta? Tai kuntouttava? Yleensä kuntoutuksen tarpeessa olevat toimivat kelan kansssa joten tämä lienee marginaalnen toimeentulotukiryhmä. Ja mitenkä lie se ehkäsevä jolla hankitaan uusimmat pyörät, lastenvaunut ja mitä lie mamuperheille?

Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.

Mamuperheille kun ei hankita uusia vaunuja ja pyöriä vaan heillekin voidaan tietyissä tilanteissa myöntää tt-tukea näiden hankkimiseen. Ihan samalla tavalla myönnetään kantisperheille tukea.

Kuntouttavaa työtoimintaa. Eli käytännössä työkkärin rahalla: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta

Ei mene selostus läpi. Selitäpä uudestaan mistä ne toimeentulotukimiljoonat kuluvat kantisten kuntoutukseen.

Ja oletko nähnyt yhtään seinänkannattelijaa kirppari tai lahjoitusvaatteissa? 500e takkien ja kenkien bongaus ei ole vaikeaa. Ajokortteja ja autoja on maksettu ja bensanostositoumuksistakin löytyy lieksanketjussa tietoa. Tietosuojaan vedoten näistä ei kuitenkaan jaeta virallista tietoa. Tätä harkinnanvaraista ehkäisevää on jaettu lieksassa oikein olan takaa mamuille eikä ole mitään syytä olettaa että muualla olisi yhtään erilainen meno. Jos kotimainen saa puolet kirppiskärryjen hinnasta ja mamu saa vaunuihin ostolapun ilman ylärajaa niin kyllähän tuo vituttaa. Noita kultamunia kun ei työnnetä viidenkympin toimivissa halpisvaunuissa vaan vähintään viidensadan trendimerkeissä.

Vuokrarästit lienevät melko marginaalinen osuus koko potista.

Vai onko tietoa muusta?

[Uimakoulutettava]

Aluksi yllättyin positiivisesti Helsingin Sanomain julkaistua tällaisen (rasistisen ) tutkimuksen.

Sitten kävi ilmi, mitä kaikkea Helsingin Sanomat jätti kertomatta, vaikka varmaankin toimitus oli tutustunut koko tutkimukseen.

Helsingin päättäjät:

Joko on metropolin vetovoima taattu ja työvoimapula paikattu?

Turustanissa tällaisia tutkimuksia ei julkaista, joten "rasismi" ei lisäänny.

[Arvoton]

Ja pitäähän meidän elättää ns. veljeskansaammekin ja yhä enemmän myös venäläisiä, jotka tuntuvat saavan oleskeluluvan, kun vain ilmoittavat tulopäivänsä. Olivatpa he pimeissä töissä täällä tai kotimaissaan samaan aikaan.

Jussin ajama ajatus rajavalvonnasta EU:n sisällä lienee fasismia samoin kuin "työvoiman" vapaan liikkuvuuden rajoittamisajatuskin.

Hyvää ihmistä ei vituta eestiläisten Eestistä halvalla ostamat autonsa, jotka pysyvät Eestin kilvissä vuodesta toiseen. Mua vituttaa, koska olen ikävä ihminen. Kolhoosimme parkkisella niitä on ainakin toistakymmentä.

[ElKaNi]

Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.

Kyllä ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ja myönnetään muuhunkin kuin vuokrarästeihin.

Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203

[Onkko]

Kuntouttavaa tt-tukea myönnetään jos hakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumistilanteessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Käytännössä ehkäisevää tukea myönnetään vuokrarästeihin.

Kyllä ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ja myönnetään muuhunkin kuin vuokrarästeihin.

Käytännössä suurin osa tuista ehkäisevästä tuesta näyttää menevän vuokrarästeihin vaikka lainsäätäjä oli ajatellut toisin.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1573203

Käsillä oleva selvitys käsittelee hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevia päätöksiä vuosilta 2008–2010.

Eli ei kerro mitään tuista vaan porukasta joka jaksaa valittaa.

[ElKaNi]

Kuntouttavaa työtoimintaa. Eli käytännössä työkkärin rahalla: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta

Ei mene selostus läpi. Selitäpä uudestaan mistä ne toimeentulotukimiljoonat kuluvat kantisten kuntoutukseen.

Ja oletko nähnyt yhtään seinänkannattelijaa kirppari tai lahjoitusvaatteissa? 500e takkien ja kenkien bongaus ei ole vaikeaa. Ajokortteja ja autoja on maksettu ja bensanostositoumuksistakin löytyy lieksanketjussa tietoa. Tietosuojaan vedoten näistä ei kuitenkaan jaeta virallista tietoa. Tätä harkinnanvaraista ehkäisevää on jaettu lieksassa oikein olan takaa mamuille eikä ole mitään syytä olettaa että muualla olisi yhtään erilainen meno. Jos kotimainen saa puolet kirppiskärryjen hinnasta ja mamu saa vaunuihin ostolapun ilman ylärajaa niin kyllähän tuo vituttaa. Noita kultamunia kun ei työnnetä viidenkympin toimivissa halpisvaunuissa vaan vähintään viidensadan trendimerkeissä.

Vuokrarästit lienevät melko marginaalinen osuus koko potista.

Vai onko tietoa muusta?

Totesin vaan sen faktan että kantikset saavat suhteellisesti enemmän tuota kuntouttavaa tukea.

Autoja tai ajokortteja ei ole maksettu ja jostain roskiksesta kaivettuja bensakuitteja ei kerro muuta kuin sen että sosiaalivirastolla on autoja käytössä ( mm kodinhoitajille). Bensakuluja voidaan joskus korvata (ihan yhtälailla kantiksille) jos kyse työnhaku tai opiskeluun liittyvistä matkoista.

Ja kuten lehdissäkin on nyt todettu niin ihan samanlaista tukea mamut ja kantikset saavat lastenvaunuihin.