Hommaforum Testi

Helsingin kaupunginhallitus päättää 13.8.2012 henkilöstöhankinnan periaatteet

Helsingin kaupunginhallituksen kokouksen 27 / 13.08.2012 esityslistalla (http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginhallitus/P__t_sasiakirjat/Asiakirja?ls=11&doc=Halke_2012-08-13_Khs_27_El) (aivan sivun lopussa) on päätettävänä asia henkilöstöhankinnan periaatteet.

• Henkilöstöhankinnan periaatteet, päätösehdotus 13.8.2012, Helsingin kaupunginhallitus (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/0B61A454-A287-4D5F-B6C2-D2986E35E3CC/Henkilostohankinnan_periaatteet.pdf)
  
• Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteet 2012 (Ehdotus uusiksi) (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)
• Helsingin kaupungin henkilöstönhankinnan periaatteet 2008 (Nykyiset) (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/002d9d804a57308caa44fe7da5ed5709/PK190412.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-1486250848)

Quote
Henkilöstöhankinnan periaatteet Päätösehdotus 13.8.2012, Helsingin kaupunginhallitus (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/0B61A454-A287-4D5F-B6C2-D2986E35E3CC/Henkilostohankinnan_periaatteet.pdf)

Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnassa noudatetaan
yhdenvertaisuusperiaatetta. Kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta
hakijasta tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva.

Alla poimintoja joiden keskeisin ongelma on, että niitä voidaan soveltaa käytännössä mielivaltaisesti (http://en.wikipedia.org/wiki/Arbitrariness). Käytetyt käsitteet eivät ole useissa tapauksissa selkeäst määriteltyjä. Ohjeet ovat ovat kokonaisuudessaan neljän sivun mittaiset. Ongelmallisten kohtien lisäksi olen poiminut myös hyvä tietää periaatteella asioita.

Quote
Helsingin kaupungin henkilöstönhankinnan periaatteet 2012 (Ehdotus uudeksi) (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)

Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon
erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tasa-arvon toteu-
tumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta ansiokkuudeltaan ta-
saveroisesta hakijasta tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuu-
luva.

...

Ennen kuin virkaa tai tehtävää ryhdytään täyttämään, selvitetään sen
tarpeellisuus ja mahdollisuudet uudelleenjärjestelyihin. Täytössä enna-
koidaan toimintaympäristön muutokset ja huomioidaan tulevaisuuden
osaamistarpeet sekä mahdollisuudet hyödyntää monimuotoisuutta.

...

Kielitaitovaatimusta harkittaessa otetaan huomioon kielitaitosäännön
vaatimus siitä, että asiakaspalvelua pystytään tarjoamaan molemmilla
kotimaisilla kielillä. Kielitaitovaatimusten tulee kuitenkin nousta työteh-
tävien sisällöstä. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtäväs-
sä edellytetään hyvää suomen- tai ruotsinkielen taitoa, vaikka se ei ole
välttämätöntä työn tekemisen kannalta.

...

Työpaikan hakuilmoituksessa tuodaan esiin, että kaupunki toimii työn-
antajana yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista tasa-arvoisuutta edistäen.

...

Samoin Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan henkilö voidaan
ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, johon
Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöi-
tymiskoulutusta kaupunki on tukenut.

...

Työsuhteinen tehtävä voidaan perustelluista syistä täyttää ilman ulkois-
ta hakua tai sisäistä ilmoittautumismenettelyä, jos tehtävään on jo tie-
dossa kelpoisuusehdot täyttävä ja soveltuva henkilö. Tällainen on esi-
merkiksi tehtävää määräaikaisena hoitanut, kaupungille aiemmin hake-
nut tai avoimen hakemuksen jättänyt henkilö.

...

Selvitys kielitaidosta voidaan kuitenkin esittää myös hakuajan päätyttyä,
kuitenkin ennen valintapäätöksen tekoa.

...

Valintapäätöksen tulee olla perusteltu ja se tehdään viipymättä.
Päätöksestä ilmoitetaan kaikille hakijoille mahdollisimman pian.
Suositeltavaa on, että kaikille haastattelussa olleille ilmoitetaan henki-
lökohtaisesti tehdystä valintapäätöksestä perusteluineen. Kaikkia haki-
joita kiitetään kiinnostuksesta kaupungin työpaikkoja kohtaan.

...

Jos kyseessä on julkisesti haettavana olleen viran täyttäminen, kaikille
hakijoille on toimitettava virkaanottopäätös muutoksenhakuohjeineen.

Päätöksenteosta on tarkemmin Helmi-intrassa henkilöstökeskuksen
henkilöstöhallinnon päätöksentekoa koskevassa ohjeessa.

...

Viranomaisille toimitetut asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Haku-
asiakirjat ovat salassa pidettäviä niiltä osin, kun ne sisältävät tietoa
henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai henkilön yksityiselämän piiris-
sä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallis-
tumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-
elämästä tai muusta niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

...

Julkisuuslain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen jul-
kisesta asiakirjasta. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettäviä, tie-
to on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin,
ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Tiedon antaminen asiakirjasta,
joka ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Hakijalla sekä
muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus
saada asiaa käsittelevältä viranomaiselta tietoa muunkin kuin julkisen
asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa kä-
sittelyyn.

Hakuasiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on saanut sen hal-
tuunsa.

...

Virasto tai liikelaitos vastaa työnhakuasiakirjojen arkistoinnista. Pysy-
vään virkaan tai toimeen valittujen hakemukset liitteineen säilytetään
pysyvästi paperimuodossa. Jos päättäjänä on toimielin, kuten kaupun-
ginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat, tai viranhaltijana virasto-
päällikkö, päätökset tehdään Ahjossa, jolloin kirjaamo arkistoi päätök-
set ja pöytäkirjat liitteineen paperimuodossa. Muut viranhaltijapöytäkir-
jat arkistoidaan virastoissa ja liikelaitoksissa liitteineen.

Kaikkien hakijoiden hakemukset liitteineen säilytetään 2,5 vuotta.

Helsingin kaupunginhallitus (http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginhallitus/) ja Helsingin kaupunginhallituksen jäsenet 2011 - 2012 (http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginhallitus/J_senet).

Koska Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja (http://www.hel.fi/hki/heke/fi/Kaupunki+tyonantajana) arvioin, että tämän yksittäisen päätöksen käsitteleminen ansaitsee erillisen ketjun. Ylläpito voi korjata mahdollisesti väärän arvion.

Muut samankaltaiset ketjut:

• 2012-08-09 HU: "Suomen kielen taidon vaatiminen voi olla syrjintää" (http://hommaforum.org/index.php/topic,73966.0.html)
• Yhdenvertaisuuden puolustaminen työnhaussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,73949.0.html)
• Sisäasiainministeriö yllyttää syrjintään yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeissaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,73756.0.html)

Jättääköhän Halla-aho eriävän mielipiteen?

QuoteYhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon
erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tasa-arvon toteu-
tumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta ansiokkuudeltaan ta-
saveroisesta hakijasta tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuu-
luva.
[...]
Kielitaitovaatimusta harkittaessa otetaan huomioon kielitaitosäännön
vaatimus siitä, että asiakaspalvelua pystytään tarjoamaan molemmilla
kotimaisilla kielillä. Kielitaitovaatimusten tulee kuitenkin nousta työteh-
tävien sisällöstä. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtäväs-
sä edellytetään hyvää suomen- tai ruotsinkielen taitoa, vaikka se ei ole
välttämätöntä työn tekemisen kannalta.

Kuitenkin:

QuotePalvelukseen ottaja huolehtii siitä, että virasta tai tehtävästä laaditaan
tehtävänkuvaus ja määritellään mahdolliset lakisääteiset ja muut kel-
poisuusvaatimukset sekä hakijalta vaadittavat edellytykset. Samalla
päätetään, onko edellytys ehdoton vai toivottava. Ehdottomina vaati-
muksina esitetyt valintatekijät sitovat rekrytoijaa.

Ohjeet siis mahdollistavat maahanmuuttajien palkkaamisen tiettyyn työhön ainoastaan määritellyn tehtävänkuvauksen perusteella. Ei esimerkiksi siksi, että "työyhteisöön kaivataan diversiteettiä". Vain tasatilanteessa voidaan suosia maahanmuuttajaa "aliedustettuun ryhmään" kuulumisen perusteella.

Ohjeissa ei ole jälkeäkään Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon ilmoittamasta tavoitteesta palkata kaupungille jatkossa maahanmuuttajia niin paljon, että heitä olisi väestöosuutta vastaava määrä. Pelkästään tasatilanteessa maahanmuuttajia suosimalla tavoitetta ei saavuteta. Ainoa (laillinen) tapa, jolla Tulensalon tavoite voi lähentyä, on virkojen tehtävänkuvausten muuttaminen sellaisiksi, että ne edellyttävät nimenomaan maahanmuuttajien palkkaamista (esim. tietyn vieraan kielen hyvä hallinta). Tällaisia asiakaspalvelutehtäviä on kuitenkin niin vähän, että niillä ei ole suurta vaikutusta maahanmuuttajatyöntekijöiden osuuteen. Kaupungin rasismiohjeissa ilmoitetaan tavoitteeksi myös maahanmuuttajaesimiesten lisääminen, mutta tätä tavoitetta ei oikein voi edistää tehtävänkuvauksia muuttamalla. Esimiehet harvemmin toimivat asiakaspalvelussa, joten heille voidaan vain poikkeustapauksissa asettaa vaatimukseksi jonkin marginaalikielen hallinta.

Jos Tulensalon ilmoittamaan tavoitteeseen halutaan tosissaan pyrkiä, ei ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen riitä, vaan on rikottava yhdenvertaisuuslakia. Mutta jotta tavoitetta oikeasti päästäisiin edes lähelle, olisi käytännössä annettava kaikki uudet työpaikat maahanmuuttajille, jos sellaisia on hakijoina. Tämä taas ei voisi tapahtua salaa. Käytäntö lienee jotain tältä väliltä. Omia maahanmuuttajasuosikkeja valikoidaan tilaisuuden tullen virkoihin, ja räikeääkin suosimista perustellaan sillä, että asetettu tavoite näyttää karkaavan aina vain kauemmas, mikä taas on todiste syrjinnän ja rasismin lisääntymisestä, minkä kompensoiminen taas vaatii entistä enemmän positiivista syrjintää jne. Tilannetta kannattaa seurata.

Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo sanomiset uutisoi SVT: "Helsinki lisää maahanmuuttajien rekrytoimista, SVT, 9.8.2012 (http://www.svt.se/nyheter/uutiset/helsinki-lisaa-maahanmuuttajien-rekrytoimista)


Henkilöstöjohtajan toiminnan rasistinen luonne

Henkilöstöjohtaja ryhmittelee ihmisiä äidinkielen, ei kielitaidon, perusteella,

Quote
Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä.

Helsinkiläisistä 11 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Äidinkieli jakaa ihmiset samankaltaisiin ryhmiin kuin jaottelu rotu ja kulttuuri perustein. Helsingin kaupungin ohjeustuksessa tämänkaltainen jaottelu on kielletty rasismina.

Quote
Rasismin ja
etnisen syrjinnän ehkäiseminen, Helsingin kaupungin toiminnassa, Helsingin kaupunki, 2004 (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4ef3cc004a17783fb09ef83d8d1d4668/rasisminestaminen.pdf?MOD=AJPERES)

1.1 Rasismin kielto

Rasismi kaikissa muodoissaan on kaupungin toiminnassa kielletty.
Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai
kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä. Ryhmien hierarkkinen
arvottaminen johtaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien yksittäisten
ihmisten kielteiseen kohteluun. Rasismi ilmenee eri maissa eri muodois-
sa.

Quote
Rikoslaki - Virkavelvollisuuden rikkominen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40P9)
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L6P5)
5 § (13.6.2003/515)
Koventamisperusteet

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja (13.5.2011/511)

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.


Rikoslaki - Yllytys (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L5P5)
5 § (13.6.2003/515)
Yllytys

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Henkilöstöjohtajan toiminnan työsyrjinnälliset piirteet

Kuten yllä todettiin rekrytointi perusteena ei ole kielitaito vaan äidinkieli. Äidinkieleltään muunkielisten työntekijöiden rekrytointia perusteellaan kyvyllä palvella äidinkieleltään muunkielisten asiakkaita.

Quote
- Maahanmuuttovirtaa tapahtuu sekä ulkomailta että maan sisältä, joten meillä pitää olla valmiuksia palvella. Parhaiten se toimii siten, että meillä on myös tätä muunkielistä väkeä palveluksessamme, Tulensalo perustelee.

Kuitenkin äidinkieleltään muunkielisiä ollaan palkkaamassa tehtäviin, joissa ei ole tosiasiallisesti mitään kielitaitovaatimuksia.

Quote
- Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä, Hannu Tulensalo sanoo.

Äidinkielen perusteella (muu, ruotsi, suomi) Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo asettaa äidinkieleltään suomenkielisen työnhakijan perusteetta epäedulliseen asemaan.

Quote
Rikoslaki - Työsyrjintä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001)
3 § (13.11.2009/885)
Työsyrjintä

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka

2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,

on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Laaja-alainen tasa-arvo. Tämä lienee päivän uuskielinen käsite tarkoittamaan rasismia silloin, kun sitä tekee rasisminvastustajaksi itsensä identifioinut taho.

Kappas etteivät Etelä-Afrikan valkoiset keksineet aikoinaan politiikalleen jotain yhtä fiksua sanaa.

Olisiko mitenkään mahdollista, että tästä Helsingistä tehtäisiin jonkinlainen HongKong - tyylinen vapaakaupunki ja sen ympärille luotaisiin valtiolliset rajat. Tehköön sitten itse mitä tekee ja liittyköön minne liittyy. Itse olisin valmis jopa siihen, että Suomen Turulle palautettaisiin sen jälkeen Suomen pääkaupunkioikeudet.

Eräs keino kaupungeilla kiertää ns. avointen toimien avointa täyttöä on oppisopimuskoulutus. Toki oppisopimuskoulutus on erittäin suositeltava keino saadaa oikeasti hyviä työntekijöitä, ei siinä mitään.

Tämä tapahtuu siten, että sopiva - etnisesti tai muuten - otetaan kaupungin puolesta oppisopimuskoulutukseen ja valmistuttuaan palkataan vakituiseen tai määräaikaiseen toimeen.  Oma arvaukseni on, että tässäkohtaa kaupungit tekevät valintaa = etnopositiivinen palkataan - ensisijaisesti - vakituiseen työsuhteeseen heti avoimen vakanssin tultua..eh  avoimeksi ja perunanenä saa määräaikaisen vakanssin - ellei ole muita - toissijaisia - ohituskaista edellytyksiä, kuten toimialan epäsuhtainen sukupuolijakauma.     

Tämä on herkullinen teema kaupunginvaalehin. Oletan että Hallis repii siitä kaiken irti. Minun on vaikea uskoa että kaupungin asujaimiston valtaosa kannattaisi näitä alhaisia hankkeita.

Aikaisempaa keskustelua:
Miksi Helsingin kaupunki on rasistinen?, J. Sakari Hankamäki, 4.11.2010 (http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51016-miksi-helsingin-kaupunki-on-rasistinen)

2011-06-01 PeruSnuoret: "Helsinki noudattaa rasistista (http://hommaforum.org/index.php/topic,51137.0.html)
Helsingin kaupungilla on rasistinen rekrytointipolitiikka, ps-nuoret.fi, Simon Elo, 01.06.2011 (http://ps-nuoret.fi/arkistot.php?subaction=showfull&id=1306916044&archive=1313246610&start_from=&ucat=4&)
Helsingin kaupungilla on rasistinen rekrytointipolitiikka, uusisuomi.fi, Simon Elo, 01.06.2011 (http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74741-helsingin-kaupungilla-on-rasistinen-rekrytointipolitiikka)

Avoimesti rasistinen Helsinki, Oula Lintula, 10.8.2012 (http://oulalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113567-avoimesti-rasistinen-helsinki)

Quote
Suomen suurin työnantaja uudistaa henkilöstöhallinnon periaatteitaan, Helsingin kaupunki, 09.08.2012 (http://www.hel.fi/hki/Halke/fi/uutiset+ja+tiedotteet/hallintokeskuksen+tiedotteet/suomen+suurin+uudistaa)

Tiedotusvälineille

9.8.2012

Suomen suurin työnantaja uudistaa henkilöstöhallinnon periaatteitaan

Helsingin kaupunki uudistaa henkilöstöhankinnan periaatteitaan. Uudistetuissa periaatteissa käsitellään aiempaa tarkemmin rekrytointiprosessin eri vaiheet ja otetaan huomioon viime vuosina lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

"Yhdenvertainen, syrjimätön ja tasa-arvoinen työpaikka on hyvä paikka tehdä työtä", korostaa sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. "Nämä Helsingin keskeiset arvot tulee näkyä arjen työssä ja jo rekrytointiprosessissa - siksi uudistuksessa puututtiin erityisesti Helsingin virkojen haun ohjeistukseen ja ilmoitteluun."

Periaatteita täsmennettiin etenkin hakumenettelyyn, hakuaikoihin, hakemusten vastaanottamiseen ja hakijoiden tiedottamiseen liittyen. Lisäksi periaatteisiin lisättiin hakemusten julkisuutta ja arkistointia koskevat linjaukset.

Uudistetut henkilöstöhankinnan periaatteet korostavat Helsingin kaupungilla noudatettavaa yhdenvertaisuusperiaatetta, ja tästä tulee olla maininta jo hakuilmoituksessa. "Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta henkilöstä tulee valita aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija", Viljanen muistuttaa.

Myös kielitaitovaatimuksiin kiinnitettiin huomioita. Uudistettujen periaatteiden mukaan kielitaitovaatimusten tulee nousta työtehtävien sisällöstä. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtävässä edellytetään hyvää suomen- tai ruotsinkielen taitoa, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta.

Kaikki hakuun laitettavat virat ja työsuhteiset tehtävät tulee viedä Helsingin kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään www.erekryhelsinki.fi. Hakuaika virkojen osalta on vähintään 14 ja enintään 30 kalenteripäivää. Samaa periaatetta suositellaan myös työsuhteisiin. Hakijoille tulee varata mahdollisuus kysyä tehtävästä hakuaikana, ja rekrytointiprosessin etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hakijoille. Uutta on, että jokaisesta hakemuksesta kiitetään.

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee uudistettuja henkilöstöhankinnan periaatteita maanantaina 13.8.2012. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy esityksen, astuvat uudistetut periaatteet voimaan 1.10.2012.

Uudistetut henkilöstöhankinnan periaatteet ovat tämän viestin liitteenä.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 39 438 henkilöä.

Quote
Helsinki höllentää työntekijöidensä kielitaitovaatimuksia, YLE, 10.8.2012 (http://yle.fi/uutiset/helsinki_hollentaa_tyontekijoidensa_kielitaitovaatimuksia/6250696)

Helsingin kaupunki ei aio enää vaatia työntekijöiltään hyvää suomen kielen taitoa, mikäli sitä ei tehtävässä tarvitse. Uudistuksella halutaan korostaa kaupungin mainetta yhdenvertaisena ja syrjimättömänä työnantajana.

Tarvitseeko siivooja hyvää suomen kielen taitoa? Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.) mielestä ei. Osana henkilöstöhallinnon periaatteiden uudistamistaan Helsingin kaupunki on päättänyt löyhentää kielitaitovaatimuksia.

- Suorittavassa työssä ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä hyvin rajatusti. Siinä ei tarvitse aivan valtavan pitkälle meneviä kielitaitoja. Liian kovat kielitaitovaatimukset muodostuvat helposti syrjiväksi periaatteeksi, Viljanen sanoo.

Helsingin kaupunki brändää työantajan maineensa nyt hieman samaan tapaan, kuin se lanseerasi savuttoman kaupungin periaatteen. Kaupunki on "Yhdenvertainen, syrjimätön ja tasa-arvoinen työpaikka".

- Nämä periaatteet tulevat nyt esiin myös työpaikkailmoittelussa, se on uutta. Keskeiset arvot pitää tuoda esille.

Uutta on myös yli kaksi vuotta kestävien määräaikaisten virkojen laittaminen hakuun. Aiemmin määräaikaisiin virkoihin on voinut hakea tekijöitä ilman ilmoittelua.

- Sekin lisää yhdenvertaisuutta ja kaikille mahdollisuuden hake pitkiä virkasuhteita, Viljanen selvittää.

Satu Mustonen Satu Mustonen Yle Helsinki

Kaupunginhallituksen virkavastuu henkilöstöhankinnan periaatteista

Jos olisin itse kaupunginhallituksessa tekemässä päätöstä uusista henkilöstöhankinnan periaatteista, pyytäisin asiakirjan lainmukaisuuden selvittämistä ulkopuolisella juristilla. Henkilöstöhankinnan periaatteet on kuvattu epätäsmällisesti. Epätäsmällisyyden takia kaupunginhallitus voi joutua virkavastuuseen asiakirjan mukaisista, mutta lainvastaisista henkilöstöhallinnon toimista.

Quote
Helsingin kaupungin henkilöstönhankinnan periaatteet 2012 (Ehdotus uudeksi) (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)

Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tasa-arvon toteutumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta hakijasta tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva.

Miten laaja-alainen tasa-arvo on määritelty?
Mihin toimiin laaja-alaisen tasa-arvon edistäminen oikeuttaa?

Millä perusteilla ihmiset luokitellaan ryhmiin?
Miten ryhmän aliedustus on täsmällisesti määritelty? Eli laskentakaava aliedustuksen tunnusluvun laskemiseksi.

Quote
Helsingin kaupungin henkilöstönhankinnan periaatteet 2012 (Ehdotus uudeksi) (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)

Ennen kuin virkaa tai tehtävää ryhdytään täyttämään, selvitetään sen tarpeellisuus ja mahdollisuudet uudelleenjärjestelyihin. Täytössä ennakoidaan toimintaympäristön muutokset ja huomioidaan tulevaisuuden osaamistarpeet sekä mahdollisuudet hyödyntää monimuotoisuutta.

Miten monimuotoisuus on määritelty?
Mihin toimiin monimuotoisuuden edistäminen oikeuttaa?

Quote
Myös kielitaitovaatimuksiin kiinnitettiin huomioita. Uudistettujen periaatteiden mukaan kielitaitovaatimusten tulee nousta työtehtävien sisällöstä. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtävässä edellytetään hyvää suomen- tai ruotsinkielen taitoa, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta.

Tätä kielitaitovaatimusta ei ole noudatettu ainakaan kaupungin johdon ja tämän ohjelman laatijoiden suhteen, joten pisteet tietysti siitä.

Arvatenkaan demarit eivät ole selvittäneet asian toteutusta muualla kuin kalvosulkeisissa, joissa tuskin on älytty laskea toteutuksen realistisuutta. Minä yritän.

Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 39 438 henkilöä.
Henkilöstöjohtaja. Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä.

Muunkielisiä henkilöstöstä on muistini mukaan noin 5%. Laskutoimituksen yksinkertaistamiseksi pyöristellään muuttujia.

5% 40000:sta on 2000, kun hinku olisi että heitä olisi 4400 (11%). Tavoitteen "vaje" on täten 2400 henkilöä. 
Puuttuva muuttuja - työntekijöiden vaihtuvuus/rekrytoitavien määrä vuodessa. Otetaan niinkin hurja luku kuin 5% (lienee todellisuudessa lähempänä 3%). Mikäli näistä 2000 uudesta työntekijästä olisi vuodessa 20% muita kuin suomenkielisiä (eli tuplasti enemmän kuin heidän väestöosuus), niin tavoitteen saavuttamiseen menee...

2011 38000-2000
2012 (-1900 -100) +1600 +400 / 37700-2300
2013 37400-2600
2014 37100-2900
2015 36800-3200
2016 36500-3500
2017 36200-3800
2018 35900-4100
2019 35600-4400 (11%)

Tässä vaiheessa kaupungin muunkielisten määrä onkin hyökännyt jo 20% tienoille, jolloin tarvitaan lisää toimia :facepalm:

3% vaihtuvuus ja uusista työntekijöistä jälleen 20% muunkielisiä. 240 muuta 1200:sta.

2011 38000-2000
2012 37820-2180 (-1140 -60) +960 +240 =-180 +180
2013 37640-2360
2014 37460-2540
2015 37280-2720
2016 37100-2900
2017 36920-3080
2018 36740-3260
2019 36560-3440
2020 36380-3620
2021 36200-3800
2022 36020-3920
2023 35840-4100
2024 35660-4280
2025 35480-4460 (11.1%)

Quote
"Meillä työn jälki ratkaisee":
Toimenpiteitä muunkielisten osuuden kasvattamiseen Helsingin kaupungin henkilöstössä
Muunkielisten rekrytoinnin työryhmä, 31.5.2011 (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/9fbc35004d834c83860faf395efc1337/Muunkielisten+rekrytointi+Helsingiss%C3%A4-+muistio,+hyv%C3%A4ksytty+21.5.2011+.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-626685589)

Muunkielisten henkilöstöosuuden
kasvattamisen työryhmä
Helsingin kaupunki
31.5.2011


1. Työryhmän tehtäväksianto ja yhteenveto työryhmän työskentelystä ............................... 3
2. Nykyinen tilanne Helsingin kaupungissa ......................................................................... 4
2.1. Muunkielisten osuus... 4
2.2. Nykytilanne muunkielisten rekrytoinnissa .................................................................. 6
2.3. Muunkielisten tuki tällä hetkellä ................................................................................... 7
2.4. Tuki muunkielisiä palkkaaville työyhteisöille .............................................................. 8
3. Tulevaisuuden tavoitetila ................................................................................................. 9
3.1. Henkilöstösuunnittelu, rekrytointi ja perehdytys ....................................................... 9
3.2. Uralla kehittyminen ... 10
3.3. Monimuotoisuuskoulutukset ja kampanjat ................................................................ 10
4. Yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset....................................................................... 10
4.1. Kaikille virastoille ja liikelaitoksille yhteiset toimenpiteet ....................................... 10
4.1.1. Muunkielisten osuuden tavoitteet ja seuranta ......................................................... 10
4.1.2. Ennakointi ... 11
4.1.3. Rekrytointi ... 11
4.1.4. Muunkielisen perehdytys ja tuki ............................................................................. 11
4.1.5. Työyhteisöjen ja esimiesten tuki ............................................................................. 11
4.2. Toimenpiteet, joista virastot ja liikelaitokset valitsevat itselleen soveltuvimmat .. 12
4.2.1. Rekrytointi ... 12
4.2.2. Muunkielisten perehdytys ja tuki ............................................................................ 12
5. Ehdotettujen toimenpiteiden toimeenpano ..................................................................... 12
6. Toimenpiteiden kustannukset ......................................................................................... 12


1. Työryhmän tehtäväksianto ja yhteenveto työryhmän työskentelystä
Helsingin kaupungin strategiassa 2009-2012 on asetettu tavoitteeksi nostaa kaupungin
muunkielisten määrä vastamaan muunkielisten osuutta kaupungin väestöstä. Kaupunginjoh-
taja päätti 2.2.2011 johtajistokäsittelyssä asettaa muunkielisten rekrytoinnin työryhmän.
Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitys toimenpiteistä, joilla
  - kasvatetaan muunkielisten osuutta kaupungin henkilöstössä,
  - edistetään muunkielisten etenemistä kaupungin hierarkiassa ja
  - muunkielisen henkilöstön vajeeseen ja toisaalta osaamisen hyödyntämiseen puututaan jo
    virastojen henkilöstötarpeiden ennakointivaiheessa ja työyhteisöjen osaamiskartoituksis-
    sa, joiden avulla parannetaan monimuotoisten työyhteisöjen johtamistaitoja ja osaamista
    liittyen maahanmuuttajien palvelusuhteisiin.

Työryhmään nimitettiin jäseniksi seuraavat henkilöt:
  -henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo henkilöstökeskuksesta, puheenjohtaja.
  -toimitusjohtaja Mirja Heiskari Oiva Akatemiasta,
  -osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henkilöstökeskuksesta,
  -osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta,
  -maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Riila henkilöstökeskuksesta,
  -henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus terveyskeskuksesta,
  -henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki sosiaalivirastosta,
  -henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta opetusvirastosta,
  -henkilöstöpäällikkö Irmeli Lind Palmiasta,
  -henkilöstöpäällikkö Päivi Mäkeläinen kiinteistövirastosta,
  -henkilöstöpäällikkö Johanna Aholainen Helsingin Energiasta,
  -osastopäällikkö Juha Summanen hallintokeskuksesta,
  -osastopäällikkö Marko Luukkanen nuorisoasiainkeskuksesta,
  -henkilöstöjohtaja Jussi Mertanen Helsingin Bussiliikenne Oy:stä,
  -vs. henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldèn SEURE henkilöstöpalvelut Oy:stä,
  -suunnittelupäällikkö Timo Jaakkola talous- ja suunnittelukeskuksesta
  -rekrytointikonsultti Milma Arola, henkilöstökeskuksesta, sihteeri,
  -suunnittelija Olga Silfver, henkilöstökeskuksesta, sihteeri.
Työryhmä kokoontui 4 kertaa. Kokousten välillä työskenneltiin verkkotyötiloissa. Työryh-
mä aloitti työnsä 18.2.2011 ja päätti työskentelyn 31.5.2011 asetetun aikataulun mukaisesti.

Quote from: mietinen on 12.08.2012, 21:41:55
  -henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo henkilöstökeskuksesta, puheenjohtaja.
  -toimitusjohtaja Mirja Heiskari Oiva Akatemiasta,
  -osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henkilöstökeskuksesta,
  -osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta,
  -maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Riila henkilöstökeskuksesta,
  -henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus terveyskeskuksesta,
  -henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki sosiaalivirastosta,
  -henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta opetusvirastosta,
  -henkilöstöpäällikkö Irmeli Lind Palmiasta,
  -henkilöstöpäällikkö Päivi Mäkeläinen kiinteistövirastosta,
  -henkilöstöpäällikkö Johanna Aholainen Helsingin Energiasta,
  -osastopäällikkö Juha Summanen hallintokeskuksesta,
  -osastopäällikkö Marko Luukkanen nuorisoasiainkeskuksesta,
  -henkilöstöjohtaja Jussi Mertanen Helsingin Bussiliikenne Oy:stä,
  -vs. henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldèn SEURE henkilöstöpalvelut Oy:stä,
  -suunnittelupäällikkö Timo Jaakkola talous- ja suunnittelukeskuksesta
  -rekrytointikonsultti Milma Arola, henkilöstökeskuksesta, sihteeri,
  -suunnittelija Olga Silfver, henkilöstökeskuksesta, sihteeri.

Arvomme puoluejakauman.

  -henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo henkilöstökeskuksesta, puheenjohtaja. SDP
  -toimitusjohtaja Mirja Heiskari Oiva Akatemiasta, SDP
  -osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henkilöstökeskuksesta, SDP
  -osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta, SDP
  -maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Riila henkilöstökeskuksesta, VIRHEET
  -henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus terveyskeskuksesta, SDP
  -henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki sosiaalivirastosta, SDP
  -henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta opetusvirastosta, SDP
  -henkilöstöpäällikkö Irmeli Lind Palmiasta, SKP
  -henkilöstöpäällikkö Päivi Mäkeläinen kiinteistövirastosta, sitoutumaton
  -henkilöstöpäällikkö Johanna Aholainen Helsingin Energiasta, SDP
  -osastopäällikkö Juha Summanen hallintokeskuksesta, sitoutumaton
  -osastopäällikkö Marko Luukkanen nuorisoasiainkeskuksesta, VASL
  -henkilöstöjohtaja Jussi Mertanen Helsingin Bussiliikenne Oy:stä, SKP
  -vs. henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldèn SEURE henkilöstöpalvelut Oy:stä, SDP
  -suunnittelupäällikkö Timo Jaakkola talous- ja suunnittelukeskuksesta, SDP
  -rekrytointikonsultti Milma Arola, henkilöstökeskuksesta, sihteeri, VIRHEET
  -suunnittelija Olga Silfver, henkilöstökeskuksesta, sihteeri. RKP

Quote
Helsingin strategiaohjelma 2009–2012, Helsingin kaupunki, 29.4.2009 (http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/Strategiaohjelma.pdf)

Monimuotoisuus ja maahanmuuttajat

Tavoite: Turvataan tarpeenmukaiset peruspalvelut ottaen huomioon eri maahan-
muuttajaryhmien erilaiset lähtökohdat. Lisäksi kohdennetaan palveluita vasta maa-
hanmuuttaneille ja riskiryhmille.

Arviointikriteeri / mittari:
(1) Maahanmuuttajien ja koko väestön väliset hyvinvointierot kaventuvat toisen as-
teen koulutuksessa, koulupudokkuudessa ja toimeentulotuen saajien osuudessa
(2) Muunkielinen väestö sijoittuu nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosiin ja hallin-
tamuodoltaan erilaisiin asuntoihin

Palvelutarjonnan tavoitteena on yhdenvertaisten mahdollisuuksien tar-
joaminen kaikille helsinkiläisille. Tämä tarkoittaa positiivista erityiskoh-
telua lisäresurssein tilanteessa, jossa yksilöllä tai ryhmällä on lähtökoh-
taisesti muuta väestöä heikommat mahdollisuudet turvata hyvinvointin-
sa.

Palvelutarjonnan painopisteenä ovat peruspalvelut ja hyvinvoinnin tur-
vaaminen kaikille helsinkiläisille taustasta riippumatta. Eri maahan-
muuttajaryhmien erilaiset lähtökohdat huomioidaan peruspalveluissa.
Hyvinvoinnin riskitekijöihin puututaan kohdennetuilla palveluilla.

Kaupungin maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikan tavoitteena on
kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointi taustasta ja lähtökohdista riippu-
matta. Maahanmuuttajat lisäävät osaltaan kaupungin monimuotoisuut-
ta. Monimuotoisuus on merkittävä voimavara, kun kaupunki samalla
turvaa kaikkien helsinkiläisten hyvinvoinnin ja paikan yhteisössä. Huo-
no-osaisuuden kasautuminen joihinkin maahanmuuttajaryhmiin ja etni-
sen hierarkian muodostuminen kaupunkilaisten välille on riski kaupun-
gin tasapainoiselle kehitykselle.

Toimenpiteet:

- Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa parannetaan luo-
malla yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja työ-
voimahallinnon kanssa kokonaisjärjestelmä maahanmuut-
tajien ohjaamiseksi koulutukseen ja työmarkkinoille. Kehi-
tetään ja otetaan käyttöön asiakaslähtöinen palvelupolku.
Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laa-
jemmin yhteiskuntaan tuetaan lisäämällä ja kehittämällä
aikuisten suomen kielen opetusta.

- Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten siirtymistä
toisen asteen koulutukseen tuetaan ja ehkäistään koulu-
pudokkuutta tukitoimia lisäämällä sekä perus- että toisella
asteella

- Vahvistetaan niiden asuinalueiden, joihin on sijoittunut pal-
jon maahanmuuttajia, palveluita, asukasneuvontaa, kansa-
laistoimintaa ja osallisuutta. Maahanmuuttajataustaisten
asukkaiden osallisuutta tuetaan kaupungin, asukkaiden ja
maahanmuuttajapalveluita tuottavien ja maahanmuuttaja-
järjestöjen yhteistyöllä.

- Kehitetään maahanmuuttajien sekä lyhytaikaisemmin oles-
kelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden
asettautumis-, neuvonta ja ohjauspalveluita

- Tallinnan ja Helsingin seutujen välistä työntekijöiden liikku-
vuutta kehitetään yhteistä työssäkäyntialuetta vahvistamal-
la

- Valmistellaan toimenpideohjelma muunkielisen väestön ta-
saisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallinta-
muodoiltaan erilaisiin asuntoihin

- Kannustetaan kulttuuripalveluiden tuottajia ottamaan huo-
mioon maahanmuuttajat

Quote
Monimuotoisuus ja maahanmuutto - Helsinki, Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, 2009 (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/3fd2a7804f9c32c5b5fab7a4cf6ee88a/monimuotoisuus+ja+maahanmuutto_fontit+upotettu_uusi+painos.pdf?MOD=AJPERES)
Väline 3: Osaava henkilöstö

Strategiaohjelmalinjaus:
Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys. Maahanmuuttajien osuus
kaupunkikonsernin henkilöstöstä kasvaa ja lähestyy maahanmuuttajien
osuutta väestöstä.


Maahanmuuttajien rekrytoimista kaupungin palvelukseen ei ymmärretä yksin-
omaan yhteiskuntavastuukysymyksenä, vaan keinona laajentaa henkilöstön
osaamista. Monimuotoistuvan väestön tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarpei-
siin vastaaminen vaatii henkilöstöltä laajempaa osaamista esimerkiksi maahan-
muuttajiin liittyvissä kysymyksissä kuin taustoiltaan ja tarpeiltaan yhtenäisemmän
väestön.

Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen ja kasvaminen edellyttävät rekrytoinnil-
ta, perehdyttämiseltä ja työyhteisötaidoilta valmiuksia, joita kartutetaan henkilöstö-
koulutuksen ja – valmennuksen keinoin.

Positiivinen erityiskohtelu ja diskriminaatio esiintyvät runsaina strategiassa.

Quote from: qwerty on 12.08.2012, 16:40:34
Arvatenkaan demarit eivät ole selvittäneet asian toteutusta muualla kuin kalvosulkeisissa, joissa tuskin on älytty laskea toteutuksen realistisuutta. Minä yritän.

Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 39 438 henkilöä.
Henkilöstöjohtaja. Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä.

Muunkielisiä henkilöstöstä on muistini mukaan noin 5%. Laskutoimituksen yksinkertaistamiseksi pyöristellään muuttujia.

5% 40000:sta on 2000, kun hinku olisi että heitä olisi 4400 (11%). Tavoitteen "vaje" on täten 2400 henkilöä. 

Jos Helsinki irtisanoisi 21819 suomen-, suomenruotsin- ja saamenkielistä työntekijää, jäljelle jäisi 18181 työntekijää. 2000/18181 = 11 %. Problem solved.

Quote from: viljanenTarvitseeko siivooja hyvää suomen kielen taitoa? Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.) mielestä ei. Osana henkilöstöhallinnon periaatteiden uudistamistaan Helsingin kaupunki on päättänyt löyhentää kielitaitovaatimuksia.

Palkkaako Helsinki muka siivoojia? Minä kun luulin, että palvelut ostetaan siivousfirmoilta. Eikö ne siivoojat muutenkin ole siellä päin moniosaajia sun muita paperittomia bangladeshiläisiä?

Kaupunginhallituksen huomioimat asiat päätöstä tehdessä

- Päätöksen tulee olla perusteltu hallintolain mukaan, mutta myös demokratian toteutumiseksi. Miksi äidinkieleltään "muunkielisiä" suositaan rekrytoinnissa? Pelkkä tilastollinen ero ei ole peruste. Mikä on toiminnan tavoite ja oletettu vaikutusmekanismi?

- Demokratian kannalta päätöksenteon avoimuus on keskeistä. Oliko tiedottaminen riittävää ja oikein ajoitettu? Julkisuus- ja kuntalaki asettavat vaatimuksia kuntalaisten oikeudelle saada tietoa ja vaikuttaa päätöksentekoon. Riittävä julkisuus  itsestään parantaa päätösten valmistelua, tulisiko kaupunginhallituksen huomioida tämä ja jättää asia pöydälle?

- Vastaako päätös kielellisesti selkeydeltään Helsingin kaupunginhallituksen vaatimustasoa? Lisää aiheesta Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys, Kotus (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3938).

- Tulisiko ilmanjulkista hakua annettavien työpaikkojen (koulutuksen kautta jne.) perusteita, julkisuutta ja rajoitteita määritellä tarkemmin?

- Kaupunginhallitus vastaa kuntalain mukaan laillisuuden valvonnasta. Tässä tapauksessa Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan lainmukaisuudesta vastaa kaupunginhallitus.

Quote from: qwerty on 12.08.2012, 22:09:25

Quote from: mietinen on 12.08.2012, 21:41:55
...

Arvomme puoluejakauman.

  -henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo henkilöstökeskuksesta, puheenjohtaja. SDP
  -toimitusjohtaja Mirja Heiskari Oiva Akatemiasta, SDP
  -osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henkilöstökeskuksesta, SDP
  -osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta, SDP
  -maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Riila henkilöstökeskuksesta, VIRHEET
  -henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus terveyskeskuksesta, SDP
  -henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki sosiaalivirastosta, SDP
  -henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta opetusvirastosta, SDP
  -henkilöstöpäällikkö Irmeli Lind Palmiasta, SKP
  -henkilöstöpäällikkö Päivi Mäkeläinen kiinteistövirastosta, sitoutumaton
  -henkilöstöpäällikkö Johanna Aholainen Helsingin Energiasta, SDP
  -osastopäällikkö Juha Summanen hallintokeskuksesta, sitoutumaton
  -osastopäällikkö Marko Luukkanen nuorisoasiainkeskuksesta, VASL
  -henkilöstöjohtaja Jussi Mertanen Helsingin Bussiliikenne Oy:stä, SKP
  -vs. henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldèn SEURE henkilöstöpalvelut Oy:stä, SDP
  -suunnittelupäällikkö Timo Jaakkola talous- ja suunnittelukeskuksesta, SDP
  -rekrytointikonsultti Milma Arola, henkilöstökeskuksesta, sihteeri, VIRHEET
  -suunnittelija Olga Silfver, henkilöstökeskuksesta, sihteeri. RKP

Mistä lähteestä puoluetausta on selvitetty?

Helsingin kaupungin rekrypolitiikka on osa suurta tabua nimeltä julkisen sektorin paisuminen. Tabun vuoksi tutkimustietoa aiheesta on varsin vähän. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat pöhöttäneet julkista sektoria vuosikymmeniä. Tätä pitkäaikaista kehitystä veronmaksaja ei välttämättä osaa yhdistää ihmettelyynsä siitä, miksi hänellä menee talonsa ja autonsa maksamiseen paljon enemmän aikaa kuin aikoinaan hänen vanhemmillaan.

Suomessa kuntasektorilla työskentelevien määrä on kasvanut 1970-luvun alun alle 200 000:sta nykyiseen yli puoleen miljoonaan. Kuntasektorilla työskentelevillä tarkoitan kunnissa, kuntayhtymissä ja kuntien omistamissa yhtiöissä työskenteleviä. Pitää ottaa myös huomioon, että kunnat ostavat kaiken tämän päälle ulkopuolista työtä ostopalveluna.

Julkisen sektorin paisumisella en tarkoita sitä suorittavan portaan hyötytyötä tekevää sairaanhoitajaa ja opettajaa vaan näiden kiusaksi kasvanutta byrokraattista hallintoa sekä hyödytöntä projektipäällikköarmeijaa. Julkisen sektorin koko ei itsessään ole ongelma mutta tehottomuus on.

Julkisen sektorin paisumista tulisi tutkia ja havannollistaa vuosikymmenien kehitys äänestäjille ja veronmaksajille. Kun äänestäjät ovat tietoisempia, niin kunnissa työskentelevät politrukit uskaltavat vähemmän harrastaa positiivisesti syrjivää rekrytointipolitiikkaa, kun omankin viran hyödyllisyys kyseenalaistetaan julkisesti.

Olen selvitellyt Tampereen kaupungin organisaatiota (http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tampereen-kaupungin-organisaatio-osa-1-amp-johdanto). Merkittävin julkinen tietolähde on vuosittain julkaistava kuntakohtainen kunnalliskalenteri. Tampereen kaupunki ei ole julkaissut kunnalliskalenteriaan vuoden 2006 jälkeen, joten jouduin kaivamaan tietoa. Helsingin kaupunki on sentään julkaissut vuoden 2012 kunnalliskalenterinsa (http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=20389).

Jos joku haluaa selvittää oman kuntansa kuntaorganisaatiota, voin tarjota kokemustani aiheesta.

Lisää huomioitavia asioita

- Katsooko esittelijä henkilöstöjohtajan lausuntojen olevan linjassa uusien henkilöstöhankintaperiaatteiden kanssa?

- Poistamalla pätevyys- ja kielivaatimukset helsingin kaupunki muuttuu työnantajasta sosiaalitukiluukuksi. Ovatko henkilöstöjohtajan lausunnut apulaiskaupunginjohtajan ohjeiden ja linjan mukaisia?

- Mitä hyötyjä saavutetaan?
- Mistä hyödyt aiheutuvat?

- Mitä haittoja seuraa?
- Mistä haitat aiheutuvat?


- Työpaikkojen myöntäminen äidinkielen perusteella on joko syrjintää tai positiivista erityiskohtelua. Koska syrjintä on kiellettyä saattaa kyse olla positiivisesta erityiskohtelusta. Kyse on positiivisesta erityiskohtelusta, jos toiminta on lain määrittelemän positiivisen erityiskohtelun mukaista, muuten kyseessä on lainvastainen syrjintä.
  - minkälaisia syrjinnästä johtuvia haittoja positiivisella erityiskohtelulla ehkäistään tai lievitetään?
  - ketä on syrjitty?
  - kuka on syrjinyt?
  - miten syrji?
  - koska syrji?
  - mitä seurauksia syrjinnällä oli?
  - koska syrjintä havaittiin?
  - miten syrjintään puututtiin?
  - miten keinojen oikean suhtaisuus on arvioitu?
  - miten toiminpiteiden laajuus on rajattu?
  - kuinka paljon kustannuksia aiheutuu?

Quote
Maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen, Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, 9.11.2009 (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/9fd2f700406c8391b459bfdc59c9b43f/Maahanmuuttajan+palvelukseen+ottaminen+ohje.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=9fd2f700406c8391b459bfdc59c9b43f)

MAAHANMUUTTAJAN PALVELUKSEEN OTTAMINEN

1
Yleistä

Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa esimiehiä maahanmuuttajan
työhönotossa ja työhön perehdyttämisessä.

Ohjeeseen on koottu muilta kulttuuri- ja kielialueilta tulevien työntekijöi-
den palvelussuhteeseen liittyviä kysymyksiä, joihin esimiehen ja työyh-
teisön tulee kiinnittää huomiota. Tällaisia ovat mm. yhdenvertainen
kohtelu, työhön perehtyminen ja eri kieli- ja kulttuuritaustojen merkitys
työssä.

...

Yhdenvertainen kohtelu edellyttää joskus palvelujen kohdentamista eri-
tyisesti jollekin tietylle ryhmälle, joka on heikommassa asemassa kuin
muu väestö. Tällaisella lainsäädännön mahdollistamalla positiivisella
erityiskohtelulla tarkoitetaan palvelujen tai etujen tarjoamista jollekin
ryhmälle tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaamiseksi. Sama kohtelu
kaikille ei takaa tasa-arvoa, vaan tarpeiden mukainen kohtelu siten, et-
tä kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa.

...

Maahanmuuttajan kohdalla positiivinen erityiskohtelu on sallittua esi-
merkiksi työhönotossa. Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoit-
teena on, että henkilöstön rakenne heijastaa kaupungin väestöraken-
netta. Väestörakenteen muutos merkitsee sitä, että monikulttuurisen
viestinnän taidot ja maahanmuuttoon sekä maahanmuuttajien asemaan
liittyvien kysymysten tuntemus ovat tärkeitä yhä useammassa tehtä-
vässä. Nämä tekijät tulisi huomioida myös työhönottokriteereitä laadit-
taessa. Tällä tavoin vahvistetaan monipuolista osaamista ja asiakasläh-
töisyyttä kaupungin organisaatiossa.

Näin ollen on suositeltavaa, että virastot ja liikelaitokset valitsevat
tehtävään maahanmuuttajan, jos hakijana on kaksi ansiokkuudel-
taan tasaveroista hakijaa.

...

7
Tauot ja vapaapäivät ...

8
Työtehtävien suorittamista koskevat ohjeet ...

9
Pukeutumista ja muita ulkoisia seikkoja koskevat ohjeet ...

10
Perehdyttäminen ...

Lainmukainen positiivinen erityiskohtelu on rajattu syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseen ja lievittämiseen. Keskeistä on toteennäytetty syrjintä. Syrjintää ei voida poistaa, jos sitä ei selvitetä. Ensisijaisesti syrjintä tulee aina poistaa, eikä luoda uusia syrjiviä käytäntöjä.

Asian ydin

Haluaako Helsingin kaupunki olla työnantaja, joka suosii ja syrjii työnhakijoita etnisen taustan, äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon perusteella?

Miksi hyvinvointia ei tavoitella käyttäen toimenpiteiden perusteena hyvinvoinnin kriteerejä?


Muut aihetta sivuavat viestiketjut:

• 2012-08-09 HU: "Suomen kielen taidon vaatiminen voi olla syrjintää" (http://hommaforum.org/index.php/topic,73966.0.html)
• Yhdenvertaisuuden puolustaminen työnhaussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,73949.0.html)
• Sisäasiainministeriö yllyttää syrjintään yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeissaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,73756.0.html)
• Yksittäinen keskeinen viesti: positiivisen erityiskohtelun periaatteet (http://hommaforum.org/index.php/topic,34008.msg1024239.html#msg1024239)

Quote
Päätöstiedote nro 27, Helsingin kaupunginhallitus, 13.8.2012 (http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kh-tiedote/index.html)
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Päätöstiedote nro 27
Kokousaika: 13.8. 2012 klo 14.00
Kokouspaikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone

...

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1
Henkilöstöhankinnan periaatteet (pdf) (html)
Päätös
Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle Rauhamäen pyynnöstä

2
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen (pdf) (html)
Päätös
Ehdotuksen mukaan

Korjaa Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteet

Mikä on henkilöstöhankinnan tavoite?
Miten tavoite saavutetaan, keinot?

Miten haluat muuttaa henkilöstöhankinnan periaatteita?

Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteet 2012 (Pöydälle jäänyt ehdotus) (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen ensi maantaina 20.8.2012 muuttumattoman ehdotuksen pohjalta (ks. edellinen viesti).

Kaupunginhallituksen päätösasiakirjat 2012: 28/20.08.2012 Esityslista (http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginhallitus/P__t_sasiakirjat/Asiakirja?ls=11&doc=Halke_2012-08-20_Khs_28_El)

Parastapa osoittaa ehdotuksen ongelmat on esittää muutoksia "henkilöstöhankinnan periaatteet" ohjeen tekstikappalaisiin.

Muunkielisten henkilöstöosuuden kasvattamisen työryhmä:
"Toimenpiteitä muunkielisten osuuden kasvattamiseen Helsingin kaupungin henkilöstössä"
:facepalm:

Tervetuloa vaan tänne kehyskuntiin kaikki veronmaksajat sieltä Helsingistä...

Quote from: Heikki Luoto on 13.08.2012, 11:03:34
Suomessa kuntasektorilla työskentelevien määrä on kasvanut 1970-luvun alun alle 200 000:sta nykyiseen yli puoleen miljoonaan. Kuntasektorilla työskentelevillä tarkoitan kunnissa, kuntayhtymissä ja kuntien omistamissa yhtiöissä työskenteleviä. Pitää ottaa myös huomioon, että kunnat ostavat kaiken tämän päälle ulkopuolista työtä ostopalveluna.

Julkisen sektorin paisumisella en tarkoita sitä suorittavan portaan hyötytyötä tekevää sairaanhoitajaa ja opettajaa vaan näiden kiusaksi kasvanutta byrokraattista hallintoa sekä hyödytöntä projektipäällikköarmeijaa. Julkisen sektorin koko ei itsessään ole ongelma mutta tehottomuus on.

Aika pitkälti vaikuttaa niin käyneen että talouskasvusta suurimman osan on syönyt byrokratia.

Kun otetaan huomioon politiikan ja julkistalouden yhteenkietoutuminen, tuntuu kovin murheelliselta ajatella, miten tuon purkaminen onnistuisi. Jahka perussuomalaiset pääsevät saman lähteen äärelle, pelkään että hekin haluavat juoda siitä.

Kuntaliitoksista ei taatusti ole hevonv-un apua kun katsotaan, että ne on nimenomaan isoja kuntia, joissa lähdetään hölmöilemään oikein kunnolla. Jos suuret kunnat olisivat ratkaisu, pitäisi Helsingillä mennä hyvin, mutta eipä mene. Siellä torvelletaan kaikkein pahiten veronmaksajien rahoilla.

Quote
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS, 8/1976 (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2)
2 artikla

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

...

26 artikla

Kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.

Periaatteissa ongelmallista on, että marginaalisesta tapauksesta, jossa kaksi hakijaa ovat yhtä ansiokkaita (tarkoittanee, että he suoriutuvat työtehtävistä yhtähyvin), tehdään henkilöstöhankintaa keskeisesti ohjaava periaate. Keskeisyys tulee ilmi, pätevyysvaatimusten laskemisesta (henkilöstöjohtajan haastattelu), jotta muunkielisiä voitaisiin palkata. Nykyisillä pätevyysvaatimuksilla on saatavissa työntekijöitä, mutta kaupunki näkemyksen mukaan heidän äidinkielensä on väärä.

Henkilöstöhankinnan periaatteiden mukaan: "Onnistuneella henkilöstöhankinnalla turvataan laadukas ja tehokas palvelutoiminta. Sen avulla pyritään saamaan kaupungille koulutukseltaan, työkokemukseltaan ja osaamiseltaan parhaiten soveltuvia henkilöitä." Tämä on kuitenkin voimakkaassa ristiriidassa henkilöstöjohtajan lausunnon kanssa (http://hommaforum.org/index.php/topic,73949.msg1082267.html#msg1082267), "Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä"

Lasketuilla pätevyysvaatimusten täyttymistä arvioitaessa, ei tarkastella henkilön kykyä suoriutua työtehtävistä (tai se tehdään korkeintaan muodollisesti), vaan tarkastelu kohdistetaan hänen äidinkieleensä.

Henkilöstöhankinnan periaatteissa ongelmallista on, että marginaalisesta tapauksesta, jossa kaksi hakijaa ovat yhtä ansiokkaita (tarkoittanee, että heidän arvioidaan suoriutuvat työtehtävistä yhtähyvin) tehdään henkilöstöhankintaa keskeisesti ohjaava periaate. Keskeisyys tulee ilmi, pätevyysvaatimusten laskemisesta (henkilöstöjohtajan haastattelu), jotta muunkielisiä voitaisiin palkata. Nykyisillä pätevyysvaatimuksilla on saatavissa työntekijöitä, mutta kaupungin näkemyksen mukaan heidän äidinkielensä on väärä.

Henkilöstöhankinnan periaatteiden mukaan: "Onnistuneella henkilöstöhankinnalla turvataan laadukas ja tehokas palvelutoiminta. Sen avulla pyritään saamaan kaupungille koulutukseltaan, työkokemukseltaan ja osaamiseltaan parhaiten soveltuvia henkilöitä." Tämä on kuitenkin voimakkaassa ristiriidassa henkilöstöjohtajan lausunnon kanssa (http://hommaforum.org/index.php/topic,73949.msg1082267.html#msg1082267), "Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä"

Lasketuilla pätevyysvaatimusten täyttymistä arvioitaessa, ei tarkastella henkilön kykyä suoriutua työtehtävistä (tai se tehdään korkeintaan muodollisesti), vaan tarkastelu kohdistetaan hänen äidinkieleensä.


Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon kertoo: "Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä. Olemme tällä hetkellä vasta noin puolivälissä sitä tavoitetta." Miksi tavoitetta ei ole kirjattu henkilöstöhankinnan periaatteisiin? Puhuuko henkilöstöjohtaja omiaan?

Erityisesti mitä ryhmien määrittelyn tulee olla täsmällistä ja julkista, muuten valinnat voidaan perustella mielivaltaisesti hakijan edustaman ryhmän aliedustuksella. Valintaperusteista tulee käydä ilmi hakijan edustamalle ryhmälle laskettu aliedustuksen tunnusluku.

Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa yksilöiden yhdenvertaisuuteen (eli heitä ei erotella, arvoteta ja kohdella eritavoin) mm. kielen perusteella. Se, että äidinkieleen perustuvaa syrjintää perustellaan yhdenvertaisuusperiaatteella ei tee siitä yhdenvertaista, vaan naamioitua syrjintää.

Quote
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS, 8/1976 (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2)
2 artikla

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

...

26 artikla

Kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.

Korjaus 1

"Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon
erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-
arvon toteutumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoi-
suudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana
olevaan tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija."

Muutetaan muotoon:

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti työnhakijoita ei arvoteta etnisen taustan, äidinkielen, kulttuurin tai uskonnon perusteella. Hakijan valmius ja halukkuus työskennellä edellytettyjen käytännönvaatimusten mukaan varmistetaan työhaastattelussa.

Etusijaisuusperiaatteen mukaisesti kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoisuudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana olevaan tehtävään valitaan helsingin kaupungin asukas. Jos edellämainitut tekijät eivät erottele hakijoita, valinta suoritetaan arvalla.

Lisäys

Esimiestehtävissä edellytetään aina hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito.

- Perustelu, esimiehen tulee ymmärtää saamansa ohjeet ja pystyä ohjeistamaan alaisensa ilman väärinymmärryksiä.

- Kaupungin tulee tarjota kaikille halukkaille työntekijöilleen suomen kielen opetusta, jotta kielitaito ei muodosta estettä etenemiselle.

Quote
HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
Päätöstiedote nro 28
Kokousaika: 20.8.2012 klo 16.00 (http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kh-tiedote/index.html)


SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1
Henkilöstöhankinnan periaatteet (pdf (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-20_Khs_28_El/67B727BC-CC53-4925-9531-009653FD13D9/Henkilostohankinnan_periaatteet.pdf)) (html (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-20_Khs_28_El/67B727BC-CC53-4925-9531-009653FD13D9/Henkilostohankinnan_periaatteet.html))

Päätös
Ehdotuksen mukaan.
Jäsen Halla-aho jätti päätökseen vastaehdotuksensa perustelujan mukaisen eriävän mielipiteen.

Käsittely
-         Vastaehdotus

Halla-aho Jussi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevat henkilöstöhallinnan periaatteet siten muutettuna, että tekstin sivulta 1 poistetaan sen 5. kappale ("Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen...") , sekä siten, että ilmaisu "laaja-alainen tasa-arvo" korvataan kaikkialla ilmaisulla "mahdollisuuksien tasa-arvo".

Perustelut:

1. Syy siihen, että esimerkiksi eräät maahanmuuttajaryhmät ovat aliedustettuina niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin töissä, ei ole syrjintä, vaan se, että monet työllistymistä haittaavat ominaisuudet, kuten koulutuksen tai kielitaidon puute, ovat näissä ryhmissä tavallisempia kuin väestössä keskimäärin. Ratkaisu aliedustukseen ei ole näihin ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa vaan työllistymisen esteenä oleviin ominaisuuksiin puuttuminen.

2. Se, että jokin ryhmä on aliedustettuna kaupungin henkilöstössä ei ole itsessään ongelma, jota pitäisi yrittää korjata keinolla millä hyvänsä. Keskeistä on, että jokaisella ihmisellä, hänen taustastaan riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä yhtäläisillä ehdoilla. Mahdollisuus työllistyä taustastaan riippumatta ei ole sama asia kuin etuoikeus työllistyä taustastaan johtuen.

3. "Aliedustettuihin" ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa edellyttää, että työnhakijat kategorisoidaan ryhmiin ja että ryhmät rajataan ja määritellään. Ensinmainittu toimenpide on jyrkässä ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä, ei jonkin sellaisen ryhmän edustajana, johon kuulumiseen hän itse ei voi vaikuttaa.

Huomattakoon, että "Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa" –ohjeistus määrittelee rasismin ideologiaksi, " jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä". On hyvin erikoista, että kaupunki rikkoo omia periaatteitaan harjoittamalla rekrytointipolitiikkaa, joka edellyttää ihmisten luokittelua rodun ja/tai kulttuurin perusteella.

Ryhmien rajaaminen ja määrittely taas on käytännössä vaikeaa ellei mahdotonta. Ovatko "maahanmuuttajat" yksi ryhmä? Jos jokin maahanmuuttajaryhmä on itsessään yliedustettuna (tai riittävästi edustettuna) kaupungin henkilöstössä, onko tähän ryhmään kuuluvaa kuitenkin suosittava ohi suomalaisen hakijan siksi, että hän on maahanmuuttaja ja maahanmuuttajat kokonaisuudessaan ovat aliedustettuina? Entä onko vaikkapa nepalilaista työnhakijaa suosittava ohi somalialaisen työnhakijan sillä perusteella, että nepalilaisia on suhteessa lukumääräänsä vähemmän kaupungin palveluksessa kuin somalialaisia?

Ovatko vasenkätiset ja punavihervärisokeat "ryhmiä", joiden mahdollista aliedustusta on tarkkailtava ja pyrittävä korjaamaan? Ovatko homoseksuaalit tai uskonnolliset vähemmistöt tällaisia "ryhmiä", ja jos ovat, miten kaupunki aikoo pysyä selvillä työntekijöidensä seksuaalisesta tai uskonnollisesta orientoitumisesta?

Miten toimitaan, jos työnhakija kuuluu kahteen relevanttiin "ryhmään", joista toinen on yli- ja toinen aliedustettuna kaupungin henkilöstössä?

4. Kahden tai useamman työnhakijan "ansiokkuutta" on usein vaikea verrata yksiselitteisesti ja täsmällisesti. Jos kahdesta tasavertaisesta hakijasta on suosittava aliedustettuun ryhmään kuuluvaa, ratkaisun tekijään kohdistuu helposti, syrjintäsyytösten pelossa, paineita valita aliedustettuun ryhmään kuuluva myös silloin, kun tämä on tosiasiallisesti vähemmän ansioitunut, mikäli muodolliset pätevyysvaatimukset täyttyvät kummankin hakijan kohdalla.

5. Yhdenvertaisuuslain 7 § sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimenpiteet vain, jos niiden tavoitteena on saman lain 6 §:ssä määritellystä syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen. Koska "Henkilöstöhallinnan periaatteissa" suosimisen perusteena ei ole syrjintä vaan ryhmän suhteellinen aliedustus, nykyinen muotoilu rikkoo yhdenvertaisuuslakia.

Paitsi että työn kannalta epäolennaisiin taustatekijöihin liittyvä suosiminen ja syrjintä on perustuslain hengen vastaista, se on omiaan loukkaamaan ihmisten oikeustajua ja huonontamaan etnisten ryhmien välisiä suhteita.

"Laaja-alaisen tasa-arvon" käsitteestä on syytä luopua, koska sitä voidaan helposti käyttää kaunistelevana nimityksenä tosiasiallisesti epätasa-arvoisille käytännöille. Sen sijaan rekrytoinnissa on syytä kiinnittää huomiota syrjimättömyyteen ja siihen, että jokaisella yksilöllä on yhtäläiset mahdollisuudet hakea kaupungin työpaikkoja ja tulla valituksi niihin.

-         Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Liite 1
Henkilöstöhankinnan periaatteet 13 8 2012.pdf
Liite 2
Henkilöstöhankinnan periaatteet 13.10.2008.pdf
Päätöshistoria (pdf) (html)

-         Koska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

:facepalm:

Melko laimeaa. Mitenkä tuossa otetaan huomioon intersekionaalisuus, eli se että me kaikki kuulumme useisiin eri ryhmiin (homot ja heterot, miehet ja naiset, afrikkalaiset ja eurooppalaiset, rikkaat ja köyhät, kristityt ja hindut, körtit ja uusheräysläiset jne)? Miten ratkaistaan tilanne jossa erilaisista ryhmäkombinaatioista koostuvat hakijat kilpailevat samasta paikasta, ja molemmat ovat jossain ryhmässään aliedustettuja? Vai tarkoittaako tämä vain etnistä alkuperää?

Tietenkään Jussin esitystä ei kannatettu, koska tasa-arvo Helsingin kaupungin toiminnassa on oxymoroni.

Toisaalta tämä tarkoittaa että minun papereillani, kokemuksellani ja karvaisilla kastanjeteillani saan minkä tahansa haluamani opettajanpaikan Helsingissä. Olen näet aliedustettu. Vai eikö se toimikaan näin päin?

Quote from: Nikopol on 21.08.2012, 10:23:33
Tietenkään Jussin esitystä ei kannatettu, koska tasa-arvo Helsingin kaupungin toiminnassa on oxymoroni.

Puoluepolitiikkaahan/änkävänkäilyä se on, jos samaa olisi ehdottanut vihreä tai kokkari niin olisi kannatettu.

Quote from: Jouko on 12.08.2012, 13:58:43
Tämä on herkullinen teema kaupunginvaalehin. Oletan että Hallis repii siitä kaiken irti. Minun on vaikea uskoa että kaupungin asujaimiston valtaosa kannattaisi näitä alhaisia hankkeita.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että Hallis on saatu hiljennettyä "takapenkin hiljaiseksi pojaksi".  En ole huomannut, että siltä suunnalta olisi kuulunut mitään pitkään aikaan.  Toivottavasti elonmerkkejä alkaa taas ilmaantua kesälomakauden jälkeen. 

Quote from: Mika on 21.08.2012, 10:32:47

Quote from: Jouko on 12.08.2012, 13:58:43
Tämä on herkullinen teema kaupunginvaalehin. Oletan että Hallis repii siitä kaiken irti. Minun on vaikea uskoa että kaupungin asujaimiston valtaosa kannattaisi näitä alhaisia hankkeita.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että Hallis on saatu hiljennettyä "takapenkin hiljaiseksi pojaksi".  En ole huomannut, että siltä suunnalta olisi kuulunut mitään pitkään aikaan.  Toivottavasti elonmerkkejä alkaa taas ilmaantua kesälomakauden jälkeen.

Aivan kuin olisin kuullut tämä n kertaa vuodesta 2008 alkaen.

^ Ja heti saimme elonmerkin  ;D

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 11:37:04
Aivan kuin olisin kuullut tämä n kertaa vuodesta 2008 alkaen.

Voihan se olla hankalaa, kun vaikka ilmoitus paskalla käymisestä saa enemmän medianäkyvyyttä kuin tuo vastaehdotus, mutta kaipa niitä muutama muukin äänestäjäsi on, jotka soisivat, että käyttäisit sitten blogiasi edes satunnaisesti (enemmän kuin nykyään) sen selittämiseen mitä kaupungin päätöksenteossa tapahtuu.

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Quote from: Roope on 21.08.2012, 12:06:16

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Ehkäpä seuraavassa kaupunginhallituksessa on enemmän kuin yksi perussuomalainen?  Tähän tarvitaan ilmeisesti noin 10% äänisaalis.

Quote from: Roope on 21.08.2012, 12:06:16

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:03:22

Quote from: Roope on 21.08.2012, 12:06:16

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

En tiedä miten ongelmaa voisi ratkoa, mutta minusta vaikuttaa sille että nämä eivät edes ymmärrä kyseessä olevan etnisen syrjinnän. Niin kauanhan sitä on jo jatkunut.

Koska hallitusten jäsenet/valtuutetut itse eivät ole olleet heikommassa asemassa, heille on vieras jo ajatuskin että suomalainen voisi olla se syrjitty. Siinä kun erinäisiä koulutuksia ja vastaavia järjestetään etnisin perustein, jää suomalaisia rannalle, asumisjonoissa hännille tai aina määräajoin ulos kokonaan jonoista jne. Toisten asemaa ehkä käsittelevät omien kokemustensa kautta ja jokin puolueen jäsenhän on aina ollut etuoikeutetussa asemassa, toisin kuin rehti väki.

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:03:22
Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

QuoteEsitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tulen jättämään Helsingin kaupungin "Henkilöstöhallinnan periaatteista" kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sikäli kuin tämä ei johda mihinkään, laadin asiasta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Kaikille helsinkiläisille varsin hyvää tietää tulevia kuntavaaleja ajatellen.

Quote from: chacha2 on 21.08.2012, 13:16:29

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:03:22
Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

QuoteEsitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tulen jättämään Helsingin kaupungin "Henkilöstöhallinnan periaatteista" kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sikäli kuin tämä ei johda mihinkään, laadin asiasta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Kaikille helsinkiläisille varsin hyvää tietää tulevia kuntavaaleja ajatellen.

Olisi tosi jees, jos mainitut henkilöt antaisivat jonkinlaista julkilausumaa omista perusteluistaan, toisin sanoen julkisuuteen tuotu keskustelu asiasta olisi tarpeen ja tärkeää. Mahtaakohan kenestäkään olla siihen?

Quote from: chacha2 on 21.08.2012, 13:16:29
pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tämä selittää. Hurja joukko.

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:03:22

Quote from: Roope on 21.08.2012, 12:06:16

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Kiistikö kukaan käydyssä keskustelussa esittämääsi perustelua siitä, että tällainen ohjeistus aiheuttaisi paineita suosia rasismisyytösten pelossa aliedustetun ryhmän edustajaa myös silloin kun tämä on vähemmän ansioitunut? Ja jatkokysymys: kohdistuiko kaikki saamasi kritiikki pelkästään tulkintaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?

Quote from: Rapsakka Rapu on 21.08.2012, 13:52:18

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:03:22

Quote from: Roope on 21.08.2012, 12:06:16

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Kiistikö kukaan käydyssä keskustelussa esittämääsi perustelua siitä, että tällainen ohjeistus aiheuttaisi paineita suosia rasismisyytösten pelossa aliedustetun ryhmän edustajaa myös silloin kun tämä on vähemmän ansioitunut? Ja jatkokysymys: kohdistuiko kaikki saamasi kritiikki pelkästään tulkintaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?

Tällaisissa tilanteissa tulee usein sellainen olo kuin puhuisi seinälle. Kaikki kuuntelivat kiinnostuneen näköisinä, kun selitin, miksi ohjeistus mielestäni rikkoo perustuslain syrjintäkieltoa tavalla, jota yhdenvertaisuuslaki ei mahdollista. Sen jälkeen useampi kh:n jäsen kommentoi, että katsos Jussi kun tämä meidän perustuslakimmekin jo kieltää syrjinnän, niin siksi tämä ohjeistus pitää hyväksyä.

Jussin linkissä Valtiosopimukseen  (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063)on pilkkuvirhe.

Lakitekstiin on nähdäkseni luotu porsaanreikä?

YLEISSOPIMUS, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää

1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "syrjinnällä":

a) kaikkea erottelua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, mistä on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan;

b) kaikenlaista muuta erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan, ja jonka jäsenvaltio on määritellyt kuultuaan edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, mikäli niitä on, samoin kuin muita sopivia elimiä.

5 artikla
1. Erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.

2. Jäsenvaltio voi kuultuaan edustavia työnantajain ja työntekijäin järjestöjä, mikäli niitä on, päättää, ettei syrjinnäksi ole katsottava muita erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden erityiset tarpeet, joiden sukupuolensa, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa tahi sivistystasonsa vuoksi yleisesti myönnetään tarvitsevan erityistä suojelua tai apua.

Viidennen artiklan toinen pykälä mahdollistaa kaikenlaisen syrjinnän. `Erityistä apua sosiaalisen aseman vuoksi´ venyy tarvittaessa vaikka mihin.

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:55:38
Tällaisissa tilanteissa tulee usein sellainen olo kuin puhuisi seinälle. Kaikki kuuntelivat kiinnostuneen näköisinä, kun selitin, miksi ohjeistus mielestäni rikkoo perustuslain syrjintäkieltoa tavalla, jota yhdenvertaisuuslaki ei mahdollista. Sen jälkeen useampi kh:n jäsen kommentoi, että katsos Jussi kun tämä meidän perustuslakimmekin jo kieltää syrjinnän, niin siksi tämä ohjeistus pitää hyväksyä.

Johtuuko tämä mielestäsi muiden alhaisemmasta älykkyysosamäärästä, vai vaikuttaako siltä, että heidät on ohjeistettu ylemmältä taholta käyttäytymään noin?

Eli: leikkivätkö tyhmää vai ovatko sitä?

Quote from: qwerty on 21.08.2012, 14:01:17
Jussin linkissä Valtiosopimukseen  (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063)on pilkkuvirhe.

Lakitekstiin on nähdäkseni luotu porsaanreikä?

YLEISSOPIMUS, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää

1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "syrjinnällä":

a) kaikkea erottelua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, mistä on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan;

b) kaikenlaista muuta erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan, ja jonka jäsenvaltio on määritellyt kuultuaan edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, mikäli niitä on, samoin kuin muita sopivia elimiä.

5 artikla
1. Erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.

2. Jäsenvaltio voi kuultuaan edustavia työnantajain ja työntekijäin järjestöjä, mikäli niitä on, päättää, ettei syrjinnäksi ole katsottava muita erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden erityiset tarpeet, joiden sukupuolensa, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa tahi sivistystasonsa vuoksi yleisesti myönnetään tarvitsevan erityistä suojelua tai apua.

Viidennen artiklan toinen pykälä mahdollistaa kaikenlaisen syrjinnän. `Erityistä apua sosiaalisen aseman vuoksi´ venyy tarvittaessa vaikka mihin.

Tuossa puhutaan henkilöistä ja näiden ominaisuuksista. Helsingin kaupungin ohjeistuksessa puhutaan ryhmistä ja näiden työmarkkinaosuuksista. Suosiminen ei perustu työnhakijan sosiaaliseen asemaan tai sivistystasoon vaan ryhmään, jota hän edustaa.

pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Tällä porukalla ja heidän puolueillaan on uskomattoman määrätietoinen asenne heidän ajaessaan epäpätevää henkilöstöä kaupungin palkkalistoille lahjavirkoihin. Suorastaan pöyristyttävän typerää on helsinkiläisiltä antaa vuodesta toiseen ääniä tälle porukalle.

Quote from: Jussi Halla-ahoJos kahdesta tasaveroisesta hakijasta toinen valitaan taustansa perusteella automaattisesti ja toinen jätetään taustansa perusteella yhtä automaattisesti valitsematta, kyllä siinä kai suositaan toista hakijaa hänen taustansa perusteella.

Ehkä periaatteellisesti, mutta tämä kohta on sinänsä pelkkä nyanssi. Jos positiivinen erityiskohtelu oikeasti jäisi tuolle tasolle, niin aivan sama, sitä ei edes huomaisi. Käytännössä näitä ohjeita kuitenkin laajennetaan paljon pitemmälle. Tästä kertoo esimerkiksi Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon haastattelussa (http://www.svt.se/nyheter/uutiset/helsinki-lisaa-maahanmuuttajien-rekrytoimista) kertoma (kiintiö)tavoite lisätä kaupungin palkkaamien maahanmuuttajatyöntekijöiden määrä vastaamaan heidän väestöosuuttaan. Pelkästään maahanmuuttajia yhtä pätevien hakijoiden tapauksessa suosimalla tämä tavoite ei tule yhtään lähemmäksi, vaan päinvastoin maahanmuuttajien määrän kasvaessa karkaa koko ajan entistä kauemmaksi. Tuollaiset 50-50-tilanteet kun ovat rekrytoinnissa hyvin harvinaisia, jos tarkastellaan todellisia eroja pätevyydessä, eikä vain sitä, että hakijat ovat tarpeeksi päteviä.

Se todellinen ongelma on ohjeiden tarkoituksellisessa epämääräisyydessä, samaan aikaan kun rivien välistä, suosituksista ja lausunnoista on pääteltävissä, että tavoitteena on maahanmuuttajatyöntekijöiden ja -esimiesten määrän kasvattaminen keinolla millä hyvänsä (tai rasismi ja syrjintä), ja että yhdenvertaisuuslaissa mainittu positiivinen erityiskohtelu muka oikeuttaa tämän (kunhan siitä ei pidä meteliä). Yksi tapa estää tämä olisi vaatimus, että jos positiivista erityiskohtelua käytetään, se on aina tehtävä näkyvästi. Esimerkiksi hylätyille hakijoille olisi tiedotettava, että heitä ei valittu, koska rekrytoinnissa sovellettiin positiivista erityiskohtelua.

Toinen Tulensalon haastattelusta ilmenevä ikävä kehitys on kielitaito- ja pätevyysvaatimusten laskeminen ja ihmisten rekrytoiminen "varastoon" sillä verukkeella, että muunkielisten palveluun on satsattava. Jos pätevyysvaatimuksia lasketaan, se tarkoittaa työntekijöiden osaamis- ja kommunikointikyvyn laskemista ja siten lisätyötä muille työntekijöille. Maahanmuuttajien määrän kasvattamista ei voi perustella palvelun parantamisella muissa kuin niissä tehtävissä, joissa ollaan tekemisissä maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa, ja niissäkin pitää määritellä tarkat tehtäväkohtaiset kielitaito/osaamisvaatimukset. Maahanmuuttajilla ei ole mitään erityiskompetenssia palvella kaikkia maahanmuuttaja-asiakkaita paremmin kuin ei-maahanmuuttajilla.

Jollain keinolla pitäisi saada nyhdettyä perustelut henkilöstöhallinnan periaatteissa esitettyyn aliedustusväitteeseen. Mutta kun sellaisia ei ole, on niitä vaikea saada.

Quote from: Jussi Halla-ahoUseat kaupunginhallituksen jäsenet, samoin kuin esittelijä, kommentoivat ehdotustani. Koska keskustelut ovat luottamuksellisia, en voi yksilöidä, kuka sanoi ja mitä, mutta keskustelun sävy oli melko surrealistinen. Yhdenvertaisuuden katsottiin edellyttävän, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla, mikä puolestaan edellyttää, että ihmisiä ei kohdella samalla tavalla. Annettiin ymmärtää, että perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja kansainväliset sopimukset edellyttävät positiivista erityiskohtelua, mikä – kuten yllä näimme – ei pidä paikkaansa.

Luottamuksellisia keskusteluja ei voi paljastaa, mutta juuri siihen tämä hulluus perustuukin, että noita mielipuolisia perusteluja ei tarvitse esittää julkisesti, eikä edes kirjata yksiselitteiselle selkokielelle viranomaisohjeisiin. Se joka tulkitsee, hallitsee.

Duoda. Entä jos henkilö palkataan kaupungille esim. venäläisyyden ansiosta ja hän saa vuoden kuluttua Suomen kansalaisuuden, niin siirtyykö hän silloin yliedustettuun suomalaisten ryhmään, joka voidaan todellisen tasa-arvon periaatteen mukaan korvata aliedustetun ryhmän edustajalla. Esimerkiksi venäläisellä? Eli lasketaanko kansalaisuuden saaneet suomalaisiksi vai ulkomaalaisiksi? Mikäli ulkomaalaisiksi, niin mikä mahtaa olla peruste sille?

Muistaakseni kansalaisuuslakia oltiin jossain vaiheessa sorvaamassa siten että kansalaisuuden saanti olisi liki ilmoitusluontoinen asia. Kun ulkomaalaisille myönnetään kansalaisuus lähes passintarkastuksessa, niin "ongelma" ratkeaa itsestään :P

Quote from: RP on 21.08.2012, 11:52:54

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 11:37:04
Aivan kuin olisin kuullut tämä n kertaa vuodesta 2008 alkaen.

Voihan se olla hankalaa, kun vaikka ilmoitus paskalla käymisestä saa enemmän medianäkyvyyttä kuin tuo vastaehdotus, mutta kaipa niitä muutama muukin äänestäjäsi on, jotka soisivat, että käyttäisit sitten blogiasi edes satunnaisesti (enemmän kuin nykyään) sen selittämiseen mitä kaupungin päätöksenteossa tapahtuu.

En voi valittaa reaktion hitautta...  :)

Nyt varmaan helsingin kaupungin palvelukseen pääsee perussuomalaisten jäsenkirjalla helpommin töihin, kun demareitten, kokoomuksen tai vihreiden jäsenkirjalla?  :flowerhat:


:facepalm:  :facepalm:  :facepalm:

QuoteEsimerkiksi hylätyille hakijoille olisi tiedotettava, että heitä ei valittu, koska rekrytoinnissa sovellettiin positiivista erityiskohtelua.

Harmi, etten itse hoksannut tuota. Sitä olisi voinut esittää vaihtoehtona poistolle.

Quote from: Junes Lokka on 21.08.2012, 14:03:41

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:55:38
Tällaisissa tilanteissa tulee usein sellainen olo kuin puhuisi seinälle. Kaikki kuuntelivat kiinnostuneen näköisinä, kun selitin, miksi ohjeistus mielestäni rikkoo perustuslain syrjintäkieltoa tavalla, jota yhdenvertaisuuslaki ei mahdollista. Sen jälkeen useampi kh:n jäsen kommentoi, että katsos Jussi kun tämä meidän perustuslakimmekin jo kieltää syrjinnän, niin siksi tämä ohjeistus pitää hyväksyä.

Johtuuko tämä mielestäsi muiden alhaisemmasta älykkyysosamäärästä, vai vaikuttaako siltä, että heidät on ohjeistettu ylemmältä taholta käyttäytymään noin?

Eli: leikkivätkö tyhmää vai ovatko sitä?

Luultavasti leikkivät vielä tyhmempää kuin ovatkaan.

Niin juu. Väliaikaisesti maassa olevat eivät varmaan mitenkään voi olla erityistoimenpiteen kohteena. Eli väliaikaisen suojelun perusteella maassa olevat pakolaiset, romanian romanit, thaimaalaiset marjanpoimijat sun muut. Kuuluuko muuten somalialaisille vanhemmille täällä syntynyt lapsi somaleihin vai suomalaisiin? Mikäli hänet on lokeroitu somalikiintiöön, niin samalla logiikalla Ben Zyskowicz vaikuttaa puolalaiskiintiöön :P

Jos Viljasen esitykset menevät sellaisenaan läpi niin on odotettavissa oikeuslaitoksen merkittävää kuormituksen lisääntymistä, taas kerran!
:facepalm:

Jumalisen oikeudenmukaisina itseään pitävät "hyvät ihmiset" ovat varanneet itselleen oikeuden jakaa ihmisiä ryhmiin, vaikka ovat julistaneet sen rasismiksi kaikilta muilta.

Tästedes jokaista kaupungille rekrytoitua maahanmuuttajaa tullaan automaattisesti pitämään suosikkina, joka on kävelytetty jonkun muun yli, vaikka asian laita ei näin olisikaan. Varmaan piristää työyhteisön kemioita kummasti.

Quote from: MW on 21.08.2012, 15:25:49
Jumalisen oikeudenmukaisina itseään pitävät "hyvät ihmiset" ovat varanneet itselleen oikeuden jakaa ihmisiä ryhmiin, vaikka ovat julistaneet sen rasismiksi kaikilta muilta.

Ihmisten ryhmiin jakaminen ei ole rasismia.

QuoteRasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

Helsingin kaupungin mukaan on (paitsi illmeisesti jos ryhmittelyn tekee kaupunki itse).

Quote
"Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa" –ohjeistus määrittelee rasismin ideologiaksi, " jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä".

Quote from: Elcric12 on 21.08.2012, 15:29:09

Quote from: MW on 21.08.2012, 15:25:49
Jumalisen oikeudenmukaisina itseään pitävät "hyvät ihmiset" ovat varanneet itselleen oikeuden jakaa ihmisiä ryhmiin, vaikka ovat julistaneet sen rasismiksi kaikilta muilta.

Ihmisten ryhmiin jakaminen ei ole rasismia.

QuoteRasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

http://hommaforum.org/index.php/topic,7.msg1093391.html#msg1093391

Tästä olisi ollut aika ryhtyä vääntämään jo 2 1/2 vuotta sitten kun asiaa valmisteltiin, kun vain olisi ollut paikka missä vääntää. Ai niin, mutta mullahan on se paha tausta, jonka vuoksi voin jakaa vain toisten lappuja ja kaataa kahvia...

http://harrieerikäinen.fi/blogi/2010/03/16/10 (http://xn--harrieerikinen-fib.fi/blogi/2010/03/16/10)

Quote from: MW on 21.08.2012, 15:25:49
Jumalisen oikeudenmukaisina itseään pitävät "hyvät ihmiset" ovat varanneet itselleen oikeuden jakaa ihmisiä ryhmiin, vaikka ovat julistaneet sen rasismiksi kaikilta muilta.

Eivätkä ole muistavinaan mihin sama toiminta johti viime vuosisadalla Venäjällä ja Saksassa :facepalm:

Ideana se, että kaupungin henkilöstö vastaa jakaumaltaan kaupungin väestöä, on todella hieno. Koska on etukäteen mahdotonta listata kaikki mahdollisesti ali- tai yliedustetut väestöryhmät, lienee ainoa oikeudenmukainen tapa valita henkilöstö arvalla.

Sitten tulee tietenkin ongelmaksi se, että kaupungin työntekijöissä on kaupungin työntekijät -ryhmä aina yliedustettuina - paitse ehkä Vantaalla, jossa koko väestö on kaupungin hommissa jo ennestään.

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 14:43:57

QuoteEsimerkiksi hylätyille hakijoille olisi tiedotettava, että heitä ei valittu, koska rekrytoinnissa sovellettiin positiivista erityiskohtelua.

Harmi, etten itse hoksannut tuota. Sitä olisi voinut esittää vaihtoehtona poistolle.

Jonkinlainen positiivisen syrjinnän soveltamisen seuranta (tilastot, tapausselostukset jne.) olisi välttämätöntä, sillä miten muuten voidaan arvioida valitun politiikan ja käytettyjen keinojen tuloksellisuutta. Paitsi jos tulokset ovat kaupungille vain sivuseikka, kuten ne tällä alalla yleensä ovat.

Kai tästä nyt edes (oikaisuvaatimuksen ja sitten) kunnallisvalituksen voisi vääntää.

Quote from: Elcric12 on 21.08.2012, 15:29:09
Ihmisten ryhmiin jakaminen ei ole rasismia.

Olen periaatteessa samaa mieltä (vaikka, kuten todettiinkin, Helsinki itse on eri mieltä).

Niin tai näin, ihmisten syrjintä etniseen ryhmään kuulumisen perusteella on rasismia. Helsinki on siis rasistinen.

Quote from: Rapsakka Rapu on 21.08.2012, 10:14:58
Melko laimeaa. Mitenkä tuossa otetaan huomioon intersekionaalisuus, eli se että me kaikki kuulumme useisiin eri ryhmiin (homot ja heterot, miehet ja naiset, afrikkalaiset ja eurooppalaiset, rikkaat ja köyhät, kristityt ja hindut, körtit ja uusheräysläiset jne)? Miten ratkaistaan tilanne jossa erilaisista ryhmäkombinaatioista koostuvat hakijat kilpailevat samasta paikasta, ja molemmat ovat jossain ryhmässään aliedustettuja? Vai tarkoittaako tämä vain etnistä alkuperää?

Se otetaan huomioon siten että Helsingin kaupunki on määritellyt käsitteen "rasismi" opuksessaan "Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa" aivan kokonaan uusiksi:

"Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä."

Jos tuo olisi osa jotain laajempaa selitystä, mutta kun ei ole. Eli he pitävät rasismina sitä että joku on sitä mieltä että ihmiset on jaoteltavissa ryhmiin kultuurin perusteella. Aika äärimmäistä. Rodusta voimme olla monta mieltä, mutta geneettisiin perityviin genotyyppiryhmiin ihmiset voidaan ryhmitellä varsin helposti, mutta sekin on sitten ilmeisesti rasismia.  Siis pelkkä ryhmittely. On aikoihin eletty.

Quote from: Elcric12 on 21.08.2012, 15:29:09

Quote from: MW on 21.08.2012, 15:25:49
Jumalisen oikeudenmukaisina itseään pitävät "hyvät ihmiset" ovat varanneet itselleen oikeuden jakaa ihmisiä ryhmiin, vaikka ovat julistaneet sen rasismiksi kaikilta muilta.

Ihmisten ryhmiin jakaminen ei ole rasismia.

QuoteRasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

Äläpäs höpötä. Helsingin kaupungin mukaan se nimenomaan on sitä:

"Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa":

"Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä."

Quote from: Koskela Suomesta on 21.08.2012, 17:17:13

Quote from: Elcric12 on 21.08.2012, 15:29:09

Quote from: MW on 21.08.2012, 15:25:49
Jumalisen oikeudenmukaisina itseään pitävät "hyvät ihmiset" ovat varanneet itselleen oikeuden jakaa ihmisiä ryhmiin, vaikka ovat julistaneet sen rasismiksi kaikilta muilta.

Ihmisten ryhmiin jakaminen ei ole rasismia.

QuoteRasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

Äläpäs höpötä. Helsingin kaupungin mukaan se nimenomaan on sitä:

"Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa":

"Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä."

Tuosta puuttuu nyt se loppuosa, mikä antaa merkityksen koko määritelmälle.

Näiden periaatteiden vaikutus onkin sitten hauska. Helsingin palveluista muodostuu vähitellen siellä täällä Potemkinin kulisseja, jotka kyllä muodollisesti tekevät sen mitä pitää, mutta käytännössä eivät (koska pos. syrjinnän mahdollistama puuttuva kompetenssi).

Ennustan, että pikku hiljaa syntyy tiskinalaismarkkinat: palvelua ja mieleisiään päätöksiä saa yhtäältä rahalla ja toisaalta olemalla ovela ja antamalla epäpätevän henkilön esimiehen (mikäli tämä on kantis) ymmärtää, ettei kaikki mennyt ihan niinkuin piti, ja syytä olisi tehdä toisenlainen päätös, ettei mamun maine mene.

Tästä tietysti seuraa tehottomuutta.

Lisäksi Hgin kaupungin mamutyöntekijöiden välille syntyy sosiaalista koheesiota ja ryhmähenkeä, minkä seurauksena korppi ei korpin silmää noki, ja mokia peitellään minkä keretään. Koska rasismin vaara etseteraa.

Quote from: Roope on 21.08.2012, 16:20:14
Jonkinlainen positiivisen syrjinnän soveltamisen seuranta (tilastot, tapausselostukset jne.) olisi välttämätöntä, sillä miten muuten voidaan arvioida valitun politiikan ja käytettyjen keinojen tuloksellisuutta.

(http://a0.twimg.com/profile_images/685455207/20061205_bullseye_promo_normal.jpg)

Tuo lienee koko kuvion juju. Luodaan helvetisti "työpaikkoja", joista ei pääse eroon kirveelläkään :facepalm:

Yrjöperskeles oli taannoin hieman samoilla urilla jutussaan Lennipirkitta järkkää kavereille töitä. (http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2012/02/lennipirkitta-jarkkaa-kavereille-toita.html)

Henkilökunta:

- Johtaja
- Apulaisjohtaja
- 6 rasismikokemusterapeuttia (voi käyttää samaa)
- 6 erityispuolestaloukkaantujaa (muutetaan erityispuolestavaatijaksi)
- 6 rasismia löytävää virkamiestä (pilkun paikka on tärkeä)
- 3 älämölökulttuuripaukuttajaa (sanomatalo sponsoroi)
- sormivärierityiskonsultti   
- sakuraliituerityiskonsultti
- ilmapalloerityiskonsultti
- 6 rasismia vielä enemmän löytävää tutkijaa
- 18 tulkkia
-----------------------------------

Noiden itsestään selvyyksien lisäksi arvaan että...

BONUKSENA
- 20 tilastonikkaria selvittämään kuinka projekti etenee
- 10 kirkonkirjojen kahlaajaa, jotta jokainen on varmasti oikeassa ryhmässä
- 10 tuplaedustus tarkastajaa, seuraavat edellisten "työn" tuloksia ja katsovat ettei kukaan yritä hyötyä taustasta jota hänellä ei oikeasti ole

TUPLABONUKSENA
Vitusti työryhmiä pohtimaan miksi projekti kusee! +/- 1000 vasemmiston kannattajaa :P

Vaikka kaupunginhallitus olisi yrittänyt tietoisesti aikaansaada jonkin mahdollisimman typerän päätöksen, se ei olisi voinut onnistua tätä paremmin. Päätös on samalla uusi osoitus hallituspuolueiden poliittisen johtotason irtautumisesta todellisuudesta: ilman johdon ohjeistusta kaikki kokoomuksen, demareiden ja vihreiden edustajat olisivat tuskin päätyneet näin päättömään "yksimieliseen" kantaan.

Quote from: Roope on 21.08.2012, 16:20:14
Jonkinlainen positiivisen syrjinnän soveltamisen seuranta (tilastot, tapausselostukset jne.) olisi välttämätöntä, sillä miten muuten voidaan arvioida valitun politiikan ja käytettyjen keinojen tuloksellisuutta. Paitsi jos tulokset ovat kaupungille vain sivuseikka, kuten ne tällä alalla yleensä ovat.

Eiköhän kaupungille riitä, että ulkomailla syntyneiden osuus kaupungin työntekijöiden joukossa kasvaa nopeammin kuin ennen politiikan muutosta?  Mitä muuta tuloksellisuusdataa muka tarvitaan?   

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:55:38

Quote from: Rapsakka Rapu on 21.08.2012, 13:52:18

Quote from: Jussi Halla-aho on 21.08.2012, 13:03:22

Quote from: Roope on 21.08.2012, 12:06:16

QuoteKoska vastaehdotusta ei kannatettu, se raukesi.

Eikö tosiaan ketään kaupunginhallituksessa kiinnostanut vastaehdotuksessa luetellut henkilöstöhallinnan periaatteiden ilmiselvät epäkohdat ja epäselvyydet, vai oliko vain väärän puolueen väärä henkilö kysymässä? Kummin päin vaan, paljon on työtä edessä.

Tuolla on muutama sana myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista:

http://www.halla-aho.com/scripta/etninen_syrjinta_rekrytoinnissa.html

Kiistikö kukaan käydyssä keskustelussa esittämääsi perustelua siitä, että tällainen ohjeistus aiheuttaisi paineita suosia rasismisyytösten pelossa aliedustetun ryhmän edustajaa myös silloin kun tämä on vähemmän ansioitunut? Ja jatkokysymys: kohdistuiko kaikki saamasi kritiikki pelkästään tulkintaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?

Tällaisissa tilanteissa tulee usein sellainen olo kuin puhuisi seinälle. Kaikki kuuntelivat kiinnostuneen näköisinä, kun selitin, miksi ohjeistus mielestäni rikkoo perustuslain syrjintäkieltoa tavalla, jota yhdenvertaisuuslaki ei mahdollista. Sen jälkeen useampi kh:n jäsen kommentoi, että katsos Jussi kun tämä meidän perustuslakimmekin jo kieltää syrjinnän, niin siksi tämä ohjeistus pitää hyväksyä.

Monesti varsinkin Jussi-universumissa seikkaillessa tulee vastaan kysymys: ovatko nuo oikeasti tyhmiä vai teeskentelevätkö vain.

Epäilen että ovat tyhmiä ja varmuuden vuoksi teeskentelevät vielä tyhmempää. Jokaisen kaustin takana on aktiivinen väärinymmärtäminen.

edit: olisinpa lukenut ketjua pidemmälle ennen vastaamista. Groupthink iski.

Quote
YLEISSOPIMUS, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063)

Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,

aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genevessä 4 päivänä kesäkuuta 1958 neljännenkymmenennentoisen istuntokautensa ja

päätettyään hyväksyä eräitä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevia ehdotuksia, mikä kysymys on istuntokauden työjärjestyksen neljäntenä kohtana, ja

päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon, ja

ottaen huomioon, että Philadelphian julistuksessa vakuutetaan, että kaikkien ihmisten on rotuun, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta saatava vapaasti ja arvokkaasti sekä taloudellisesti turvattuina ja yhtäläisin mahdollisuuksin tavoitella aineellista hyvinvointia ja henkistä kehitystä, sekä

ottaen lisäksi huomioon, että syrjintä loukkaa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa lausuttuja oikeuksia, hyväksyy tänä 25 päivänä kesäkuuta 1958 seuraavan yleissopimuksen, jonka nimenä on "Työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskeva yleissopimus, 1958":


1 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "syrjinnällä":

a) kaikkea erottelua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, mistä on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan;

b) kaikenlaista muuta erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan, ja jonka jäsenvaltio on määritellyt kuultuaan edustavia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, mikäli niitä on, samoin kuin muita sopivia elimiä.

2. Erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, joka perustuu tietyn työn luonteesta johtuviin vaatimuksiin, ei ole katsottava syrjinnäksi.

3. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan sanonnoilla "työmarkkinat" ja "ammatin harjoittaminen" mahdollisuutta saada ammattikoulutusta, päästä työhön ja määrättyyn ammattiin samoin kuin työehtoja ja työoloja.


2 artikla

Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan.


3 artikla

Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kansallisiin olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin:

a) koettamaan saada työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä muut asianomaiset elimet yhteistoimintaan tällaisen politiikan hyväksymisen ja noudattamisen edistämiseksi;

b) säätämään sellaisia lakeja ja tukemaan sellaisia koulutusohjelmia, joiden avulla tällaisen politiikan hyväksyminen ja noudattaminen voidaan otaksua varmistettavan;

c) peruuttamaan sellaiset lain säännökset ja muuttamaan sellaiset hallinnolliset ohjeet ja menettelytavat, mitkä ovat ristiriidassa tämän politiikan kanssa;

d) noudattamaan sanottua politiikkaa kansallisten viranomaisten välittömän valvonnan alaisissa töissä;

e) huolehtimaan siitä, että tällaista politiikkaa noudatetaan kansallisten viranomaisten johtamassa ammatinvalinnanohjaus-, ammattikasvatus- ja työnvälitystoiminnassa; ja

f) selvittämään sopimuksen soveltamista koskevissa vuosiraporteissaan, mihin toimenpiteisiin tällaisen politiikan noudattamiseksi on ryhdytty ja minkälaisiin tuloksiin näin on päästy.

...

5 artikla

1. Erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.

2. Jäsenvaltio voi kuultuaan edustavia työnantajain ja työntekijäin järjestöjä, mikäli niitä on, päättää, ettei syrjinnäksi ole katsottava muita erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden erityiset tarpeet, joiden sukupuolensa, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa tahi sivistystasonsa vuoksi yleisesti myönnetään tarvitsevan erityistä suojelua tai apua.

Hyväksyttävät perusteet työntekijän valinnassa

Hyväksyttävät perusteet työntekijän valinnassa eli hyväksyttävät perusteet eri arvoiseen asemaan asettamille työhönotossa. Perustuslain mukaan (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P6) ihmiset voidaan asettaa eri asemaan vain hyväksyttävällä perusteella.

Työhönottoperusteisiin sovelletaan (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021#P2) yhdenvertaisuuslakia. Sen mukaan ihmiset saa asettaa eri arvoiseen asemaan ainoastaan kolmesta syystä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021#P7):
2) työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskevien todellisten ja ratkaisevien vaatimusten perusteella;
3) tietyissä tilanteissa iän perusteella;
4) syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi.

Mitään edellä olevaa ei käytetä perusteena "aliedustettujen ryhmien" suosimiselle henkilöstöhankinnan perusteissa. Näin ollen kyseessä on rikollinen syrjintä.


Miksi yllä oleva lista alkaa kohdasta "2)"?
Seuraavassa kohdan "1)" käsittely:

Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintänä ei pidetä: "yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;". Eli lain noudattaminen ei ole rikollista. Tämä häröily on tullut samasta kynästä, kuin nykyinen hallitusohjelma (http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf) "Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla." Kohtaa myös sovelletaan samalla periaatteelle eli vedättäen.

Quote
Hallinto-oikeuteen valittaminen (http://www.oikeus.fi/5752.htm)

Kuinka valitetaan?

Hallintoasiassa tehtyyn viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä asiasta valituksen hallinto-oikeuteen. Viranomainen ilmoittaa päätöksen yhteydessä, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti.

Valittaja voi laatia valituskirjelmänsä itse tai käyttää sen laatimisessa avustajaa. Valittaja voi myös valtuuttaa asiamiehen tekemään valituksen puolestaan. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valittajan antama valtakirja.
Valituskirjelmä

Valitus voi olla vapaamuotoinen. Siitä on kuitenkin aina selvittävä:

1. Mitä päätöstä valitus koskee
Valituskirjelmässä on ilmoitettava, mihin päätökseen haetaan muutosta.

2. Vaadittu muutos
Valituksessa on kerrottava, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä vaaditaan muutettavaksi, jotta hallinto-oikeus voi antaa ratkaisun juuri siihen päätöksen osaan, jota valittaja pitää virheellisenä. Muutoinkin valitus tulee tehdä mahdollisimman selkeästi.

3. Perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Perusteet voi esittää vapaamuotoisesti ja niiden avulla valittajan on pyrittävä osoittamaan vaatimuksensa oikeaksi.

4. Valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta sekä yhteystiedot eli osoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

5. Allekirjoitus
Valittajan tai hänen laillisen edustajansa on allekirjoitettava valitus. Jos valittaja on valtuuttanut asiamiehen tekemään valituksen puolestaan, riittää asiamiehen allekirjoitus. Allekirjoituksella tarkoitetaan omakätistä nimen kirjoittamista.

Liitteet
...

Ehdottaisin että samalla Helsingin kaupunki ottaa kaikilla organisaatioportailla käyttöön positiivisen syrjinnän myös puoluekannan mukaan ja saattaa kaupungin viranhaltijoissa puolueisiin kuulumattomien lukumäärän vastaamaan väestösuhteita. Kaikilla organisaatiotasoilla ja tarvittaessa positiivisen syrjinnän menettelytapoja käyttäen.

Samalla ehdotan myös tarkistettavaksi, ovatko ruotsinkieliset yliedustettuina kaupungin viroissa. Jos näin on, tulee heihin soveltaa myös positiivisen syrjinnän menettelytapoja.

Quote from: ääridemokraatti on 21.08.2012, 21:19:52
Ehdottaisin että samalla Helsingin kaupunki ottaa kaikilla organisaatioportailla käyttöön positiivisen syrjinnän myös puoluekannan mukaan ja saattaa kaupungin viranhaltijoissa puolueisiin kuulumattomien lukumäärän vastaamaan väestösuhteita

Kannatetaan!

Meitä puolueisiin kuulumattomia ateisteja on syrjitty tarpeeksi! KAPINA!

Hyvän kielenkäytön vaatimus

Quote
Henkilöstöhankinnan periaatteet 13 8 2012.pdf (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-20_Khs_28_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)

Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon
erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-
arvon toteutumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoi-
suudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana
olevaan tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija.

Henkilöstöhankinnan periaatteet säätelevät suuren ihmisjoukon kohtelun ja elämän suunnan. Edellisen perusteella on ohjeiden tulee olla selkeästi tulkittavat.

Mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat?
Missä ne on on määritelty?

"Yhdenvertaisuusperiaateetteen"
1) yhdenvertaisuusperiaate?

"erityisryhmien tilanteen"
1) erityisryhmä?
2) tilanne?

"laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-arvon"
1) laaja-alainen?
2) tosiasiallinen?
3) tasa-arvo?

"aliedustettuun ryhmään"
1) aliedustettu?
2) ryhmä?


"Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista."
Miten rekrytoijan tulee toimia tämän ohjeen perusteella?

"Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoisuudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana olevaan tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija."
Miten rekrytoijan tulee toimia tämän ohjeen perusteella?

Quote
9 §
Hallintolaki - Hyvän kielenkäytön vaatimus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#P6)

Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
...

Tämäkin tulee huomioida
6 §
Hallintolaki - Hallinnon oikeusperiaatteet (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#P6)

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

ps. En ole arvioinut eri valitusväylien (oikeuskansleri, oikeusasiamies ja hallinto-oikeus) paremmuutta tilanteessa.

Quote from: mietinen on 21.08.2012, 21:41:50
"Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista."
Miten rekrytoijan tulee toimia tämän ohjeen perusteella?

"Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta kelpoisuudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana olevaan tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija."
Miten rekrytoijan tulee toimia tämän ohjeen perusteella?

Rekrytoijallahan tulee olla jatkuvasti päivittyvä, tuore lista eri etnisyyksien tilanteesta, eli ns. ranking-lista aliedustustilanteesta? Lisäksi rekrytoijalla tulee olla selvitys siitä, mitä ovat erityisryhmät ja miten ne huomioidaan rekrytointitilanteessa?

Ellei näin ole, niin käsittäisin että rekrytoija saa toimia oman harkintansa mukaan niin kuin parhaaksi näkee?

Quote from: ääridemokraatti on 21.08.2012, 21:47:58

Quote from: mietinen on 21.08.2012, 21:41:50

Miten rekrytoijan tulee toimia tämän ohjeen perusteella?

Rekrytoijallahan tulee olla jatkuvasti päivittyvä, tuore lista eri etnisyyksien tilanteesta, eli ns. ranking-lista aliedustustilanteesta? Lisäksi rekrytoijalla tulee olla selvitys siitä, mitä ovat erityisryhmät ja miten ne huomioidaan rekrytointitilanteessa?

Ellei näin ole, niin käsittäisin että rekrytoija saa toimia oman harkintansa mukaan niin kuin parhaaksi näkee?

Etninen profilointi on YK:n säädösten mukaan kiellettyä, se tarkoittaa ihmisten luokittelemista alkuperän perusteella.

Arkaluonteisten tietojen, kuten rotuun, etniseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, uskontoon, vammaisuuteen tai ikään liittyvien tietojen keräämistä kuvataan  seuraavissa esimerkeissä. Näiden ominaispiirteiden perusteella muodostuneisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä suojellaan syrjinnältä lainsäädännön avulla. Mikäli näitä ominaispiirteitä käytetään profiloinnissa, kyseisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjinnän todennäköisyys kasvaa. Tämä johtuu siitä, että profiloinnissa tehdään henkilöiden käyttäytymistä koskevia oletuksia jonkin heidän tunnistettavan ominaispiirtensä pohjalta. Jos siis laaditaan profiili henkilön rodun perusteella, oletetaan, että useilla samaan rotuun kuuluvilla henkilöillä on samanlaiset mieltymykset ja mielipiteet tai että he käyttäytyvät samalla lailla. Koska tämänkaltaista profilointia voidaan käyttää väärin, useat tietosuojan alalla toimivat asiantuntijat ovatkin vaatineet arkaluonteisten, kuten rotua, etnistä alkuperää ja uskontoa koskevien tietojen keräämisen kieltämistä. Jos tämäntyyppistä tietoa ei yleisesti talleteta tietovarastoihin, todennäköisyys syrjivien profiilien luomiseen pienenee. 

No ei kai tuota tarvitse noudattaa, jos tavoitteena on tosiasiallinen tasa-arvo?

Quote from: ääridemokraatti on 21.08.2012, 22:05:32
No ei kai tuota tarvitse noudattaa, jos tavoitteena on tosiasiallinen tasa-arvo?

Ai YK:n säädöksiä vai?

Erinomaista Jussi!

10 pistettä ja papukaijamerkki!

JUURI noin pitää toimia.

Odotan mielenkiinnolla mitä juridinen päätös tulee olemaan. Voipi olla ainakin haastavaa kääntää tuo juridiikka poliittisesti oikeamieliseksi..;)

Hienoa Jussi! Tätä lisää!

ps ja voimia noiden pahvipäiden kanssa. Rankkaa se on, mutta yritä jaksaa...

ps2. ja stadilaisille kokkareille voi toivoa vain ja ainoastaan pikaista kannatuksen romahdusta.

Mihinköhän asti tuo positiivinen erityiskohtelu on tarkoitus ulottaa? Pitääköhän esim. 10 % kaupungin ylimmistä toimihenkilöistä olla maahanmuttajia? Entä pitääkö sitten bussikuskien rekrytoinneissa ruveta suosimaan suomalaista?

QuoteEsitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).

Se siitä Kokoomuksen ajamasta "mahdollisuuksien tasa-arvosta".

Onko joku helsinkiläinen tekemässä oikaisuvaatimusta ja sen jälkeen jatkamassa hallinto-oikeuteen?

Jos aikaa on niin ajattelin kokeeksi tehdä harjoituksen vuoksi. Muita innokkaita?

Quote from: The Lone Gunmen on 22.08.2012, 07:36:49
Onko joku helsinkiläinen tekemässä oikaisuvaatimusta ja sen jälkeen jatkamassa hallinto-oikeuteen?

Jos aikaa on niin ajattelin kokeeksi tehdä harjoituksen vuoksi. Muita innokkaita?

Voi olla hyvä, jos yksityiset kansalaiset kokeilevat hallinnollista reittiä. Itse yritän edistää asiaa poliittista tietä, johon voidaan katsoa kuuluvan myös oikeusasiamiehen toimisto. Siellähän asian tulee käsittelemään Mikko Puumalainen (os. vähemmistövaltuutettu).

Quote from: Jussi Halla-aho on 22.08.2012, 09:25:54

Quote from: The Lone Gunmen on 22.08.2012, 07:36:49
Onko joku helsinkiläinen tekemässä oikaisuvaatimusta ja sen jälkeen jatkamassa hallinto-oikeuteen?

Jos aikaa on niin ajattelin kokeeksi tehdä harjoituksen vuoksi. Muita innokkaita?

Voi olla hyvä, jos yksityiset kansalaiset kokeilevat hallinnollista reittiä. Itse yritän edistää asiaa poliittista tietä, johon voidaan katsoa kuuluvan myös oikeusasiamiehen toimisto. Siellähän asian tulee käsittelemään Mikko Puumalainen (os. vähemmistövaltuutettu).

Kyllä varmaan kannattaa valittaa tuosta joka suuntaan.

Se on varma, että puumalainen ei asiaa miksikään muuta, mutta JOS joku toinen tuomari olisikin toista mieltä niin sitten voisi puumalaisenkin touhut saada hieman perspektiiviä...

QuoteHelsingin kaavailemat uudet henkilöstöhankinnan periaatteet parantavat maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä kaupungille.

Ohjeissa todetaan, että on välillistä syrjintää edellyttää hakijalta hyvää suomen tai ruotsin taitoa, jos se ei ole työn kannalta välttämätöntä.

– Maahanmuuttajien työttömyys lähentelee Helsingissä 30 prosenttia, ja maahanmuuttajanuorilla on vaikeuksia sijoittua työelämään. Tämä ei ole hyvä tilanne, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

– Tavoitteenamme on lisätä maahanmuuttajien määrää kaupungin työntekijöissä.

Kielitaitovaatimusten tulee ohjeiden mukaan nousta työtehtävästä.

– Emme laita tehtävään sen enempää kielitaitovaatimuksia kuin on tarpeellista. Vaatimukset määritellään tehtäväkohtaisesti.

Viljanen muistuttaa, että asiakaspalvelua tulee lain mukaan saada suomeksi ja ruotsiksi.

– Tämän ylitse ei voida mennä.

[...]

Maahanmuuttajien voi olla vaikea hankkia hyvää kielitaitoa, sillä esimerkiksi kielikursseille eivät kaikki halukkaat mahdu. Helsingin Uutiset kertoi kurssien täyttymisestä viime keskiviikkona (HU 15.8.).

Maahanmuuttajien työllistymistä edistää myös toinen ohjeiden kohta.

Sen mukaan käytäntönä on, että kahdesta ansioiltaan tasaveroisesta hakijasta valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva.

Maahanmuuttajien lisäksi tällaiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi vammaiset tai romanit.

Käytäntöä voidaan soveltaa myös aloilla, jotka ovat erityisen mies- tai naisvaltaisia.

Viljanen huomauttaa, että Helsingin tavoitteena on esimerkiksi lisätä naisia johtajistossa ja miehiä opettajien joukossa.

[...]

Kuvateksti:
Terveydenhuollon työntekijöiden suomen kielen taitoa on kehitetty Helsingissä. Kielikursseille voi kuitenkin olla vaikea irrottautua, sillä työ on hektistä.

Helsingin Uutiset: Helsinki höllää suomen kielen vaatimuksiaan (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/124916-helsinki-hollaa-suomen-kielen-vaatimuksiaan) 22.8.2012

Toisaalta kielitaitovaatimusten laskemista perustellaan työtehtävien todellisilla vaatimuksilla, toisaalta maahanmuuttajien korkealla työttömyydellä, maahanmuuttajanuorten vaikeuksilla sijoittua työelämään, kielikurssien puutteella ja vieläpä maahanmuuttajien hektisellä työllä, joka vaikeuttaa suomen kielen opiskelua.

Samassa yhteydessä olisi ollut syytä käsitellä myös Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon puheita (http://www.svt.se/nyheter/uutiset/helsinki-lisaa-maahanmuuttajien-rekrytoimista), joiden mukaan muunkielisten kaupungin työntekijöiden määrä on nostettava väestöosuutta vastaavaksi, koska maahanmuuttajien määrä kasvaa ja heitä on voitava palvella. Mutta kuten tässä artikkelissakin todettiin, "kielitaitovaatimusten tulee ohjeiden mukaan nousta työtehtävästä", eikä mistään yleisistä maahanmuuttajakiintiöistä. Ja vielä:

QuoteViljanen muistuttaa, että asiakaspalvelua tulee lain mukaan saada suomeksi ja ruotsiksi.

– Tämän ylitse ei voida mennä.

Laissa ei puhuta maahanmuuttajien palvelutarpeesta, yleisistä maahanmuuttajakiintiöistä (joihin Tulensalon puheet viittaavat) nyt puhumattakaan. Itse asiassa kiintiöt on Euroopassa todettu lainvastaisiksi muissa kuin hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa, jollaisia tämä Helsingin kaupungin maahanmuuttajarekrytointi ei ole lähelläkään.

Mistään yleisestä maahanmuuttajien aliedustuksesta ei voi puhua perusteluna niin heterogeenisen ryhmän kuin maahanmuuttajien suosimiselle ei-maahanmuuttajien kustannuksella. On korkeintaan mahdollista, että tiettyihin maahanmuuttajille ominaisia taitoja (lähinnä kielitaito) vaativiin työtehtäviin ei ole löydetty päteviä hakijoita. Silloin on kyse työvoimapulasta, ei mistään maahanmuuttajien aliedustuksesta.

Helsingin kaupungin viime vuoden talousarviotiedote http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2010/10/05/33 (http://www.xn--harrieerikinen-fib.fi/blogi/2010/10/05/33) annettiin 1.10.2010. Siinä kerrottiin vuodelle 2011 varattavan erillismääräraha maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen samaan aikaan kun Helsinki turvautui veronkorotuksiin ja varautui ottamaan uutta lainaa 321 000 000 euroa. Vuosina 2009–2013 Helsingin lainakannan visioitiin kolminkertaistuvan lähes kahteen miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopussa lainaa on yli 3 210 euroa asukasta kohden.

Tämä ei nähtävästi riittänyt puskemaan aikansa asiantuntijoiden (esim A. Thors) mukaan pikavauhtia kotoutuvia maahanmuuttajia ja heidän jälkikasvuaan vielä 20 vuotta buumin alkamisen jälkeenkään riittävässä määrin työmarkkinoille, joten seuraavana askeleena tämänvuotinen henkilöstöhankinnan periaatteiden uudistus oli täysin looginen toimenpide.

Kun tämäkään tuskin johtaa ainakaan pätevän maahanmuuttajataustaisen henkilöstön merkittävään lisääntymiseen, samalla kun kaupungin toimille yleensäkin leimallinen byrokraattisuus ja tunarointi arvattavasti tulevat kasvamaan, olisi minulla idea positiivisen diskriminaation hengessä. Kun reilun parinkymmenen vuoden uuttera ja uhrauksia kaihtamaton hautominenkaan ei ole saanut kultamunia kuoriutumaan, niin mitä hittoa: Varataan erillismääräraha ja pompsautetaan hakemuksesta (sosiaalityöntekijä täyttää) suoraan työeläke maahanmuuttajakorotuksella lisättynä tilille kaikille 16 vuotta täyttäneille, ainakin varsinaisille maahanmuuttajataustaisille. Onhan meille varaa, pienellä veronkorotuksella ja lisälainalla tuon pitäisi hoitua suitsait. Toimenpide on täysin oikeudenmukainen, sillä ilman rakenteellista rasismia ja perunanenien nuivuutta he kaikki olisivat tehneet katkottoman ja nousujohteisen työuran.

Olisipa se toki metkaa myös seurata miten pienoiset paaperot karva-ankkurit saattaisivat aika hätäseen saavuttaa tuon positiivisen diskriminaation mukaisen eläkeiän...

Linkitetäänpä tähänkin:

http://hommaforum.org/index.php/topic,74238.0.html

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f84782804aad2954963bffd4af519c57/Henkrapsu2011.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1486208810&CACHEID=f84782804aad2954963bffd4af519c57

Sivu 8:

"Naisten osuus kaupungin henkilöstöstä oli 74,7 prosenttia ja miesten 25,3 prosenttia."

Vois Helsinki varmaan laittaa pariks vuodeks naisten rekrytoinnit jäihin.

 


Katsoppas Stefan Wallin, Hesa poisti pakollisen virkamiesruotsin .. hyvä, hyvä ( ja virkamiessuomea ei koskaan ole ollutkaan ).

Kuis suu nyt pannaan, svedupetteri?

Quote"Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtävässä edellytetään hyvää suomen- tai ruotsinkielen taitoa, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta."

Tutkimukset viittaavat siihen, että ärkoopeeläisyys olisi osittain geneettistä, mutta harvemmin kuitenkaan perinnöllistä.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ärkoopeeläisyys on valinta – ja huono sellainen, ottaen huomioon yleisen asenneilmapiirin ja tämän viestin. 

Katolinen kirkko pitää itäruotsalaisuutta harhautumisena, mutta ei syntinä sinänsä. Monien pappien onneksi pederastia on asia erikseen. 

Quote from: hullu1234 on 22.08.2012, 23:54:14
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f84782804aad2954963bffd4af519c57/Henkrapsu2011.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1486208810&CACHEID=f84782804aad2954963bffd4af519c57

Sivu 8:

"Naisten osuus kaupungin henkilöstöstä oli 74,7 prosenttia ja miesten 25,3 prosenttia."

Vois Helsinki varmaan laittaa pariks vuodeks naisten rekrytoinnit jäihin.

Harrastetaan tällaista politiikkaa ja sitten ihmetellään, että naisten euro on 80 senttiä. Ja sitten vaaditaan naisia yhtiöiden hallituksiin. Voin vain kuvitella, mikä maankattava telaketjufeministinen älämölö olisi käynnissä, jos suhdeluvut olisivat toisin päin. Tasa-arvo ei tosiaan koske miehiä...

Quote from: mossad on 23.08.2012, 01:48:27



Katsoppas Stefan Wallin, Hesa poisti pakollisen virkamiesruotsin .. hyvä, hyvä ( ja virkamiessuomea ei koskaan ole ollutkaan ).

Samaan aikaan Helsinki pakottaa vuoden maassa olleet ummikot pakkoruotsintunneille, olettaen että koulu on aloitettu ala-asteen puolella. Vapautukset ovat todella kiven alla. Terve järki ja lasten etu hukassa. Opettajat ihmeissään.

Madness? This! is! pakkoruotsi!!!11

Quote from: Suvaitsija on 23.08.2012, 12:35:12
Harrastetaan tällaista politiikkaa ja sitten ihmetellään, että naisten euro on 80 senttiä.

Meneepi offtopicille, mutta näissä yhteyksissä en jätä koskaan väliin tilaisuutta huomauttaa, että naisten työtunti on 46min, eli voitollehan nuo jäävät...

Quote from: Nikopol on 23.08.2012, 23:06:09

Quote from: mossad on 23.08.2012, 01:48:27



Katsoppas Stefan Wallin, Hesa poisti pakollisen virkamiesruotsin .. hyvä, hyvä ( ja virkamiessuomea ei koskaan ole ollutkaan ).

Terve järki ja lasten etu hukassa. Opettajat ihmeissään.

Madness? This! is! pakkoruotsi!!!11

No ihmettele tätä (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)

Quote from: mossad on 24.08.2012, 13:55:04

Quote from: Nikopol on 23.08.2012, 23:06:09

Quote from: mossad on 23.08.2012, 01:48:27



Katsoppas Stefan Wallin, Hesa poisti pakollisen virkamiesruotsin .. hyvä, hyvä ( ja virkamiessuomea ei koskaan ole ollutkaan ).

Terve järki ja lasten etu hukassa. Opettajat ihmeissään.

Madness? This! is! pakkoruotsi!!!11

No ihmettele tätä (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)

Tuo oli niin monella tasolla kuvottava videonpätkä että vihaan sinua kun pakotit katsomaan. Tunnen itseni likaiseksi.

Pakkoruotsittajille (etenkin Helsingissä) täytyy kyllä antaa bojot totaalisen joustamattomasta systemaattisuudesta. Tuumakaan ei luovuteta. Sen parempi, kaatuu sitten kerralla kunnolla. Eikä kukaan perään itke.

^ Kuka sen kaataa? Mihin se kaatuu? Voin kertoa että ei kaadu. Turhaan siunaat tulevaisuutta jolloin "kaikki tulee olemaan sitten paremmin". Ei se tule olemaan paremmin, päinvastoin. Ja kaikki tulee olemaan pahemmin kun ajatellaan että tulevaisuudessa sitten asiat paranaa vaikka tällä hetkellä asioille ei tehdä mitään, pl. fb-tykkäykset ja sellaiset.

Tottahan turiset, pakkoruotsin kaatuminen on aina yhtä kaukana tulevaisuudessa. Kiltti kansa ei lähde koulukapinaan. Järjestelmän kyky uudistaa itseään taas on vähintäänkin kehno, kuten olen kirjoitellut blogissani tänä keväänä.

http://nikopol2008.blogspot.fi/2012/05/ruotsin-kielen-taidot-nousuun.html
http://nikopol2008.blogspot.fi/2012/05/pakosta-monipuolisuuteen.html
http://nikopol2008.blogspot.fi/2012/05/rakenteet-rikki-pakkoruotsiteksti-3.html

"Kertakaatumisella" haluan verrata pakkoruotsin puolustajien jäykkää ja tinkimätöntä linjaa (jossa lähdetään rohkeasti hyökkäämään 90% kansasta mielipidettä ja oikeuksia vastan sen sijaan että kyyhötettäisiin piilossa kuivumassa pois) vaikkapa Saksan viimeisiin hetkiin, joissa asemista kiinni pitäminen aiheutti suunnattomia korvaamattomia miestappioita.

Pakkoruotsittaja ei tule vastaan, ei senttiäkään. Sen vastaus kaikkeen on: lisää pakkoruotsia, aikaisemmin ja useammalle. Tämä jarruttaa ruotsista luopumista hyvällä. Kun/jos poliittinen tahto ja kivekset joskus löytyvät, vaikkapa sitten kun PS on 49% puolue mutta silti oppositiossa... Silloin lähtee ruotsi kokonaan, koska opiskelemaan ei yksinkertaisesti löydy enää ketään. Eihän nytkään lueta venäjää juuri lainkaan (vaikka pitäisi) kun ei ole pakko ja ei haluta. Nämä ruotsitustemput ja läpinäkyvät lehmänkaupat takaavat ettei ruotsi koskaan tule pitämään LUONNOLLISEN kokoista asemaansa. Se marginalisoituu, niin kuin vihatuille asioille on tapana käydä.

Pitämällä kynsin hampain kiinni saavutetusta ja röyhkeästi lisää vaatimalla pakkoruotsittajat takaavat että tulevaisuudessa kukaan ei lue ruotsia, ei hyvällä eikä pahalla.

Aikaa tosin menee, vielä. Mutta toivo elää. Maahanmuuttajissa on toivo, tavallaan. Kun voidaan osoittaa että ruotsia osaamaton mamu ei todellakaan työllisty mukaviin poseerausvirkoihin, alkaa vaatimusten karsiminen vähemmistöjen kohdalla. Kuten tiedämme tämän ketjun ansiosta, erivapaudet eivät koske fennoja. Mutta tosiasia on kuitenkin että virkoihin TULEE ruotsia osamatonta porukkaa, tasavertaisuuden nimissä. Se on menoa. (Eikä niissä viroissa nytkään mitään ruotsia osata. (http://nikopol2008.blogspot.fi/2012/05/kielitaidosta-ja-oppimiskyvysta.html) Sitä nyt vain on pakko opiskella, koska on pakko.)

Quote from: pekkasuomalainen on 24.08.2012, 16:28:01
< Puluko kaatuu? Mihin se kaatuu? Voin kertoa että ei kaadu.

> 

Lyhyesti ja napakasti: puhun vaikka swahilia jos sitä pakotetaan ..
 
itäruotsalaisten versio elokuvasta East from (sw)eden (http://www.youtube.com/watch?v=tJad_j6THY4)

- revi siitä

Sivuhuomautuksena totean, että media ei ole huomannut kantaväestöön kohdistettua negatiivista diskriminointia.

Quote from: Maastamuuttaja on 24.08.2012, 21:09:59
Sivuhuomautuksena totean, että media ei ole huomannut kantaväestöön kohdistettua negatiivista diskriminointia.

Eikä kannattamattomankaan väestön:

http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113668-suomeksi-kiitos (http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113668-suomeksi-kiitos)

Luokittelu voidaan tehdä rajattujen tietojen perusteella

Kun Helsingin kaupunki luokittelee ihmisiä erilaisiin ryhmiin (lainvastaisesti), niin silä avautuu myös lisää mahdollisuuksia rikkoa lakia. Luokittelu voidaan tehdä sellaisten tietojen perusteella jotka eivät ole "välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja".

Quote
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä - Tarpeellisuusvaatimus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759#L2)
2 luku
Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset

3 §
Tarpeellisuusvaatimus

Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta.

Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.

Mistä Helsingin kaupunki tietää maahanmuuttajataustaiset työntekijänsä? Sisältääkö Helsingin kaupungin työntekijärekisteri laittomia tietoja?

QuoteVärikäs Helsinki panostaa monimuotoisuuteen

Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo ja maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kertoivat Amicaselle, miksi monimuotoisuus on tärkeässä osassa Helsingin kaupungin strategiassa.

[...]

Helsingin kaupunki tarvitsee jatkuvasti uutta työvoimaa. Pääkaupunkiseudulla työikäisen väestön määrän kasvu perustuu ainoastaan maahanmuuttoon. Helsinkiläiset ovat yhä erilaisempia palvelutarpeiltaan, minkä tulisi ohjata palvelutarjontaa. Monimuotoisuus nähdään kaupungin palveluista nauttivien helsinkiläisten etuna.

– Palveluita ei enää voi tuottaa samalla tavalla kuin väestöltään yhtenäisessä kaupungissa. Uskomme, että työntekijöidemme moninainen tausta, laaja kielitaito ja kulttuuriosaaminen on kaikkien kaupunkilaisten etu, Annika Forsander toteaa.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat asettaneet tavoitteekseen, että muunkielisten määrä ja osuus kaupungin palveluksessa olevista lähestyy väestöosuutta. Mallia on otettu maailmalta.

– Se ei kuitenkaan tarkoita kiintiöiden käyttöönottoa, vaan se on toimintaa ohjaava tavoite, Annika Forsander painottaa.

[...]

Helsingin kaupunki tukee työyhteisöjään laajoilla monimuotoisuuskoulutuksilla.

– Urapolut ovat haaste meille, ja siksi valmennusten avainhenkilöinä ovat esimiehet. Meille on tärkeä, että saamme seuraavalle tasolle enemmän äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa henkilöstöä, Hannu Tulensalo kertoo.

[...]

Annika Forsander mainitsee työvoimapulasta kärsineen Helsingin bussiliikenteen hyvänä esimerkkinä rohkeasta monimuotoisuudesta. Nyt kuljettajakoulutuksessa olevista on 70 % maahanmuuttajia.

Rekrykoulutys on hyvä vaihtoehto hankkia uusia työntekijöitä. Amiedu on toteuttanut kaupungille nimenomaan monikulttuuriseen väestöön painottuneita Rekrykoulutuksia.

Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo painottaa, että Annika Forsanderin vetämä maahanmuutto-osasto on ainutlaatuinen maassamme.

– Meillä on vahva käsitys siitä, että maahanmuutto- ja muissa monimuotoisuusasioissa tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon. Nämä asiat ovat strategiamme kärjessä ja tulevat myös jatkossa olemaan. Olemme pyrkineet vaikuttamaan myös hallitusohjelmaan, Hannu Tulensalo toteaa.

Amicase 3/2012 (http://www.amicase.fi/news/article/23)

Puistotyöntekijän maahanmuuttajuuden tai esimiehen muunkielisyyden konkreettiset edut helsinkiläisten palvelujen parantamisessa jäävät tälläkin kertaa havainnollistamatta. Jotenkin maahanmuuttajien palkkaaminen lisää automaagisesti hyviä asioita ympäristöönsä säteilevää monimuotoisuutta ja on siksi ehdottoman tärkeää. Muunkielisten määrää on lisättävä, koska se on työtehtävien sisällöstä riippumatta päämäärä sinänsä.

Fiksusti Forsander tarkentaa, että Helsingin kaupunki ei ole ottanut käyttöön maahanmuuttajakiintiötä, vaan kyseessä on vain toimintaa ohjaava tavoite. Näin käytännön ratkaisuissa voidaan tarvittaessa vedota toimintaa ohjaavaan tavoitteeseen, mutta välttää syrjintäoikeudenkäynnit, koska maahanmuuttajakiintiö hyvin todennäköisesti todettaisiin lainvastaiseksi.

Joku työnantaja voisi vastavetona kokeilla ilmoittaa toimintaansa ohjaavaksi tavoitteeksi suomalaissyntyisten suomenkielisten palkkaamisen. Huonosti kävisi, mutta tätä pääkaupunkiseudun rekrytointiohjepelleilyä katsotaan läpi sormien.

Muuta samasta Amicase-lehdestä:
Monikulttuurisuudesta väriä masentavaan arkeen (http://www.amicase.fi/news/article/25)
Monikulttuurisuuden ääni työpaikalla  (http://www.amicase.fi/news/article/20)

Turruttavaa perusmokutusta, jossa pääkohtina tutut ihanuus ja väistämättömyys.  :(

Ovelasti etninen syrjintä on kierretty puhumalla eri äidinkielisistä ihmisryhmistä. Tavoite saavutetaan eli somppuja saadaan haalittua kaupungin leipiin oikotietä pitkin. Kantikset väistyköön ja pysyköön työttöminä.

"Toivottu" äidinkieli on vaivaton tie Helsingin kaupungin työpaikkaan

Maahanmuuttajuus määräytyy Helsingissä äidinkielen perusteella. Mamuedut saa vaihtamalla äidinkielen kaupungin suosimaksi. Alla esimerkki miten Helsingin kaupunki välttää ikävät julkiset haut työpaikkojen suhteen.

Quote
Globaalin vastuun strategia, Helsingin kaupunki, 3.9.2012 (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-09-26_Kvsto_15_El/2D439C5A-D5C7-4F6A-A81B-1531487537C9/Liite.pdf)

Maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille ja laajemmin yhteis-
kuntaan tuetaan tarjoamalla tarpeen mukaista suomen ja ruotsin kielen
opetusta sekä tarjoamalla työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja.

Quote
Helsingin kaupungin henkilöstönhankinnan periaatteet (Uudet) (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-08-13_Khs_27_El/BCF9FE24-482D-453C-A3AD-95CA80921269/Liite.pdf)

Samoin Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan henkilö voidaan
ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, johon
Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöi-
tymiskoulutusta kaupunki on tukenut.

Helsingin kaupungille töihin hakevan kannattaa vaihtaa äidinkielensä kaupungin toivomaksi. Vaihtaminen on helppoa Äidinkieli- ja asiointikielitieto väestötietojärjestelmään (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html).

Myös nykyiset työntekijät voivat vaihtaa äidinkielensä, jotta kaupunki saavuttaa nopeammin tavoitteensa eri äidinkielisten tavoiteosuuksissa.

Äänestämistäkin kannattaa harkita.

Selkokielinen video maahanmuuttajille työsuhteesta Helsingin kaupungilla (http://wm.videonet.fi/hki/maahanmuuttovideo-2-leena.wmv)

QuoteHelsingin kaupungin suomen kielen opetusmalli kiinnostaa maailmalla

Kuinka hyvin maahanmuuttajan pitää osata suomea päästäkseen työelämään? Aihetta pohdittiin Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuudessa, johon kokoontui asiantuntijoita julkishallinnosta, liike-elämästä ja kolmannelta sektorilta. Annika Forsander kertoi Helsingin kaupungin kehittämishankkeesta, jossa kielen opetuksen tavoitteita määritellään sen mukaan, millaista kielitaidon tasoa henkilön työ edellyttää.

Kaupungin monimuotoistuessa myös kaupunkiorganisaatio monimuotoistuu: Helsingissä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä ja osuus kaupungin työntekijöistä on jatkuvasti lisääntynyt.

Jotta palvelurakenteeseen saadaan mahdollisimman monipuolista ja uudenlaista osaamista, on maahan muuttaneiden osaamisen hyödyntäminen keskeistä. Tämä asettaa kaupungille myös haasteita, koska rekrytointia on kehitettävä, työyhteisöjen tukea tehostettava ja maahanmuuttajille on tarjottava mahdollisuuksia kehittää suomen kielen taitoaan sekä koulutuksissa että työyhteisön jäseninä.

Minkälaista kielitaitoa maahanmuuttajalta voi vaatia?

Kysymys kielitaidon merkityksestä on Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsanderin mukaan keskeinen. Kielitaitovaatimuksia on hänestä arvioitava suhteessa ammatin vaatimuksiin: lääkäreiltä vaadittava kielitaito on erilaista kuin vaikkapa lastenhoitajalta. Puutteellisen kielitaidon ongelmiin on myös uskallettava puuttua:

- Emme voineet piilottaa lääkärien puutteellisesta kielitaidosta nousevia ongelmia poliittisen korrektiuden alle, vaan totesimme, että niille on tehtävä jotain. Ymmärsimme, että kielikoulutusta on kehitettävä, Forsander kertoo.

Monitori (http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/monitori-lehti/1/0/helsingin_kaupungin_suomen_kielen_opetusmalli_kiinnostaa_maailmalla) 2.1.2013

Osuvasti muotoiltu.

Quote from: Roope on 17.01.2013, 13:55:24

QuoteHelsingin kaupungin suomen kielen opetusmalli kiinnostaa maailmalla ...

- Emme voineet piilottaa lääkärien puutteellisesta kielitaidosta nousevia ongelmia poliittisen korrektiuden alle, vaan totesimme, että niille on tehtävä jotain. Ymmärsimme, että kielikoulutusta on kehitettävä, Forsander kertoo.

Monitori (http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/monitori-lehti/1/0/helsingin_kaupungin_suomen_kielen_opetusmalli_kiinnostaa_maailmalla) 2.1.2013

Osuvasti muotoiltu.

Toisin sanoen poliittisen korrektiuden alle on varmaankin tietoisesti ja tarkoituksellisesti piilotettu ongelmia ja jotain varmaan piilotellaan edelleen. Tuskin tämä ainoa asia oli. Lääkärien kielitaidottomuus ilmeisesti alkoi olemaan jo se verran iso juttu,  ettei sitä voinut vain ohittaa enää. Ongelma ei ainakaan yllättäen ole syntynyt. Siitä on ollut puhetta jo jonkin aikaa.

Vai, että kiinnostaa hanke maailmalla. Ei kuitenkaan muualla Suomessa?

Quote.. ASKI-hankkeen eli ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuuden tarkoituksena on auttaa Helsingin kaupungin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kehittämään suomen kielen taitoaan osana ammatillisten valmiuksiensa parantamista. ..

.. Kansainvälisesti innovatiivisena pidettyä hanketta on esitelty jo maailmalla. Kielikysymykset puhuttavat kuitenkin myös lähempänä, ja Helsingin kaupungin tavoitteena onkin saada Espoo, Vantaa ja HUS mukaan ASKI-hankkeeseen tarjoamalla heille hyväksi havaittua kehittämiskokonaisuutta. ..

Myös. Ongelma kuitenkin, lääkäreidenkin osalta koskee koko Suomea, niin pitääkö tuollaista puuhastella vain pääkaupunkiseudulle. Ainakin kielitaitovaatimuksien täytyisi olla valtakunnallisia. Lääkäriportaalissa on ollut aiheeseen liittyen varsin nuisevaa keskustelua:

QuoteOsa lääkäreistä on huolissaan siitä, ettei kaikkien ammattikunnan edustajien kielitaito riitä potilaiden hoitamiseen.

- Ehdottomasti ulkomaalaisilta lääkäreiltä pitäisi edellyttää edes välttävää kielitaitoa, kommentoi yksi keskustelijoista Terve.fi-sivustoperheen Lääkäriportaalissa. Sivustolle pääsevät van rekisteröityneet lääkärit sekä sisällön tekijät.

Yksi lääkäreistä kertoo, että ongelmia on etenkin Etelä-Karjalassa. Hän kertoo tapauksesta, jossa ulkomainen lääkäri tekee työtään tulkin välityksellä – ja ylilääkäri sallii asian.

-Kukaan ei puutu tilanteeseen.Voi potilas parkoja. ..

"Kielitentti pakolliseksi"

.. - Sekä suullinen että kirjallinen kielitentti olisi välttämätön, ennen kuin henkilö saa toimia potilastyössä lääkärinä Suomessa, kirjoittaa yksi keskustelijoista.

Tentin kannalla on myös lääkäri, joka on itse tullut ulkomailta 11 vuotta sitten. Hän kävi tuolloin läpi sekä kielitentin että Tampereen yliopiston järjestämät testit. Tälläkin haavaa yliopisto järjestää laillistamiskuulusteluja EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville lääkäreille.

Nykykäytännön mukaan näistä maista tulevien lääkärien pitää läpäistä kaksi kirjallista tenttiä sekä puolen vuoden harjoitteluaika, jota valvoo toinen lääkäri. Sen sijaan EU:n sisältä tulevien lääkärien kielitaitoa puntaroi ainoastaan työnantaja. ..

- Lääkäri: "Virheitä jatkuvasti, kielitaito niin surkeaa" (http://www.terve.fi/terveyden-abc/laakari-virheita-jatkuvasti-kielitaito-niin-surkeaa) (24.11.2011, terve.fi )

Quote from: Haplotaxida on 17.01.2013, 14:45:42
Toisin sanoen poliittisen korrektiuden alle on varmaankin tietoisesti ja tarkoituksellisesti piilotettu ongelmia ja jotain varmaan piilotellaan edelleen. Tuskin tämä ainoa asia oli. Lääkärien kielitaidottomuus ilmeisesti alkoi olemaan jo se verran iso juttu,  ettei sitä voinut vain ohittaa enää. Ongelma ei ainakaan yllättäen ole syntynyt. Siitä on ollut puhetta jo jonkin aikaa.

Vai, että kiinnostaa hanke maailmalla. Ei kuitenkaan muualla Suomessa?

En oikein usko, että maailmalla kiinnostaa suomalainen malli, jossa ensin lasketaan rimaa kielitaitovaatimuksissa ja sitten kehitetään innovatiivisia ratkaisuja, joilla jo rekrytoitujen maahanmuuttajien kielitaito saataisiin lähemmäs työtehtävien todellisia vaatimuksia. Kuka maksaa?

Toivottavasti hankkeen tarkoitus ei ole legitimoida "testeillä" ja "diagnoosimalleilla" Forsanderin pyrkimykset madaltaa rimaa.

QuoteKeskeiset toimenpiteet
- Työtehtävissä tarvittavan riittävän suomen kielen taidon määrittelyssä käytettävän diagnoosimallin kehittäminen.
- Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön riittävän, ammatissa tarvittavan suomen kielen taidon määrittelyjen tuottaminen.
- Ammatillista suomen kielen taitoa diagnosoivan testin suunnittelu, ja kielitestien toteuttaminen. Testausten avulla tunnistetaan olemassa oleva suomen kielen taito ja arvioidaan kielitaidon kehittämistarpeet. Testejä voidaan käyttää myös rekrytoinnin tukena.
- Ammatillisesti kohdennettujen suomen kielen koulutusten koulutussuunnitelmien tekeminen sekä näihin koulutuksiin soveltuvan oppimateriaalin kokoaminen.
- Perehdytystekstien selkokielistäminen.

ASKI-hanke: Ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuus (http://www.hel.fi/hki/Heke/fi/Maahanmuutto/Hankkeet/ASKI)

QuoteKaupunginvaltuuston kyselytunnille

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle: Kenen etua Helsingin kaupungin positiivinen diskriminaatio palvelee?

Vieraskielisiä oli Helsingissä vuodenvaihteessa 2011/2012 yli 68 000 henkeä. Tällä hetkellä maahanmuuttajat ovat Suomessa yliedustettuina toimeentulotuen hakijoiden ja työttömien joukossa. Helsingin kaupunki vastaanottaa suuren määrän maahanmuuttajia ilman toimivaa kotoutumisohjelmaa, ja näiden maahanmuuttajien syrjäytyminen aiheuttaa Suomen yhteiskunnalle taloudellisen rasitteen.

Minun mielestäni taloudellisesti vaikeina aikoina Helsingin kaupungin on syytä tiukentaa maahanmuutto rajoituksia ja harrastaa vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi jo Helsingissä asuvien maahanmuuttajien työllistymistä voidaan edistää intensiivisen kieliopetuksen ja koulutuksen kautta. Tehokas suomenkielen opettaminen vähentää myös kaupungin tulkkauspalvelujen kustannuksia. Suomenkielen vaatimus kaupungin töissä myös motivoi maahanmuuttajia opiskelemaan kieltä.

Positiivinen diskriminaatio on lyhytkatseinen ratkaisu ja tapa ratkaista ongelma pinnallisesti. Lisäksi positiivinen diskriminaatio vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista Suomen yhteiskuntaan, lisää vihamielisyyttä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä sekä syrjii suomalaisia tasa-arvon nimessä. Mikäli maahanmuuttajien suomenkielen taito, pätevyys ja asenne ovat kohdallaan, suomalaiset työnantajat varmasti ottavat heidät mielellään vastaan.

Helsingissä 15.04.2013
Belle Selene Xia
Kaupunginvaravaltuutettu (PS)

Poliittiset aloitteet/Belle Selene Xia (http://aloite.blogaaja.fi/kaupunginvaltuuston-kyselytunnille-24-04-2013/)