Mukavasti on löytynyt Akatemialta rahoitusta tämmöiseen kivaan "tutkimukseen": http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/?newsid=35066
Tutkimuksen tuloksia voisi jo arvailla etukäteen, rassistiset kokemukset, riittämättömät resurssit jne. :facepalm:
QuoteSomalitutkimus sai 600.000 euroa
28.5.2012 Somalitutkimus on saanut tukea. Suomen Akatemian myöntämä tuki Joensuun kampukselle on tarkoitettu vertailevaan tutkimukseen somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksista. Tutkimushanketta vetää dosentti Päivä Harinen ja sille myönnettiin 600.000 euroa.
-- Lisäsin pvm ja sitaatin.
Tutkimussuunnitelmaan vain sanat somali, monikulttuurisuus tai maahanmuuttaja, niin vastuulliset rahahanat aukeavat. Tuloksista ei kukaan ole kiinnostunut, ehkä korkeintaan mainitaan rasismi, syrjintä ja sotatraumat jossain hesarin sivu-uutisessa, minkä jälkeen voidaan taas pyytää miljoona euroa lisää seuraavaan somalihankkeeseen.
http://www.youtube.com/watch?v=kwjexTn4nxc
http://www.vihreat.fi/sv/paivi.harinen
Kuinkas taas ei ollenkaan tarvinnut yllättyä tämänkään tutkijan poliittisesta taustasta :facepalm:
QuoteSomalitutkimus sai 600.000 euroa
Somalitutkimus on saanut tukea. Suomen Akatemian myöntämä tuki Joensuun kampukselle on tarkoitettu vertailevaan tutkimukseen somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksista. Tutkimushanketta vetää dosentti Päivä Harinen ja sille myönnettiin 600.000 euroa.
Tuollainen rahasumma somaleihin liittyvään tutkimukseen!? Äly hoi älä jätä. Olisivat maksaneet esim minulle 5€ ja olisin kertonut että somput eivät kotiudu yhtään minnekkään kovin menestyksekkäästi.
Quotetutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.
Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa? Lue lause kolme kertaa peräkkäin ja sitten oletkin valmis ottamaan päivän kolmiolääkkeet tupla-annoksena.
En tiedä onko joku linkittänyt tämän Pohjalaisen uutisen jo, mutta huomio kiinnittyy apurahansaajien ja tohtorikoulutettavien nimiin, ei kovin montaa suomenkielistä nimeä ole sekaan eksynyt.
QuoteVaasan yliopiston tutkijoille apurahoja väitöskirjatyöhön
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/vaasan-yliopiston-tutkijoille-apurahoja-vaitoskirjatyohon-1.1192967
Ilmeisesti tiedettä tekevät suomessa kohta vain mamut ja kotimaiset saavat tehdä väitöskirjansa omalla kustannuksella.
http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_RahPaatYht_form&UILANG=fi
SOMALIALAISENA SUOMESSA JA MINNESOTASSA Diaspora, kansalaisuus ja kuuluminen 25.05.2012 01.09.2012 - 31.08.2016 599 936€
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Ei.
Onko edes teoriassa mahdollista, että muslimivänkääjä puhuu omasta elämästään totta?
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Lähes mahdotonta, että noin käy
kenenkään kohdalla; oletan, että kaikki laitokset pitäisivät sitä pahana epäonnistumisena muunkin kuin väittelijän osalta. Niissä, joissa tason ylläpito merkitsee jotain verrattuna tutkinnoista saatavaan rahaan, riman alittavat työt pyritään karsimaan ennen väitöstilaisuutta.
Näistä tulee aina väkisinkin mieleen jonkinlaisen mokuklusterin läsnäolo: Suomen akatemia on täynnä humanistisesta tiedekunnasta valmistuneita tyhjäntoimittajatiedostajia, jotka jakavat veronmaksajien rahoja niille, jotka eivät sitä ikinä yksityisiltä tule saamaan eli toisille humanistitiedostajille, jotka poikkeuksetta tekevät poliittista "tutkimusta", jolla pönkitetään monikulttuurisuutta, islamia ja punavihreitä aatteita. Toki minulle heti kerrotaan, että tämä kaikki on harhaista salaliittoteoriointia, mutta minkäs teet.
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:45:59
Onko edes teoriassa mahdollista, että muslimivänkääjä puhuu omasta elämästään totta?
Ehkä teoriassa. Eikös muslimien iso aapinen sano että vääräuskoiselle valehteleminen on jopa kunnia-asia. Tietyt kansallisuudet taitavat noudattaa aapista perin mallikkaasti.
Sanoisin, että tässä vedetään suurella rahalla taas sumuverhoa oikean tutkimuksen estämiseksi.
600 000:lla eurolla ostetaan akateemista painoarvoa valheille.
Jos siis esim. somali piakkoin väittää väitöksessään, että somali on rehellinen ja islam on rauhan ideologia, niin nämä muuttuvat tosiasioiksi, koska onhan väitöskirja hyväksytty.
Miten käy, kun tulevaisuudessa somali väittää väitöksessään, että maapallo on litteä ?
Ajatella voisi, mitä tapahtuisi, jos tuolla rahalla oikeasti tutkittaisiin, mitä somalit maassamme puuhaavat. Koskee myös kaikkia muita maahan lain hengen vastaisesti päästettyjä. Varsinkin muslimeja.
Kannattaisin varauksetta tämänkaltaista rehellistä tutkimusta ja sen laajaa julkaisemista, vaikka kustannukset olisivat kymmenkertaiset.
Täytyyhän siinä olla ainakin pari nollaa liikaa. :o
Jos nyt Nobel palkinnosta saa 1.1 m€ jos voittaa yksin, ja saman saa Millennium teknologiapalkinnosta niin onhan tämä aivan sairasta jos toi on se todellinen summa.
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Jos somaleja tutkittaisiin objektiivisesti niin voisi selvitä mikä siinä kotoutumisessa tökkii, mutta sehän ei ole tarkoituskaan. Liian monelta menisi työpaikka alta jos heikäläisiä ei tarvitsisi paapoa ikuisesti.
Rahaa näemmä löytyy muihinkin ajankohtaisiin tutkimuksiin :facepalm: (pdf) http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=257130&UILANG=fi
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
Olisivat maksaneet esim minulle 5€ ja olisin kertonut että somput eivät kotiudu yhtään minnekkään kovin menestyksekkäästi.
Virallinen (+0.6 milliä kankkulankaivoon heitettyä euroa) totuus™ tulee kertomaan meille, että Suomi tursuaa rasisteja ja ksenofobeja.
Nollatutkimuksen malliesimerkki.
Suomen Akatemia on varmaankin saanut käsiinsä jotain valtiovarainministeriön ja EU:n komission salaisia tietoja maanosan talouden tilasta. Kassat ovat pian aivan tyhjät joka tapauksessa, joten viimeiset eurot pelastetaan omien :flowerhat:-kavereiden taskuun ennen kuin ne menisivät joillekin suvaitsemattomille, perunanenäisille, lihaa syöville suomalaismiehille. Kun tämän "tutkimuksen" on määrä "valmistua", on asia turvallisesti unohtunut. Ilkimykset kun ovat saaneet uutta ajateltavaa talouden romahdusta seuranneesta kaaoksesta.
Quote from: Tapsor on 28.05.2012, 17:10:33
Rahaa näemmä löytyy muihinkin ajankohtaisiin tutkimuksiin :facepalm: (pdf) http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=257130&UILANG=fi
Eli tänään julkiksi 600 000 € + 600 000 € somali- ja populismitutkimuksiin. Ei kyllä mitenkään huomaa että nyt olisi taloudellisesti hankalia aikoja Suomessa ja Euroopassa. Täältähän löytyy rahaa vaikka mihin!
Olemme idiootteja.
Tällainen pelleily ei olisi mahdollista esimerkiksi Virossa. Montako somalia siellä edes on? Kolme? Ja nekin Suomen kansalaisia?
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Nyt täytyy vähän suhteuttaa asioita ja muistaa, että tässä "tutkimuksessa" on löydettävä jotakin positiivista sanottavaa somaleista. Siihen nähden puoli miljoonaa euroa ja 15 miestyövuotta eivät ole laisinkaan yläkanttiin mitoitettu.
Ja sit ihmetellään miksi suomaliaisella valkoisella miehellä paha olla. Kyllä tämmöiset uutiset saavat sapen kiehumaan ihan normaalillakin ajatusmaailmalla varustetulla henkilöllä. Tuonkin 1,2 miljoonaa olisi voinut sijoittaa pahan olon syiden tutkimiseen. Ehkä muutama ammuskelu tai perhetappo olisi saatu joskus estettyä. Mutta asioitahan on priorisoitava, ja nämä moniculttiin liittyvät ovat ykkösprioriteettia. Hoh hoijaa
Quote from: Suvaitsija on 28.05.2012, 15:37:34
Tutkimussuunnitelmaan vain sanat somali, monikulttuurisuus tai maahanmuuttaja, niin vastuulliset rahahanat aukeavat. Tuloksista ei kukaan ole kiinnostunut, ehkä korkeintaan mainitaan rasismi, syrjintä ja sotatraumat jossain hesarin sivu-uutisessa, minkä jälkeen voidaan taas pyytää miljoona euroa lisää seuraavaan somalihankkeeseen.
Iltapäivälehdethän eivät ole tieteellisten tutkimusten pääsääntöinen julkaisukanava, eivätkä sellaiset lehdet ylipäänsä ole kunnostautuneet juurikaan minkään alan tieteellisten tutkimusten asianmukaisessa referoinnissa.
Saa nähdä uskaltaako tuon tutkimuksen tuloksia myöhemmin edes vilkaista. Vihreän hyysärin luoma subjektiivinen tutkimus somaleiden integraatiosta kohtuuttomalla summalla suomalaisten verorahoja. Ei tälläinen enää edes naurata. :facepalm:
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Rahoituskausi näkyy olevan neljä vuotta syyskuusta 2012 alkaen.
Tilintarkastaja Pauli Vahteran laskelmien mukaan yhden maahanmuuttajaelätin elinkaarikustannukset ovat miljoona euroa, joten kyllä somalien tutkiminen tulee paljon halvemmaksi kuin somalit itse. ;D
Eikö olisi helpompaa ja halvempaa tutkia Koraania eli lukaista se läpi? Se selittää hyvin paljon somalaidenkin käytöstä. Minä voin lukaista Koraanin kannesta kanteen ja tehdä siitä raportin viidellä tonnilla. Selviäisi varmaan paljon enemmän kuin tuosta hömppätutkimuksesta. Ja jos saan vielä yhden lisätonnin, voin lyhyesti kertoa myös emeritusprofessori Tatu Vanhasen tutkimuksista - nekin liittyvät aiheeseen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.05.2012, 17:34:59
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Nyt täytyy vähän suhteuttaa asioita ja muistaa, että tässä "tutkimuksessa" on löydettävä jotakin positiivista sanottavaa somaleista. Siihen nähden puoli miljoonaa euroa ja 15 miestyövuotta eivät ole laisinkaan yläkanttiin mitoitettu.
Eiköhän se tutkimus tavalliseen positiiviseen lopputulokseen päädy: somalit ovat melkeinpä täydellisiä ja sopeutumisongelmat ovat muiden syytä. Pitää tulla enemmän vastaan, kutsua somaleja kahville ja vaatia päättäjiltä lisää rahaa kotouttamiseen, suurperheille soveltuvia kämppiä ja valtiolle aiheutuvien kulujen salaamista.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.05.2012, 18:15:19
Ja jos saan vielä yhden lisätonnin, voin lyhyesti kertoa myös emeritusprofessori Tatu Vanhasen tutkimuksista - nekin liittyvät aiheeseen.
Valtiotieteilijä tuskin tietä vittujakaan yhtään mistään, saati perinnöllisyystieteistä. Sen sijaan kulttuuriantropologia osaa kertoa somaleista paljonkin.
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaaliantropologia/yksilo1.html (http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaaliantropologia/yksilo1.html)
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
Quotetutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.
Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa? Lue lause kolme kertaa peräkkäin ja sitten oletkin valmis ottamaan päivän kolmiolääkkeet tupla-annoksena.
Kai se on vaan kapulakielellä ilmaistuna, että "käydään kysymässä parilta somalilta et miltä niistä tuntuu ja sitten kirjoitetaan sataviiskytäsivuinen kapulakielinen raportti siitä".
Mihin nuo raha menee?
Luulisi että tutkimus perustuisi lähinnä somalien haastatteluihin ja sitten niistä vedettäisiin johtopäätöksiä ym...
En tajua miten tuohon on ylipäätänsä mahdollista kuluttaa 600 000 euroa.
Quote from: Deloch on 28.05.2012, 16:38:41
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Ei.
Riippunee ulkomaalaisuuden asteesta eli suojavärityskertoimesta. Somalin sydäntäsärkevä valitus elämästä rasististen suomalaisten keskuudessa, jossa lohtua tuo vain Taikaseinä, vs. pohjoiseurooppalaisen maahanmuuttajan varoittava kuvaus muslimien maahanmuuton tuhoisista seurauksista yhteiskunnalle.
QuoteEiköhän se tutkimus tavalliseen positiiviseen lopputulokseen päädy: somalit ovat melkeinpä täydellisiä ja sopeutumisongelmat ovat muiden syytä.
Niin, olisihan se vallan ihme, jos joku tutkija uskaltaisi sanallakaan vihjata, että kristussomaleissa itsessään tai heidän toiminnassaan olisi jotain vikaa tai sijaa kritiikille - sellainenhan olisi jo selvää vihapuhetta, eikä sellainen ole lainkaan kivaa.
Tutkimuksen lopputulos siis on jo ainakin täällä Hommassa selvillä - samoinkuin tutkimuksen tekijöillä. Enää jännittää se, miten tuohon tulokseen päästään ja miten se muotoillaan.
Tuollaisia apurahoja voidaan pitää lahjattomien ja siksi vain nollatutkimuksiin kykenevien akateemisten reppanoiden työllistymiskelvottomuusavustuksina. Missä oikeassakaan työpaikassa päiviharisia muka voisi edes kuvitella tekemässä jotain vaativaa ja relevanttia? Siksi lahjattomuudet jakelevat toisilleen apurahoja, joilla työttömyyden sijaan kustannetaan reppanoitten suojatyöpaikat.
Tällä tavalla annettujen työllistymiskelvottomuusavustusten saajat sitten tuottavat työtön-työtön-työtön -lappusten sijaan rasisimi-, kotoutus-, kultamuna- ja lisää resursseja -lappusia ja muuta tilattua propagandaa.
Romanialainen kerjäläismummo saa lantin kuppiinsa, nollatutkijat saavat apurahan.
Quote from: randomi7 on 28.05.2012, 18:25:24
Mihin nuo raha menee?
Luulisi että tutkimus perustuisi lähinnä somalien haastatteluihin ja sitten niistä vedettäisiin johtopäätöksiä ym...
En tajua miten tuohon on ylipäätänsä mahdollista kuluttaa 600 000 euroa.
Ja tämä tarkoittaneen Joensuun seudulle muttavien somaleiden määrän räjähdysmäistä kasvua?!? Katukuvassa näkyy lisääntyvässä määrin, uusine kännyköineen. Tietysti näkyypä torikahviosta lisää "värinää", kuten tänään, kun yksi musta mies ;D pahoinpiteli torikauppiasta, joka oli myös (tumma) maahanmuuttajataustainen. Uhkaili vielä puukolla :o. Tapauksessa ei ollut valkoista värinää muuten, kuin sivummalla yksi paikallinen (valkoinen) pilvenpolttaja alkoi rähjäämään, valkoiselle humalaiselle (joka puolusti torikauppiasta) syyttäen rasistiksi, ;D
Ihanaa tämä monikulttuuri kahvin ja karjalanpiirakan välimaastossa. :flowerhat:
Voi elämän kevät.
Taas yksi rahanreikä somalien takia.
Kuinka kauan rahaa riittää pohjattomaan kaivoon?
Jos ei lukisi Hommasta näitä uutisia, voisin hyvinkin luulla että suomessa on kaikki hyvin.
Varsinkaan kun kotipaikkakunnalla ei onneksi näitä rikastajia pahemmin kuljeksi.
Ilmeisesti tuo Harinen on löytänyt leipäpuunsa p..skanjauhamisesta ja nollatutkimuksista ja maksajahan onkin jo selvillä.
http://hommaforum.org/index.php?topic=70134.0
http://yle.fi/uutiset/suomen_somalialaisnuorista_lahes_puolet_syrjaytymisvaarassa/6052206
http://yle.fi/uutiset/haavisto-ilmio_kiinnostaa_tutkijoita/3207092
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 28.05.2012, 17:56:39
Quote from: Suvaitsija on 28.05.2012, 15:37:34
Tutkimussuunnitelmaan vain sanat somali, monikulttuurisuus tai maahanmuuttaja, niin vastuulliset rahahanat aukeavat. Tuloksista ei kukaan ole kiinnostunut, ehkä korkeintaan mainitaan rasismi, syrjintä ja sotatraumat jossain hesarin sivu-uutisessa, minkä jälkeen voidaan taas pyytää miljoona euroa lisää seuraavaan somalihankkeeseen.
Iltapäivälehdethän eivät ole tieteellisten tutkimusten pääsääntöinen julkaisukanava, eivätkä sellaiset lehdet ylipäänsä ole kunnostautuneet juurikaan minkään alan tieteellisten tutkimusten asianmukaisessa referoinnissa.
Kyllä me kuitenkin aina silloin tällöin saamme näistä iltapäivälehdistä lukea rasismitutkijoiden tuloksia, niinkuin varmaan tälläkin kertaa. Ja sitten varmaan pidetään muutama somaliseminaari, jossa samanmieliset vasemmistoliittolaiset ja vihreät sosiologit/rasismitutkijat/naistutkijat kerääntyvät kokoon kauhistelemaan rasismia ja ihannoimaan toiseutta. Näissä toki sitten muistetaan referoida tätä uutta huippututkimusta omien itkujen tueksi. Apurahat on tietty seminaareille erikseen.
Näistä tällaisista mokupaskaan myönnetyistä poskettomista summista (mm. Puurosvesku 360 000 €) muistuu väkisinkin
aina mieleen Reumasairaala ja 2 milj. euroa.
Vuonna 1944 kesäkuussa oli resursseja kyseinen sairaala perustaa huolimatta maailman tuhoisimman supervallan Suomea
vastaan aloittamasta suurhyökkäyksestä. Vuonna 2011 kioski kiinni kun pitää kantaa vastuuta pöydissä ja ytimissä.
Tiedetään tiedetään, eivät liity mitenkään toisiinsa, löysää populismia ja yksisilmäistä rasismia. Tutkimus on panostusta tulevaisuuteen
jne...
Silti, päässäni alkaa pikkuhiljaa kiteytyä päätös että en aio enää osallistua tämän perverssin sirkuksen tukemiseen verovaroistani.
Nämä hyödyllisyydessään tulehtuneeseen anaalisyylään täysin verrattavissa olevat yhteiskunnan tuhoajat saavat puolestani jatkaa tiedostamistaan keskenään.
Quote from: Deloch on 28.05.2012, 16:38:41
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Ei.
Esimerkkitapaus "Prycen" valossa ei tosiaankaan: http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa4.html
Toivotaan, että mamuihin iskee reuma. Sairaala avattaisiin uudestaan ja hintaa ei kyseltäisi!
Kuten parempi puoliskoni tuossa vieressä sanoi "v***u tää Suomi on ihan parodia". Yliopistojen yksityistäminen ei vielä näy tuottavina ja hyödyttävinä tutkimustavoitteina.
Hel**tin humanistit. Onneksi itse luin teknisen alan korkeakoulututkinnon. Tuntuu nykyään siltä, että liian usea tututuistani, jotka saavat korkeasti koulutetun alansa yliopistolla loppuun, lähtevät ulkomaille, koska a) ei makseta tieto-taitoon nähden niin paljon, että maksaisi ruuan lisäksi omaa asuntoa ja b) yliopiston opettajien virat ovat yhä elinikäisiä ja uusia ei avaudu.
Jos/kun pääsen toisen tutkintoni suorittamaan koulussa, pitää oikeasti ryhtyä miettimään itsekin ulkomaille muuttoa. Uusi-Seelanti houkuttelisi.
Quote from: Ahmatti on 28.05.2012, 19:25:01
Hel**tin humanistit.
Ja Humanistiset ammattikorkeat julistavat näiden Puurosien ja Harisien tutkimuksia, kuin koraania. :facepalm:
Luvetaan nyt se tutkimus ennen kuin poltetaan tutkija noitana. Se on ainakin selvää, että 600k€ tutkimus somalien diasporasta on halpa ja hyödyllinen tutkimus meille veronmaksajille; muuten somalien oleskelu täällä tullee aivan todella kalliiksi. Eihän tässä tutkimuksessa muuten olisi järjen hiventä.
Me tienataan tällä.
Quote from: Suomitalon renki on 28.05.2012, 19:30:26
Quote from: Ahmatti on 28.05.2012, 19:25:01
Hel**tin humanistit.
Ja Humanistiset ammattikorkeat julistavat näiden Puurosien ja Harisien tutkimuksia, kuin koraania. :facepalm:
Jyväskylässä ammattikorkeakoulussa opiskelu on muuttunut isolta osin painopisteeltään tutkimustyöhön ja ryhmätöihin (jotta opettajan ei tarvitse niin paljoa opettaa, itseoppimista nääs). Sitten ihmetellään, kun valmistuneet eivät osaa yhtään mitään ja eivät kelpaa työhön.
Näihinkin on periaatteessa yksinkertainen vaikutuskanava: Hankkimalla poliittista valtaa ja sitten leikkaamalla rahoitusta. Tämä johtaa lopulta laitosten tukehtumiseen, kun happi (raha) imetään ympäriltä pois. Näiden puolipoliittisten toimijoiden tuskakin olisi aivan toista luokkaa, kun omaan pussiin alkaa sattua ja asuntolainakin pitäisi maksaa.
Kyseessä on nimittäin kieli ja viesti, jota jokainen kapitalistisessa markkinataloudessa elävä ymmärtää.
Yksityistä rahaa on tarjolla tällaiseen toimintaan lopulta varsin rajallisesti lähinnä säätiöitynä, yrityksillä ei tietenkään ole vähäistäkään intressiä rahoittaa tällaista tai tämän tyyppistä tutkimusta. En ymmärrä, miksi julkisella puolella pitäisi olla, tieteellistä arvoa näillä ei ole ja yhteiskunnallinen hyöty on ainakin suomalaisen veronmaksan kannalta puhdas nolla (tai siis 600k Eur miinuksella).
Kävin pari vuotta sitten jututtamassa Harista ja hänellä oli oma näkemyksensä rahan riittoisasta luonteesta. Ohessa (https://dl.dropbox.com/u/70321308/Harisen%20ja%20Kivij%C3%A4rven%20haastattelu%20LTY%202010.mp3) kahden minuutin mittainen pätkä haastattelusta.
Quotetavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja --- Hankkeessa selvitetään lisäksi, mitä metodologisia haasteita on huomioitava tällaista kansainvälistä vertailevaa tutkimusta tehtäessä.
Olisi varmaan paljon hyödyllisiäkin tutkimusaiheita, mitkä kaipaisivat rahoitusta. Tämä nyt vain ei ole sellainen. Aika jargonia noi tavoitteet ja mokutus repäisty mukaan vain helpon rahoituksen takia.
Quote from: Antti Mielonen on 28.05.2012, 19:39:59
Kävin pari vuotta sitten jututtamassa Harista ja hänellä oli oma näkemyksensä rahan riittoisasta luonteesta. Ohessa (https://dl.dropbox.com/u/70321308/Harisen%20ja%20Kivij%C3%A4rven%20haastattelu%20LTY%202010.mp3) kahden minuutin mittainen pätkä haastattelusta.
Kaikki raha on Coca-Colalla? No, nythän sekin asia on sitten selvillä. Mitä luulette, pitäisikö lasku tästä tutkimuksesta lähettää siihen suuntaan?
Reumasairaala onkin jo mainittu, hyvä.
Kuinkas monta lähihoitajaa esimerkiksi voitaisiin palkata 600 000€?
Entä vanhustenhoitoon?
Entä lyhenisikö jokin leikkausjono tuolla rahalla?
Mikä vittu tätä spedevaltiota vaivaa? :o
QuoteTutkimushankkeessa tuotetaan vertailevaa tietoa siitä, miten erilaiset sosiaali- ja maahanmuuttopoliittiset kontekstit muokkaavat somalialaisten maahanmuuttajien asemaa, arkea ja kansalaisuuteen kiinnittymisen kokemusta sekä paikallisissa, kansallisissa että ylikansallisissa yhteyksissä ja suhdeverkostoissa.
Kyllä tähän joutavanpäiväiseen tutkimukseen riittäisi huomattavasti vähemmän rahaa, tämä on suurta tyhmyyttä. Naamapalmu ei riitä tähän pettymyksen ilmaisuun. Tuolle rahalle olisi huomattavasti parempia vaihtoehtoja.
En ole yllättynyt. Tämä vaatimaton summa osoittaa kuinka valdelta löytyy rahaa kun sen osaa oikein onkia. Hymyilin jo äänekkäästi nähdessäni yliopiston nimen, mutta tarkemmin ajateltuna tämän pitäisi laittaa hymyn hyytymään.
Hinta tulee takaisin ainoastaan siinä tapauksessa jos arvoisa tutkija joutuu toteamaan somaleiden olevan sopeutumisen kannalta hukkainvestointi ja luovuttaa samalla aineistonsa ministerityöryhmälle.
Totta kai näin käy.
Quote from: ElenaDaylights on 28.05.2012, 20:15:41
Hinta tulee takaisin ainoastaan siinä tapauksessa jos arvoisa tutkija joutuu toteamaan somaleiden olevan sopeutumisen kannalta hukkainvestointi ja luovuttaa samalla aineistonsa ministerityöryhmälle.
Totta kai näin käy.
Sarkasmi tunnistettu. Mukavasti tutkimusta tehdään täällä Joensuussa, lähes loppumattoman tutkimusmateriaalin Lieksa kun sattuu olemaan ihan lähellä. Neljässä vuodessa ehtii somali kotoutumaan Lieksaan, eli ei. Koska punaniska nuorukaiset jotka vihapuheita laittava naamakirjaan, ja rassismi. Ja riittämättömät resurssit. Ikävää tutkimuksen kannalta kun pahkeiset pistivät lähellä olleet turhapaikkakeskukset kiinni. Veikkaanpa että laatulehti Karjalainen muistaa pitää tätä tutkimusta julkisuudessa, riittävän monta juttua luvassa.
Quote from: Antti Mielonen on 28.05.2012, 19:39:59
Kävin pari vuotta sitten jututtamassa Harista ja hänellä oli oma näkemyksensä rahan riittoisasta luonteesta. Ohessa (https://dl.dropbox.com/u/70321308/Harisen%20ja%20Kivij%C3%A4rven%20haastattelu%20LTY%202010.mp3) kahden minuutin mittainen pätkä haastattelusta.
Ai tälläiselle 600 000 €?!
Eikä ihme että sen mielestä rahaa kyllä aina löytyy jos joku vaan sanoo että missä ne rahat ovat. Jos joku muu haluaa 600k näin helposti niin siihen tarvitaan melko hyvä suunitelma ja huonosti vartioitu pankki.
Juma... nämä pellesäätiöt. 600k somalititkimuksiin ja 600k populismin etsimiseen netistä. Voi helvetin helvettiä.
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Juuri tuohon ne rahat menevät. Parille kymmenelle tutkijalle maksetaan palkat ja työhuoneet. Onpa siinä valittamisen aihetta kerrakseen - not! Ei ole pienintäkään väliä jos valtio pistää parikymmentä ihmistä tutkimaan somaleita. Niitä kun tunnetusti Suomessa kuitenkin on. Hommaforumilla pyörii varmasti monta kymmentä valtiolta leipänsä saavaa maahanmuutonkritisoijaa: työttömiä, ammattiyhdistysaktiiveja, poliitikoita, J H-A. Pitäisikö heiltää ottaa rahat pois? Vai pitäisikö Hommaforumille myöntää 600 000€ maahanmuuton tutkimiseen? Pistäkää hakemus akatemiaan, jos tulee hylkäys niin on aihetta valittaa.
Kun meillä vielä on samaan aikaan
pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa,
useampi sata tuhatta työtöntä,
monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin
pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä. Itse asiassa jälleen osoitus ettei asioita osata pistää mihinkään mittasuhteeseen; miljoona tai miljardi ihan sama - tonnikin on paljon rahaa.
Nyt jumalauta on veronmaksuhalukkuus taas koetuksella. Verottaja mätkä 1300 euron lisämaksuilla ja toiset repii typeriin tutkimuksiinsa satoja tuhansia. Samalla toki yksi kusipää on laittamassa 1,4 miljardia taas Kreikkaan. Downshiftaus ja lainojen jättäminen ulosoton huoleksi alkaa kuulostamaan varteenotettavalta vaihtoehdolta.
Tiedon alkulähde (http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?ekaLataus=0&IBIF_ex=x_RahPaatYht_report&IBIAPP_app=aka_ext&UILANG=fi&ETUNIMI=P%E4ivi&SANAHAKU=&SUKUNIMI=Harinen&PAATVUOSI_A=2012&PAATVUOSI_L=2012&SUKUPUOLI=FOC_NONE&TMK=FOC_NONE&HAKU=FOC_NONE&TUTKDI=FOC_NONE&ORG_RYHMA=FOC_NONE&LAJITTELU=PAATOS)
Quote from: Antti Mielonen on 28.05.2012, 19:39:59
Kävin pari vuotta sitten jututtamassa Harista ja hänellä oli oma näkemyksensä rahan riittoisasta luonteesta. Ohessa (https://dl.dropbox.com/u/70321308/Harisen%20ja%20Kivij%C3%A4rven%20haastattelu%20LTY%202010.mp3) kahden minuutin mittainen pätkä haastattelusta.
Kiitos tästä hyvin...valaisevasta haastattelusta. Tällaisten ihmisten on todennäköisesti helppo nukkuakin yöllä, kun ei ole mitään väliä, mistä se raha omaan tutkimukseen tulee. Ehkä se tulee coca-colalta, ja sehän on vaan oikein kun pahat kapitalistit joutuu verolle.
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kun joka tapauksessa on olemassa miljoona yhtä turhaa hanketta, niin yksittäistä turhaa hanketta ei saa kritisoida? Jep, kaikki nämä ovat vain pisaroita meressä, mutta joka tapauksessa jokainen pisara on yhtä turha.
Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa istuvat seuraavat henkilöt, jotka oletettavasti ovat myöntöpäätöksen tehneet:
Puheenjohtaja
Professori Aila Lauha, (kirkkohistoria), Helsingin yliopisto
Jäsenet:
Professori Pauline von Bonsdorff, (taidekasvatus, estetiikka), Jyväskylän yliopisto
Professori Liisa Laakso, (kansainvälinen politiikka, valtio-oppi), Helsingin yliopisto
Professori Erkki Laitinen, (laskentatoimi), Vaasan yliopisto
Professori Pirjo Markkola, (Suomen historia), Jyväskylän yliopisto
Professori Olli Mäenpää, (julkisoikeus, hallinto-oikeus), Helsingin yliopisto
Professori Pauli Niemelä, (sosiaalitieteet), Itä-Suomen yliopisto
Professori Lea Rojola, (kotimainen kirjallisuus), Turun yliopisto
Professori Pekka Ruohotie, (ammattikasvatus), Tampereen yliopisto
Professori Matti Sintonen, (filosofia), Helsingin yliopisto
Professori Jan-Ola Östman, (pohjoismaiset kielet), Helsingin yliopisto
---
En olisi oikeasti uskonut, että noinkin laaja-alainen päätöksentekoelin antaisi noin suuren summan rahaa noin marginaaliselle aiheelle. Mitä helkuttia minnesotalainen somali kuuluu Suomen tieteentekemiseen?
Suomen Akatemian toiminta, samoin kuin sen myöntämät tutkimusmäärärahat, maksetaan verovaroista, joita toissavuonna vielä lisättiin (Tilastokeskuksen mukaan). Tekisi mieli sanoa oikein kunnon kirosana isoon ääneen. >:(
http://tilastokeskus.fi/til/tkker/2010/tkker_2010_2010-02-25_tie_001_fi.html (http://tilastokeskus.fi/til/tkker/2010/tkker_2010_2010-02-25_tie_001_fi.html)
QuoteOpetusministeriön osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on 45 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön 37 prosenttia. Opetusministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 933 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön runsaat 763 miljoonaa euroa. OPM:n t&k-rahoitus kasvaa vuonna 2010 noin 95 miljoonaa euroa ja TEM:in rahoitukseen tulee 40 miljoonan euron lisäys. OPM:n hallinnonalan rahoituksen lisäys on valtaosin Suomen Akatemian rahoituksen kasvua. Myös puolustusministeriön jakama t&k-rahoitus kasvaa lähes 22 miljoonaa euroa.
Parin vuotta menee ja sitten tutkija ilmoittaa tarvitsevansa lisää resursseja, muutoin jää tutkimus puolitiehen...ja tämä synnyttää syvää hätää tiedostavien keskuudessa joten rahaa lapioidaan lisää.
Se on näköjään niin että valtio ei velkaannu koska jos se niin tekisi niin tämmöisessä ei olisi järjen hiventäkään...Että sikäli helpottaa olos se :P
Olen kuullut, että Suomen Akatemian valinnoissa syrjäytetään tohtori-hakijoita erittäin räikeällä tavalla. Akatemian rahoitusta saa ainoastaan osa hakijoista. Hylätyillä hakijoilla ei ole käytännössä minkäänlaista oikeusturvaa, koska Akatemian rahoituspäätökset on suojattu valituskiellolla.
Jos hakija osoittaa virheellisyyksiä valinnan suorittamisessa, niin hän ei käytännössä voi tehdä mitään, koska valituskiellon turvin Suomen Akatemia lopettaa keskustelun valinnasta.
Suomen Akatemian valinnat saattavat loukata jopa hakijoiden perusoikeuksia. Valituskielto johtaa siihen, että Akatemian ei tarvitse aina kyetä perustelemaan päätöstään "tieteellisesti". Akatemia antaa tosin hakijalle vertaisarvion, mutta tuon arvion sisällöistä ei suostuta keskustelemaan. Arvion sisältöjä puolustetaan pitkälti vertaisarvioitsijan arvovallan kautta; vertaisarvioitsijan tai erityisesti toimikunnan ei kuitenkaan tarvitse tehdä "puhdasta työtä" eli arviossa ja muussa kriteeristössä voi käytännössä olla jopa karkeita virheitä.
Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan päätöksissä mielipideasiat korostunevat erittäin paljon, luonnontieteet ja muut tieteenalat lienevät objektiivisempia.
Akatemian valituskielto on täysin käsittämätön muinaisjäänne. Tieteen alan päätöksiä tulisi kyetä perustelemaan tieteellisin ja asiallisin kriteerein. On ihmeteltävää, että järjestelmää tarvitsee suojella valituskiellon avulla. Käytännössä tieteellinen keskustelu, jota yleensä pidetään olennaisena osana tiedettä, vaiennetaan valituskiellon avulla.
Perussuomalaisilla on riveissään tieteen alaa erittäin hyvin tuntevia kansanedustajia, kuten tohtori Halla-aho ja myös lakitieteen professori. Voisivatko Perussuomalaiset tarttua Akatemian valintamenettelyihin ja esim. tuohon hakijan perusoikeuksia avoimesti kaventavaan valituskieltoon? Todettakoon, että muista puolueista ei ainakaan löydy halukkuutta puuttua tähän asiaan. Tässä olisi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia, koska Akatemian tutkimusten kautta luodaan nykyään maassamme eräänlaista voimassaolevaa "totuutta".
Tutkimusrahoitusta on jaossa vain osalle hakijoista. Olisi erittäin tärkeää, että valintakriteereistä sallittaisiin avoin keskustelu. Akatemia saattaa päätöksillään katkaista yksittäisten lupaavien tutkijoiden uran ja etenemisen. Kyseessä ovat siis erittäin merkittävät päätökset. Akatemian vertaisarvio saattaa pahimmillaan avautua hakijalle eräänlaisena vihakirjoituksena, käyttääkseni tätä nykyään muodissa olevaa käsitettä.
En ole kirjoittanut aikaisemmin tälle foorumille. Esillä oleva aihepiiri sai kuitenkin motivoitua minut rekisteröitymään ja kirjoittamaan aiheesta.
http://www.minedu.fi/OPM/Tiede/ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi
QuoteTieteen määrärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla
Valtion talousarviossa 2012 osoitetaan tieteen määrärahoja seuraavasti (1000 euroa):
Suomen Akatemian toimintamenot 12 806
Taitaa olla tuossa summassa ainakin 600 (1000 euroa) liikaa.
Quote from: Nuivake on 28.05.2012, 19:54:09
Reumasairaala onkin jo mainittu, hyvä.
Kuinkas monta lähihoitajaa esimerkiksi voitaisiin palkata 600 000€?
Entä vanhustenhoitoon?
Entä lyhenisikö jokin leikkausjono tuolla rahalla?
Mikä vittu tätä spedevaltiota vaivaa? :o
Niin. Ja nythän kaikki tietävät, että poliisien määrärahoista leikataan, koska rahasta on kauhea pula. Tuota 600.000 voi suhteuttaa vaikka tähän ...
"Ulkomaalaisten kuulusteluista 70.000 euron lasku [Keski-Uudenmaan] poliisille. Tulkkikulut kasvavat tänä vuonna lähes kaksinkertaisiksi viime vuoteen verrattuna. Tulkkaukseen menevällä noin 70.000 eurolla voisi esimerkiksi palkata puolitoista poliisia lisää vuodessa." Keski-Uusimaa (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/62586-ulkomaalaisten-kuulusteluista-70000-euron-lasku-poliisille) 19.7.2011
Sillä 600.000 eurolla voisi palkata lähes 15 poliisia vuodeksi. Tuossa tarkoituksessa raha varmastikin palvelisi huomattavasti paremmin somaliongelmien tutkimisen ja ratkomisen eteen.
EDIT typo
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
QuoteSomalitutkimus sai 600.000 euroa
Somalitutkimus on saanut tukea. Suomen Akatemian myöntämä tuki Joensuun kampukselle on tarkoitettu vertailevaan tutkimukseen somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksista. Tutkimushanketta vetää dosentti Päivä Harinen ja sille myönnettiin 600.000 euroa.
Tuollainen rahasumma somaleihin liittyvään tutkimukseen!? Äly hoi älä jätä. Olisivat maksaneet esim minulle 5€ ja olisin kertonut että somput eivät kotiudu yhtään minnekkään kovin menestyksekkäästi.
Quotetutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.
Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa? Lue lause kolme kertaa peräkkäin ja sitten oletkin valmis ottamaan päivän kolmiolääkkeet tupla-annoksena.
Sillä "
tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen." halutaan sanoa että kaikki tähänastiset selitykset rikkaudesta ja tulevista menestyksistä on todistettu vääriksi niin monta kertaa, että nyt on
pakko keksimällä keksiä oikein yliopistotasolla jotain uutta, mitä ei tervepäinen ja maalaisjärkinen tajua kusetukseksi samalla sekunnilla kun sen eteensä saa.
Tässä muutama muu rahoituspäätös, otin ne suuruusluokaltaan isoimmat hankkeet.
Kovala, Urpo | Populismi liikkeenä ja retoriikkana | 600 000 euroa |
Alho, Kimmo | Ylikuormitetut aivot | 600 000 euroa |
Jalava, Marja | Asymmetriat Euroopan intellektuaalisella kentällä. Keskusta-periferia -jännitteet Suomen, Skandinavian ja Unkarin intellektuaalisessa elämässä 1800- ja 1900-luvulla | 600 000 euroa |
Järvelä, Sanna Marketta | Yksilöllinen ja sosiaalisesti jaettu oppimisen säätely peruskoulussa ja opettajankoulutuksessa | 600 000 euroa |
Kinnunen, Ulla | Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen | 600 000 euroa |
Kortteinen, Matti | Nuoret työtömät, aktivoiva työvoimapolitiikka ja toimijuuden paradoksit | 600 000 euroa |
Kotkavirta, Jussi | Tunnustuksen patologiat | 600 000 euroa |
Lappalainen, Päivi Katriina | Hauraat subjektit: Lapsuus suomalaisessa kirjallisuudessa ja lääketieteessä 1850-2000-luvuilla | 600 000 euroa |
Leppänen, Sirpa | Kieli ja superdiversiteetti: (Dis)identifikaatio sosiaalisessa mediassa | 600 000 euroa |
Liukkunen, Ulla | ILOn ydintyönormien implementointi Kiinassa - oikeudellinen arkkitehtuuri ja kulttuurinen logiikka | 599 935 euroa |
Lukka, Kari | Johdon laskentatoimi globaalin ja lokaalin välisten jännitteiden tasapainottajana | 600 000 euroa |
Nissinen, Martti H | Galilea rautakaudella: arkeologia, tekstit, historia | 600 000 euroa |
Nordenstreng, Kaarle | Mediajärjestelmät murroksessa: BRICS-maiden haaste | 600 000 euroa |
Salmi, Hannu Juhani | Kulttuurin vaeltavat käsitteet: kulttuurin ja sivilisaation reitit 1800-luvun alun Euroopassa | 600 000 euroa |
Törrönen, L Maritta | Vastavuoroiset suhteet ja hyvinvoinnin rakentuminen arkielämän kriittisissä murrosvaiheissa | 600 000 euroa |
(lähde: Suomen Akatemian rahoituspäätökset 2012 (http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?ekaLataus=0&IBIF_ex=x_RahPaatYht_report&IBIAPP_app=aka_ext&UILANG=fi&ETUNIMI=&SANAHAKU=&SUKUNIMI=&PAATVUOSI_A=2012&PAATVUOSI_L=2012&SUKUPUOLI=FOC_NONE&TMK=KY&HAKU=FOC_NONE&TUTKDI=FOC_NONE&ORG_RYHMA=FOC_NONE&LAJITTELU=PAATOS))
Osa noista peilaa mun mielestä ihan hyvin nykyaikaa, kuten: ylikuormitetut aivot, työkuormituksesta palautuminen, nuoret työttömät, mediajärjestelmät murroksessa, populismi, arkielämän kriittiset murrosvaiheet.....
Kyllä tonne sekaan yks somalitutkimuskin mahtuu, vaikka tietysti noita rahoituspäätöksiä voi aina kritisoida. Mutta ei se niinkään ole, että nimenomaan somaleita (yksi suurimmista ulkomaalaisryhmistä Suomessa) ei saisi tutkia, tai että se automaattisesti olisi jotain nollatutkimusta jota "ei saisi" rahoittaa verovaroin.
No joo, tottahan on että kyllä tässä maassa tuhlataan miljoonia mitä turhempiin tutkimuksiin. Tai turhuus riippuu keltä kysyy ja mitenkä asioista ajattelee. Itsekin seuraan läheltä tutkimustyötä, eräänkin tutkimuksen johtopäätös oli että "oikeilla varusteilla päästään parhaaseen tulokseen". Ai jaa, tuon kai olisi tutkimattakin osannut päätellä. Lisäksi kovin monen tutkimuksen ainoa tulos on johtopäätelmä, että tässä tutkimuksessa ei tutkimusongelmaa saatu ratkaistua, mutta keksittiin miten tutkimusta pitäisi jatkaa. Ja apuraharalli jatkuu ja lähes nollatutkimuksen tuottaminen.
Parhaillaan ollaan suunnittelemassa uudistuksia valtion tutkimustoimintaan. Eli sektoritutkimuslaitoksia ollaan yhdistämässä, tutkimusta siirtämässä yliopistoille jne. Ja perustutkimuksesta ollaan tinkimässä. Noh, kai sitten on tutkittava vähän tälleen kepeämpiä asioita, ajankohtaisempia ja hyödyllisempiä.
Quote from: Farrow on 28.05.2012, 21:48:47
| Kovala, Urpo | Populismi liikkeenä ja retoriikkana | 600 000 euroa |
Niskalenkkiä markkinavoimista,me tienataan tällä ja ollaan ytimessä. Ei menny 0.6 milliä!
Quote from: Farrow on 28.05.2012, 21:48:47
Kyllä tonne sekaan yks somalitutkimuskin mahtuu, vaikka tietysti noita rahoituspäätöksiä voi aina kritisoida. Mutta ei se niinkään ole, että nimenomaan somaleita (yksi suurimmista ulkomaalaisryhmistä Suomessa) ei saisi tutkia, tai että se automaattisesti olisi jotain nollatutkimusta jota "ei saisi" rahoittaa verovaroin.
Ongelma ei ole aihe, vaan se että tutkimuksen tieteellisen sisällön arvo pyritään jo ennakolta minimoimaan rahoittamalla projektia jota johtaa mahdollisimman täydellisesti tieteellisen metodin hylännyt väriä tunnustava ideologi. Mikäli tuo on parasta mitä 600000 euron tutkimusprojektin johtoon löydetään, olisi ehkä paikallaan lyödä hanskat tiskiin ja todeta ettei tästä maasta löydy ammatillisesti päteviä tekijöitä hommaa hoitamaan. Rahat voisi sitten käyttää johonkin mihin sitä löytyy.
Olisin muuten kiinnostunut kuulemaan maahanmuuton, rasismin ja populismin tutkimuksen paljon viitatuista nimistä ja suomalaisten tutkijoiden sijoittumisesta tässä kentässä. Mikäli heihin ei viitata, kaikesta voisi päätellä että tämä rahoitus on sisäpolitiikkaa, ei arvostettua tutkimusta. Vai ovatko nk. tutkijat kaikkialla näillä aloilla yhtä ideologisesti itsensä aivopesseitä? Harisen nimen googlaus kertoo hänen kyvystään harjoittaa minkäänlaista itsekriittistä ajattelua aika paljon ja aika nopeasti.
Kaikkein paradoksaalisinta on, että tällaisen tutkimuksen tehnyttä mokuttajaa pidetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen alansa asiantuntijana, jota kysellään erilaisiin haastatteluihin ja paneelikeskusteluihin...
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Juuri tuohon ne rahat menevät. Parille kymmenelle tutkijalle maksetaan palkat ja työhuoneet.
Tutkijamäärä jää kyllä vaatimattomammaksi. Summa siis jaetaan neljäksi vuodeksi, ja miestyövuoden hinta 40-60 000 euroa lienee pahasti alakanttiin. Akatemiatutkijoille taidetaan maksaa kohtuullisen hyvää palkkaa, ja se on nimenomaan palkkaa, josta pitää maksaa tavanomaiset eläke- ym. maksut ja taisipa mennä vielä jonkinlaiset provikat yliopiston hallinnollekin ja senaattikiinteistöille (ne työhuoneet).
Quote from: Mika on 28.05.2012, 22:50:36
Kaikkein paradoksaalisinta on, että tällaisen tutkimuksen tehnyttä mokuttajaa pidetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen alansa asiantuntijana, jota kysellään erilaisiin haastatteluihin ja paneelikeskusteluihin...
Tietyllä tapaa sitä olettaisi, että professori olisi alallaan pätevä. Googlella Harisesta löytyvä J.P. Roosin (!) vuodatus kertoo kuitenkin yksinäänkin aika paljon siitä, mitä odottaman pitää. Mutta kyllähän hän jo on ainakin rasismin asiantuntija jos Youtuben "Päivi Harinen: Maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin yhteys" -pätkään uskoo. Mitä puhtainta liturgiaa...
Quote from: foobar on 28.05.2012, 23:05:21
Quote from: Mika on 28.05.2012, 22:50:36
Kaikkein paradoksaalisinta on, että tällaisen tutkimuksen tehnyttä mokuttajaa pidetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen alansa asiantuntijana, jota kysellään erilaisiin haastatteluihin ja paneelikeskusteluihin...
Tietyllä tapaa sitä olettaisi, että professori olisi alallaan pätevä. Googlella Harisesta löytyvä J.P. Roosin (!) vuodatus kertoo kuitenkin yksinäänkin aika paljon siitä, mitä odottaman pitää. Mutta kyllähän hän jo on ainakin rasismin asiantuntija jos Youtuben "Päivi Harinen: Maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin yhteys" -pätkään uskoo. Mitä puhtainta liturgiaa...
Ainakin aiheesta kiinnostunut on? ;D
Quote from: Vesisade on 28.05.2012, 23:21:33
Quote from: foobar on 28.05.2012, 23:05:21
Quote from: Mika on 28.05.2012, 22:50:36
Kaikkein paradoksaalisinta on, että tällaisen tutkimuksen tehnyttä mokuttajaa pidetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen alansa asiantuntijana, jota kysellään erilaisiin haastatteluihin ja paneelikeskusteluihin...
Tietyllä tapaa sitä olettaisi, että professori olisi alallaan pätevä. Googlella Harisesta löytyvä J.P. Roosin (!) vuodatus kertoo kuitenkin yksinäänkin aika paljon siitä, mitä odottaman pitää. Mutta kyllähän hän jo on ainakin rasismin asiantuntija jos Youtuben "Päivi Harinen: Maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin yhteys" -pätkään uskoo. Mitä puhtainta liturgiaa...
Ainakin aiheesta kiinnostunut on? ;D
Tainnut tuijottaa samaa pistettä niin pitkään siitä aidosti kenenkään kanssa väittelemättä että ei näe sitä enää - näkee vain sen, millaisena sen pisteen haluaa nähdä.
Yksi jalokivi Harisen Youtube-länkytyksestä oli muuten se kohta, jossa hän päivitteli sitä kuinka on älytöntä opettaa valkoisena mustille afrikkalaisille opiskelijoille mitä rasismi on. Kaikesta päätellen ajatus oli siis se, että koska valkoiset aina sortavat mustia, mustat tietävät rasismin olemuksen. Sen lisäksi että Harinen asetti valkoiset automaattisesti syrjijiksi, hän myös asetti mustat syrjityiksi ja implikoi, etteivät mustat itse rasismia harjoittaisi.
Joko Harisen mielestä ihmisten aivot ovat evolutiivisella historialla varustetun epätäydellisen elimen sijaan jokun puhdas abstraktio joka suorittaa vain filosofien määrittelemiä toiminteita tai hän uskoo näiden ryhmien aivojen perustavanlaatuiseen erilaisuuteen. Siis sellaiseen, joka on lamauttanut mustat niin täydellisesti, etteivät he edes kykene harjoittamaan rasismia, ja toisaalta siihen, että nimenomaan valkoisille se on jokin vaikeasti vältettävissä oleva toiminne (tietenkään Harisia ei lasketa). Ensimmäinen vaihtoehto on jalat ilmassa harrastettua haihattelua, toinen mitä räikeintä rasismia. Harinen osannee toki poisselittää tämän sisäisen epäloogisuuden mitä parhaiten.
Olisiko niin, ettei Harinen itseasiassa haluakaan tehdä tiedettä, vaan politiikkaa tiedemiehen arvovallalla ratsastaen? Ei olisi aivan ensimmäinen yhteiskuntatieteilijä joka on tiukasti siihen ojaan itsensä tässä maassa positioinut.
Quote from: Farrow on 28.05.2012, 21:48:47
Osa noista peilaa mun mielestä ihan hyvin nykyaikaa, kuten: ylikuormitetut aivot, työkuormituksesta palautuminen, nuoret työttömät,
Tämän verran samaa mieltä. Kiitokset mielenkiintoista taulukosta!
Quote from: Suvaitsija on 28.05.2012, 20:35:41
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kun joka tapauksessa on olemassa miljoona yhtä turhaa hanketta, niin yksittäistä turhaa hanketta ei saa kritisoida? Jep, kaikki nämä ovat vain pisaroita meressä, mutta joka tapauksessa jokainen pisara on yhtä turha.
Tikusta asiaa, sanoisi vanha suomalainen viisaus. Tottakai sinä, ja kaikki muut, saatte kritisoida jokaista pikku yksityiskohtaa miten paljon haluatte. Pyrin vain sanomaan miten omasta mielestäni se pelkkää ajanhaaskausta. Kun talo palaa, vain vajaasti varustettu alkaa siirrellä pihapolun kiviä; se on ajanhaaskausta. Kun eurokriisissä menetetään suunnilleen
600 miljoonaa euroa päivässä, on 600 tuhannen euron kohtalon pohtiminen pikkumaista.
Mukavaa, että asioita tutkitaan.
En jaksanut kahlata läpi apurahalinkkejä, mutta toivoisin, että myös seuraavanlaisille tutkimuksille myönnettäisiin tukea:
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen sharia-lain toteuttamiseen Suomessa
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen moniavioisuuteen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen uskonnonvapauteen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen vapaaseen parinvalintaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen tyttöjen sukuelinten silpomiseen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) halukkuus kotoutua/integroitua/assimiloitua suomalaiseen yhteiskuntaan
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) sekä kantaväestön arvopohjan samankaltaisuus / erilaisuus
Kunkin aiheen selvittämiseksi riittäisi uskoakseni yksi henkilötyökuukausi, joka sivukuluineen voisi maksaa ehkäpä 4000 €. Koko setin kuluiksi tulisi näin ollen 28 000 €.
Toivottavasti tutkimustyö ym. aiheista etenee vauhdikkaasti ja ahkerasti.
Quote from: sivullinen. on 29.05.2012, 01:14:03
Quote from: Suvaitsija on 28.05.2012, 20:35:41
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kun joka tapauksessa on olemassa miljoona yhtä turhaa hanketta, niin yksittäistä turhaa hanketta ei saa kritisoida? Jep, kaikki nämä ovat vain pisaroita meressä, mutta joka tapauksessa jokainen pisara on yhtä turha.
Tikusta asiaa, sanoisi vanha suomalainen viisaus. Tottakai sinä, ja kaikki muut, saatte kritisoida jokaista pikku yksityiskohtaa miten paljon haluatte. Pyrin vain sanomaan miten omasta mielestäni se pelkkää ajanhaaskausta. Kun talo palaa, vain vajaasti varustettu alkaa siirrellä pihapolun kiviä; se on ajanhaaskausta. Kun eurokriisissä menetetään suunnilleen 600 miljoonaa euroa päivässä, on 600 tuhannen euron kohtalon pohtiminen pikkumaista.
Onhan se juuri noin: palaahan sitä rahaa EU:ssakin.
Quote from: foobar on 28.05.2012, 23:24:24,,,,,,,
Yksi jalokivi Harisen Youtube-länkytyksestä oli muuten se kohta, jossa hän päivitteli sitä kuinka on älytöntä opettaa valkoisena mustille afrikkalaisille opiskelijoille mitä rasismi on. Kaikesta päätellen ajatus oli siis se, että koska valkoiset aina sortavat mustia, mustat tietävät rasismin olemuksen. Sen lisäksi että Harinen asetti valkoiset automaattisesti syrjijiksi, hän myös asetti mustat syrjityiksi ja implikoi, etteivät mustat itse rasismia harjoittaisi.,,,,,,,
Mitä ne mahtoivatkaan olla ne WhoTo ja Tootsie -porukoiden jäsentenväliset? Tarkoitan niitä kepposteluja, joita Suomessakin puitiin käräjäkivillä noin kymmenkunnan Harisen tai noin 17 Puurosen edestä?
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Juuri tuohon ne rahat menevät. Parille kymmenelle tutkijalle maksetaan palkat ja työhuoneet. Onpa siinä valittamisen aihetta kerrakseen - not! Ei ole pienintäkään väliä jos valtio pistää parikymmentä ihmistä tutkimaan somaleita. Niitä kun tunnetusti Suomessa kuitenkin on. Hommaforumilla pyörii varmasti monta kymmentä valtiolta leipänsä saavaa maahanmuutonkritisoijaa: työttömiä, ammattiyhdistysaktiiveja, poliitikoita, J H-A. Pitäisikö heiltää ottaa rahat pois? Vai pitäisikö Hommaforumille myöntää 600 000€ maahanmuuton tutkimiseen? Pistäkää hakemus akatemiaan, jos tulee hylkäys niin on aihetta valittaa.
Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä. Itse asiassa jälleen osoitus ettei asioita osata pistää mihinkään mittasuhteeseen; miljoona tai miljardi ihan sama - tonnikin on paljon rahaa.
Porukka itkee siitä että tollaisiin tutkimuksiin yleensä annetaan sitä rahaa koska ne on nollatutkimuksia eikä niistä ole _mitään_ hyötyä.Olen melko varma että noikin rahat olisi voinut laittaa johonkin oikeasti hyödylliseen tutkimukseen.Sulla taitaa olla oma lehmä ojassa kun tollaisia "tutkimuksia" puollustat.
Quote from: Melbac on 29.05.2012, 05:39:40
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Quote from: Bellerofon on 28.05.2012, 17:04:54
600 000. Aika mittava tutkimushanke. 10-15 miestyövuotta, joten kyllä pitäisi "tulosta" syntyä. Onhan meillä varaa.
Juuri tuohon ne rahat menevät. Parille kymmenelle tutkijalle maksetaan palkat ja työhuoneet. Onpa siinä valittamisen aihetta kerrakseen - not! Ei ole pienintäkään väliä jos valtio pistää parikymmentä ihmistä tutkimaan somaleita. Niitä kun tunnetusti Suomessa kuitenkin on. Hommaforumilla pyörii varmasti monta kymmentä valtiolta leipänsä saavaa maahanmuutonkritisoijaa: työttömiä, ammattiyhdistysaktiiveja, poliitikoita, J H-A. Pitäisikö heiltää ottaa rahat pois? Vai pitäisikö Hommaforumille myöntää 600 000€ maahanmuuton tutkimiseen? Pistäkää hakemus akatemiaan, jos tulee hylkäys niin on aihetta valittaa.
Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä. Itse asiassa jälleen osoitus ettei asioita osata pistää mihinkään mittasuhteeseen; miljoona tai miljardi ihan sama - tonnikin on paljon rahaa.
Porukka itkee siitä että tollaisiin tutkimuksiin yleensä annetaan sitä rahaa koska ne on nollatutkimuksia eikä niistä ole _mitään_ hyötyä.Olen melko varma että noikin rahat olisi voinut laittaa johonkin oikeasti hyödylliseen tutkimukseen.Sulla taitaa olla oma lehmä ojassa kun tollaisia "tutkimuksia" puollustat.
Onhan niistä hyötyä kun tutkija esimerkiksi pääsee tutustumaan useisiin somaleihin. Vähän sama asia kuin jos olisi vertaileva tutkimus eri maitten bordellikulttuureista.
Quote from: Melbac on 29.05.2012, 05:39:40
Porukka itkee siitä että tollaisiin tutkimuksiin yleensä annetaan sitä rahaa koska ne on nollatutkimuksia eikä niistä ole _mitään_ hyötyä.Olen melko varma että noikin rahat olisi voinut laittaa johonkin oikeasti hyödylliseen tutkimukseen.
Nyt olis hyvä aika laittaa rahaa tutkimuksiin, joilla voi saada aikaan jotain kännykkäteollisuudenkaltaista ja luoda uutta työtä ja menestystä Suomeen. Toinen alue on lääketiede, kemia tai vastaava, jolla voi parantaa ihmisten tai saman tien koko maapallon elämisen laatua.
Parasta tietenkin olisi näitten yhdistelmä. Taitaa niitä insinöörejäkin olla työttöminä tällä hetkellä suunnittelemaan uusia laitteita.
Quote from: Peränpitäjä on 29.05.2012, 07:30:17
Jos kerta rasistit sanovat (halla-ahot ja co), että somalit ovat paskasakkia, on hyvä että asiaa tutkitaan perin pohjin.
Halla-ahot ja co eivät ole rasisteja, juuri se kun on Suomessa tutkittu kaikkein tiheimmällä kammalla ja suurimmalla isonnus-klasilla. Ja sen on viisaan ja ylhäisen oikeuden leivätön pöytä vallan virallisesti ja monilla korealeimaisilla parakraafeilla oikein virallisesti ulostehnyt ynnä vahvistanut. Että siinä rasistiusasiassa tylsyi vallan oikeuden päätöksellä kaikkien toimittelijoiden, senttareitten ja kolumnikolportöörien hampaat, puhumattakaan sitten muusta suojatyöpaikkojensa jalkalistojen vieressä tutisevasta punavihersaastasta.
Tutkimuksen tarkoitus ei olekaan vahvistaa empiirisiä havaintoja koko havaintojaksolta käytännön tilanteissa. Tämän nollatutkimuksen tarkoitus on poisselittää empiiriset havainnot, vahvistaa nollatutkijan asemaa asiantuntijana ja ennen kaikkea tuottaa juuri haluttuja vastauksia, vinoutuksia ja poisselittelyjä tutkittavasta aiheesta. Ja nollatutkimus on nimenomaan sitä, että tutkitaan sellaista, joka jo hyvin tiedetään ennakolta.
Toiminnaltaan, tavoitteiltaan ja metodologialtaan tämä tutkimus siis kuuluu naistutkimuksen kaltaisiin eli huuhaa-tutkimuksiin. Ja samasta paikasta samoin edellytyksin samanlaisille
reppa nollatutkijoille tulee rahoituskin. Nihil novi sub sole.
Mutta onhan meillä varaa.
Quote from: Suvaitsija on 28.05.2012, 15:37:34
Tutkimussuunnitelmaan vain sanat somali, monikulttuurisuus tai maahanmuuttaja, niin vastuulliset rahahanat aukeavat. Tuloksista ei kukaan ole kiinnostunut, ehkä korkeintaan mainitaan rasismi, syrjintä ja sotatraumat jossain hesarin sivu-uutisessa, minkä jälkeen voidaan taas pyytää miljoona euroa lisää seuraavaan somalihankkeeseen.
Pätee myös taiteeseen. Kun teatteriesityksen tai muun taideteoksen aiheena on monikulttuurisuus ja rasisimin vastaisuus, rahaa irtoaa laatuun katsomatta. Jos mukaan on saatu joku maahanmuuttaja, tuki on sitäkin varmempaa.
Olin seuraamassa erästä taide-esitystä, jota oli valmisteltu julkisella rahoituksella kuukausia. Esityksessä, joka järjestettiin eräässä "kulttuuriravintolassa" oli parikymmentä katsojaa, joista suurin osa todennäköisesti näyttelijöiden kavereita ja muuta lähipiiriä. Ulkopuolista oikeata yleisöä oli ehkä pari vanhaa naista. Esityksiä oli ainoastaan yksi.
Esityksen alussa oli ääninauhalta kuuluva alatyylisillä törkysanoilla herkutteleva pakolaisuuteen liittyvä sepitteellinen kertomus. Sen jälkeen oli "nykytaiteellinen" performanssi. Lopuksi yleisö sai katsoa sarjan sekalaisia kadulla kuvattuja videoita joihin kuului erään vasemmistolaisen monikultturistin haastattelu. Mukana performanssiporukassa oli myös eräs muslimiarabimies.
Kun esitys oli ohi, porukan suurin ongelma tuntui olevan kuittien tehtailussa menojen todistamiseksi. Kaikenlaista oli "vuokrattu" ja materiaalia käytetty, mutta silti menoja ei tahtonut kertyä tarpeeksi. Onneksi projektiin kuuluivat myös kotisivut, joten niihinkin saatiin upotettua rahaa. Jonkinlaista ulkomaan kiertuettakin suunniteltiin, jotta rahat saataisiin käytettyä. Yksi läheiseni oli houkuteltu tähän taidehommaan mukaan, joten en viitsi kertoa tarkemmin mistä projektista oli kyse. Varoitin häntä osallistumasta millään tavoin kuittitalkoisiin. Onneksi hän oli sen verran ulkopuolinen, että pystyi pysyttelemään näistä loppuselvityksistä erossa. Hän olisi halunnut lähteä porukasta pois kesken kaiken, koska ei jakanut muiden arvomaailmaa (kommunisteja, monikultturisteja), mutta ei kehdannut, kun oli tullut entiselle koulukaverille luvanneeksi.
Quote from: sivullinen. on 29.05.2012, 01:14:03
Tikusta asiaa, sanoisi vanha suomalainen viisaus. Tottakai sinä, ja kaikki muut, saatte kritisoida jokaista pikku yksityiskohtaa miten paljon haluatte. Pyrin vain sanomaan miten omasta mielestäni se pelkkää ajanhaaskausta. Kun talo palaa, vain vajaasti varustettu alkaa siirrellä pihapolun kiviä; se on ajanhaaskausta. Kun eurokriisissä menetetään suunnilleen 600 miljoonaa euroa päivässä, on 600 tuhannen euron kohtalon pohtiminen pikkumaista.
Argumenttisi on siis, että koska eurokriisi, julkisen rahankäytön detaljeihin Suomessa ei kannata kiinnittää huomiota.
Nähdäkseni Vetelä-Euroopan kriisi on seuraus pitkälti samanlaisesta suurpiirteisestä ajattelusta. Ei sielläkään voida osoittaa yksittäistä kuprua, joka vei maita konkurssin partaalle.
Quote from: foobar on 28.05.2012, 23:05:21
Quote from: Mika on 28.05.2012, 22:50:36
Kaikkein paradoksaalisinta on, että tällaisen tutkimuksen tehnyttä mokuttajaa pidetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen alansa asiantuntijana, jota kysellään erilaisiin haastatteluihin ja paneelikeskusteluihin...
Tietyllä tapaa sitä olettaisi, että professori olisi alallaan pätevä. Googlella Harisesta löytyvä J.P. Roosin (!) vuodatus kertoo kuitenkin yksinäänkin aika paljon siitä, mitä odottaman pitää. Mutta kyllähän hän jo on ainakin rasismin asiantuntija jos Youtuben "Päivi Harinen: Maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin yhteys" -pätkään uskoo. Mitä puhtainta liturgiaa...
http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/090727.htm
Quote from: Tapsor on 28.05.2012, 17:10:33
Rahaa näemmä löytyy muihinkin ajankohtaisiin tutkimuksiin :facepalm: (pdf) http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=257130&UILANG=fi
QuoteYhteiskunnan nopeat muutokset, monikulttuurisuuden haasteet, sosiaalinen epätasa-arvo ja erilaisten uhkakuvien leviäminen median kautta yleiseen tietoisuuteen ovat Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, synnyttäneet populistisia protestiliikkeitä ja vetoamista kulttuuriarvoihin joissa yleensä yhdistyvät antielitismi ja maahanmuuttovastaisuus kansallisesti ja paikallisesti perusteltuihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin.
Niin. Onhan se nyt vallan kauheata, jos tavallinen (kaiken maksava) kansa nousee tiedostamaan näitä em. epäkohtia ja tämä uudenlainen tiedostaminen ohjaa yksilöiden poliittista toimintaa tulevaisuudessa. Demokratia on epäonnistunutta, koska rivikansalaiset alkoivat ajatella omilla aivoillaan.
« Vastaus #312 : 26.05.2012, 21:52:14 »
« Vastaus #313 : 26.05.2012, 21:53:01 »
http://hommaforum.org/index.php/topic,71127.300.html
Quote from: Siili on 29.05.2012, 08:27:06
Quote from: sivullinen. on 29.05.2012, 01:14:03
Tikusta asiaa, sanoisi vanha suomalainen viisaus. Tottakai sinä, ja kaikki muut, saatte kritisoida jokaista pikku yksityiskohtaa miten paljon haluatte. Pyrin vain sanomaan miten omasta mielestäni se pelkkää ajanhaaskausta. Kun talo palaa, vain vajaasti varustettu alkaa siirrellä pihapolun kiviä; se on ajanhaaskausta. Kun eurokriisissä menetetään suunnilleen 600 miljoonaa euroa päivässä, on 600 tuhannen euron kohtalon pohtiminen pikkumaista.
Argumenttisi on siis, että koska eurokriisi, julkisen rahankäytön detaljeihin Suomessa ei kannata kiinnittää huomiota.
Nähdäkseni Vetelä-Euroopan kriisi on seuraus pitkälti samanlaisesta suurpiirteisestä ajattelusta. Ei sielläkään voida osoittaa yksittäistä kuprua, joka vei maita konkurssin partaalle.
Varsinainen ongelma tässä kuten muuallakin on se että viranomaisia ja virkamiehiä ei mitenkään valvota. Ilman mitään vastuuta saavat (tässä tapauksessa) toisten rahoja jakaa minne huvittaa eli yleensä tuttavilleen.
Quote from: matkamasentaja on 28.05.2012, 21:21:57
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
QuoteSomalitutkimus sai 600.000 euroa
Somalitutkimus on saanut tukea. Suomen Akatemian myöntämä tuki Joensuun kampukselle on tarkoitettu vertailevaan tutkimukseen somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksista. Tutkimushanketta vetää dosentti Päivä Harinen ja sille myönnettiin 600.000 euroa.
Tuollainen rahasumma somaleihin liittyvään tutkimukseen!? Äly hoi älä jätä. Olisivat maksaneet esim minulle 5€ ja olisin kertonut että somput eivät kotiudu yhtään minnekkään kovin menestyksekkäästi.
Quotetutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.
Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa? Lue lause kolme kertaa peräkkäin ja sitten oletkin valmis ottamaan päivän kolmiolääkkeet tupla-annoksena.
Sillä "tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen." halutaan sanoa että kaikki tähänastiset selitykset rikkaudesta ja tulevista menestyksistä on todistettu vääriksi niin monta kertaa, että nyt on pakko keksimällä keksiä oikein yliopistotasolla jotain uutta, mitä ei tervepäinen ja maalaisjärkinen tajua kusetukseksi samalla sekunnilla kun sen eteensä saa.
Kuka saa sitten luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja? Tiedän hakemuksia, joissa on myös orientoiduttu uusien teoreettisten ja menetelmällisten lähestymistapojen luomiseen osana tutkimuksen metodologiaa. Näitä hakemuksia on kritisoitu juuri sen vuoksi, että metodien osalta on jätetty liikkumavaraa ja mahdollisuuksia uuden luomiseen eikä käytettävää metodia ole tarpeeksi sitoutettu johonkin tunnustettuun käytössä olevaan yksittäiseen metodiin. Tuntuu siltä, että metodien arvioinnin osalta Suomen Akatemiassa sorrutaan siinäkin selkeään kaksoisstandardiin. Toisen hakijan hakemuksessa uusien lähestymistapojen luominen tulkitaan erinomaisuudeksi ja toisen hakemuksessa taas merkiksi puuttuvasta laadusta. Löytyisikö jostain tahoa, joka puuttuisi Suomen Akatemian mielivallan ja kaksoisstandardien maailmaan? Kysymys on sentään nk. "tieteellisestä totuudesta". Yksittäinen hakija ei voi siis tehdä mitään: Jos hän esittää kysymyksiä, niin Akatemian valtava koneisto huolehtii siitä, että asiasta vaietaan.
P.S. Noissa mainitsemissani hakemuksissa, joissa olisi osittain siis myös haluttu luoda uutta ja joita Akatemia kieltäytyi rahoittamasta (kyse oli lisäksi verrattain pienistä summista rahaa) ei tutkittu maahanmuuttoa sivuavaa aihepiiriä.
Quote from: sivullinen. on 29.05.2012, 01:14:03
Quote from: Suvaitsija on 28.05.2012, 20:35:41
Quote from: sivullinen. on 28.05.2012, 20:24:40
Kun meillä vielä on samaan aikaan pari sataatuhatta turhaa byrokraattia pyörittämässä papereita virastoissa, useampi sata tuhatta työtöntä, monta sataa tuhatta joiden työpanos on negatiivinen, niin pari kymmentä mahdollisesti turhaa tutkimusta tekevää on pisara meressä.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kun joka tapauksessa on olemassa miljoona yhtä turhaa hanketta, niin yksittäistä turhaa hanketta ei saa kritisoida? Jep, kaikki nämä ovat vain pisaroita meressä, mutta joka tapauksessa jokainen pisara on yhtä turha.
Tikusta asiaa, sanoisi vanha suomalainen viisaus. Tottakai sinä, ja kaikki muut, saatte kritisoida jokaista pikku yksityiskohtaa miten paljon haluatte. Pyrin vain sanomaan miten omasta mielestäni se pelkkää ajanhaaskausta. Kun talo palaa, vain vajaasti varustettu alkaa siirrellä pihapolun kiviä; se on ajanhaaskausta. Kun eurokriisissä menetetään suunnilleen 600 miljoonaa euroa päivässä, on 600 tuhannen euron kohtalon pohtiminen pikkumaista.
Eli jokaikisen ketjun pitäisi käsitellä eurokriisiä, koska kaikki muuhan on ajanhaaskausta? Ehkäpä kuitenkin olet väärällä osastolla; meillähän on Mylly-osasto eurokriisin itkijöille, joten sinne vaan.
Quote from: falco on 29.05.2012, 02:34:19
Mukavaa, että asioita tutkitaan.
En jaksanut kahlata läpi apurahalinkkejä, mutta toivoisin, että myös seuraavanlaisille tutkimuksille myönnettäisiin tukea:
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen sharia-lain toteuttamiseen Suomessa
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen moniavioisuuteen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen uskonnonvapauteen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen vapaaseen parinvalintaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) suhtautuminen tyttöjen sukuelinten silpomiseen
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) halukkuus kotoutua/integroitua/assimiloitua suomalaiseen yhteiskuntaan
- somaliyhteisön (tai laajemmin Suomessa asuvien muslimien) sekä kantaväestön arvopohjan samankaltaisuus / erilaisuus
Kunkin aiheen selvittämiseksi riittäisi uskoakseni yksi henkilötyökuukausi, joka sivukuluineen voisi maksaa ehkäpä 4000 €. Koko setin kuluiksi tulisi näin ollen 28 000 €.
Toivottavasti tutkimustyö ym. aiheista etenee vauhdikkaasti ja ahkerasti.
No onko noista aiheista tehty graduja/väitöskirjoja/muuta tutkimusta ylipäätään, ja onko tuollaisiin edes haettu sankoin joukoin tukia, tai edes vähän?
Minna Harinen, josta luin nyt netistä kaikenlaista vähemmän mairittelevaa, on tutkija joka on tukia hakenut ja niitä saanut (aika köykäisin eväin, etten sanoisi...). Samoin niitä tukia hakevat lukuisat muutkin tutkijat. Kai sinne joukkoon mahtuu myös tutkijoita joita nuo aiheet kiinnostaisivat..? Tai edes graduntekijöitä, tai mitävaan lopputyöntekijöitä?
Onko Hommalla tutkijoita tai akateemisessa maailmassa työskenteleviä?
Onko ylipäätään olemassa maahanmuuttokriittisiä tai maahanmuutto
neutraaleja tutkijoita? Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?
Jos ei kiinnostusta ole tarpeeksi noihin aiheisiin, niin ei sitä tutkimustakaan synny kyseisistä aiheista.
Jos taas kiinnostusta on esim. sellaisiin aiheisiin joita Minna Harinen ja kumppanit valitsevat, niin syntyy tutkimusta heidän valitsemistaan aiheista.
Tutkijoilla lienee kuitenkin vapaus valita aiheita joita haluavat tutkia.
Akatemian valtakoneistokaan ei taida murtua tai muuksi muuttua jos tutkija-aines on lähinnä vain tietynlaista.
Väitöskirjan jälkeiseen post-doc tutkimukseen saa vain osa hakijoista rahoitusta, puhutaankin toisinaan "veikkausvoitosta", jos rahaa tulee. Moni hakija jää ilman rahoitusta tai jatkomahdollisuutta. En tiedä mihin aiheisiin Suomessa on haettu rahaa. Maailmanlaajuisesti on varmaan tutkittu hyvinkin monenlaisia asioita ja haettu rahaa vaikka mihin.
Yleisesti ottaen on niin, että kaikenlaista tutkimusrahaa on aina aivan liian vähän jaettavaksi. Olisi erittäin tärkeää, että rahat jaettaisiin oikeudenmukaisesti. Totta kai mitä tahansa voi tutkia ja rahalla saa yleensä myös ainakin jonkinlaisia tuloksia ja kansainvälisillä foorumeilla on kiva esitellä, kuinka esikuvallisesti meillä luodaan uutta jollain juuri nyt muodikkaaksi koetulla tieteen osa-alueella.
(Iso) osa tutkijoista jää kuitenkin vaille rahoitusta ja heidän kanssaan ei juurikaan suostuta keskustelemaan sen enempää syistä kuin seurauksistakaan tai tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle tutkijalle ei muuten ole minkäänlaista uraneuvontaa saatavilla, nämä rahat on säästetty. 600000 euron summasta olisi puolet voinut sijoittaa lopultakin esim. tutkijoiden uraneuvontaan. Se olisi auttanut saman tien niitä sataa pulaan joutunutta tutkijaa. Tällähän hetkellä on niin, että osaa väestä auttaa kaverit ja niitä loppuja ei kukaan. Uraneuvonta auttaisi suoraan suuntaamaan resursseja tehokkaasti.
En tietysti tiedä tästä tämän ketjun aiheena olevasta tutkimuksesta sen enempää. Tuo valtava rahasumma kuitenkin ihmetyttää, kun Akatemia kieltää monilta pienetkin summat, joilla saattaisi päästä eteenpäin. Eikö tätäkin aihetta olisi voinut käynnistää hieman kohtuullisemmin, rahoittamalla aluksi esim. 1-2 miestyövuotta. Jos tulokset antavat aiheen uskoa menestykseen, niin sitten olisi voinut tarvittaessa myöntää lisää.
Quote from: x100 on 29.05.2012, 15:42:24
(Iso) osa tutkijoista jää kuitenkin vaille rahoitusta ja heidän kanssaan ei juurikaan suostuta keskustelemaan sen enempää syistä kuin seurauksistakaan tai tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle tutkijalle ei muuten ole minkäänlaista uraneuvontaa saatavilla, nämä rahat on säästetty. 600000 euron summasta olisi puolet voinut sijoittaa lopultakin esim. tutkijoiden uraneuvontaan. Se olisi auttanut saman tien niitä sataa pulaan joutunutta tutkijaa. Tällähän hetkellä on niin, että osaa väestä auttaa kaverit ja niitä loppuja ei kukaan. Uraneuvonta auttaisi suoraan suuntaamaan resursseja tehokkaasti.
Mitä tarkoitat uraneuvonnalla? Väitelleet tutkijat ovat yleensä melkoisen fiksua porukkaa, ovat jyvällä omana alansa asioista ja osaavat kartoittaa omat prospektinsa melkoisen hyvin ilman neuvojiakin.
Ongelma on ennemminkin siinä, että tohtorikoulutuksessa ei huomioida millään tavoin tulevaa työvoimatarvetta, vaan se muistuttaa monella tavalla ponzi-pyramidia. Yliopistoilla on suuri insentiivi tuottaa tohtoreita, koska niistä saa selvää rahaa. Harisen jackpotistakin maksetaan varmasti ainakin kahden tutkijakoulutettavan palkka, ja he todennäköisesti saavat projektin päätyttyä tohtorihatut, jotka puolestaan tuovat Itä-Suomen yliopistolle kahisevaa. Harinen saa tutkimuksista lisää meriittejä, joka tuo jatkossa uusia tohtoreita tuottavia projekteja.
Kokonaan toinen juttu on sitten, mistä nämä Joensuun hautomosta kuoriutuneet "somalologian" ekspertit raapivat jatkossa oman elantonsa. Ei mamuteollinen kompleksikaan heruta ikuisesti.
Quote from: Siili on 29.05.2012, 16:04:26
Mitä tarkoitat uraneuvonnalla? Väitelleet tutkijat ovat yleensä melkoisen fiksua porukkaa, ovat jyvällä omana alansa asioista ja osaavat kartoittaa omat prospektinsa melkoisen hyvin ilman neuvojiakin.
Ongelma on ennemminkin siinä, että tohtorikoulutuksessa ei huomioida millään tavoin tulevaa työvoimatarvetta, vaan se muistuttaa monella tavalla ponzi-pyramidia. Yliopistoilla on suuri insentiivi tuottaa tohtoreita, koska niistä saa selvää rahaa. Harisen jackpotistakin maksetaan varmasti ainakin kahden tutkijakoulutettavan palkka, ja he todennäköisesti saavat projektin päätyttyä tohtorihatut, jotka puolestaan tuovat Itä-Suomen yliopistolle kahisevaa. Harinen saa tutkimuksista lisää meriittejä, joka tuo jatkossa uusia tohtoreita tuottavia projekteja.
Kokonaan toinen juttu on sitten, mistä nämä Joensuun hautomosta kuoriutuneet "somalologian" ekspertit raapivat jatkossa oman elantonsa. Ei mamuteollinen kompleksikaan heruta ikuisesti.
No, tarkoitin jonkinlaista järjestelmän rationalisointia. Väitellyt voi tietysti kartoittaa omat prospektinsa, mutta olisi kait tehokkaampaa, jos jotenkin keskitetysti olisi jokin palvelu olemassa tätä varten. On järkevämpää, että yksi kartoittaa ja luo suhteet sen sijaan, että sata ihmistä tekee sen erikseen. Kysymys on vain työnjaosta ja tehokkuudesta. Valtio saisi rahansa takaisin, kun väki sijoittuisi nopeammin järkeviin tehtäviin tai laatisi tutkimussuunnitelmia sellaisista aiheista, joita sitten suostutaan (suuremmalla todennäköisyydellä) rahoittamaan. Ajoin takaa tällä idealla vain tehokkuuden lisäämistä, läpinäkyvyyden lisäämistä ja sitä kautta myös oikeusturvan parantamista. Tarkoitukseni ei ollut ideoida jotain ylimääräistä "sosiaalipalvelua".
Tuollaista uraneuvontaa on muuten ideoitu niin Suomen kuin Euroopankin tasolla ja jokin viranomainen saattaisi jopa väittää, että uraneuvonta on olemassa. Tällä hetkellä on tosiasiallisesti niin, että kaikenlaiset tutkimushaut ovat pitkälti hakuammuntaa, koska minkäänlainen rationaalinen lähestymistapa ei ole mahdollista. Tilanne on hieman samanlainen, kuin jos arkkitehti osallistuu arkkitehtikilpailuun ja tietää vain neliömäärän, joka rakennuksessa tulisi olla. Näillä tiedoilla arkkitehti piirtää sitten vaikka hotellin ja kuulee jälkeenpäin, että olisi tarvittu virasto. Tieto ei vain kulkenut etukäteen, eikä suunnittelun kannalta tärkeää tietoa ollut saatavissa aikanaan. Paljon täysin turhaa työtä tuli tehtyä, koska virkamiesjärjestelmä ei tuottanut ajallaan oikeaa tietoa.
"Uraneuvonta" olisi myös jonkinlainen tapa saada koulutuksen järjestäjä eli yhteiskunta "vastaamaan" tuosta järjestelmästä, mitä voidaan siis kutsua myös Ponzi - pyramidista. Ei kai se Ponziin houkuteltu tyyppi nyt aivan yksin ollut syyllinen päätymisestään sinne.
Ymmärrän, että tuohon projektiin sisältyy kaikenlaista ja siellä koulutetaan myös siis tohtoreita. Tarkoitus oli kait sanoa, että Jackpotin olisi voinut pilkkoa hieman pienemmäksi, niin että siitä olisi riittänyt jaettavaa hieman useammalle. Ainakin ennen väitöskirjatutkijat hakivat muuten sitä rahaa tutkimuksen ohella, ei kai niiden rahoitus tarvitse välttämättä olla aukottomasti turvattu etukäteen. Varmasti tuo massiivinen projekti voi tuottaa hyödyllistäkin tietoa, sitä en halua kyseenalaistaa. Sen toisen populismi - tutkimuksen osalta todettakoon, että luulenpa että maailma on väärällään kaikenlaista populismin analysointia, mutta kaiketikin tälläkin tutkijalla on sitten jotain uutta näkemystä.
Hassua tuossa Akatemian rahanjaossa yliopistoille on se mitenkä iso osa potista menee muuhun kuin varsinaiseen tutkimukseen. Arviolta puolet tuosta 600 ke:n potista menee toimisto- yms. "kiinteisiin" kuluihin, eipä sillä loppusummalla loppupeleissä kovin montaa tutkijaa neljäksi vuodeksi palkata, reissaamisesta puhumattakaan. Yliopistot suosivat kaikenmoisia tutkimuksia jotka saavat ulkopuolista rahoitusta, raha otetaan mistä vain saadaan.
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
QuoteSomalitutkimus sai 600.000 euroa
Somalitutkimus on saanut tukea. Suomen Akatemian myöntämä tuki Joensuun kampukselle on tarkoitettu vertailevaan tutkimukseen somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksista. Tutkimushanketta vetää dosentti Päivä Harinen ja sille myönnettiin 600.000 euroa.
Tuollainen rahasumma somaleihin liittyvään tutkimukseen!? Äly hoi älä jätä. Olisivat maksaneet esim minulle 5€ ja olisin kertonut että somput eivät kotiudu yhtään minnekkään kovin menestyksekkäästi.
Kannattaa muuten laskea kuinka paljon tuo summa on per tämän tutkittavan vähemmistön jäsen. Se on noin 40€ euroa, ja per Suomen kansalaisuuden hankkinut melkein tuplasti tuon. Jään odottelemaan sitä tutkimusta jossa suomalaisten kansallisuuskokemuksia vertaillaan 200-400 miljoonan euron budjetilla. Tai edes sen 600.000 euron budjetilla. Taitaa olla rahahanat sen verran tiukassa, ettei tuollaista ihan vastaavilla perusteluilla ja tutkimuksellisilla meriiteillä Akatemialta napata.
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
Quotetutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.
Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa?
Voin suomentaa. Puhun sujuvaa tutkijaa.
" luoda uusia menetelmällisiä lähestymistapoja" = Aletaan valmistella vakinaisen tutkijanviran ja mieluummin, jos mahdollista, kokonaisen uuden tutkimuslaitoksen perustamista kuppaamaan myös jatkossa lisää veronmaksajien rahaa tutkijalle ja hänen kavereilleen.
" luoda uusia teoreettisia lähestymistapoja" = Perustetaan koulutusohjelma joko yliopistolle tai erillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen opettamaan aiheen tutkimusta. Ja sinne opetusvirkoihin palkataan tutkija ja hänen kaverinsa.
Quote from: rapa-nuiv on 29.05.2012, 18:17:24
Quote from: Blanc73 on 28.05.2012, 16:00:07
Quotetutkimushankkeelle, jossa on tavoitteena luoda uusia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja somalimaahanmuuttajien elämän, kansallisuuskokemusten ja kuulumisen tunteiden rakentumisen tutkimukseen.
Mitä tuolla lause-ripuloinnilla halutaan sanoa?
Voin suomentaa. Puhun sujuvaa tutkijaa.
" luoda uusia menetelmällisiä lähestymistapoja"
= Aletaan valmistella vakinaisen tutkijanviran ja mieluummin, jos mahdollista, kokonaisen uuden tutkimuslaitoksen perustamista kuppaamaan myös jatkossa lisää veronmaksajien rahaa tutkijalle ja hänen kavereilleen.
" luoda uusia teoreettisia lähestymistapoja"
= Perustetaan koulutusohjelma joko yliopistolle tai erillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen opettamaan aiheen tutkimusta. Ja sinne opetusvirkoihin palkataan tutkija ja hänen kaverinsa.
Varmaan tutkijanvirka, koulutusohjelma ja kaverien työllistäminen ovat olennainen osa tätäkin projektia; luulisin kuitenkin, että mainitut uudet menetelmälliset ja teoreettiset lähestymistavat tarkoittavat jotain muuta. Siinä on nimittäin tuo sana uusi edessä. Tutkijan virat, jne. eivät ole mitään "uutta" vaan näinhän se on aina ollut. Tutkimukseen on yleensä kuulunut aihepiirin opettaminen eli se ei ole sinänsä mitään uutta tai mikään uusi menetelmä/ lähestymistapa. Kiinnostaisikin tietää minkälaisia nämä uudet menetelmät ja lähestymistavat ovat? Luulisi, että tuon tyyppistä aihepiiriä on tutkittu paljon ulkomailla esim. osana siirtolaistutkimusta, jne. ja että aihepiirillä on oma etabloitunut oppirakennelmansa ja viitekehyksensä.
Ehdotan tuolle Päivi Harisen projektille nimeä: Suuri Kurpitsavankkuritutkimus. :roll:
Quote from: Farrow on 29.05.2012, 13:35:13Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?
Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)
Hommalaisia on joskus verrattu taistolaisiin. Vertaus ei kuitenkaan tee oikeutta taistolaisille niin kauan, kun maahanmuuttokriittinen liike ei pysty valtaamaan akateemista maailmaa samalla tavalla kuin taistolaiset aikanaan.
Voikohan tuon tyhjänpäiväisempää tutkimusta enää edes tehdä?
Quote from: Teiskolainen on 30.05.2012, 09:17:01
Voikohan tuon tyhjänpäiväisempää tutkimusta enää edes tehdä?
Kyseessä on ilmeisesti jonkin sortin kansainvälinen vertaileva tutkimus. Miksiköhän rahoitus tulee yhden ainoan maan julkisista varoista? Eikö muualla ymmärretä tutkimuksen arvoa?
Quote from: Siili on 30.05.2012, 09:20:36
Quote from: Teiskolainen on 30.05.2012, 09:17:01
Voikohan tuon tyhjänpäiväisempää tutkimusta enää edes tehdä?
Kyseessä on ilmeisesti jonkin sortin kansainvälinen vertaileva tutkimus. Miksiköhän rahoitus tulee yhden ainoan maan julkisista varoista? Eikö muualla ymmärretä tutkimuksen arvoa?
Hankala arvailla mutta arvaan kuitenkin.
Tutkija saa sulkia hattuunsa jos on ollut "vierailevana tutkijana" jossain muualla eli vuokrannut työhuoneen ja istunut pubissa tapaamatta niitä omituisia ulkomaantutkijoita joita saattaisi ulkomailla olla.
Näiden vähäisten tietojen kautta ei tietysti tuosta projektista voi sanoa kovin paljoa. Itse havahduin kuitenkin noihin valtaviin summiin rahaa, joita tähän sekä myös muihin tutkimuksiin on osoitettu Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan osa-alueella. Akatemiasta on nimittäin totuttu saamaan myös vastaus, että no kun rahaa on niin vähän (myös silloin, kun joku pyytää sieltä aivan pikku summaa). Tuntuu, että kulttuurin ja yhteiskunnan saralla pyörii siis suuret rahat siitä huolimatta, että satunnaista hakijaa on totuttu ojentamaan vetoamalla rahan puutteeseen.
Mielestäni on siis tärkeää, että ainakin tämän tyyppisestä rahan käytöstä voidaan keskustella, koska kyseessä ovat siis julkiset varat. Todettakoon, että jos yksityinen säätiö antaa rahaa johonkin tarkoitukseen (paljon tai vähän), niin tuo asia on tietysti luonteeltaan erilainen, koska jokainen päättää omista rahoistaan itse aivan niin kuin yksityishenkilö päättää omista mahdollisista lahjoituksistaan. Yhteiskunnan rahankäytöstä tulee kuitenkin voida keskustella, koska kyseessä ovat verovarat ja myös hakijoiden tulisi olla yhteiskunnan varojen kyseessä ollessa yhdenvertaisia.
Tämän tutkimusprojektin (ja muiden vastaavien tällä summalla avustettujen projektien) hinta ei ole pelkästään 600000 euroa vaan hinnaksi muodostuvat myös ne menetykset, joita koituu, kun kilpailevia hankkeita ei rahoitettu. Emme toki tiedä, mitä kaikkea hyvää tällä rahalla saadaan aikaan. Emme tiedä senkään vertaa, mitä hyvää olisi saatettu saada aikaan, jos vastaava summa olisi suunnattu johonkin muuhun tarkoitukseen - esim. hakijalle, joka nyt sitten sai kieltävän päätöksen.
Nämä rahat ovat suoraan aina pois joltain muulta hakijalta. On tietysti vaikeaa arvioida, olisivatko mahdolliset kilpailevat hankkeet saattaneet tuottaa enemmän "hyötyä". Arviointi on vaikeaa tai käytännössä kaiketikin mahdotonta myös jo siksi, että Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta ei periaatteellisesti keskustele asioista.
Tiedän hakijoita, joille Akatemia on sanonut, että hakemuksessa ei mainittu oikeita kavereita. Paljon aikaa ja uurastusta hakuprosessiin sijoittaneelle tämänkaltainen vastaus saattaa olla melko lailla nöyryyttävää kuultavaa!
Quote from: x100 on 30.05.2012, 08:42:11luulisin Kiinnostaisikin tietää minkälaisia nämä uudet menetelmät ja lähestymistavat ovat?
No , sen kertomiseen Sinulle juurikin tarvitaan se uusi professuuri.
Mitä oikein kuvittelit ?
Tässä nyt kehitetään uudet menetelmät. Ja sitten kun menetelmät on kehitetty, niitä soveltamaan ja opettamaan tarvitaan opetus- ja tutkimuslaitos. Höh.
Ja rahaahan tähän on myönnetty, koska tätä ilmeisestikin on myöntäjien kaverit ahkerasti lobanneet. Tässä nyt selvästikin pohjustetaan pysyvän huippuosaamishuippututkintalaitoksen perustamista. Ja rahoitus tietysti budjettiin. Ja vakinainen henkilökunta, joka luonnollisesti on sitten taloudellisesti riippuvainen menon jatkumisesta ennallaan - siis Järjestelmälle lisää vankkumattomia tukijoita.
Quote from: rapa-nuiv on 30.05.2012, 13:54:14
Ja rahaahan tähän on myönnetty, koska tätä ilmeisestikin on myöntäjien kaverit ahkerasti lobanneet. Tässä nyt selvästikin pohjustetaan pysyvän huippuosaamishuippututkintalaitoksen perustamista. Ja rahoitus tietysti budjettiin. Ja vakinainen henkilökunta, joka luonnollisesti on sitten taloudellisesti riippuvainen menon jatkumisesta ennallaan - siis Järjestelmälle lisää vankkumattomia tukijoita.
Toisihan se hirmuisesti kansainvälistä arvovaltaa, jos Suomeen ja Joensuuhun perustettaisiin somalien diasporaan keskittynyt kansainvälinen tutkimuskeskus.
Quote from: Aapo on 30.05.2012, 09:07:41
Quote from: Farrow on 29.05.2012, 13:35:13Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?
Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)
Yliopistoon pitäisi ensin perustaa osasta, joka tutkii oikeita asioita ja tekee sen puolueettomasti. Se taas vaatii poliittista päätöstä. Joka vaatii taas osoitettua tutkimustietoa. Munan syntymiseksi vaaditaan kanaa, jonka syntymiseksi vaaditaan munaa; ja munaa tältä maalta puuttuu.
Yliopistotutkimus on siis nykyisellään jälkijättöistä: vasta kun "alalla" on saatu tuloksia joilla nähdään käytännön hyötyä saadaan poliittinen hyväksyntä aloittaa "alan" tutkiminen. Siis tulen keksiminen hyväksyttäisiin tutkimuskohteeksi vasta kun tuli on keksitty ja todettu käytännölliseksi. Niin ei saada tietenkään mitään hyödyllistä tai uutta aikaan, mutta poliittisesta näkökulmasta tutkimus on aina kohdistettuna hyödylliseksi todettuun alaan. Silti on kannattavaa - ja pakko - yrittää muuttaa käytäntöjä ja palauttaa järki maahan. Joten ehdottomasti kannattaa mennä opiskelemaan ja valmistuttua hakea rahoitusta, vaikka se olisi miten toivotonta tahansa.
Akateemisesta maahanmuuttokriittisesta tutkimuksesta on keskustelu ennenkin,
Maahanmuuttokritiikki akateemisessa maailmassa (http://hommaforum.org/index.php/topic,67318.0.html).
Quote from: sivullinen. on 30.05.2012, 21:36:52
Quote from: Aapo on 30.05.2012, 09:07:41
Quote from: Farrow on 29.05.2012, 13:35:13Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?
Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)
Yliopistoon pitäisi ensin perustaa osasta, joka tutkii oikeita asioita ja tekee sen puolueettomasti. Se taas vaatii poliittista päätöstä. Joka vaatii taas osoitettua tutkimustietoa. Munan syntymiseksi vaaditaan kanaa, jonka syntymiseksi vaaditaan munaa; ja munaa tältä maalta puuttuu.
Yliopistotutkimus on siis nykyisellään jälkijättöistä: vasta kun "alalla" on saatu tuloksia joilla nähdään käytännön hyötyä saadaan poliittinen hyväksyntä aloittaa "alan" tutkiminen. Siis tulen keksiminen hyväksyttäisiin tutkimuskohteeksi vasta kun tuli on keksitty ja todettu käytännölliseksi. Niin ei saada tietenkään mitään hyödyllistä tai uutta aikaan, mutta poliittisesta näkökulmasta tutkimus on aina kohdistettuna hyödylliseksi todettuun alaan. Silti on kannattavaa - ja pakko - yrittää muuttaa käytäntöjä ja palauttaa järki maahan. Joten ehdottomasti kannattaa mennä opiskelemaan ja valmistuttua hakea rahoitusta, vaikka se olisi miten toivotonta tahansa.
Akateemisesta maahanmuuttokriittisesta tutkimuksesta on keskustelu ennenkin, Maahanmuuttokritiikki akateemisessa maailmassa (http://hommaforum.org/index.php/topic,67318.0.html).
Aivan ensimmäinen askel olisi se, että tuo Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä suojaava valituskielto poistettaisiin. Akatemian hakijat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa, koska valitusoikeutta ei ole. Voidaan sanoa, että valituskielto vääristää kilpailuasetelmaa. Akatemia voi käytännössä päättää aivan mitä haluaa.
Tilannetta voi verrata muihin viranomaispäätöksiin. Eri alojen viranomaispäätöksistä on yleensä valitusoikeus ja luulenpa, että kansalaiset eivät katsoisi hyvällä sitä, että tällaista valitusoikeutta ei olisi olemassa. Jos muut viranomaispäätökset olisivat samanlaisia kuin Akatemian rahoituspäätökset, niin tällöin viranomaispäätöksistä ei voisi valittaa ja päätöksiä perusteltaisiin ainoastaan sillä, että päätöksen tehnyt virkamies on pätevä ja alansa tunnustettu asiantuntija.
Akatemian rahoittamien hankkeiden tulisi kyetä menestymään vapaassa kilpailussa eikä nykyisillä valituskiellon kautta "suojelluilla" markkinoilla, joilla prosessissa hylättyjen hakijoiden mahdolliset vastalauseet vaiennetaan.
Akatemian rahoitusjärjestelmä on tällä hetkellä jo pelkästään tämän puuttuvan valituskiellon vuoksi epädemokraattinen. On tietysti jossain määrin idealistista ajatella, että valituskiellon kumoaminen poistaisi kerralla kaikki ongelmat. Valitusten oikea käsittely vaatisi tietysti myös toimivaa oikeuslaitosta, mahdollisesti jotain Perustuslakituomioistuimen tapaista (jota Suomessa ei ole tällä hetkellä) ja valittajan mahdollisuutta oikeusprosesseihin myös taloudellisin perustein.
Valituskiellon poistaminen olisi kuitenkin vähintäinkin symboolinen vastaantulo hakijoita kohtaan ja takaisi myös Akatemian hakijoille sellaisen perusoikeuden, joka Suomen tapaisessa yhteiskunnassa kuuluu yleensä esim. viranomaistoimintojen asiakkaille. Akatemian valituskiellon poistamista voisi verrata myös lehdistösensuurin poistamiseen. Juuri tieteen pitäisi mielestäni kyetä perustelemaan päätöksensä myös asiallisin ja "tieteellisin" perustein sen sijaan, että keskustelu vaiennetaan tällaisen juridisen instrumentin avulla.
Quote from: sivullinen. on 30.05.2012, 21:36:52
Quote from: Aapo on 30.05.2012, 09:07:41
Quote from: Farrow on 29.05.2012, 13:35:13Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä asialle pitäisi tehdä, jotta saataisiin esim. noista ylläolevista aiheista validia ja ammattitaitoisesti tehtyä sekä puolueetonta tutkimustulosta?
Asiallehan ei voi mitään muuta tehdä kuin sen, että aiheesta kiinnostuneet hakeutuvat itse sankoin joukoin yliopistoon opiskelemaan asianmukaista alaa ja valmistuttuaan hakevat tutkimukselleen rahoitusta. (Tätä ilmeisesti itse koitit viestittääkin.)
Yliopistoon pitäisi ensin perustaa osasta, joka tutkii oikeita asioita ja tekee sen puolueettomasti. Se taas vaatii poliittista päätöstä. Joka vaatii taas osoitettua tutkimustietoa. Munan syntymiseksi vaaditaan kanaa, jonka syntymiseksi vaaditaan munaa; ja munaa tältä maalta puuttuu.
Puolueettomuus on vähän väärä ideaali akateemiselle tutkimukselle: totuuden suhteen ei voi olla puolueeton. Ongelmana on, että nykyisessä akateemisessa maailmassa ei ole mitään syytä olla totuudellinen, vaan uutuus, innovatiivisuus, monitieteisyys ja poliittisesti korrektit johtopäätökset ovat tärkeimpiä menestyksen tekijöitä, mikä johtaa suoranaiseen valehteluun. Helpointa olisi vain lakkauttaa yliopistot ja palata tieteentekoon harrastuspohjalta, omasta kiinnostuksesta. Tekniikan kehittämisen voisi jättää yrityksille.
Quote from: Deloch on 28.05.2012, 16:38:41
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Ei.
Nyt olet väärässä. Kyllä hylkääminen on mahdollista siinä kuin suomalaisenkin kohdalla. Ongelma syntyy siitä, että ylipäänsä nykyinen tulospalkkiojärjestelmä aiheuttaa väitöskirjojen(kin) tason laskua, koska mitä enemmän niitä syntyy, sitä parempi oppiaineelle ja laitokselle. Riippumatta tekijän kansallisuudesta tai etnisestä taustasta.
Quote from: Farrow on 29.05.2012, 13:35:13
Onko ylipäätään olemassa maahanmuuttokriittisiä tai maahanmuuttoneutraaleja tutkijoita?
Minäköhän mahdat pitää minua?
No, en kuitenkaan tutki maahanmuuttajia tai maahanmuuttoa. Sen sijaan tutkimusryhmässäni kyllä työskentelee suomalaisten nuorten ohella muutama ahkera maahanmuuttaja. He eivät ole tämän maahanmuuttokeskustelun ongelma, vaan tuovat oman osaamisensa ja työpanoksensa suomalaisen tutkimuksen käyttöön. Siis sellaisen tutkimuksen, josta koituva hyöty tulee ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.
Saatat kuitenkin olla oikeassa siinä, että maahanmuuttotutkimuksen pariin hakeutuu vain yhdenlaisen maailmankatsomuksen omaavia tutkijoita. Mikäli he eivät vielä osaa pitää maailmankatsomustaan erossa tutkimustulostensa tulkinnasta, saattaa syntyä kelvotonta tutkimusta. Erityisesti humanistiset tieteet ovat tällaiselle alttiita, sillä niissä tutkimustulokset ovat tyypillisesti paljon moniselitteisempiä kuin luonnontieteiden puolella. Jossa sielläkin ihmisten ennakkoasenteet vaikuttavat tulosten tulkintaan.
Quote from: Professori on 03.06.2012, 10:16:29
Quote from: Deloch on 28.05.2012, 16:38:41
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Ei.
Nyt olet väärässä. Kyllä hylkääminen on mahdollista siinä kuin suomalaisenkin kohdalla. Ongelma syntyy siitä, että ylipäänsä nykyinen tulospalkkiojärjestelmä aiheuttaa väitöskirjojen(kin) tason laskua, koska mitä enemmän niitä syntyy, sitä parempi oppiaineelle ja laitokselle. Riippumatta tekijän kansallisuudesta tai etnisestä taustasta.
Opetusministeriön uuden rahanjakomallin (tutustuin talvella, en tiedä missä vaiheessa on nyt) mukaan yliopistot saisivat "kansainvälisyydestä" osan rahoituksestaan. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisista opiskelijoista ja väittelijöistä maksetaan ylimääräistä. Oulun yliopistossa joku oli laskenut, että ulkomaalainen väittelijä olisi yliopistolle tuplasti suomalaisen arvoinen.
QuoteOpetusministeriön uuden rahanjakomallin (tutustuin talvella, en tiedä missä vaiheessa on nyt) mukaan yliopistot saisivat "kansainvälisyydestä" osan rahoituksestaan. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisista opiskelijoista ja väittelijöistä maksetaan ylimääräistä. Oulun yliopistossa joku oli laskenut, että ulkomaalainen väittelijä olisi yliopistolle tuplasti suomalaisen arvoinen.
Eli kyseessä on puhdas rotuerottelu.
Miksi ulkomaalaisesta opiskelijasta tai väittelijästä maksetaan tuplaraha? Mitä hyötyä siitä on? Siis suomalaisille? Haluavatko veronmaksajat todella rahoittaa tällaista apartheid-sirkusta? Onko heiltä kysytty? Miksei heiltä olla kysytty? Miksei näitä resursseja käytetä suomalaisten kouluttamiseen?
PS: Ennen mikään ei ollut rasismia. Sitten kaikki oli rasismia. Ja nyt näköjään rasismi onkin kansainvälisyyttä! Ainakin silloin, kun suomalainen on kärsivänä osapuolena.
Quote from: Professori on 03.06.2012, 10:16:29
Quote from: Deloch on 28.05.2012, 16:38:41
Quote from: Marius on 28.05.2012, 16:35:52
Onko edes teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisen väitös nykyajan Suomessa hylättäisiin?
Ei.
Nyt olet väärässä. Kyllä hylkääminen on mahdollista siinä kuin suomalaisenkin kohdalla. Ongelma syntyy siitä, että ylipäänsä nykyinen tulospalkkiojärjestelmä aiheuttaa väitöskirjojen(kin) tason laskua, koska mitä enemmän niitä syntyy, sitä parempi oppiaineelle ja laitokselle. Riippumatta tekijän kansallisuudesta tai etnisestä taustasta.
Tuo väitöskirjojen taso on puolestaan mielenkiintoinen asia. Väitöskirjoja valmistetaan erilaisissa olosuhteissa, toisilla on hyvä rahoitus olemassa alusta asti, toiset joutuvat hakemaan rahoitusta samalla, kun kirjoittavat väitöskirjaa, toiset joutuvat panemaan kaiketikin omaa rahaa tutkimuksen jatkamiseen, toisilta loppuu raha kokonaan, jne. Myös työn ohjaus saattaa olla kovin erilaista: parhaimmassa tapauksessa esim. metodit opetetaan oikein oppitunneilla, osaa professori ohjaa antaumuksellisesti ja jossain saattaa taas olla vallalla näkemys, että väitöskirjaa ei pidä ohjata käytännössä ollenkaan. Puitteet työn tekemiselle ovat kovin erilaiset.
Väittäisin, että työn laatukriteereistä löytyy myös erilaisia näkemyksiä. Laatumääritelmiä ei ole missään lyöty lukkoon yksiselitteisesti. Ainakin kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan alueella asia on näin. Esimerkiksi kelpaa vaikka Prof. Vanhasen tutkimustoiminta (ainakin niiden tutkimusten osalta, joita on käsitelty esim. iltapäivälehdissä): Joidenkin mielestä nämä tutkimukset ovat erittäin laadukkaita, toiset saattaisivat kyseenalaistaa tuon "vertailevan älykkyystutkimuksen" laadun.
Herää kysymys, miksi joku kirjoittaisi huonon tutkimuksen? Tässä olisi itsessään tutkimusaihe. Miksi työstä tuli huono? Tiesikö tutkija, mitä häneltä odotetaan? Muuttuivatko pelisäännöt kenties kesken tutkimuksen? Oliko motivaatio huono, koska tutkija kuuli, että yliopiston ulkopuolisilla työmarkkinoilla työn laadulla ei ole merkitystä, koska koko tohtorin tutkintoa ei oikeastaan arvosteta. Esim. kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan alueella ylioppilas saattaa osata merkittävänkin viran tehtävät paremmin kuin alan tohtori ja käytännön työkokemuksella on suuri merkitys. Esimerkiksi tästä kelpaa esim. vähemmistövaltuutetun paikan täyttö.
Määrittääkö maailmankatsomus laatua??
Pitäisi tehdä tutkimus siitä, miksi yliopistojen tutkimustyön laatu heikkenee. Vai olisiko se poliittisesti "epäkorrekti" tutkimus, koska se saattaisi osoittaa, että syyt laatuun löytyvät kovin usein järjestelmästä. Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta ei ehkä haluaisi rahoittaa näin arkaluonteista tutkimusta. 8)
QuoteMikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat somalien sopeutumista Suomessa ja Yhdysvalloissa. Elokuussa käynnistyvä tutkimus kestää neljä vuotta, ja Suomen Akatemia tukee sitä 600 000 eurolla.
Minnesotassa on Yhdysvaltojen suurin somalien keskittymä ja sinnekin somalit saapuivat 1990-luvun alussa. Sopeutumisessa on paljon samoja ongelmia kuin Suomessa.
Minnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Mikkelissä ja Joensuussa aletaan nyt tutkia, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ja asenteissa on kenties estänyt vastaavan täällä.
(http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12391943.jpg)
QuoteSomalipakolaisia saapui myös Mikkeliin 1990-luvun alussa. Tutkimus luotaa sopeutumisen eroja Suomessa ja Minnesotassa.
http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12391900.html (http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12391900.html)
Muistetaankohan tutkimuksessa myös mainita Minnesotan somalijengeistä...
Olisivat nyt ensin tutkineet että onko se somalien olo siellä jenkeissä oikeasti menestystarina vai pelkkä suvislegenda... sitten olisi vasta tämän tutkimuksen aika....
Mielenkiintoinen tutkimuksen aihe sinänsä. Tosin lähempääkin varmasti olisi vertailumaita/alueita löytynyt.
Tosin Jenkkilän kannustimet ja sopeutumisohjelmat kiinnostavat. Toivottavasti projektista ei tule ikuinen ja Suomen Akatemialla pitää roti rahan jaon suhteen.
Kiinnostaa se, ovatko Amerikkaan haluavat somalialaiset jo persoonaltaan "yritteliäämpiä" kuin Suomeen tai ylipäätään Eurooppaan tulijat.
QuoteMinnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?
Saisinko ne 600 000 EUR, kiittoos!
Quote from: Nännijäkälä on 15.06.2012, 16:22:48
Mikkelissä ja Joensuussa aletaan nyt tutkia, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ja asenteissa on kenties estänyt vastaavan täällä.
Eikö sitä voisi ihan varmuuden vuoksi ja vähän kopioida Yhdysvaltojen käytäntöjä: Vähentää ilmaista rahaa, ja kotikielen opiskeluja. Heitää rikolliset vankilatuomion jälkeen maasta ulos.
Quote from: RP on 15.06.2012, 16:42:15
Eikö sitä voisi ihan varmuuden vuoksi ja vähän kopioida Yhdysvaltojen käytäntöjä: Vähentää ilmaista rahaa, ja kotikielen opiskeluja. Heitää rikolliset vankilatuomion jälkeen maasta ulos.
Amerikassa myös tuomiot ovat kovia ja olosuhteet vankilassa ei ole aivan pohjoismaalaista tasoa. Jotenkin myös luulen, että vankiloissa olevat mustat amerikkalaiset eivät ole somaleista mitenkään erityisen innoissaan.
Eikös olisi kaikille edullisempaa, että jos kerran somalit menestyvät (???) Yhdysvalloissa mutta huonosti täällä, niin menisivät sitten sinne? Mikä tolkku on pohtia sitäkään, kun vaikkapa viini ei kasva menestyksellisesti Utsjoen rantatörmällä? Että onko Utsjoen seudussa jotakin vikaa? Vai siinä, että köynnös on kuskattu umpitollosti väärään paikkaan? Tai siinä, että se köynnös ei kerta kaikkiaan ollut sitä ihan menestyvintä lajiketta?
Quote from: pakruti2c263 on 15.06.2012, 16:40:51
QuoteMinnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?
Saisinko ne 600 000 EUR, kiittoos!
Meinasin vastata, mutta siinä tulikin jo keskeisin. Ehkä meille on valikoituneet ne väärät somalit ja paremmat ovat menneet Yhdysvaltoihin menestymään.
Quote from: M on 15.06.2012, 17:10:06
Eikös olisi kaikille edullisempaa, että jos kerran somalit menestyvät (???) Yhdysvalloissa mutta huonosti täällä, niin menisivät sitten sinne? Mikä tolkku on pohtia sitäkään, kun vaikkapa viini ei kasva menestyksellisesti Utsjoen rantatörmällä? Että onko Utsjoen seudussa jotakin vikaa? Vai siinä, että köynnös on kuskattu umpitollosti väärään paikkaan? Tai siinä, että se köynnös ei kerta kaikkiaan ollut sitä ihan menestyvintä lajiketta?
On niitä huonompiakin tutkimuksia rahoitettu. Ja vaikka en pidä tuota 600.000e arvoisena, niin varmasti aika moni meistä lähtisi tutkimaan neljäksi vuodeksi yhtä sun toista höpöhöpöä jos sille annetaan tuollainen hintalappu. Ei se ole siis tyhmä joka keksii tehdä tutkimuksen johon myönnetään rahaa :).
Kerrankin (törkeän arvokas) mokuprojekti josta voi seurata jotain hyvääkin!
Quote from: RP on 15.06.2012, 16:42:15
Eikö sitä voisi ihan varmuuden vuoksi ja vähän kopioida Yhdysvaltojen käytäntöjä: Vähentää ilmaista rahaa, ja kotikielen opiskeluja. Heitää rikolliset vankilatuomion jälkeen maasta ulos.
Tämä.
En yhtään epäile etteikö somalin ole helpompi perustaa yritystä Jenkeissä. Kaikkien on helpompi perustaa yritys Jenkeissä.
Odotan innolla tutkimusta joka toteaa, että amerikansuomalaisten elintaso on korkeampi kuin suomalaisten, ja joka sitten perään kysyy, että miksi suomalaiset pärjäävät "huonommin" Suomessa kuin Jenkeissä.
Quote from: kekkeruusi on 15.06.2012, 17:23:10
Quote from: pakruti2c263 on 15.06.2012, 16:40:51
QuoteMinnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?
Saisinko ne 600 000 EUR, kiittoos!
Meinasin vastata, mutta siinä tulikin jo keskeisin. Ehkä meille on valikoituneet ne väärät somalit ja paremmat ovat menneet Yhdysvaltoihin menestymään.
Kysymys on valitettavasti nollatutkimuksesta. Kaikki jotka kengännauhansa osaavat solmia tietävät jo ilman uutta erillistutkimustakin että siellä Minnesotassa ei ole mitään menestystarinaa näytettävänä. Missä v**ussa ne professorit ja muut koulutetut oikein luuraa kun 82% sompuista elää köyhyysrajalla tai sen alla. Varmasti vielä kaikki opet yli lukio-opettajatason on merkitty epätäsmäkäännöksellä professoreiksi mutta ei niitä silloinkaan montaa pääse olemaan.
Antakaa mulle pari donaa niin hankin muutaman lainauksen lisää, käännän ne ja kokoan ne kaiken kattavaksi tutkimukseksi. Tietysti itä-Suomen sitä ja tätä voivat matkustella, asustella hotellissa ja nauttia päivärahaa, km-rahaa ym. ihan kivasti koko rahalla.
Viitataan vuonna -07 tehtyyn Pew tutkimukseen:
http://minnesota.publicradio.org/display/web/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-/
Quote
The Pew study also shows Muslim Americans match up to the rest of Americans in terms of education and income. But Somalis in Minnesota are far behind, according to 2008 numbers from the U.S. Census Bureau's American Community Survey.
The survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
Quote from: Nationalisti on 15.06.2012, 18:28:51
En yhtään epäile etteikö somalin ole helpompi perustaa yritystä Jenkeissä. Kaikkien on helpompi perustaa yritys Jenkeissä.
Odotan innolla tutkimusta joka toteaa, että amerikansuomalaisten elintaso on korkeampi kuin suomalaisten, ja joka sitten perään kysyy, että miksi suomalaiset pärjäävät "huonommin" Suomessa kuin Jenkeissä.
Syynä on suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin umpimielisyys sekä rakenteellinen rasismi joka tukahduttaa kaiken uusyhteisöllisyyden tuottaman myönteisen rikastuksen.
Jenkit pyrkivät valitsemaan työhaluisia pakolaisia ja Suomessa on jo kauan suosittu über uhreja, joita kukaan ei oikein haluaisi vaivoikseen. Tulkoon vaikka väärillä papereilla tai kokonaan ilman ja kavereiksi voi hakea kaikki joita kehtaa lähisukulaisiksi kutsua. Kyllä asunto järjestyy ja taikaseinä aukeaa.
Näin ollen ei ole kovinkaan ihmeellistä jos jenkkien somalit ovat sopeutuneet merkittävästi paremmin.
Olisi kiintoisaa nähdä vertailu, jossa vertailtaisiin vain ennen ruotsalaisen pakolaispolitiikan apinoimista tulleiden somalien sopeutumista. Silloin ero tuskin olisi yhtä suuri.
Heh, muistan kyllä ajat kun somalit saapuivat Mikkeliin. Sijoittivat somalit Varsavuori-nimiseen hotelliin joka oli kait konkurssissa ja sitä
kautta kaupunki/sossu niitä tiloja vuokrasi sitten. Hiekkaa kantoivat lattioille sun muuta. Kaupoissa ruokia syötiin maksamatta ja sitä rataa.
Lisäksi lapsia sijoitettiin paikallisiin ala-asteisiin osa sinne, osa tänne. Isommat pojat sitten antoivat niille sitten kyytiä välitunneilla.
On ajat muuttuneet...
Quote from: olhat on 15.06.2012, 18:33:38
Kysymys on valitettavasti nollatutkimuksesta. Kaikki jotka kengännauhansa osaavat solmia tietävät jo ilman uutta erillistutkimustakin että siellä Minnesotassa ei ole mitään menestystarinaa näytettävänä. Missä v**ussa ne professorit ja muut koulutetut oikein luuraa kun 82% sompuista elää köyhyysrajalla tai sen alla. Varmasti vielä kaikki opet yli lukio-opettajatason on merkitty epätäsmäkäännöksellä professoreiksi mutta ei niitä silloinkaan montaa pääse olemaan.
Tätäpä juuri tarkoitin tuolla omalla aloitusviestilläni. Mistä he ovat keksineet tuon että somalit ovat menestystarina jenkeissä? todisteita kaivattaisiin, koska käytössä olevat tiedot kertovat aivan päinvastaista.
Tämä lukuisia kertoja debunkattu Minnesotan menestystarinamyytti lähti liikkeelle ruotsalaisen FORES -think tankin Benny Carlsonin höpöhöpöartikkelista. Todellisuudessa kyseessä ei ole menestystarina, vaan minnesotalaisten kannalta enemmänkin yhteiskunnallinen katastrofi.
edit: Suomalaisen veronmaksajan ominaisuudessa: Saanko ne 600000 euroani takaisin, kiitos!
Quote
Minnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Mikkelissä ja Joensuussa aletaan nyt tutkia, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ja asenteissa on kenties estänyt vastaavan täällä.
Minnesota on ilmeisen harvinainen maailmankolkka, jos siellä elää edes kourallinen rehellistä työtä tekeviä somaleja. Vaikea sitä on kuitenkaan uskoa. Ovatko he varmasti somaleja? Etiopilaisethan ovat saman näköisiä.
Tutkimuksen johtopäätöksetkin on helppo ennustaa: suomalaisten asennetta tulee kehittää suvaitsevammaksi somalien tapojen ja elinvoimaisen kulttuurin nerouden ymmärtämiseksi. Somaleiden vaikeudet johtuvat yksinomaan suomalaisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä kohdata erilaisuutta.
Tutkimusasetelma on vääristynyt jo alkulaukan kohdalla. Suomen ja Minnesotan väestöt kun koostuvat suurelta osin samoista alkuperämaista. Siksi esimerkiksi psykologien käyttämä MMPI-testi on ollut varsin helposti normeerattavissa pohjoismaissa. Jos lähdetään hakemaan eroja tai yhtäläisyyksiä Minnesotan ja Suomen välillä somalien suhteen, tieteellisen kritiikin ensimmäinen este on näemmä päätetty ylittää reippaalla maalilaukalla.
Ugh!
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 15.06.2012, 20:04:56
Quote
Minnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Mikkelissä ja Joensuussa aletaan nyt tutkia, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ja asenteissa on kenties estänyt vastaavan täällä.
Minnesota on ilmeisen harvinainen maailmankolkka, jos siellä elää edes kourallinen rehellistä työtä tekeviä somaleja. Vaikea sitä on kuitenkaan uskoa. Ovatko he varmasti somaleja? Etiopilaisethan ovat saman näköisiä.
Tutkimuksen johtopäätöksetkin on helppo ennustaa: suomalaisten asennetta tulee kehittää suvaitsevammaksi somalien tapojen ja elinvoimaisen kulttuurin nerouden ymmärtämiseksi. Somaleiden vaikeudet johtuvat yksinomaan suomalaisten itsekkyydestä ja kyvyttömyydestä kohdata erilaisuutta.
Suomalaisiahan ne Minnesotankin ihmiset ovat :)
Vain tolvana tutkija voi unohtaa tämän demografisen tosiasian, joka tekee mielekkään vertailun mahdottomaksi. Ja toinen tolvana rahoittaaa :o
http://itsaboutliberty.com/index.php?topic=1268.0
http://minnesota.cbslocal.com/2011/01/19/good-question-why-did-somalis-locate-here/
http://www.statesman.com/news/nation/somali-gangs-in-minnesota-grow-more-dangerous-1237453.html
Quote from: Koskela Suomesta on 15.06.2012, 19:42:47
Quote from: olhat on 15.06.2012, 18:33:38
Kysymys on valitettavasti nollatutkimuksesta. Kaikki jotka kengännauhansa osaavat solmia tietävät jo ilman uutta erillistutkimustakin että siellä Minnesotassa ei ole mitään menestystarinaa näytettävänä. Missä v**ussa ne professorit ja muut koulutetut oikein luuraa kun 82% sompuista elää köyhyysrajalla tai sen alla. Varmasti vielä kaikki opet yli lukio-opettajatason on merkitty epätäsmäkäännöksellä professoreiksi mutta ei niitä silloinkaan montaa pääse olemaan.
Tätäpä juuri tarkoitin tuolla omalla aloitusviestilläni. Mistä he ovat keksineet tuon että somalit ovat menestystarina jenkeissä? todisteita kaivattaisiin, koska käytössä olevat tiedot kertovat aivan päinvastaista.
Somalien menestystarina on Youtubessakin :) Uskottava se on!
http://www.youtube.com/watch?v=Cbu4WxhCPWk
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 15.06.2012, 20:04:56
Minnesota on ilmeisen harvinainen maailmankolkka, jos siellä elää edes kourallinen rehellistä työtä tekeviä somaleja. Vaikea sitä on kuitenkaan uskoa. Ovatko he varmasti somaleja? Etiopilaisethan ovat saman näköisiä.
Pohjois-Somaliassakin elää kelpo väkeä.
Mistähän Minnesotan menestyneet somalit tarkalleen ottaen ovat kotoisin? Kriisialueilta vaiko niistä osista Somaliaa, jotka rauhoittuivat kun etelä ajautui niin syvälle kaaokseen, ettei kyennyt enää levittämään kriisiä muualle.
Quote from: Marko M on 15.06.2012, 20:11:50
http://itsaboutliberty.com/index.php?topic=1268.0
http://minnesota.cbslocal.com/2011/01/19/good-question-why-did-somalis-locate-here/
http://www.statesman.com/news/nation/somali-gangs-in-minnesota-grow-more-dangerous-1237453.html
Kelpo porukkaa näyttävät olevan.
Quote from: Marko M on 15.06.2012, 20:11:50
http://itsaboutliberty.com/index.php?topic=1268.0
http://minnesota.cbslocal.com/2011/01/19/good-question-why-did-somalis-locate-here/
http://www.statesman.com/news/nation/somali-gangs-in-minnesota-grow-more-dangerous-1237453.html
Ja tämä:
QuoteI downloaded US Census American Community Survey 2006-2008 (before the crisis), which allows us to directly investigate Somali immigrants in Minnesota.
The average income of the working age adults in Minnesota is $38.000.
The average income of working age Somali immigrants in Minnesota is $13.800, or about one third(!). As a comparison, one third of the average American income is Mexico.
More than half of Somali immigrants in Minnesota are below the poverty line.
Only one half of Somali immigrants in Minnesota work.
Those who work earn $21.000 per year, compared to $46.000 for Minnesotans on average.
http://super-economy.blogspot.fi/2010/09/dont-believe-hype-somali-immigration-to.html
Ja tämä:
QuoteIn 2006, the St. Paul Police received a grant for $250,000 from the Minnesota Public Safety Department for outreach to the Muslim/Somali community. The program focused on women's issues and domestic violence, but apparently did not work well enough to prevent prostitution rings in three cities run by Somali gangs which forced girls under the age of 14 into the sex business.
http://www.limitstogrowth.org/articles/2011/07/28/somali-immigrants-in-minnesota-import-a-problem-then-pay-to-try-to-fix-it/
Ja sitten olihan vielä tämä:
QuoteCultures collided Sunday when a gay man was harassed by more than a dozen Somali youths while heading home after the Twin Cities GLBT Pride Festival. Shouting "I hate gay people," "Fuck gay people," and "Gay is not the way," the youths followed the man for several blocks. The entire incident was caught on video.
The person who posted the video to YouTube wrote:
My friend and I were leaving the Gay Pride Festival ... and came across a group of Somalian kids who asked my friend if he was gay. When he answered "yes", they proceeded to harass him and me with verbal threats and even throwing rocks at my friend at one point.
http://minnesotaindependent.com/38101/cultures-collide-somali-youth-harass-gay-man-at-pride
Eli mitä tämä sana "menestys" nyt oikeastaan tarkoittaa?
Jos vertaa Suomesta Minnesotaan muuttaneita suomalaisia ja heidän menestystään, niin löytyyhän niitä useampia suomalaisia miljonäärejä (mm. M. Koivu ja N. Bäckström ;D)
Quote from: Fincad on 15.06.2012, 19:37:23
Heh, muistan kyllä ajat kun somalit saapuivat Mikkeliin. Sijoittivat somalit Varsavuori-nimiseen hotelliin joka oli kait konkurssissa ja sitä
kautta kaupunki/sossu niitä tiloja vuokrasi sitten. Hiekkaa kantoivat lattioille sun muuta. Kaupoissa ruokia syötiin maksamatta ja sitä rataa.
Lisäksi lapsia sijoitettiin paikallisiin ala-asteisiin osa sinne, osa tänne. Isommat pojat sitten antoivat niille sitten kyytiä välitunneilla.
On ajat muuttuneet...
Juuh. Toisen käden tietoa mutta noihin aikoihin kuulemma eräs Ibn Abn Abdul Mohammad kuvitteli, että kauniimpi sukupuoli vähissä pukeissa on vapaata riistaa. No perinteinen wc huuhteluhan siitä seurasi ja Ibn Abnin faija sitten muutaman Abdullahin kanssa pahimman "gansta" huuhtelijan kotiovelle. Vaan sattuivatpa vanhemmat olemaan Romaneja suurine sukuineen samassa talossa. Allan ,Kyösti, Leif ja Rainer sitten ohjeistivat kunniakansalaisen pois tontiltaan "tiukan retoriikan ja eleiden saattelemana". Monikulttuurisen kohtaamisen ja kotoutumisen mitä parhainta käytännön kokemusta.
Quote from: Micke on 15.06.2012, 20:33:51
Eli mitä tämä sana "menestys" nyt oikeastaan tarkoittaa?
Juurihan itse siitä kirjoitit:
Quote
...one half of Somali immigrants in Minnesota work.
Somaliperhe Kanadassa.
http://www.cbc.ca/news/canada/manitoba/story/2011/07/21/mb-somali-refugee-family.html
Quote from: M on 15.06.2012, 20:09:14
Suomalaisiahan ne Minnesotankin ihmiset ovat :)
Kip Peltoniemi: Pesäpallolaulu (http://www.youtube.com/watch?v=GuNkUvfFZ3c).
Ja ruotsalaisia, a-yaah?
(http://www.dvdbeaver.com/comparisons/comparisons/e_g/fargo/fargo_de4.jpg)
Muistammehan myös somalien huikaisevan menestystarinan Mainen osavaltiossa. Toinen rauhallinen ja etnisesti rikastamaton kolkka Jenkkilää, jossa paikallista neeger-osastoa (joiden kanssa somaleilla menee aina sukset ristiin) ei juuri ole.
No, saadaan ainakin nauraa kun tulokset joskus tulevat. En tosin tiedä, kannattaako yksistä paskanauruista maksaa 600 000 euroa.
Googlailu avartaa:
QuoteVisiting Swedish group studies Twin Cities Somalis to find success formulas it can use with community back home
When the Swedish delegation saw how many women in Minneapolis' Karmel Mall were selling East African clothing from their tiny stalls, many were skeptical.
"With so many selling similar things, how do they survive?" one of them asked.
Local businessman Osman Sahareed assured the visitors that the local Somali community was big enough to keep all of these women in business, especially when you consider how many African immigrants live in small towns or the suburbs but come to Minneapolis to do their shopping.
...
The 23 Swedish visitors here last week were hosted by the African Development Center, a local organization that provides small-business loans and technical assistance to immigrant entrepreneurs.
...
They saw sharp contrasts to the situation in Sweden.
Even with an influx of Somali refugees, for example, Somali-run businesses in Sweden are rare.
"Somalis in Sweden have had a very difficult time getting into the labor market and into the society," said Benny Carlson, an economics professor in Sweden who has been writing about Minnesota's Somali community since 2005. "They sometimes find their situation rather hopeless."
...
Rahma Dirie, a Swedish politician who herself emigrated from Somalia, said she was struck by how organized the Twin Cities Somali community is. "People here help each other out," Dirie said. In Sweden, the community is much more split along clan lines.
...
Dirie also was impressed with how many Somalis in Minnesota were seeking higher education.
"Somali youth here are very committed to studies — which is different from over there, and they have good role models also," she said. In Sweden, "people can survive whether they have education or not; they have a very, very generous welfare."
But that's part of the problem.
In Sweden's Somali community, Dirie said, "everyone is on welfare and you don't see anything else." Finding a job or starting a business can be difficult, and while newcomers may arrive in Sweden expecting to work hard and make something of themselves, Dirie said, "when they see their relatives who are here 20 years and still don't have jobs, they don't feel motivated."
Language is also a barrier. This is true everywhere, but Somalis may find learning English a better investment than learning a challenging Scandinavian tongue that's only spoken in one country — especially since, according to Dirie, many Somalis in Sweden are hoping to eventually relocate to the United States or the United Kingdom.
Carlson said that one of the greatest lessons Sweden should take from Minnesota is to involve immigrants in the agencies that provide services to their communities, so they can help bridge cultural misunderstandings and allow newcomers to ask questions in their own language.
As it is now, Carlson said, "the Swedish organize things, and they know everything about Sweden, but they can't possibly know about the 200 different minority communities." There is little assistance to help outsiders navigate Swedish business rules and regulations.
...
Hussein said the most important thing for the community here is that Minnesota is welcoming. "There's no way you can make a country or community better if you don't believe you belong," he said.
"We're not saying Minnesota is perfect; we're not saying the Somali community here doesn't have issues — God knows we have issues," Hussein said. "What we're saying is that this is our country, this is our state, and we'll do whatever it takes to find jobs."
http://www.minnpost.com/arts-culture/2010/10/visiting-swedish-group-studies-twin-cities-somalis-find-success-formulas-it-can
Amerikkalaisten mielestä pakkoruotsi on kohtuuton vaatimus jopa Ruotsissa! Ja kuten tekstistä ilmenee, ruotsalainen professori ei oppinut matkalla mitään. Myös tämän suomalaisen tutkimuksen lopputulema tulee todennäköisesti olemaan "lisää resursseja kotoutukseen, vähemmän rasismia".
Quote from: pakruti2c263 on 15.06.2012, 16:40:51
QuoteMinnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?
Saisinko ne 600 000 EUR, kiittoos!
Perskules, ilmiselvästi olet kopsannut minun tutkimukseni :o
Olenkin nyt pakoitettu tarjomaan omaa tutkimustani yliopistolle hintaan 0,99 €.
Parasta vientilaatua tiukan seulan läpi jenkkilään. Tutkimuksssa kehutaan ja valehdellaan...
Aivan samankaltaista työttömien perseilyä kuin Suomessa.
The survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
http://minnesota.publicradio.org/display/web/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-/
Quote from: gloaming on 15.06.2012, 19:51:01
Tämä lukuisia kertoja debunkattu Minnesotan menestystarinamyytti lähti liikkeelle ruotsalaisen FORES -think tankin Benny Carlsonin höpöhöpöartikkelista. Todellisuudessa kyseessä ei ole menestystarina, vaan minnesotalaisten kannalta enemmänkin yhteiskunnallinen katastrofi.
edit: Suomalaisen veronmaksajan ominaisuudessa: Saanko ne 600000 euroani takaisin, kiitos!
Voihan kilin shitti!
Tieto on jo saatavilla, eikä somppu "success story" Minnesotassa ole paremmaksi muuttunut.
Täällä jo aikaisemmin linkattu Pew tutkimus.
Minnesota Public Radio, January 22, 2010:
QuoteThe survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
http://minnesota.publicradio.org/display/web/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-/ (http://minnesota.publicradio.org/display/web/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-/)
Karua settiä: 82 % sompuista elää köyhyysrajan lähellä tai alla.
68 % :lla 25 vuotta tai yli, ei yläasteen todistusta.
8,4 % vailla todistusta, muut maahanmuuttajaryhmät.
Se siitä menestystarinasta. V***u, mitä paskaa meidän media syytää.
Tämä höpöhöpö "tutkimus" peruutettakoon.
QuoteIn Sweden's Somali community, Dirie said, "everyone is on welfare and you don't see anything else."
QuoteIn Sweden, "people can survive whether they have education or not; they have a very, very generous welfare."
Ehtymätön taikaseinä+Kela Gold lienevät yksi syy somalien lorvimiseen eurooppalaisissa maissa? USA:ssa on
pakko tehdä duunia jotta somalimies pystyy elättämään itsensä ja sen hunnutetun synnytyskoneensa.
Olisiko pohjois-Euroopassa syytä tehdä asialle jotain? Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen pahoinvointiyhteiskunta antaa hyvät eväät loisimiseen kantaväestön selkänahasta revityillä verorahoilla. Vapaamatkustajia riittää ihan omastakin takaa, eksoottisia elättejä ei tänne tarvita lisää sosiaalihuollon taakaksi.
No herrajjumala, sama kun menee Etelä-Amerikkaan. Ei auta siellä maakunnassa vaikka puhuisit somalia, ruotsia, englantia, ranskaa, espanjaa on osattava. Tunteeko kukaan espanjaa osaavaa somalia?.
Quote from: Marko M on 15.06.2012, 21:28:42
Somaliperhe Kanadassa.
http://www.cbc.ca/news/canada/manitoba/story/2011/07/21/mb-somali-refugee-family.html
Aika nuivaa kommenttia uutisen kommenttiosiossa. Kanadan Hommalaiset spämmää?! :roll: Muutama helmi poimittuna:
QuoteThey love coming to Canada for the simple fact that they get $2400 a month from the government, plus the allowances for each of their kids. While the people who built this nation are stuck getting $900 a month. It sickens me that people move here and live like royalty, while our elderly are stuck on the streets and in low cost housing for actually supporting this fine country.
QuoteAlso, Somalis have one of the highest secondary school drop out rates in Toronto and one of the highest poverty rates. There is a concerning rise of Islamic radicalization among Canada's Somali youth. Somali youth are among the recent homicide victims in Edmonton, deaths linked to the drug trade. Somalis are pushing for the legalization in Canada of an amphetamine called Khatt, a popular recreational drug in Somalia many lay major blame for Somalia's ills. Canada has the highest Somali population outside of Africa.
QuoteNice feel good story but 100 family members? Isn't that a little over the top. There are struggling countries all over the planet so why is Canada welcoming those with open arms.
Quote100 for one family - dont understand
QuoteAnd if ONE - just ONE - of these "refugees" is receiving one cent of taxpayer money (welfare or EI), ship 'em back.
We want immigrants who are productive and add to our society as a whole, adapting OUR way of life and OUR culture.
I will very strongly suggest that in this ridiculous case (100!) those conditions are not being met.
QuoteRemember to work hard because our tax money is supporting 100 people that he brought over.
Quoteenough already , when is this welfare scam going to end ? If they don't have a trade of skill needed in Canada, don't let them in the country .
Toki nuivien lisäksi mukana myös kanadalaisten kukkahattujen riemunkiljahduksia, kun 100-päinen(!) somaliperhe viimeinkin yhdistyi. Kuinka liikuttavaa :'(
Tutkimuksista voitanee todeta piakkoin ettei somalit sopeudu missään länsimaassa mihin heitä on tungettu, sensijaan arabimaihin somalit on hyvin sopeutuneet.
Tästä voitanee päätellä että Suomen ei kannata enempää ottaa koska mitä enemmän otetaan sitä vaikeampi heitä on integroida, somalikiintiö on täynnä ja siirrytään seuraavaksi vaikka öö.. nepalilaisten rahtaamisen tänne?
Quote from: randomi7 on 16.06.2012, 16:50:54
Tutkimuksista voitanee todeta piakkoin ettei somalit sopeudu missään länsimaassa mihin heitä on tungettu, sensijaan arabimaihin somalit on hyvin sopeutuneet.
Tästä voitanee päätellä että Suomen ei kannata enempää ottaa koska mitä enemmän otetaan sitä vaikeampi heitä on integroida, somalikiintiö on täynnä ja siirrytään seuraavaksi vaikka öö.. nepalilaisten rahtaamisen tänne?
Tänne tarvitaan lisää arabeja jotta somalit kotoutuisivat :flowerhat:
Quote from: pakruti2c263 on 16.06.2012, 15:29:14
Quote from: gloaming on 15.06.2012, 19:51:01
QuoteThe survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
http://minnesota.publicradio.org/display/web/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-/ (http://minnesota.publicradio.org/display/web/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-/)
Karua settiä: 82 % sompuista elää köyhyysrajan lähellä tai alla.
68 % :lla 25 vuotta tai yli, ei yläasteen todistusta.
8,4 % vailla todistusta, muut maahanmuuttajaryhmät.
Se siitä menestystarinasta. V***u, mitä paskaa meidän media syytää.
Tämä höpöhöpö "tutkimus" peruutettakoon.
Noi luvut vahvistaa taas kerran sen, että maahanmuutto kehitysmaista yleensä vain lisää köyhyyttä ja siitä muodostuu taakka koko yhteiskunnalle, myös muutenkin kuin vain taloudellisesti. Se niistä menestystarinoista.
QuoteThe survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
Eli mokuttajat valehtelevat kansalaisille taas ihan häpeilemättä? Somalit menestystarina Minnesotassa? Ei tainnut mennä ihan nappiin taas...
QuoteMikkelissä ja Joensuussa aletaan nyt tutkia, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ja asenteissa on kenties estänyt vastaavan täällä.
Siis ihan oikeasti, kuinka helv ** älyvapaata porukkaa noissa valaistuneissa suvis-piireissä oikein pyörii?
edit: Eli mokutuspropagandan asialla jälleen kerran itä-Suomen yliopisto? Minkälainen paskan suolto-generaattori kyseisestä lafkasta on tullut? Sieltähän löytyvät myös Homman rakastetut mokutus-maskotit Puuronen ja dosentti Harinen :roll:
Quote from: randomi7 on 16.06.2012, 16:50:54
Tutkimuksista voitanee todeta piakkoin ettei somalit sopeudu missään länsimaassa mihin heitä on tungettu, sensijaan arabimaihin somalit on hyvin sopeutuneet.
Se islamin veljeys. 8)
Tuostapa voisikin sitten vetää sellaisen johtopäätöksen, että Suomeen kannattaa päästää vain maallistuneita ihmisiä tai kristittyjä - sopeutuminen voi onnistua paremmin.
Quote from: Saturoitunut on 16.06.2012, 12:30:29
Carlson said that one of the greatest lessons Sweden should take from Minnesota is to involve immigrants in the agencies that provide services to their communities, so they can help bridge cultural misunderstandings and allow newcomers to ask questions in their own language.
Niinkö? Eiköhän se tärkein opetus Minnesotan "menestystarinasta" ole tämä:
QuoteVapaaehtoinen paluu (http://vapaaehtoinenpaluu.fi/fi/node/55)
IOM Helsinki on järjestänyt vapaaehtoisia paluita Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan, yhteistyössä lukuisten paluutoimijoiden kanssa.
Jokainen vähänkin asiaan perehtynyt havaitsee varsin nopeasti, että turvapaikkajärjestelmää käytetään väärin siirtolaisuuden välineenä. Erityisesti tähän turvautuu sakki, jolla ei muuten olisi mitään edellytyksiä päästä mihinkään siirtolaisina.
Lisäksi pakolaiset pyrkivät asettumaan pysyvästi, vaikka olot olisivat jo rauhoittuneet siellä muilla mantereilla. Esim. Suomen somaliyhteisö on pääosin lähtöisin rauhallisesta Somalimaasta. Paluun estää lähinnä suomalainen sosiaaliturva, jolla voi elellä mukavasti.
Kannusteeksi paluulle Suomi voisi maksaa runsastakin kertaluonteista paluukorvausta kaikille työttömille somaleille ynnä myös muille sopeutumisvaikeuksia omaaville ryhmille. Erinäisiä muitakin toimia olisi suoritettava, jotta trafiikki saadaan rullaamaan oikeaan suuntaan, mutta sitä varten meillä on virkamiehiä, jotka saavat palkkaa asioiden suunnittelusta ja ongelmien ratkomisesta. Uskonpa, että näin saadaan kaikki tyytyväisiksi ja rasismista hokeminenkin lakkaa kuin itsestään.
Olisi nuokin rahat voinut antaa Halla-aholle, joka kirjoitti aika tyhjentävästi:
http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html (http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html)
Quote from: Fatman on 16.06.2012, 17:42:45
Olisi nuokin rahat voinut antaa Halla-aholle, joka kirjoitti aika tyhjentävästi:
http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html (http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html)
Tuo blogi oli aivan loistava, en nimittäin ole aikaisemmin lukenut sitä. Tylyä tykitystä Mestarin kynästä ;D
Quotehttp://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html (http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html)
Osmo Soininvaara kertoi jokin aika sitten blogissaan, että saamme syyttää somalien rikollisuudesta ja syrjäytymisestä omaa rasismiamme. Lahjakkaimmat somalit kuulemma lähtivät nuivasta maastamme ja, Osmon sanoin, "rikastuttavat nyt Britanniaa".
Osmon Britannia-kortti oli eräänlainen hätäkakka. Jos somalien epäonnistuminen Suomessa ei johdu suomalaisista, sen on johduttava somaleista, ja tämä ei tietenkään käy, koska se rikkoisi peräti kahta suvaitsevaisuusdoktriinin opinkappaletta: 1) somali = rikastus, b) suomalainen = rasisti. Somalien menestyminen jossakin muussa maassa on ehdoton edellytys sen osoittamiselle, että mönkäänmeno Suomessa on johtunut paikallisista olosuhteista.
Fiksuna miehenä Osmo tietysti tietää paremmin, mutta hän luottaa siihen, että lukija ei tiedä. Internetin aikakaudella legendojen levittäminen vain on muuttunut lähes mahdottomaksi, koska aktiivinen kansalainen voi itse hankkia tietoja luotettavista lähteistä.
Quote from: gloaming on 15.06.2012, 19:51:01
Tämä lukuisia kertoja debunkattu Minnesotan menestystarinamyytti lähti liikkeelle ruotsalaisen FORES -think tankin Benny Carlsonin höpöhöpöartikkelista. Todellisuudessa kyseessä ei ole menestystarina, vaan minnesotalaisten kannalta enemmänkin yhteiskunnallinen katastrofi.
Eikö tällä urbaanitarinalla ole sen pitempi historia?
Quote from: Roope on 07.04.2011, 03:13:12
Kirjoituksessa viitattu antologia, joka löytyy Jan Saarelan/Magman selvityksen lähdeluettelosta, mutta johon selvityksessä ei viitata kertaakaan:
QuoteCarlson, B. (2010). Somalier i Minneapolis och andra goda historier. I Ådahl, M. (red.), Lyckad invandring. Tio svenska forskare om hur man når framgångar, 25–38. FORES (http://hommaforum.org/index.php/topic,1507.msg359343.html#msg359343), Stockholm.
Fores: Lyckad invandring - Tio svenska forskare om hur man når framgångar (http://www.fores.se/migration/lyckad-invandring/) (2010)
2011-04-07 HBL: Maahanmuuttajakeskustelu meni takalukkoon (http://hommaforum.org/index.php/topic,46943.msg634098.html#msg634098)
Quote from: Tommi Korhonen on 15.06.2012, 17:46:01
Kerrankin (törkeän arvokas) mokuprojekti josta voi seurata jotain hyvääkin!
Quote from: RP on 15.06.2012, 16:42:15
Eikö sitä voisi ihan varmuuden vuoksi ja vähän kopioida Yhdysvaltojen käytäntöjä: Vähentää ilmaista rahaa, ja kotikielen opiskeluja. Heitää rikolliset vankilatuomion jälkeen maasta ulos.
Tämä.
Ellei sitten tämä?
http://www.kare11.com/news/article/881146/14/26-arrested-29-indicted-in-prostitution-ring-involving-MN-Somalis (http://www.kare11.com/news/article/881146/14/26-arrested-29-indicted-in-prostitution-ring-involving-MN-Somalis)
http://www.huffingtonpost.com/2012/05/05/somali-sex-trafficking-case_n_1483604.html (http://www.huffingtonpost.com/2012/05/05/somali-sex-trafficking-case_n_1483604.html)
http://www.mngirlsnotforsale.org/educate/get-the-facts/ (http://www.mngirlsnotforsale.org/educate/get-the-facts/)
Vaikuttaa myytin rakentamiselta. Suomessa ja ainakin Ruotsissa on kirjoiteltu lehdissä kuinka jossain on se myyttinen maa jossa somaleilla menee niin paljon paremmin. Se myyttinen maa tuntuu aina olevan jossakin muualla kuten Briteissä tai Jenkeissä, kuitenkin todellisuudessa somalien työllisyys tuntuu olevan ainakin briteissä suomea huonompi.
Myytillä on toki tarkoituksensa: syyllistää kantaväestöä...
Lisää aiheesta:
Somalien työllisyys
http://hommaforum.org/index.php/topic,27253.msg363752.html#msg363752
hmmm... Mun näkemykseni on, että koska Minnesotan väestöstä monet ovat suomalaista syntyperää, niin tutkimuksen tavoitteena on vierittää suomalaisten geneettiseksi syyksi sen, että somalit eivät menesty.
Tai sitten koska Minnesotassa somalit ovat menestyneet (? Jos siis tutkimus sivuuttaa tuon, että 82% elää köyhyysrajan alapuolella..) niin syy heidän menestymiseensä löytyy varmastikin yhteiskunnan suvaitsevammasta ilmapiiristä, eikä siitä, että yhteiskunta laittaa köyhän hankkimaan työllään elantonsa.
Tosiaan. Yhdysvalloissa ei ole Evaa, eikä Johannaa. Tosin jenkeissä ei ole ainoatakaan köyhää somaliakaan.
Aiheen innoittamana avasin Somalis in Minnesota (http://www.culturecareconnection.org/matters/diversity/somali.html) -sivun. Siellä kerrotaan että
-Minnesota on USA:n somalirikkainta seutua. Lukumäärää ei kai kukaan tiedä tarkasti, artikkelissakin Minnesotan somalipopulaatio on 32000-50000.
-Somalien keskimääräinen ikä on siellä 25 vuotta, kun koko väestön keskimääräinen ikä on 37.
-Miehellä voi olla jopa 4 vaimoa ja vaimon arvo on sitä parempi mitä enemmän lapsia hän on synnyttänyt.
Women have considerable influence in the home and their status is enhanced by the number of children they have.
-Synnyttäminen alkaa nuorena ja perheet ovat suuria.
-Naiset käyttävät peittävää asua. Kasvot saavat näkyä.
-Oikean käden käyttäminen on suositeltavaa päivittäisissä askareissa. Jos lapsella on vasenkätisyyden oireita, hänet opetetaan oikeakätiseksi.
-Maahan muuttavilla somaleilla on terveysongelmia, vitamiinipuutoksia ym
Patients often wear amulets to keep away evil spirits. Often, Somalis will not take medications such as anti-tubercular agents if they feel healthy. Nearly 47 percent of recent arrivals are affected by intestinal parasites.
-Naisten ympärileikkauksesta oli asiaa myös.
Before a child is born, the circumcision site is cut open to allow passage of the infant. After delivery, the area is again sewn together.
-taikauskoa esiintyy, paha silmä, amuletteja, mielisairaus on henkien tai Jumalan tekosia.
Artikkelista poimin vain joitakin kohtia tuohon.
Lisäksi Suomen akatemia on 18.6.2012 antanut 84 238 euroa seuraavalle tutkimukselle.
QuoteSuomen Akatemia
Tiedot 18.06.2012
Rahoituspäätös
Fingerroos, Outi JY
Perhe koolle: Tutkimus somalialaisten maahanmuuttajien ja virkamiesten kokemuksista perheenyhdistämisprosessista
Rahoituskausi: 01.09.2012 - 31.08.2017
Rahoitus (€): 84 238
Hankkeen julkinen kuvaus
Tutkimuksessa tarkastellaan Etiopiasta ja Keniasta Suomeen tulevien somalien perheenyhdistämisprosessia kerronnallisesta näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään, miten perheenyhdistäminen mielletään viranomaistoimintana ja miten somalit itse sen kokevat.
http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=264966&UILANG=fi (http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=264966&UILANG=fi)
Quote from: Iloveallpeople on 18.06.2012, 14:25:40
Lisäksi Suomen akatemia on 18.6.2012 antanut 84 238 euroa seuraavalle tutkimukselle.
QuoteSuomen Akatemia
Tiedot 18.06.2012
Rahoituspäätös
Fingerroos, Outi JY
Perhe koolle: Tutkimus somalialaisten maahanmuuttajien ja virkamiesten kokemuksista perheenyhdistämisprosessista
Rahoituskausi: 01.09.2012 - 31.08.2017
Rahoitus (€): 84 238
Hankkeen julkinen kuvaus
Tutkimuksessa tarkastellaan Etiopiasta ja Keniasta Suomeen tulevien somalien perheenyhdistämisprosessia kerronnallisesta näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään, miten perheenyhdistäminen mielletään viranomaistoimintana ja miten somalit itse sen kokevat.
http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=264966&UILANG=fi (http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=264966&UILANG=fi)
Mitä tarkoittaa "kerronnallinen näkökulma"? Ollaanko kyseessä soisaalialan tutkimus, jossa ollaan kiinnostuttu perheenyhdistämisen yhteydessä esiintyvistä mahdollisista sosiaalisista ongelmista? Vai onko kyse jonkinlaisesta folkloristisesta tutkimuksesta, jossa ollaan kiinnostuttu niistä stooreista, joita sepitetään perheenyhdistymisen tinoilta?
Somalitutkimuksiin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Miksi??
Juuri tällaisella paskalla pilataan ihan kunnon tutkijoiden ja yliopiston mainetta. Rahoitusta ei pitäisi myöntää sellaisiin kohteisiin, joiden lopputulos on ennalta määritelty. Tutkimuskohde sinänsä on hyvä, jos sen avulla saadaan tietoa, miten voidaan edesauttaa somalialaisia kotoutumaan paremmin. Tässä tapauksessa vihreä dosentti tuskin pystyy vahvaan kriittiseen monipuoliseen analyysiin. Tutkija on siis väärä, vaikka aihepiiriä kannattaisikin tutkia. Ennakkoasenteet ovat liian vahvat - Mediaseuranta:
Quote"Harinen muistutti puheenvuorossaan, miten helposti rasismi piilotetaan nyky-Suomessa esimerkiksi maahanmuuttokriittisyyden suojan alle. Päivi Harinen kävi laajasti läpi niitä verukkeita, joihin rasistinen ajattelu keskustelussa ja arjessa verhotaan: en ole rasisti, mutta haluan maahanmuuttajien olevan "kunnollisia ja kunniallisia", ja todistamisen taakka on juuri heillä." http://www.youtube.com/watch?v=kwjexTn4nxc
"Ei-rasisti ei yleistä ja pyrkii kohtelemaan ihmisiä yksilöinä eikä tietyn ryhmän stereotyyppisinä edustajina."
Ensimmäisessä puheessaan Harinen sortuu luokittelemaan terveen järjen käytön, hyötyajattelun sekä normaalin ennakkoluulon rasismiksi "rasistisilla esimerkeillään".
Jälkimmäinen esimerkki on tieteellisesti arveluttava, koska siinä leimataan kaikki ei-individualistit rasisteiksi. Akateemiselta ihmiseltä ei odota tällaista kielenkäyttöä.
Näkyy olevan aikaisempikin ketju tästä sompputukimuksesta.
Voisiko kiltti mode yhdistää?
http://hommaforum.org/index.php/topic,71150.0.html (http://hommaforum.org/index.php/topic,71150.0.html)
Quote from: Siili on 18.06.2012, 14:33:39
Quote from: Iloveallpeople on 18.06.2012, 14:25:40
Tutkimuksessa tarkastellaan Etiopiasta ja Keniasta Suomeen tulevien somalien perheenyhdistämisprosessia kerronnallisesta näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään, miten perheenyhdistäminen mielletään viranomaistoimintana ja miten somalit itse sen kokevat.
Mitä tarkoittaa "kerronnallinen näkökulma"? Ollaanko kyseessä soisaalialan tutkimus, jossa ollaan kiinnostuttu perheenyhdistämisen yhteydessä esiintyvistä mahdollisista sosiaalisista ongelmista? Vai onko kyse jonkinlaisesta folkloristisesta tutkimuksesta, jossa ollaan kiinnostuttu niistä stooreista, joita sepitetään perheenyhdistymisen tinoilta?
Kerronnallinen näkökulma tarkoittaa tässä sitä, että tutkija tarkastelee niitä tapoja, joilla ihmiset - ilmeisesti siis somalit
ja viranomaiset - puhuvat perheenyhdistämisestä: tarkoitus on kuunnella heidän käsityksiään ja kokemuksiaan.
Tämän perusteella tehdään johtopäätelmiä siitä, millaisena tapahtumana nämä ihmiset perheenyhdistämisprosessin, syineen ja seurauksineen, ymmärtävät: mitä se heille merkitsee, ja millainen vaikutus sillä on paitsi omassa elämässä myös yhteiskunnassa. Sosiaaliset ongelmatkin tulevat tällaisessa tutkimuksessa varmasti esiin, toki haastateltujen näkökulmasta, heidän kokemustensa, käsitystensä ja uskomustensa kautta. Minusta tämä on loistava tilaisuus antaa eräänlainen vapaa puheenvuoro myös viranomaisille.
(Tarkastelussa seurataan paitsi kerronnan
sisältöä, myös kerronnan
rakennetta eli sitä, millaisten tarinatyyppien tai kerronnallisen logiikan avulla kokemuksia jäsennellään. Esimerkiksi uhritarina ja sankaritarina ovat eräitä formaatteja, ja on selvää, että valittu formaatti on yhteydessä asennoitumiseen. Toisaalta kerronnallisen logiikan
puuttuminen heijastaa sekin tärkeitä asioita, kuten yleistä kokemuksen jäsentymättömyyttä ja keskeneräisyyttä. Sisältöä tarkastelemalla voidaan puolestaan tehdä päätelmiä siitä,
mikä perheenyhdistämisprosessissa koetaan merkittävänä,
millä tavalla merkittävänä se koetaan, ja
mistä syistä näin tapahtuu. Pelkistäen sanottuna tarkastellaan siis sitä, mistä kerrotaan, miten kerrotaan, mikä jätetään kertomatta - ja mistä tämä kaikki kertoo.
Tutkimusaineisto on sepitettä samalla tavoin kuin psykologiset kyselytutkimuksetkin: haastateltava itse kertoo, mikä on hänen käsityksensä asiasta, ja tämän perustella johtopäätelmät rakennetaan. Tämän tyyppiseen tutkimukseen kuuluu yleensä se, että haastattelut toistetaan useampaan kertaan. Näin voidaan seurata muutoksia kerronnassa, mikä puolestaan kertoo käsityksiin ja kokemuksiin liittyvistä muutoksista.)
Kyse on siis "jonkinlaisesta folkloristisesta tutkimuksesta", vaikka Fingerroos itse edustaakin uskontotieteen alaa, käsittääkseni. Yhtä kaikki, sekä folkloristi että uskontotieteilijä ovat mm. etnisyyden asiantuntijoita, joiden ammattitaitoa voidaan käyttää esimerkiksi ennakoimaan ja selvittämään kulttuurien yhteentörmäyksiä, niiden syitä ja seurauksia. (Folkloristit ovat myös suomalaisen kansanperinteen vaalijoita!)
Muistitietohistoriaan perehtynyt Fingerroos - jota pidän, ainakin toistaiseksi, erittäin asiallisena tutkijana - on tehnyt tutkimusta myös "kotiin päin", tutkimalla esimerkiksi vaiettua suomalaisten historiaa: sisällissotaa punaisten näkökulmasta.
Quote from: Blanc73 on 18.06.2012, 15:38:50
Somalitutkimuksiin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Miksi??
No kun kultamunat ovat tärkeämpiä kuin esmes Suomen muinaishistoria. Niistä on meille jotain hyötyä tai sinnepäin. Olen varmaan itsekin kuullut.
Homma hommarum: mitään sellaista tieteellistä tutkimusta, mikä millään tavoin osoittaisi yhdenkään rasistisen stereotypian somaleista vääräksi, ei saa tehdä.
Etelä-Afrikassa muuten suhtaudutaan nuivasti somaleihin, koska "he omistavat kaikki kaupat"...
Kenestä tahansa tulee nopeasti laiska ja vaativa, jos mitään ei tarvitse tehdä ja kaikki tuodaan valmiina eteen.
Onneksi Suomessa osataan välttää ne virheet, joita muualla on tehty ;D
Suhtautuminen somaleihin ilmeisesti kaikkialla maailmassa on surkuhupaisaa. Somalit edustavat parasiittikulttuuria, jossa tärkeintä on löytää isäntäeläin, johon ankkuroiduttuaan ryhdytään imemään isäntää kuiviin. Minkäänlainen kestävän kehityksen mukainen järkeily ei näihin veijareihin uppoa. Lapsia hankitaan ilman tuloja helposti useita kymmeniä. Koko elämä on pelkkien vaatimusten esittämistä isäntäeläimelle.
Miten siis on mahdollista, että somaleiden elämäntyyli hyväksytään isäntäeläinten piirissä? Miten on mahdollista, että arrogantit somalit, tuhottuaan hillittömällä lisääntymisellään omat elinmahdollisuutensa Afrikassa, ovat edelleen tervetulleita keskuuteemme?
Mielestäni ainoa relevantti somalitutkimus vastaisi mm. seuraaviin kysymyksiin: mitä käyttökelpoista tietoa somaleista voimme olettaa saavamme? Voimmeko käyttää tietoa siihen, että parasiittikulttuurin edustajat eivät enää pääse maahamme käyttämään hyväksi hyväntahtoisuuttamme? Onko mahdollista mitenkään päästä eroon jo tänne asettuneesta populaatiosta?
Quote from: Zoroaster on 18.06.2012, 20:55:27
Homma hommarum: mitään sellaista tieteellistä tutkimusta, mikä millään tavoin osoittaisi yhdenkään rasistisen stereotypian somaleista vääräksi, ei saa tehdä.
Tieteellinen tutkimus kyllä kelpaa, tällaiset emootioista ja moralismista ohjautuvat tekeleet herättäisivät vain huvittuneisuutta, ellei tällaisen metodologian "tutkimuksen" rahoittamiseen joutuisi veronmaksajana osallistumaan.
Huvittavasti alleviivaat erään näiden "tiedehenkilöiden" "tutkimusten" ongelmista: Tieteellisen tutkimuksen tarkoitus ei missään tilanteessa olisi "osoittaisi yhdenkään rasistisen stereotypian somaleista vääräksi" tms.
QuoteEtelä-Afrikassa muuten suhtaudutaan nuivasti somaleihin, koska "he omistavat kaikki kaupat"...
Lisätään tärähtäneistön höpöhöpömyytteihin edellisten jatkoksi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.06.2012, 21:20:41
Onko mahdollista mitenkään päästä eroon jo tänne asettuneesta populaatiosta?
Ainakin kolme tapaa, eivätkä ne sulje toisiaan pois:
1) Vakavista (tai toistuvista lievistä) rikoksista maastakarkoitus kaikille ulkomaalaistaustaisille. Realistista lähitulevaisuudessa ja vähentäisi erityisesti Suomen somalipopulaatiota.
2) Kaikki DNA-testeillä osoitetut väärin perustein maahantunkeutuneet takaisin lähtöpisteeseen. Eli valheelliset perheenyhdistämiset ja ikänsä valehdelleet "pakolaislapset" ulos. Realistista lähitulevaisuudessa ja vähentäisi erityisesti somalipopulaatiota.
3) Maksetaan kokonaisille somaliperheille könttäsumma rahaa, jotta he lähtisivät asumaan takaisin Somaliaan. Tulisi varsinkin pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin somalien lisääntyminen ja heikko huoltosuhde täällä.
On tietysti muitakin keinoja, mutta en näe niitä lähitulevaisuudessa poliittisesti realistisina vaihtoehtoina, enkä edes toivottavina.
Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen? Harinen voisi samalla summalla tutkia esim Suomen lähiöissä asuvien somppujen kulutustutkimuksia: käyvätkö he enemmin halal-ostoksilla Siwassa vaiko Salessa? Vai yllättääkö Alepa takavasemmalta? Tuollainen höpöhöpö-tutkimus olisi täsmälleen yhtä hyödyllinen kuin nyt suunnitteilla oleva valheeseen perustuva Minnesota-ceissi.
Quote from: Rosterikasvot on 18.06.2012, 21:44:55
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.06.2012, 21:20:41
Onko mahdollista mitenkään päästä eroon jo tänne asettuneesta populaatiosta?
Ainakin kolme tapaa, eivätkä ne sulje toisiaan pois:
1) Vakavista (tai toistuvista lievistä) rikoksista maastakarkoitus kaikille ulkomaalaistaustaisille. Realistista lähitulevaisuudessa ja vähentäisi erityisesti Suomen somalipopulaatiota.
2) Kaikki DNA-testeillä osoitetut väärin perustein maahantunkeutuneet takaisin lähtöpisteeseen. Eli valheelliset perheenyhdistämiset ja ikänsä valehdelleet "pakolaislapset" ulos. Realistista lähitulevaisuudessa ja vähentäisi erityisesti somalipopulaatiota.
3) Maksetaan kokonaisille somaliperheille könttäsumma rahaa, jotta he lähtisivät asumaan takaisin Somaliaan. Tulisi varsinkin pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin somalien lisääntyminen ja heikko huoltosuhde täällä.
On tietysti muitakin keinoja, mutta en näe niitä lähitulevaisuudessa poliittisesti realistisina vaihtoehtoina, enkä edes toivottavina.
Esittämiesi toimenpiteiden piti olla 600 K€:n somppututkimuksen johtopäätöksiä. Harmi, nyt menee rahat hukkaan.
Järkevä tutkimusasetelma olisi selvittää somalialaisperäisen julkisten tulonsiirtojen balanssi, ts. kuinka paljon tämä "moraalisesti merkittävä asia" maksaa veronmaksajille pelkästään suorana riihikuivana tulonsiirtona (jos maksaa). Väitän, että tutkimus maksaisi itsensä takaisin päivissä tai viikoissa, jos tulos vaikuttaisi maahanmuuttopolitiikkaan rationaalisesti.
Jos lähtökohdaksi asetetaan vaivoin lukutaitoinen, kouluttamaton ja kulttuurillisesti estynyt yksilö, sellainen ansaitsee Yhdysvalloissa työtätekevänä paljon enemmän kuin työttömänä, mutta Suomessa työttömänä paljon enemmän kuin työtätekevänä.
Olisiko tuolla jotakin tekemistä asian kanssa?
PS: Saanko minäkin puoli miljoonaa tästä? Koska tosin kyseessä on itsestäänselvyys, jonka tajuavat miljoonat ihmiset, voin tyytyä toki kymppitonniinkin.
USAn Public Radiossa tuli ehkäpä noin vuosi sitten psykiatrian erikoisohjelmassa jakso, joka käsitteli Amerikassa asuvien (muistaakseni juuri Minnesotan) somalien suuria mielenterveysongelmia. Eräänä käytännön ongelmana mainittiin esimerkkinä kommunikaatiopulmat, sillä somalien äidinkielessä ei ole vastinetta käsitteelle "mielenterveysongelma".
Quote..somalien äidinkielessä ei ole vastinetta käsitteelle "mielenterveysongelma".
Miksi olisikaan, kun koko heidän kulttuurinsa on ongelma, jossa he ovat syntyneet, kasvaneet ja eläneet? Jos kulttuuri itse on ongelma, siinä loogisestikaan ei ole käsitettä mielenterveysongemalle ainakaan, jos se on juuri tuo kulttuuri itse. Ja ilmeisesti se on juuri tuo kulttuuri, koska miljoonat somalit ovat sitä paenneet ja lisää on tulossa.
Quote from: JT on 18.06.2012, 22:48:46
USAn Public Radiossa tuli ehkäpä noin vuosi sitten psykiatrian erikoisohjelmassa jakso, joka käsitteli Amerikassa asuvien (muistaakseni juuri Minnesotan) somalien suuria mielenterveysongelmia. Eräänä käytännön ongelmana mainittiin esimerkkinä kommunikaatiopulmat, sillä somalien äidinkielessä ei ole vastinetta käsitteelle "mielenterveysongelma".
Olet ilmeisesti asian ytimessä. Somalien äidinkielessä on tuskin myöskään käsitteitä "työ", "moraali", ja "rehellisyys". Niiden tilalla on yleiskäsite "eläminen isäntäeläimen kustannuksella".
Quote from: pakruti2c263 on 15.06.2012, 16:40:51
QuoteMinnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.
Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?
Veikkaanpa että nimenomaan kannustinloukkujen puuttuminen on saanut aikaan tämän tyyppisen kehityksen. Menestymättömät taasen jengiytyvät, jäävät asumaan kadulle, mitä ikinä.
Quote from: Blanc73 on 18.06.2012, 15:38:50
Somalitutkimuksiin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Miksi??
Somalitutkimukseen käytetään ehkä miljoonia. Se on pikku rahaa. Eurostoliiton taloussotkuihin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Target2 -järjestelmän kautta on annettu jo 60 miljardia euroa. Se on ihan eri luokan luku kuin "Perhe koolle" -tutkimukseen käytetty reilut 80000 euroa. Se on miljoona kertaa vähemmän!
Osoittaa pelkkää valituksen halua sanoa tuollaisia summia suuriksi; saati sitten järjettömiksi. Mutta kai se sitten kuuluu foorumin kuvaa. Täällä kun kritisoidaan maahanmuuton kaikkia maahan muuton vaikutuksia. Ensin niitä isoja jotka vaikuttavat muidenkin elämään, ja sitten näitä pieniä joista saa vaan valittaa valittamisen iloista:
Äiti, äiti, mä näin kuin somali söi suu auki. Kauhean huono tapa sellainen. Pois maasta.Suosittelen avaamaan ketjut myös muista somalien aiheuttamista "järjettömistä" rahanhaaskauksista.
Somalit juovat kraanavettä tuhansien eurojen edestä.
Somalien uusin paitoihin käytettiin jälleen valtion rahoja kymmenen tuhatta euroa.
Somaleille annetut uimahalliliput veronmaksajien harteille Vantaalla: kulut jopa tuhansia euroja.
Quote from: sivullinen. on 19.06.2012, 12:51:06
Quote from: Blanc73 on 18.06.2012, 15:38:50
Somalitutkimuksiin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Miksi??
Somalitutkimukseen käytetään ehkä miljoonia. Se on pikku rahaa. Eurostoliiton taloussotkuihin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Target2 -järjestelmän kautta on annettu jo 60 miljardia euroa. Se on ihan eri luokan luku kuin "Perhe koolle" -tutkimukseen käytetty reilut 80000 euroa. Se on miljoona kertaa vähemmän!
Niin, maailmasta löytyy aina suuria lukuja, joiden avulla voidaan osoittaa, että oman lemppariprojektin kustannukset ovat lillukanvarsia. Minusta moinen argumentointi on epärehellistä.
Omassa työelämässäni olen tavannut 2 menestynyttä somalia Suomessa. Menestyksen mittarina pidän, että tienasi enemmän palkkaa kuin minä (oletettu tes:n mukainen palkka julkisella puolella työtehtävien mukaan). Molemmat olivat innokkaita itse oppimaan Suomen kielen ja kulttuuria sen verran, että tulevat täällä toimeen ihmisten kanssa. Nämä hemmot olivat varmastikin heimohierarkiassa korkeammalla tasolla. Tästä kertoo myös se, että toisesta näistä miehistä tuli yksi tämän valtakunnan lempimamuista, joka istuu aina A-studion keskusteluilloissa, kun käsitellään jotain somaliasiaa. Oman kohtaamisotantani mukaan siis noin 1% Suomen mamuista on menestyneitä. Kysyin toiselta, että mitä hän pitää oman menestyksensä salaisuutena ja hän sanoi halun oppia kielen ja kiinnostuksen suomalaiseen kulttuuriin ja oman aktiivisuuden.
Quote from: Blanc73 on 16.06.2012, 16:32:29
Ehtymätön taikaseinä+Kela Gold lienevät yksi syy somalien lorvimiseen eurooppalaisissa maissa? USA:ssa on pakko tehdä duunia jotta somalimies pystyy elättämään itsensä ja sen hunnutetun synnytyskoneensa. Olisiko pohjois-Euroopassa syytä tehdä asialle jotain? Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen pahoinvointiyhteiskunta antaa hyvät eväät loisimiseen kantaväestön selkänahasta revityillä verorahoilla. Vapaamatkustajia riittää ihan omastakin takaa, eksoottisia elättejä ei tänne tarvita lisää sosiaalihuollon taakaksi.
Minusta tutkimusryhmän tutkimusasetelma Akatemian pdf:stä luettuna mielenkiintoiselta, ei siellä ole sanaakaan mistään Minnesotan menestystarinasta. Erityisen kiintoisaa olisi, jos asetelma olisi sellainen kuin kuvittelet, mutta todellisuudessa pakolaiset ovat hevisti subventoituja myös USAssa, heitähän halutaan auttaa. USAn systeemissä on tosin aikaraja. Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen. Siksi asiaa ei ole syytä tutkia, koska syy on geeneissä, asalle ei voi tehdä mitään. Mutta entäpä jos selitys olisikin monitahoisempi, silloin olisi ratkaisumallikin sitä. Kuvitteletko muuten, ettei Minnesotassa olisi rasismia? Miksi?
Sopeutumista estää minusta ennen kaikkea tausta, siis pakolaisuus itse. Näin on kaikissa kulttuureissa, myös katolisissa Chilen pakolaisissa Ruotsissa. Rikostilastot ovat vieläkin kohollaan, mutta syynä ei jostain syystä olekaan Soinin uskonnollinen normi.
Mutta toki kulttuurilla (lähtömaan niinkuin saapumismaankin) on vaikutusta, ja tukijärjestelmällä ja myös rasismilla, vaikka sen kategorisesti kiellätte, ja vaikka tuottamanne teksti alleviivaa juuri sen suhtautumistavan jyrkkyyttä paradoksaalisesti. Toivon, että tutkimus käsittelee näitä kaikkia muuttujia.
Quote from: dogculan on 21.07.2012, 15:51:44
Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.
Oho! Olemmeko saaneet uuden trollin foorumille.
Sopeutumistutkimusta ei tarvita. Somalit voivat sopeutua elämään somaliassa.
Quote from: Marko Parkkola on 21.07.2012, 16:06:29
Quote from: dogculan on 21.07.2012, 15:51:44
Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.
Oho! Olemmeko saaneet uuden trollin foorumille.
Sopeutumistutkimusta ei tarvita. Somalit voivat sopeutua elämään somaliassa.
Aika hyvä trollin tuntomerkki on niputtava teitittely.
Quote from: Siili on 21.07.2012, 16:11:42
Quote from: Marko Parkkola on 21.07.2012, 16:06:29
Quote from: dogculan on 21.07.2012, 15:51:44
Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.
Oho! Olemmeko saaneet uuden trollin foorumille.
Sopeutumistutkimusta ei tarvita. Somalit voivat sopeutua elämään somaliassa.
Aika hyvä trollin tuntomerkki on niputtava teitittely.
Eiku se on vaan kohtelias: teitittelee, mitä muuten harva osaa oikein...
Quote from: Haima on 21.07.2012, 16:43:01
Eiku se on vaan kohtelias: teitittelee, mitä muuten harva osaa oikein...
No ei osaa tuokaan:
Quote from: dogculan on 21.07.2012, 15:51:44
Teillehän täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.
...
Kuvitteletko muuten, ettei Minnesotassa olisi rasismia? Miksi?
Quote from: Blanc73 on 18.06.2012, 21:45:37
Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen? Harinen voisi samalla summalla tutkia esim Suomen lähiöissä asuvien somppujen kulutustutkimuksia: käyvätkö he enemmin halal-ostoksilla Siwassa vaiko Salessa? Vai yllättääkö Alepa takavasemmalta? Tuollainen höpöhöpö-tutkimus olisi täsmälleen yhtä hyödyllinen kuin nyt suunnitteilla oleva valheeseen perustuva Minnesota-ceissi.
Done.
Quote
Date: Sat, 21 Jul 2012 22:20:45 +0300
To: [email protected]
Cc: [email protected]
Subject: Itä-Suomen yliopisto sai miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeille
Terve,
tässä on alustavaa tietoa tutkimuksellenne:
http://hommaforum.org/index.php/topic,72129.0.html
Ystävällisin terveisin,
--
J. Lokka.
Quote from: Junes Lokka on 21.07.2012, 22:21:30
Quote from: Blanc73 on 18.06.2012, 21:45:37
Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen?
--
Done.
Quote
Date: Sat, 21 Jul 2012 22:20:45 +0300
To: [email protected]
Cc: [email protected]
Subject: Itä-Suomen yliopisto sai miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeille
Terve,
tässä on alustavaa tietoa tutkimuksellenne:
http://hommaforum.org/index.php/topic,72129.0.html
Ystävällisin terveisin,
--
J. Lokka.
Tuosta hyvästä ansaitsisit provikan siitä 600 kiloeurosta 8)
Quote from: Junes Lokka on 21.07.2012, 22:21:30
Quote from: Blanc73 on 18.06.2012, 21:45:37
Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen? Harinen voisi samalla summalla tutkia esim Suomen lähiöissä asuvien somppujen kulutustutkimuksia: käyvätkö he enemmin halal-ostoksilla Siwassa vaiko Salessa? Vai yllättääkö Alepa takavasemmalta? Tuollainen höpöhöpö-tutkimus olisi täsmälleen yhtä hyödyllinen kuin nyt suunnitteilla oleva valheeseen perustuva Minnesota-ceissi.
Done.
Quote
Date: Sat, 21 Jul 2012 22:20:45 +0300
To: [email protected]
Cc: [email protected]
Subject: Itä-Suomen yliopisto sai miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeille
Terve,
tässä on alustavaa tietoa tutkimuksellenne:
http://hommaforum.org/index.php/topic,72129.0.html
Ystävällisin terveisin,
--
J. Lokka.
Onkohan siellä itä-Suomen huuhaa-yliopistossa nyt Puuroset ja vellit menneet sekaisin, kun totuus somaleista alkaa aukenemaan...
Suomalaiset vetävät oudolla tavalla somaleja puoleensa.
Koraani syrjään, niin positiivisia asioita tapahtuu.
FBI (http://www.fbi.gov/minneapolis/press-releases/2012/somali-american-ka-joog-organization-honored-for-community-leadership): Somali-American Ka Joog Organization Honored for Community Leadership
October 25, 2012
Yesterday, the Minneapolis Division of the FBI recognized a group of young Somali-Americans that have contributed significantly to the growth and development of youth who reside in the Riverside area.
Once a year, the FBI Director recognizes an individual or organization that goes beyond the traditional sense of community service and has a profound effect on their community. This year, the Minneapolis Division of the FBI proudly nominated the Ka Joog organization as its choice for the FBI Director's Community Leadership Award (DCLA).
----------
The Ka Joog program helps Somali teens make the right choices and provides a positive outlet that uses art, music, poetry, paintings, and theater work to express themselves.
----------
Ruotsissa ehtivät edelle.
QuoteSomalit ovat viime vuosien nopeimmin kasvava pakolaisryhmä Ruotsissa. 'Somalit työmarkkinoilla - mitä Ruotsi voi oppia?'-raportissa verrataan kuinka somalimaahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Aineisto on tuotettu kenttätutkimuksissa eri maissa. Raportissa kerrotaan useita syitä, miksi somaleilla on mennyt paremmin Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja siinä esitetään, kuinka tilannetta voi parantaa Ruotsissa. (käännös)
Ny rapport om Somalier på arbetsmarknaden (http://www.framtidskommissionen.se/nyhet/ladda-ner-ny-rapport-om-somalier-pa-arbetsmarknaden) 5.11.2012
Quote
Författare: Benny Carlson, Karin Magnusson & Sofia Rönnqvist
Om rapporten: Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära?
Har sverige något att lära av andra länder för att underlätta för somalier – och andra liknande invandrargrupper – att ta sig in på arbetsmarknaden och starta företag? i denna rapport jämförs läget för somaliska invandrare på arbetsmarknaden i sverige med hur det ser ut i storbritannien, Kanada och usa. rapporten går igenom en rad faktorer som kan förklara att sverige ligger jämförelsevis illa till: somaliers utbildning och tid i landet, svenska språket, selektering, integrationspolitik, konjunkturer, sysselsättningsmönster, arbetsmarknadsregler, trygghetssystem och företagsklimat. en del av dessa faktorer är svårt att göra något åt. andra går att påverka men frågan är hur långt en majoritet av befolkningen är villig att gå för att bereda väg för en minoritet. Det finns emellertid en utväg som har förespråkare åtminstone på lokal nivå: att låta etniskt baserade organisationer anpassa mottagande, information och service efter den egna gruppens förutsättningar och behov. Det är den gängse modellen i flera av de länder som har lång och djup erfarenhet av invandring.
Underlagsrapport 2: Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära? (http://www.framtidskommissionen.se/dokumentation/underlagsrapport-2-somalier-pa-arbetsmarknaden-har-sverige-nagot-att-lara)
Quotemiksi somaleilla on mennyt paremmin Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja siinä esitetään, kuinka tilannetta voi parantaa Ruotsissa.
No kuinka hyvin somaleilla menee siellä rapakon takana? Tuosta lauseesta voisi tietenkin yhtäkkiä päätellä että Ruotsin tilanne on katastrofaalinen yhteiskunnan siivellä loisivien somalien osalta...
QuoteSlutsatser och rekommendationer
Vi har så här långt försökt besvara fyra av Framtidskommissionens
frågor och påbörjat ett resonemang om den femte. Med en kort
summering:
1. Arbetsmarknadssituationen för somalier i Sverige är besvärlig,
med en mycket låg andel sysselsatta och egna företagare.
2. Två viktiga förklaringar till denna situation är att en stor
andel av somalierna i Sverige har låg utbildning och/eller kort
tid i landet.
3. Skälen till att det går bättre för somalier på arbetsmarknaden i
länder som Kanada och USA (Storbritannien vet vi i avsaknad
av statistik inte så mycket om) är många:
- Andelen med högre utbildning är större.
- Andelen med kort tid i landet är mindre.
- Somalier som på förhand behärskar engelska får en lättare
start.
- Somaliska sekundärflyttare söker sig dit där utsikterna till
självförsörjning är ljusare.
- Inslussning på arbetsmarknaden där gruppens förmåga att
navigera tas i bruk och myndigheterna håller låg profil
fungerar bättre än individuell inslussning via myndighets-
kanaler.
- Arbetsmarknaden förbättrades under 1990-talet, vilket
gav de första flyktingvågorna en hyfsad start (medan
utvecklingen var den motsatta i Sverige).
- Tillgången på "enkla jobb" är större.
- Trösklarna till arbetsmarknaden vad gäller minimilöner
och anställningstrygghet är lägre.
- "Piskan" i form av att det inte finns något rimligt alter-
nativ till självförsörjning är kraftigare, åtminstone i USA.
- Företagsklimatet är bättre i bemärkelsen att det, åtmin-
stone i Storbritannien och USA, är lättare att starta och
driva företag samtidigt som de etniska marknaderna är
större.
4. Även andra utomeuropeiska flyktinggrupper som har kort tid
i landet, många lågutbildade, landsbygdsbakgrund, skepsis
mot myndigheter och som präglas av inre splittring bör möta
liknande svårigheter på arbetsmarknaden som somalier.
Vi står nu på allvar inför den femte frågan om vilket recept som
bör följa av diagnosen. Vissa av skälen till somaliernas svaga
position på svensk arbetsmarknad – att arbetslösheten skenade i
början av 1990-talet och att svenskan är ett marginellt språk – går
inte att göra något åt. Andelen lågutbildade kan minskas, men det
tar lång tid. Tidens gång innebär att de som i dag är nyanlända inte
kommer att vara det i framtiden men samtidigt kommer antagligen
nya flyktingar och anhöriga att strömma till. Sådant som
näringslivsstruktur och tillgång på "enkla jobb", regler på arbets-
marknaden, bidragssystem och företagsklimat går att göra något
åt på politisk väg men det handlar om en väg på vilken en
majoritet knappast är villig att vandra särskilt långt för att en
minoritet ska kunna ta sig in på scenen.
Vi har redan (kapitel 7) funnit det föga troligt eller önskvärt
att någon "överhalning" av den svenska modell som byggts upp
av och för en majoritet av etniska svenskar kommer att äga rum i
syfte att skapa manöverutrymme för vissa etniska minoriteter
som är vana att operera i mycket annorlunda miljöer. Vi har i
stället argumenterat för lokala övergångslösningar, vilka borde
vara möjliga att åstadkomma om man på central nivå är beredd
att tillåta särslösningar för vissa etniska grupper.
Visst finns det goda skäl för att bedriva integration med
generella åtgärder. Dels kan man genom att dra en slöja över
integrationsfrågorna möjligen undvika att ge argument åt
invandrarkritiska krafter. Dels kan man undvika att framkalla
den rivalitet som lätt uppstår när etniska grupper konkurrerar
om myndigheternas pengar, vilket i Storbritannien rentav har lett
till kravaller.
Inte desto mindre: Om man använder två enkla tumregler –
att inte blunda för problem och att angripa problemen där de
finns – är det svårt att förstå varför inte säråtgärder kopplade till
etniska grupper vid tydliga behov skulle kunna användas under
övergångsperioder. Som det nu är accepteras säråtgärder under
en kort introduktionsperiod men integration handlar ofta om
processer som sträcker sig över generationer. Den insikten tycks
finnas i kommuner och på arbetsförmedlingar där det dagliga
integrationsarbetet bedrivs. På lokal nivå förekommer i själva
verket hela tiden en mängd övergångslösningar och säråtgärder.
Vad som i angloamerikanska miljöer sköts av community-organisa-
tioner som upprätthåller viss kontinuitet sköts i Sverige av en
mängd projekt, ofta finansierade med EU-pengar, som startas och
läggs ner på löpande band och som därför sällan uppvisar några
långsiktiga och hållbara resultat, även om ordet hållbarhet säkert
förekommer i de flesta projektansökningar.
Ett standardargument mot säråtgärder är att de stigmatiserar
dem som blir föremål för åtgärderna. Mot det argumentet är
invändningen att när man efter moget övervägande kommit fram
till att ett tydligt behov finns – ja, då är stigmatiseringen redan
ett faktum. I somaliernas fall torde den svaga arbetsmarknads-
anknytningen skapa tveksamhet bland arbetsgivare. Därmed har
en ond cirkel uppstått som det gäller att bryta med några väl-
riktade insatser.
Vilka är då dessa välriktade insatser? Som den uppmärksamme
läsaren säkert redan har konstaterat handlar det om att med hjälp
av organisationer, i huvudsak bemannade av somalier som lärt sig
navigera i det svenska samhället, hjälpa somalier (inte minst
nyanlända som det finns gott om) att ta sig in på arbetsmark-
naden och ta del av det svenska samhällslivet. Det kan handla om
att myndigheter ger stöd och resurser åt somaliska organisa-
tioner som visar att de kan tillgodose somaliers behov och det
kan handla om att myndigheter tar initiativ för att starta och
hjälpa sådana organisationer på traven.
Dessa åtgärder ligger i linje med vad många svenska somalier-
kännare som t.ex. Brinkemo, Johnsdotter och Melander förespråkar
(se slutklämmen i kapitel 8). Vi föreställer oss att de somaliska
organisationerna ska kunna ha ett brett serviceutbud. De bör
kunna ägna sig åt att hjälpa den som söker utbildning, bostad
eller jobb eller vill starta företag eller som har problem med
"byråkratin" och de bör, när det krävs mer av expertkunskap,
hjälpa människor att komma till rätt instans och att följa upp
dem så att de inte går hem med oförrättat ärende och återigen
hamnar i ingenmansland. Som det tidigare åberopade exemplet
från Kanada visar kan det vara en god idé att rekrytera stora
skaror av volontärer. Det lär inte råda brist på pensionerade
fyrtiotalister med stora kontaktnät och vilja att göra en social insats
de närmaste åren. Det är samtidigt viktigt att – som Brinkemo
understrukit och som det åberopade kanadensiska servicecentret
exemplifierar – somaliska eller andra etniskt baserade organisa-
tioner i utbyte mot att de erhåller ansvar och resurser från
offentligt håll är öppna för insyn i sin verksamhet och resurs-
användning. Det gäller att utnyttja de fördelar dessa organisa-
tioner kan erbjuda samtidigt som deras nackdelar hålls i schack.
Om sådana somaliska serviceorganisationer får resurser och
ansvar och kan leverera resultat kommer förmodligen somalier
att söka sig till dem oberoende av (klan)bakgrund. Därmed
skulle ett första steg mot en mindre splittrad somalisk identitet
vara taget, vilket enligt modellen segmenterad assimilering inne-
bär ett steg på väg mot integration i det svenska samhället.
I Malmö, som råkar vara den kommun om vilken författarna
till denna rapport har bäst kännedom, finns några exempel på
sådana organisationer: dels Somalilandföreningen, som väckt
betydande intresse runt om i Sverige och som tilldelades Malmö
stads integrationspris 2010, dels ett nystartat Somali Information
and Business Centre, som tillkommit på initiativ av länsstyrelsen
och som drivs av Herbert Felix-institutet i Eslöv.
Nu är det emellertid ingen smal sak att få sådana organisationer
till stånd. På grund av myndigheternas "monopol på integration" har
en somalisk organisationsflora motsvarande den i de anglo-
amerikanska miljöerna inte kunnat växa upp av egen kraft. Det är
därmed svårt att hitta trovärdiga aktörer att satsa på. Och när
myndigheterna tar initiativ för att kompensera för den utträng-
ningseffekt de själva har åstadkommit skapar de oro och väcker
motstånd bland de somaliska föreningarna, så som fallet med det
nya centret i Malmö har demonstrerat.
Det finns emellertid gott om utrymme för olika organisa-
tioner att ägna sig åt olika typer av service, varför den ena
organisationen inte behöver se den andra som konkurrent. Dels
behöver lågutbildade och nyanlända pålitlig information och
handledning så att de kommer till en instans där de verkligen får
hjälp. Dels behöver hugade företagare hjälp att komma förbi de
hinder som reser sig i deras väg och som har fått budskapet att
"det är omöjligt att starta företag i Sverige" att gå från mun till
mun i somaliska kretsar. Dels bör arbetsförmedlingar och kom-
munala arbetsmarknadsprogram lägga sig lite extra vinn om att
hitta arbeten åt somalier med god utbildning.
En förhållandevis enkel lösning, som egentligen inte innebär
någon justering av den svenska modellen för integration, är att
anställa fler invandrare från olika etniska grupper i myndighets-
apparaterna för att handlägga sina egna landsmän. Den lösningen
är av allt att döma beprövad, eftersom mer än 40 procent av de
somalier som har sysselsättning arbetar inom områdena utbild-
ning, hälsa och socialtjänst. Vi förhåller oss dock något skeptiska
till ytterligare större satsningar av det slaget, för de löser
knappast problemet med misstro mot myndigheter och svårig-
heterna att hitta rätt i myndighetsdjungeln. Vissa invandrare vill
för övrigt inte bli hjälpta av representanter för den egna gruppen
och det torde därför vara bra om det finns möjlighet att välja
mellan att gå till en etniskt baserad organisation eller till en
svensk myndighet.
Myndigheterna ska naturligtvis efter bästa förmåga hjälpa
somalier och andra invandrare att ta sig in på den svenska arbets-
marknaden och i det svenska samhället. Vår ståndpunkt är
emellertid att integration inte bara kan handla om myndigheters
välvilja. Invandrare måste få ökad möjlighet att agera. För hundra
år sedan organiserade sig svenska arbetare för att slå sig in i sam-
hället. "Arbetarnas befrielse måste vara deras eget verk", hette
det då. Därefter har kvinnorna följt en liknande väg. Varför
skulle det vara så mycket annorlunda för invandrare? Är det
kanske så att ett par faser av förhållandevis lyckad integration
försvårar ytterligare en fas därför att de som lyckats inte vill få
sina cirklar rubbade?
Somalier har i många delar av världen gjort sig kända som
flitiga företagare. I de nordiska länderna har det somaliska före-
tagandet emellertid haft svårt att slå rot. Vad kan göras för att
somalierna ska få utlopp för sin företagaranda? För det första
behövs information och vägledning, som kan tillhandahållas av
föreningar och center av nämnda slag. För det andra behövs
lokaler lämpade för traditionellt somaliskt småföretagande. I
Storbritannien, Kanada och USA finns åtskilliga somaliska gallerior
och basarer. I Sverige har ett antal kommuner smitt planer på att
starta basarer med utomeuropeiska småföretagare (däribland
somalier) som målgrupp. En tanke är att sådana basarer ska kunna
erbjuda småföretagare mindre lokaler (låga lokalkostnader) i när-
heten av invandrartäta bostadsområden (stabilt kundunderlag)
och dessutom erbjuda redovisnings- och deklarationsservice till
rimliga kostnader (standardiserings- och stordriftsfördelar i
service som erbjuds många små företagare med liknande behov).
Eventuellt kan även företagarnas finansieringsproblem under-
lättas. Basarerna innebär ingen favorisering av invandrarföre-
tagare, bara att infrastruktur och därmed kostnader anpassas för
småskalig nybörjarverksamhet. Här ligger, återigen, Malmö i
framkant – en större basar, Myllan, håller i skrivande stund på att
startas.
Ett annat sätt att stimulera småföretagande i invandrartäta
områden kan vara ekonomiska frizoner. Sådana finns sedan länge
i USA, Storbritannien och Frankrike och har av och till diskuterats i
Sverige. Den svenska regeringen tillsatte 2011 en utredning om
"nystartszoner i stadsdelar med brett utanförskap" och utred-
ningen kom med sina förslag i augusti 2012. Tanken är att små-
företag i sådana zoner i viss mån och under ett visst antal år
befrias från sociala avgifter. Det finns goda argument för och
emot frizoner och vi har ingen anledning att ta definitiv ställ-
ning. Men konceptet är intressant i och med att det erbjuder en
slags övergångslösning och i förhållande till just somaliskt små-
företagande som vanligtvis är inriktat på en kundkrets av lands-
män koncentrerade till stadsdelar med ett s.k. brett utanförskap.
För att välutbildade somalier ska få arbeten som motsvarar
deras kompetens krävs att deras utbildningar och yrkeserfaren-
heter kan valideras. Många somalier saknar emellertid betyg och
andra dokument från hemlandet och kan på grund av den
somaliska statsapparatens sammanbrott inte göra något åt den
saken. Här finns det anledning att understryka betydelsen av vad
ESO-rapporten från 2011 framhåller: "möjligheter att tentera ett
ämne, begära särskild prövning för gymnasiekurser eller avge
prov på reell kompetens är viktiga för dem som saknar svenska
betyg eller dokumentation från tidigare studier".
Det är viktigt för somalierna i Sverige att tillräckligt många
nyckelpersoner ur deras led kan stiga fram och göra karriär och
därmed bli inspirationskällor, vägröjare, föregångare, dörr-
öppnare eller vad man nu vill kalla dem. De som har störst förut-
sättningar att axla den rollen är rimligen just företagare och väl-
utbildade. Om dessa båda typer av nyckelpersoner ger upp
hoppet om att komma någonstans i Sverige är risken stor att de
emigrerar till andra miljöer där gräset är grönare. Då blir inga
vägar röjda, inga dörrar öppnade, inga onda cirklar brutna.
Vi har i denna rapport – framför allt som sig bör i slutkapitlet
– diskuterat olika lösningar på problemet med somaliers och en
del andra invandrares bristande ekonomiska integration: "över-
halning" (systemskifte), ökat ansvar för etniskt baserade och
inriktade organisationer, myndighetsanställda "etniska hand-
läggare" och basarer för småföretagare. Vi förespråkar två lös-
ningar:
- etniska organisationer, där människor kan få information och
hjälp på ett för dem språkligt och kulturellt begripligt sätt,
hjälp som kan handla om samhällsinformation, om att hitta
utbildning och bostad, söka jobb, starta företag etc.
- basarer, där människor kan starta företag i blygsam skala,
erbjudas en större kundkrets, få hjälp med "byråkratin" och
kanske även med finansiering; eftersom enskilda invandrar-
grupper i Sverige sällan är stora nog för att utgöra tillräckliga
marknader bör inrättningarna i normalfallet vara multietniska.
Den typen av lösningar innebär organisatoriska anpassningar till
särskilda behov hos vissa invandrare och viss förflyttning av
resurser och ansvar, men de innebär ingen positiv särbehandling,
inga skattelättnader och inga "gräddfiler" som övriga med-
borgare har anledning att reta sig på.
Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära? (http://www.framtidskommissionen.se/wp-content/uploads/2012/11/Somalier-p%C3%A5-arbetsmarknaden-%E2%80%93-har-Sverige-n%C3%A5got-att-l%C3%A4ra.pdf) (pdf)
En ole lukenut raporttia kuin selaillen, mutta kirjoittajat joutuvat soveltamaan melkoista älyllistä akrobatiaa, kun he päätyvät ehdottamaan Kanadaan ja Yhdysvaltoihin vertailun jälkeen Ruotsin somaleille lisää erityiskohtelua ja somalijärjestöille lisää resursseja nykyiselle viranomaisjärjestelmälle rinnakkaisen palvelujärjestelmän luomiseen. Tällainen politiikka ei taatusti ole ollut Kanadan ja Yhdysvaltojen parempien kokemusten takana.
QuotePauliina Grönholm (toimittaja/HS)
Itse asiassa esimerkiksi somalit ovat Yhdysvalloissa (ainakin Minnesotassa, jossa heitä asuu paljon) arvostettu vähemmistö
...
@Tarja: Puhuin arvostuksesta. Perustan sen kokemuksiini juuri Minnesotassa.
Hesarin suuri online-maahanmuuttokeskustelu 7.2.2013 (http://live.hs.fi/Event/Onko_etnisella_taustalla_merkitysta?Page=3)
Quote from: Roope on 07.02.2013, 16:05:43
QuotePauliina Grönholm (toimittaja/HS)
Itse asiassa esimerkiksi somalit ovat Yhdysvalloissa (ainakin Minnesotassa, jossa heitä asuu paljon) arvostettu vähemmistö
...
@Tarja: Puhuin arvostuksesta. Perustan sen kokemuksiini juuri Minnesotassa.
Hesarin suuri online-maahanmuuttokeskustelu 7.2.2013 (http://live.hs.fi/Event/Onko_etnisella_taustalla_merkitysta?Page=3)
Arvostettu vähemmistö , just joo ja lehmätkin lentävät !
http://cnsnews.com/news/article/minnesota-sheriff-reports-congress-growing-somalia-gang-threat-hennepin-county
Quote from: Marko M on 07.02.2013, 16:09:31
Arvostettu vähemmistö , just joo ja lehmätkin lentävät !
Höh. Juurihan opimme Abu-Hanna-keskustelusta, että ihmisten
kokemuksia ei saa kiistää faktoilla.
Minnesota - Next Somalia ?
http://www.youtube.com/watch?v=3BVyKPYM2cw
Fox Newsin reportaasi somalien sopeutumisesta. Tai paremminkin sopeutumattomuudesta amerikkaan.
Minnesotan somalit-maineella vaikka Kuuhun asti. Eeppinen menestystarina vailla vertaa :D :D
Tästä keskustelu-ketjusta poimittua:
QuoteThe survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
QuoteKotouttamisen kipupisteitä etsimässä
Somalialaiset kohtaavat paljon rasismia, eikä heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ole onnistunut toivotulla tavalla.
– Eivät maahanmuuttajat voi noin vain ottaa yhteiskunnan jäsenyyttä, sitä myös annetaan tai ollaan antamatta, professori (ma.) Päivi Harinen herättelee.
Häntä hiertää suomalainen asenneilmapiiri, josta löytyy paljon piiloon jäävää rakenteellista syrjintää. Vaikka asennemittauksissa torjuvan maahanmuuttajakriitikon leiman saa otsaansa itäsuomalainen ammattikoulupoika, löytyy pitkälle koulutettujen suomalaisten keskuudesta paljon näennäisliberaalia solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta. Nämä suvaitsevaiset suomalaiset eivät silti esimerkiksi halua omia lapsiaan maahanmuuttajakouluihin.
– Muutos kuitenkin tapahtuu paikoissa, joissa ihmiset voivat olla keskenään erilaisuudesta riippumatta, eikä heidän välillään ole jännitteistä vastakkainasettelua, Harinen painottaa.
Hän vetää parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa pureudutaan somalialaisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja kansalliseen identifioitumiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Suomen somalit kokevat rasismia, ja heidän koulutustasonsa ja työllistymisasteensa on matala. Yhdysvaltojen Minnesotassa haasteet ovat samankaltaisia, mutta sieltä löytyy paljon myös positiivisia tarinoita. Yhä useampi Minnesotassa asuva somali työskentelee yrittäjänä, ja myös heidän koulutustasonsa on noussut.
Tutkimuksessa haetaankin vastausta muun muassa siihen, miten vastaavanlainen olisi mahdollista myös Suomessa.
SUOMESSA KOROSTUU KOULUTUS
Yksi hankkeen tutkijoiden mielenkiinnon kohde on kotouttamispolitiikka ja sen käytännöt. Virallisesti kotouttamisessa on kyse maahanmuuttajien sopeuttamisesta elämään ja toimintaan uudessa kotimaassaan. Kotouttamisessa ei kuitenkaan ole kyse maahanmuuttajien sulauttamisesta näkymättömäksi osaksi yhteiskuntaa.
– On tärkeää antaa maahanmuuttajille tilaa ja mahdollisuus tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa omana itsenään, tutkijatohtori Tiina Sotkasiira painottaa.
Hänen mukaansa kotouttaminen on käsitteenä hyvin stereotyyppinen, ja tutkimushankkeessa onkin tavoitteena nostaa esiin siihen sisältyviä nyansseja.
Eri mailla ja maiden eri alueilla voi olla hyvinkin erilaisia kotouttamisen käytäntöjä. Esimerkiksi Suomessa ja Yhdysvalloissa yksi keskeinen ero liittyy työmarkkinoihin.
– Yhdysvalloissa kotouttaminen perustuu pitkälti siihen, että ihmisten oletetaan menevän töihin. Suomessa taas olemme innokkaita kouluttamaan maahanmuuttajia, ja kotouttamispolitiikan ympärille onkin kehittynyt paljon erilaisia koulutusorganisaatioita.
Harisen mielestä kotouttamiskäytännöt kiteytyvätkin Suomessa pitkälti työmarkkinoihin ja niille pääsyyn.
– Suomessa se on todella kontrolloitua, ja työmarkkinoille pääsy on pitkä taival. Toisaalta Afrikasta tulee myös korkeasti koulutettua väkeä, jotka tekevät toista tutkintoa ja ovat myös kielitaitoisia. Silti heille löytyy töitä lähinnä aloilta, joita yhteiskunnassamme arvostetaan vähiten.
Sotkasiiran mukaan Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan varsin heikosti muualta maailmasta tulleiden osaamista.
– Näin on erityisesti juuri Afrikasta tulleiden ihmisten kohdalla. Suomessa on vaikea nähdä, että heillä olisi jo tänne tullessaan sellaista osaamista, josta olisi työmarkkinoilla hyötyä.
Yksi kotouttamisen kipupiste on osaltaan erilaisten ihminen vähäinen kanssakäyminen. Sotkasiiralla onkin terveisiä kotouttamiskysymysten kanssa työskenteleville.
– Sen sijaan, että maahanmuuttajia karsinoidaan vuosiksi omille suomenkielen kursseille, pitäisi resursseja suunnata siihen, että ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa muun muassa työpaikoilla ja harrastuksissa.
LIEKSA TUTKIMUSKOHTEENA
Yksi hankkeen tutkimuskohde on Lieksa, jossa maahanmuuttokeskustelu kärjistyi 2010-luvun alkupuolella. Tutkijat ovat haastatelleet muun muassa Lieksassa asuvia somaleja sekä kotouttamistyötä tekeviä viranomaisia ja järjestöihmisiä.
[...]
– Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki, kun he ovat saaneet koulutuksen ja osaavat sekä englantia että suomea. Jos elämä ja ura eivät urkene Suomessa, nuoret voivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Sotkasiira huomauttaa.
[...]
DIASPORA CITIZENSHIP - SOMALIALAISENA SUOMESSA JA MINNESOTASSA
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkimushanke.
Rahoittaja Suomen Akatemia.
Hankkeen vetäjät professori (ma.) Päivi Harinen (UEF) ja tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen (Mamk).
Tutkijat Tiina Sotkasiira (UEF) ja Marko Kananen (Mamk).
Jatko-opiskelijat Ville-Samuli Haverinen (UEF) ja Yasemin Inkaya (UEF).
Saima, Itä-Suomen yliopistolehti 2/2014 (http://www.uef.fi/fi/saima/saima/-/asset_publisher/x7jE/content/kotouttamisen-kipupisteita-etsimassa)
Quote from: Tommi Korhonen on 15.06.2012, 17:46:01
Kerrankin (törkeän arvokas) mokuprojekti josta voi seurata jotain hyvääkin!
Quote from: RP on 15.06.2012, 16:42:15
Eikö sitä voisi ihan varmuuden vuoksi ja vähän kopioida Yhdysvaltojen käytäntöjä: Vähentää ilmaista rahaa, ja kotikielen opiskeluja. Heitää rikolliset vankilatuomion jälkeen maasta ulos.
Tämä.
Olet sitten syönyt ison lautasellisuuden hyväuskoisuutta.
Oma veikkaukseni on että tutkimus tulee olemaan joko järkyttävä rasismiruoskinta, kohteena hommalaiset kiljuskinit. Tai sitten mahdollisesti semi-rehellinen tutkimus missä mainitaan pitkän kapulakielisen pätkän ohessa ne oikeat ongelma, mutta ei uskalleta vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Ihan varmasti ei tule mitään seuraavista asioista:
-jenkkilässä somalit ovat integroituneet vain vähemmän huonosti kuin pohjoismaissa
-integroitumiserot johtuvat sosiaaliturvan eroista
-ilmainen eläminen houkuttelee pohjoismaihin vähemmän yritteliäitä somaleita
-kulttuuri/uskonnon tulkinta suurin este sopeutumiselle
Vielä vähemmän tulee mitään homma tyylisiä ehdotuksia. Rikollisia ei ehdoteta poistettavaksi maasta, sosiaaliturvan harkinnanvaraisia ei leikata, perheenyhdistämisiä ei ehdollisteta työnteolle, jne.. jne..
Quote from: Kaappihommailija on 07.02.2013, 16:22:46
Minnesota - Next Somalia ?
http://www.youtube.com/watch?v=3BVyKPYM2cw
Fox Newsin reportaasi somalien sopeutumisesta. Tai paremminkin sopeutumattomuudesta amerikkaan.
Vielä hauskempi:
https://www.youtube.com/watch?v=3uBqUNv8w8I (https://www.youtube.com/watch?v=3uBqUNv8w8I)
Pojat perustelee että "just a bit of harmless fun, like Jackass". Niillä eroilla että somalit on "tekijöitä" ja muut ovat tekemisen kohteita, kukaan ei ole ammattilainen, eikä ainakaan uhri tiedä "sketsistä" mitään ennenkuin se tapahtuu.
Oon aina luullu että kukaan ei ole niin tyhmä että tarvii sen "..do not try this at home!" disclaimerin. Saati että joku on niin pahviaivoapina että disclaimerikaan ei riitä.
Milloinkohan ensimmäinen somali haastaa Jackassin oikeuteen kun joutui putkaan matkimalla heidän temppujaan.
Quote from: Roope on 18.06.2014, 16:54:38
QuoteKotouttamisen kipupisteitä etsimässä
– Sen sijaan, että maahanmuuttajia karsinoidaan vuosiksi omille suomenkielen kursseille, pitäisi resursseja suunnata siihen, että ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa muun muassa työpaikoilla ja harrastuksissa.
Saima, Itä-Suomen yliopistolehti 2/2014 (http://www.uef.fi/fi/saima/saima/-/asset_publisher/x7jE/content/kotouttamisen-kipupisteita-etsimassa)
Ei ihmisten kanssakäyminen lähde liikkeelle siitä, että he kohtaavat. Heillä pitää olla yhteisiä intressejä ja molempien pitää nauttia tai hyötyä tästä kanssakäymisestä. Jos kulttuurierot ovat liian suuria, kanssakäymistä ei synny. Ei siitä pitäisi kantiksenkaan kantaa huonoa omatuntoa.
Jos ei synkkaa, niin ei synkkaa, aivan kuten kantistenkin välisessä kanssakäymisessä.
Quote from: Saima on 18.06.2014, 16:54:38
Yksi hankkeen tutkimuskohde on Lieksa, jossa maahanmuuttokeskustelu kärjistyi 2010-luvun alkupuolella. Tutkijat ovat haastatelleet muun muassa Lieksassa asuvia somaleja sekä kotouttamistyötä tekeviä viranomaisia ja järjestöihmisiä.
Kannattaisiko mamujen ja kotouttamispuuhastelijoiden sijaan haastatella mieluummin tavallisia suomalaisa, joita maahanmuutto kaikista eniten koskettaa? Toisaalta mitäs sitä turhaan vaivaamaan tavallista, oppimatonta rahvasta moisilla pikkuasioilla? Järjestöihmiset tietävät nämäkin asiat paremmin kuin tavalliset suomalaiset. :facepalm:
Suomen ja minnesotan somaleita ei voida verrata keskenään, koska ne ovat samanlaisia. Samanlaisuutta ei voi verrata. Huomattavasti järkevämpää olisi verrata somaleita, niitä lahjattomampiin väestöryhmiin jotta saataisiin somalien älykkyyttä korostava artikkeli.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 18.06.2014, 17:59:14
Vielä hauskempi:
https://www.youtube.com/watch?v=3uBqUNv8w8I (https://www.youtube.com/watch?v=3uBqUNv8w8I)
Tuo olisi hauska jos joku huumorintajuton tyyppi ottaisi tykin esiin ja ampuisi keppostelijan aivot katukiveykselle.
Quote from: Roope on 18.06.2014, 16:54:38
QuoteKotouttamisen kipupisteitä etsimässä
– Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki, kun he ovat saaneet koulutuksen ja osaavat sekä englantia että suomea. Jos elämä ja ura eivät urkene Suomessa, nuoret voivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Sotkasiira huomauttaa.
Hope springs eternal....
Quote from: Mehud on 18.06.2014, 19:30:15
Huomattavasti järkevämpää olisi verrata somaleita, niitä lahjattomampiin väestöryhmiin jotta saataisiin somalien älykkyyttä korostava artikkeli.
Ei sellaisia väestöryhmiä taida olla.
QuoteMinnesotassa haasteet ovat samankaltaisia, mutta sieltä löytyy paljon myös positiivisia tarinoita
Mokuttajien "Minnesotan menestyvät somalit"-satutarina re-visited. Ihanaa!
Quote
Suomen somalit kokevat rasismia
Somalit kokevat rasismia ja syrjintää varmasti vaikka kuun pimeällä puolella. Somalit olisivat universaali menestystarina jos maapallolla ei asuisi muita kuin somaleita. Hyi meitä kun estämme somalikulttuurin kukkaan puhkeamisen.
QuoteSotkasiira:
"Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki"
Anteeksi mitä? Sotkasiira ei liene se penaalin terävin kynä. Sotkasiira tietää ihan hyvin että somalit lorvivat ympäri palloa ja missään heistä ei juuri pahemmin pidetä. Sille on syynsä.
Quote from: Mehud on 18.06.2014, 19:30:15
Suomen ja minnesotan somaleita ei voida verrata keskenään, koska ne ovat samanlaisia. Samanlaisuutta ei voi verrata. Huomattavasti järkevämpää olisi verrata somaleita, niitä lahjattomampiin väestöryhmiin jotta saataisiin somalien älykkyyttä korostava artikkeli.
Jäsen Mehud on asian ytimessä. Siinä faktaa pöytään kaiken maailman sotkasiiroille ja hariloille.
Kukaan "tutkija" ei koskaan kysy kenialaisilta bantuilta mitä mieltä he ovat somaleista, eikö heidän mielipiteillään ole mitään merkitystä vai onko heillä vääriä mielipiteitä?
Quote from: Roope on 18.06.2014, 16:54:38
QuoteKotouttamisen kipupisteitä etsimässä
Nämä suvaitsevaiset suomalaiset eivät silti esimerkiksi halua omia lapsiaan maahanmuuttajakouluihin.
PISA-tutkimukset eivät ainakaan vahvista halukkuutta...
QuoteSuomen somalit kokevat rasismia, ja heidän koulutustasonsa ja työllistymisasteensa on matala. Yhdysvaltojen Minnesotassa haasteet ovat samankaltaisia, mutta sieltä löytyy paljon myös positiivisia tarinoita. Yhä useampi Minnesotassa asuva somali työskentelee yrittäjänä, ja myös heidän koulutustasonsa on noussut.
Tutkimuksessa haetaankin vastausta muun muassa siihen, miten vastaavanlainen olisi mahdollista myös Suomessa.
Pidän hieman absurdinakin, jos suoraan aletaan verrata usalaista järjestelmää suomalaiseen. Myyvätkö somaliyrittäjät palveluitaan myös valtaväestölle vai omalle isolle vähemmistöjoukolleen (Yhdysvalloissa)?
Quote– Yhdysvalloissa kotouttaminen perustuu pitkälti siihen, että ihmisten oletetaan menevän töihin. Suomessa taas olemme innokkaita kouluttamaan maahanmuuttajia, ja kotouttamispolitiikan ympärille onkin kehittynyt paljon erilaisia koulutusorganisaatioita.
Suomessa monet tutkijat ja kouluttajat ovat halukkaita työllistämään ennen kaikkea itse itsensä luomalla somaleille erilaisia koulutuksia, vaikka niiden hyötysuhde ei olisikaan erikoinen. Sama ongelma koskee tietysti suomalaisia työttömiäkin.
Quote
– Suomessa se on todella kontrolloitua, ja työmarkkinoille pääsy on pitkä taival. Toisaalta Afrikasta tulee myös korkeasti koulutettua väkeä, jotka tekevät toista tutkintoa ja ovat myös kielitaitoisia. Silti heille löytyy töitä lähinnä aloilta, joita yhteiskunnassamme arvostetaan vähiten.
Monilla on kai ihan järkiperäisiä syitä epäillä afrikkalaisen koulutuksen tasoa verrattuna esim. suomalaiseen koulutukseen?
QuoteSotkasiiran mukaan Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan varsin heikosti muualta maailmasta tulleiden osaamista.
– Näin on erityisesti juuri Afrikasta tulleiden ihmisten kohdalla. Suomessa on vaikea nähdä, että heillä olisi jo tänne tullessaan sellaista osaamista, josta olisi työmarkkinoilla hyötyä.
Sotkasiiran olisi kai hyvä mainita, että mitä se osaaminen sitten voisi käytännössä olla?
Quote– Sen sijaan, että maahanmuuttajia karsinoidaan vuosiksi omille suomenkielen kursseille, pitäisi resursseja suunnata siihen, että ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa muun muassa työpaikoilla ja harrastuksissa.
Suomen kielen kurssit ovat oikeastaan yksi esimerkki siitä koulutuspoliitikasta mikä Suomessa vallitsee ja osittain sen hyödyttömyydestä. Toisaalta ilman suomen kielen taitoa Suomessa on vaikeaa pärjätä, kun n. 95-98%:a maassa olevista puhuu suomen kieltä.
Quote
– Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki, kun he ovat saaneet koulutuksen ja osaavat sekä englantia että suomea. Jos elämä ja ura eivät urkene Suomessa, nuoret voivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Sotkasiira huomauttaa.
En oikein ymmärrä tätä logiikkaa, koska vaikka maailmalla taso olisikin hieman kapeampi kuin Suomessa, niin ei ole mitenkään yksiselitteisen helppoa mennä Suomesta muualle ja sopeutua sinne. Varsinkin jos sopeutumisen kanssa on ongelmia Suomessakin.
Quote from: Blanc73 on 04.02.2014, 12:13:31
Minnesotan somalit-maineella vaikka Kuuhun asti. Eeppinen menestystarina vailla vertaa :D :D
Tästä keskustelu-ketjusta poimittua:
QuoteThe survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
En tiedä mistä tuo lainaus on otettu, mutta onhan tämä Minnesotan somalimenestystarinan nostaminen omaan valoonsa varsin erikoista, jos 82%:a somaleista elää siellä lähellä köyhyysrajaa / köyhyysrajan alapuolella.
---
Tähän nähden tälläiset väitteet mitä esim. HS:n suomalainen toimittaja Pauliina Grönholm esittää, vaikuttavat varsin erikoisilta (lainaus " Roopen" viestistä #80).
Quote@HöpsöPasilasta: Itse asiassa esimerkiksi somalit ovat Yhdysvalloissa (ainakin Minnesotassa, jossa heitä asuu paljon) arvostettu vähemmistö.
kirjoittaja: Pauliina Grönholm 7. helmikuuta 2013 12:28
Quote from: nollatoleranssi on 19.06.2014, 08:11:30
Quote from: Blanc73 on 04.02.2014, 12:13:31
Minnesotan somalit-maineella vaikka Kuuhun asti. Eeppinen menestystarina vailla vertaa :D :D
Tästä keskustelu-ketjusta poimittua:
QuoteThe survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.
En tiedä mistä tuo lainaus on otettu, mutta onhan tämä Minnesotan somalimenestystarinan nostaminen omaan valoonsa varsin erikoista, jos 82%:a somaleista elää siellä lähellä köyhyysrajaa / köyhyysrajan alapuolella.
http://www.mprnews.org/story/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants- (http://www.mprnews.org/story/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-)
QuoteThe Pew study also shows Muslim Americans match up to the rest of Americans in terms of education and income. But Somalis in Minnesota are far behind
Tästä keskusteluketjusta löytyvät linkit noihin artikkeleihin, joista tuokin juttu on. Tämä moku-piireissä kierrätetty vale menestyvistä Minnesotan somaleista näyttää olevan menestystarina nimenomaan somaleitten mittapuulla. Eli ei paljoa kerrottavaa jälkipolville. Kuka yllättyi?
Mielipiteenmuokkaus onnistuu erittäin hyvin tällä tavalla. Yhdessä kirjoituksessa suomalaisproffa kertoo Minnesotan somaliyrittäjyysihmeestä. Toisessa kirjoituksessa toimittaja ottaa suoraan ne lainaukset käyttöönsä.
QuoteToisenlainen menestystarina on Minnesotan somaliyhteisö. Sen katsotaan yleisesti sopeutuneen uuteen kotimaahansa paremmin kuin Suomen tai Ruotsin somalialaisten. Syytä on haettu siitä, että Yhdysvallat ja Somalia ovat molemmat yrittäjäkeskeisiä yhteiskuntia. Monilla somalialaisilla on kokemusta kaupanteosta, ja Yhdysvalloissa heidän on ollut helpompi käyttää taitojaan.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Amerikka+voittaa+aina+Pitk%C3%A4+matka+onneen+/a1403072798739?jako=be1292d5f575ae3c76942f33f46371a7&ref=og-url&sivu=2
Kirjoituksessa oli joka tapauksessa hyviä huomioita Yhdysvaltojen yrittäjyysihanteesta, mutta olisi vaatinut ehkäpä enemmän konkretiaa sisällön tueksi.
Tiedote:
QuoteJAKAUTUUKO SUOMI? -HANKKEET TARTTUVAT ERIARVOISTUMISEEN
Koneen Säätiö on myöntänyt 316 249 euroa Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun ensimmäisellä kierroksella. Apurahan sai yhteensä 11 henkilöä tai työryhmää. Tuetut hankkeet tutkivat mm. osallistuvaa sosiaaliturvaa, kaupunkialueiden eriarvoistumista ja rakennemuutosten kuihduttamaa Suomea. Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Rahoitus on suunnattu erityisesti tutkijoiden ja journalistien yhteishankkeille, ja ensimmäisellä kierroksella tuettiin valmistelevia tai nopeaa toimintaa vaativia hankkeita.
[...]
JAKAUTUUKO SUOMI? -ALOITE
Jakautuuko Suomi? -kokonaisuuden tarkoitus on auttaa koko yhteiskuntaa ymmärtämään eriarvoistumista. Säätiö haluaa saattaa alkuun hankkeita, jotka tekevät aiheeseen liittyvää tutkimusta ja jotka tuovat tutkimuksen tuloksia julkisuuteen. Tavoitteena on paljastaa ja havainnollistaa mekanismeja ja vaikutusyhteyksiä esimerkiksi tulojen, työelämään osallistumisen ja koulutuksen välillä. Suuressa mittakaavassa tavoitteena on pureutua suomalaisen hyvinvointivaltion onnistumisen tai epäonnistumisen syihin. Työssä kannustetaan käyttämään luovasti myös taiteen muotoja.
Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun ensimmäisellä kierroksella myönnettiin rahoitusta nopeaa toimintaa vaativiin hankkeisiin ja yhteishankkeiden valmisteluun. Hakemuksia arvioineet asiantuntijat kiinnittivät huomiota hakemusten journalististen julkaisusuunnitelmien heikkouteen. "Kehotamme useita nyt rahoitettuja hankkeita ja uusia hakijoita panostamaan kunnianhimoisesti mediapartnereiden löytämiseen ja julkaisusuunnitelmien kehittämiseen. Monet aiheet ansaitsisivat tulla käsitellyksi valtakunnallisestikin näkyvissä medioissa. Kunnianhimoa ja mielikuvitusta kaivattiin lisää!", välittää tiedeasiamies Kalle Korhonen arvioijien ajatuksia.
Haun toinen kierros on parhaillaan menossa ja kolmas järjestetään ensi talven aikana.
http://mailer.gruppo.fi/t/r-FF6F16D3255B5A5A2540EF23F30FEDED
Muutama poiminta listalta:
QuoteItä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos 29.440 €
Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella - maahanmuuttajien myönteinen merkitys väestöpaosta ja työttömyydestä kärsivän pikkukaupungin arjessa ja tulevaisuudessa
Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroitunutta. Lainsäädännön, poliittisten linjausten ja strategioiden, samoin kuin erilaisten ohjelmien ja opetussuunnitelmien yhteiskuntamme kansainvälistymistä ja monikulttuuristumista edistämään pyrkivistä luonteista huolimatta yleiset asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat jämähtäneet jonkinlaiseen joko-tai -asetelmaan. Etnisesti erilaisina pidettyjen ihmisten ilmaantuminen osaksi arkea ja kotoista katukuvaa saa edelleen monet suomalaiset hermostumaan ja tuntemaan epämääräistä menettämisen pelkoa. Tämän pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja tuoda esiin maahanmuuttajaväestön myönteistä merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, ja erityisesti paikallistason perspektiiveistä käsin.
Tässä haettava hanke aukaisee suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uuden, tarpeellisen keskustelusävyn. Siinä katsotaan maahanmuuttajaympäristöön, johon Suomessa ei yleensä katsota: rajaseudun pikkukaupunkiin. Hankkeen kulttuuripoliittisena tavoitteena on luoda positiivista kuvaa afrikkalaisvähemmistöstä suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä. Hankkeessa tuotetaan journalistinen laaja, tutkimustietoon pohjaava artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen Työväenmuseon näyttelyyn "Afrikkalaiset Suomessa". Hankkeeseen palkataan lieksansomalialainen valmistumassa oleva opiskelija, joka työskentelee kuuden yliopistotutkijan, palkitun journalistin, kokeneen elokuvatuottajan ja lieksansomalien kanssa.
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998
QuoteKaskas Media 41.960 €
Tilastoista todeksi – Journalistinen kuvaus verkkoon nuorten hyvinvointia ja eriarvoistumiskehitystä koskevasta viranomaistiedosta
Helsinkiläisten nuorten eriarvoisuus on voimistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. On syntynyt naapurustoja, joissa annetaan lahjaksi mopoautoja ja toisaalla elää nuoria, joilla ei ole aina varaa edes bussilippuun.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja tietokeskus kokoavat tänä syksynä ensimmäistä kertaa nuorten hyvinvointia käsittelevää tietoa yhteen verkkoon nuorten hyvinvointikertomukseksi. Edellä mainitut tahot ja Kaskas Media, joka on journalistien perustama tutkimustiedon vetävöittämiseen erikoistunut viestintäyritys, toteuttavat hankkeen, jossa nuorten hyvinvointia ja eriarvoistumista koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa vahvistetaan journalistisella kerronnalla ja tiedonkulkua päättäjille parannetaan.
Nuorten eri todellisuuksia rikkaasti havainnollistava hyvinvointikertomus on tarpeellinen työkalu päättäjille, jotta kaupunki voi tuottaa eriarvoisuutta vähentäviä ja nuorten elämään myönteisesti vaikuttavia palveluita. On tärkeää, että päättäjillä on monipuolinen kuva ryhmistä, jotka uhkaavat jäädä paitsioon. Artikkelien kuvia, videoita ja infografiikkaa, on helppo käyttää keskustelun herättäjinä työpajoissa ja koulutuksissa.
Syksyllä 2014 toteutettavassa hankkeessa päävastuu on projektiin palkattavalla toimittajalla ja tutkijalla, jotka työskentelevät Kaskas Mediassa työparina hyvinvointikertomustyöstä vastaavien nuorisoasiainkeskuksen ja tietokeskuksen kanssa. Hankkeessa luotu tiedonjalostustapa dokumentoidaan, jotta se olisi hyödynnettävissä myös muualla.
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998
QuoteKulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 68.845 €
Piilosta näkyväksi - Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa
Maahanmuuttajien ihmisoikeudet sekä maahanmuuton synnyttämä moniarvoinen eriarvoisuus on ollut piilossa niin julkisesta keskustelusta kuin politiikastakin. Aihetta on käsitelty lähinnä taloudellisten näkökulmien ja maahanmuuttovastaisuuden kautta. Tämä hanke pyrkii tarttumaan polttavimpiin ihmisoikeuskysymyksiin, joita globalisoituva maahanmuutto on Suomessa synnyttänyt.
Hanke tuottaa tutkimusta maahanmuuttoon liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä Suomessa ja julkaisee tutkimuksista korkeatasoiset, laajasti taustoittavat populaariartikkelit vähävaraisten kadulla myymässä Iso Numero -lehdessä vuosina 2015–2016. Artikkelien yhteydessä julkaistavat puhuttelevat valokuvat avaavat tutkimusten tuloksia kuvan keinoin. Tutkimustuloksista järjestetään Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tilaisuudet kunkin lehden ja tutkimuksen julkaisun yhteydessä. Lisäksi kuvataiteilija Pekka Niskanen toteuttaa videoteoksen Metsälän säilöönottokeskuksen asukkaiden kanssa.
Hankkeessa käsitellään viittä tutkija Lena Näreen ja tutkija Veronika Honkasalon keskeisimmiksi kysymyksiksi identifioimaa teemaa, jotka pohjaavat työskentelyyn Jakautuuko Suomi -seminaarissa:1) paperittomien maahanmuuttajien perusoikeuksien toteutuminen; 2) säilöönottoyksikön arki ja toiminta sekä erityisesti alaikäisten olosuhteet säilöönotossa; 3) ulkomaalaisten seksityöläisten ihmisoikeudet; 4) EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen toteutuminen käytännössä; 5) maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuus.
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998
QuoteYTT, professori Atte Oksanen ja työryhmä 59.943 €
Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa
Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa -hanke toteutetaan tutkivien journalistien ja tutkimusryhmän yhteistyönä. Hankkeen taustalla toimii suurempi Koneen säätiön rahoittama Hate Communities -hanke, joka on kerännyt tietoa netin äärimmäisistä verkkoyhteisöistä Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Englannista. Vihan verkko etsii kasvoja ja ääntä netin anonyymin vihan takaa. Tarkoituksena on ymmärtää, mistä yhteiskuntaa jakava ja toisia yksilöitä vastaan hyökkäävä viha kumpuaa. Ketkä lietsovat netissä vihaa ja mikä motivoi heitä? Millaista arkea nämä niin sanotut viha-aktiivit elävä ja millaisessa Suomessa he elävät.
Tutkimukseen valittavat yksilöt voivat olla hyvin erilaisia tavoitteiltaan, mutta niitä yhdistää aggressiivisen ja vihamielisen kommunikoinnin tapa ja selkeästi määritelty yhteiskunnallinen vihollinen tai vastustaja. Tausta-aineistona käytetään Hate Communities -hankkeen keräämää laadullista ja määrällistä aineistoa. Varsinainen aineisto koostuu viha-aktiivien online- ja offline-seurannasta ja haastatteluista. Tavoitteena on: 1) Haastatella viha-aktiiveja ja heidän lähipiiriään; 2) kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan; 3) ymmärtää syitä ja yhteiskunnallisia motivaation lähteitä.
Hanke toteutetaan nopean toiminnan hankkeena (12 kk, aloitus lokakuussa 2014). Hanke tuottaa tutkivaa journalismia ja akateemista tutkimusta.
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998
QuoteVTM, toimittaja Reetta Räty ja työryhmä 28.100 €
Eriytyvä Suomi: tapaustutkimus sosiaalisista jakolinjoista ja kaupunkitilan mahdollisuuksista Vuosaaressa
Hankkeessa tutkitaan Helsingin Vuosaaren kautta suomalaisen yhteiskunnan muutosta paikallistason ilmiönä. Vuosaarta tulevaisuuden kaupunkilaisena Suomena pienoiskoossa: taajamana, jossa elävät rinnakkain sosioekonomisesti ja kulttuurisesti erilaisista taustoista tulevat ihmiset. Vuosaaren julkiset ja ei-julkiset toimijat ovat kohdanneet eriytyneen yhteiskunnallisen todellisuuden jo vuosikausia. Mutta onko alue "jakautunut"? Jos on, millä tavoin ja minkä suhteen?
Journalistin, historiantutkijan ja kaupunkimuotoilua tekevän sosiologin yhteishankkeessa tutkitaan 1) Vuosaaren kautta jakolinjoja suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa, sekä 2) hahmotetaan uudenlaisen yhteisöllisyyden mahdollisuuksia kaupunkitilassa.
Vuosaaren sillan itäpuolelle kasvanutta aluetta lähestytään Heikki Wariksen Työläisyhteiskunnan synty pitkänsillan pohjoispuolelle hengessä: koko suomalaista yhteiskuntaa koskeneiden murrosten tuottamana uudenlaisena kohtaamisten kenttänä. Mitä Vuosaari kertoo suomalaisen yhteiskunnan murroksesta ja eriytymisestä, ja uusista kulttuurin ja yhteisöllisyyden muodoista?
Nyt haettavalla rahoituksella pohjustetaan laajempaa Vuosaaren alueella toteutettavaa yhteishanketta. Keskeistä on paikallisen yhteistyöverkoston luominen. Samalla kyseessä on itsenäinen pienoishanke, joka tuottaa kirjallista ja visuaalista materiaalia vuosaarelaisten yhteisöjen muotoutumisesta, nykypäivästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998
QuoteYTT, professori Atte Oksanen ja työryhmä 59.943 €
Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa
Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa -hanke toteutetaan tutkivien journalistien ja tutkimusryhmän yhteistyönä. Hankkeen taustalla toimii suurempi Koneen säätiön rahoittama Hate Communities -hanke, joka on kerännyt tietoa netin äärimmäisistä verkkoyhteisöistä Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Englannista. Vihan verkko etsii kasvoja ja ääntä netin anonyymin vihan takaa. Tarkoituksena on ymmärtää, mistä yhteiskuntaa jakava ja toisia yksilöitä vastaan hyökkäävä viha kumpuaa. Ketkä lietsovat netissä vihaa ja mikä motivoi heitä? Millaista arkea nämä niin sanotut viha-aktiivit elävä ja millaisessa Suomessa he elävät.
Tutkimukseen valittavat yksilöt voivat olla hyvin erilaisia tavoitteiltaan, mutta niitä yhdistää aggressiivisen ja vihamielisen kommunikoinnin tapa ja selkeästi määritelty yhteiskunnallinen vihollinen tai vastustaja. Tausta-aineistona käytetään Hate Communities -hankkeen keräämää laadullista ja määrällistä aineistoa. Varsinainen aineisto koostuu viha-aktiivien online- ja offline-seurannasta ja haastatteluista. Tavoitteena on: 1) Haastatella viha-aktiiveja ja heidän lähipiiriään; 2) kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan; 3) ymmärtää syitä ja yhteiskunnallisia motivaation lähteitä.
Hanke toteutetaan nopean toiminnan hankkeena (12 kk, aloitus lokakuussa 2014). Hanke tuottaa tutkivaa journalismia ja akateemista tutkimusta.
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998
Haastattelisivat muutamaa suvaitsevaista, olisin utelias tietämään mikä toimii todellisena polttoaineena heidän suunnattomalle vihalleen.
Maahanmuuttajien ihmisoikeudet Piilosta näkyväksi Koneen Säätiön tuella
Koneen Säätiö on tänään myöntänyt apurahan Piilosta näkyväksi – Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa -hankkeelle, jossa Iso Numero on mukana.
Vuosina 2015–2016 Ison Numeron sivuilla julkaistaan tutkijoiden ja toimittajien yhteistyönä syntyneitä laajoja reportaaseja ja puhuttelevia valokuvia polttavimmista maahanmuuttoon liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä Suomessa.
Piilosta näkyväksi nostetaan paperittomien maahanmuuttajien perusoikeuksien toteutuminen, säilöönottoyksikön arki ja alaikäisten asema säilöönotossa, ulkomaalaisten seksityöläisten ihmisoikeudet, EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien perheenyhdistäminen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuus.
Jokaisen aiheen kimppuun käy työryhmä, jossa on mukana tutkija tai kaksi, toimittaja sekä valokuvaaja. Lisäksi kuvataiteilija Pekka Niskanen työstää yhdessä Metsälän säilöönottokeskuksen asukkaiden kanssa videoteoksen.
Hanke luo uudenlaista yhteistyötä tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden välillä polttavan ajankohtaisesta ja liian vähälle huomiolle jääneistä aiheesta, jota ei voida ohittaa keskustelussa eriarvoisuudesta nyky-Suomessa. Tämä keskustelu on ollut Ison Numeron kovaa ydintä koko lehden olemassaolon ajan ja sitä päästään nyt jatkamaan uusin voimin.
Kiitos ja kumarrus Koneen Säätiölle!
Piilosta näkyväksi – Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa –hankkeen saama rahoitus on 68 845 euroa. Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -rahoitushaun tarkoituksena on käynnistää hankkeita, jotka lisäävät ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta.
Piilosta näkyväksi -työryhmä:
Anastasia Diatlova
Anca Enache
Jussi Förbom
Elina Hirvonen
Veronika Honkasalo
Jukka Könönen
Lina Laurent
Kristiina Markkanen
Pekka Niskanen
Lena Näre
Miika Tervonen
Katja Tähjä
Johanna Vehkoo
Elisabeth Wide
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry & Iso Numero
http://isonumero.blogspot.fi/2014/08/maahanmuuttajien-ihmisoikeudet-piilosta.html
Sen luokan hömppää, että tuotosten voidaan olettaa olevan omiaan nuivistamaan jo ennestäänkin monikulttuurisuuden rikkautta epäilemään alkanutta kansaa.
Nämä hankkeet, projektit, pilotit ja työryhmät eivät puutu eriarvoistumiseen, vaan asettuvat suoraan tukemaan eriarvoistumista. Tämä on sikamaista mokutusta ja porsastelua suuremmalla hinnalla kuin mitä mitkään eurosummat kertovat.
Mulla olis tämmöinen projekti.
Quote
Humanismin rintama - Konstruktivistis-historiallinen katsaus maahanmuuttomyönteisiin asenteisiin sotamiesten kirjeissä talvisodan Suomessa
Heitätkö Antti kympin?
Olisiko mahdollista, että kynnelle kykenevät hommalaisetkin alkaisivat hakea apurahoja tuolta? Vähän kiilaa tohon häröilyyn.
Montakohan näitä suuren rahan sukuja löytyy, jotka ovat omistautuneet Suomen tuhoamiselle?
Erkko, Herlin...
Laulu 20 mokuttajasäätiöstä.
Quote from: Jari Leino on 27.08.2014, 22:21:49
Montakohan näitä suuren rahan sukuja löytyy, jotka ovat omistautuneet Suomen tuhoamiselle?
Erkko, Herlin...
Laulu 20 mokuttajasäätiöstä.
Tätä minäkin olen epäillyt, mutta voiko Jari sanoa, että mikä näiden sukujen motiivi on. Meinaan, että jos tienaa Suomesta miljardeja, niin joku syy tähän mokutukseen on.
Quote from: Deputy M on 27.08.2014, 22:26:00
Quote from: Jari Leino on 27.08.2014, 22:21:49
Montakohan näitä suuren rahan sukuja löytyy, jotka ovat omistautuneet Suomen tuhoamiselle?
Erkko, Herlin...
Laulu 20 mokuttajasäätiöstä.
Tätä minäkin olen epäillyt, mutta voiko Jari sanoa, että mikä näiden sukujen motiivi on. Meinaan, että jos tienaa Suomesta miljardeja, niin joku syy tähän mokutukseen on.
Kone myy maailmalla hissejä aika mukavasti vaikka isot pojat halutessaan voisivat tehdä sille Nokiat. Hissikauppojen vastakauppoina voi olla jotain mitä voimme vain arvailla. Mieleen tulevia mahdollisia vastapalveluksia on juuri Koneen säätiön mokutus ja sen turvaaminen että Sanoma-WSOY:n propaganda jatkuu isojen poikien haluamassa muodossa mikä onkin meille tuttua tavaraa jo vuosikymmenien takaa. Antti Herlin myös istuu Trilateraalisessa Komissiossa.
Quote from: JT on 27.08.2014, 17:46:53
Koneen Säätiö on tänään myöntänyt apurahan Piilosta näkyväksi – Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa -hankkeelle, jossa Iso Numero on mukana.
Jännä tämäkin.
Alunperin asunnottomien lehti, nyt lisää asunnottomuutta kun on mukana järkkäämässä mamuille asuntoja sekä lisää mamuja. Suomalaiset vähemmän yllättäen unohtuneet kuten monessa muussakin asiassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Big_Issue
QuoteThe Big Issue on englantilainen asunnottomien myymä lehti, jonka John Bird ja Gordon Roddick perustivat syyskuussa 1991.[1] Lehden sisällön toimittavat ammattimaiset journalistit. Se myös antaa äänen vailla vakinaista osoitetta oleville ja kampanjoi asuntopulan poistamiseksi.
Samalta pohjalta Big Issue -hankkeita on aloitettu sittemmin myös Australiassa, Japanissa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Suomessa aloitettiin lehden julkaisu samankaltaisen idean pohjalta alkuvuonna 2011
http://isonumero.blogspot.fi/
QuoteKesän Iso Numero: "Sarjakuva on ääni äänettömille"
Iso Numero -katukulttuurilehti on ostettavissa 12.6. alkaen.
Ison Numeron teemana on tällä kertaa sarjakuvan voima vähemmistöjen äänenä ja yhteiskunnallisten asioiden kommentoijana. Lehdessä julkaistaan useita sarjakuvia, joissa käsitellään esimerkiksi keinoja puuttua arkipäivän rasismiin.
Quote from: Ari-Lee on 27.08.2014, 19:08:50
Nämä hankkeet, projektit, pilotit ja työryhmät eivät puutu eriarvoistumiseen, vaan asettuvat suoraan tukemaan eriarvoistumista. Tämä on sikamaista mokutusta ja porsastelua suuremmalla hinnalla kuin mitä mitkään eurosummat kertovat.
Niinpä.
Uuskielen käyttö on vähitellen niissä mitoissa että muuta ei kohta olekaan.
Tutkijat ja journalistit kuvaavat Lieksan somaliyhteisöä
Tutkijat ja pohjoiskarjalaiset media-ammattilaiset yhdistävät voimansa Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään avaamaan suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uudenlainen, positiivinen sävy.
Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella -hankkeessa luodaan katse Lieksan somaliyhteisöön. Hankkeessa on mukana useita tutkijoita, Karjalaisen toimittaja Hannu Kauhanen sekä tuottaja Markku Kuronen. Lisäksi hankkeeseen palkataan valmistumassa oleva lieksansomalialainen opiskelija.
Yliopistonlehtori Päivi Harisen johtamassa hankkeessa Lieksan somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva journalistinen artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn Afrikkalaiset Suomessa.
Harisen mukaan suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.
- Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/54925-tutkijat-ja-journalistit-kuvaavat-lieksan-somaliyhteisoa
Käytän portaita lähes aina kun voin. :P
Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista? Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?
Quote from: Siili on 28.08.2014, 14:26:57
Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista? Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?
Samaa pohdin. Mieleen tuli sana kusetus ensimmäisenä enkä sitten keksinyt miten sen saisi sanottua kohteliaammin. Hyvä että muilla ei näitä blokkeja ole.
Kuka rahoittaisi: Lieksan somalit peiliin katsomassa-hankkeen?
Quote from: Onnikka on 27.08.2014, 23:01:12
Jännä tämäkin.
Alunperin asunnottomien lehti, nyt lisää asunnottomuutta kun on mukana järkkäämässä mamuille asuntoja sekä lisää mamuja. Suomalaiset vähemmän yllättäen unohtuneet kuten monessa muussakin asiassa.
On se jännää, kuinka niin monet alunperin hyvin spesialisoituneet huono-osaisten puolustajajärjestöt muuttuvat "hyvien asioiden" supermarketeiksi. Räikeimpiä esimerkkejä ovat Punainen Risti ja Amnesty International.
Taidankin käydä vähän syventämässä poteroani, rumputuli kun näyttää jatkuvan.
QuoteHarisen mukaan suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.
Quote from: Siili on 28.08.2014, 14:26:57
Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista? Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?
Mielenkiintoista, että Koneen säätiö haluaa rahoittaa propagandaa. Olisinpa halunnut olla kärpäsenä katossa kun tätä päätöstä tehtiin: herättikö kovasti keskustelua vai ainoastaan tyytyväistä hyminää...
Quote from: Professori on 28.08.2014, 14:35:17
Quote from: Siili on 28.08.2014, 14:26:57
Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista? Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?
Mielenkiintoista, että Koneen säätiö haluaa rahoittaa propagandaa. Olisinpa halunnut olla kärpäsenä katossa kun tätä päätöstä tehtiin: herättikö kovasti keskustelua vai ainoastaan tyytyväistä hyminää...
Toisessa ketjussa oli asiasta pohdintaa. Epäilivät vähän vaikka mitä.
Itse veikkaisin että jokin kotimainen systeemi on asialla.
Että tarvitaan suhteita politiikkoihin: Oikeudet (lahjukset sun vastaavat joita tarvitaan myynnissä), verot (ettei katsella liian tarkkaan miten niitä maksellaan) jne.
^ Ei tuossa missään kohdassa oikeasti sanotakaan että se on journalismia.
Rahoittaja on yksityinen, ja se, että tekijät ovat jostain yliopistosta ei tarkoita että he sinänsä edustaisivat mitään journalistista tai totuuteen perustuvaa tutkimusta. Se vain saadaan uutisoinnilla näyttämään siltä, että sillä olisi jonkinlainen julkinen hyväksyntä tai oikeutus.
Ovelaa.
Quote from: Professori on 28.08.2014, 14:35:17
Quote from: Siili on 28.08.2014, 14:26:57
Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista? Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?
Mielenkiintoista, että Koneen säätiö haluaa rahoittaa propagandaa. Olisinpa halunnut olla kärpäsenä katossa kun tätä päätöstä tehtiin: herättikö kovasti keskustelua vai ainoastaan tyytyväistä hyminää...
Koneen säätiö on muistaakseni pitkään ja hartaasti rahoittanut myös Apuhannan luokattoman huonolla Wordin oikoluku -suomella kirjoitettuja satukirjaprojekteja, joissa hän kertoo harhoistaan faktoina.
Quote from: Siili on 28.08.2014, 14:26:57
Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista? Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?
Tarinahan oli
Karjalaisesta, jonka toimituksessa nuo ovat olleet yksi ja sama asia jo pitkän aikaa.
Quote from: Ink Visitor on 28.08.2014, 14:20:10
Tutkijat ja journalistit kuvaavat Lieksan somaliyhteisöä
Projektin kuvauksesta päätellen kyse ei ole sen enempää tutkimuksesta kuin journalismistakaan vaan tietyn ennalta päätetyn "rajaseudun uudisraivaaja"-näkökulman myymisestä yleisölle tutkijoiden auktoriteettia ja journalismin keinoja hyväksi käyttäen. Eipä tuo projekti (tuloksena artikkeli, dokumenttifilmi ja näyttely) muuta ihmisten käsityksiä tai maahanmuuttokeskustelua piirun vertaa, mutta on hyvä esimerkki siitä, miten "oikea" ajattelu palkitaan ihan konkreettisestikin tutkija-apurahoilla. Vai uskooko joku saavansa apurahaa projektille, joka selvittää faktoihin perustuvaa tietoa sekä maahanmuuton hyvistä että huonoista puolista?
Quote from: Karjalainen 28.8.2014Harisen mukaan suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.
- Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna.
Yleensä tutkijat pyrkivät työssään objektiivisuuteen eikä keskustelun ohjaamiseen propagandan keinoin, mutta Harinen taaplaa tyylillään. On sitä paitsi mielenkiintoista kuulla, mitä positiivisia merkityksiä kuuden hengen tutkijaryhmä löytää Lieksan somaleista suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti sieltä Lieksan paikallistasolta katsottuna.
Mutta onhan se kuvaavaa, että niiden positiivisten puolten etsimiseen täytyy kiinnittää varta vasten
yhdeksänhenkinen tutkijoiden, toimittajan, elokuvatuottajan (Mannerheim-Lyytinen?) ja opiskelijasomalin tiimi.
Quote- Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä keksitään positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna.
Quote
Tutkijat ja journalistit yhteistyöhön: "Maahanmuuttokeskustelu poteroihin kaivautunutta"
Pohjoiskarjalaiset media-alan ammattilaiset ja tutkijat yhdistävät voimansa hankkeessa, jonka toivotaan tuovan uutta näkökulmaa suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun. Tarkastelun kohteena on Lieksan somaliyhteistö.
Pohjoiskarjalaiset tutkijat ja journalistit tarkastelevat yhteistyössä Lieksan somaliyhteisöä.
Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on tavoitteena tuoda suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uutta, positiivista sävyä. Lieksan somaleja tarkastellaan suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Päivi Harisen mukaan nykyinen maahanmuuttokeskustelu on jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.
– Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna, Harinen sanoo.
Hankkeessa somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva artikkeli, dokumenttifilmi ja näyttelyosio Tampereen työväenmuseoon.
Koneen Säätiön apurahan sai 11 henkilöä tai työryhmää. Jakautuuko Suomi -rahoitushaun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeuden mukaisuudesta ja eriarvoisuudesta.
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ja_journalistit_yhteistyohon_maahanmuuttokeskustelu_poteroihin_kaivautunutta/7438455
Tutkijat ja media-alan ammattilaiset yhdistävät voimansa ;D Uutta näkökulmaa suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun! Tarkastelun kohteena Lieksan somaliyhteisö! Uutta, positiivista sävyä maahanmuuttokeskusteluun! Lieksan somalit suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä ;D ;D Maahanmuuttajaväestön positiivinen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle! Laaja. tutkimustietoon pohjautuva artikkeli! Dokumenttifilmi! Näyttelyosio Tampereen työväenmuseoon ;D
Tämän hankkeen on oltava yksi huikeimmista ja absurdeimmista spektaakkeleista, mitä suomalaisella mamumoku-rintamalla on koskaan nähty. Nyt on voimat yhdistetty ja kova draivi päällä!
(nips)
Vähän minä kummastelen tuollaisia poteroväittämiä, kun täällä Hommafoorumilla keskustelu käy kuplimalla.
Quote
Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna, Harinen sanoo.
Pattitilannetta ei tässä ole. Minun mielestäni asia on edistynyt ja viime eduskuntavaalien tuloskin osoitti kehitystä.
Toivotan heille onnea uudenlaisten tapojen etsiskelyyn. Positiiviset merkitykset ovatkin olleet hiukan hukassa. Johonkin lattianrakoon kadonneet epähuomiossa?
"moniarvoinen eriarvoisuus"
Mitä ihmettä tarkoittaa moinen..?
QuoteTutkimukseen valittavat yksilöt voivat olla hyvin erilaisia tavoitteiltaan, mutta niitä yhdistää aggressiivisen ja vihamielisen kommunikoinnin tapa ja selkeästi määritelty yhteiskunnallinen vihollinen tai vastustaja. Tausta-aineistona käytetään Hate Communities -hankkeen keräämää laadullista ja määrällistä aineistoa. Varsinainen aineisto koostuu viha-aktiivien online- ja offline-seurannasta ja haastatteluista. Tavoitteena on: 1) Haastatella viha-aktiiveja ja heidän lähipiiriään; 2) kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan; 3) ymmärtää syitä ja yhteiskunnallisia motivaation lähteitä.
Tutkitaanko tässä nyt Takkua, Paljastelijoita ja Vihreää Lantaa?
Quote from: L. Brander on 29.08.2014, 13:55:56
QuoteTutkimukseen valittavat yksilöt voivat olla hyvin erilaisia tavoitteiltaan, mutta niitä yhdistää aggressiivisen ja vihamielisen kommunikoinnin tapa ja selkeästi määritelty yhteiskunnallinen vihollinen tai vastustaja. Tausta-aineistona käytetään Hate Communities -hankkeen keräämää laadullista ja määrällistä aineistoa. Varsinainen aineisto koostuu viha-aktiivien online- ja offline-seurannasta ja haastatteluista. Tavoitteena on: 1) Haastatella viha-aktiiveja ja heidän lähipiiriään; 2) kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan; 3) ymmärtää syitä ja yhteiskunnallisia motivaation lähteitä.
Tutkitaanko tässä nyt Takkua, Paljastelijoita ja Vihreää Lantaa?
2) ..kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan.. ei jumalauta !
3) .... ymmärtää jne..
Uuhh..
:D
Joskus alkukesästä taisi siinä Kaivokadun, Mikonkadun, Stockan, Mannerheimintien tienoilla/korttelissa olla samaan aikaan lähemmäs kymmenkunta Ison numeron myyjää. Toki eri klaaneista, jos suviksilta ja heiltä itseltään kysyy.
;D
Suomi taitaa käytännössä olla jo Natossa tai ainakin muutoin turvassa. Ai että miten niin? No siten että Suomen herrat rahoittavat suurin joukoin tavallisten suomalaisten tuhoa. Tämä on kosto siitä että he joutuivat vuosikymmenet olemaan mielin kielin taviksia kohtaan heidän lojaalisuuden varmistamiseksi mahdollisessa tositilanteessa. Sellaista uhkaa ei ole enää näköpiirissä että herrat tarvitsisivat apua meiltä. Ja se näkyy. Isänmaa... heh heh.
Koneen säätiö luovutti 30 000€ performanssidaideilijalle, kun hän yritti ratsastaa hevosella Turusta Hellsinkiin ja vielä epäonnistui! ;D Aikaa valmistautumiseen meni mitättömät 8kk! :o
http://areena.yle.fi/tv/2197338 alkaen 13:00.
Edit. Linkki korjattu.
Hissien hinnoissa taitaa olla rutkasti ilmaa.. :roll:
Maailman parhailla hisseillä nousee daidelijadkin suosta! ;D
Quote from: Isäntä ja loinen on 29.08.2014, 11:50:23
Quote
Tutkijat ja journalistit yhteistyöhön: "Maahanmuuttokeskustelu poteroihin kaivautunutta"
Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on tavoitteena tuoda suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uutta, positiivista sävyä. Lieksan somaleja tarkastellaan suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Päivi Harisen mukaan nykyinen maahanmuuttokeskustelu on jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.
– Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna, Harinen sanoo.
Hankkeessa somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva artikkeli, dokumenttifilmi ja näyttelyosio Tampereen työväenmuseoon.
Koneen Säätiön apurahan sai 11 henkilöä tai työryhmää. Jakautuuko Suomi -rahoitushaun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeuden mukaisuudesta ja eriarvoisuudesta.
Kuinka tieteellinen tai ylipäänsä uskottava on hanke, jonka julki lausuttuna tavoitteena on "nostaa esiin positiivisia merkityksiä"?
Koneen hisseihin liittyy tällaisen mokutuspropagandan myötä negatiivisia merkityksiä. Varmaan oikein hienoa :flowerhat:-boxissa tuotettua neuvostotaidetta taas tarjolla kaikille, jotka eivät vielä ole saaneet tarpeekseen. Yhä useammat tämänkin pelleilyn myötä toivottavasti saavat.
Kuinkahan paljon tuota somalitutkimus-projektia on kupattu ??
Harinen ei vaikuta henkilöltä jolta olisi turvassa edes oman äitinsä rahat.
Harisen kavallustapauksesta on nyt ketju Kylänraitilla.
QuoteSomalia is a country on the eastern edge of Africa, often called the "Horn of Africa". The population of the country was between 7-10 million (before 1991). Somali's speak the same language by and large, which is Somali.
During colonial times, Somalia was divided into Italian Somaliland (southern Somalia), British Somaliland (northern Somalia), and French Somaliland (Djibouti). The north and the south gained independence in the early 1960's and united to form one country, Somalia. This country had a democratic government until there was a military coup in 1969, led by Siad Barre. He maintained power until a revolt within the country started in the late '80's in the north and eventually led to him fleeing the country in the early 1990's.
Different clans fought among themselves to gain control of the country, which led to civil war and anarchy. A resulting famine, exacerbated by the civil strife gained world attention, leading to U.N. and finally U.S. military involvement. After the killing of U.S. troops, they all pulled out of Somalia.
From that time to the present, Somalis have fled the country and many have lived in refugee camps in Kenya, Ethiopia and Tanzania. Many Somalis were resettled in Europe, Canada, and the U.S. Currently, Minnesota has the largest number of Somali's in the U.S, estimated to be around 77,000 or more. Why here? Somalis originally came to Minnesota because of the good economy and low unemployment. More recently they have come because there is a recognized community here — Somali shops, businesses and restaurants.
http://arriveministries.org/who-we-serve/refugee-populations/somalis/
Minnesota itsekkäästi haalinut somaleita 77 000, nuokin olisi voinut tulla Suomeen.... :'(
Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.03.2015, 19:07:11
Minnesota itsekkäästi haalinut somaleita 77 000, nuokin olisi voinut tulla Suomeen.... :'(
Kovasti heittoa arvioissa:
Quote
As of 2013, there were around 25,000 Somalis in Minnesota.
http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Somalis_in_Minneapolis%E2%80%93Saint_Paul
Lähteet noille luvuille
Arrive Ministries (77 000) - Christian Non-profit organization
U.S. Census Bureau (25 000) - census.gov
Siitä voi sitten maun mukaan valkata kumpi on luotettavampi lähde :)
Quote from: qwerty on 05.03.2015, 20:58:56
Lähteet noille luvuille
Arrive Ministries (77 000) - Christian Non-profit organization
U.S. Census Bureau (25 000) - census.gov
Siitä voi sitten maun mukaan valkata kumpi on luotettavampi lähde :)
Ainakin tuossa wikipedian lähdeluettelon jutussa sanottiin näin:
QuoteNearly one in three people with Somali ancestry in the U.S. live in Minnesota. Some activists claim there are more.
Tuo Arrive Ministries taas ilmeisesti tekee töitä pakolaisten parissa Minnesotassa ja osallistuu niitten rahtaamiseen sinne, joten luulisi heidän tietävän tarkan määrän jos jonkun.
QuoteArrive Ministries (formerly World Relief of Minnesota) one of three agencies responsible for the large population of Somalis in the State (see 10,000 resettled there in last 10 years, here) reports that the State has approximately 77,000 now.
Arrive Ministries ("a Christian non-profit organization dedicated to the cause of the refugee and immigrant") also tells us that Somalis believe their troubles in Somalia began because they weren't following Allah correctly, now they are having a "revival of religious observance" in Minnesota (scary thought!).
From that time [the time of clan violence and civil war in Somalia—ed] to the present, Somalis have fled the country and many have lived in refugee camps in Kenya, Ethiopia and Tanzania. Many Somalis were resettled in Europe, Canada, and the U.S. Currently, Minnesota has the largest number of Somali's in the U.S, estimated to be around 77,000 or more. Why here? Somalis originally came to Minnesota because of the good economy and low unemployment. More recently they have come because there is a recognized community here — Somali shops, businesses and restaurants.
No discussion of the Somali people would be complete without discussing their religion, which is Islam. To be a Somali, is to be Muslim. With the war and displacement, many Somali's have seen their difficulties as a judgment of God (Allah), for not correctly practicing their religion. In response to this, there has been a revival of religious observance.
According to a recent Form 990 for Arrive Ministries, the organization received $1.5 million (rounded number) with $1.1 million coming from government grants (from taxpayers) as a subcontractor to one of the top nine federal resettlement contractors, World Relief (Evangelicals).
https://refugeeresettlementwatch.wordpress.com/2015/03/05/minnesota-refugee-resettlement-contractor-77000-somalis-in-the-state-right-now/
En tiedä tarkkaa määrää, mutta vaikuttaisi siltä että somaleita on riittämiin.
QuoteFrom February 1, 2005 to February 1, 2015 we brought a total of 64,332 Somalis to the US from all over the world!
https://refugeeresettlementwatch.wordpress.com/2015/02/24/where-have-all-the-somalis-been-resettled-in-the-us-minnesota-takes-the-prize/
64 000 somalia maahan 10 vuodessa on myös ihan kunnioitettava luku.
QuoteBOGOTA – Colombian police detained 37 undocumented immigrants from Cuba, Somalia, Ghana and India in Nariño province on the border with Ecuador, officials said Friday.
The immigrants, who had entered the country over the border, were detained in two groups, the first at a police checkpoint on the Pan-American Highway, and the second at a bus terminal in Pasto, the provincial capital, according to a communique issued by Colombia Migration.
Among the 37 detained were 13 Cubans, 9 Ghanaians, 8 Somalis and 7 Indians, all of whom received food and medical care.
https://refugeeresettlementwatch.wordpress.com/2015/02/21/colombia-somalis-among-illegal-aliens-deported-back-to-ecuador-were-they-headed-north/
Saattaa olla myös, että USA:aan virtaa somaleita laittomasti mm. Meksikon kautta, mikä kasvattaa määrää.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.03.2015, 21:33:10
Ainakin tuossa wikipedian lähdeluettelon jutussa sanottiin näin:
On siinä kanssa kriittinen ajattelija. Klikkaa siihen lähteeseen. Ja linkitä siihen, äläkä toisen käden tietoihin (=Mutupedia)
Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.03.2015, 21:33:10
Tuo Arrive Ministries taas ilmeisesti tekee töitä pakolaisten parissa Minnesotassa ja osallistuu niitten rahtaamiseen sinne, joten luulisi heidän tietävän tarkan määrän jos jonkun.
Toisaalta he voisivat tuntea tarvetta paisuttaa omaa merkitystänsä tai tarvetta saada rahoitusta.
Väestälaskennassa kirjataan, mtä haastateltavaa haluaa kirjattavan, mutta ihmettelen jos 2/3:sta somalista haluaa peitellä (ihmiselle, jota he eivät tule luultavasti näkemään toiste) omaa somaliuttaan.
Vieläkö tuo Harisen tutkimusprojekti afrikkalaisista yli-ihmisistä on hengissä? Varmaan lisärahoitustakin on jo myönnetty, koska maailmassa ei ole mitään niin tärkeää kuin somalit....
Quote from: kriittinen_ajattelija on 05.03.2015, 21:33:10
Quote from: qwerty on 05.03.2015, 20:58:56
Lähteet noille luvuille
Arrive Ministries (77 000) - Christian Non-profit organization
U.S. Census Bureau (25 000) - census.gov
Siitä voi sitten maun mukaan valkata kumpi on luotettavampi lähde :)
Ainakin tuossa wikipedian lähdeluettelon jutussa sanottiin näin:
QuoteNearly one in three people with Somali ancestry in the U.S. live in Minnesota. Some activists claim there are more.
Tuo Arrive Ministries taas ilmeisesti tekee töitä pakolaisten parissa Minnesotassa ja osallistuu niitten rahtaamiseen sinne, joten luulisi heidän tietävän tarkan määrän jos jonkun.
itse asiassa tässä ei taida olla mitään ristiriittaa. se tekstipätkä on vain huonosti kirjoitettu. 77000 on luku koko usa:lle ja 25000 asuu minnesotassa. sitten se 1/3 pitää myös paikkansa.
Quote from: Iloveallpeople on 18.06.2012, 14:25:40
Lisäksi Suomen akatemia on 18.6.2012 antanut 84 238 euroa seuraavalle tutkimukselle.
QuoteSuomen Akatemia
Tiedot 18.06.2012
Rahoituspäätös
Fingerroos, Outi JY
Perhe koolle: Tutkimus somalialaisten maahanmuuttajien ja virkamiesten kokemuksista perheenyhdistämisprosessista
Rahoituskausi: 01.09.2012 - 31.08.2017
Rahoitus (€): 84 238
Hankkeen julkinen kuvaus
Tutkimuksessa tarkastellaan Etiopiasta ja Keniasta Suomeen tulevien somalien perheenyhdistämisprosessia kerronnallisesta näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään, miten perheenyhdistäminen mielletään viranomaistoimintana ja miten somalit itse sen kokevat.
http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=264966&UILANG=fi (http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=264966&UILANG=fi)
QuoteTurkasen typerää nollatutkimusta
Sain Suomen Akatemialta myönteisen akatemiatutkijan rahoituspäätöksen toukokuussa 2012. Tutkin somalien perheenyhdistämistä viranomaiskerronnan ja somalien kokemuskertomusten näkökulmista. Samaan aikaan myönteisen rahoituspäätöksen sai kaksi muutakin somaliaiheista tutkimusta. Se oli meille tutkijoille ainutkertainen mahdollisuus: synergiaetu, jonka me aidosti olemme hyödyntäneetkin.
Suomen Akatemia, yliopistot ja usein myös paikallinen media kirjoittavat mielellään tutkijoiden rahoituspäätöksistä. Näin valppaat kansalaiset saavat tiedon merkittävistä tutkimuksista tuoreeltaan. Joensuussa paikallisradio tiedotti siellä läpimenneestä somali-aiheisesta akatemiahankkeesta. Tästä seurasi sosiaaliseen mediaan vihapuheen ryöppy ja yksi nimetön tappouhkaus, jonka kohteena oli hankkeen johtaja. Vähän myöhemmin nettikirjoittajat julistivat Suomen Akatemian pellesäätiöksi. Yksi heistä kiteytti tuntonsa näin: "Miten helvetissä somppujen perheenyhdistäminen voisi hyödyttää yhteiskuntaa? Ihan turkasen typerä nollatutkimus...."
Suomalaista maahanmuuttokeskustelua ohjaa voimakkaasti aggressiivinen puheenparsi, jossa somalitaustaisiin maahanmuuttajiin liitetään yhteiskunnallisen syrjäytymisen vaara sekä kansainvälisen terrorin ja väkivallan uhka. Epämääräiset ja paikkaansa pitämättömät oletukset ruokkivat nettikirjoittajia. Verkossa anonyymit kansalaiset voivat pienellä vaivalla saada ajatuksensa julkisiksi ja muiden luettavaksi. Tähän keskusteluun liittyvät vahvasti myös tunteet ja niiden ilmaiseminen. Verkkokirjoittelun kohteena ovat maahanmuuttajien lisäksi heihin työnsä puolesta liitetyt monenkirjavat kukkahattutädit – myös me tutkijat.
Minuun tutkijana kohdistettu kansalaispuhe on toistaiseksi ollut siedettävää nimetöntä kirjoittelua. Se, voiko vihaisen ja halventavan kirjoittelun luokitella vihapuheeksi, on makuasia. Yksityiselämäni suojaa ja henkilökohtaista koskemattomuuttani ei onneksi ole kertaakaan kyseenalaistettu. Siksi ajattelen, että saamani viestit luovat tarpeellista ja reaalimaailmasta nousevaa kontekstia tutkimukselleni. Jotkut ihmiset yksinkertaisesti ajattelevat asioista niin kuin kirjoittavat.
Tämän projektin aikana olen oppinut punnitsemaan tutkimustulosteni yhteiskunnallista vaikuttavuutta jokaisen artikkelin ja julkisuuteen antamani lausuman yhteydessä huolella. Henkilötietoni olen muuttanut salaisiksi ja yksityiselämästäni en puhu julkisuudessa mitään. Varovaisuuteen minua ohjaa myös se, että osaa haastattelemistani viranomaisista on uhattu sen työn vuoksi, jota he tekevät somalien parissa. Tunne siitä, että joku ihminen vihaa minuakin tutkimukseni vuoksi, on erittäin epämiellyttävä. Ilmiö on valitettava osa akateemista tutkijuutta tämän päivän Suomessa.
Outi Fingerroos, etnologian professori ja akatemiatutkija
Jyväskylän yliopisto (https://www.jyu.fi/blogit/tiedeblogi)
Tällä hulluudella jotkut repii rahaa kuin suokuokalla, akateemista hölynpölyä.
QuoteSuomalaista maahanmuuttokeskustelua ohjaa voimakkaasti aggressiivinen puheenparsi, jossa somalitaustaisiin maahanmuuttajiin liitetään yhteiskunnallisen syrjäytymisen vaara
Ilmeisesti halua rakentaa valtayhteiskunnan rahoilla itsensä läskissä pitävä rinnakkaisyhteiskunta kutsutaan nykyään fiksuissa piireissä "yhteiskunnallisen syrjäytymisen vaaraksi" ja kun tämä ei kuulosta ko. kansanosan kannalta sittenkään kovin mairittelevalta, nimityksestä syytellään sitten veronmaksajia.
Paljon parempaa tutkimusta saataisiin aikaan, jos prosessia eivät ohjaisi poliittiset tavoitteet löperön maahanmuuttopolitiikan kasvojen pelastamisen muodossa. Siinä toki olisi vaaranansa se, että voitaisiin saada tuloksia, joiden perusteella ongelma kyettäisiin poistamaan. Sitä ei varmaan kuitenkaan haluta tapahtuvan.
Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.
Quote from: Blanc73 on 05.05.2015, 22:54:33
Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.
Rehellinen tutkija osaisi myöskin myöntää että erittäin harva tieteellinen tutkimus tuottaa lopulta tuloksia, joilla olisi juurikaan muuta merkitystä kuin tutkijoiden työllistyminen ja hyvällä tuurilla osaamisen karttuminen...
Quote from: Blanc73 on 05.05.2015, 22:54:33
Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.
Tämä tällainen on saatanasta eli mohammedin suolesta. Juuri tämä tällainen holtiton rahanjakaminen hulluuksien hulluuksiin on omiaan johtanut kansakunnan yhtenäisyyden rikkirepimiseen. Niin on rikki revitty ja raiskattu kuin teinityttönen Tapanilan asemalla.
Venytetään sitten taas vanhusten vaippojen vaihtoväliä ja viedään lapsilta pyyhekumit ja ketsupit. Ja kieltäydytään reserviläisyydestä noiden tutkijapaskojen takia. Ja lisätään poliiseja liikennevalvontaan ja rasistien kiinnisaamiseen. Ja korotetaan veroja ja säännellään muutenkin kaikki liike seis. Nyt en jaksa enää, muuten tulee bruno banani.
Quote from: Blanc73 on 05.05.2015, 22:54:33
Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.
Laitetaanko keräys pystyyn tuosta 2 eurosta, vai laitanko kaiken omasta pussista? Ei sillä, mitään uutta et tuossa kertonut, mutta konsulttipalkkion ansaitset tottakai.
Ei meidän tarvitse enää somaleita tutkia - me tiedämme niistä jo aivan tarpeeksi. Meidän tosin olisi pitänyt tutkia niitä jo ennen maahan ottamista eikä vasta jälkikäteen. Sika säkissä, sano.
Sen sijaan somaleiden itsensä tulisi tehdä somalitutkimusta eli katsoa peiliin. Se tosin ei tarvitse senttiäkään rahaa, ainoastaan selkärankaa. Tosin on kuultu huhuja, että jotkut kansat eivät kuulu selkärankaisiin, vaan nilviäisiin.
Quote from: [email protected] on 06.05.2015, 09:47:06
Quote from: Blanc73 on 05.05.2015, 22:54:33
Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.
Laitetaanko keräys pystyyn tuosta 2 eurosta, vai laitanko kaiken omasta pussista? Ei sillä, mitään uutta et tuossa kertonut, mutta konsulttipalkkion ansaitset tottakai.
Somalit ovat sydäntäni (ja lompakkoni) lähellä joten otan kulut omaan piikkiin.
Quote from: Ink Visitor on 28.08.2014, 14:20:10
Tutkijat ja journalistit kuvaavat Lieksan somaliyhteisöä
Tutkijat ja pohjoiskarjalaiset media-ammattilaiset yhdistävät voimansa Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään avaamaan suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uudenlainen, positiivinen sävy.
Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella -hankkeessa luodaan katse Lieksan somaliyhteisöön. Hankkeessa on mukana useita tutkijoita, Karjalaisen toimittaja Hannu Kauhanen sekä tuottaja Markku Kuronen. Lisäksi hankkeeseen palkataan valmistumassa oleva lieksansomalialainen opiskelija.
Yliopistonlehtori Päivi Harisen johtamassa hankkeessa Lieksan somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva journalistinen artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn Afrikkalaiset Suomessa.
Harisen mukaan suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.
- Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/54925-tutkijat-ja-journalistit-kuvaavat-lieksan-somaliyhteisoa
QuoteLieksa on ollut esillä myös muutamassa onnistuneessa dokumenttielokuvassa. Ohjaaja Markku Kurosta haastateltiin viimeksi Lieksan Lehdessä 2. heinäkuuta. Joensuulainen Kuronen on saanut valmiiksi lyhyen dokumenttinsa LIEKSALAISIA, joka kertoo kantaaottavasti maahanmuutosta ja myös nuorista lieksalaisista. Kurosen oma henkilöhistoria "puoltaa" miehen positiivisia näkemyksiä: hän on kiertänyt maailmaa merimiehenä, työskennellyt öljynporauslautalla ja toiminut Joensuussa 1990-luvun alussa somalipakolaisten kanssa.
LIEKSALAISIA löytyy osoitteesta: www.vimeo.com/videoflame/lieksalaisia
Pentti Stranius: Lieksa liputtaa suvaitsevaisuudelle (http://blogit.kansanuutiset.fi/oisinajattelija/lieksa-liputtaa-suvaitsevaisuudelle/) 6.7.2015
Markku Kurosen dokkarin (https://www.vimeo.com/videoflame/lieksalaisia) kuvaus on "Short documentary about somalies in Lieksa", mutta itse dokkarissa vältetään puhumasta somaleista. Ovat "pakolaisia" ja "maahanmuuttajia". Kovasti yrittämällä "pakolaisryntäyksen", jonka "osa lieksalaisista ymmärsi ihan normaalina suomalaisena toimintana", positiiviseksi puoleksi löydettiin tyhjien kerrostalojen täyttyminen.
Poteroitunutta on juu. Kuvitteleeko ne oikeasti avaansa tämän pattitilanteen suoltamalla sitä tismalleen sama sontaa, millä poterot on alunperinkin rakennettu?
Vastaan omaan retoriseen kysymykseeni: eivät kuvittele. Kunhan höpöttävät ja yrittävät oikeuttaa puuhastelunsa.
Positiivinen sävy olisi kun kupparikansanosa palaisi kotimaahansa. Tekisivät moooonta suomalaista tosi iloisiksi.
Quote from: tietotyöläinen on 12.07.2015, 17:02:58
Kunhan höpöttävät ja yrittävät oikeuttaa puuhastelunsa.
Tämä höpöttely ja puuhastelu on vain niin turkasen kallista ja turhaa. Tällaisia summia somaleiden perheenyhdistelyn tutkimiseen. Tuolla rahalla olisi voinut rakentaa monelle perheelle luksushuvilan Somaliaan.
Quote from: foobar on 05.05.2015, 23:02:21
Rehellinen tutkija osaisi myöskin myöntää että erittäin harva tieteellinen tutkimus tuottaa lopulta tuloksia, joilla olisi juurikaan muuta merkitystä kuin tutkijoiden työllistyminen ja hyvällä tuurilla osaamisen karttuminen...
Asia on sinänsä pitkälti noin kuin sanot, mutta samalla on syytä tuoda esiin, että ne "harvat tieteelliset tutkimukset" tuottavatkin sitten perustan kaikelle sille, mikä erottaa länsimaisen yhteiskunnan esimerkiksi somalitutkimuksen kohteiden luomasta. Toisin sanoen se, että monet tutkimukset eivät johda sovelluksiin ei tarkoita sitä, että tutkimustoiminta olisi turhaa. Päin vastoin.
Tämä siis OT:na ja liittymättä tässä ketjussa käytyihin tutkimushankkeisiin. Oli vain pakko täsmentää foobarin kannanottoa väärinkäsitysten välttämiseksi.
Muuten olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että somaleiden kotoutumista ja kotouttamista kannattaa tutkia, sillä jos sitä kautta saadaan maassamme jo olevat somalit kotoutumaan, syntyy myös tutkimukseen sijoitetulle rahalle vastinetta varsin hyvällä kertoimella: nykyhinta jokaiselle Suomeen otetulle somaleille lienee keskimäärin noin miljoonan kappale. Jos siitä saadaan puoletkin pois syntyy yhteiskunnalle jättisäästöt. Onko tässä puheena oleva(t) tutkimushanke(keet) sellaista tutkimusta on sitten eri asia, enkä ota siihen kantaa näillä tiedoilla.
Avoimessa yhteiskunnassa kun elämme, uskon että Harisen tutkimustoiminnan tilinpäätös tulee olemaan julkista tietoa. Samoin tietysti kaikkien muiden vastaavien tutkimusten, laitosten ja veronmaksajalähteistä suoritettujen varojen hyväntahtoisten käyttäjien tilitykset.
Demokratiassa kun kuulemma elämme, vaikuttaisi luontevalta saada lisätietoja siitä, miten verovaroja on käytetty esim. kehitysapua toteuttavissa kansalaisjärjestöissä. Tilintarkastuksia on kuulemma harrastettu, mutta tuloksista raportointi on juuttunut - systemaattisesti - "jonnekin".
Josko tämä "Jonne" tiedottaisi havainnoistaan ihan myös veronmaksajatasolle?
QuoteYliopistonlehtori Päivi Harisen johtamassa hankkeessa Lieksan somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva journalistinen artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn Afrikkalaiset Suomessa.
Ei helkatti ja kai se kultainen, 20m korkea somalipatsaskin saadaan vielä Lieksan keskustaan? :facepalm: Mitäpä epätoivoiset mokuttajat eivät olisi valmiita tekemään suosikkilemmikkiensä, somalien puolesta. Aivan älyvapaata touhua.
Hariselle ja kumppaneille hellät terveiset, sekä lämpimät "kiitokset" verorahojen tuhlauksesta
paskaprojektinsa syövereihin:
(http://i.giphy.com/9Rp27Gpwjx1n2.gif)
Quote from: Professori on 12.07.2015, 17:47:37
Quote from: foobar on 05.05.2015, 23:02:21
Rehellinen tutkija osaisi myöskin myöntää että erittäin harva tieteellinen tutkimus tuottaa lopulta tuloksia, joilla olisi juurikaan muuta merkitystä kuin tutkijoiden työllistyminen ja hyvällä tuurilla osaamisen karttuminen...
Asia on sinänsä pitkälti noin kuin sanot, mutta samalla on syytä tuoda esiin, että ne "harvat tieteelliset tutkimukset" tuottavatkin sitten perustan kaikelle sille, mikä erottaa länsimaisen yhteiskunnan esimerkiksi somalitutkimuksen kohteiden luomasta. Toisin sanoen se, että monet tutkimukset eivät johda sovelluksiin ei tarkoita sitä, että tutkimustoiminta olisi turhaa. Päin vastoin.
Tämä siis OT:na ja liittymättä tässä ketjussa käytyihin tutkimushankkeisiin. Oli vain pakko täsmentää foobarin kannanottoa väärinkäsitysten välttämiseksi.
Muuten olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että somaleiden kotoutumista ja kotouttamista kannattaa tutkia, sillä jos sitä kautta saadaan maassamme jo olevat somalit kotoutumaan, syntyy myös tutkimukseen sijoitetulle rahalle vastinetta varsin hyvällä kertoimella: nykyhinta jokaiselle Suomeen otetulle somaleille lienee keskimäärin noin miljoonan kappale. Jos siitä saadaan puoletkin pois syntyy yhteiskunnalle jättisäästöt. Onko tässä puheena oleva(t) tutkimushanke(keet) sellaista tutkimusta on sitten eri asia, enkä ota siihen kantaa näillä tiedoilla.
Tiiäthän sen. Jos saadaan puolet säästöön, niin mamujen määrä tuplataan :facepalm:
QuoteJakautuuko Suomi: Saari kaiken keskipisteessä
Helsingin Vuosaari paljastui odotettuakin kiinnostavammaksi paikaksi tutkia suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja sen jakolinjoja. Tutkimusjakson aikana Suomi muuttui, mutta julkisesta keskustelusta puuttui usein niiden ääni, jotka ovat muutoksen silminnäkijöitä ja kohteita.
Heinäkuun lopulla 2015 lähetän Vuosaaressa tutuksi tulleelle naiselle Facebook-viestin: Miten sanotaan arabiaksi: "meillä on unelma?"
Saan vastauksen nopeasti: "Hei Reetta! Meillä on unelma arabiaksi on لدينا حلم ♥
Vaihdamme naisen kanssa kuulumisia chätissä. Hän on asunut Suomessa parikymmentä vuotta, ja tietää hyvin, mistä maassa nyt kohistaan. Kansanedustaja Olli Immosesta, perussuomalaisista, rasismista – ja naisen itsensä kaltaisista ihmisistä, joita ei kutsuta suomalaisiksi, ihmisiksi, naisiksi, lähihoitajiksi tai äideiksi, vaan maahanmuuttajiksi tai monikulttuurisuudeksi, jota voi joko kannattaa tai olla kannattamatta.
Tuntuu raskaalta, nainen kirjoittaa. Hän on kertonut jo aiemmin, miten rasismi näkyy arjessa: metrossa kukaan ei tule viereen, vaalien alla täytyy kulkea "Suomi suomalaisille" –bannereiden ja merkitsevien katseiden ohi, vaikka tekisi mennä näyttämään kampanjoiville omaa Suomen passia.
Naisesta tuntuu, että rasismista tulee koko ajan hovikelpoisempaa. Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?
Monikulttuurisuus ei ole painajainen eli التعددية الثقافية ليس كابوسا ♥, nainen kirjoittaa minulle FB-chatissa.
Immos-kohun alkaessa olemme tehneet Jakautuuko Suomi –tutkimusprojektiamme Vuosaaressa vajaan vuoden ajan. Emme vielä tiedä, että kysymys Suomen jakautumisesta on saamassa lukemattomia uusia kierteitä ennen kuin olemme syksyssä 2017.
Emme tiedä, että Vuosaaressa sijaitsevan Vuorannan koulutuskeskuksesta tulee vastaanottokeskus, jossa on 200 paikkaa. Tai että perussuomalainen puolue hajoaa ja media selvittelee kansanedustajien kytkyjä vastarintaliikkeeseen ja uusnatseihin. Emme tiedä, että Vuotalon edustalla pidetään kansallismielisiä mielenosoituksia ja kouluissa joudutaan rauhoittelemaan lapsia, jotka ovat kuulleet traumaattisia syytöksiä kauppamatkoillaan vanhempien kanssa. Emme tiedä, että puhe kuplista, ääripäistä, natseista, suvakeista – Suomen jakautumisesta – nousee presidentin puheiden, pääministerin bloggausten, dokumenttien, väittelyiden, some-keskusteluiden ja kolumnien aiheeksi.
Taidamme kuvitella vielä alkuvuodesta 2015 etnisen moninaisuuden asiaksi, jonka kanssa opitaan elämään koko ajan paremmin. Olemme kiinnostuneita enemmän sosioekonomiasta kuin etnisyyksistä, eikä projektimme kärkenä ole maahanmuutto. Vuosaari tuntuu esimerkiltä paikasta, jossa monietnisyys on arkea ja itsestäänselvyys, ei painajainen eikä unelma.
Ihmiset kertovat viihtyvänsä alueella, koska siellä erilaisuuteen on totuttu. Alueen monikulttuurinen päiväkotikin oli jo lopetettu, ja alueen kaikki päiväkodit ovat ihan luonnostaan monikulttuurisia. Kahden lapsen äiti muistelee haastattelussamme, kuinka saatteli lastaan monikulttuuriseen päiväkotiin, kun perhe oli vasta muuttanut Vuosaaren Aurinkolahteen ja aluetta rakennettiin kiivaasti. Nyt lasten "tavallisissa" kouluissa on enemmän etnistä kirjoa kuin erikoispäiväkodissa reilut kymmenen vuotta sitten.
Kesä 2015 kuitenkin muistuttaa räikeällä tavalla, että kehitys ei kulje vain yhteen suuntaan: kohti harmoniaa ja hyväksyntää. Kysymys Suomen jakautumisesta on akuutimpi ja monimuotoisempi kuin olisimme uskoneet projektia aloittaessamme.
[...]
Vuosaarta ja muita Helsingin itäisiä lähiöitä kutsutaan usein maahanmuuttajalähiöiksi, vaikka niissäkin valtaosa asukkaista on kantasuomalaisia. Suomessa ajatellaan, että valkoinen suomalaisuus on "tavallista", "normaalia" tai "luonnollista", joten siitä poikkeaminen mainitaan erikseen ja se määrittää kaupunginosaa silloinkin, kun valtaosa väestä on kantasuomalaisia.
Valitsimme tutkimuskohteeksi Vuosaaren, koska sen väestöpohja on kiinnostava: sosioekonomiset erot ovat suurempia kuin kaupungissa keskimäärin, ja kotikieliä on noin 60. Vuosaari ei ole erityislaatuinen, jos sitä vertaa tulevaisuuden väestöennusteisiin Helsingissä. Nyt – vuonna 2017 – arvellaan, että reilun kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs helsinkiläinen peruskoululainen on taustaltaan jostain muualta kuin Suomesta. Sitten helsinkiläinen "tavallinen" on sama kuin Vuosaaren "erityisyys" nyt.
[...]
Jakautuuko Suomi?
Tämän teeman alla olemme tehneet oman julkaisun (ilmestyy syksyllä 2017), dokumentin, toistakymmentä lehtiartikkelia, asukashaastatteluita, radio-ohjelmasarjan, valokuvanäyttelyn sekä vieneet läpi lukuisia paneelikeskusteluja, väittelyitä, vierailukäyntejä, tutkimuksen esittelyjä ynnä muuta.
Mikä on vastauksemme peruskysymykseen?
Kysymys on mahdoton vastattavaksi, mutta on se myös yksinkertainen. Vuosaari-projektin jälkeen aloittaisin lauseen samoin kuin lähes kaikki, jolta asiaa Vuokissa kysyimme: jakautuu, mutta.
Monet haastattelemamme katsoivat, että jos jakautumisella tarkoitetaan eriarvoistumista, se ei ole mikään luonnonlaki, joka tapahtuu itsestään. Tapaamamme "idän ammattilaiset", opettajat, nuorisotyöntekijät, lähiötyön tekijät, valmentajat ja vapaaehtoiset tekivät joka päivä työtä, joka kirjaimellisesti pitää yhteiskuntaa koossa. Lähiöiden ongelmat ovat samoja kuin muunkin Suomen: kun tulonjako muuttuu epätasaisemmaksi ja hyvinvoinnin, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resursseja leikataan, sillä on seurauksensa.
Suomi ei vain jakaudu, vaan sitä jaetaan.
[...]
Nyt itäisessä Helsingissä on suhteellisen paljon vähäosaisuutta ja vaikkapa vieraita kieliä – verrattuna vuoteen 1990. Jos vertailukohtaa haetaan kauempaa, tilannekuva muuttuu. Jos hellimme kuvaa aiemmin yhtenäisestä Suomesta, voimme pelätä moninaisuuden rikkovan jotain ennen niin puhdasta. Jos taas tunnistamme historiaamme kuuluvan moninaisuuden, emme pidä nykyistä tilannetta erityisenä tai uhkaavana.
Toimittajana tunnistan median tarpeen nähdä muutoksia tai dramatisoida niitä silloinkin, kun voisi esittää myös maltillisempia tulkintoja. Esimerkiksi uskontotieteilijä, filosofian tohtori Kati Mikkola kirjoittaa teemasta (Teologia.fi 30.1.2017) näin:
"Mediassa muutoksella on tunnetusti parempi uutisarvo kuin pysyvyydellä. Myös tutkimuksen näkökulmasta yhteiskunnalliset ja uskonnolliset murrokset nähdään yleensä kiinnostavampina kuin pysyvyys, jatkuvuus tai vähittäinen muuntuminen. Kun muutoksia etsitään, niitä on tapana myös löytää. Tämä voi aiheuttaa houkutuksen nähdä menneisyys paitsi nykyisyydestä selvästi poikkeavana myös yhtenäisempänä kuin se on ollut."
Suomi on muuttunut vuosina 2014–2017, ja kysymys todellisuuksien eriytymisestä on nyt entistäkin kiinnostavampi ja akuutimpi. Samaan aikaan olemme työryhmänä oppineet, että kun tilanne alkaa vaikuttaa erityisen dramaattiselta, huolestuttavalta tai vääjäämättömältä, on aika ottaa metro itään. Siellä draama saa sävyjä ja arkisen asun.
Reetta Räty
Koneen säätiö - Rohkeat avaukset (https://koneensaatio.fi/hanke/jakautuuko-suomi-saari-kaiken-keskipisteessa/) 2.11.2017
Quote from: Reetta RätyNyt – vuonna 2017 – arvellaan, että reilun kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs helsinkiläinen peruskoululainen on taustaltaan jostain muualta kuin Suomesta. Sitten helsinkiläinen "tavallinen" on sama kuin Vuosaaren "erityisyys" nyt.
Jotkut asiat ovat ihania tai ainakin väistämättömiä, kun taas toiset eivät ole:
Quote from: Reetta RätyMonet haastattelemamme katsoivat, että jos jakautumisella tarkoitetaan eriarvoistumista, se ei ole mikään luonnonlaki, joka tapahtuu itsestään. (..) Suomi ei vain jakaudu, vaan sitä jaetaan.
Se on jo jakautunut, koska toiset käyvät töissä ja toiset nauttivat töiden tuloksista kapitalistin tavoin, toiset laittavat roskapussit jäteastiaan ja toiset astian viereen, toiset noudattavat taloyhtiön järjestyssääntöjä ja toiset eivät, toiset suojelevat yhteistä omaisuuttamme ja toiset eivät, toiset hyväksyvät yhteiskuntamme normit ja toiset elävät omien normiensa mukaan.
Reetta Räty lienee jonkinlainen evoluution huipentuma, jos puhutaan yliampuvaa ja kliseistä unelmähöttöä jauhavasta toimittelijasta. Tämä seuraava moku-aivopieru on hyvä esimerkki:
QuoteJos hellimme kuvaa aiemmin yhtenäisestä Suomesta, voimme pelätä moninaisuuden rikkovan jotain ennen niin puhdasta.
Mitäs tämä Rädyn sokeasti palvoma "moninaisuus" sitten on? Niin, se on sitä afrikkalaiset ja muslimimamut täyttävät isojen kaupunkien lähiöt ja elättävät itsensä sosiaaliturvalla. Eli, moninaisuus=moniongelmaisuus=monikulttuurisuus. Näin olemme ratkaisseet Reetta Rädyn salaaman viestin lukijoille.